LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE LAEIKSI AMPUMA- ASELAIN, RIKOSLAIN 41 LUVUN 1 :N JA POLIISILAIN 2 LUVUN 6 :N MUUTTAMISESTA

Transkriptio

1 LsN Jussi Matikkala LAUSUNTO Eduskunnan hallintovaliokunta HE 266/2016 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE LAEIKSI AMPUMA- ASELAIN, RIKOSLAIN 41 LUVUN 1 :N JA POLIISILAIN 2 LUVUN 6 :N MUUTTAMISESTA Hallintovaliokunta on pyytänyt oikeusministeriöltä lausuntoa hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi ampuma-aselain, rikoslain 41 luvun 1 :n ja poliisilain 2 luvun 6 :n muuttamisesta (HE 266/2016 vp). Yleistä Oikeusministeriö on antanut sisäministeriölle lausunnon (OM 136/43/2016) luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle ampuma-aselain ja rikoslain muuttamisesta. Sisäministeriö on ottanut huomioon osan oikeusministeriön lausunnossaan esittämistä huomioista. Oikeusministeriö on myöntänyt sisäministeriölle luvan esitellä hallituksen esitykseen sisältyvän, oikeusministeriön toimialaan kuuluvan esityksen laiksi rikoslain 41 luvun 1 :n muuttamisesta (OM 43/49/2016). Ampuma-aselaki (1/1998) muodostaa jossain määrin monimutkaisen kokonaisuuden. Hallituksen esityksen tavoitteena on aselupamenettelyn uudistaminen aseturvallisuutta vaarantamatta. Aselupamenettelyyn liittyy sähköinen asiointi, jota koskevien uudistusten ehdotetaan tulevan voimaan muuta uudistusta myöhemmin Porrastettu voimaantulo voi aiheuttaa joitakin ongelmia sääntelyn tulkinnassa. Rangaistavuuteen vaikuttava sääntely Esityksen mukaan rikoslain (39/1889) 41 luvun 1 :n 1 momentin 4 kohtaa muutettaisiin siten, että siinä säädettäisiin rangaistavaksi se, että ampuma-aselain vastaisesti (k)okonaan tai osittain laiminlyö ase- Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Faksi Sähköpostiosoite Eteläesplanadi 10 PL oikeusministerio@om.fi HELSINKI VALTIONEUVOSTO

2 2(5) elinkeinonharjoittajalle ampuma-aselain 25 :ssä tai sen nojalla säädetyn velvollisuuden ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen, kaasusumuttimen tai aseen osan yksilöintitietojen sekä patruunavarastojen ilmoittamiseen poliisin asetietojärjestelmään. Tunnusmerkistökuvaus vastaa ehdotettua ampuma-aselain 25 :n 1 momentin 1 virkettä, jonka mukaan (a)seelinkeinonharjoittajan on ilmoitettava sähköistä asiointia käyttäen ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen, kaasusumuttimen tai aseen osan yksilöintitiedot sekä tiedot patruunavarastoista poliisin asetietojärjestelmään 10 päivän kuluessa siitä, kun esine on tullut aseelinkeinonharjoittajan haltuun. Se, mitä yksilöintitiedot olisivat, selostetaan perusteluissa s. 37. Ampuma-aselain 25 :n 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä yksilöintitietojen ja patruunavarastojen ilmoittamisesta. Oikeusministeriö on kiinnittänyt huomiota siihen, että ei ole perusteltua säätää moninkertaisia hallinnollisia tehostekriminalisointeja, etenkään, jos niiden rangaistusasteikossa on vankeutta. Rikoslain 41 luvun 1 :n 1 momentin 4 kohdan ja ampuma-aselain 25 :n muodostaman rangaistavaa menettelyä koskevan sääntelyn ohella ampuma-aselain 42 c :ssä asetetaan osin samojen esineiden luovuttamisen yhteydessä ilmoittamisvelvollisuuksia, joiden rikkominen säädettäisiin rangaistavaksi ampumaaserikkomuksena. Kysymys herää siitä, mitä tapahtuu, jos tietty ampumaase tulee ase-elinkeinonharjoittajan haltuun uudelleen. Onko hänen jälleen ilmoitettava ampuma-aselain 25 :ssä tarkoitetut yksilöintitiedot asetietojärjestelmään, jossa ne jo ovat, kahden vuoden enimmäisvankeusrangaistuksen uhalla? Tähän ei voine olla oikeusvaltiollisista kriminalisointiperiaatteista johdettavissa olevia perusteita. Ampuma-aselain 25 on syytä muotoilla siten, että se koskee vain sellaisten aseiden ym. yksilöintitietoja, jotka eivät asetietojärjestelmässä vielä ole. Ehdotetussa ampuma-aselain 25 :n 1 momentissa oleva 10 päivän määräaika on varsin lyhyt ottaen huomioon myös säännöksessä tarkoitetun velvollisuuden laiminlyöntiin liittyvän varsin ankaran rangaistusuhan. Esityksessä on sähköistä asiointia koskeva ampuma-aselain 119 a, jonka mukaan (e)dellä 25 :ssä, 42 :n 2 momentissa, 42 c :n 1 momentissa, 70 :n 2 momentissa, 89 :n 1 momentissa sekä 89 a :ssä tarkoitettu sähköinen asiointi edellyttää vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetussa laissa (617/2009) tarkoitettua tunnistusvälinettä. On perusteltua, että jos rangaistavaksi on tarkoitus säätää nimenomaan tällaista järjestelmää hyödyntävää asiointia koskevan velvollisuuden rikkominen, tämä myös ilmenee laillisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla rangaistussääntelystä. Tämä voi rikoslain 41 luvun 1 :n 1 momentin 4 kohdan ja ampuma-aselain 25 :n muodostaman sääntelykokonaisuuden osalta tapahtua täydentämällä viimeksi mainitun pykälän 1 momentin 1 virkettä ilmaisulla 119 a :ssä tarkoitettua, jolloin virke

3 3(5) alkaisi (a)se-elinkeinonharjoittajan on ilmoitettava 119 a :ssä tarkoitettua sähköistä asiointia käyttäen. Vastaava täydennys on syytä tehdä myös muihin ampuma-aselain säännöksiin, joissa edellytetään vastaavan menettelyn käyttämistä ja jotka voivat muodostaa osan rangaistavaa menettelyä määrittävää tunnusmerkistöä, kuten ainakin ehdotetun ampuma-aselain 42 c :n 1 momentissa. Ehdotetussa ampuma-aselain 42 c :n 1 momentissa, jonka vastainen menettely ehdotetaan säädettäväksi rangaistavaksi ampumaaserikkomuksena, on erilaiset menettelymahdollisuudet ja määräajat liittyen siihen, onko ase hankittu asealan elinkeinoluvan haltijalta (1 momentin 1 kohta) vai muulta taholta (1 momentin 2 kohta). 42 c :n 1 momentti on kuitenkin muotoiltu niin, että vaikuttaa siltä, että jos luovuttaja on aseelinkeinonharjoittaja, voidaan valita 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen menettelytapojen välillä. Ampuma-aselain 42 c :n 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä ampuma-aseen ja aseen osan yksilöintitietojen ilmoittamisesta poliisille. Mikäli tarkoitus on, että tällaisessa asetuksessa säädetty vaikuttaa rangaistavan menettelyn alaan, on tämä syytä ottaa huomioon rangaistussäännöksessä, kuten on tehty ehdotetussa rikoslain 41 luvun 1 :n 1 momentin 4 kohdassa. Sama koskee muitakin ampuma-aselain pykäliä, joita koskee vastaava asetuksenantovaltuus ja joiden vastainen menettely on tarkoitettu rangaistavaksi myös täydentävän sääntelyn osalta. Ampuma-aselain 42 d :n 2 momentin mukaan (a)mpuma-ase, tehokas ilma-ase ja aseen osa on pyynnöstä esitettävä poliisille. Aselupaa koskeva lupatodistus on pyynnöstä esitettävä ja luovutettava poliisille. Näiden velvollisuuksien rikkominen olisi rangaistavaa ampuma-aserikkomuksena osin ampuma-aselain 103 :n 3 kohdassa, osin ampuma-aselain 103 :n 5 kohdassa. Ampuma-aselain 42 d :n 2 momentista ei ilmene, milloin pyyntöä olisi viimeistään noudatettava, mistä syystä säännös on liian epämääräinen rangaistavuuden perusteeksi. Ampuma-aselain 42 d :n 2 momentista ei ilmene, keitä ja mitä tilanteita siinä säädetty velvollisuus koskisi. Momentin sijoittaminen 42 d :n 2 momentiksi luo vaikutelman, että 2 momentti mahdollisesti liittyy 1 momentin tilanteisiin. Perusteluissa s. 40 taas todetaan, että lupaviranomainen voisi aina pyytää ampuma-aseen ja sen osan esittämistä. Näitä seikkoja voidaan tarvittaessa valottaa esitystä koskevassa mietinnössä. Oikeusministeriö katsoo, että ampuma-aselain muuttamista koskevan lain voimaantulosäännöksen 3-6 momentissa lausutulla ei lähtökohtaisesti ole jonkin menettelyn rangaistavuutta perustavaa merkitystä.

4 4(5) Se, millä tavoin monia rangaistavia tekoa sääntelevä ampumaaserikkomusta koskeva ampuma-aselain 103 olisi perustelluinta jäsennellä, on osin tarkoituksenmukaisuutta ja havainnollisuutta koskeva kysymys. Esityksessä pykälän kohtaan 3 on päädytty sijoittamaan yhtäältä yksilöintitietojen ilmoittamisen laiminlyöntiä, toisaalta ampuma-aseen ym. poliisille esittämistä koskevan velvollisuuden laiminlyöntiä koskevia tekomuotoja. Poliisilain 2 luvun 6 Esityksessä ehdotetaan poliisilain (872/2011) 2 luvun 6 :n 1 momenttia täydennettäväksi uudella 4 kohdalla, jossa olisi kyse siitä, että ampumaasetta, aseen osaa, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia käytetään väärin taikka niitä koskevan luvan peruuttaminen on pantu vireille. Ehdotus on lisätty esitykseen lausuntokierroksen jälkeen. Esityksen säätämisjärjestysperusteluissa ei ole arvioitu sääntelyn suhdetta yksityiselämän suojaa koskevaan perustuslain 10 :ään. Kyseisen poliisilain pykälän otsikkona on sisäänpääsy ja etsintä vaara- ja vahinkotilanteissa. Perusteluistakin s. 50 esiin käyvin tavoin ehdotetussa 4 kohdassa ei ainakaan kaikissa tapauksissa olisi kyse tällaisesta tilanteesta. Kohdassa tarkoitettujen esineiden väärin käyttäminen ei täytä varsinkaan toimivaltasäännökseltä edellytettävää sääntelyn tarkkarajaisuuden vaatimusta. Kohtaa olisikin täydennettävä joko avaamalla käytettyjen käsitteiden sisältöä tai viittauksin ampuma-aselain säännöksiin. Jälkimmäinen menettelytapa poikkeaisi poliisilain 2 luvun 6 :n 1 momentin muiden kohtien yleisestä rakenteesta. Tämä antaa toisaalta aiheen kysyä, onko asianmukaista sijoittaa tiettyjä ampuma-aselakiin liittyviä erityistilanteita koskeva kohta poliisilain 2 luvun 6 :n luonteeltaan yleiseen toimivaltasäännökseen. Ehdotetussa 4 kohdassa tarkoitetut tilanteet eivät ainakaan kaikissa tapauksissa näytä vakavuudeltaan rinnastuvan poliisilain 2 luvun 6 :n 1 momentissa nykyisin mainittuihin tilanteisiin. Osaltaan tämä johtunee jo siitä edellä mainitusta seikasta, että ehdotetussa 4 kohdassa ei ole aina kyse vaara- tai vahinkotilanteista. Esimerkiksi luvan peruuttamisen vireillepanoa koskevassa tapauksessa aseen haltija saattaa vapaaehtoisesti luovuttaa aseen poliisille. Selvää on, että tällaisen mahdollisuuden käsillä ollessa ei olisi perusoikeusjärjestelmämme mukaista puuttua henkilön kotirauhan suojaan. Ehdotetusta sääntelystä tai perusteluista ei ilmene, että tällaiset tilanteet olisi huomioitu. Ehdotetun 4 kohdan loppuosa ei sovi yhteen poliisilain 2 luvun 6 :n 1 momentin johdanto-osan kanssa, sillä poliisi toki tietää, onko luvan pe-

5 5(5) ruuttaminen pantu vireille, jolloin sellaista ei olisi perusteltua syytä olettaa. Tosin ampuma-aselakiehdotuksen 66 a :n sanamuoto viittaa siihen, että luvan peruuttaminen voisi tulla vireille suoraan lain nojalla ilman erillisiä vireillepanotoimenpiteitä. Poliisilain 2 luvun 6 :n 1 momentissa tulisi joka tapauksessa puhua luvan peruuttamisen vireilletulosta.