Schipperkejen epilepsiatutkimuksen kuulumisia (Julkaistu Laivislehdessä 1/2015) Teksti: Lotta Koskinen, tutkijatohtori, koiragenetiikan tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto ja Folkhälsanin tutkimuskeskus Schipperkejen epilepsiaa on tutkittu professori Hannes Lohen tutkimusryhmässä Helsingin yliopistossa ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa vuodesta 2006 lähtien. Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää rodussa esiintyvän epilepsian tyypillistä kohtauskuvaa ja kliinisiä piirteitä. Sukupuuselvitysten perusteella epilepsia periytyy, mutta periytymismalli ei ole selvä. Tutkimusryhmän tavoitteena on tunnistaa epilepsialle altistavia geenejä ja sitä varten on kerätty näytteitä epileptikoista ja oireettomista koirista mahdollisimman kattavasti. DNA-pankin näytetilanne Heinäkuuhun 2014 mennessä DNA-pankkiin oli talletettu näyte jo 644 schipperkestä. Omistajat ovat olleet kiitettävän aktiivisia toimittamaan näytteitä tutkimusta varten. Näytekeräys on edelleen käynnissä, ja kohdistuu epilepsiaa sairastaviin koiriin sekä iäkkäisiin, yli 7-vuotiaisiin terveisiin koiriin, joilla ei ole koskaan ollut epilepsiaoireita. Lisäksi otamme vastaan näytteitä epilepsiaa sairastavien koirien vanhemmista ja sisaruksista. Schipperkejen tyypillinen epilepsian kohtauskuva ja kliininen kuva Eläinlääkäri Ranno Viitmaa tutki vuonna 2006 kliinisesti yhteensä 12 epileptikkoa ja 8 tervettä koiraa. Tutkimuksessa koirille tehtiin yleiskliininen ja neurologinen tutkimus, veriarvojen määritys, aivosähkökäyrätutkimus, aivojen magneettikuvaus, sekä aivoselkäydinnesteen tutkimus. Kaikilta oirehtivilta koirilta todettiin idiopaattinen epilepsia, koska tutkimuksissa koirilta ei löytynyt mitään muuta sairautta, joka selittäisi toistuvat kohtaukset. Tutkimuksesta on kerrottu Laivis-lehdessä vuonna 2006. Eläinlääkäri Penita Pilveen lisensiaattityö koirien idiopaattisen epilepsian kohtaustyypeistä ja kliinisestä kuvasta valmistui vuonna 2013. Tutkimuksessa oli mukana kolme koirarotua schipperket mukaan lukien. Tutkimuksissa selvitettiin schipperkejen tyypillistä epilepsiakohtauskuvaa tutkimusryh-
män keräämien epilepsiakyselyiden pohjalta. Yhteenveto tehtiin 56 kyselylomakkeen perusteella. Kyselytutkimuksen perusteella kohtausten alkamisikä oli keskimäärin 3 vuotta. Yleisimmin koirilla oli alle 10 kohtausta vuodessa, mutta joillakin koirilla kohtauksia oli paljon useammin. Neljäsosalla epileptikoista oli ollut ns. kohtausrypäs eli useita kohtauksia vuorokauden sisällä. Kohtaukset kestivät tavallisesti muutamia minuutteja, mutta kestossa oli paljon vaihtelua. Kolmasosa omistajista pystyi ennakoimaan epilepsiakohtauksen alkamisen etukäteen koiran hermostuneen käyttäytymisen, oksentelun tai omistajan läheisyyteen hakeutumisen perusteella. Tyypillisiin kohtausoireisiin kuuluivat raajojen ja niskan jäykistyminen, tärinä tai tuijottava katse. Yleisin kohtaustyyppi oli paikallisalkuinen yleistyvä kohtaus. Tällainen kohtaus alkaa jonkin tietyn aivojen osan epänormaalina sähkökemiallisena aktiivisuutena ja ilmenee tietyn kehon osan oireina, kuten esimerkiksi jonkin raajan nykimisenä, jäykistymisenä tai tärinänä. Yleistyneestä epilepsiakohtauksesta puhutaan silloin, kun epänormaali sähkökemiallinen aktiivisuus laajenee kattamaan molemmat aivopuoliskot. Tällöin koiralla on kohtausoireita kehon molemmilla puolilla ja tajunnan taso on myös alentunut. Suurin osa epileptikoista palautui kohtauksesta nopeasti, 5-15 minuutin kuluessa kohtausoireiden päättymisestä. Kolmasosalla koirista oli epilepsialääkitys, joka tuntui tehoavan ainakin puolelle koirista. Joidenkin koirien osalta kysely oli täytetty pian lääkityksen aloituksen jälkeen, jolloin vaikutuksen seuranta-aika oli jäänyt lyhyeksi. On mahdollista että useampi koira hyötyy lääkityksestä. Yhteenveto kyselytutkimuksen tuloksista on esitetty Taulukossa 1. Taulukko 1. Yhteenveto schipperkejen epilepsiakyselyistä (Lähde: Penita Pilveen lisensiaattityö 2013). Yhteensä koiria 56 Uroksia (kastroitu) 32 (9) Narttuja (steriloitu) 24 (9) Kohtausten alkamisikä vuosissa keskimäärin (mediaani, 2,9 (1,3; 4kk-5v) vaihteluväli) Kohtauksia vuodessa keskimäärin (mediaani, vaihteluväli) 6,9 (4; 1-36) Enemmän kuin yksi kohtaus 24 tunnin sisällä 25 % Kohtauksen kesto minuuteissa keskimäärin (mediaani, 11,2 min (4; 0,5-120) vaihteluväli) Omistaja pystyy ennustamaan kohtauksen alkamisen 30 % Kohtauksen alkamisoireet hakeutuminen ihmisten läheisyyteen, koiran hermostuneisuus sekä
pahoinvointi ja oksentelu Yleisimmät oireet kohtauksen aikana raajojen ja niskan jäykistymistä, yleistä tärinää, tuijottavaa katsetta Tyypillinen kohtaustyyppi Paikallisalkuinen yleistyvä Omistaja saa kontaktin koiraan kohtauksen aikana 66 % Kohtausten kesto ja voimakkuus: -lisääntynyt 18 % -pysynyt samana 9 % -vähentynyt 16 % Palautuminen kohtauksen jälkeen suurin osa 5-15 min aikana Kohtauksen jälkeen yleisimmät oireet koirat väsyneitä ja hämmentyneitä Epilepsialääkitys yhteensä 34 % (19 koiralla) -lääkitys lopettanut kohtaukset kokonaan 10 % -lääkitys vähentänyt kohtaukset puoleen 16 % -lääkitys vähentänyt kohtauksia vähän 21 % -lääkityksellä ei vaikutusta kohtauksiin 16 % Geenitutkimuksen tilanne Koirien DNA-pankkiin kerättyjen näytteiden avulla on tutkittu taudin molekyyligenetiikkaa uusimpien ns. koko genomin kattavien menetelmien avulla. Schipperkejen epilepsian genetiikka on osoittautunut haastavammaksi tutkimuskohteeksi kuin alun perin sukupuiden perusteella arveltiin. Tästä syystä tutkimukseen käytettävien näytteiden määrää ja menetelmien tarkkuutta on jouduttu jatkuvasti lisäämään. Viimeisimmissä tutkimuksissamme mukana on ollut 68 epilepsiaa sairastavan ja 70 iäkkään terveen koiran näytteet. Tutkimus on osoittanut, että schipperkejen epilepsiaa ei suoraan aiheuta jokin tietty yhden geenin mutaatio, vaan taustalla on todennäköisesti useita riskitekijöitä. Uusimpien tulosten mukaan olemme tunnistaneet yhden näistä mahdollisista riskitekijöistä: schipperkeiden perimässä on tietty alue, jonka eräs geenimuoto altistaa epilepsialle. Kyseistä geenimuotoa löytyy myös terveiltä schipperkeiltä, mutta sitä kantavilla koirilla on tutkimuksen mukaan kohonnut riski saada epilepsiakohtauksia. Sama epilepsialle altistava geenimuoto näyttäisi olevan taudin taustalla myös joissakin muissa koiraroduissa. Aiheesta on valmisteilla tieteellinen artikkeli, jonka julkaisemisen jälkeen voimme antaa vielä tarkempia tietoja tutkimustuloksista. On mahdollista, että epilepsian taustalla on myös muita vielä tuntemattomia riskitekijöitä. Näytekeräys ja tutkimus siis jatkuvat edelleen. Tutkimuksen eräänä haasteena on varmojen epilepsiavapaiden koirien löytäminen ja varmistaminen.
Kudosnäytteitä tarvitaan Jotta tunnistetun geenimuodon toimintaa ja vaikutusta voitaisiin tutkia tehokkaammin, tarvitsisimme schipperkejen aivokudosnäytteitä. Epilepsian ehdokasgeenimme on ilmenee vain aivoissa, joten muista kudoksista ei ole yhtä suurta hyötyä toiminnallisissa tutkimuksissa. Jos olet aikeissa luopua koirastasi, toivoisimme, että voisit harkita koirasi ruumiinavausta ja kudosten lahjoittamista arvokkaita tutkimuksiamme varten. Tällöin koiran eutanasia tapahtuu Helsingin yliopistollisessa eläinsairaalassa ja omistaja saa samalla yliopiston patologin raportin itselleen. Tämä on koiran omistajalle maksutonta. Koira tuhkataan ruumiinavauksen jälkeen, mutta yksilötuhkauksen kulut jäävät koiran omistajan maksettaviksi. Ota yhteyttä hyvissä ajoin tutkija Lotta Koskiseen tai tutkimusryhmään, jos omistat koiran joka olisi käytettävissä tutkimukseemme (puh. 02941 25774). Tarvitsemme projektiin epilepsiavapaita verrokkeja ja epilepsiaa sairastaneita koiria. Uusi kliininen tutkimusmenetelmä koirille Osana prof. Lohen tutkimusyhteistyötä Guelphin yliopiston kanssa, tutkimusryhmä on kehittämässä ja testaamassa uusia epilepsian kliinisiä diagnosointimenetelmiä. Yhteistyössä eläinlääkäri, eläinneurologi ja apulaisprofessori Fiona James Ontario Veterinary Collegesta kehitämme kannettavaa EEG-laitteistoa, jolla mitataan aivojen sähköistä toimintaa hereillä olevalta koiralta. Tavallisesti EEG-mittaukset tehdään nukutetulle koiralle lyhyen aikaa. Sähköisen toiminnan häiriöt liittyvät epilepsiakohtauksiin. Tutkimuksen aikana koira on normaalisti valveilla ja kantaa selässään langatonta mittausyksikköä, joka on yhteydessä tietokoneeseen ja videokameraan. Tällä menetelmällä pystytään seuraamaan aivosähkökäyrää hereillä olevasta koirasta useita tunteja. Tavoitteena on päästä mittaamaan kohtauksen aikaista aivojen sähköistä aktiivisuutta ja siten paikantaa kohtauksen alku aivoissa tiettyyn paikkaan ja selvittää epilepsian laatua sähköisten muutosten perusteella. Tutkimus vastaa tavanomaista ihmiselle suoritettavaa mittausta. Onnistuessaan tutkimuksesta odotetaan läpimurtoa ja metodiikkaa koirien haastavaan epilepsiadiagnostiikkaan. Muita tutkimusprojekteja Epilepsian lisäksi Lohen tutkimusryhmässä on käynnissä muita myös schipperkejä koskevia tutkimusprojekteja. Pienillä roduilla esiintyy Legg Perthestä, eli reisiluun pään kuolioitumista. Sairaus alkaa
yleensä jo nuorella iällä ja voi pitkälle kehittyessään johtaa liikuntakyvyttömyyteen. Legg Perthestä tutkitaan yhteistyössä Clemsonin yliopiston (USA) tutkijoiden kanssa. Tutkimusta varten kerätään näytteitä ja tietoja Legg Perthestä sairastavista koirista. Silmäsairauksien osalta schipperkeillä tutkitaan verkkokalvon rappeumaa (PRA), synnynnäistä pienisilmäisyyttä eli mikroftalmiaa ja silmän värikalvon halkiota eli iiriskoloboomaa. Tutkimusta varten kerätään näytteitä ja silmälausuntoja yllä mainittuja silmäsairauksia sairastavista schipperkeistä. Tutkimusryhmässä on käynnissä myös useita käyttäytymisen geenitaustan tutkimuksia, joihin voivat osallistua kaiken rotuiset koirat. Arkuus ja ääniarkuus tutkimuksessa pyrimme selvittämään näihin ominaisuuksiin vaikuttavia geenejä, sekä ympäristötekijöitä. Tutkimukseen voi osallistua vastaamalla koirastaan Koirien käyttäytymiskyselyyn, joka löytyy www.koirangeenit.fi sivuilta. Lisätiedot Tietoja tutkimusryhmän toiminnasta löydätte www.koirangeenit.fi -verkkosivustolta sekä Facebookista Koirien geenitutkimus -sivulta. Keräämme tarkempia tietoja kaikista epilepsiaa sairastavista näytteen antaneista koirista epilepsiakyselylomakkeen avulla. Lomakkeet ja ohjeet näytteiden antamiseen ja lähettämiseen löytyvät Koirangeenit.fi -sivustolta. Muistathan myös päivittää koiran terveystiedot tai omat yhteystietosi, jos ne muuttuvat näytteen antamisen jälkeen! Lisätietoja schipperkejen epilepsiatutkimuksesta voi kysyä tutkimusryhmältä (lgl-kyselyt@helsinki.fi, puh. 02941 25680) tai ryhmänjohtaja Hannes Lohelta (hannes.lohi@helsinki.fi). Kiitos kaikille schipperkejen epilepsiatutkimukseen osallistuneille! Kirjallisuutta: Pilve P. Idiopaattinen epilepsia koirilla ja epilepsian kohtaustyyppien luokittelu sekä epilepsian tyypillinen kliininen kuva kolmella koirarodulla: pitkäkarvainen pyreneittenpaimenkoira, schipperke ja kää-
piöpinseri. 2013, Lisensiaatin tutkielma, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto.