Terveyskyselyn yhteenveto

Transkriptio

1 Suomen Schipperkekerho Terveyskyselyn yhteenveto Stina Högnabba Yleistä kyselystä Suomen schipperkekerho päätti keväällä 2 toteuttaa kyselyn schipperken yleisestä terveydentilasta. Kyselyn avulla saadaan kerättyä tietoa rodun tilanteesta jalostustoimikunnan työn pohjaksi. Näin ollen rodusta kiinnostuneet omistajat ja kasvattajat hyötyvät pidemmällä tähtäimellä tietomäärän kasvusta. Kysely lähetettiin paperisena kaikille schipperkekerhon jäsenille (n.) sekä mainostettiin yhdistyksen nettisivuilla. Syksystä 2 alkaen kyselyyn on ollut mahdollista vastata myös sähköisesti ja kysely pidetään toistaiseksi avoinna. Kyselyä on mainostettu useampaan kertaan Schipperke Suomen Facebook-sivuilla. Vastausten analysoimisen helpottamiseksi sähköinen kysely on toteutettu Digium Enterprise -kyselyohjelmistolla mennessä vastauksia kyselyyn on kertynyt 2. Paperisena palautui 95 vastausta ja sähköisen linkin kautta 6. Kaikki paperisena palautetut vastukset on viety käsin tietokantaan. Terveyskyselyjä on toteutettu myös aiemmin, mutta niitä vastauksia ei ole tässä yhteenvedossa mukana. Vastaukset on käsitelty täysin luottamuksellisesti, ja yksityiskohtaiset koirakohtaiset tiedot ovat ainoastaan jalostustoimikunnan ja tietojen käsittelijän (Stina Högnabba) nähtävillä. Tietoja koirista saa erikseen sovitulla tavalla jalostustoimikunnalta ( Tietoja annetaan vain siinä tapauksessa, että omistaja on antanut tietojen luovutukseen suostumuksensa. Tähän yhteenvetoon sisältyy 2 koiran tiedot. Yhdessä tapauksessa omistaja ei antanut lupaa käyttää tietoja rodun yleiseen terveydentilan kuvaamiseen, joten vastaus on poistettu. Yleistietoja koirista Kyselyn vastausmäärä on pieni ja tulokset kuvaavat vain niitä 2 koiraa, joiden tiedot ovat käytettävissä. Mainittavia eroja urosten ja narttujen välillä ei ollut eikä niin ikään iällä ollut merkitystä. Näin ollen tuloksia esitellään kokonaislukumäärinä ja jossain määrin prosentteina. Kaikkien kuvioiden luvut ovat kokonaislukuja (N). Jokaisen vastauksen kokonaislukumäärä ei ole 2, koska tietoja puuttuu osasta lomakkeista. Osassa kysymyksistä olisi kenties ollut hyvä olla en osaa sanoa -vaihtoehto. Tällaisissa tilanteissa vastaaja on todennäköisesti jättänyt vastaamatta. Jossain tapauksissa tietojen tarkistusta on tehty omistajilta.

2 Koirista 9 on uroksia ja 9 narttuja. Kuolleiden koirien tiedot on annettu 8 tapauksessa. Ruokinta Koirien ruokinta on monipuolista. Yleisintä on kuivamuonan ja raakaruokinnan yhdistelmä. Neljännes koirista on raakaruokinnalla. Vain kuudella koiralla on allergia ja aiheuttajaksi mainittiin vilja, nauta, kanamuna ja lisäaineet. kuivamuona 22 sekaruokinta 77 raakaruokinta 52 itse tehty ruoka säilyke Näytteitä on otettu jonkin verran Noin neljäsosalta on otettu Lohen tutkimuksen verinäyte. Osalta on lisäksi otettu DNAtunniste sekä polveutumismääritys. Muita näytteitä ovat rabiesvasta-ainetesti sekä Chromagene coat color -väritesti. MPSIIIB-näyte on otettu koiralta, joista kaksi on kantajia ja yksi sairas. Lohen tutkimuksen verinäyte 57 DNA-tunniste Polveutumismääritys 2 Jokin muu 8 DLA monimuotisuustesti

3 Sairauksia on vähän Autoimmuunisairautta löytyy viideltä koiralta, joista mainintana kilpirauhasen vajaatoimintaa, Cushingin tauti, hiiva ja/tai sieni ja SLO-epäily. Sydänsairautta löytyi kymmeneltä koiralta, viideltä sydämen vajaatoimintaa ja kolmella sydämen sivuääni. Yksi näistä on jatkuvalla lääkityksellä. Viideltätoista koiralla on löytynyt kasvaimia, joista yhdeksän hyvälaatuista ja kaikki on leikattu. Nivelrikko oli diagnosoitu kolmella koiralla n. kahdeksan vuoden iässä. Yleisistä sairauksista silmätulehdusta oli eniten. Muita mainittuja sairauksia olivat mm. sikaripunkki, anaalirauhasfisteli, keuhkoputkentulehdus, alkava parodontiitti, yskä, nielurisaongelma, närästystä, munuaistulehdus, giardaasi, kennelyskä ja furunkuloosi. Seuraavassa kuviossa näkyy, että hyvin harvalta koiralta löytyi kyselyssä mainitsemia sairauksia. Silmätulehdus Muu sairaus Ripulointia Herkkä vatsa Kasvaimia Suolistotulehdus Virtsatietulehdus Niiskutusta Sydänsairaus Eturauhastulehdus Napatyrä Allergia Kohtutulehdus Nivelrikko Häntämutka Virtsakivet Kilpirauhasen vajaatoiminta Cushingin tauti Polvilumpion sijoiltaanmeno Legg perthes Parodontiitti Vain noin kolmannes oli vastannut astutuskysymyksiin. Suurimmalla osalla (88 %) uroksista kivekset ovat normaalit. Neljällä on myöhään laskeutuneet kivekset ja seitsemän on kastroitu. Vain yhden uroksen kohdalla oli maininta astutusongelmista. Nar-

4 tuilla ei ollut yhtään mainintaa astutusongelmista. Narttujen tiineys- ja synnytysongelmia oli vähän. Kolmella oli ollut tiinehtymisongelmia ja jäänyt tyhjiksi. Synnytyksessä viidellä nartulla oli ollut vaikeuksia. Pennut tai osa pennuista oli syntynyt kuolleina. 27 koiraa on kuvattu erilaisten vaivojen takia (ei virallisia kuvaustuloksia). Tyypillisimmät kuvattavat kohteet ovat olleet lonkat, selkä ja silmät. Muutoksia selässä on löydetty yhdeksän koiran kohdalla. Muutokset ovat olleet ylimääräinen nikama, lannerangan vinoutuma, epämuodostunut rintanikama, spondyloosi, kehityshäiriö lonkkanivelessä ja selkärangan rappeuma. Epilepsiaoireita vain harvalla Osalla koirista on ilmennyt epilepsiatyyppisiä kohtauksia. Näin on tapahtunut 9 koiran osalta. Kohtaukset ovat ilmenneet varsin eri-ikäisillä koirilla, nuorin 7 kk ja vanhin 2 vuotta. Eläinlääkärin diagnosoima epilepsia on seitsemällä koiralla ja jatkuva epilepsialääkitys on neljällä koiralla. Suurimmalla osalla kohtauksia on ollut yksi vuodessa, harvemmalla 2-. Vain yhdellä koiralla on ollut tai enemmän kohtausta vuodessa. Suurin osa kohtauksista on ilmennyt normaaleissa olosuhteissa ja satunnaisesti stressin, rasituksen tai juoksujen yhteydessä. normaali stressi rasitus juoksujen yhteydessä lepo Vapaamuotoisesti kuvattuna kohtaukset ovat olleet hetken poissaolevan oloinen, heräsi levosta ja hyökkäsi puremaan lähellä olevia esineitä ja ihmisiä, koira seisoi ja huojui edestakaisin, kaatui kyljelleen, pissasi alleen ja kouristui kaarelle, koira veltto, uninen ja ikenet meni valkoiseksi, kesken lenkin meni jäykäksi ja alkoi kouristella ja hetken tajuttomuus, yritti purra, kouristelee, kramppaa ja läähättää, jalat alta, hyvin lyhyen aikaa taju pois, 2 pitkittynyttä kohtausta, joista toiseen koira menehtyi, koira hakeutui yksin nurkkaan, tärisi, nuoli huuliaan, ei ollut poissaoleva, kesti joitakin minuutteja, koira istuu poissaolevana toisella lonkalla ja pyörii istuallaan ympäri. Neljännes vastaajista eivät tiedä onko koiran lähisuvussa todettu epilepsiaa ja noin puolet vastasi että ei ole todettu. vastaajaa ilmoitti, että lähisuvussa on todettu epilepsiaa.

5 Joka neljännellä koiralla puuttuu hampaita 87 prosenttia koirista on leikkaava (saksi-) purenta ja muutamalla tasa-, ala- tai yläpurenta. leikkaava (saksipurenta) 68 alapurenta tasapurenta yläpurenta Neljäsosalla koirista puuttuu hampaita. Eniten koirilta puuttuvat alaleuan P- ja P2- hampaita ja jonkin verran alaleuan etuhampaita. Harvalla koiralla on pudonnut hampaita aikuisiällä. Hampaat ovat puuttuneet jo alun perin tai ne on eri syistä jouduttu poistamaan. Kysely ei anna tarkkaa vastausta pudonneiden hampaiden sijainnista ja lukumääristä, koska kyselystä puuttui vasemman ja oikean puolen merkitsemismahdollisuus. M M2 M P P P2 P C I alaleuka yläleuka Vain 8 prosenttia koirista on ollut poikkeuksellisen paljon hammaskiveä. Noin puolella ei ole ollut tarvetta hammaskiven poistoon ja osalla hampaita puhdistetaan vuosittain. Kuolleet koirat Kyselyn 8 koiraa ovat pääosin kuolleet 7-5 vuoden ikäisinä. Joukossa oli kaksi koiraa, jotka olivat menehtyneet alla kahden vuoden iässä. Kuolinsyitä olivat mm. aortan laajentuma, kasvaimet, maksan tuhoutuminen, kilpirauhasen ja sydämen vajaatoiminta, munuaisvika, vanhuus, sokeus ja epilepsiakohtaus. 5