luonnos lausuntokierrokselle 20.9.2011 LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA 2012 2015 1 Esipuhe 2 Johdanto 3 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma pähkinänkuoressa 4 Strategiset tavoitteet ja toteutus 5 Kehittämisohjelman suhde muihin ohjelmiin 6 Kehittämisohjelman yleiset perusteet 6.1 Säädöspohja 6.1.1 Kansalliset säädökset 6.1.2 Nuorisoalan keskeisimmät kansainväliset sitoumukset, strategiat ja toimintaohjelmat 6.1.3 Lasten ja nuorten kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien perusteet 6.2 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma osana hallitusohjelmaa 6.3 Yhteys OKM 2020 - strategiaan 6.4 Yhteys EU:n nuorisopoliittisiin prioriteetteihin 6.5 Lapsi- ja nuorisopolitiikan yhteys 6.6 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmien jatkumo 7 Tietoja lapsista, nuorista ja heidän toiveistaan 7.1 Lasten ja nuorten oma ääni kehittämisohjelman suuntaajana 7.2 Tilastotietoja ja tutkimustuloksia 7.3 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet 8 Toimeenpanoresurssit 9 Kehittämisohjelman seuranta ja arviointi 10 Lähdeluettelo [HU! Lukuohjeita on harmaalla pohjavärillä korostettuina]
1 Esipuhe Ministerin esipuhe 2 Johdanto Nuorisolain 1 mukaan valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuorisopolitiikan kehittämisohjelman. Ohjelmaa on kutsuttu Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaksi sen sisältäessä myös lasten kasvuun liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Nuorisolaki on väestölaki, joka koskee kaikkia alle 29-vuotiaita. Se nostaa sukupolvipolitiikan yhdeksi lähtökohdaksi. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus ovatkin oleellinen osa lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa. Nuorisolain ja myös kehittämisohjelman tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Tältä arvopohjalta ponnistaa myös lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma. Arjen hallinta Yhdenvertaisuus Nuorten kasvun ja itsenäistymisen tukeminen Nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistäminen ja sosiaalinen vahvistaminen Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen Osallisuus Kehittämisohjelmien jatkumolla tavoitellaan mahdollisuuksien tasa-arvoa. Sitä, että jokaisella lapsella ja nuorella lähtökohdistaan riippumatta on mahdollisuus kasvaa täyteen potentiaaliinsa niin yksilönä, ryhmän jäsenenä kuin kansalaisena. Kansalaisuus merkitsee paitsi muodollisia oikeuksia ja velvollisuuksia, myös yhteisöihin kuulumisen kokemuksia ja kansalaistoimintaa. 1 Nuorisolaki (72/2006) 2
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta on keskeistä se, että heillä on mahdollisuudet ja resurssit vaikuttaa itseään koskeviin asioihin sekä laajemminkin yhteiskuntaan. Aktiivisen kansalaisuuden valmiudet ja sosiaalisen osallisuuden kokeminen ovat politiikan ja samalla yksilön kasvun keskiössä Lapsen ja nuoren tulevaisuuden kannalta keskeisiä ovat myös yhtäläiset mahdollisuudet koulutuksessa ja työmarkkinoilla. On tärkeää, että nuorten aikuistumista ja tulevaisuuden polkuja vahvistetaan. Kehittämisohjelman horisontti ulottuu neljän vuoden ohjelmakautta pitemmälle. Ohjelmalla toki vastataan niihin kysymyksiin, jotka lähivuosien aikana ovat keskeisiä matkalla mahdollisuuksien tasaarvoon. Ohjelmaa rakennettaessa tarkasteltiin yhteiskunnan tilaa ja tulevaisuusarvioita. Ohjelma pyrittiin kokoamaan realistiseksi. Taloudellinen taantuma ja valtiontalouden säästöpaineet rajaavat ratkaisumahdollisuuksien kirjoa, mutta toisaalta ne edistävät kestävien ratkaisujen etsimistä. Lapsi- ja nuorisopoliittinen ajattelu tullee kohtaamaan haasteita kuntarakenteen muutoksissa sekä aluehallinnon kehittämisessä. Myös valtionhallinnossa käydään jatkuvaa keskustelua siitä, minkä ministeriön tehtäviin koordinaatio kuuluu. Tässä keskustelussa aaltoja nostattavat myös näkökulmaerot siitä, ovatko koordinaation lähtökohtana yksilön palvelut vai kansalaiseksi kasvun tukeminen. Kysymys on osittain myös siitä, haetaanko ratkaisuja ensi sijassa ennakoivilla vai korjaavilla toimilla. Selvää on se, ettei lasten ja nuorten asioita voi hallinnon millään tasolla edistää ilman hyvää yhteistyötä ja erilaisten näkökulmien yhteensovittamista. Nuorisotyössä näkökulmana on ennaltaehkäisevyys, jolloin kaikki nuorisolain määrittelemät "nuoret" eli kaikki 0-29 -vuotiaat ovat kohdejoukkona. Usein tavoitteena on lapsi / nuori subjektina. Kyse ei ole niinkään yksilöstä palvelun käyttäjänä vaan kansalaisesta, jolla on oikeus osallistua, vaikuttaa ja saada kasvuunsa tukea. Laajasti tähän ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön voidaan lukea kaikki "hyvä nuorisotyö", kuten vapaa-ajan harrastukset, järjestötoiminta, kunnallinen nuorisotoiminta ja koulunuorisotyö. Yhtenä läpileikkaavana teemana on kestävä kehitys. Kestävän kehityksen edistäminen perustuu kokonaisvaltaiseen näkemykseen taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta sekä ympäristön huomioon ottavasta kehityksestä. Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä keskeisenä kysymyksenä on taata hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Erityisesti nuorilla on yleistynyt kokemus siitä, että omiin asioihin on hankala vaikuttaa. Myös yhdenvertaisuuden teema kulkee läpileikkaavana. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Nopeasti edennyt rakennemuutos yhdistettynä paikasta riippumattomaan viestintään ja yhteydenpitoon tuovat mukanaan yhä monimutkaisempia ja vaikeammin ratkaistavia kysymyksiä. Toisaalta kyse ei aina ole yksistään sukupolvien välisestä suhteesta vaan myös nuoren sukupolven sisäisestä polarisaatiosta, 3
Köyhyys ja syrjäytyminen aiheuttavat inhimillistä kärsimystä, terveyseroja ja eriarvoisuutta. Hallitus toimii voimakkaasti köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Tämä edellyttää eri sektorien ja hallinnonalojen yhteisiä toimia, työllisyyden, työkyvyn ja osallisuuden vahvistamista sekä sosiaaliturvasta huolehtimista. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman tehtävänä vahvistaa laaja-alaista lapsi- ja nuorisopolitiikkaa. Kehittämisohjelma on hallinnonalojen yhteinen asiakirja, vaikka sen lähtökohta on nuorisolaissa ja nuorisoalan hallinnossa. Tämä strateginen lähtökohta on tunnustettu myös Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa. 2 Kehittämisohjelmaan on koottu ja täsmennetty hallitusohjelmaan kirjattuja lasten ja nuorten kannalta keskeisiä asioita. Tiivistetysti: Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma tähtää siihen, että kaikille lapsille ja nuorille ikä huomioon ottaen luodaan enemmän ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koulutuksessa ja työmarkkinoilla ja että kaikkien lasten ja nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista osallisuutta edistetään. Ohjelman näkökulmina ovat lapsi ja nuori kansalaisena, ryhmän jäsenenä sekä yksilönä. Lähtökohdat löytyvät nuorisolain arvopohjasta sekä lain luonteesta ns. väestölakina, mikä tuo väistämättä myös sukupolvipolitiikan mukaan tavoitteiden asetteluun. Tässä kehittämisohjelmassa puhutaan ryhmistä, prosenteista ja ikäluokista. On kuitenkin muistettava lasten ja nuorten toive, että heidät kohdattaisiin arvokkaina yksilöinä. He toivovat, että heitä kannustettaisiin onnistumaan ja otettaisiin aidosti mukaan arjen ratkaisuiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. 2 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011 4
3 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma pähkinänkuoressa Kehittämisohjelman strategiset tavoitteet ja niitä jäsentävät alaotsikot Strateginen tavoite 1 Lasten ja nuorten kasvua aktiivisiksi ja yhteisvastuullisiksi kansalaisiksi tuetaan. 1.1 Kuuleminen sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet 1.2 Demokratia-, globaali- ja ympäristökasvatus 1.3 Tietoyhteiskunta Strateginen tavoite 2 Yhdenvertaisuutta tuetaan. 2.1 Rasismi, syrjintä ja suvaitsemattomuus 2.2 Alueellinen yhdenvertaisuus 2.3 Vanhemmuuden tuki Strateginen tavoite 3 Sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistäminen sisällytetään kaikkeen lapsi- ja nuorisotoimintaan. 3.1 Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt sekä sateenkaariperheet 3.2 Harrastusten sukupuolittuneisuus 3.3 Sukupuolivaikutusten arviointi Strateginen tavoite 4 Koulutuksellista tasa-arvoa parannetaan. 4.1 Alhaisen koulutustason periytyvyyden ehkäisy 4.2 Perusopetuksen päättävien nuorten ohjaus 4.3 Opintotukijärjestelmä Strateginen tavoite 5 Lasten ja nuorten tasavertaista osallistumista kulttuuri- ja liikunta- ja vapaa-ajantoimintaan tuetaan. 5.1 Nuorisopalvelut lähipalveluina 5.2 Kansalaisjärjestöt 5.3 Harrastusten saavutettavuus 5
Strateginen tavoite 6 Nuorten työllistymistä parannetaan ja työllisyyttä lisätään. 6.1 Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö osana nuorten yhteiskuntatakuuta 6.2 Työmarkkinoiden muutostrendien vaikutukset 6.4 Erilaiset oppimis- ja työllistymispolut Strateginen tavoite 7 Nuorten asumista ja muuta itsenäistymistä tuetaan. 7.1 Nuorten asuminen 7.2 Nuorten oma talous Strateginen tavoite 8 Koulussa ja harrastuksissa lisätään yhteisöllisyyttä. 8.1 Oppilaskuntatoiminta 8.2 Kiusaaminen 8.3 Nuorisotyö kouluissa Strateginen tavoite 9 Lasten ja nuorten terveyttä edistetään. 9.1 Terveelliset elämäntavat 9.2 Oppilas- ja opiskelijahuolto 9.3 Päihteet ja mielenterveys Strateginen tavoite 10 Yhteistyötä ja osaamista lasten, nuorten ja perheiden asioissa parannetaan. 10.1 Lasten, nuorten ja perheiden asioiden koordinaatio 10.2 Lasten ja nuorten parissa toimivien osaaminen 6
4 Strategiset tavoitteet ja toteutus Tässä luvussa esitellään kehittämisohjelman strategiset tavoitteet, niitä jäsentävät alaotsikot sekä toteutus. Strategisia tavoitteita voidaan ryhmitellä eri tavoin. Yksi ryhmittelytapa on johdannossa kuvatun arjenhallinnan, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden nuolien mukainen. Sama tavoite ja erityisesti toteutus voi edistää useaa teemaa tai olla kytköksissä johonkin muuhunkin strategiseen tavoitteeseen. Arjenhallinta - Lasten ja nuorten terveyttä edistetään. - Koulutuksellista tasa-arvoa parannetaan. - Nuorten työllistymistä parannetaan ja työllisyyttä lisätään. - Nuorten asumista ja muuta itsenäistymistä tuetaan. Osallisuus - Lasten ja nuorten kasvua aktiivisiksi ja yhteisvastuullisiksi kansalaisiksi tuetaan. - Koulussa ja harrastuksissa lisätään yhteisöllisyyttä. Yhdenvertaisuus - Lasten ja nuorten tasavertaista osallistumista kulttuuri- ja liikunta- ja vapaa-ajantoimintaan tuetaan. - Yhdenvertaisuutta tuetaan. - Sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistäminen sisällytetään kaikkeen lapsi- ja nuorisotoimintaan. Yhteistyö - Yhteistyötä ja osaamista lasten, nuorten ja perheiden asioissa parannetaan. Kehittämisohjelmassa on kunkin alaotsikon kohdalla esitetty matriisi, jolla kuvataan toimien ensisijaista kohdistamista ikäryhmittäin. Toimet voivat toki edistää myös muun ikäisten asioita. Lisäksi on kuvattu eri ministeriöiden rooleja resurssiohjauksen (RO), informaatio-ohjauksen (IO) ja säädösohjauksen (SO) osalta. Resurssiohjauksella tarkoitetaan esimerkiksi rahoitusta avustuksia jakamalla. Informaatio-ohjauksella tarkoitetaan esimerkiksi hyvien käytäntöjen levittämistä. Säädösohjauksella tarkoitetaan esimerkiksi lakien uudistamista. Viereisissä taulukoissa on yhteenveto toimien kohdentumisesta. Frekvenssitaulukoista nousevat esiin ikäryhmät 13-17v ja 18-24v sekä ministeriöistä OKM ja STM. Tulos ei ole yllättävä, sillä kehittämisohjelman lähtökohta on nuorisolaki. Tytöt / Naiset 8 14 20 18 11 Pojat / Miehet 7 13 22 18 14 Erityisryhmät: RO IO SO 1 1 3 7 1 8 1 PLM 9 2 OKM 23 27 3 MMM 3 4 L 1 3 TEM 4 9 STM 12 18 2 3 6 [HU. lopullisessa taitossa haetaan lukijaystävällisempää taittoa taulukoiden osalta] 7
Strateginen tavoite 1 Lasten ja nuorten kasvua aktiivisiksi ja yhteisvastuullisiksi kansalaisiksi tuetaan. Osallisuus syntyy osallistumisen ja vaikuttamisen kautta. Ihminen kokee olevansa osallinen omassa yhteisössään ja suomalaisessa yhteiskunnassa, kun hän käy koulua, tekee työtä, harrastaa ja vaikuttaa. Aktiiviseen ja yhteisvastuulliseen kansalaisuuteen ja maailmankansalaisuuteen ymmärretään laajaalaisesti kuuluvan niin yhteiskunnallinen aktiivisuus ja kansalaisaktiivisuus kuin myös vastuullinen kuluttajakansalaisuus, itsensä kehittäminen sekä ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden puolustaminen. Aktiiviseen ja vastuulliseen kansalaisuuteen tulee kasvaa ja oppia. Suomalaiset nuoret ovat kohtuullisen aktiivisia järjestöjen, oppilaskuntien ja nuorisovaltuustojen toimijoita. Samalla mielipiteen ilmaisu ja vaikuttaminen epätavanomaisin keinoin ovat yleistyneet. Näitä keinoja ovat toimintaryhmien, sosiaalisen median, kulttuurisen ilmaisun tai elämäntaparatkaisujen kautta vaikuttaminen. On tarpeen kehittää sellaisia tekemisen tapoja, joilla vahvistetaan niin nuorten resursseja ja kykyjä kuin myös heidän keinojaan ja motivaatiotaan vaikuttaa yhteisiin paikallisiin, kansallisiin ja globaaleihin asioihin. Peruspalvelujen arvioinnin 2010 3 mukaan 70 prosentissa Suomen kunnista toimii nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttamisryhmä. Samassa peruspalvelujen arvioinnissa otettiin myös nuoret mukaan arviointeihin. Nuorten antamien palautteiden perusteella pelkkä vaikuttajaryhmän olemassaolo ei takaa aitoja vaikuttamismahdollisuuksia, vaan kuulemisen ja vaikuttamisen tapoja tulisi kehittää. Monipuolinen lukutaito on välttämätön edellytys täysipainoiselle osallistumiselle yhteiskuntaan. Luku- ja kirjoitustaito on väline oppimiseen ja tiedonhankintaan sekä itsensä ilmaisemiseen ja kulttuuriin osallistumiseen. Lasten ja nuorten tulisi pystyä arvioimaan lukemiensa tekstien merkitystä ikänsä edellytysten mukaisesti. 1.1 Lasten ja nuorten kuuleminen sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Tytöt / Naiset Pojat / Miehet Erityisryhmät: RO IO PLM OKM MMM L TEM STM SO 3 ELY-keskusten toteuttama Nuorisotoimien peruspalvelujen arviointi 2010 - Nuorten osallistuminen ja kuuleminen kunnissa 8
Toteutus Kehitetään lasten ja nuorten kuulemista sekä heidän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiaan parantavia toimintamuotoja. Tavoitteena on lisätä ja aktivoida osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon niin valtion- kuin kuntatasolla voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Lisätään lasten ja nuorten mukanaoloa kunnallisten palvelujen arvioinnissa ja kehittämisessä sekä lapsivaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa. Lapsivaikutusten arvioinnin osaamista tuetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen taholta.(stm) OKM ja ELY-keskukset (TEM) ohjaavat kuntia palvelujen arvioinnissa. Kukin ministeriö ohjaa omaa hallinnonalaansa niin nuorten mukaan ottamiseksi arviointeihin kuin lapsivaikutusten arviointien tekemiseen. Lisätään lapsiystävällistä tiedotusta lasten ja nuorten oikeuksista ja mahdollisuuksista osallistua. Hyödynnetään lapsen oikeuksien sopimuksen kansallisen viestintästrategian ehdotuksia. Tuetaan nuorten tieto- ja neuvontapalveluita. (OKM) 1.2 Demokratia-, globaali- ja ympäristökasvatus Tytöt / Naiset Pojat / Miehet Erityisryhmät: RO IO PLM OKM MMM L TEM STM SO Toteutus: Opetuksessa lisätään sisältöjä ja toimintatapoja, jotka tukevat osallistumista, vaikuttamismahdollisuuksia sekä politiikan ja yhteiskunnallisen lukutaidon kehittymistä. OKM vastaa pääasiassa toimenpiteen toteutumisesta kouluissa. Erityisesti toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia ohjataan käyttämään olemassa olevia ja kehitettäviä työkaluja demokratiakasvatuksessa. Perusopetusuudistuksen tavoitteiden ja tuntijaon uudistuksessa demokratia- ja globaalikasvatus sekä osallisuus ja yhteisöllisyys näkyvät. Kansalaisjärjestöille ja muille yhteiskunnallisille liikkeille luodaan mahdollisuuksia esitellä toimintaansa kouluissa, oppilaitoksissa ja kirjastoissa. Demokratiakasvatuksen käytäntöjä kehitetään ja toteutetaan myös nuorisotoiminnassa ja työpajoilla. Tuetaan ympäristökasvatusta antavia järjestöjä (), nuorisojärjestöjä ja toimijoiden verkostoitumista (OKM). Tuetaan nuorisotyön kehittämiskeskuksena nuorisokeskuksia, joiden tehtävä on kehittää mm. seikkailu- ja elämyspedagogiikkaa nuorisotyön muotona Osoitetaan määrärahoja sellaisiin kansalaisjärjestöjen ja koulujen välistä yhteistyötä edistäviin hankkeisiin, joiden tavoitteena on kasvattaa oppilaista aktiivisia, vastuullisuutta ja moninaisuutta ymmärtäviä kansalaisia ja maailmankansalaisia 9
Huomioidaan Opetushallituksen toteuttaman demokratiakasvatuksen toteutumista oppilaitoksissa koskevan selvityksen tulokset. 1.3 Tietoyhteiskunta Tytöt / Naiset Pojat / Miehet Erityisryhmät: RO IO PLM OKM MMM L TEM STM SO Toteutus: Jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan perusedellytykset toimia tietoyhteiskunnassa. Vahvistetaan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa ja koulutuksessa. OKM toteuttaa kehittämisohjelman lasten ja nuorten monipuolisen luku- ja kirjoitustaidon vahvistamiseksi. Nuorisotyömäärärahoista tuetaan kuntia nuorten mediakeskusten perustamisessa ja varustamisessa sekä erilaisia mediakasvatukseen liittyviä hankkeita. Hyödynnetään maan kattavaa kirjastoverkkoa kaikille tasapuoliset mahdollisuudet niin lukutaidon kartuttamisessa kuin tietoyhteiskuntaan pääsyn takaamisessa. Jatketaan järjestöjen verkkomedia- ja verkkonuorisotyön sekä -toiminnan tukemista. Edistetään turvallisten verkkoympäristöjen kehittämistä lapsille ja nuorille. Tuetaan verkossa tapahtuvaa nuorisotyötä. (OKM, STM, L) Opetuksessa huomioidaan Opetushallituksen laatima osallistumista tukevan mediakasvatuksen toteuttamissuunnitelma oppilaitoksille (sisältäen verkkomateriaalin). 10
Strateginen tavoite 2 Yhdenvertaisuutta tuetaan. Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys ovat vaarassa olla toteutumatta lasten ja nuorten keskuudessa erityisesti maahanmuuttajien, romanien, alkuperäiskansa saamelaisten, vammaisten lasten ja nuorten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten osalta. Positiivista erityiskohtelua tarvitsevien lasten ja nuorten osalta palveluiden (koulutus, työllistyminen, asuntoasiat yms.) saavutettavuus on oleellista. Maahanmuuttajataustaisten nuorten oma kansalaistoiminta sekä maahanmuuttajanuoriin kohdistuva syrjintää ja syrjäytymistä estävä sekä sosiaalisesti vahvistava nuorisotoiminta tukee kotoutumista. Nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöissä tulee madaltaa vähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten kynnystä osallistua toimintaan. Vähemmistöjen nuorille mielekkäät harrastukset ja mahdollisuus osallisuuden kokemiseen on ensiarvoista. Alueelliset erot ovat monessa asiassa edelleen suuria. Erilaisten palvelujen saatavuus, opiskelupaikkojen sijainti tai työllistyminen ovat tyypillisiä esimerkkejä lasten ja nuorten asioista, joissa on isoja eroja riippuen siitä, missä lapsi tai nuori asuu. Vanhemmilla on kasvatuksen perusvastuu ja heitä tulee eri tavoin tukea tehtävässä. Varhaiskasvatus antaa eväät lasten kasvamiselle yhteisön jäseniksi. Varhaiskasvatuksen onnistuminen tai epäonnistuminen näkyy myöhemmin peruskoulussa, nuorisotyössä, toisella asteella jne. Korjaavien toimien tekeminen yleensä vaatii huomattavasti resursseja. Lapsen ja nuoren tärkein kasvuyhteisö on perhe. Perheen lisäksi monet muut asiat vaikuttavat turvalliseen kasvuympäristöön, esimerkiksi asuminen, päivähoito ja koulu. Iän myötä lasten ja nuorten omat yhteisöt, kaverit, mutta myös esimerkiksi harrastukset ja media alkavat vaikuttaa lapsen ja nuoren kasvun suuntaan yhä enemmän. Turvallisen kasvuympäristön luominen on siten enemmän kuin yksittäiselle perheelle annettavat palvelut: yhteisöllisyyttä vahvistetaan eri tahojen ja sektoreiden yhteistyöllä. Perhekeskuksissa edistetään perheiden hyvinvointia ja terveyttä, varhaista puuttumista ja pulmien ennalta ehkäisyä. Perhekeskus on perheiden itsensä ja ammattilaisten yhteistä toimintaa, joka kokoaa yhteen paikalliset toimijat ja voimavarat. Kunnallisten palvelujen lisäksi perhekeskuksen toimijaverkostoon voivat kuulua seurakunnat, järjestöt, vapaaehtoiset sekä yksityinen sektori. Monitoimijaisessa verkostossa kunnalliset lapsi- ja perhepalvelut, järjestöt, seurakunnat ja muut tahot yhdistävät osaamista ja asiantuntijuutta. 4 4 Sosiaaliportti http://www.sosiaaliportti.fi/page/fca86985-c592-4f7c-b400-4df97a8c9ccd.asp 11
2.1 Rasismi, syrjintä ja suvaitsemattomuus Tytöt / Naiset Pojat / Miehet Erityisryhmät: RO IO SO PLM OKM MMM L TEM STM Toteutus: Lisätään toisen kunnioittamisen kasvatusta päiväkotien ja koulujen toiminnassa ja ehkäistään syrjintää. Tehostetaan erilaisiin vähemmistöihin, kuten vammaisiin, eri uskontoa tai vakaumusta edustaviin, sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvien vihan purkausten sekä viharikosten torjuntaa mm. sisäisen turvallisuuden ohjelman avulla. Uhrien avunsaantia tehostetaan. Niin sanotun kunniaväkivallan samoin kuin pakkoavioliittojen kohteeksi joutumisen riskien tunnistamista tehostetaan, viranomaisille suunnataan koulutusta ja kehitetään varhaisen puuttumisen malleja. Selvitetään eri etnisiin ryhmiin kuuluvien nuorten toisiinsa kohdistamia asenteita. Ohjataan avustuspolitiikalla nuorisojärjestöjä, nuorisotyötä tekeviä järjestöjä sekä nuorison palvelujärjestöjä toimimaan nuorisolain arvojen mukaisesti. 2.2 Alueellinen yhdenvertaisuus Tytöt / Naiset Pojat / Miehet Erityisryhmät: RO IO PLM OKM MMM L TEM STM SO Toteutus: Opiskelijoita osallistetaan oppilaitosverkoston kehittämisessä ja oppilaitosten määrän mahdollisessa vähentämisessä. Väestörakenteen muutos aiheuttaa paineita nimenomaan toisen asteen koulutuspaikkojen karsimiseen. Erityisesti ammatillisen toisen asteen koulutuksen osalta on jo nyt eroja alueellisessa kattavuudessa. 12
Koulutuksellisen tasa-arvon ohjelmassa tavoitellaan peruskoulussa alueellisten erojen puolittamista. Kehitetään erilaisia sähköisiä järjestelmiä kuten verkkonuorisotyötä ja opinto-ohjausta verkossa. 2.3 Vanhemmuuden tuki Tytöt / Naiset Pojat / Miehet Erityisryhmät: usean kulttuurin perheet, maahanmuuttajat, vammaiset sateenkaari- ja yhden vanhemman perheet RO IO PLM OKM MMM L TEM STM SO Toteutus: Laajennetaan perhekeskustoimintaa perheiden, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Lapsiperheiden kotipalveluja ja matalan kynnyksen palveluja kehitetään ja lisätään, samoin lastensuojelun ennaltaehkäisevää toimintaa. STM vastaa osana normaalia informaatio- ja resurssiohjausta sekä Kaste-ohjelman ja järjestöjen RAY-tuen kautta. Koulun tukea vanhempien kasvatustyölle sekä kodin ja koulun yhteistyötä vahvistetaan. Vanhempien kasvatustyötä tuetaan myös monialaisen yhteistyön menetelmin. 13
Strateginen tavoite 3 Sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistäminen sisällytetään kaikkeen lapsi- ja nuorisotoimintaan. 3.1 Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt sekä sateenkaariperheet Tytöt / Naiset Pojat / Miehet Erityisryhmät: RO IO PLM OKM MMM L TEM STM SO Toteutus: Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien tietoja ja taitoja lisätään kohtaamaan sukupuolen moninaisuus sekä sukupuoltaan epätyypillisesti kokevat ja ilmaisevat lapset ja nuoret ja myös tunnistamaan ne riskit, joita lapset ja nuoret kohtaavat. OKM täydennyskoulutus. OKM, STM ja järjestöt kehittävät yhdessä järjestöjen kanssa kolmannen sektorin osaamista ja käytäntöjä. 3.2 Harrastusten sukupuolittuneisuus Tytöt / Naiset Pojat / Miehet Erityisryhmät: RO IO PLM OKM MMM L TEM STM SO Toteutus: Sukupuolen mukaan joko tyttöjä tai poikia enemmän kiinnostavien harrastusten julkisia tukia jaettaessa kiinnitetään huomiota tuen tasapuoliseen kohdentumiseen. Hyödynnetään mm. liikuntapaikkapalveluiden tasa-arvoista saatavuutta koskevan tutkimuksen (valmistuu syksy 2011) tuloksia. Tasa-arvon edistäminen otetaan hakukritee- 14
riksi vuodesta 2012 alkaen terveyttä edistävän liikunnan sekä lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustuksissa. 3.3 Sukupuolivaikutusten arviointi Tytöt / Naiset Pojat / Miehet Erityisryhmät: eri sukupuolet RO IO SO PLM OKM MMM L TEM STM Toteutus: Tehdään erityisesti koulutusjärjestelmän uudistamisprosesseissa sukupuolivaikutusten arviointi. 15
Strateginen tavoite 4 Koulutuksellista tasa-arvoa parannetaan. Lasten ja nuorten opetuksessa ja koulutuksessa pyritään tiedon ja taitojen, mukaan lukien elämäntaitojen, kartuttamiseen. Tärkeä näkökulma on yhteisöllisyys ja kasvaminen yhteisön jäseneksi. Arjenhallintaan kuuluu myös kyky toimia järjestäytyneessä yhteiskunnassa. Hyvä luku- ja kirjoitustaito on välttämätöntä tietotekniikan käytössä. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisen kannalta koulutukseen kuuluu lasten ja nuorten koulutus (esikoulu, peruskoulu, toisen asteen koulutus, korkea-asteen koulutus), lapsi- ja nuorisotyön ammattilaisten koulutus (lastenohjaajat, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajat/vastaavat, yhteisöpedagogit, nuorisoalan maisterikoulutus) sekä nuorisotyötä sivuava koulutus (opettajakoulutus, sosiaaliala ym). Työllistyminen itseä kiinnostavasti auttaa elämänhallintaa - myös kääntäen. Tässä perustana on toimiva oppilaanohjaus ja oikeanlaisen jatkokoulutuspaikan löytäminen. Hallitusohjelman mukaisesti jokainen ansaitsee reilun alun ja aidot tasavertaiset mahdollisuudet elämälleen. 4.1 Alhaisen koulutustason periytyvyyden ehkäisy Tytöt / Naiset Pojat / Miehet Erityisryhmät: lapset, joiden vanhemmilla alhainen koulutustaso RO IO PLM OKM MMM L TEM STM SO Toteutus: Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2011 2016 (luonnos) mukaan valmistellaan ja käynnistetään Koulutuksellisen tasa-arvon ohjelma. Sen tavoitteena on, että kaikilla on taustastaan riippumatta mahdollisuus hakeutua koulutukseen eikä tausta ennusta koulutukseen osallistumista eikä oppimistuloksia. Erityisesti kiinnitetään huomiota sukupuolten välisiin osaamis- ja koulutuseroihin, alueellisiin eroihin sekä sosiaalisen ja etnisen taustan vaikutuksiin. Varhaiskasvatuksessa kiinnitetään huomiota mahdollisten kehityshäiriöiden tunnistamiseen ja niiden haittojen pienentämiseen. 16
4.2 Perusopetuksen päättävien nuorten ohjaus Tytöt / Naiset Pojat / Miehet Erityisryhmät: maahanmuuttajat, pojat RO IO PLM OKM MMM L TEM STM SO Toteutus: Kehitetään opintojen ja oppilaanohjausta peruskoulussa. Kunnat seuraavat nuorten sijoittumista opiskeluihin ja huolehtivat siitä, että sijoittumattomat nuoret saavat tarvitsemaansa tietoa, neuvontaa ja ohjausta. Jokaisessa kunnassa on monialainen yhteistyöverkosto, joka tukee nuoria myös perusja toisen asteen nivelvaiheessa. Ohjataan järjestöjä ja kuntia tekemään yhteistyötä kieli- ja muihin vähemmistöihin kuuluvien oppilaiden koulunkäynnin tukemisessa. Tuetaan toimintaa toteuttavia järjestöjä. 4.3 Opintotukijärjestelmä Tytöt / Naiset Pojat / Miehet Erityisryhmät: RO IO SO PLM OKM MMM L TEM STM Toteutus: Opintotuki sidotaan indeksiin 1.9.2014. Opintotuen rakenteellisia epäkohtia korjataan yhdessä opiskelijajärjestöjen kanssa. Korjataan toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen liittyvät epäkohdat. Tarkastellaan perheellisten opiskelijoiden asemaa. 17
Strateginen tavoite 5 Lasten ja nuorten tasavertaista osallistumista kulttuuri- ja liikunta- ja vapaa-ajantoimintaan tuetaan. Yhdenvertaisuuden toteutuminen kulttuuri- ja liikunta- ja vapaa-ajanpalveluissa ja harrastusmahdollisuuksissa edellyttää sitä, että ne ovat kaikkien saavutettavissa. Saavutettavuuden edellytyksiä ovat mm. viestinnän ymmärrettävyys ja kohdentaminen, osallistumisen mahdollistava hinnoittelu sekä rakenteellinen esteettömyys. Lisäksi palvelujen tai harrastusten tulee olla sellaisia, että ne koetaan niin sosiaalisesti kuin kulttuurisesti sopiviksi. Lasten ja nuorten osalta tämä on erityisen tärkeää, sillä kasvavan nuoren tarpeet voivat muuttua varsin nopeasti. Lasten ja nuorten kulttuurikompetenssi rakentuu tekemisen ja kokemisen myötä. Tähän kompetenssin kuuluvat taiteen ja kulttuuriperinnön tietämys, luovat taidot, kulttuurisen moninaisuuden ymmärtäminen ja asenteet. 5.1. Nuorisopalvelut lähipalveluina Tytöt / Naiset Pojat / Miehet Erityisryhmät: RO IO PLM OKM MMM L TEM STM SO Toteutus: Nuorisolain edellyttämien nuorisopalvelujen 5 toteutuksessa otetaan huomioon mm. nuorten mahdollisuus liikkua palveluihin tarvittaessa myös julkisella liikenteellä, sukupuolten tasa-arvo, kielilainsäädäntö ja kotouttaminen. Tasavertaisia nuorisopalveluita toteutettaessa erityistä huomiota kiinnitetään vammaisiin nuoriin, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluviin nuoriin sekä etnisiin ryhmiin kuuluviin nuoriin. Tuetaan julkisissa tiloissa kuten ostoskeskuksissa tehtävää nuorisotyötä. Jatketaan lastenkulttuuriverkoston toiminnan tukemista taidekasvatusmenetelmien kehittämiseksi ja vuoden 2014 jälkeen niiden käytön levittämiseksi. Vahvistetaan lasten ja nuorten kulttuurikompetenssia edistämällä taide- ja kulttuuriperintökasvatusta, vahvistamalla perusopetuksen uudistuksessa taide- ja taitoaineiden opetusta sekä edistämällä taiteen perusopetuksen saatavuutta ja monipuolisuutta. OKM tukee nuoriso- ja harrastustilojen rakentamista. Tuen saannin yhtenä kriteerinä on saavutettavuuden varmistaminen ja se, että rakentamisessa huomioidaan eri ryhmät. 5 Nuorisolain 7 2 momentin mukaiset palvelut 18
5.2. Kansalaisjärjestöt Tytöt / Naiset Pojat / Miehet Erityisryhmät: RO IO PLM OKM MMM L TEM STM SO Toteutus: Vahvistetaan lasten- ja nuortenkulttuurin asemaa ja toimintaedellytyksiä. OKM tukee valtionavustuksin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisojärjestöjen ja nuorisotyötä tekevien järjestöjen toimintaa sekä nuorisotyön valtakunnallisten kehittämis- ja palvelukeskusten kautta lasten ja nuorten vapaa-ajan toimintaa. Lisätään koulujen ja kulttuuritoimijoiden yhteistyötä. STM tukee ja ohjaa järjestöjä ja yhdistyksiä suuntaamaan toimintaansa erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa henkilöiden ja ryhmien tukemiseen. Avataan julkisia tiloja kansalaistoiminnan käyttöön. Erityisenä painopisteenä ovat sosiaalisista ongelmista kärsivät asuinalueet ja niiden paikallistoiminta. Suomi pyrkii edistämään ja selkeyttämään voittoa tavoittelemattomien yleishyödyllisten järjestöjen asemaa EU-yhteistyössä. Seurataan EU-komission valmisteleman alv-uudistuksen merkitystä kansalaisjärjestöjen toiminta-edellytysten kannalta ja ryhdytään tarvittaessa toimiin. OKM kannustaa avustuspolitiikallaan järjestöjä tukemaan muita heikommassa asemassa olevien nuorten (kuten vammaisten, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien sekä eri etnisiin ryhmiin kuuluvien nuorten) mahdollisuuksia päästä ehdokkaiksi ja tulla valituiksi niiden edustuksellisiin rakenteisiin. 5.3. Harrastusten saavutettavuus Tytöt / Naiset Pojat / Miehet Erityisryhmät: heikoimmassa asemassa olevat lapset ja nuoret RO IO PLM OKM MMM L TEM STM SO 19
Toteutus: Tukemalla nuoriso- ja liikuntajärjestöjen toimintaa sekä lasten- ja nuortenkulttuuria mahdollistetaan harrastuksia sellaisille väestöryhmille, jotka kohtaavat erityisiä sosiaalisia, taloudellisia tai kulttuurisia esteitä. Vahvistetaan valtionavustuspolitiikalla maahanmuuttaja- ja kotouttamistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä. Kulttuurin merkitystä maahanmuuttajien integroitumisessa korostetaan. Maahanmuuttajien kotoutumisessa hyödynnetään myös suomalaisen liikuntakulttuurin moniarvoisuutta ja keskinäistä kunnioitusta. Kannustetaan kolmannen sektorin toimijoita hyvinvointipalvelujen kehittäjinä.. 20
Strateginen tavoite 6 Nuorten työllistymistä parannetaan ja työllisyyttä lisätään. Lähes 60 000 nuorta oli vuonna 2008 työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella. Ulkopuolisuus ja työttömyys siirtyvät ainakin osittain sukupolvelta seuraavalle. Maahanmuuttajien ulkopuolisuusriski on moninkertainen muihin nuoriin verrattuna. Perusasteen koulutuksen varassa olevilla nuorilla työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella oleminen on yleisempää kuin työttömyys. Niistä ulkopuolisista ja työttömistä, joilla ei 25-vuotiaana ole perusasteen jälkeistä tutkintoa tai kesken olevia opintoja, näyttää 90 prosenttia jäävän kokonaan vaille jatkokoulutusta. 6 Nuorten työllisyysasteen muutoksilla voidaan kuvata työmarkkinoille pääsyn helppoutta tai vaikeutta. Nuorten työttömyysaste kuvaa parhaiten jo työmarkkinoilla olevien nuorten työllistymisen vaikeudesta. Nuorten työttömyys vaihtelee taloustilanteen mukaan voimakkaammin kuin muun väestön. Työttömyyden negatiivisten vaikutusten katsotaan olevan erityisen haitallisia juuri nuorten kohdalla. 7 Nuorten osalta on havaittu, että yli kolmen kuukauden mittainen työttömyysjakso lisää pitkäaikaistyöttömyyden ja työelämästä syrjäytymisen riskiä. 6.1 Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö osana yhteiskuntatakuun toteuttamista Tytöt / Naiset Pojat / Miehet Erityisryhmät: RO IO PLM OKM MMM L TEM STM SO Toteutus: Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. TEM johtaa työtä. Resursoidaan nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä sekä niiden toiminnan kehittämistä. Eri ministeriöt ohjaavat alaistaan hallintoa toteuttamaan kunnissa monialaista yhteistyötä nuorten tukemiseksi. 6 Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. TEM julkaisuja 12/2011 7 Muistio nuorten työelämäasenteista ja -arvoista sekä toimenpiteistä nuorten työllisyyden edistämiseksi. 2009. Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisu 42, Nuorisotutkimusverkoston julkaisu 100 21
Varmistetaan, että alan oppilaitoksissa sekä etsivä nuorisotyö että työpajat tulevat tutuiksi. Yhteiskuntatakuuta toteutetaan yhdessä nuorten kanssa. 6.2 Työmarkkinoiden muutostrendien vaikutukset Tytöt / Naiset Pojat / Miehet Erityisryhmät: PLM OKM MMM L TEM STM RO IO SO Toteutus: TEM ja STM käynnistävät yhdessä poikkihallinnollisen selvitys- ja kehittämishankkeen työmarkkinoiden muutostrendien vaikutuksista. Siinä selvitetään työmarkkinoiden ja yritystoiminnan muutostrendejä ja rakennemuutoksia sekä arvioidaan niiden vaikutuksia työn tekemisen muotoihin, työvoiman käyttötapoihin ja työaikakysymyksiin. TEM ja STM vastaavat hankkeen johtamisesta siten, että huomioon otetaan erityisesti nuoret työntekijät ja opiskelijat. OKM osallistuu hankkeeseen näkökulmina mm. osaamistarpeiden pitkän aikavälin ennakointi, sukupolvien välinen tasa-arvo, sosiaalinen kestävyys ja liikkuvuuden edistäminen. 6.3 Erilaiset oppimis- ja työllistymispolut Tytöt / Naiset Pojat / Miehet Erityisryhmät: RO IO PLM OKM MMM L TEM STM SO 22
Toteutus: Koulutusjärjestelmän ulkopuolella tapahtuvan oppimisen tunnistamista ja sisällyttämistä viralliseen oppimisjärjestelmään edistetään. Hyödynnetään myös uudet paikalliset toimivat käytännöt ja toimintamallit valtakunnallisesti yhteiseen käyttöön. Parannetaan mahdollisuuksia joustavien opintopolkujen rakentamiseen ja tutkintojen osien suorittamiseen. Lisätään työpajojen ja etsivän nuorisotyön yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän kanssa. Edistetään koulutettujen nuorten työllistymistä ja yrittäjyyttä yrityshautomo- ja yrityskiihdyttämötoiminnan avulla. 23
Strateginen tavoite 7 Nuorten asumista ja muuta itsenäistymistä tuetaan. Nuoruuteen kuuluu itsenäistyminen ja liikkuvuus koulutus- ja työmarkkinoilla. Koulutus- ja työmahdollisuudet määrittävät sen, missä nuori asuu. Nuorten osuus kasvukeskusten vuokra-asuntojonoissa on pitkään ollut yliedustettuina. Nuorten asumisväljyys on viime vuosina pienentynyt samalla kun muun väestön asumisväljyys on kasvanut Nuorten asema asuntomarkkinoilla on muuta väestöä heikompi alhaisen tulotason takia. On vaarana, että etenkin pääkaupunkiseudulla kasvavalle joukolle nuoria myös vuokra-asunto jää kustannusten takia haaveeksi. Nuorten työjaksojen pirstaleisuus voi vaikeuttaa oman asunnon hankkimisen lisäksi myös vuokralla asumista. Keskimäärin lapsuudenkodista muutetaan pois 19-vuotiaina, tytöt hieman poikia aikaisemmin. Kotoa pois muuttamisessa on myös alueellisia eroja: eteläsuomalaiset muuttava keskimääräistä vanhempina ja Itä-Suomen nuoret nuorempina. 8 Kotoa muuttamisen ikä Suomessa on eurooppalaisittain hyvin matala. Asuntotuotannon lisäksi tarvitaan monialaista ja suunnitelmallista työskentelyä niiden nuorten kanssa, joilla asunnottomuus uhkaa pitkittyä tai päättyä esimerkiksi häätöön. Myös laitoksista itsenäistyvät tai hyvin nuorina kotoa muuttavat tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen. Itsenäistymisen myötä vastuu oman talouden hoidosta saattaa monen nuoren kohdalla muuttua kertaheitolla ja aiheuttaa ongelmia, jotka vaikuttavat elämään pitkään. Maksuhäiriöitä kirjattiin alkuvuonna 2011 suhteessa eniten 25 29-vuotiaille. Yli 12 %:lla ikäryhmään kuuluvista on maksuhäiriö. Maksuhäiriömerkintäisistä 63 % on miehiä. 9 7.1. Nuorten asuminen Tytöt / Naiset Pojat / Miehet Erityisryhmät: RO IO PLM OKM MMM L TEM STM SO 8 Omaa kotia etsimässä. Nuorten asuminen. Suomen ympäristö 1/2011 9 Suomen Asiakastieto. Tilastot ja lehdistötiedotteet. www.asiakastieto.fi 24
Toteutus: Itsenäistyvien nuorten asunto-olojen parantamiseksi huolehditaan investointiavustusten riittävyydestä ja säilytetään vähintään niiden nykyinen taso. Opiskelija-asuntojen saatavuutta parannetaan alkaen niistä paikkakunnista paikkakunnilla, joissa tilanne on heikoin. Kehitetään nuorten tuettua asumista ja huolehditaan palvelujen riittävyydestä. 7.2. Oman talouden hallinta Tytöt / Naiset Pojat / Miehet Erityisryhmät: RO IO PLM OKM MMM L TEM STM SO Toteutus: Tehostetaan nuorten oman talouden hallinnan osaamista järjestöjen yhteistyöllä. Perusopetuksen uudistuksessa oman talouden hallinta otetaan tarkasteluun. 25
Strateginen tavoite 8 Koulussa ja harrastuksissa lisätään yhteisöllisyyttä. Kansalainen on yksilö, jonka erilaiset identiteetit muovautuvat sosiaalisissa verkostoissa, kuten koulussa, lähiyhteisöissä, harrastuksissa, järjestöissä sekä vuorovaikutuksessa yhteiskunnan eri toimijoiden ja globaalien verkostojen kanssa. Lapsen ja nuoren kasvaminen yhteisöllisyyteen sekä paikalliseen, alueelliseen ja maailmanlaajuiseen yhteisvastuuseen alkaa yksilön omista arkipäivän päätöksistä ja toiminnoista, sekä laajenee ja muuttaa muotoaan yhteiskunnan erilaisissa sosiaalisissa verkostoissa. Vastuuseen kasvaminen vaatii turvallisia kontakteja toisiin ihmisiin sekä välittävää tukea ja ohjausta. Lapsen ja nuoren ajasta suuri osa vietetään koulussa tai oppilaitoksessa. Koulun tuleekin olla yhteisö, jossa oppilaat, koulun moniammatillinen henkilökunta ja vanhemmat ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa keskenään ja lähiyhteisön kanssa. Peruskoulussa kognitiivisten taitojen lisäksi otetaan huomioon yhteisöllisyys. Laadukkaan oppilaskuntatoiminnan avulla yhteisöllisyyttä koulussa samalla kun se antaa valmiuksia myös vaikuttamistoimintaan. Ns. koulunuorisotyöllä (integroidulla nuorisotyöllä) voidaan tuoda välineet ryhmäytymiseen ja myös elämykselliseen oppimiseen. Nuoriso- ja liikuntajärjestöjä yhdistää yhteisöllisyys. Järjestöt pyrkivät omalla tavallaan tukemaan lapsia ja nuoria heidän kasvussaan ja itsenäistymisessään. Kiusaamisen kierteet tulee saada katkaistuiksi. Tällöin kyse on myös kiusaamisen syihin puuttumisesta, ei ainoastaan näkyviin nousseiden kiusaamistapausten käsittelystä. Esimerkiksi verkossa tapahtuvaa kiusaamista on raportoitu yhä kasvavassa määrin. On tärkeää, että nollatoleranssi kiusaamiselle jatkuu katkeamatta päivähoidossa, koulussa ja oppilaitoksissa korkeakouluihin saakka ja edelleen työelämässä ja harrastuksissa. 8.1 Oppilaskuntatoiminta Tytöt / Naiset Pojat / Miehet Erityisryhmät: RO IO SO PLM OKM MMM L TEM STM Toteutus Vuonna 2014 vakiinnutetaan oppilaskunnat kaikkiin peruskouluihin tekemällä säädösmuutokset perusopetuslakiin. Tuetaan kouluja oppilaskuntatoiminnan järjestämisessä ja koordinoinnissa jakamalla hyviä käytäntöjä ja tukemalla järjestöjä, jotka tukevat oppilaskuntien työtä. 26
Oikeusministeriö ja OKM osallistuvat sisältöjen kehittämiseen informaatio- ja resurssiohjauksella. Vahvistetaan lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia. 8.2 Kiusaaminen Tytöt / Naiset Pojat / Miehet Erityisryhmät: RO IO PLM OKM MMM L TEM seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, vammaiset, maahanmuuttajat yms vähemmistöt STM SO Toteutus Vahvistetaan koulua oppilaiden emotionaalisten ja sosiaalisten taitojen kehittäjänä ja tuetaan oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuullisuutta. Tehostetaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi ja toisten kunnioittamisen lisäämiseksi esim. KiVa-koulu -menetelmän, vertaissovittelun tai muiden vastaavien menetelmien avulla. Kehitetään ja otetaan käyttöön menetelmiä korkeakouluissa tapahtuvan kiusaamisen estämiseksi. Lasten ja nuorten kanssa toimivien koulutuksessa tehdään järjestelmällistä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä. Lisätään koulun / päivähoidon ja kodin yhteistyötä kiusaamiseen puuttumisessa ja tuetaan vanhempien kasvatustyötä. Kiinnitetään lasten ja nuorten harrastustoimintaa järjestävien huomiota kiusaamisen ehkäisyyn. 8.3 Lasten ja nuorten oma toiminta Tytöt / Naiset Pojat / Miehet Erityisryhmät: RO IO PLM OKM MMM L TEM STM SO 27
Toteutus Ohjataan kuntia helpottamaan lasten ja nuorten oma- ja vapaaehtoista toimintaa sekä kansalaistoimintaa muun muassa avaamalla julkisia tiloja helposti käytettäviksi. Kehitetään toimia, joilla lisätään ymmärtämystä lasten ja nuorten julkisissa tiloissa oleskelua ja toimintaa kohtaan. Kansalaisjärjestöille luodaan nykyistä avoimemmat mahdollisuudet esitellä toimintaansa kouluissa ja oppilaitoksissa. Edistetään vapaaehtoistyön integroimista osaksi oppilaitosten toimintaa. Nuorisotyöllisiä menetelmiä käytetään ryhmäyttämisessä, ongelmienratkaisuissa sekä muussa yhteisöllisyyden tukemisessa myös osana koulupäivää. 28
Strateginen tavoite 9 Lasten ja nuorten terveyttä edistetään. Valtaosa kouluikäisistä on terveitä, voi hyvin ja myös kokee itsensä terveiksi. Myös valtaosa opiskeluikäisistä kokee terveydentilansa hyväksi. Kuitenkin lasten ja nuorten terveystottumuksissa ja elämänhallinnassa on useita ongelmia tai häiriöitä: ylipaino, liian vähäinen uni, psyykkiset oireet (erityisesti masennus), tupakointi ja päihteiden käyttö, vähäinen liikunta. Osassa ongelmista on myös selkeitä eroja esimerkiksi sukupuolen, sosioekonomisen tai opiskelutaustan suhteen. 10 Terveyden edistämisessä tärkeää on laajasti ennalta ehkäisevä toiminta, jolloin toiminta kohdistuu koko ikäryhmään tai määriteltyihin riskiryhmiin ilman, että on vielä havaittu oireita tai on syntynyt huolta. Tällöin korostuvat monipuolisen nuoriso-, liikunta- ja kulttuurityön ja -toiminnan mahdollisuudet. Tavoitteena voidaan pitää sitä, että korjaavien toimien tarve olisi mahdollisimman vähäinen. Myös matalan kynnyksen palvelut ovat oleellisessa asemassa. Jos ja kun apua tarvitsee, on sitä löydyttävä nopeasti. Lapsella tai nuorella ei ole aikaa odottaa palvelun järjestymistä. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tulisi muodostaa suunnitelmallinen ja jatkuva toiminnallinen kokonaisuus, joka mahdollistaa lapsen ja perheen osallisuuden. 9.1 Terveelliset elämäntavat Tytöt / Naiset Pojat / Miehet Erityisryhmät: RO IO PLM OKM MMM L TEM STM SO Toteutus Tuetaan liikunta- ja nuorisojärjestöjä lasten ja nuorten terveyttä edistävän liikunnan lisäämiseksi ja liikunnallisten elämäntapojen synnyttämiseksi. Tuetaan laadukkaita ja laajoille käyttäjäryhmille suunnattujen liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjaamista. Tuetaan vanhempia ja perheitä liikunnallisen elämäntavan muodostamisessa. Lisätään liikunnallisuutta niin varhaiskasvatukseen kuin kouluihinkin. Kouluruokailussa korostetaan ruuan laatua ja lähiruokaa. Syömishäiriöiden varhaiseen tunnistamiseen kiinnitetään huomiota niin koulussa kuin harrastuksissa sekä varmistetaan tukipalvelujen saatavuus ja niihin ohjaaminen. 10 Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan toimenpideesitykset. STM selvityksiä 2010:26 29
9.2 Oppilas- ja opiskelijahuolto Tytöt / Naiset Pojat / Miehet Erityisryhmät: TEM alueellinen yhdenvertaisuus, pojat ammatillisella 2 asteella RO IO PLM OKM MMM L STM SO Toteutus STM ja OKM kehittävät yhdessä moniammatillista oppilas- ja opiskeluhuoltoa. Kavennetaan opiskeluhuollon alueellisia ja kuntakohtaisia eroja. Kiinnitetään erityistä huomiota toisen asteen opiskelijoiden sekä ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyspalvelujen kehittämiseen. Lisätään palveluja nykyistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön ja opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäväksi. Kouluissa ja oppilaitoksissa kiinnitetään huomiota terveydenhoitajien ja koulupsykologien palveluiden riittävyyteen. Innostetaan kouluja ja oppilaitoksia perustamaan laaja-alaisia hyvinvointiryhmiä, joissa on myös oppilaiden edustus mukana. Oppilas- ja opiskelijahuoltoa kehitetään ja arvioidaan yhteistyössä lasten ja nuorten kanssa. 9.3 Päihteet ja mielenterveys Tytöt / Naiset Pojat / Miehet Erityisryhmät: ammatillisen 2. asteen opiskelijapojat RO IO SO PLM OKM MMM L TEM STM Toteutus Tuetaan lasten ja nuorten päihteettömiä, yhteisöllisiä harrastuksia, esim. kulttuurin, liikunnan ja nuorisojärjestöjen kautta. Resursoidaan ennaltaehkäisevän päihdetyön tekemistä ja kehittämistä nuorisotyön muotona. Levitetään tietoa toteutuneesta kehittämistyöstä ja siten edistetään hyvien käytäntöjen ja menetelmien käyttöönottoa. 30
Ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä kehitetään ja tuetaan mm. käyttämällä monipuolisesti nuorisotyön menetelmiä. Riskialttiille nuorille miehille tarjotaan mahdollisuus päihteettömiin vaihtoehtoihin. Huolehditaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen riittävyydestä ja saavutettavuudesta. Kiinnitetään huomiota myös vanhempien mielenterveyden ylläpitämiseen. Vanhempien päihteiden käytön lapsille aiheuttamia haittoja ennaltaehkäistään ja vähennetään. Kehitetään mielenterveyspalvelujen saatavuutta ja erityisesti matalan kynnyksen palveluja. Valmistellaan säädösmuutos, jolla alkoholimainontaa rajoitetaan kieltämällä lapsiin ja nuoriin kohdistuvan mainonnan keinot ja sellaiset mainonnan keinot, joilla annetaan kuva alkoholin sosiaalista ja seksuaalista menestystä lisäävistä vaikutuksista. Päihde-ehkäisyn viranomaisyhteistyötä tehostetaan. 31
Strateginen tavoite 10 Yhteistyötä ja osaamista lasten, nuorten ja perheiden asioissa parannetaan. Lasten ja nuorten hyvinvointi on kokonaisuutena asia, joka edellyttää poikkihallinnollista tarkastelua ja usein myös monialaista työskentelyä etenkin paikallistasolla. Tällöin oleellista on tehdä yhteistyötä asioiden valmistelussa, suunnittelussa ja toiminnan ohjauksessa ja arvioinnissa. Toimintaprosesseja tulee nykyistä enemmän tarkastella kokonaisuudessaan ja varmistaa, että eri osat toimivat saumattomasti yhteen. Poikkihallinnollisen yhteistyön parantaminen on merkittävä keino lisätä julkisen sektorin toiminnan laatua ja tuottavuutta. Lasten ja nuorten parissa toimivien aikuisten osaaminen on uusien haasteiden edessä. Toisaalta tulee varmistaa lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisen osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen ja toisaalta havaita esimerkiksi mielenterveyden häiriöt jo varhaisessa vaiheessa. Pitemmällä tähtäimellä tavoitteena on koulutuksellisin keinoin vahvistaa lasten ja nuorten parissa työskentelevien ammatillisia valmiuksia ja kykyä reagoida nopeasti ajan ilmiöihin. Tämä vaatii myös jatkuvaa työn ja menetelmien kehittämistä. 10.1 Lasten, nuorten ja perheiden asioiden koordinaatio Tytöt / Naiset Pojat / Miehet Erityisryhmät: RO IO SO PLM OKM MMM L TEM STM Toteutus: Säädetään lastensuojelulakiin (417/2007) muutokset, joiden mukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat koskevat nuorisolain mukaisen määritelmän mukaisia nuoria (alle 29v), muutokset 6 ja 12. Valtioneuvosto asettaa OKM:n esityksestä johtoryhmän lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toteuttamisen johtamista varten. Johtoryhmään kuuluvat edustajat seuraavista ministeriöistä ja alaisesta hallinnosta: STM, OKM,, TEM,,, PLM sekä THL ja OPH. Hyödynnetään THL:n asiantuntijuutta koordinaatio- ja kehittämistoiminnassa. Lapsiasioita käsittelevien neuvottelukuntien kokonaisuutta selkiytetään. 32
Kuntatasolla edistetään nuorisolain mukaisen paikallisten viranomaisten ohjaus- ja palveluverkoston toimintaa, lastensuojelulain mukaisten lastensuojelun asiantuntijaryhmien toimintaa sekä näiden välistä yhteistoimintaa erityisesti lastensuojelulain mukaisten lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien laatimisessa ja toteuttamisessa. 10.2 Lasten ja nuorten parissa toimivien osaaminen Tytöt / Naiset Pojat / Miehet Erityisryhmät: RO IO PLM OKM MMM L TEM STM SO Toteutus Lasten ja nuorten kanssa toimivien täydennyskoulutuksen teemoina ovat erityisesti vuorovaikutustaidot, lasten ja nuorten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet, yhdenvertaisuus, mielenterveyshäiriöiden varhainen tunnistaminen sekä globaalikasvatus. Myös muutoksessa oleva toimintaympäristö ja sen edellyttämät esim. tietotekniset valmiudet on saatettava kuntoon. Lasten ja nuorten kanssa toimivien ammatillisen koulutuksen tutkintorakennetta kehitettäessä varmistetaan, että uudistuksessa tulevat huomioon otetuiksi lasten ja nuorten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet, demokratiakasvatus ja yhdenvertaisuus. 33
5 Kehittämisohjelman suhde muihin ohjelmiin Valtioneuvoston asetuksessa on määritelty kehittämisohjelman olevan laaja-alainen kokonaisuus. Laaja-alaisuudessaan se samalla tulee liikkuneeksi myös muiden ohjelmien, suunnitelmien ja strategioiden alueilla. Tässä luvussa hahmotellaan lapsi- ja nuorisopolitiikan suhdetta muihin valtionhallinnon ohjelmiin ja vastaaviin. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012 2015 valmistelussa on käyty keskusteluja erityisesti Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) valmistelijoiden kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriössä Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa on esitelty Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2011 2016 (KESU) valmistelijoille. Seuraavassa on luettelomaisesti mainittu sellaisia ohjelmia ja vastaavia, jotka selkeästi tukevat lapsija nuorisopoliittista näkökulmaa: - Asuntopoliittinen ohjelma, jossa näkökulmana on lähinnä kehittämisohjelman strateginen tavoite 7. Nuorten asumista ja muuta itsenäistymistä tuetaan. johtaa ohjelmaa. - Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa keskeisenä tavoitteena on syrjäytymisen ja yhteiskunnan jakautumisen ehkäisy. johtaa valmisteluprosessia. Näkökulmina ovat o väkivallan vastaisessa työssä nuorten väkivaltaisuuden vähentäminen o lapsiin, vammaisiin ja maahanmuuttajiin kohdistuvan väkivallan parempi tunnistaminen o väkivaltaisen radikalisoitumisen estäminen - Romanipoliittisen ohjelman (RPO) toimeenpano käynnistetään. Erityisiä toimia kohdistetaan romanien koulutustason ja työllisyyden edistämiseen, asumisongelmien ratkaisemiseen sekä romanilasten, -nuorten ja -perheiden osallisuuden edistämiseen. - Saamen kielen elvyttämisohjelma: lapsia ja nuoria koskevat toimenpiteet toteutetaan. - Lasten- ja nuortenkulttuuripoliittinen ohjelma 2013 2017. OKM johtaa. Tavoitteena tasavertaisten kulttuuriosallistumismahdollisuuksien edistäminen - Suomen vammaispoliittiseen ohjelmaan VAMPO 2010 2015 kytkeytyy erityisesti vammaisten lasten ja nuorten yhdenvertaiset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. - Tasa-arvo-ohjelma - Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä poikkihallinnollisen toimenpideohjelman valmistelu käynnistetään. Tässä laaja-alaisessa ohjelmassa erityisesti sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus tulee ottaa tarkasteluun. - EU-rakennerahasto-ohjelmat kaudelle 2007 2013 mahdollistavat Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toteuttamista. Lisäksi tulevan kauden rakennerahasto-ohjelmiin vuodesta 2014 eteenpäin tulee olla mukana vaikuttamassa. Kunnalliset lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat kattavat parhaimmillaan nuorisolain ja lastensuojelulain tarpeet paikallisesta sovelluksesta. Monialaisena yhteistyönä ja laajasti valmisteltuina ne antavat kunnille mahdollisuuden arvioida ja rakentaa hyvinvointia yhteistyössä paikallistoimijoiden kanssa, mukaan lukien paikalliset yhdistykset. Tällöin ohjelmat kattavat myös ennaltaehkäiseviä toimia, jotka kohdistuvat laajasti koko ikäryhmiin tai riskiryhmiin. Ohjelma voi kattaa laajasti lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä asioita alkaen lastensuojelullisista toimista ja päätyen vaikkapa kulttuurikasvatus- ja taiteen perusopetussuunnitelman sisällyttämiseksi ohjelman osaksi. 34