Muutokset pelisääntöihin ISOILLA KIRJAIMILLA 2.2 Jäsenet JÄSENELLÄ TARKOITETAAN TÄSSÄ PELISÄÄNTÖPAPERISSA ESPOON VIHREIDEN HENKILÖJÄSENTÄ SEKÄ JÄSENJÄRJESTÖÄ ELLEI TOISIN ILMAISTA. JÄSENISTÖLLÄ TAAS TARKOITETAAN ESPOON VIHREIDEN HENKILÖJÄSENIÄ JA JÄSENJÄRJESTÖJEN JÄSENIÄ. Espoon Vihreiden oma päätöksenteko on avointa ja läpinäkyvää. Kannustamme JÄSENISTÖÄ osallistumaan aktiivisesti keskusteluun ja päätöksentekoon kaikissa kokouksissa. Hyvä valmistelu on päätöksenteossa olennaista. Jäsenet saavat äänensä kuuluviin jo asioiden valmisteluvaiheessa. Kaikille avoimia kokouksia järjestetään tarpeen mukaan ja oikea-aikaisesti. Sähköpostilistat JA MUUT LÄSNÄOLOA VAATIMATTOMAT OSALLISTUMISTAVAT ovat yhä tärkeämpi keino nopeaan yhteydenpitoon ja keskusteluun. 2.3 JÄSENJÄRJESTÖT Espoon Vihreiden JÄSENJÄRJESTÖT nostavat esiin paikallisia JA TEEMAKOHTAISIA ongelmia ja näkökulmia. Niiden tärkeimpiä tehtäviä on oman KIINNOSTUSALUEENSA kysymysten seuraaminen ja niitä koskeviin päätöksiin vaikuttaminen. JÄSENJÄRJESTÖT YHDESSÄ HENKILÖJÄSENTEN KANSSA MYÖS PÄÄTTÄVÄT ESPOON VIHREIDEN KUNNALLISJÄRJESTÖN TOIMINNASTA. JÄSENJÄRJESTÖT luovat kuntalaisille kanavan toimia vihreässä liikkeessä paikallisesti. JÄSENISTÖN JÄSEN ON halutessaan myös VIHREÄN LIITON jäsen. SIIRRETTYÄ: JÄSENJÄRJESTÖT noudattavat puoluekokouksen päättämiä jäsenmaksuja. Espoon Vihreät pitää yhteyttä JÄSENJÄRJESTÖIHIN järjestämällä kaksi kertaa vuodessa tapaamisia yhdistysten vastuuhenkilöille. 2.4 Kunnallisjärjestö Vihreiden kunnallisjärjestönä Espoon Vihreät ohjaa vihreiden poliittista toimintaa Espoossa. Yhdistyksen kokouksessa vahvistetaan poliittiset ohjelmat ja keskeiset linjanvedot sekä hyväksytään pelisäännöt ohjaamaan toimintatapoja eri tilanteissa. Puolueen sääntöjen mukaan kunnallisjärjestö 1) edustaa puoluetta paikallisella tasolla; 2) asettaa kunnallisissa vaaleissa puolueen listoille ehdokkaat ja vastaa puolueen kunnallisvaalien kampanjasta; 3) voi päättää luottamushenkilömaksun perimisestä kunnallisiin luottamustoimiin valituilta; 4) hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät. Kunnallisjärjestön ylintä päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous, jossa JÄSENET KÄYTTÄVÄT ÄÄNIVALTAA. HENKILÖJÄSENELLÄ ON YKSI ÄÄNI JA JÄSENJÄRJESTÖLLÄ ON JÄSENIENSÄ LUKUMÄÄRÄÄN PERUSTUVA SÄÄNTÖJEN MUKAINEN ÄÄNIVALTAINEN EDUSTUS. MYÖS JÄSENJÄRJESTÖJEN JÄSENILLÄ ON YHDISTYKSEN KOKOUKSISSA LÄSNÄOLO- JA PUHEOIKEUS. Yhdistyksen toimeenpanovaltaa käyttää hallitus sen mukaisesti miten jäsenistö vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa ja näiden pelisääntöjen mukaisesti ohjaa. Kunnallisjärjestö ja valtuustoryhmä muodostavat yhdessä Espoon Vihreiden poliittiset linjaukset. Kunnallisjärjestö tuo
jäsenistön äänen valtuustoryhmälle, jotta mahdollisimman laajan joukon näkemykset vaikuttaisivat kannanmuodostukseen. Tätä vuoropuhelua on edelleen kehitettävä. Espoon Vihreiden hallitus voi tarvittaessa perustaa työryhmiä valmistelemaan poliittisia linjauksia. Vaalityöryhmä vastaa vaalikampanjoiden valmistelusta. ESPOON VIHREÄT TUKEE JÄSENJÄRJESTÖJENSÄ TOIMINTAA AVUSTUKSILLA JA TOIMINNALLAAN KUNNALLISJÄRJESTÖN TOIMINTASUUNNITELMAN JA BUDJETIN MÄÄRITTELEMÄLLÄ TAVALLA. Espoon Vihreiden hallitusta valittaessa on ehdokasasettelussa kiinnitettävä huomiota ensisijaisesti JÄSENJÄRJESTÖJEN tasapuoliseen edustukseen ja toissijaisesti sukupuolten väliseen tasa-arvoon. 2.6 Valtuustoryhmä Valtuustoryhmän kokoukset ovat avoimia Espoon Vihreiden JÄSENISTÖLLE ja niistä tiedotetaan aktiivisesti. Vain poikkeuksellisen herkissä päätöksissä, esimerkiksi henkilövalinnoissa, ryhmä voi päättää, että kokous ei ole avoin. 2.10 Toiminta Vihreässä puolueessa Espoolla on pitkään ollut kaksi edustajaa piiriyhdistys UUDENMAAN VIHREÄT hallituksessa. JÄSENJÄRJESTÖJEN piirikokousedustajat valitaan syyskokouksissa seuraavaksi kalenterivuodeksi. Espoon vihreät pyrkii saamaan omia edustajia sekä puoluehallitukseen että puoluevaltuuskuntaan. JÄSENISTÖÄ rohkaistaan hakeutumaan puolueen työryhmiin. 4. Kunnallisvaalikello Kunnallisvaaliohjelman laatiminen on yksi tärkeimpiä kunnallisjärjestön tehtäviä. Siinä luodaan poliittiset linjaukset seuraavalle valtuustokaudelle. Vaaliohjelman pohjana ovat puolueen ohjelmat, mutta se saa paikallissävynsä espoolaisista ajankohtaisista teemoista. Vaaliohjelman laatii KUNNALLISJÄRJESTÖN HALLITUKSEN ASETTAMA työryhmä ja sen hyväksyy KUNNALLISJÄRJESTÖN kokous. 5.1 Kunnallisvaaliehdokkaiden valinta Ehdokkaat valitaan siten, että KUNNALLISJÄRJESTÖN hallitus tekee ehdotuksen ehdokaslistasta yhdistyksen kokoukselle. Yhdistyksen kokous päättää ehdokaslistasta. Hallitus voi täydentää ehdokaslistaa yhdistyksen kokouksen jälkeen vapaana olevien tai mahdollisesti vapautuvien paikkojen osalta. 5.2 Eduskuntavaaliehdokkaiden valinta Mikäli piirissä järjestetään jäsenäänestys, toimitaan piirin asettamien sääntöjen mukaisesti. Jos Uudenmaan piirin ehdokkaat valitaan kiintiöperiaatteella, Espoon Vihreät valitsee oman kiintiönsä ehdokkaat sisäisellä jäsenäänestyksellä. Äänestykseen voivat ilmoittautua ehdolle kaikki Espoon Vihreiden JÄSENISTÖSTÄ. Tarvittaessa KUNNALLISJÄRJESTÖN hallitus voi täydentää ehdokaslistaa, OTTAEN HALUTESSAAN MUKAAN MYÖS MUITA KUIN JÄSENISTÖÄ. ÄÄNIOIKEUS ÄÄNESTYKSESSÄ ON JÄSENISTÖLLÄ. Paikat täytetään äänimäärien mukaan tasaarvolain kiintiöperiaate huomioon ottaen. Istuvat kansanedustajat voidaan ottaa EHDOKKAIKSI ilman jäsenäänestystä hallituksen päätöksellä. TARKEMMAT MÄÄRITTELYT JÄSENÄÄNESTYKSESTÄ LÖYTYVÄT KUNNALLISJÄRJESTÖN VAALIJÄRJESTYKSESTÄ. 5.3 Luottamushenkilövalinnat kunnallisvaalien jälkeen KUNNALLISJÄRJESTÖN kokous valitsee ennen vaaleja paikkajakotyöryhmän, jossa on pariton määrä jäseniä, kuitenkin enintään yhdeksän. Työryhmän jäsenillä tulee olla kokemusta KUNNALLISJÄRJESTÖN SISÄISISTÄ TEHTÄVISTÄ TAI
luottamustehtävistä vähintään yhdeltä vaalikaudelta. Välittömästi kunnallisvaalituloksen tultua julki tehdään kirjallinen kysely, jossa ehdokkaita ja muita JÄSENISTÖÖN KUULUVIA pyydetään asettamaan tärkeysjärjestykseen ja perustelemaan omat luottamuspaikkatoiveensa. Paikkajakotyöryhmä tekee vaalituloksen ja jäsenkyselyn perusteella esityksen luottamuspaikkavalinnoista, JOTA JÄSENISTÖ VOI KOMMENTOIDA. JÄSENTEN ANTAMISSA MUUTOSEHDOTUKSISSA ON OTETTAVA HUOMIOON PAIKKAJAON KOKONAISUUS. PAIKKAJAKOTYÖRYHMÄ VIIMEISTELEE EHDOTUKSENSA SAAMIENSA KOMMENTTIEN PERUSTEELLA JA ANTAA EHDOTUKSENSA KUNNALLISJÄRJESTÖN KOKOUKSELLE. EHDOTUKSESSAAN TYÖRYHMÄ PYRKII KÄYTTÄMÄÄN OBJEKTIIVISIA KRITEEREITÄ TAVOITELLEN MAHDOLLISIMMAN SUURTA VIHREIDEN VAIKUTUSVALTAA KAUPUNGIN ASIOIDEN HOITOON. Vihreiden edustajaa kaupungin paikkajakotoimikunnassa evästetään paikkatoiveista, jotta saadut luottamustoimet ja niiden sukupuolet vastaisivat mahdollisimman hyvin esitettyjä toiveita. PAIKKAJAKOtyöryhmän kokoukset eivät ole avoimia. KUNNALLISJÄRJESTÖN toiminnanjohtajalla on kokouksissa läsnäoloja puheoikeus. Työryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Toiminnanjohtaja tai joku ryhmän jäsenistä toimii sihteerinä. Kokouksista tehdään päätöspöytäkirjat, jotka ovat julkisia sen jälkeen kun työryhmä on tehnyt lopullisen paikkajakoesityksen yhdistyksen kokoukselle. Pöytäkirjat ovat nähtävillä tuntia ennen yhdistyksen kokouksen alkua. PAIKKAJAKOTYÖRYHMÄN JÄSENEN VELVOLLISUUS ON JÄÄVÄVÄTÄ ITSENSÄ OMAN PAIKKANSA KÄSITTELYN AJAKSI. Työryhmän puheenjohtajan on perusteltava KUNNALLISJÄRJESTÖN kokoukselle työryhmän lopullinen esitys. Yhdistyksen kokous käsittelee työryhmän ehdotuksen ja tekee siihen mahdollisesti MUUTOKSIA. Yhdistyksen kokouksen esitys paikkajaoksi voidaan antaa julkisuuteen heti kokouksen päätyttyä. Uusi valtuustoryhmä sekä KUNNALLISJÄRJESTÖN hallitus yhdessä hyväksyvät lopullisesti luottamuspaikkajaon perusteluineen yhteiskokouksessa, joka pidetään kolmen viikon kuluessa yhdistyksen em. kokouksesta. Kokous ei ole avoin. Läsnäolo- ja puheoikeus yhteiskokouksessa on paikkajakotyöryhmän puheenjohtajalla ja yhdistyksen toiminnanjohtajalla. Yhteiskokouksen jälkeen Espoon Vihreiden saamiin paikkoihin tulleisiin muutoksiin noudatetaan samaa menettelyä kuin luottamushenkilövalintoihin kunnallisvaalikaudella eli kuten luvussa 5.4 on selostettu. Tärkeitä luottamuspaikkojen valintakriteereitä ovat: Espoon Vihreiden TAI SEN JÄSENJÄRJESTÖN jäsenyys, kunnallisvaalien äänimäärä, omat toiveet, poliittinen kokemus, TYÖTEHTÄVÄT VIHREISSÄ, perehtyneisyys ja motivaatio tehtävän hoitamiseen sekä aktiivisuus ja yhteistyökyky aiemman luottamustehtävän hoitamisessa, paitsi itse tehtävässä myös sisäisen viestinnän osalta. 5.4 Luottamushenkilövalinnat kunnallisvaalikaudella Luottamuspaikkoja tulee avoimeksi myös vaalien välillä esimerkiksi LUOTTAMUSHENKILÖIDEN paikkakunnalta poismuuton takia. Avoimet paikat LAITETAAN HAKUUN SÄHKÖPOSTILISTALLA. Kaikki kiinnostuneet voivat hakea avoimia paikkoja.
6. ONGELMATILANTEIDEN HOITO 6.1. SOVITTELUN ENSISIJAISUUS TOISINAAN JÄSENISTÖN JÄSEN SAATTAA TOIMIA ASIATTOMASTI TOISTA KOHTAAN, TAI TOIMIA PUOLUEEN EDUN VASTAISESTI. ENSISIJAISESTI KUNNALLISJÄRJESTÖ PYRKII TOIMIMAAN TILANTEESSA SOVITTELIJANA, EIKÄ OLE ITSE RIIDAN OSAPUOLI. SOVITTELUA VOI PYYTÄÄ HENKILÖ TAI HENKILÖT, JOTKA TUNTEVAT KOKENEENSA VÄÄRIN KOHTELUA. HALLITUS TAI SEN MÄÄRÄÄMÄ VOIVAT KUTSUA HENKILÖITÄ SOVITTELUUN, JONKA YHTEYDESSÄ KIISTAN OSAPUOLIA KUULLAAN JA NÄKÖKANNAT HUOMIOIDAAN. SOVITTELUSSA EI KÄSITELLÄ POLIITTISIA ERIMIELISYYKSIÄ EIKÄ ESPOON VIHREIDEN ULKOPUOLISIA TAPAUKSIA, VAAN VAIN TAPAUKSIA JOSSA JÄSENISTÖN JÄSENEN KOETAAN KOHDELLEEN TOISTA JÄSENISTÖN JÄSENTÄ ASIATTOMASTI TAI TOIMINEEN SÄÄNTÖJEN MUKAAN PUOLUEEN ETUA VASTAAN. SOVITTELU PERUSTUU KORJAAVAAN KONFLIKTINRATKAISUUN, JOKA TOTEUTUU PARHAITEN KUN SIINÄ OVAT MUKANA KAIKKI OSALLISET HENKILÖKOHTAISESTI. KESKEISET ARVOT SOVITTELUSSA OVAT IHMISTEN KUNNIOITTAMINEN, SUVITSEVAISUUS, MYÖTÄTUNTO, LUOTTAMUS JA ANTEEKSIANTO. SOVITTELUN YDIN ON DIALOGI, OPPIMISEN HALU JA TOISEN IHMISEN NÄKÖKULMAN YMMÄRTÄMINEN. 6.2. OIKAISEVA TOIMINTA AINA SOVITTELU EI KUITENKAAN OLE MAHDOLLISTA TAI EI TUOTA TYYDYTTÄVÄÄ LOPPUTULOSTA. TÄLLÖIN KUNNALLISJÄRJESTÖN HALLITUS VOI HALUTESSAAN TURVAUTUA VAROITUKSIIN JA RANGAISTUKSIIN. HALLITUS VOI MÄÄRITELLÄ MIKÄ SEN MIELESTÄ ON ASIATONTA KÄYTÖSTÄ, JA ANTAA VAROITUKSEN JÄSENELLE. VAROITUS MENEE TIEDOKSI MYÖS JÄSENJÄRJESTÖN HALLITUKSELLE. HALLITUKSELLA ON AINA OIKEUS POISTAA SÄHKÖPOSTILISTOILTA ASIATTOMASTI KÄYTTÄYTYVÄ JÄSEN MÄÄRÄAJAKSI TAI PYSYVÄSTI. VAROITUKSEN HUOMIOTTA JÄTTÄMINEN VOI HALLITUKSEN PÄÄTÖKSELLÄ JOHTAA EDELLEEN EROTTAMISPROSESSIN ALOITTAMISEEN. MYÖS PERUSTELLUSTI TÖRKEINÄ PITÄMISSÄÄN TAPAUKSISSA HALLITUS VOI ALOITTAA EROTTAMISPROSESSIN ILMAN EDELTÄVÄÄ VAROITUSTA. JÄSENJÄRJESTÖN JÄSENTÄ EI VOIDA EROTTAA SUORAAN ESPOON VIHREIDEN HALLITUKSEN PÄÄTÖKSELLÄ, VAAN YHTEISTOIMINNASSA KYSEISEN JÄRJESTÖN HALLITUKSEN KANSSA. ESPOON VIHREIDEN HALLITUS VIESTITTÄÄ SELKEÄSTI JÄSENJÄRJESTÖN HALLITUKSELLE MISTÄ ON KYSYMYS, JA TOIVOO JÄRJESTÖN JATKAVAN PROSESSIA KÄYTETTÄVISSÄÄN OLEVIN KEINOIN. ESPOON VIHREIDEN HALLITUKSEN PYYNTÖÄ EROTTAMISEEN ON PIDETTÄVÄ MERKITTÄVÄNÄ EROTTAMISEN PERUSTEENA.
Lisäys: budjettineuvotteluprosessin ohjeet