Työrauhasta kilpailuetu
Työrauhasta kilpailuetu EK 2006 Työrauhasta kilpailuetu 1
Sisältö Tiivistelmä 3 Johdanto 4 Työrauhajärjestelmä ei toimi 5 Työtaistelut tilastoissa 7 Suomen työrauhasäännökset ovat vanhentuneet 9 Työrauhasäännökset on aika uudistaa 10 Liite 11 2 EK 2006 Työrauhasta kilpailuetu
Tiivistelmä Ammattiyhdistysliike ei kanna yhteiskuntavastuutaan yli 90 prosenttia lakoista laittomia Suomen työrauhasäännökset ovat vanhentuneet tukilakot suomalaisen järjestelmän erityisongelma EK:n työtaistelutilaston mukaan EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2005 toimeenpannuista työtaisteluista 98 prosenttia oli laittomia lakkoja, joissa menetettiin noin 120 000 työpäivää. Kynnys ryhtyä laittomiin työtaisteluihin on selvästi madaltunut. Useimmissa länsimaissa lakko-oikeus on selvästi rajoitetumpi kuin Suomessa. Myötätuntotyötaistelut ovat muualla pääsääntöisesti kiellettyjä tai niitä on ainakin voimakkaasti rajoitettu. Käytännössä Suomessa tuomittavilla hyvityssakoilla ei ole mitään ennalta estävää vaikutusta. Myös työriitojen sovittelua koskevat säännökset ovat tehottomia. Suomessa lakkoillaan suhteellisen paljon Työrauhasäännökset on aika uudistaa Kansainvälisesti vertailtuna työtaisteluista aiheutuneet menetykset ovat Suomessa suhteellisen suuret. Kun mitataan menetettyjä työpäiviä vuosina 2000 2004, Suomi sijoittuu tilastojen mukaan eurooppalaisen keskitason yläpuolelle. Työrauha on yrityksille ja koko yhteiskunnalle niin tärkeä asia, että siitä tulee tehdä Suomen kilpailuetu. Työehtosopimuslain ja työriitojen sovittelusta annetun lain säännökset tulee uudistaa. Työrauhaa on vahvistettava muun muassa korottamalla laittoman toiminnan seuraamuksia, sallimalla ainoastaan aidot myötätuntotyötaistelut sekä tehostamalla työriitojen sovittelumekanismia. EK 2006 Työrauhasta kilpailuetu 3
Johdanto Työmarkkinajärjestelmäämme on perinteisesti kuulunut molemminpuolinen työtaisteluoikeus. Tietoverkkojen käyttöönotto sekä talouden avautuminen ja yritysten verkottuminen ovat tehneet koko yhteiskunnan entistä haavoittuvammaksi työmarkkinahäiriöille. Työmarkkinoiden häiriöttömyys on edellytys taloudelliselle toiminnalle. Se on osa kilpailukykyä. Tämän vuoksi vanhentunut työrauhamekanismi on uusittava. Yritykset toimivat nykyisin pitkän tuotantoketjun osina, verkottuneesti. Siksi vähäisetkin työrauhahäiriöt tai niiden uhat aiheuttavat suurta haittaa ja suuria taloudellisia menetyksiä. Usein lakosta joutuvat kärsimään pahiten työriidan ulkopuoliset yritykset, asiakkaat ja työntekijät. Työtaistelujen aiheuttamat vahingot ovat usein suhteettoman suuria verrattuna lakon syihin ja sillä tavoiteltuihin etuihin. Lakko-oikeus kuuluu järjestäytyneeseen yhteiskuntaan, eikä siihen ole tarvetta puuttua. Sitä vastoin työrauhan pelisääntöjä on syytä selkiyttää. Työehtosopimuksella työnantaja ostaa sopimuskaudeksi työrauhan, josta ammattiliitoilla on valvontavelvollisuus. Työntekijöille työehtosopimus puolestaan turvaa työsuhteen vähimmäisehdot. Työrauha ja pelisääntöjen noudattaminen vaikuttavat myös yritysten investointi- ja sijoittumispäätöksiin ja sitä kautta myös työllisyyteen. Lakkoherkkään maahan ei investoida. Työrauhasäännöstömme epäkohdat ovat korostuneet 1990-luvulta lähtien. Nyt on korkea aika uudistaa pääosin vuodelta 1946 oleva työehtosopimuslaki ja vuodelta 1962 oleva työriitojen sovittelusta annettu laki. Kaikki muut keskeiset työelämän lait on uudistettu viime vuosina, tai niitä ollaan parhaillaan uudistamassa. Vain työrauhaa ja työriitojen sovittelua koskevat lait ovat jääneet uudistustyön ulkopuolelle. 4 EK 2006 Työrauhasta kilpailuetu
Työrauhajärjestelmä ei toimi Ammattiyhdistysliike ei kanna yhteiskuntavastuutaan yli 90 prosenttia lakoista laittomia Vaikka lakkojen lukumäärä on vähentynyt Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana, laittomat lakot ovat lisääntyneet viime vuosina selvästi. EK:n työtaistelutilaston mukaan EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2005 toimeenpannuista työtaisteluista 98 prosenttia oli laittomia lakkoja, joissa menetettiin noin 120 000 työpäivää. Laittomien lakkojen lukumäärän perusteella voidaan sanoa, että ammattiliitot sekä laiminlyövät valvontavelvollisuuttaan että toimeenpanevat itse laittomia työtaisteluita. Työehtosopimusjärjestelmän seuraamusjärjestelmä ei ole riittävän ennaltaehkäisevä, ja kynnys ryhtyä laittomiin työtaistelutoimiin on selvästi madaltunut. Esimerkiksi yritysten työvoiman vähentämisilmoituksiin vastataan usein laittomilla työtaistelutoimilla. Myös myötätunto- ja ristikkäistyötaistelut ovat lisääntyneet huolestuttavasti ja johtaneet usein kohtuuttomiin tilanteisiin. Käytännössä työriitoihin liittyneet tukitoimenpiteet ovat jopa vaikuttaneet laajemmalti kuin niillä tuettava alkuperäinen työriita. Äärimmilleen vietynä tukitoimien käyttömahdollisuus johtaa siihen, etteivät alakohtaiset työehtosopimusratkaisut käytännössä takaa työrauhaa millekään alalle ennen kuin kaikki sopimusratkaisut on tehty, eivätkä aina silloinkaan. Ongelmana on paitsi ammattijärjestöjen löystynyt asenne, myös nykyisen työrauhajärjestelmämme toimimattomuus. Työehtosopimuslaki ei estä laittomia lakkoja. Hyvityssakon enimmäismäärä, 25 900 euroa, ei riitä estämään laittomiin työtaisteluihin ryhtymistä eikä se usein ole missään suhteessa niihin vahinkoihin, joita lyhyelläkin lakolla tai lakon uhalla voidaan aiheuttaa. Erillistä vahingonkorvausta laittoman lakon aiheuttamista vahingoista ei nykyisessä järjestelmässämme voi työtuomioistuimessa vaatia. Indeksikorotuksia lukuun ottamatta hyvityssakon enimmäismäärää on tarkistettu viimeksi lähes 20 vuotta sitten, vuonna 1985. Käytännön esimerkki järjestelmän ongelmista: Autoliikenteen lakkosarja loppuvuonna 2004 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT aloitti marraskuussa 2004 tupo-neuvottelujen aikana viiteen suureen kaupunkiin levinneen joukkoliikenteen lakon. Lakko laajeni teollisuuden kemikaalikuljetuksiin ja uhka laajemmistakin tukitoimista oli olemassa. Muodolliseksi syyksi ilmoitettiin osa-aikaisten työntekijöiden asema kahdessa pääkaupunkiseudun liikenneyhtiössä. Yhti- öiden palveluksessa oli kaikkiaan 1 300 kuljettajaa, joista vain noin 60 teki AKT:n riitauttamaa osa-aikatyötä. Työtaistelun jälkeen vain kaksi kuljettajaa halusi siirtyä kokoaikatyöhön, jota heille oli tarjottu jo aikaisemminkin. Työtaistelun aihetta eli osa-aikaisten asemaa koskeva työehtosopimuksen tulkintakysymys oli jo kahteen kertaan ratkaistu työtuomioistuimessa työnantajan hyväksi. Työtuomioistuin katsoi useissa tuomioissaan AKT:n syyllistyneen laittomiin työtaisteluihin. AKT totesi tapahtumien kestäessä, ettei työtuomioistuimen tuomioilla ole vaikutusta AKT:n toimintaan asiassa. EK 2006 Työrauhasta kilpailuetu 5
Käytännön esimerkki järjestelmän ongelmista: Satamalakot keväällä 2005 Vaikka työministeriö oli päättänyt lakon siirtämisestä, AKT aloitti huhtikuussa 2005 työriitalain vastaisesti valtakunnallisen satamalakon, joka keskeytti Suomen ulkomaankaupan lähes kokonaan. Ulkomaankaupasta 80 prosenttia kulkee meritse. Satamalakko aiheutti yli 100 miljoonan euron vientitulojen menetyksen ja lähes samansuuruisen tuonnin menetyksen päivässä. Syyksi painostustoimilleen AKT ilmoitti työehtosopimusneuvottelujen vauhdittamisen, vaikka se ei ennen työnseisausten toimeenpanoa ollut edes esittänyt työnantajaliitolle vaatimuksiaan. Käytännön esimerkki järjestelmän ongelmista: Metsäteollisuuden häiriöt keväällä 2005 Paperiliiton ammattiosastot järjestivät Paperiliiton julistaman ylityökiellon aikana huhtikuun alusta toukokuun puoliväliin noin 220 laitonta lakkoa. Ylityökielto aiheutti lisäksi saman verran koneiden ylös- ja alasajoja. Paperikoneen ylös- ja alasajo kestää valmistettavasta paperila- jista ja seisokin pituudesta riippuen 1 4 työvuoroa eli 8 32 tuntia. Työriitalain ennakkoilmoitusvelvollisuus ei koske ylityökieltoa, vaikka sillä voi olla yhtä vakavat vaikutukset kuin työnseisauksella. Metsäteollisuuden pitkä työsulku liittyi alan rakennemuutosvaatimuksiin kannattavuus- ja kilpailukykysyistä, ja oli vastatoimi paperikoneiden jatkuville alasajoille. Alasajot merkitsivät erittäin suurta ympäristöriskiä, ja myös itse paperikoneet olivat vaarassa rikkoutua. 6 EK 2006 Työrauhasta kilpailuetu
Työtaistelut tilastoissa Työtaisteluiden tilastoinnilla on pitkät perinteet Työtaisteluita on tilastoitu Suomessa kattavasti 1970-luvun alusta lähtien. Järjestäytyneillä työnantajilla on vuodesta 1971 alkaen ollut velvollisuus ilmoittaa työtaisteluista työnantajaliitolle tai suoraan keskusjärjestölle, joka on edelleen toimittanut tiedot tilastoviranomaisille. Ennen kyseistä uudistusta tilastoviranomaisten lähinnä lehtitietojen perusteella laatimien työtaistelutilastojen kattavuus oli varsin puutteellinen. Työnantajajärjestöt ovat pitäneet työtaistelutilastoa vuodesta 1971 lähtien. EK:n tilastoaineisto on myös Tilastokeskuksen virallisen työtaistelutilaston perustana. EK raportoi työtaistelutilaston tiedot nykyään neljännesvuosittain. Vuositason yhteenveto julkaistaan kerran vuodessa. Työtaistelutilastoon liittyvät uutiset sekä tilastokuvat julkaistaan EK:n internetsivuilla. Tuhatta 3000 2500 2000 1500 1000 500 Työtaisteluiden huippuvuodet 1970- ja 1980-luvuilla Viime vuosikymmenien laajimmat ja menetyksiltään suurimmat työtaistelut käytiin 1970- ja 1980-luvuilla. Myös työtaisteluiden lukumäärät olivat tuolloin suuret: vuodessa toimeenpantiin yleensä yli tuhat lakkoa. Työtaistelutoimet alkoivat vähentyä 1980-luvun lopulla, ja 1990-luvun syvän laman myötä työmarkkinat rauhoittuivat edelleen. Viime vuosina työrauhahäiriöt ovat jälleen osoittaneet lisääntymisen merkkejä. Menetyksillä mitattuna on palattu suunnilleen lamaa edeltävälle tasolle, ja etenkin vuonna 2005 työtaistelut aiheuttivat merkittäviä menetyksiä yrityksille ja kansalaisille. Työtaisteluissa menetetyt työpäivät EK:n jäsenyrityksissä vuosina 1971 2005 0 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 Vuosi 2005 oli rauhaton työmarkkinoilla EK:n jäsenyrityksissä toimeenpantiin tilastojen mukaan 363 työtaistelua vuonna 2005. Näistä 98 prosenttia oli laittomia. Työtaisteluissa menetettiin lähes 700 000 työpäivää. Suurin osa menetyksistä aiheutui paperiteollisuuden työehtosopimusneuvotteluihin liittyneistä työtaisteluista. Työtaistelut painottuivat metsä- ja teknologiateollisuuteen Työtaistelujen lukumäärä oli vuonna 2005 yli nelinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Viimeksi lukumäärä on ollut suurempi vuonna 1990. Paperiteollisuuden työehtosopimuskiistaan liittyi yli 200 lakkoa sekä työsulku, joka oli työnantajien vastatoimi paperikoneiden jatkuville alasajoille. Toiseksi eniten työtaisteluja toimeenpantiin teknologiateollisuudessa, jossa lakkoiltiin 119 kertaa. Työtaisteluista aiheutuneet menetykset olivat poikkeuksellisen suuret. Metsäteollisuuden työtaisteluissa menetettiin noin 650 000 työpäivää ja muiden alojen työtaisteluissa yhteensä noin 30 000 työpäivää. Työpanoksen menetykset ovat viimeksi olleet suuremmat vuonna 1986. Erilaiset välilliset menetykset, joita verkottuneessa taloudessa voi koitua useille toimialoille, olivat myös suuret. Muille aloille kerrannaisvaikutuksia aiheutui paperiteollisuuden työtaistelutoimenpiteiden lisäksi erityisesti satamien ahtaajien lakoista. Lähde: EK:n työtaistelutilasto EK 2006 Työrauhasta kilpailuetu 7
Työtaisteluista 98 prosenttia oli laittomia Vuonna 2005 toimeenpannuista työtaisteluista noin 98 prosenttia oli laittomia. Laittomien työtaistelujen osuus kaikista työtaisteluista on viime vuosina pysynyt suunnilleen yhtä suurena. Työtaistelun laittomuus johtuu yleensä voimassa olevan työehtosopimuksen työrauhavelvoitteen rikkomisesta tai siitä, ettei ennakkoilmoitusaikaa ole noudatettu. Työtaistelujen yleisin ilmoitettu syy oli pyrkimys tukitoimenpiteillä vaikuttaa johonkin työpaikan ulkopuoliseen työriitaan. Toiseksi yleisin syy oli työvoiman vähennys tai sen uhka työpaikalla, ja kolmanneksi yleisin syy oli alan työehtosopimus. Suomessa lakkoillaan suhteellisen paljon Kansainvälisesti vertailtuna työtaisteluista aiheutuneet menetykset ovat Suomessa suhteellisen suuret. Kun mitataan menetettyjä työpäiviä vuosina 2000 2004, Suomi sijoittuu tilastojen mukaan eurooppalaisen keskitason yläpuolelle (lähde: Office for National Statistics). Niin sanotuista vanhoista EUmaista Suomessa on menetetty neljänneksi eniten työpäiviä vuosien 2000 2004 työtaisteluissa, kun menetykset suhteutetaan palkansaajien lukumäärään. Kaikissa uusissa jäsenmaissa työtaistelujen aiheuttamat menetykset ovat olleet 2000- luvulla selvästi pienemmät kuin Suomessa. Kun vertailuun otetaan mukaan myös EU:n ulkopuoliset OECDmaat, Suomen asema suhteellisen lakkoherkkänä maana ei juuri muutu. Pohjoismaiden joukossa Suomi edustaa keskitasoa: työpäivi- Lukumäärä 500 400 300 200 100 0 Espanja Kanada Italia Itävalta Norja SUOMI Australia USA Tanska Irlanti Ruotsi Iso-Britannia Portugali Alankomaat Sveitsi Saksa en suhteelliset menetykset ovat 2000-luvun alkupuolella olleet pienemmät kuin Islannissa ja Norjassa, mutta suuremmat kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Työtaisteluiden lukumäärä ja menetetyt työpäivät EK:n jäsenyrityksissä 1995 2005 Työtaisteluiden lukumäärä (vasemmanpuoleinen asteikko Menetetyt työpäivät, tuhatta (oikeanpuoleinen asteikko 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Työtaisteluissa menetetyt työpäivät eri maissa Vuosikeskiarvo tuhatta palkansaajaa kohti Menetetyt työpäivät 1000 800 600 400 200 Lähde: EK:n työtaistelutilasto 0 50 100 150 200 250 300 350 päivää/vuosi 0 1995-1999 2000-2004 Lähde: Labour Market Trends, April 2006 8 EK 2006 Työrauhasta kilpailuetu
Suomen työrauhasäännökset ovat vanhentuneet Suomessa on laaja lakko-oikeus Useimmissa länsimaissa lakkooikeus on selvästi rajoitetumpi kuin Suomessa. Myötätuntotyötaistelut ovat pääsääntöisesti kiellettyjä tai rajoitettuja. Muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Isossa-Britanniassa, Japanissa, Saksassa, Hollannissa ja Itävallassa myötätuntolakot ovat käytännössä kiellettyjä. Ranskassa, Italiassa, Espanjassa ja Tanskassa ne ovat tietyin rajoituksin sallittuja. Lakon laillisuutta arvioidaan muissa maissa yleisesti joko suhteellisuusperiaatteella (lakolla aiheutetun vahingon ja työriidan suhde) tai ultima-ratio -periaatteella (lakon on oltava viimeinen keino). Julkaisun liitteenä on esimerkkiluettelo eräiden maiden työrauhanormeista. Suomen nykyisen työehtosopimuslain peruslähtökohtana on, että työehtosopimuksen ollessa voimassa työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä. Lisäksi työehtosopimukseen sidotuilla yhdistyksillä on velvollisuus huolehtia siitä, että niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät eivät ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin. Työehtosopimuksella työnantaja ostaa työrauhan sopimuskaudeksi, työntekijöille sopimus puolestaan turvaa työsuhteen vähimmäisehdot. Voimassa oleva työrauhalainsäädäntö kieltää vain omaan voimassa olevaan työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelut. Myötätuntotyötaistelut, jotka eivät vaikuta oman alan sopimukseen, samoin kuin poliittisin lähtökohdin toimeenpannut työtaistelut eivät ole työrauhavelvollisuuden piirissä. Tukilakot suomalaisen järjestelmän erityisongelma Työehtosopimuslain uudistamista puoltaa erityisesti laittomien työtaisteluiden ja toisaalta myötätuntotyötaisteluiden ja ristikkäisten painostustoimien lisääntynyt käyttö. Ristikkäisestä työtaistelutoimenpiteestä on kysymys silloin, kun useita eri sopimusaloja edustava ammattiliitto tukee käytännössä itseään. Työehtosopimuksen solmineen toimialan työtekijät ryhtyvät tukilakkoon painostaakseen ammattiliitolle suotuisan työehtosopimuksen syntymistä toisella sopimusalallaan. Tukilakoista aiheutuvat vahingot kärsivät pääsääntöisesti työnantajat ja asiakkaat, jotka eivät ole asiassa mitenkään osallisia. Riski edellä mainittujen työtaistelutoimien käytölle on kasvanut mm. elinkeinorakenteen nopean muutoksen myötä, kun ay-liikkeen reviirikiistat ovat lisääntyneet. Hyvityssakot Suomessa pieniä Työehtosopimuslaissa todetaan, että työehtosopimukseen sidotun yhdistyksen ja työnantajan, joka ei täytä sopimuksesta johtuvia velvollisuuksiaan, on vahingonkorvauksen asemasta maksettava hyvityssakkoa. Tämä hyvityssakon enimmäismäärä on 25 900 euroa. Käytännössä tuomittavat hyvityssakot vaihtelevat 2 000 8 000 euron välillä. Erityisestä syystä hyvityssakko voidaan myös jättää tuomitsematta. Hyvityssakon enimmäismäärän säätäminen lainsäädännössä ja sen tuomitseminen vahingonkorvauksen asemesta on pohjoismaisittain tarkasteltuna harvinaista. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa laittomasta lakosta tuomittavalla seuraamuksella ei ole ylärajaa. Seuraamuksen suuruutta arvioitaessa voidaan huomioida myös todelliset aiheutuneet vahingot. Esimerkiksi Tanskassa ammattiliitolle on tuomittu laittomasta työtaistelutoimista enimmillään lähes 2,7 miljoonan euron sakko. Yksi suurimmista Norjassa tuomituista sakoista on ollut 125 000 euroa. Työriitojen sovittelua koskevat säännökset liian suppeita Laki työriitojen sovittelusta säätää menettelystä työtaisteluun ryhdyttäessä ja sitä laajennettaessa. Laki velvoittaa osapuolet osallistumaan sovitteluun, mutta tuloksen hyväksyminen on kaikissa tilanteissa osapuolten tahdon varassa. Tästä johtuen työtaistelut voivat kärjistyessään jatkua kohtuuttoman pitkän ajan ja aiheuttaa täysin suhteettomia vahinkoja. Lisäksi työriidan määritelmä laissa on liian suppea: se koskee vain työnseisausta eli lakkoa. Tämä johtaa siihen, että ennakkoilmoitusja sovittelumenettelyn ulkopuolelle jää merkittäviä työtaistelukeinoja, kuten esimerkiksi kaikki myötätunto- ja tukityötaistelut sekä erilaiset saarrot ja boikotit. EK 2006 Työrauhasta kilpailuetu 9
Työrauhasäännökset on aika uudistaa Työrauha on yrityksille ja koko yhteiskunnalle niin tärkeä asia, että siitä tulee tehdä Suomen kilpailuetu. Jos työriitojen sovittelukeinot saadaan toimimaan, Suomea voidaan markkinoida luotettavana ja vakaana sijaintipaikkana myös ulkomaisille yrityksille. Vastuun ottaminen Suomen työmarkkinamaineesta on kaikkien työmarkkinajärjestöjen ja lainsäätäjän velvollisuus. Työrauhalainsäädäntöä on uudistettava niin, että myös tulevaisuudessa voidaan puhua sopimusyhteiskunnan pelisäännöistä ja niiden noudattamisesta. Työrauhaa on vahvistettava korottamalla laittoman toiminnan seuraamuksia. Hyvityssakkojen enimmäismäärä tulee poistaa ja vahingonkorvausten käyttöönottoa on harkittava eräiden maiden esimerkkiä noudattaen. Työrauhasanktiot tulisi saattaa vertailukelpoisiksi muista lainvastaisuuksista säädetty- jen seuraamusten kanssa. Esimerkiksi laittomista kartelleista langetetaan useiden miljoonien eurojen sanktiot. Kilpailunrikkomismaksun enimmäismääräksi on säädetty kymmenen prosenttia kilpailunrajoitukseen osallistuvan elinkeinonharjoittajan liikevaihdosta. Myötätunto- ja ristikkäistyötaistelut tulee saada työrauhavelvollisuuden piiriin siten, että vain aidot myötätuntotyötaistelut, joilla tuetaan ulkopuolista tahoa, olisivat sallittuja. Säännöksiä tulee muuttaa siten, että ammattiliitot eivät enää voisi tukea itseään. Laki velvoittaa osapuolet osallistumaan työriitojen sovitteluun, mutta tuloksen hyväksyminen on osapuolten tahdon varassa. Selvää on, että kun pienet avainryhmät aiheuttavat toistuvasti lakoillaan laajasti häiriöitä ja suuria vahinkoja yhteiskunnassa, on tarvetta puuttua asiaan lainsäädäntöä muuttamalla. Vaikeissa tilanteissa pitäisi voida asettaa välimiesoikeus tai sovittelulautakunta ratkaisemaan riita. Työrauhajärjestelmää on uudistettava myös laajentamalla työriitalain mukainen ennakkoilmoitusvelvollisuus koskemaan kaikkia työtaisteluja. Voimassa olevien normien mukaan ennakkoilmoitusmenettely koskee vain työnseisausta eli lakkoa. Tämä merkitsee sitä, että esimerkiksi erilaiset myötätuntotyötaistelut, tavarankäsittely- ja maksuvälinesaarrot sekä erilaiset boikotit ja jarrutukset jäävät ennakkoilmoitus- ja sovittelumenettelyn ulkopuolelle. Pohtimisen arvoista on myös eurooppalaisen mallin mukaisen suhteellisuusperiaatteen ja jäsenäänestyksen käyttö suomalaisessa työrauhajärjestelmässä. 10 EK 2006 Työrauhasta kilpailuetu
Liite esimerkkejä eräiden maiden normeista: Saksa Myötätuntotyötaistelut pääsääntöisesti kiellettyjä Jäsenäänestys ennen lakkoa Suhteellisuusperiaate Työtaisteluja ja lakko-oikeutta ei ole pääsääntöisesti säännelty lailla vaan työtuomioistuimen tuomioilla. Työtaistelut ovat kiellettyjä sopimusten voimassaolon aikana. Eräillä aloilla (mm. metalli) työrauhavelvollisuus jatkuu sopimuksen päättymisen jälkeen määräajan (esim. 4 viikkoa), jolloin lakot ovat kiellettyjä sinä aikana, kun uudesta työehtosopimuksesta neuvotellaan. Myötätuntotyötaistelut ovat Saksassa pääsääntöisesti kiellettyjä. Lakkojen aloittaminen edellyttää kaikissa tapauksissa jäsenäänestyksen toimittamista ennen lakkoa. Saksassa noudatetaan myös suhteellisuusperiaatetta, joka tarkoittaa sitä, että kaikissa työtaistelutoimenpiteissä täytyy ottaa huomioon taloudelliset seuraukset ja yleinen etu. Usein työtaisteluita pidetään juuri suhteellisuusperiaatteen vastaisena. Hollanti Myötätuntotyötaistelut kiellettyjä Suhteellisuusperiaate Myös Hollannissa työtaisteluja koskevat oikeusohjeet perustuvat pääsääntöisesti oikeuskäytäntöön. Oikeuskäytännössä myötätuntotyötaistelut on yleensä katsottu suhteellisuusperiaatteen vastaisiksi ja siten laittomiksi. Lakkoa pidetään aina sopimusrikkomuksena sopimuksen voimassa ollessa. Sinänsä laillisetkin työtaistelut voidaan tuomita laittomiksi, jos ne aiheuttavat huomattavaa vahinkoa ulkopuolisille tahoille ja ovat siten suhteellisuusperiaatteen vastaisia. Lakon alkaessa osapuolet voivat vaatia viranomaisten sovitteluapua tai haastaa vastapuolen tuomioistuimeen saadakseen lakon kiellettyä. Iso-Britannia Myötätuntotyötaistelut kiellettyjä Jäsenäänestys ennen lakkoa Myötätuntotyötaistelut ovat Britanniassa kokonaan kiellettyjä. Jotta lakko ylipäätään voisi olla laillinen, sen tulee kohdistua omiin työehtoihin tai työolosuhteisiin. Lakon aloittaminen edellyttää pakollista jäsenäänestystä tarkkoine ilmoitusaikoineen. Ammattijärjestö voidaan tuomita vahingonkorvausvastuuseen. Sakkojen määrä voi vaihdella 10 000 punnasta aina 250 000 puntaan. EK 2006 Työrauhasta kilpailuetu 11
esimerkkejä eräiden maiden normeista: Tanska Myötätuntotyötaistelut rajoitetusti sallittuja Jäsenäänestys ennen lakkoa Kaksi erillistä ennakkoilmoitusaikaa Lakon alkamista voidaan siirtää Suhteellisuusperiaate Tanskassa myötätuntolakoissa vaaditaan primäärilakon laillisuuden lisäksi että työtaistelu ei ole kohtuuttomassa suhteessa tavoitteisiin. Lisäksi vaaditaan, että tukitoimiin ryhtyvillä on riittävä intressi tuettavaan työtaisteluun. Intressiyhteyden riittävyys harkitaan aina tapauskohtaisesti. Kaikissa lakkotilanteissa edellytetään jäsenäänestystä. Kyseessä olevan ammattiosaston jäsenistä kolmen neljäsosan tulee äänestää työtaistelun puolesta. Lakosta tulee ilmoittaa kaksi kertaa etukäteen, ensimmäisen kerran 14 päivää ennen lakon alkamista ja toisen kerran tarkasti yksilöiden 7 päivää ennen lakon alkamista. Valtakunnansovittelija voi siirtää ilmoitettuja työtaistelutoimenpiteitä kaksi kertaa, kummallakin kerralla kaksi viikkoa. Itävalta Myötätuntotyötaistelut kiellettyjä Jäsenäänestys ennen lakkoa Työriitojen sovittelu Suhteellisuusperiaate Lainsäädännössä ei ole normeja työtaistelutoimenpiteistä. Käytännössä työtaisteluja ei juuri esiinny, ja työtaistelutoimenpiteitä rajoittaa yleinen suhteellisuusperiaate. Paikallisen ammattiyhdistyksen tulee saada lakolle mm. ammattiliiton keskushallituksen lupa ja jäsenäänestyksessä enemmistön suostumus ennen lakkoa. Norja Myötätuntotyötaistelut pääsääntöisesti sallittuja Työriitojen sovittelu Pakkosovintomahdollisuus Jäsenäänestys ennen lakkoa Myötätuntotyötaisteluissa tulee noudattaa 14 päivän ilmoitusaikoja. Jäsenäänestystä koskevat normit sisältyvät lainsäädäntöön. Valtakunnansovittelijalla on mahdollisuus lykätä työtaistelutoimenpiteitä, jos yleinen etu sitä vaatii. Osapuolet voivat vaatia asian käsittelyä pysyvässä sovittelulautakunnassa, joka voi julistaa myös pakkosovinnon. Ruotsi Myötätuntotyötaistelut pääsääntöisesti sallittuja Ennakkoilmoitusaika pääsääntöisesti 7 työpäivää Työriitojen sovittelu Ruotsissa myötätuntolakot ovat sallittuja, mikäli primäärilakko on laillinen ja kyseessä on aito myötätuntolakko. Monista Euroopan maista poiketen tukitoimenpiteen laillisuus on sitä todennäköisempää, mitä kauempana tukijan ja tuettavan edut ovat toisistaan. Ennakkoilmoitus työtaistelusta tulee antaa vastapuolelle ja sovitteluviranomaiselle seitsemän työpäivää ennen työtaistelun alkamista. Viranomainen voi nimittää työriidalle sovittelijan osapuolen pyynnöstä tai ilman pyyntöäkin. Sovitteluviranomainen voi myös siirtää lakon alkamista 14 päivällä. Ruotsin elinkeinoelämän keskusjärjestö Svenskt Näringsliv on vuonna 2005 tehnyt esityksen Ruotsin työrauhasäännöstön uudistamiseksi kilpailijamaiden tasolle. Järjestön mielestä työrauhasäännöstö on vanhentunut eikä takaa työrauhaa edes sopimusten voimassaoloaikana. 12 EK 2006 Työrauhasta kilpailuetu
Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 (Eteläranta 10), 00131 Helsinki Puhelin (09) 420 20 Faksi (09) 4202 2299 www.ek.fi Tilaukset: MP-Keskus/Julkaisujakelu Puhelin (09) 4202 2293 Faksi (09) 4202 2330 julkaisujakelu@ek.fi Raportti internetissä: www.ek.fi/julkaisut Lisätietoja: Asiantuntija Rauno Lindahl Puh. (09) 4202 3245 rauno.lindahl@ek.fi Asiantuntija (tilastot) Mikko Mankki Puh. (09) 4202 3327 mikko.mankki@ek.fi Ulkoasu: Arja Nyholm Julkaisumonistamo Eteläranta Oy