Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2013!

1 Osoitelähde: Viestimix Ky Savisilta 1 84100 YLIVIESKA M-Itella Oy KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄT RY:N TIEDOTUSLEHTI 5/2012 Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2013! Keskittämällä pankki- ja vakuutusasiointisi meille saat parhaat edut. Yhdessä hyvä tulee. Sivu 3 YrittäjäGaala täytti Akustiikan juhlatunnelmalla Maakunnallinen yrittäjäpalkinto Andament Group Oy:lle Sivu 4 Team Finlandilla tärkeä agenda Sivu 24 Tulevaisuuden tuskaa tulevaisuusvaliokunnassa Sivu 25 Perhon kuntasivut Yritysneuvoja Mikko Hänninen Kaustisen seutukunnasta pitää mikroyritysten määrää myönteisenä mahdollisuutena Perholle. Sivu 36-41

2 P Ä Ä K I R J O I T U S Ymmärrämmekö mikä merkitys on asenteilla? Allekirjoittanut sai kunnian olla kuulemassa asiantuntijoiden alustuksia SY:n Työllisyys kasvaa pienyrityksissä -seminaarissa Helsingissä. Alustuksissa kerrottiin kuinka Saksan talous käännettiin positiiviselle uralle. Yksi merkittävä asenteellinen uudistus Saksassa oli työlainsäädäntöön puuttuminen. Uskallettiin ottaa riski ja puuttua vanhoihin kaavoihin. Työlainsäädännön uusiminen toi Saksassa merkittävän työllisyyden nousun ja työttömyyden laskun, jotka puolestaan edistivät talouden paranemista. SY:n toimitusjohtaja Järventaus painotti omassa puheenvuorossaan sitä, että jos suomalaisten yritysten kilpailukyky ja työpaikat halutaan säilyttää, tulisi meidän työehtosopimusten yleissitovuuden sisältö kyseenalaistaa. Yleissitovuusjärjestelmä on yli 40 vuoden takaa ja luotu aivan erityyppiseen yhteiskuntaan. Suomalainen työehtojärjestelmä on siksi luultavasti Euroopan tiukin, sanoi Järventaus. Yritysten kilpailukykyä ja työllistämismahdollisuuksia turvaisi Järventauksen mukaan parhaiten se, että luodaan mahdollisuuksia sopia työehdoista palkankorotukset mukaan lukien mahdollisimman pitkälti yritystasolla. Esimerkiksi Ruotsissa ei ole lainkaan vastaavaa yleissitovuutta. Järventauksen mukaan vaikuttavinta olisi muuttaa työehtosopimukset kaikilta osin sopimuksenvaraisiksi. Tämä tarkoittaa, että yksimielisinä ollessaan työnantaja ja työntekijät voisivat sopia yrityksessä noudatettavat työehdot myös alan työehtosopimuksesta poiketen. Esimerkiksi palkankorotuksista luovuttaessa yrityksen tulisi vastavuoroisesti pidättäytyä irtisanomisista. Työntekijän asemaa turvaisi myös se, että työntekijällä olisi aina oikeus vaatia työehtosopimuksen noudattamista työsuhteessaan, Järventaus sanoi. Paikalla oli myös ministeri Lauri Ihalainen, joka kertoi että ei voi ottaa asiaan kantaa niin kuin haluaisi - koska on puolueettomassa roolissa hallituksen edustajana -, mutta rivien välistä antoi ymmärtää ettei voisi koskaan hyväksyä työlainsäädäntöön puuttumista, vaikka yrittäjät esittäisivät kuinka hyviä esimerkkejä seurauksista. Oli hyvin surullista kuulla että kyse on vanhakantaisista asenteista. Jos omaamme ehdottoman ja vahvan muutosvastarinnan uusiin esityksiin, ei muutoksia todella tapahdu. Meidän tulisi miettiä että onko meillä todella varaa elää ilman uusiutumista onko meillä todella varaa pitää kynsin hampain kiinni saavutetuista eduista? Rakennemuutos tuo tullessaan uusia yritysmuotoja, uusia toimialoja ja yrityskokoja suuret pörssiyritykset muovaavat toimintojansa ja osa muuttaa ulkomaille. Työttömistä syrjäytyneiden määrä kasvaa varsinkin nuorten keskuudessa. Tiedämme että talousennusteet eivät tue Suomen menestymistä sellaisenaan. Tarvitaan muutoksia. Niin työlainsäädännön, kuin monen muunkin asian osalta. Kuntien terveyden-, ja vanhustenhoito ei toimi pelkillä verotuloilla, vaan on uskallettava uusiutua, tehdä enemmän yhteistyötä ja uskallettava luottaa myös yksityiseen palveluntarjoajaan. On kyse uusien asenteiden omaksumisesta. On kyse uskalluksesta. Uskallammeko siirtyä vuoteen 2013 tekemällä päätöksiä, jotka mahdollistavat muutokset, jotta saisimme niin kuntamme, alueemme kuin koko Suomen kilpailukyvyn jälleen nousuun. Uskallammeko tehdä muutoksia myös sairaan ja vanhustenhoidon puolella puuttuen vanhojen hierarkioiden ravisteluun? Keski-Pohjanmaan Yrittäjät aikoo kantaa kortensa myös hyvinvoinnin kekoon. Olemme tehneet yhteistyötä em. hankkeissa, mutta olemme todenneet että se ei riitä. Siksi olemme päättäneet muodostaa vuoden 2013 aikana uuden innovatiivisen työryhmän myös hyvinvoinnin sekä vanhusten- ja terveydenhuollon puolelle. Meidän tulee hakea uusia innovatiivisia ajatuksia meidän kaikkien tulevaisuuden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Haluamme luoda uusia asenteita. Siis uusin toivein vuoteen 2013! Haluan kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita kuluneesta erinomaisesta Vuodesta, sekä toivottaa kaikille Rauhallista Joulua ja Onnea vuodelle 2013! Mervi Järkkälä, toimitusjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Palveluksessanne vuodesta 1987 P U H E E N J O H T A J A N P A L S T A Nuorten työllistäminen hoidettava kuntoon Alueemme maakunnat ovat hyvin erilaisia väestökehitykseltään. Mm. Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan ikärakenne on lapsivoittoisempaa kuin muissa alueen maakunnissa, joissa lapsia on vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Väestöllinen huoltosuhde on Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa kaikkialla korkeampi kuin koko maassa keskimäärin, eli alueella on alle 15-vuotiaita ja yli 65-vuotiaita sataa työikäistä kohden enemmän kuin koko maassa ja trendi on koko maassa nouseva. On mietittävä että työttömistä nuorista suurin osa on meidän tulevaisuuden rakentajia ja asialle on tehtävä pikaisesti korjaavia toimenpiteitä. Vuonna 2011 Itä- ja Pohjois-Suomen alueella oli noin 9 000 alle 25-vuotiasta työtöntä (13,5 % työttömistä, koko maa 12,4 %). Huolestuttavaa on että nuorisotyöttömien prosenttiosuus 18 24-vuotiaasta työvoimasta on koko maan tasolla noussut voimakkaasti vuonna 2009 (13,8 %) toki hieman laskenut vuoteen 2011 (11,9 %), mutta luvut ovat huolestuttavia. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa viime vuosien kehitys on ollut samansuuntainen kuin koko maassa, mutta nuorisotyöttömien osuus 18 24-vuotiaasta työvoimasta on Keski-Pohjanmaata (11,4 %) lukuun ottamatta korkeammalla tasolla (14,5 18,5 %). Nuorten työllisyyden edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy on yksi tulevaisuuden keskeisiä haasteita kuinka saamme nuoret koulutuksen kautta töihin. Nuorten yhteiskuntatakuu Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen on yksi keskeinen ja tärkeä osa hallituksen työllisyyspolitiikkaa. Yrittäjäjärjestön näkemyksen mukaan merkittävänä syynä nuorten korkeaan työttömyysasteeseen ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten suureen lukumäärään on puute suomalaisessa peruskoulun jälkeisessä koulutusjärjestelmässä. Tästä esimerkkinä on, että lähes 10 % nuorista ei hakeudu toisen asteen koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen kohtaanto ei toimi eli osa nuorista ei pääse koulutukseen, kun puolestaan osaa koulutuspaikoista ei saada täyttymään vaikka alalla olisi työvoimakysyntää. Lisäksi lähes kolmannes opiskelijoista ei suoriudu opinnoistaan kolmessa vuodessa. Näistä nuorista merkittävä osa keskeyttää opintonsa. Meillä ei ole saatu oppilaitosopiskelun rinnalle todelliseen käyttöön työn tekemisen kautta tapahtuvaa ammattiin oppimista. Niissä Keski-Euroopan muutamissa maissa, joissa jopa puolet ammattiin opiskelevista hankkii osaamisen työssä opiskellen, myös nuorisotyöttömyys on selkeästi alle 10 %:n tasolla. Ongelmana on se, miten saada yritykset, myös pienet yritykset halukkaiksi tarjoamaan työssä oppimisen paikkoja nuorille. Selkeän kynnyksen tässä muodostaa se, että työn kautta opiskelua pidetään meillä oikeudellisesti työsuhteessa tapahtuvana ja sen myötä palkkaustaso on yrityksille käytännössä mahdoton, kun kysymys on vasta peruskoulunsa päättäneistä ja kaikkea työkokemusta vailla olevista nuorista. Olisiko tässä yksi edunvalvonta-asia yrittäjyyden edistämisen lisäksi myös vuonna 2013? Ilman osaavaa työvoimaa ja aktiivisia tulevaisuuden tekijöitä, meidän tulevaisuutemme on myös vaakalaudalla. Mistä löydämme nuoret yrittäjät, joiden innovatiiviset ideat kantavat liiketoiminnan Mistä löydämme uudet nuoret Bill Gatesit tai Roivion uudet Angry Birdsin keksijät - siinäpä kysymys? Haluan kiittää kaikkia kuluneesta vuodesta sekä toivottaa Hyvää ja Rauhallista Joulunaikaa! Tapio Uusitalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjät hallituksen puheenjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti Julkaisija: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Päätoimittaja: Mervi Järkkälä Puh. 0500-561 145 Kustantaja ja toimitus: Viestimix Ky Puh. (08) 4118 500 Ilmoitusmyynti: Kari Kaartinen Puh. 0400-400 143 Ilmoitusvalmistus: Pasi Tölli Puh. 045-6383 051 Painopaikka: Botnia Print Kokkola

3 Andament Group Oy ja JMT Koskela Oy palkitut yritykset YrittäjäGaala täytti Akustiikan juhlatunnelmalla Jorma Uusitalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjien YrittäjäGaala järjestettiin tänä vuonna Ylivieskatalo Akustiikan juhlavissa puitteissa. Gaalaa edelsi sääntömääräinen yleiskokous, ja juhlaohjelman jälkeen yleisö siirtyi juhlaillalliselle. Sen jälkeen ilta jatkui yön varhaisille tunneille Käenpesässä. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien maakunnallisen Yrittäjäpalkinnon sai tänä vuonna kalajokinen Andament Group Oy. Yritys esitellään toisaalla tässä lehdessä. Erityiskunniamaininnan sai JMT Koskela Oy Toholammilta. Palkintoraati halusi antaa erityiskunniamaininnan JMT Koskela Oy:lle, jonka toimintaa palkintoraati piti sympaattisena ja erittäin asiakaslähtöisenä. Yritys on sitkeä, ja se on pitänyt kiinni asiakkaistaan, mutta myös heidän asiakkaansa ovat sitoutuneet yritykseen. JMT Koskela Oy tarjoaa ammattitaitoisesti maa- ja metsätaloustuotannossa tarvittavat koneet, tarvikkeet ja palvelut sekä tekee rauta- ja viljakauppaa ja kausiluonteisesti puutarha- ja pienkonekauppa. Yritys on perustettu 1981 jolloin Maija ja Tapani Koskela aloittivat K-Maatalouskeskuksen kauppiaina Toholammilla. Kannuksen K-Maatalous avattiin vuonna 1988 ja Kokkolan toimipiste avattiin yrityskaupan jälkeen 1995. Vuonna 2009 avattiin liike Lohtajalle, ja Vetelin uuden K-Maatalouden avajaisia vietettiin lokakuussa 2012. Yritys työllistää tällä het- kellä 18 henkilöä, ja sen liikevaihto on tänä vuonna noin 15,5 miljoonaa euroa. Sukupolvenvaihdoksen myötä kauppiaina jatkavat Maijan ja Tapanin poika Jani yhdessä vaimonsa Virpin kanssa. Gaalassa jaettiin myös ansiomerkkejä ansioituneille luottamushenkilöille pitkäaikaisesta toiminnasta yrittäjyyden ja järjestön puolesta. Kultaisen järjestömerkin sai Tapio Uusitalo Nivalasta, hopeisen järjestömerkin Paavo Hietalahti Halsualta ja Sakari Klemola Vetelistä sekä pronssisen järjestömerkin Markku Kivi Ylivieskasta ja Päivi Rahkonen Ullavasta. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät luovutti lisäksi viirit hyville yhteistyökumppaneille tunnustuksena yksityisen yrittäjyyden hyväksi suoritetusta erityisen ansiokkaasta työstä. Viirin saivat johtaja Leila Helaakoski Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksesta, Kannuksen kaupunginjohtaja Terttu Korte ja yritystutkija Ole Gustafsson Pohjanmaan Ely-keskuksesta. EU-rahoitusta tukemaan koko Suomen kilpailukykyä Juhlapuheen YrittäjäGaalassa piti Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala. Hän piti tärkeänä, että EU-rahoitusta kanavoidaan tukemaan koko maan kilpailukykyä. - Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee tulevan rakennerahastokauden 2014-2020 ohjelmalinjauksia. Suomen Yrittäjät painottaa, että Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi tulevalla rakennerahasto-ohjelmakaudella rahoitusta pitäisi ohjata entistä enemmän pk-yrityksien kehittämiseen. Nyt kannattaa keskittyä nimenomaan pk-yritysten tuotekehitykseen, investointeihin ja viennin edistämiseen. Ne tukevat parhaiten koko Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä, kun työllistämisen vastuu on muutenkin siirtynyt yhä pienempiin yrityksiin, Anssi Kujala linjasi. Hänen mukaansa Suomessa on valtavasti ihan tavallisia yrityksiä, jotka tarvitsevat kannusteita osaamiseen ja tuotekehitykseen, jotta ne voivat kasvaa, kansainvälistyä ja työllistää tulevaisuudessakin. Yrityskanta vaatii uusiutumista, mutta kaikki yritykset eivät ole lupaavia start uppeja. Kujalan mukaan tulevalla ohjelmakaudella EU:n rakennerahastojen hallinnoinnin täytyy keventyä. Hankkeiden haun, valmistelun, päätöksenteon ja toimeenpanon pitää olla nopeampaa kuin nyt. Yritykset kaipaavat nyt joustavuutta, hän vaati. Rakennerahasto-ohjelman julkinen rahoitus kaudella 2006 2013 on 3,7 miljardia euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 1,7 miljardia. Eri tahot ovat arvioineet, että EUrahoitus vähenee tulevalla rakennerahastokaudella vuosina 2014 2020 jonkin verran. Neuvottelut ovat kuitenkin kesken.

4 Andament Group on infra-alan monipuo Jorma Uusitalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjien maakunnallisella yrittäjäpalkinnolla palkittu kalajokinen Andament Group Oy on palkintoraadin mukaan onnistunut vahvistamaan perheyrityksen asemaa erittäin kilpaillulla alalla. Yhtiö on vakiinnuttanut asemansa Suomessa laadukkaita infra-alan palveluita tuottavana yrityksenä, joka haastaa alansa suurimmatkin toimijat. Andament Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Juola listaa Andamentin tärkeimpiä menestystekijöitä: - Henkilöstön osaaminen, joka näkyy esimerkiksi omissa innovaatioissa. On myös tärkeää, että oikeat ihmiset ovat oikeilla paikoilla. Lisäksi pitää tehdä tulosta, mikä mahdollistaa taas uudet innovaatiot. Tavallaan kyseessä on pyörä, joka on pidettävä koko ajan liikkeessä, Juola kuvaa. Lisää pääomaa kovalla työllä Hän kuitenkin muistuttaa, ettei menestyminen ole ollut missään vaiheessa itsestään selvyys. Sen ohella, että yhtiö on harjoittanut kannattavaa liiketoimintaa sekä jatkuvaa innovointia, on tarvittu tahtoa ja päättäväisyyttä pääs- tä eteenpäin tilanteissa, joissa eteen on tullut odottamattomia ongelmia. Esimerkiksi 1990-luvun alun devalvaatio lisäsi yrittäjien velkataakkaa huomattavasti. - Säikähdimme velkoja niin paljon, että koko 90-luvun teimme vain kovasti töitä ja keräsimme pääomaa. Ostimme esimerkiksi Pyhäsalmen kaivokselta vanhoja koneenrunkoja, joista teimme itse jyrsimiä. Ne olivat muuten samanlaisia kuin kilpailijoilla mutta leveämpiä, ja sitä kautta tehokkaampia. Vuonna 1997 Jukka Juola koki henkilökohtaisesti, ettei ihminen ole kone. - Olin 27-vuotias ja vedin tuolloin yksin moottoritieurakkaa Imatralla. Tuntui, että kolmelta yöllä oli liian aikaista mennä nukkumaan, ja viideltä oli liian myöhäistä herätä. Onneksi vaimo otti minut siinä tilanteessa haltuunsa. Hän sai minut tajuamaan, että minun oli tultava kotiin, ja vaimon kanssa kävimme lääkärissä, minkä jälkeen olin kaksi kuukautta sivussa töistä. - Tuon kahden kuukauden aikana huomasin, että hommat pyörivät ilman minuakin, ja että jatkossa voin tehdä työtäni toisin. Lyhensin työpäiviäni, ja olen ymmärtänyt liikunnan merkityksen jaksamiselle. Jukka Juolan mukaan henkilöstön osaaminen näkyy muun muassa yhtiön omissa innovaatioissa. Siskon mies Tuomo Mustola sai minut innostumaan liikunnasta, ja kokemuksesta tiedän, että tunti liikuntaa päivässä antaa toisen tunnin lisää vireyttä, Juola sanoo. Yhtiön historiassa 90-luvulle ajoittuu devalvaation lisäksi toinenkin läheltä piti-tilanne, kun kalajokiset tekivät Maailmanpankille tienparannustöitä Virossa. - Se oli kymmenen miljoonan markan urakka yhtiöllemme, joka oli perustettu vuosi aikaisemmin, ja jonka ensimmäisen vuoden liikevaihto oli noin seitsemän miljoonaa. Kun työt oli tehty ja koneet olivat tulossa laivalla takaisin Suomeen, meille oli siinä vaiheessa maksettu vasta 200 000 markkaa, mutta itse olimme maksaneet silloin ulos jo kuusi miljoonaa. - Kesti noin puoli vuotta ennen kuin saimme loput rahat, ja siihen vaadittiin monta käyntiä ministeriöissä. Meidät pelasti kunnossa ollut kassa, pankin luottamus sekä se, että työt olivat tuohon aikaan varsin tuottavia, Juola kertoo. Kuusi yhtiötä eri toimialoilla Andament Groupin juuret ovat perheen isän Pentti Juolan vuonna 1965 perustamassa maanrakennusalan yrityk- Yrittäjä merkitse nämä päivät kalenteriisi! 16.1 1.2 13.3 12.4 3.5 5.9 4.10 1.11 13.12 Ajankohtaisaamupäivät toteuttavat K-P:n Yrittäjät ja Opastin palvelu. Tarjolla silloin tietoiskuja mm. markkinoinnista, verotuksesta, verkkokaupasta ja asiakaspalvelusta ym. ym. Tilaisuudet aamupäivisin kello 8-11 Kokkolassa. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Tämä leima pitäisi olla kaikilla yrittäjillä Irish House aloittaa kesäkuussa Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimisto on suljettu joulun ajan 24.12.2012-1.1.2013. Palvelemme jälleen normaalisti 2.1.2013. Toivotamme kaikille jäsenyrittäjille ja yhteistyökumppaneille Rauhallista Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta Jorma Uusitalo On sanottu, että tatuointi kertoo kantajastaan. Kalajoen Hiekkasärkillä ravintola Dyynin yrittäjänä Hanna Saaren ja Teemu Knuutilan kanssa toimivalta Aulis Yppärilältä löytyy yksi tatuointi; olkavarressa komeileva uunituore Suomen Yrittäjien tuttu järjestötunnus. Ainakin tässä tapauksessa tatuointi kertoo kaiken olennaisen, sillä Yppärilä tunnustaa olevansa yrittäjä henkeen ja vereen. - Minulla ei ole ollut aikaisemmin tatuointia ja sanoin joskus, etten sellaista koskaan otakaan. Mutta sitten meillä oli Dyynissä tatuointitapahtuma, missä keksittiin, että minähän voisin ottaa yrittäjäjärjestön tatuoinnin, koska se sopii hyvin sukunimeenkin. - Tämä on sellainen tatuointi, johon haluan henkilökohtaisesti todella sitoutua. Olen yrittäjä viimeisen päälle ja oikeastaan voi sanoa, ettei tässä ole kyse erillisestä tatuoinnista vaan jostain sellaisesta, mikä kuuluu olennaisena osana yrittäjyyteen. Minusta kaikki yrittäjät voisi leimata tällaisella, Yppärilä nauraa. Tatuointipäätös ja intohimoinen yrittäjämieli johtivat lopulta siihen, että Keski- Pohjanmaan Yrittäjät ja Yppärilä sopivat markkinointikampanjasta, johon Aulis tatuointeineen lähtee mukaan edistämään yrittäjyyttä ja yrittäjäjärjestön jäsenyyttä. Mitä kaikkea kampanja pitää sisällään, on vielä neuvotteluvaiheessa. - Aluksi asiasta puhuttiin vain vitsinä, mutta sitten aloin kiinnostua yhä enemmän mahdollisuudesta markkinoida yrittäjyyttä. Yrittäjä on omanlaisensa rodun edustaja/eläin ja usein pr-kampanjoiden maskotit ovat eläimiä. Tosin tämän näköistä maskottia ei kampanjoissa varmaan ole ennen näkynyt, hän murjaisee. Monet maksut yllättivät alussa Yppärilä kertoo tehneensä yrittäjien kanssa monta reissua ja viihtyneensä aina hyvin yrittäjäpiireissä. - Yrittäjät ovat mukavaa porukkaa ja on tosi hienoa, että

5 linen osaaja sessä. Vuoden 2011 alussa yhtiön toiminta organisoitiin uudelleen, ja yritysjärjestelyiden seurauksena syntyi konserni, jonka viisi tytäryhtiötä ja yksi osakkuusyhtiö tuottavat palveluita infra-alan eri osa-alueille. Yhtiön vahvasta asemasta kertoo vuonna 2010 myönnetty Tömppä-palkinto, joka on toimialan arvostettu huomionosoitus. Vuonna 1994 perustettu Andament Oy tuottaa monipuolisia infra-rakentamisen palveluita sekä päällysteen laadunvalvonnan mittauksia. Yhtiöllä on toimipaikat Kalajoen lisäksi Oulussa, Rovaniemellä, Vaasassa, Kuopiossa ja Hollolassa. Muista yhtiöistä NeVia Oy on erikoistunut liikennemittauksiin, liikennevirtatutkimuksiin ja muihin ITS-palveluihin. Osakkuusyhtiö HSK Sähkö Oy:n toimialoja ovat muun muassa katuvalohuolto, talotekniikka-asennukset, verkonrakennus ja automaatiojärjestelmät. Viime vuonna HSK Sähkö kuului Suomen sadan nopeimmin kasvavan yrityksen joukkoon. SL Asfaltti Oy on maan neljänneksi suurin päällystysalan toimija. Lisäksi yhtiö toimii Pohjois-Savon alueella toteuttaen pihojen ja yksityisteiden päällystyksiä. WeldOne löytyy viitseliäisyyttä järjestää yhteistä tekemistä. Ne luovat yhteenkuuluvuutta. Toisten yrittäjien kanssa voi puhua avoimesti. Samalla on saanut huomata, että jokaisella on ollut vaikeat paikkansa, joissa on ollut vain pakko puristaa, Oy puolestaan kehittää ja valmistaa erilaisia teräsrakenteita. Suomen Maastorakentajat Oy on erikoistunut maa-, vesi-, teollisuus- ja sillanrakentamiseen. Yhtiöllä on runsaasti esimerkiksi Fennovoiman Hanhikivi-hankkeeseen sekä Pyhäjärven Lagunahankkeeseen liittyvää osaamista. Jukka Juolan mukaan konsernin keskeisin arvo on työsuojelu. Hyvin hoidettu työsuojelu mahdollistaa laadukkaan työnjäljen, mikä - Se on siinä, Aulis Yppärilä osoittaa ylpeänä uutta Yrittäjätatuointiaan. Maakunnallinen yrittäjäpalkinto luovutettiin Ylivieskatalo Akustiikasssa. jotta on päässyt eteenpäin. Reissuilla on päässyt myös irti jokapäiväisestä yrittäjän arjesta. - Työtä tehdään periaatteella 24/7 ja jokainen tietää, että töitä miettii silloinkin kun ovi työpaikalle on jo painettu kiinni. Pikkuisen hulluhan sitä täytyy olla, että tällaiseen ryhtyy. Kun tulee ongelmia, niihin on vain etsittävä itse ratkaisut. Yppärilä muistelee oman yrittäjäuransa alkuvaiheita vuonna 1988 Nivalassa, kuinka se toi mukanaan monenlaisia yllätyksiä. Alussa varsinkin erilaiset maksut sotuineen ja veroineen yllättivät. Irish House - uutta Kalajoella Ravintola Dyyni tunnetaan ympäri Suomen aktiivisena tapahtumajärjestäjänä, jonka ohjelmistoon kuuluu vuosittain yli 20 pääosin kesällä pidettävää tapahtumaa. Tapahtumat keräävät osanottajia oman alueen lisäksi eri puolilta maata. Tällä hetkellä Yppärilän ja yhtiökumppaneiden ajatukset ovat vahvasti uudessa hankkeessa, sillä marraskuun lopulla käynnistyi Irish Houseprojekti, jossa myös Ely-keskus on mukana. - Vuosia siten haimme Kalajoen keskustasta sopivaa paikkaa ns. sportti-baarillemutta sitten ajattelimme, että meidän toiminta kuitenkin keskittyy puolestaan on edellytys kannattavalle liiketoiminnalle. Sen lisäksi Andament Group panostaa vahvasti omiin innovaatioihin. Jukan veli Matti Juola kehityspäällikkönä vastaa innovaatioihin liittyvästä kokonaisuudesta, jotta yhtiössä tehdään oikeita asioita niin, että siitä syntyy kokonaisuutta palvelevia synenergiaetuja. Andament Groupin palveluksessa työskentelee kauden aikana noin 300 henkilöä ja talvisin noin 200. Perinteisesti yhtiö työllistää kauden aikana huomattavan määrän lisäksi muita työntekijöitä ostopalveluiden kautta. Jukka Juolan mukaan Andament kehittää toimintaansa kasvuhakuisesti tulevaisuudessakin. - Olimme asettaneet tavoitteeksi, että 60 miljoonan euron liikevaihdon raja ylittyy vuonna 2015. Yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto kuitenkin kasvaa jo tänä vuonna noin 70 miljoonaan euroon, joten asetimme vuoden 2015 tavoitteeksi sadan miljoonan euron liikevaihdon. Hiekkasärkille. Yhdessä vaiheessa irlantilainen ystävämme kysyi, kiinnostaisiko meitä lähteä tekemään irlantilaishenkistä paikkaa. Meitä kiinnosti, ja hanke on nyt edennyt toteutusvaiheeseen, Yppärilä kertoo. Käytännössä kyse on kolmekerroksisesta Irish House-kokonaisuudesta, joka sijoittuu Pihvituvan ja Siikarysän väliin. Alakerroksessa on 120-paikkainen ravintola terasseineen. Kahdessa ylimmässä kerroksessa lomahuoneistoja. Paikka on avoinna ympärivuotisesti. - Ravintolan ruokatarjontaan tuodaan mukaan irlantilais- ja englantilaishenkisiä ruokia. Luvassa on myös sporttiulottuvuus scriineineen. Baarin ohjelmaan kuuluu lisäksi elävää musiikkia. - Odotamme innoissamme avauspäivää, joka on 1. kesäkuuta ensi kesänä. Olemme satavarmoja, että tämä toimii, koska Hiekkasärkiltä puuttuu tämän kaltainen seurusteluravintola. Puitteet ovat aidon irlantilaiset: kalustuksesta ja sisustussuunnittelusta vastaavat Pohjois-Irlannista löytyneet yritykset, Yppärilä kertoo. KALENTERI Tammikuu 16.1 OPASTIN KOULUTUS JÄSENILLE, Evald 16.1 K-P:n Yrittäjien Hallitus nro 1, järjestäytymiskokous 18.1 K-P:n Yrittäjien sähköinen uutisinfo nro 1 21.1 SY:n uudet aluejärjestöjen puheenjohtajat ja uudet hallituksen jäsenet (perehdyttämispäivä) 22.1 SY:n Hallitus, Hki Helmikuu 1.2 OPASTIN KOULUTUS JÄSENILLE, Evald 3. 5.2 Puheenjohtajien neuvottelupäivät (py:t, alue- ja toimialajärjestöt) Helsinki Tukholma Helsinki 8.2 K-P:n Yrittäjäsanomat nro 1 12.2 SY:n Työvaliokunta 21. 22.2 Aluejärjestöjen toimitusjohtajien neuvottelupäivät, Hki 23.2 K-P:n Yrittäjien sähköinen Uutiskirje nro 2 Maaliskuu 2.3 Yrittäjäinfo 2/2013- K-P:n Yrittäjien sähköinen uutiskirje nro 3 1. 2.3 POMO II -seminaari, Tampere 8.-9.3 POMO II -seminaari, Oulu 11.3 K-P:n Yrittäjien hallitus nro 2 12.3 SY:n Työvaliokunta 13.3 OPASTIN KOULUTUS JÄSENILLE, Evald 14. 15.3 Aluejärjestöjen toimihenkilöseminaari 19.3 YRITTÄJÄN ILTAKOULU, Päivikki Palosaari 21.3 SY:n Yrittäjäsanomat 3/2013 22. 23.3. POMO II, Helsinki 22. 23.3 POMO II -seminaari, Helsinki 25.3 Aluejärjestöjen puheenjohtajatapaaminen, Helsinki 26.3 SY:n Hallitus Huhtikuu xx.xx Meksikon Fackt-Findin matka 5.4 Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Magazine ilmestyy (materiaali viim. 16.03) 12.4 OPASTIN KOULUTUS JÄSENILLE, Evald 10. 13.4 POMO III -järjestöseminaari, Bryssel 17.4. SY:n Työvaliokunta 18. 20.4 Laki- ja työsuhdepäivät, Helsinki-Tukholma- Helsinki 20.4 K-P:n Yrittäjien sähköinen Uutiskirje nro 4 23.4 SY:n Työvaliokunta, Lahti 23. 24.4 Kunnallisjohdon seminaari, Lahti 24. 26.4 Aluejärjestöjen pj:n kansainvälistymismatka, Istanbul? 25. 28.4 POMO III järjestöseminaari, Bryssel YRITTÄJÄPALKITUT 2012 Kokkolan Yrittäjät Oy Lahnakoski Ab Nuori Yrittäjä: Vanhankaupungin ravintola Annukka Miettinen Haapajärven Yrittäjät Elega Oy Kälviän Yrittäjät Kuljetus Tapani Puikko Reisjärven Yrittäjät Maanrakennus A. Niskakoski T:mi Kannuksen Yrittäjät Krouvi Meno Meno Nivalan Yrittäjät Konevälittäjä Paavo Pääkkö Ullavan Yrittäjät Nevertex Oy Ylivieskan Yrittäjät Pyöräpiste Vaarapuro Ky Lohtajan Yrittäjät Taksi Pirjo Tuikka Vetelin Yrittäjät Kone-Sport Esko Sillanpää Ky Himangan Yrittäjät Hiuskeskus Seija Pöyhtäri Sievin Yrittäjät Annen Hiuskulma, Anne Mehtälä Lestijärven Yrittäjät Jaana ja Ari Lintilä

6 Toivotamme Rauhallista Joulua jamenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 Kokkola City Car Wash Tehtaankatu 43, Kokkola Puh. 050 400 6278 Erkin Halli Asentajantie 15, KOKKOLA. Puh. 050-367 4137 Kuivauspalvelu KSK OY 67700 Kokkola. Puh. 0400-686 610 www.kuivauspalveluksk.com www.kphoi.fi Järvikyläntie 391 RUOTSALO. Puh. (06) 8351 426 www.jarvelanpuutarha.fi Rakennustoimisto Kenttätyö Oy M & P Kone Oy Vaasantie 6, Kokkola. Puh. 050-3563 535 www.fristyle.fi Keski-Pohjanmaan KESKUSSAIRAALA www.kpshp.fi Traktori ja Maatalouskonehuolto J. Salin Kaaritie 30 Kokkola p. 0400-366 576 www.hoivakotimajakka.fi Kauppakaari 2, 67600 KOKKOLA. Puh. 0207 410 480 www.tyokaluassa.net ke-le@ke-le.kpnet.com AB Hiltop Oy palvelee yli 30 vuoden kokemuksella www.hiltop.fi Seripaino Jokela Oy www.mesiel.fi

Kälviän Tilitoimisto Ky 30 vuotta Tilitoimisto on yrittäjän kumppani ja asiantuntija-apu 7 Jorma Uusitalo Kälviän Tilitoimiston yrittäjä Martti Salo korostaa tilitoimiston roolia konsultoivana asiantuntijatahona ja asiakasyrityksen kumppanina. - Tilitoimiston rooli nähdään usein edelleen aika kapeasti, eikä alan arvostus ole sillä tasolle minne se kuuluisi. Me keskitymme perinteisiin kirjanpitotoimiston palveluihin, mutta siitä huolimatta teemme 30-vuotiaassa Kälviän Tilitoimistossa työskentelevät Ville Salo (vas.) Juha Korkiala, Martti Salo, Hannele Korkeasaari-Salo sekä Päivi Rautomäki (edessä). paljon konsultointia ja neuvontaa. Olemme asiantuntijaryhmä siinä kuin esimerkiksi atkalan ammattilaisetkin. Esimerkiksi alan kattojärjestö voisi ottaa tässä asiassa näkyvämmän roolin. - Erityisesti aloittaville yrittäjille olen korostanut, että soita aina, jos on epäselviä asioita. On tärkeää, että tilitoimisto on tiiviisti läsnä asiakkaansa yrittämisessä varsinkin ensimmäiset vuodet, Martti Salo korostaa. Hänen mukaansa aloittelevilla nuorilla yrittäjillä on paljon epävarmuutta siitä, kuinka eri tilanteissa pitää menetellä. Salon asiakkaat ovat saaneet tilitoimistolta apua esimerkiksi vähennyksiin ja investointeihin liittyvissä kysymyksissä. Joskus liikkeelle lähdetään ihan alusta eli siitä, kuinka lasku tehdään lakien ja asetusten mukaisesti. Nopeat ja jatkuvat lakimuutokset ovat alalle ominaisia, ja niistä tiedottaminen on tärkeää. Yrittäjyys veti puoleensa Martti Salo aloitti itsenäisenä yrittäjänä tasan 30 vuotta sitten joulukuussa. Viisi vuotta aikaisemmin hän valmistui yomerkonomiksi laskentatoimen linjalta, ja ensimmäiset määräaikaiset työsuhteet järjestyivät paikallisesta verotoimistosta. - 1979 Kälviällä aloitti Lohtajan maataloustuottajien sivutoimipiste, ja siirryin sinne työntekijäksi hoitamaan kälviäläisten asioita. Viimeisen vuoden työskentelin toimistonhoitajana, kunnes syksyllä ostin Lohtajan maataloustuottajilta Kälviän haarakonttorin. Tuohon aikaan tietokoneet olivat vielä harvinaisia, ja varsinkin kalliita. - Ostin heti tietokoneen, ja se taisi olla ensimmäinen toimistotietokone Kälviällä. Alkuinvestoinnit olivat yhteensä 50 000 markkaa, ja siitä suurin osa kului tietokoneeseen. Pelkästään matriisikirjoitin maksoi 20 000 markkaa ja hiiri 3 000 markkaa. Alkuinvestointien summa oli noin neljäsosa omakotitalon kustannusarviosta, Salo suhteuttaa hintoja. Tänä päivänä ala on muuttunut alkuajoista paljolti juuri tietotekniikan ja sähköisten pal- veluiden seurauksena. Kuitteja lukuun ottamatta paperia liikutetaan enää hyvin vähän. Yrittäjäksi kälviäläistä houkutteli erityisesti mahdollisuus tehdä töitä oma-aloitteisesti ja itsenäisesti ilman, että joku valvoo selän takana. - Olen aina halunnut keskittyä työhöni kunnolla ja tehdä sen mahdollisimman hyvin. Yrittäjänä minulla on vapaus tehdä töitä omaan tahtiini, ja tässä teen töitä itselleni. Tietenkin haasteitakin on ollut. On pitänyt esimerkiksi löytää työmäärälle oikea taso, etten aja itseäni loppuun. Tilitoimistossa työ on varsin stressaavaa, koska alalle on tyypillistä kausiluonteisuus, ja kiireisimpinä aikoina oikeastaan kaikki hereilläoloaika täytyy käyttää työntekoon. - Tämä on lisäksi hyvin vastuullista työtä. Jos teet virheen, se näkyy heti rahassa. Jos teemme virheen, siitä toki myös vastaamme, ja vastuut on myös vakuutettu, Salo kertoo. Omasta jaksamisestaan hän sanoo huolehtivansa muun muassa säännöllisellä vapaa-ajalla. - Vaimoni kanssa yritämme yrittäjinä pitää neljän viikon kesäloman ja viikon talviloman. Ellei muuten, niin sitten jaksoissa. Sunnuntaina en tee koskaan töitä. Jos toimistossa on joskus sunnuntaisin valot, se johtuu siitä, että olen harjoittelemassa kuorolaulua, koska nuotit ovat täällä, Salo nauraa. Tulevaisuus näyttää hyvältä Kälviän Tilitoimisto on ollut perustamisestaan saakka kommandiittiyhtiö. Martti Salo toimii yrittäjänä yhdessä vaimonsa Hannelen kanssa, ja perheen kolme poikaa ovat yhtiössä äänettöminä yhtiömiehinä. Martin ja Hannelen lisäksi yrityksessä työskentelee perheen vanhin poika sekä kaksi vierasta työntekijää. - Maa- ja metsätalouden harjoittajien lisäksi meillä on asiakkaina ammatin- ja liikkeenharjoittajia, yhteisöjä, yhdistyksiä ja yhteismetsiä. Liikevaihdosta noin kaksi kolmasosaa koostuu liikekirjanpidosta ja yksi kolmasosa maataloudesta. Toimialan tulevaisuus näyttää Salon mukaan hyvältä. Tilitoimistojen tekemän työn arvostus nousee vähitellen, ja yrittäjän arvion mukaan se voi olla tulevaisuudessa tuottoisempaakin. - Itse aion jatkaa yrittäjänä eläkeikään asti. Pidän tästä työstä, ja koska olemme lisänneet työvoiman määrää, meillä on myös kapasiteettia ottaa lisää asiakkaita, Salo suunnittelee. Tapio Uusitalo jatkaa yrittäjien puheenjohtajana Jorma Uusitalo Toimitusjohtaja Tapio Uusitalo Nivalasta valittiin yksimielisesti jatkamaan Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtajana Ylivieskassa pidetyssä sääntömääräisessä syyskokouksessa. Varapuheenjohtajista syyskokous äänesti. Valituiksi tulivat Juha Enlund Kaustiselta, Kimmo Hanhisalo Kokkolasta ja Tuula Anttiroiko Kalajoelta. Erovuoroisten tilalle hallitukseen vuosiksi 2013-2014 valittiin seuraavat: Jyrki Niinikoski Haapajärvi (varalla Antti Joensuu), Paavo Hietalahti Halsua (Hannu Mikkonen), Mari Huuki Kannus (Marko Niemonen), Juha Enlund Kaustinen (Teemu Korpiaho), Hannu Göös Kokkola (Olli Lindkvist), Tuomo Lahti Kokkola (Jonas Dahl), Antti Sallansalmi Kälviä (Harri Puskala), Jorma Tuikka Lestijärvi (Teijo Brandt), Martti Liuska Nivala (Teuvo Kiiskilä), Pedersöre, ilmoitetaan myöhemmin, Antti Hietaniemi Perho (Jani Huopana), Jari Änäkkälä Reisjärvi (Tomi Niskakoski), Tapani Koskela Toholampi (Maija Kortetmaa), Päivi Rahkonen Ullava (Vuokko Kottari), Merja Sorvoja Ylivieska (Matti Kyrölä). Edellisten lisäksi hallituksessa jatkavat: Jarmo Nahkala Alavieska (Anja Anias) Jorma Särkilä Himanka (Sami Verronen), Kimmo Salmela Kalajoki (Juha Rahkola), Tuula Anttiroiko Kalajoki (Matti Juola), Maarit Kortetmaa Kannus (Jukka Kerola), Matti Laitinen Kokkola (Johan Hagnäs), Kruunupyy ilmoitetaan myöhemmin, Juhani Kuoppala Lohtaja (Markus Orjala), Urpo Korkiakoski Nivala (Kimmo Peräaho), Jaana Ilmonen Pietarsaari (Heikki Rajala), Inke Saviluoto Sievi (Terhi Vähäsalo), Esko Aho Veteli (Maarit Lehojärvi), Antti Rantala Ylivieska (Matti Mehtälä). Jäsenmäärä kehittynyt hyvin Syyskokous oli tyytyväinen sekä päättymässä olevan vuoden toimintaan että jäsenmäärän kehitykseen. Ensi vuoden tavoitteeksi asetettiin 2 600 maksavaa jäsentä. Ensi vuoden toiminnassa painotetaan kuntien palvelurakenneuudistusta, hankintapolitiikkaa sekä yritysvaikutusten arviointia, jonka saaminen käyttöön jokaisessa kunnassa koettiin tärkeäksi. Syyskokous piti tärkeänä myös edistää alueelle suunniteltuja suurhankkeita, koska ne ovat tärkeitä erityisesti kilpailukyvyn ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Yrittäjäjärjestö on mukana myös rakentamassa yritysverkostoja muun muassa kansainvälistymisen edistämiseksi. Samoin ensi vuonna panostetaan yrittäjien terveyden ylläpitoon ja henkiseen jaksamiseen. Yhtenä painopistealueena on lisäksi yritysten sukupolven- ja omistajavaihdospalveluiden turvaaminen sekä yhteistyö eri tahojen kanssa nuorten ja uusien yrittäjien aktivoimiseksi. Syyskokouksen käsittelyssä oli myös jatkokäsittelyyn edennyt aluejärjestön sääntömuutosehdotus. Sen mukaan erillisiä kevät- ja syyskokouksia ei enää olisi, vaan ne korvattaisiin yhdellä varsinaisella kokouksella, joka pidetään huhti-lokakuussa. Jos sääntömuutos aikanaan hyväksytään lopullisesti, sama henkilö voidaan valita aluejärjestön puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi enintään viideksi peräkkäiseksi toimikaudeksi samaan tehtävään. Samoin hallituksen jäsenmäärä pienenisi 10-20 paikkaan. - Meillä on tällä hetkellä iso hallitus, ja sitä on ollut vaikea saada päätösvaltaiseksi. Meillä on ollut perinteisesti hyvä henki, ja pienet alueet on aina huomioitu. Uskon, että näin tapahtuu jatkossakin, toimitusjohtaja Mervi Järkkälä kommentoi sääntömuutosehdotusta. Tapio Uusitalo (kesk.), jatkaa Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtajana. Varapuheenjohtajiksi valittiin Juha Enlund ja Tuula Anttiroiko sekä kuvasta puuttuva Kimmo Hanhisalo.

8 Toivotamme Rauhallista Joulua jamenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 LVI-Rahkola Oy Mestarintei 3, KOKKOLA puh. 050-3669 991 Haapalantie 3272, ULLAVA puh. 0500-262 593 Ketepa Oy TILITOIMISTO PIRKKO RINTATAKOSKI Puh. (06) 8340 431 www.galleriartista.com JÄNISMAAN ROMU Jäniskatu 5, KOKKOLA. Puh. 040 5668 250 www.monituote.com www.kotekservice.com www.mesmec.fi Kokkolan Autohuolto Oy Huollamme kaikki merkit Mestarintie 10, 67600 Kokkola. Puh. 020 7791 310 KOKKOLAN LUKKO Rantakatu 12. Puh. (06) 8314 372 www.kokkolanlukko.fi w w w. v e n i z. f i Ko-Me-Sa-Oy Ahertajantie 10, 67800 Kokkola p. 020 796 9790 KAITSUN TALOPISTE KY Hepoventuksentie 280, KOKKOLA Puh. 0400 985 796 kai.kiiskila@k-rauta.fi www.lcc.fi Puh. 0400 369 105 www.klasennus.com www.laitehuoltoa.fi J. Mäkinen Rent Ky KOKKOLA-PIETARSAARI-YLIVIESKA Puh. 0400 666 846 Rantakatu 16, KOKKOLA Puh. (06) 8329 860 www.lahitapiola.fi www.hartman.fi Kokkola p. (06) 830 2334, Vaasa p. (06) 317 6033, Närpiö p. (06) 224 2185 www.storenvari.fi Harri Palokas Oy Puh. 0440 897 720 Puh. (06) 8245 700 www.hw-company.fi Gamlakarleby Åldringvänner r.f./ Servicecentret Pettersborg Palvelukeskus Folkskoleg./Kansakouluk. 17 67200 Karleby/Kokkola Tel./Puh. 06 832 8150

9 Asiakaslähtöisyys nosti Termaterin alansa menestyjäksi Jorma Uusitalo Suorin tie ei ole automaattisesti paras tie menestykseen, eikä aina edes mahdollinen. Yrittäjien Nousuklinikalla Kokkolassa veteliläisen Termaterin toimitusjohtaja Tero Väärämäki kertoi kuulijoille, kuinka hänen johtamansa yritys pääsi vasta välivaiheiden jälkeen hyödyntämään parasta rakennusalan osaamistaan. - Rakennusteollisuus on konservatiivinen ala, missä uusi tuote ei ole aina positiivinen asia. Toimiiko se, kestääkö se, moni epäilee uuden edessä, Väärämäki kuvaili alan yleisiä asenteita. Kolmas kerta toden sanoi Termaterin tarinassa olennainen kulminaatiopiste oli tilanne, jossa iso suomalais-norjalainen kattotoimittaja tarvitsi tietynlaisen kattoelementin. Alkoi miettiminen, millaisen tuotteen pitää olla, miten sitä voidaan valmistaa riittävän edullisesti ja millaisia koneita ja laitteita sen valmistamiseen tarvitaan. - Aluksi teimme hieman vaatimattomamman, esimerkiksi omakotitaloihin liittyvän kattorakenteen. Tuossa vaiheessa huomasimme hyvin selvästi sen, että olennaisinta on se, että tuote tuottaa asiakkaalle lisäarvoa. Seuraavassa vaiheessa pakettiin tulivat mukaan seinät. Väärämäen mukaan vihdoin viime vuonna suurten kohteiden eteen tehty työ alkoi tuottaa tulosta ja kauppa käydä. Tänä päivänä kaksi ensimmäistä variaatiota on käytännössä hyllytetty, ja nyt yritys keskittyy polyuretaania hyödyntävien teollisuushallien erikoiskattojen valmistukseen. Eli siihen erikoisosaamiseen, johon yritys alunperinkin tähtäsi. - Tällainen lenkki piti tehdä, ennen kuin pääsimme hyödyntämään vahvinta osaamistamme. Oikaiseminen ei olisi ollut mahdollista, ja koska voimme tuottaa lisäarvoa asiakkaalle, pystymme puhumaan muustakin kuin hinnasta. Toimitusjohtajan mukaan polyuretaanin etuja ovat muun muassa hyvä eristävyys, rakentamisen helppous ja sen lisäksi polyuretaanista on erittäin helppo rakentaa kohteita, jotka eivät homehdu. - Tärkeintä on ajatella ensin asiakasta ja sen jälkeen sitä, kuinka tuotteen voi valmistaa kustannustehokkaasti. Kiire ei saa myöskään olla. - Vaarallisinta on rakastua tuotteeseen liikaa ja uskoa sokeasti, että sillä varmasti valloitetaan maailma. Pitää olla avoin asiakkaiden antamille mielipiteille ja kritiikillekin, Väärämäki korosti. Yrittäjän Nousuklinikalla käsiteltiin yrittäjyyttä monipuolisesti niin asiantuntijaluennoissa kuin kahvipöytäkeskusteluissa. Termaterin toimitusjohtajan Tero Väärämäen mukaan omaan tuotteeseen ei saa rakastua sokeasti, vaan pitää olla avoin siihen kohdistuvalle arvioinnille ja edelleen kehittämiselle. Yritysten ensi vuonna kysymysten peitossa Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Mervi Järkkälä kertoi keskipohjalaisten yritysten näkymistä. - Keski-Pohjanmaalla eri toimialoilla tilauskirjat ovat osittain täynnä vielä tämän vuoden. Ensi vuoden tilaukset ovat usealla teollisuuden alalla mysteeri. Alueen yritysten tulevaisuus on riippuvainen sekä yleisistä talousnäkymistä että oman alueen talouden kehityksestä. Järkkälän mukaan nyt tulee kiinnittää huomiota erityisesti vientiteollisuuden ja yleensä teollisuuden kehitykseen, sillä näkymät ovat kohtuullisen heikot. - Kasvuyritysten löytyminen on avainasemassa Keski- Pohjanmaallakin. Monen yrityksen taustalla on ikääntyvä yrittäjä, jolle on kiire löytää jatkaja. Tarvitaan selkeitä toimenpiteitä myös yritysmyyntien avuksi. Hyvälle yritykselle löytyy jatkaja, mutta talouskriisi on tehnyt ostajat varovaisiksi ja kiristänyt rahoituksen saantia. Siksi yrityskauppojenkin rahoitus tulee turvata, Järkkälä huomautti. Hänen mukaansa tärkeä osa yritysten menestymistä on hyvin mietitty strategia. - Pienemmiltä yrityksiltä puuttuu usein selkeä henkiinjäämis- ja tulevaisuusstrategia. Mikroyrityksillä pitäisi olla lisäksi enemmän tuotteistamisosaamista. Koska strategista osaamista puuttuu edelleen paljon, siihen tulisi tuottaa työkaluja sekä tutkimusja kehitysosaamista, Järkkälä jatkoi. Yrityksen Nousuklinikalla kuultiin useita asiantuntijapuheenvuoroja asiakaslähtöisen tuotekehityksen lisäksi muun muassa uuden liiketoiminnan innovoinnista, yrityksen talouden suunnittelusta ja kehittämispalveluista sekä kehittämisrahoituksesta. Arjen turvaa yritysturvallisuusklusterilla? Kesäkuussa valtioneuvostossa hyväksyttiin kolmas sisäisen turvallisuuden ohjelma. Osana ohjelman valmistelua laadittiin järjestyksessään toinen elinkeinoelämän ja viranomaisten yhdessä laatima yritysturvallisuusstrategia. Siinä ongelmia on lähestytty yritystoiminnan tehokkuudelle ominaisella tavalla eli riskiperusteisesti. Lisäksi tänä syksynä on sisäasiainministeriön toimesta asetettu yritysturvallisuuden kansallinen yhteistyöryhmä, minkä tehtävänä on edistää elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyötä yritystoiminnan turvallisuuden varmistamiseksi. 28 toimenpiteen yritysturvallisuusstrategia puuttuu pahimpiin kipukohtiin, parantaen yritysten toimintaympäristöä ja turvallisuutta. Yritysturvallisuus onkin nähtävä osana arjen turvallisuutta: myymälävarkaudet, yrityskaappaukset, valelaskut, tietoriskit ja uhkatilanteet. Arjen turvallisuuden voi puolestaan nähdä osana kokonaisturvallisuutta, minkä jalkauttamisessa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolla on Kokonaisturvallisuusstrategian 2012 2015 kokoajana oleellinen rooli. Yrityksiin kohdistuvan ja yrityksiä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva julkaistiin 15.10.2012. Tilannekuva on laadittu Keskusrikospoliisin vetämässä asiantuntijaverkostossa, jossa ovat edustettuina niin viranomaiset kuin elinkeinoelämä. Tilannekuvan mukaan poliisin tietoon tulleiden laittomien uhkausten määrä on edelleen lisääntynyt. Osa kasvusta liittyy ammattirikollisuuden jengiytymiseen. Myös liiketiloihin kohdistuneet murtojen määrä on kääntynyt kasvuun. Verkkoympäristöä hyödynnetään lähes kaikessa rikollisuudessa. Etäpetokset ovat lisääntyneet verkkokaupan kasvun ja nopeuden myötä ja yrityksiin kohdistuvat identiteettivarkaudet ja identiteettien väärinkäyttö yleistyvät. Harmaa talous on tällä hetkellä erittäin merkittävä kilpailua vääristävä yritysturvallisuusriski. Yritysten ja viranomaisten aiempaa tiiviimpi kumppanuus nimenomaan yritysturvallisuuden parantamiseksi on varsin luontevaa. Yksityinen sektori toimii työnantajana isolle osaa työelämässä olevista suomalaisista. Karkeasti ottaen siis lähes kolmea neljästä työssä käyvästä koskettaa yritystoiminnan turvallisuus tavalla tai toisella. Keski-Pohjanmaalla yritysmaailman ja viranomaisten yhteistyötä on lähdetty kehittämään Pirkanmaalla hyväksi havaitun turvallisuusklusteri ajattelun pohjalta. Turvallisuusklusterilla tarkoitetaan maantieteellisesti toisiinsa läheisesti sijoittuvaa turvallisuuden toimijoiden joukkoa sekä näiden keskinäisen yhteistoiminnan järjestymistä. Toistaiseksi työnimellä Yritysturvallisuusklusteri olevaa hanketta on työstetty yhdessä Keski-Pohjanmaan yrittäjien ja Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksen toimesta. Ydinajatuksena on koota yhteen toimijoita eri yritystoiminnan ja viranomaiskentän lohkoilta ja antaa heille luonteva paikka yritysturvallisuuteen liittyvän tiedon vaihtamiseen paikallistasolla. Samalla alueelle muodostuu yritysturvallisuuteen orientoituneiden henkilöiden verkosto, minkä sisällä tiedonvaihto on luontevaa. Ensimmäistä kokousta on kaavailtu marraskuun loppupuolelle ja nähtäväksi jää, onko tällaiselle keskustelufoorumille tilausta. Ainakin Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Ry:n toimitusjohtajan kanssa liputamme vahvasti asian puolesta. Erkki Kerola, apulaispoliisipäällikkö

10 Toivotamme Rauhallista Joulua jamenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 Kokkolan Traktorihuolto Sillanpää Oy Isokatu 5, 67100 Kokkola. Puh. (06) 831 5083, fax. (06) 822 0415 www.lundellinkukka.fi Puh. (06) 8352 555 www.vipkatsastus.fi UUDET JÄSENET Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n jäseneksi on liittynyt 24 yritystä edellisen Yrittäjä-lehden ilmestymisen jälkeen. TERVETULOA! Haapajärven Yrittäjät Putaan Jakelu Ky Kalajoen Yrittäjät Antti Kääntä Tmi Rannikon lomitus Oy T:mi Maiksin Café Kannuksen Yrittäjät Kiinteistövälitys Heidi Isohanni Oy Rakennuspalvelu Jari Lehvonen Ky Kaustisen Yrittäjät IT-Ajantaso Kokkolan Yrittäjät Kokkolan Ensimmäinen Kallentorin Apteekki Old School IB Inc Oy Studio Anne s - Anne Rauhala VVS Andersson LVI Kruunupyyn Yrittäjät Jutila Jarmo Veli Armas Kälviän Yrittäjät Himangan Autokoulu Oy Rakennus-Team Mäkelä Lestijärven Yrittäjät Pikku Peura ky Lohtajan Yrittäjät JP konsultointi Ravintola Wiirre Nivalan Yrittäjät Jivaco Oy Konehuolto K. Kukonlehto Perhon Yrittäjät Hirsituote Humalajoki Oy Pietarsaaren seudun Yrittäjät Salon Henna Kampaamo-Parturi Ylivieskan Yrittäjät JPS Tuunaamo Kuljetusliike Markku Kaleva T:mi Taneli Salmela ONNITTELUT 10 vuotta 1.12. Kannuksen Kukkatalo Ruusunen Oy, Kannus 5 vuotta, 28.12. Pedekyl Oy, Pietarsaari Yrittäjien hyväntekeväisyyskonsertti yleisömenestys Hyväntekeväisyyskonsertti keräsi paukkuvista pakkasista huolimatta yli 200 kuulijaa Lohtajan kirkkoon ensimmäisenä adventtina. Tangokuningas Marko Maunuksela yhdessä Fantasia orkesterin kanssa, esittivät kauneimpia joululauluja sekä uusimpia kappaleitaan. Konsertin tuotot lahjoitetaan K-P:n Keskussairaalan Syöpäsairauksien poliklinikalle. Uusia kontakteja yrittäjämatkalta Yrittäjät tutustuivat yrittäjämatkalla espanjalaisen yrityshautomo BIC Euronovan toimintaan, jonka kautta he saivat uusia kontakteja. Kävimme myös tutustumassa sairaalatarvikkeita valmistavaan yritykseen, joka oli kiinnostunut saamaan yhteistyökumppaneita Suomesta. Yrittäjä Vesa Uusi-Kilponen ja Fuengirola.fi lehden päätoimittaja Antti Pekkarinen sekä Heikki Tuisku Cantarero & Tuisku Asociados lakiasiaintoimistosta, kertoivat yrittäjille miten kansainvälistyminen Espanjaan kannattaa aloittaa ja toteuttaa. Matkan aikana solmittiin myös yhteistyösopimuksia paikallisten yrittäjien kanssa.

11 Jos yrittäjä laittaa kaiken likoon, meistä on reilua tehdä samoin. Tiedämme millaista yrittäjän arki on. Mielessä on tuhat tärkeämpää asiaa kuin vakuutukset. Anna meidän auttaa. Me suhtaudumme vakuuttamiseen samalla intohimolla kuin sinä yrittämiseen. Hoidamme kymmeniä tuhansia vahinkotapauksia vuodessa, joten osaamme työmme. Ja siksi korvauspalvelumme saa keskimäärin arvosanaksi 4,5 viidestä mahdollisesta. Klikkaa osoitteeseen if.fi/tarjous ja pyydä räätälöity vakuutustarjous. Voita ipad mini! if.fi 010 19 15 00

12 Toivotamme Rauhallista Joulua jamenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 Alavieska Tilitoimisto R Hilli Ky Leipätie 2. p. (08) 431 075 SALAOJAURAKOINTI Markku Myntti K.y. Alavieska p. 0400-890 469 Puh. (08) 430 311 www.konekorjaamo.fi Kulma Grilli Maarit Liimatainen Pokelantie 5, Alavieska p. (08) 430 175 Maansiirto Kari Huttunen Nyypakantie 68. Puh. 0400 215 466 K. Nahkala Oy Hyötykuorma Oy P. 0400 767 117 Urakointi Finnilä Oy Katajaperäntie 32. Puh. 044 290 2922 Tmi Kyösti Isotalus 0400-378 233 Kuljetusliike S&H Kauppila Oy p. 0400-366 169 Liikenne Anias Oy Keskustie 27, Alavieska Puh. 040 5080 617 HELPPOA JA NOPEAA APTEEKISSA ASIOINTIA! Keskustie 7 85200 ALAVIESKA Haapajärvi Tmi K A Härkönen Kuljetuksia Invabusseilla 1x10 ja 1x14 Arvolantie 14, OKSAVA. Puh. 0400 710 253 Tilikatko Oy Kalekuja 2, Haapajärvi. Puh. (08) 764 145

13 Anne Kukkohovi kannusti nuorita yrittäjyyteen Unelmoikaa, olkaa rohkeita ja toteuttakaa itseänne Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2013 Jorma Uusitalo Ammattiin valmistuville ja kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille nuorille suunnattu Ideasta yrittäjyyteen-hanke toi Keski-Pohjanmaalle televisiosta tutun mediapersoonan, yrittäjän ja entisen mallin Anne Kukkohovin. Hän kertoi nuorille yrittäjyydestä Kalajoella, Kälviällä ja Perhossa järjestetyissä Road Show-tilaisuuksissa. - Yrittäjäksi ryhtymisessä on aika paljon kiinni asenteesta, intuitiosta ja sydämestä. Käytännön asiat yleensä kyllä järjestyvät. Ihminen myös kehittyy koko ajan. Jos teette juuri nyt jotain tiettyä juttua, se voi olla jossain vaiheessa jotain aivan muuta, ja jossain tilanteessa saatatte vaihtaa kokonaan toiselle alalle, Kukkohovi paalutti yrittäjyyden peruspilareita. Hänen mukaansa ihmisen pitää olla uteliaskin. - Minulle vuodet mallina olivat aikaa, jolloin tutkin paljon asioita, koska minusta uteliaisuus on ihmiselle hyväksi. Asuin useassa eri maassa, tutustuin koko ajan siihen, mitä eri ammattiryhmät omalla alallani tekevät ja miten eri maissa tehdään asioita. Noina vuosina minulle kertyi valtavasti uutta tietoa. 27-vuotiaana sitten totesin, että minun on aika siirtyä eteenpäin. Sisäinen palo ajaa eteenpäin Kukkohovi harkitsi siirtymistä valokuvaajaksi, mutta päätyi lopulta opiskelemaan oppisopimuksella mainosgraafikoksi. Hän työskenteli pitkään visuaalisena suunnittelijana. - Jossain vaiheessa tuli tunne, että täytyy kokeilla vielä jotain uutta, koska en halua jämähtää tähän. Toisaalta oli raskasta haluta jotain uutta, koska olisin voinut tyytyä sen hetkiseenkin. - Minua pyydettiin monta kertaa juontajaksi televisioon ja lopulta suostuin, koska ajattelin, että se johtaa minut taas johonkin uuteen. Tv-työ oli hyvin paineista mutta opetti minulle taas asioita. Sisäinen palo ei jättänyt Kukkohovia rauhaan, ja pian hän huomasi valmistelevansa oman yrityksen perustamista. - Jos on idea, sitä ei kannata pihdata vaan pallotella rohkeasti esimerkiksi kavereiden kanssa. Mietin paljon, millaisen yrityksen perustaisin vaikka olenkin äärettömän huono raha-asioiden kanssa. Liiketoimintasuunnitelman laatiminen oli minulle täyttä hepreaa, mutta lopulta minulla oli onni saada apua naisyrittäjyyskeskuksesta. Oli suuri hyppäys ryhtyä yrittäjäksi ja ottaa vastuulle koko taloudenpito menoineen ja tuloineen. Mutta siihenkin löysin avun ja tänään voin sanoa, että kaikki se vaiva kannatti, Kukkohovi kertasi. Hänen mukaansa asenteella on suuri merkitys menestymisessä. - Älä ikinä aliarvioi tai nöyristele ketään. On tärkeää vaalia yhteyksiä, ja yrittäjänä pärjäämiseen vaaditaan lisäksi hyvää yleissivistystä. Seuraava yritysidea minulla on jo muhimassa, ja se pohjautuu enemmän tuotteeseen kumppaneiden kanssa. Tällä Nuorten tanssiryhmä IT Factor viihdytti yleisöä Kalajoella ja Kälviällä. Anne Kukkohovin mukaan yrittäjänä menestyminen edellyttää myös hyvää yleissivistystä. hetkellä luen, juttelen ihmisten kanssa ja muutenkin kerään tietoa aiheeseen liittyen. On tiedettävä, mitä maailmassa tapahtuu. Brändin on oltava rehellinen - Markkinoinnin merkitystä en voi korostaa liikaa. Ja funktionaalisuuden sijasta pitäisi miettiä erityisesti sitä, mitä ihmiset haluavat. Eikä kaiken tarvitse olla suurta, sillä toimiva liikeidea voi olla pieni ja yksinkertainen. Nuoret saivat kuulla näkemyksiä myös trendeistä. - Ekologisuus on nyt in, mutta pian se on itsestäänselvyys, jonka kuuluu olla sisäänrakennettuna kaikkeen toimintaan. - Maailma on nykyään täynnä ahdistusta sekä väkivaltaa, ja viestinnästä nouseekin tällä hetkellä esiin ilmiö nimeltään hyvyys. Ei ole kornia liikuttua, rakastua ja näyttää tunteitaan. Kyynisyys on out. - Samoin hyvinvointi on tärkeää. Ihmiset haluavat aineettomia asioita, tilaa, aikaa ja jotain ekstraa, Kukkohovi esitteli ajan ilmiöitä korostaen samalla, että brändin täytyy olla rehellinen. - Tuotteen on oltava hyvä mutta brändäyksen ja markkinoinnin sellaisia, että ne sulattavat sydämet. Kukkohovi muistutti, että kaikki ei onnistu, ja että unelmien eteen pitää nähdä vaivaa. On uskallettava yrittää, ja jos tulee epäonnistumisia, niitä ei pidä jäädä murehtimaan, vaan on mentävä eteenpäin suurella intohimolla. - Älkää tuhlatko elämää vaan olkaa rohkeita. Unelmoikaa ja toteuttakaa itseänne, Kukkohovi kannusti nuoria. Hyvää joulua ja mukavan vaurasta uutta vuotta 2013 Nivala Haapavesi www.paikallisosuuspankit.fi Satamatie/Hamnvägen 330, PL 17/PB 17 67101 KOKKOLA 044 7809 099, 044 7809 751 www.kokkola.fi

14 Toivotamme Rauhallista Joulua jamenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 KAIVINKONURAKOINTI MAANRAKENNUSTYÖT KONEURAKOINTI KUJALA OY Meriläisentie 72, HALSUA. Puh. 040-8429 886, 040-5678 691 Alitie 19, 69510 HALSUA. Puh. 0400-564 964 Koneyhtymä Hotakainen & Koskela Teijo-Talot Pohjanmaa Oy SÄHKÖURAKOINTI ILMALÄMPÖPUMPUT HOT-SÄHKÖ OY Tynkkisentie 31, 69510 HALSUA. Puh. 0400-341 729 MERI TURKIS OY Meriläisentie 19, Halsua. Puh. (06) 8636 191 Kuljetusliike T&M Seppä Ky (06) 875 170, fax (06) 875 370 Halsua LVI-palvelu Seppo Haukilahti Tuominiementie 50, 69570 Karvonen. Puh. 040-835 6970 Autokorjaamo T. Sillanpää Ky Ilmarisentie 4, Halsua. Puh. 0400-875 293 Pajalantie 7 as 2, 68100 HIMANKA. Puh. 044-3520 888 info@tilitoimistoaka.fi www.tilitoimistoaka.fi Kari ja Keijo Pantan Ay Perhontie 260, HALSUA. Puh. 040-7422 663, 0400-845 642 Halwood Oy Alajoen Mylly ja Saha p. 040-5127 221 Himanka Himangan Kuljetus OY www.himangankuljetus.fi Kalajoki Katajatie 7 85100 Kalajoki TuomiTurve & Kone Ky Karvosentie 18, 69570 Halsua. P. 040 7567 103

Toivotamme Rauhallista Joulua jamenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 15 Juusolanmäki Aamiaismajoitus Puh. 050-355 4007, (08) 465 293 www.kotinet.com/juusolanmaki Kalajoen Teollisuusrakenne Lyijy ja Metalli T. Hukka Vierivainiontie 2, p. (08) 461 417 www.tuottavuuskehitys.net www.ads-group.net +358 (0) 400 380611 Ouluntie 11, Kalajoki p. (08) 460 502, 040 5229 825 www.iso-pahkala.fi Puh. (08) 4695 400

16 KPMG on toiminut Kokkolassa 15 vuotta KPMG on Suomen vanhin ja yksi maamme johtavia asiantuntijaorganisaatioita, joka tarjoaa tilintarkastus-, veroja neuvontapalveluita. KPMG Oy Ab on perustettu 86 vuotta siten ja Kokkolassa KPMG:llä on ollut toimisto jo 15 vuotta. Kokkolan toimiston perusti Vaasan toimiston silloinen vetäjä KHT Raimo Wiklund, jonka sukujuuret ovat lähtöisin Kokkolasta. Vuodesta 1999 alkaen Kokkolan toimistoa on vetänyt ja kehittänyt KHT Minna Herlevi, joka toimii myös yhtiön Partnerina. - KPMG on iso yhtiö, mutta uudelle paikkakunnalle toimiston avaaminen vaatii vetäjältä ja työntekijöiltä yrittäjähenkisyyttä, sillä toiminta on käynnistettävä ja asiakkuudet hankittava alueelta omatoimisesti. Aluksi täälläkin toimittiin yhden henkilön voimin ja lisää henkilökuntaa on rekrytoitu sitä mukaa kun olemme saaneet Keski-Pohjanmaalta asiakkuuksia. Tällä hetkellä toimistossa työskentelee kahdeksan henkilöä, joista kaksi julkishallinnon puolella ja loput yrityspalveluissa. Herlevi haluaakin esittää lämpimät kiitokset asiakkaille siitä, että ovat luottaneet KPMG:hen yhteistyökumppanina ja siten mahdollistaneet toimintamme laajenemisen Keski-Pohjanmaan alueella. - Erityisesti olen tyytyväinen ja ylpeä siitä, että asiakkaat ovat luottaneet käsiimme tilintarkastuksen lisäksi myös monien muiden yrityksen asioiden hoitamisen. Olemme olleet mukana hoitamassa omistajanvaihdoksiin ja yrityskauppoihin, verotukseen ja taloushallinnon kehittämiseen liittyviä asioita. Lisäksi lähes päivittäin saamme pohtia asiakkaidemme kirjanpitoon ja tilinpäätöksen laatimiseen liittyviä pulmia, toteaa Herlevi. Herlevi antaa tunnustusta työntekijöille. Myymme osaamista, jonka pitää olla ajan tasalla. Meillä on motivoitunut ja asiakassuhteeseen sitoutunut henkilökunta. Työntekijät ovat valmiita panostamaan itsensä kehittämiseen ja työskentelevät hyvällä asenteella ja iloisella mielellä, vaikka aikataulut varsinkin keväällä ovat kireitä ja vaativat pitkän työpäivän tekemistä. Kokkolan toimisto on juhlistanut 15-vuotista taivaltaan järjestämällä syksyn aikana yhteistyössä Yrittäjäjärjestön kanssa seitsemällä eri paikkakunnalla maksuttomia Tuottavuus on muutakin kuin hikeä Jorma Uusitalo Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm pohti tuottavuuden syvintä olemusta Kokkolassa järjestetyillä yritysmessuilla. Lindholmin perussanoma oli, että tuottavuus on muutakin kuin kovaa puurtamista ja siinä yhteydessä syntyvää hikoilua. - Tuottavuuden tavoite on korkeampi aineellinen hyvinvointi. Siihen liittyvä mielikuva on kuitenkin yleensä vähän ankea. On jopa sanottu, että tuottavuudesta puhumiselle pitäisi määrätä haittavero. Minusta on paikallaan hieman hälventää tuottavuus-sanaan liittyvää negatiivistä leimaa, hän pohjusti. Lindholmin mukaan tuottavuus on käsitteenä paljon laajempi kuin vain teolliseen toimintaan liitetty termi. Tuottavuus sopii monelle muullekin toimialalle, mutta toisaalta sitä ei voi eikä edes aina kannata mitata. Ennen tuotannontekijöitä olivat kirjailija Väinö Linnan näkemyksen mukaan suo, kuokka ja Jussi. Nykyisen taloustiedon perusteella niitä ovat luonnonvarat, koneet se- kä laitteet ja inhimillinen pääoma. - Tuottavuus mielletään yleensä liikaa koneiden, laitteiden ja teknologian kautta. Sen sijaan aihetta pitäisi lähestyä enemmän inhimillisen pääoman näkökulmasta, koska tuottavuus on paljon muutakin kuin hikeä. Laadun merkitystä ei saa unohtaa Varatoimitusjohtaja puuttui samalla innovaatio-termiin, joka sekin käsitetään hänen mielestään liian ahtaasti. Innovaatio ei ole vain koneita ja laitteita, eikä innovaatio liity yksin tietotekniikkaan. Sen sijaan innovaatio on yhä enemmän tapa toimia. Sitä, miten porukka hitsautuu yhteen ja miten ihmisiä johdetaan. - Tuottavuus on yhä enemmän sitä, että työssä pääsee helpommalla ja että työ tuntuu mielekkäältä, Lindholm pelkisti. Erityisen tärkeää on hänen mukaansa tiedostaa laadun merkitys samalla kun puhutaan tuottavuudesta. - Tuottavuutta ei pidä arvioida vain tuotannon määrän vaan myös tuotannon laadun perusteella. Se on koko ajan tärkeämpää, koska laadusta piittaamattoman tuotannon lisäys on pahimmillaan haitallista. - Korkeampi laatu mahdollistaa korkeamman hinnan ilman vastaavan suuruista tuotantopanosten lisäystä. Korkeammat hinnat puolestaan ovat perusta yritysten paremmalle kannattavuudelle ja korkeammalle palkkatasolle. Lindholm sanoi ääneen senkin, mikä on työelämästä tuttu realiteetti, eli tuottavuudessa esiintyy suuria yksilöllisiä eroja. - Yksilötason merkitystä korostaa se, että uusia koneita ja laitteita pitää voida käyttää korkeammalla hyötysuhteella. Tässäkin tilanteessa korostuvat johtaminen ja työn organisointi. - Voi kysyä, palkitseeko työelämä yksilötason osaamista ja tuottavuutta. Tuskin riittävästi ja oikeudenmukaisesti. Jos ryhtyy yrittäjäksi, silloin palkitsevuus omasta osaamisesta voi olla parempi kuin palkkatyössä. Luovuuttakaan ei Lindholmin mukaan saa unohtaa. Luovuus on rohkeutta ajatella ja toimia toisin, itselle aivan uudella tavalla ja vanhan, opitun osaamisen ulkopuolella. Hyvä organisaatio antaa tilaa luovuudelle ja kehittymiselle. Se taas lisää ihmisten motivaatiota ja innostuneisuutta. - Jokaisen yrittäjän on tärkeää miettiä, mikä omassa ar- Tuottavuus on yhä enemmän sitä, että työssä pääsee helpommalla ja että työ tuntuu mielekkäältä kisessa toiminnassa on laadukasta ajattelua ja tekemistä, mikä taas toisarvoista. Kriittisyys oman tekemisen arvioinnissa on aina paikallaan, Lindholm muistutti. SY:n varatoimitusjohtaja Timo Lindholm varoitti keskittymästä tuottavuuden lisäämiseen laadun kustannuksella. Pentti Anias (vas.) ja Hannu Göös edustivat messuilla kokenutta kokkolalaista yrittäjäkaartia. Yritysmessuilla erilaiset palveluiden tuottajat esittelivät toimintaansa yritysten edustajille.

17 Kuvassa KPMG:n Kokkolan toimiston henkilökuntaa vasemmalta HTM Heidi Hukka, JHTT Elina Pesonen, tilintarkastuksen asiantuntija Eva Lerbacka, assistentti Virpi Törmälehto ja toimiston johtaja KHT Minna Herlevi. Kuvasta puuttuvat JHTT Aatos Mäkelä ja tilintarkastuksen asiantuntijat Marianne Hästbacka ja Heli Känsäkangas ajankohtaisiltapäivä-tilaisuuksia. Tilaisuuksiin osallistu yli 150 henkilöä ja niissä käsiteltiin sukupolvenvaihdoksiin ja yrityskauppoihin liittyviä asioita, arvonlisäverotuksen muuttuvia laskutussäännöksiä ja verovapaita henkilökuntaetuuksia. Varsinaista vuosijuhlaa vietettiin marraskuun alussa naurettavissa tunnelmissa seuraamalla Jukka Puotilan Varastetut äänet show ta. Nyt taas keskitytään työntekoon ja meillä on myös resursseja ottaa vastaan uusia asiakkaita, Herlevi kommentoi tulevaisuuden suunnitelmia. Pohjanmaalla on kannettu huolta tilintarkastajien eläköitymisestä ja pelätty tarkastuspalvelujen saannin alueelta heikkenevän merkittävästi varsinkin nyt kun ns. maallikkotarkastuksen aika on ohi. Yrityksen on käytettävä auktorisoitua tilintarkastajaa, jos seuraavista kolmesta tunnusluvusta vähintään kaksi toteutuu: liikevaihto 200 000 euroa, tase 100 000 euroa ja työntekijämäärä kolme tai enemmän. Maallikot eivät voi suorittaa enää vuonna 2012 päättyvän tilikauden tilintarkastusta. - Yritysten on hyvä miettiä tilintarkastajan roolia ja sitä, kuka on sopiva yhtiön tilintarkastajaksi. Tilintarkastajalla on hyvä olla laaja osaaminen, jota yritys voi hyödyntää lakisääteisen tilintarkastuksen lisäksi. Sekin on syytä muistaa, että tilintarkastajan valitsee yrittäjä itse osakkeenomistajanroolissa, Herlevi sanoo. Toiveena yhden luukun-periaate Yritysmessut avannut Kokkolan Yrittäjien puheenjohtaja Hannu Göös otti esiin alueen yrityspalvelut. - Kokkolan alueella on useita palveluntuottajia. Välillä tuntuu, että liikaakin. Sähköpostia pukkaa ja jokaisella on oma osaamisalueensa. Meillä on erittäin laadukkaita osaajia mutta silti monet niistä ovat yrittäjille aika etäisiä. Aina ei tiedetä, mikä on se oikea taho ottaa yhteyttä, kun apua tarvitsee. - Yrittäjien kesken onkin puhuttu, voisiko yrityspalveluiden tuottajia yhdistää saman katon alle yhden luukunperiaatteella. Siten, että yrittäjillä on yksi taho, mihin he ottavat yhteyttä, ja sieltä heidät ohjataan eteenpäin oikealle palveluntuottajalle. Se säästäisi aikaa ja rahaa, Göös esitti. Yritysmessut olivat yksi tapa auttaa yrittäjiä kartalle hahmottamaan eri tahojen muodostamaa palvelun tarjoajien kenttää. Yleisölle esitelmöi myös tanssija ja taiteellinen johtaja Jorma Uotinen, joka puhui luovasta yrittämisestä. Merja Rehn tekee naisyrittäjyyttä näkyväksi Jorma Uusitalo Toimittaja ja tietokirjailija Merja Rehn valoi uskoa naisyrittäjiin puhuessaan yritysmessuilla Kokkolassa. Hän poimi yksittäisiä esimerkkejä menestyvistä naisyrittäjistä äskettäin ilmestyneestä kirjastaan Yritä perässä-nainen miljoonabisneksessä. Hän kuvasi itseään sanansaattajaksi, joka käsittelee yrittäjyyttä positiivisten lähestymistapojen kautta. - SOL Siivouspalveluiden Liisa Jorosella oli unelma työyhteisöstä, jossa ei ole turhia säännöksiä ja byrokratiaa ja jossa jokaisella työntekijällä on vastuu omasta työstään. Monet miesjohtajat naureskelivat aluksi. ettei siitä mitään tule, jos työntekijöille annetaan vastuuta. - Nyt yrityksellä on yli 10 000 työntekijää ja yli 200 miljoonan euron liikevaihto. Eli kyllä paitojakin silittämällä voi elää, jos siitä maksetaan, Rehn heitti mukaellen expääministeri Esko Ahon yhtä lempilausetta, jonka mukaan Suomi ei voi menestyä toisten paitoja pesemällä. sa, kirjailija arvioi. Nykynaiset ovat hänen mukaansa itsenäisiä, hyvin koulutettuja ja taloudellisesti riippumattomia. Naisilla on myös tunneälyä ja intohimoa, jota puolestaan miehiltä ehkä puuttuu. Yrittäjyys tarjoaa naisille lisäksi mahdollisuuden saavuttaa ansiotasossa tasa-arvo miehiin nähden. Monien muiden vaikuttajien tavoin Rehn korosti pienten yritysten merkitystä uusien työpaikkojen luojina varsinkin taloudellisesti vaikeina aikoina. - Taloudellisesti heikkoina kausina tarvitaan kannustusta, jotta talous saadaan kasvuun. Enää ei puhuta vain lomautuksista, vaan kokonaisia tehtaita suljetaan. Esimerkiksi metsäteollisuus on pulassa, ja Nokia murenee käsiin. Euroopassa pk-yritykset työllistävät 75 miljoonaa ihmistä, mikä sekin kuvaa niiden roolia vaikeuksissa olevan perinteisen teollisuuden rinnalla. - On kuitenkin hyvä muistaa, ettei ole ensimmäinen kerta, kun Suomessa ollaan taloudellisesti heikoilla. Kirjassani esiintyy yrittäjiä, jotka olivat mukana jo 90-luvun lamavuosina ja heidän kokemustensa perusteella käy ilmi, että lamasta selvitäkseen täytyi keksiä jotain uutta. Sen sijaan, että manataan maailmanloppua, tarvitaan positiivista ja eteenpäin katsovaa henkeä, Rehn korosti. Hänen mukaansa varsinkaan näinä aikoina Suomella ei ole varaa siihen, ettei naisten osaamista hyödynnetä paremmin talous- ja liike-elämässä. - On tutkimuksia, joiden mukaan ne yritykset, joissa on naisia johtopaikoilla tekevät parempaa tulosta kuin yritykset, jotka ovat puhtaasti miesvetoisia. Olen vastustanut naiskiintiöitä mutta valitettavasti alkaa näyttää siltä, että niitä tarvitaan. Euroopan unionin perussopimukseen on kirjattu miesten ja naisten välinen tasa-arvo, mutta mitä etelämmäksi mennään, sitä huonommaksi tilanne käy. Aihetta myös itsekritiikkiin Rehn suositti naisille myös itsekriittisyyttä. - Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan. Voi kysyä neuvoa eikä pitää niin tiukasti kiinni minä itse-periaatteesta. Tämä asenne tuntuu vaivaavan erityisesti meitä naisia. Kukaan ei osaa hoitaa kotia, kasvattaa lapsia, leipoa tai siivota yhtä hyvin kuin minä itse. - Valitettavasti sama asenne vaivaa naisia yrittäjinäkin. Se johtaa siihen, että jossain vaiheessa yrittäjyydestä tulee taakka, joka hävittää ilon. Kirjailija kertoi kokeneensa kirjaa tehdessään, että Suomessa arvostetaan yrittäjyyttä mutta menestymistä ei sovi näyttää eikä rahasta puhua. Naiset sanovat usein, ettei rahalla ole niin väliä, enemmänkin vapaammalla elämällä ja oman osaamisen hyödyntämisellä. Miesyrittäjä puolestaan haluaa tehdä rahaa ja vieläpä nopeasti, ja kasvusta kerrotaan mielellään. - Jos nainen puhuu miehen tavoin, hänet mielletään itsekkääksi ja laskelmoivaksi. Kysynkin miksi, koska yrityksen taloudellinen menestyminen luo pohjan investoida, kasvaa ja työllistää. Sen lisäksi hyvin menestyvä yritys kiinnostaa ja houkuttelee ammattitaitoisia työntekijöitä, Rehn ravisteli naisyrittäjiin kohdistuvaa asenneilmastoa. Yrittäjyys mahdollistaa tasa-arvon ansiotasossa Rehnin mukaan joku saattaa ihmetellä hänen uutuuskirjansa pönäkkää nimeä. Sanat nainen sekä miljoona ovat tarkoituksella provokatiivisia yhteydessä, jossa tarkoituksena on tuoda esiin Jorosen tapaisia yrityselämässä menestyneitä naisia. - Mutta miksi näistä naisista kuullaan niin harvoin? Ehkä he eivät halua korostaa itseään vaan katsovat, että tulokset ovat syntyneet yhteistyön seurauksena. Suomalainen kateuskin saattaa kannustaa pitämään menestyksen piilos- Kirjailija ja toimittaja Merja Rehn rohkaisi naisyrittäjiä toimimaan menestyshakuisesti ja luopumaan liiallisesta minä itse-periaatteesta.

18 Toivotamme Rauhallista Joulua jamenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 Kannus www.lviristola.fi KANNUSSÄHKÖ OY Asematie 11, Kannus. Puh. (06) 870 494, 0440 685 440 Avoinna: ma-pe 7.00-16.00 Luotettavasti ja ammattitaidolla! PAULI SILAKKA Puh. 0500 865 721 Lummukkakangas 15, 69100 Kannus Oilon Geopro maalämpöpumppujen myynti, asennus ja huolto Asematie 17, 69100 KANNUS. Puh. 044-2179 965 Hydrauliikkapalvelut ja asennukset LEPI OY Asematie 7, KANNUS. Puh. 0400 368 950 Raskaan kaluston huolto ja korjaus Hietalan AutoKone Ky Asematie 28, Kannus. Puh. (06) 873 463, 0440-664 583 Sähkötie 6, 69100 KANNUS. Puh/fax (06) 870 850. www.keskuspesula.fi Tilipalvelu Tietovakka Oy Asematie 4 A Kannus. Puh. (06) 870 335 KORTTIKOULUTUKSET - Tietoturva 1 - työturvallisuus - sähkötyöturvallisuus Koulutuspalvelu Markku Törmä Oy Kannus. Puh. 050 5648 796. markku.torma@kotinet.com KULJETUS JA SEULONTA T. ISOHANNI Ky Puhdistamontie 3, KANNUS. Puh. 0400-564 326 METSÄKONEURAKOINTIA Tmi Antti Ylikoski Puh. 050 3311 170. 69100 KANNUS MAANSIIRTO JA KAIVINKONETYÖT Marko Pottala Alaviirteentie 399 KANNUS. Puh. 0440 997 330 - Rakennuspeltityöt - Vesikourut - Alastulot - Tikkaat - Lumiesteet - Piipunpellitykset asennettuna Heikki Kellosalo Puh. 0500-557 178 Teerikuja 1, Kannus Koutosentie 14, 69100 KANNUS (06) 870 029 TESTAUKSET HUOLLOT KORJAUKSET VARAOSAT KANNUKSEN KULJETUSTEKNIIKKA OY Mika 0440-105 003 Kim 040-832 3811 Lammasojantie 6, 69100 KANNUS Kp. Koneurakointia Oy Himangantie 578, 69100 Kannus Harri 050-5671 825 Kyösti 0500-121 004 www.koneurakointia.fi Kaustinen oy ab www.pept.fi www.pesolanleipomo.fi TILITOIMISTO Mäkelä & Jungel Oy Terveystie 10, Kaustinen. Puh. (06) 861 1200 Perhonjokilaakson Keskuspesula Ky Rajatie 2 B, (06) 861 2155 Eijan Kenkämakasiini Puh. 0400-666 876 Autokoski Ky Puh. 010 666 3450. Kaustinen Traktori- ja kaivinkoneurakointia KONEURAKOINTI T.ESKOLA Hanhineva 101, 69150 ESKOLA. Puh. 0400-617 759 Kuorikoskentie 8. Puh. (06) 8611 500 konstat@kaustinen.fi KAUSTISEN ELMENTTIVALMISTE

Toivotamme Rauhallista Joulua jamenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 19 Auktorisoitu asiantuntija palveluksessanne. Kaustintie 5, 6900 Kaustinen Puh. (06) 861 2688, Fax (06) 861 2519 www.tilikulma.fi KAUSTISEN KAUPPAKESKUS Oy Teerijärventie 40 Puh. 020 1986 024 JH-KALUSTE Ullavantie 3, 69600 KAUSTINEN Puh. 0400-968 321 fax (06) 8611 894 www.jh-kaluste.fi KRUUNUPYY Maansiirto ja Kuljetus Sauli Puumala Puh. 0400-761 915 SÄHKÖTYÖ HUUSKO & RAHKONEN OY Järveläntie 308. Puh. 0400 567 404 KAUSTINEN. Puh. 0400 711 249 www.pajalanmaenkuljetus.fi t a l o t i m p u r i t J. LERSSI KY Teerikankaantie 55A, KAUSTINEN. Puh. 040 5678 681 juha.lerssi@talotimpurit.fi KAUSTISEN TB HUOLTO Leo ja Ilpo Peltoniemi MYÖS MATKAHUOLTOPALVELUT Terveystie 1, KAUSTINEN p. (06) 8611 590 K.Byggtjänst Kaitajärvi Timmerhus Norra Terjävvägen 30, Kronoby. Tel. 0400 260 134 www.kbt.fi LVI KAUSTINEN KY Kaustinen puh. 0400-366 026 WIKAR OY AB www.kronos.fi LVI Heino Harju Oy Ullavantie 9, Kaustinen p. (06) 8611 308 KAUSTISEN AUTOPELTI Puh. (06) 8611 578 Gsm 0500 265 618 jylha.50@co.inet.fi Puh. (06) 8612 128 MH Fix Mika Hohenthal Puh. 040 5577 862 www.esari.fi JSV-Koneurakointi Keijontie 22, 69600 KAUSTINEN Puh. 0400-564 979 TIENHOITOTYÖT, VESAKOIDEN MURKAUKSET Kokkola-Pietarsaaren Lentoasema Karleby-Jakobstad Flygplats www.finavia.fi Dans VVS-service/LVI-huolto Österbackavägen 4, 68700 TEERIJÄRVI Mob: 050 559 3025, Fax: (06) 867 6417 Kruunupyyn lentoaseman TAXI Kronoby flygplats TAXI Puh. 0500 266 041 Ullavantie 6, Kaustinen. Puh. 0400 160 798 www.metallijarvela.fi www.fougait.com Puu-Petäjä Ay Nikulantie 465, 69600 KAUSTINEN 050 583 3801 Pertti Mäki-Petäjä 040 739 8012 Timo Mäki-Petäjä www.restaurang-marinas.fi Puh. 0207 649 350 www.fatex.org

20 Toivotamme Asiakkaillemme Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta! - Tieteellisesti, teknisesti ja käytännön lähtökohdista Pyhäsalmen kaivos on ainutlaatuinen paikka tutkimukselle, tekninen koordinaattori Guido Nuijten korosti. RAUHALLISTA JOULUA SEKÄ MENESTYSTÄ VUODELLE 2013! Yrittäjiltä edellytetään hyvää keskinäistä yhteistyötä tulosten maksimoimiseksi Laguna olisi harvinaista herkkua www.facebook.com/kokkolanseudunkehitys Twitter: @KosekInfo Suomen monipuolisimmasta painotalosta: asiakaslehdet esitteet hinnastot hyllysomisteet julisteet järjestölehdet laatikot lehdet lomakkeet luettelot kalenterit kansiot kartat kirjat kirjekuoret kutsut kuvastot kuvateokset käyntikortit lattiatelineet mainostuotteet messutuotteet mobilet ohjelmalehtiset pakkaukset pop-upit postikortit pöytästandit pöytätelineet sanomalehdet taidekirjat tarrat vihkikutsut vuosikertomukset Jorma Uusitalo Pyhäsalmen kaivokseen suunniteltua Laguna-tutkimuskeskusta käsitellyt infotilaisuus hankkeen vaikutuksista yrittäjien arkeen keräsi salin täyteen yleisöä Pyhäjärvellä. Alueen ihmisten ja paljolti myös seudun yrittäjien tunnot tiivisti osuvasti Pyhäjärven Yrittäjien puheenjohtaja Raija Leppäharju avaussanoissaan. - Toteutuessaan Lagunahanke olisi harvinaista herkkua näin lama-aikana, Leppäharju totesi ja kehotti yrityksiä miettimään hyvissä ajoin keinoja, miten ne olisivat mahdollisimman vahvasti edustettuina urakoita kilpailutettaessa. On arvioitu, että toteutuessaan Laguna olisi yli 500 miljoonan euron kokoinen suurhanke. Projektipäällikkö Marko Aittola konkretisoi Lagunaa tarkemmin työllisyyden ja yrittäjyyden näkökulmasta. - Yleensä tällaisista hankkeista taistellaan verissä päin, koska sijoitusmaa hyötyy niistä merkittävästi. On arvioitu, että rakentamisen suorista kustannuksista ja suoraan rakentamiseen liittyvistä välillisistä kustannuksista 50-70 prosenttia suuntautuu rahavirtana paikalliseen talouteen, Aittola kertoi. Lagunan käyttöaika olisi noin 30 vuotta, ja sinä aikana tutkimuskeskus työllistäisi esimerkiksi tutkijoita ja teknikoita. Usein samaan yhteyteen rakennetaan tiedekeskus, joka houkuttelee paikkakunnalle tiedevieraiden lisäksi matkailijoita. Olkiluodon suurhankkeet ja työllisyys Yrityskehittäjä Marko Mikkola Eurajoen kunnasta kertoi kuulijoille yrittäjien kokemuksista Olkiluodon suurhankkeista, eli Olkiluoto kolmosesta ja ydinjätteen loppusijoittamiseen liittyvästä Onkalo-tutkimus- ja ydinvoimalahankkeesta. - Olkiluoto kolmosen rakentaminen vuosina 2005-2015 työllistää enimmillään 4 400 henkilöä 70 maasta. Pysyviä työpaikkoja on tulossa 200-300. Onkalon kustannusarvio on reilut 500 miljoonaa euroa, ja sen rakentamiseen osallistuu noin sata henkilöä sekä alihankkijat. Pysyviä työpaikkoja Onkaloon syntyy 150-200. Paikallisista yrittäjistä urakoihin ovat päässeet parhaiten kiinni kuljetus- ja logistiikkaalan sekä maanrakennusalan yritykset. Monet yritykset eivät Mikkolan mukaan lähteneet mukaan lainkaan, koska ne olisivat päässeet rahastamaan osuutensa vasta viiden, kymmenen vuoden kuluttua. - Olennaista onkin se, miten Paremmat asiat syntyvät vain tekemällä paremmin. Paremmat asiat Mainospainotuotteet, myymälä- ja YLIVIESKA: tapahtumamainonta, Asiakkuuspäällikkö syntyvät premedia, crossmedia, aineiston- ja julkaisunhallitsija, Matti Knuutila 044 3110 209 iway-tilausjärjestelmä, pakkaukset, vuosikertomukset, matti.knuutila@lonnberg.fi vain taidekirjat, lehdet ja sanomalehdet, messumateriaalit ja kalenterit vain muutamia mainitaksemme. Kirjapainopäällikkö tekemällä Esko Östberg 044 3110 204 Suomen monipuolisin www.lonnberg.fi esko.ostberg@lonnberg.fi paremmin. www.lonnberg.fi Pyydä tarjous: KOKKOLA: Asiakkuuspäällikkö Timo Karkia 050 5982 052 timo.karkia@lonnberg.fi - Laguna-kokonaisuuteen kuuluu myös pilotti, joka on tarkoitus siirtää Pyhäjärvelle testausta varten, kertoi Kai Loo Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselta.

21 rakennustyömaa säteilee ympäristöönsä, eli miten se vaikuttaa erityisesti palvelusektoriin kohdistuviin tarpeisiin. Emme ymmärtäneet ajoissa, mitä se tarkoittaa, kun paikkakunnalle saapuu esimerkiksi 2 000 puolalaista työntekijää. - Kaupan ja muiden palveluiden osuus kasvoikin vain noin kymmenen prosenttia, koska ne eivät varautuneet uuteen tilanteeseen riittävän ajoissa. Muun muassa kaupoissa olisi tarvittu puolankielistä palvelua esimerkiksi tekstityksinä. Yksi erityisyys on sekin, että kirkossamme järjestetään joka toinen sunnuntai katolinen messu. Hienon vierailukeskuksen ansiosta matkailu on kuitenkin kasvanut Eurajoella voimakkaasti, sillä vierailukeskuksessa käy joka vuosi enimmillään 30 000 matkailijaa. - Tärkeintä on se, että jos suurhanke toteutuu, alueella aloitetaan valmistautuminen riittävän ajoissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi koulutusta ja sertifiointia. Pk-yritysten on huolehdittava lisäksi siitä, että yhteydet isompiin yrityksiin ovat kunnossa. Erittäin tärkeänä Mikkola piti sitä, että alueen yritykset pystyvät tekemään aidosti yhteistyötä keskenään. Välttämätöntä on hakea verkostoihin myös kansainvälisiä kumppaneita. Muussa tapauksessa mahdollisuudet päästä kiinni suurhankkeen urakoihin huononevat merkittävästi. - Meille on syntynyt vain yksi sähköalan ja yksi lvi-alan yhteenliittymä, vaikka niitä pitäisi olla kymmeniä. On tärkeää muistaa, että rakentamisen lisäksi vuosihuollot- ja kunnossapito työllistävät monia, Mikkola harmitteli yritysten kyvyttömyyttä yhteistyöhön. Tutkijayhteisö Pyhäsalmen takana Syksyn aikana Pyhäsalmen kaivoksen asema Lagunahankkeen sijoituspaikkana vahvistui merkittävästi. Eri vaihtoehtoja pitkään tutkineen Laguna-konsortion lisäksi myös neutriinotehdasta suunnitteleva tutkijayhteisö pitää Pyhäsalmea tarkoituksiinsa parhaiten sopivana. Samoin avaruudesta tulevien hiukkasten tutkimusta Euroopassa koordinoiva ApPEC/ ASPERA-organisaatio pitää Pyhäsalmen kaivosta erittäin sopivana paikkana neutriinotutkimuksen keskukseksi. Jotta Laguna-hanke toteutuu, se edellyttää myös Suomen valtiolta merkittävää panostusta infrastruktuurin rakentamiseen. Pyhäjärvellä pidetyn tilaisuuden aikana akuutein huoli oli, kuinka saadaan järjestettyä kenttätutkimusten vaatima 1,4 miljoonan euron rahoitus. Meripohjolassa etsitään alueellisia vahvuuksia Jorma Uusitalo Meripohjola on Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liittojen koordinoima kasvuvyöhyke. Meripohjolan yksi periaatteista on rajattomuus, mutta käytännössä kasvuvyöhyke sijoittuu maantieteellisesti Pietarsaaren ja Oulun väliselle alueelle. Pelkistetysti voidaan sanoa, että tavoitteena on etsiä yhdessä julkishallinnon ja yrityselämän kanssa niitä vahvuuksia, joiden varassa Meripohjola lisää elinvoimaansa kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Tällä hetkellä meneillään on Meripohjolan agendan päivitys. Tavoitteena on muun muassa luoda toimintamalli eri tahojen jatkotyöskentelylle. Yksi peruslähtökohta on, ettei Meripohjolaan luoda uutta hallintoa, ja että toiminta on alhaalta ylöspäin suuntautuvaa. Meripohjolan foorumeissa ja Verstaissa on puhuttu paljon taitavasta ja ennen kaikkea mahdollistavasta julkisesta johtamisesta. Meripohjolasta halutaan luoda alue, missä kehittäminen ja uudet innovaatiot perustuvat taitavaan julkiseen johtamiseen. Yrityskehittäjien verkosto tärkeä Kaustisella marraskuussa pidetyssä Meripohjola-fooru- missa keskityttiin matkailuun mahdollisuuksiin mutta puhuttiin myös Meripohjolan tulevaisuudesta. - Jatkossa meidän on haettava vahvaa sitoutumista. Toisessa vaiheessa koulutusryhmät muuttuvat enemmän kehittämisryhmiksi. Olemme miettineet uusia toimintamalleja, ja sen perusteella on entistä tarkemmin huomioitava liiketaloudelliset mahdollisuudet arvioitaessa uusia ideoita. - Selkeästi kovin kysyntä on Meripohjolan yrityskehittäjien verkostolle. Jatkossa korostuu myös Meripohjolan kansainvälisyys unohtamatta Perämeren kaarta sekä Barentsin aluetta. Tutkimus- ja kehitys sekä julkinen Meripohjola ovat nekin keskeisiä aihealueita. Meripohjolan tavoitteena voisi olla Suomen paras kuntahallinto, Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula linjasi. Johtaja Lauri Laajala Raahen seudun kehityskeskuksesta arvioi, että Meripohjolan malli on paljolti kiinni johtamisesta. - Julkinen johtaminen on asia, johon meidän täytyy panostaa. Edelleen esiintyy liian paljon asennetta, ettei se kuitenkaan onnistu. Meillä on paljon kansainvälisiä suurhankkeita, ja keskeinen viesti investoreilta liittyy investointien viranomaisriskiin. On mietittävä, miten julkinen Meripohjolan kehittämistä pohdittiin foorumissa viimeksi Kaustisella marraskuussa. - Meripohjolaa rakennetaan alhaalta ylöspäin mahdollistavan johtamisen periaatteella, konsultti Jaana Utti kuvasi Meripohjolan toimintaperiaatetta. johtaminen ja elinkeinoelämä saadaan kulkemaan aidosti samaan suuntaan vaikkapa kaavoituksessa, Laajala korosti. Meripohjola on avoin kaikille Meripohjola-kasvuvyöhykkeen kehittämistä konsulttina eteenpäin vienyt Tamora Oy:n toimitusjohtaja Jaana Utti kertoi näkemyksiään siitä, millainen Meripohjolan toimintamalli voisi olla tulevaisuudessa. - Meripohjolaa rakennetaan alhaalta ylöspäin mahdollistavalla periaatteella muun muassa johtamisen kautta. Esimerkiksi agendan laatimiseen osallistui noin tuhat ihmistä. Meripohjola on avoin kaikille, ja ovet ovat auki niin Pietarsaareen kuin Kärsämäelle. - Yksi kysymys kuuluu, miten kehittämistä tehdään tilanteessa, jossa yritämme olla vapaita hallinnosta. Meidän on voitava myös harjoittaa valmistavaa koulutusta ilman tutkintoa, koska mukana on paljon kiireisiä ihmisiä. Kiihdyttämöillä on oma tärkeä tehtävänsä, ja niiden toimintamallia joudutaan varmasti vielä kehittämään, Utti totesi. Meripohjolan uusimpana Verstaana aloitti syksyllä Matkailu- ja elämysverstas. Verstaassa parikymmentä matkailu- ja elämysalan ammattilaista suorittaa tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoa, joten luvassa on runsaasti uusia ideoita ja konkreettisia tuotteita, joilla alueen matkailullista vetovoimaa lisätään. - Keski-Pohjanmaa Meripohjolan osana on täynnä hienoa historiaa. Sitä on myös tutkittu ja siitä on julkaistu valtava määrä kirjoja. Ihmisten lisäksi alueelta löytyy paljon luonnon tekemää kulttuuria. Menneisyyden tuotteistamisella saattaakin olla yhä suurempia aluetaloudellisia vaikutuksia. Tällaisiin ajatuksiin kuulijoita johdatti Kaustisella projektitutkija Anne Ruuttula- Vasari. Hän kannusti ihmisiä miettimään, mikä on kulloinkin paikan henki ja miten se saadaan elämään. - Esimerkiksi Eskolassa voi aistia paikan hengen, jota muun muassa pikkurata on luonut. Vaivaisukot ovat olleet yksi osa meidän sosiaalista historiaa, ja samoin hautausmaihin liittyy valtava kulttuuriperintö. Ruuttula-Vasarin mukaan haaste on se, miten alueen henki saadaan elämään paikallisesti. - Tiedämme paljon, mutta emme oikein osaa siirtää kulttuuriperinnettä eteenpäin. Kenelle esimerkiksi kerromme tarinamme ja tietomme. Vaikkapa maaseudun hiljaisuutta hyödyntämällä matkailu voi aikaansaada henkisiä elämyksiä ilman, että ihmiset hakevat hengellistä täyttymystä.

22 Toivotamme Rauhallista Joulua jamenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 www.maggiesrestaurant.net Oy KS-Geokonsult Ab Friggantie 8, 68500 Kruunupyy www.ks-geokonsult.fi VVS-Service K Sandfält Haavistontie 518 ALAVETELI. Tel. 050-3238 012 www.nordstar.fi Kumpulantie 39, Kälviä Puh. (06) 8352 130, 0400-865 336 www.kalvianautohuolto.com Koneurakointi - kiinteistöhuolto VELJEKSET HILLI Puh. 050-3488 951, päivystys 24h/045 2720 722 LOHTAJA Marko Keski-Korpi Oy www.putkimies.com www.naviga.fi KÄLVIÄ LESTIJÄRVI Puh. 050 3317 044 www.kaunotarveneet.com Työnohjaus, muutosvalmennus sekä koulutukset ja luennot TILITOIMISTO SORVOJA KY Viirretie 100 68240 Alaviirre p. (06) 876 544 Kirsi Brandt-Hirvinen puh. 050-379 3799 Hakolantie 7, LESTIJÄRVI www.vireaoksa.fi www.kuljetushuhtala.fi www.jrsat.fi KESKUS-KAHVILA Lestintie 53, LESTIJÄRVI. Puh. (06) 8637 337 www.besthall.com Puh. 0400-668 244 www.kaivari.fi PE-MA Rengas Uusi teollisuustie 5, 68300 KÄLVIÄ p. (06) 8350 485, 0400-864 358 www.turvallisetrenkaat.fi J.KOSKI - VÄHÄLÄ OY LESTIJÄRVI Puh. 0400-867 822 BOREN STEEL SERVICE

Toivotamme Rauhallista Joulua jamenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 23 NIVALA Puh. 0440 550 979 www.ict-palvelu.fi jarmo.piirainen@kotinet.com Puh. 040 7035 790 www.lasercomp.fi TUK-RENGAS KY Mehtäläntie 204, 85500 Nivala. Puh. 040 574 9089 MAALAAMO KARVONEN Pajatie 85500 NIVALA. Puh. (08) 443 783 www.omek.net NivaMetal www.nivametal.fi AKKUSER.fi Veikonväylä 1, 85500 NIVALA Puh. (08) 4495 800, fax (08) 4495 810 www.ratinki.fi Savenvalajantie 7, 85500 Nivala www.profipro.fi Maailmanluokan harvesteri PROFI 50: hiljainen pikkujättiläinen Oma koti muuttovalmis Puh. 0400 586 425 www.upicar.fi www.crelea.fi www.mecapinta.fi

24 Suomen Teollisuusvaaka toimittaa vaa an lähes tuhannen tuotteen valikoimasta Nettimarkkinointi vauhdittaa vaakakauppaa Jorma Uusitalo Yrittäjät kuulevat entistä useammin muistutuksia siitä, kuinka internetin rooli kaupankäynnissä ja markkinoinnissa kasvaa koko ajan. Netin kautta ostetaan tuotteita suoraan, mutta siellä käydään myös tutustumassa etukäteen tuotevalikoimiin ennen lopullista kaupantekoa. Kokkolan Kvikantissa toimiva Suomen Teollisuusvaaka Oy on tarttunut määrätietoisesti internetmarkkinoinnin tarjoamiin mahdollisuuksiin. - Meillä on loistavat jälleenmyyjät, mutta siitä huolimatta nettimarkkinoinnin osuus liikevaihdostamme on noin 70 prosenttia, sanoo yhtiön tuotteista ja markkinoinnista vas- Kaj Östmanin mukaan internetmarkkinointi oikein toteutettuna on yrityksille suuri mahdollisuus. taava Kaj Östman. Tänä vuonna yhtiön liikevaihto kasvaa noin puoleen miljoonaan euroon. Östman on henkilökohtaisesti perehtynyt poikkeuksellisen syvällisesti nettimarkkinointiin, ja hän osaa siksi tarvittaessa haastaa yrityksille nettimarkkinoinnin palveluja tuottavat toimijat. - Tuotteiden ja palvelun laadun täytyy tietenkin olla hyviä, mutta ilman markkinointia et voi pärjätä. Onneksi olen ollut itse kiinnostunut internetmarkkinoinnista ja sen kehittämisestä, vaikka se on tarkoittanut valvottuja öitä. Google-näkyvyys erittäin tärkeää Tilastojen mukaan peräti 80 Team Finlandilla tärkeä agenda Jorma Uusitalo Suomen Yrittäjien kansainvälistymisen ja ulkomaankaupan valiokunnassa on lähi tulevaisuudessa yksi suuri puheenaihe yli muiden; Team Finland. Team Finland on uusi, verkostomainen toimintamalli yritysten tarvitsemien vienti- ja kansainvälistymispalveluiden tuottamiseen. Konsepti tuo yhteen yritykset ja julkiset palveluntarjoajat. Team Finlandin tavoitteena on muodostaa suomalaistoimijoista vahva, dynaaminen joukko, joka vauhdittaa suomalaisyrityksiä kansainväliseen läpimurtoon. Valiokunnan keskipohjalaisedustaja Jouni Anttila Ylivieskasta pitää Team Finlandia erittäin tärkeänä ja tervetulleena asiana. - Tämä on äärettömän hyvä juttu. On oletettavaa, että tulevaisuudessa kansainvälistymiseen ja vientiin osoitettavat resurssit pienenevät. Uskon, että meillä on siitä huolimatta mahdollisuus saavuttaa parempia tuloksia, kun kaikilla osapuolilla on sama suunta ja tahtotila, Anttila sanoo. Yritysten keskuudessa uutuus on otettu vastaan suurin odotuksin. Team Finland laitettiin liikkeelle syyskuussa Finlandia-talossa. Paikalle odotettiin kahta, kolmea sataa yritystä, mutta tilaisuuteen saapuikin noin 1500 ihmistä. Lehtitietojen mukaan tapahtuman suosio järkytti sen tausta- Jouni Anttila on erittäin tyytyväinen lähi tulevaisuuden suureen mahdollisuuteen, Team Finland-konseptiin. henkilöt, ministerit Kataisen, Häkämiehen ja Stubbin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö viitoitti omalta osaltaan Team Finlandin tavoitteita. Niinistön mukaan valtiovallan hajanainen viennin edistämisjärjestelmä vaatii karsimista sekä hallinnonalojen ja keskenään riitelevien kuppikuntien panemista ruotuun. - Kyseessä on pitkään aikaan isoin juttu, joka Suomessa on tehty. Asian tärkeys näkyy muun muassa siinä, et- tä ohjausryhmä haluaa kaikilta yrittäjiltä mahdollisimman paljon suoraa palautetta siitä, miten valtio voisi olla mukana edistämässä vientiä. Tähän tilaisuuteen kannattaa myös keskipohjalaisten yrittäjien tarttua, Anttila muistutti. Team Finland on lähtökohdiltaan hyvin monialainen. Mukana on muun muassa Suomen olympiakomitea pohtimassa sitä, kuinka suomalaiset urheilijat voitaisiin valjastaa mukaan viennin edistämiseen. Kuntiin saatava hankintastrategia Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Tapio Uusitalo Nivalasta on jäsenenä alueellisen ja paikallisen elinkeinopolitiikan valiokunnassa. Koska valiokunnassa on mukana jäseniä eri puolilta Suomea, jäsenyys tarjoaa mielenkiintoisen näköalapaikan sekä mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia asioista, jotka ovat yhteisiä haasteita koko maassa. - Esimerkiksi jätehuolto- ja terveydenhuoltoon liittyvät asiat puhuttavat yrittäjiä kaikkialla Suomessa. Lapissa taas kaivostoiminta ja matkailu sekä laajakaistayhteyksien yleisyys ovat aiheita, jotka ovat pinnalla nimenomaan siellä suunnassa, Uusitalo kertoo. Syksyn aikana valiokunta kuuli kaivosalan erikoisasiantuntijaa työ- ja elinkeinoministeriöstä. Keskustelua syntyi erityisesti siitä, kuinka kaivosteollisuuden prosessit ja ympäristö voidaan sovittaa yhteen entistä paremmin. Se on alue, jossa on tilaa uusille innovaatioille ja uusille menestystarinoille. - Minulle opetettiin Nivalan kansakoulussa, että Suomi on iso ja harvaan asuttu maa. Nyt tuntuu, ettei tänne mahdu muutamaa kaivosta, valtiosihteeri Raimo Sailas oli tuuminut samassa yhteydessä. Ensi vuonna valiokunta työskentelee erityisesti sen eteen, että kuntiin saataisiin pitkäjänteiset hankintastrate- giat. - Kuntien täytyisi pystyä linjaamaan, mitä palveluita ne tuottavat itse, ja mitä palveluita ostetaan ulkoa. Olisi erittäin järkevää ja tärkeää, että kunnissa tehtäisiin tähän asiaan liittyen pitkän aikavälin ratkaisuja, Uusitalo sanoo. Hänen mukaansa esimerkiksi terveyspuolella palveluita on tuotettu tavalla, joka ei palvele paikallista yritystoimintaa. - Lääkäripalveluissa ratkaisuja on haettu suurten ylikansallisten toimijoiden suunnasta, jolloin rahat ovat valuneet ulkomaille. Tuoreimmat uutiset kertovat, että nyt vuorostaan eläinlääkäripalveluita siirtyy ruotsalaisomistukseen. Kaikki tuntuu olevan kaupan, vaikka kunnillekin olisi parempi, että palveluntuottajat tulisivat omalta alueelta. Tapio Uusitalo pitää tärkeänä, että kuntiin saataisiin pitkän aikavälin hankintastrategiat.

25 prosenttia ostajista käy jossain vaiheessa Googlessa esimerkiksi vertaamassa hintoja. - Jopa nettiluetteloiden merkitys on pieni verrattuna Google-näkyvyyteen. Sen takia on erittäin tärkeää, että yrityksen sivu on oikein koodattu. On päästävä varsinaiseen ytimeen. Meidän tapauksessa ei riitä, että asiakas tietää, että meillä on vaakoja. Google-markkinointi on osattava niin hyvin, että asiakas löytää sivuiltamme juuri sen haluamansa vaa an, Östman korostaa. Google näkee vain kirjoitetun koodin, eli sillä ei ole tässä yhteydessä mitään merkitystä, kuinka hieno graafinen ilme sivuilla on. Östman sanoo, että hakukoneoptimoinnissa olennaisinta on kertoa sivujen sisältö Googlelle mahdollisimman selkeästi. - Valitettavan monet yrittäjät ovat niin kiinni tuotannossa, etteivät he ehdi perehtyä nettimarkkinointiin. Sen takia yrityksille palveluita tuottavien mainostoimistojen on todella hallittava digitaalinen markkinointi. Kun yrittäjä lähtee ostamaan mainostoimistolta digitaalisen markkinoinnin palveluita, hänen on Östmanin mukaan hyvä muistaa pari perusasia. - Kysy referenssejä, ja testaa sen jälkeen käytännössä, miten hyvin kyseisen toimiston tekemät sivut löytyvät Googlesta hakusanoilla. Olisi myös tärkeää, että meidän alueelta löytyy jatkossa todellisia osaajia, jotka tarjoavat laadukkaita internetmarkkinoinnin palveluita kohtuullisella hinnalla. - Hyvien yhteistyökumppaneiden ansiosta pystymme toimittamaan asiakkaalle kulloiseenkin tarpeeseen parhaan mahdollisen vaa an, Kaj Östman sanoo. Konsepti kehitetty asiakkaiden tarpeisiin Suomen Teollisuusvaaka on vuonna 2009 toimintansa aloittanut perheyritys, joka on erikoistunut teollisuuden ja logistiikan vaakalaitteisiin. Östmanin oma tausta on kuljetusalalla. Hän huomasi, että toiminnassa, jossa rahtilasku perustuu painoon ja tilavuuteen, puuttuivat asianmukaiset vaakalaitteet. Lisäksi alan isoimmat toimijat olivat keskittyneet Helsinki-Lahti-alueelle. - Tanskasta löytyi kumppaniksi Intersoft Nexø, jonka maahantuojaksi ryhdyimme. Heidän kanssaan kehi- timme TC5000-vaa an, joka paitsi punnitsee myös mittaa lavat. Tämä ratkaisu tehtiin yhteistyössä Schenkerin kanssa vuosina 2009-2011. Koko ajan olemme kehittäneet konseptiamme sellaiseksi, että se vastaa mahdollisimman hyvin asiakkaidemme tarpeita. Keskeisenä periaatteena yrityksellä on myydä tuotteita kattavasta valikoimasta kilpailukykyiseen hintaan. - Pidämme varastossa ainoastaan tuotteita, joilla tiedämme olevan menekkiä säännöllisesti. Muut tuotteet pystymme toimittamaan asiakkaille erittäin lyhyellä toimitusajalla hyvien pääyhteistyökumppaneidemme ansiosta. Vajaassa viikossa toimitamme vaa an lähes tuhannen mallin valikoimasta. Olemme tällä hetkellä Dini Argeon, INS:n, Ohausin ja Vetekin maahantuoja, joten valikoima on yhteensä +3000 mallia. - Keskitymme teollisuuden ja elintarviketeollisuuden asiakkaisiin. Kartoitamme tarkasti asiakkaan tarpeet, jot- ta tämä saa varmasti juuri tarvitsemansa tuotteen. Esimerkiksi elintarviketeollisuudessa vaakojen on täytettävä tietyt sertifioinnit. Keski-Pohjanmaalla meille potentiaalisia asiakkaita löytyy muun muassa metalli- ja veneteollisuudesta sekä elintarviketeollisuudesta, Östman kertoo. Osa vaaoista tarvitsee asennuksen, ja siihen yrityksellä on käytössään oma verkostonsa. Sen lisäksi tuotteiden ympärille on räätälöity muita palveluita, kuten vaakojen vuosihuoltoja ja kalibrointeja. - Olemme edelleen kasvuhakuisia ja uskomme, että kasvu jatkuu myös ensi vuonna. Ellei muuten, niin sitten otamme markkinoita kilpailijoilta. - Löysimme Kvikantista hyvät tilat yritykselle. Kokkolan kaupungille ja alueen yrityksille iso hatunnosto siitä, että Kokkolassa ja lähialueilla todella kasvetaan ja kehitetään bisnestä. Myös elinkeinojen kehittämisessä on onnistuttu hienosti, Östman arvioi. Tulevaisuuden tuskaa tulevaisuusvaliokunnassa Jorma Uusitalo Suomen Yrittäjien Tulevaisuusvaliokunta aloitti työnsä vuonna 2009. Valiokunnan jäsen, kalajokinen matkailuyrittäjä Hanna Saari kertoo, että haastavina aikoina vaihtoehtoisia tulevaisuuden näkymiä haluavat valtioista lähtien selvittää lähes kaikki, eivät vähiten yrittäjät. - Meitä yrittäjiä kiinnostavat maailman trendit ja ilmiöt siinä missä eduskunnan vahvistamat veromallitkin. Ja varsinkin se, miten näitä edellä mainittuja voidaan hyödyntää pk-yritysten toiminnassa, Saari sanoo. Tulevaisuusvaliokunta on työnsä alkutaipaleella saanut kuunnella paljon itseään viisaampien ja asiaan vihkiytyneiden teorioita siitä, millaisissa oloissa tulevaisuudessa toimitaan yrittäjinä. - Yksi suurimpia tajunnanlaajentumia itselleni on ollut ymmärtää, kuinka turvallisessa maassa ja millaisten vesivarantojen äärellä Suomessa oikeasti elämme. Huomattavasti vaikeampaa on hahmottaa, mikä 30-40 vuoden päässä muuttuu, vai muuttuuko ratkaisevasti sittenkään mikään? - Mitkä ovat ne tulevaisuuden energiamuodot, joilla täytämme kuluttajien ja teollisuudenkin tarpeet? Millaisiin ääriolosuhteiseen ilmastonmuutos meitä vie ja mitä mahdollisuuksia se tuo? Entä maailmanlaajuiset konfliktit: talo- udellisten lamojen tuomat uhkat protektionismista sotiin? Puhtaan veden saanti? Entä pienen Suomen asema eri mahtivaltioiden ja niiden vä- listen akseleiden vetovastuutilanteissa, Saari luettelee esimerkkejä. Hänen mukaansa tulevaisuusvaliokunnan käsittelemät aiheet ovat musertavan suuria, mutta tärkeintä olisi löytää niissä piilevät mahdollisuudet. Tässä on yksi valiokunnan tärkeimmistä tehtävistä. Kaikki muutos ei ole huonoa, ja muutoksen sietokyky on juuri se piirre, mikä yrittäjiä yhdistää. - Jos oikein ahdistaa, on Hanna Saaren mukaan tulevaisuusvaliokunnassa käsiteltävät asiat ovat suuria, ja tärkeintä on löytää niissä piilevät mahdollisuudet. lohdullista ajatella, että ihmiskunta ei ole olemassaolonsa aikana perustarpeiltaan juuri muuttunut. Käymme edelleen läpi lapsuuden, nuoruuden, luomme perheitä ja uraa ja väistämättä vanhenemme. Syömme, juomme ja nukumme. Ajankohtaisten asioiden ytimessä Suomen Yrittäjien työmarkkinavaltuuskunnassa keskipohjalaisia edustaa varatuomari Kimmo Hanhisalo Kokkolasta. Hänen mukaansa työmarkkinavaltuuskunnassa käydään läpi muun muassa ajankohtaisia työmarkkina-asioita sekä valmisteilla olevaa lainsäädäntöä. Esimerkiksi marraskuussa aiheina olivat uusi lomalaki ja opintovapaalaki. Samoin valtuuskunnassa käsitellään erilaisia selvityksiä kuten työolobarometrejä. - Paikalliseen sopimiseen liittyvät asiat ovat usein esillä. Suomen Yrittäjät on pyrkinyt jo vuosia suurempaan joustavuuteen tes-asioissa, jotta työnantajien mahdollisuudet palkata lisää työntekijöitä paranisivat. Myös yrittäjien työttömyysturva ja sairausajan karenssipäivät ovat ajankohtaisia aiheita, Hanhisalo kertoo. Talousasiat ovat luonnollisesti yksi osa valtuuskunnan asialistaa. Hanhisalon mukaan erityisen mielenkiintoista on ollut tutustua Saksanmalliin ja siihen, miksi Saksalla on mennyt niin hyvin niin pitkään. - Saksassa lähdettiin aikanaan kehittämään määrätietoisesti työmarkkinoita, kun liittokansleri Schröderin hallitus otti ohjat käsiinsä 2000-luvun alkupuolella, ja jolloin luotiin talouden elvytysohjelma. Uudistusten ansiosta luotiin periaatteet, joita lähdettiin noudattamaan ja jonka seurauksena Saksassa työllisyysaste lähti nousemaan ja työttömyys kääntyi laskuun, kun esimerkiksi työmarkkinoiden ulkopuolella olleet pääsivät paremmin työelämään. - Viime aikoina olemme keskustelleet valtuuskunnassa hyvin paljon siitä, kuinka Suomessa työllisyyttä voitaisiin parantaa esimerkiksi kehittämällä oppisopimuskoulutusta. Saksassa ollaan tässä ehkä kaikkein pisimmällä, ja siellä nuorisotyöttömyys on hyvin alhaisella tasolla. - Olen tykännyt tosi paljon mahdollisuudesta osallistua työmarkkinavaltuuskunnan toimintaan. Siellä pääsee asioiden ytimeen ja osallistumaan juuri niiden asioiden käsittelyyn, joista on syytäkin sillä hetkellä keskustella. Valtuuskunnan jäsenyys tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa Suomen Yrittäjien näkökantoihin neuvottelupöydissä ja sitä kautta myös lopputuloksiin. - Työmarkkinavaltuuskunnassa ollaan ajankohtaisten asioiden ytimessä, ja siellä voi vaikuttaa SY:n näkökantoihin neuvottelupöydissä, Kimmo Hanhisalo sanoo.

26 Keski-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenyrittäjä Muistathan käyttää maksuttomia jäsenetujasi? Ohessa käytännön esimerkkejä: Kruunupyyn lentokentällä on kolme ilmaista parkkipaikkaa Muuten maksullisella lentokentän parkkipaikalla on merkitty kyltein kolme Keski- Pohjanmaan Yrittäjien jäsenetuparkkipaikkaa. Parkkeerattuasi auton jäsenetupaikkaan, laita jäsenyytesi merkiksi joko kopio jäsenkortista tai itse kortti auton kojelautaan. (huomioithan että käytössäsi on oikean vuoden jäsenkortti) Kokkolan rautatieasemalla on kaksi ilmaista parkkipaikkaa Muuten maksullisella parkkipaikalla on kaksi ilmaista parkkipaikkaa rautatieaseman parkkialueen pohjoisessa päässä (lähellä vanhaa veturia). Parkkeerattuasi auton Keski-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenetupaikkaan, laita jäsenyytesi merkiksi kopio jäsenkortista tai itse kortti (huomioithan että käytössäsi on oikean vuoden jäsenkortti) Juna-alennus vain Keski-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenille Olemme neuvotelleet sinulle n. 20% jäsenetualennuksen kaikista junamatkoista jotka tilaat internetin kautta osoitteessa vr.fi. Pyydä toimistoltamme oma käyttäjätunnus, jolla tilaat junalippusi netin kautta. (Huom! Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimisto on Joulun välipäivät suljettu 24.12-2.1.2013 ) p. 06-8315 292 Suomen Asiakastiedon ilmaiset luottotiedot Jäsenyritykselle on käytettävissä maksutta Suomen Asiakastiedon luottotiedot. Tiedot saat joko puhelimitse tai sähköpostilla suomeen rekisteröidystä yrityksestä (perustiedot, luottotiedot sekä maksukäyttäytyminen), tai yksityisestä henkilöstä (oltava perusteet esim. luotonantoon tms.) Keski-Pohjanmaan Yrittäjät p. 06-83 15292, riitta.hautala@yrittajat.fi. heidi.huhtala@yrittajat.fi nina.niemi@yrittajat.fi Jäsenkortin ulkonäkö muuttuu Yrittäjäjärjestö saa uuden ilmeen Pekka Mäntylä Ensi vuoden aikana lompakkosi korttiosaston värimaailma muuttuu. Ainakin osittain Suomen Yrittäjien jäsenkortti nimittäin saa uuden, sinivalkoisen ulkoasun. Kortin uudistus on osa koko yrittäjäjärjestön ulkonäön päivittämistä. Uusiksi menevät niin järjestön logo, nettisivut kuin jäsenetuesitteetkin, joten myös laatikkoon saapuva laskukuori näyttää hieman erilaiselta kuin ennen. Järjestön uudistuessa on luontevaa, että myös viestintää ja ulkoista ilmettä uudistetaan, toteaa Suomen Yrittäjien markkinointipäällikkö Johanna Hallikainen. Esimerkiksi nettisivujamme selkeytetään, ja sivuston yleisilme tuodaan tähän päivään. Sitä on palautteen perusteella jo ehditty kaivatakin. Yrittäjät saavat uuden jäsenkorttinsa pitkin vuotta, koska jäsenmaksun ja -kortin lähettäminen juontuu liittymispäivästä. Virallisesti uuden ilmeen julkistamispäivä on 8. tammikuuta, mutta uuteen järjestötunnukseen eli logoon ja värimaailmaan pääsee tutustumaan jo 2. tammikuuta esimerkiksi nettisivuilla yrittajat.fi ja facebook.com/suomenyrittajat. Samaan aikaan päivitetään uusi ulkonäkö myös Yrittäjien aluejärjestöjen ja paikallisyhdistysten verkkosivuille, Hallikainen kertoo. Muutoksista on luvassa tarkempaa tietoa alkuvuodesta heti uuden materiaalin julkistamisen jälkeen. Päivitysurakan ja myös Suomen Yrittäjien järjestökentän massiivisuudesta kertoo uusien logojen työstöprosessi: logoja luotiin eri tiedostomuodoissa koko järjestön käyttöön yhteensä peräti 11 000 kappaletta! Logo näyttää uudelta, mutta päivitystyö on kuitenkin tehty vanhaa kunnioittaen, Hallikainen sanoo. Visuaalisten uudistusten takana on mainostoimisto SEK Promote. Joulun Aikaa Rauhaisaa Vuotta Hyvää alkavaa 2013 APTEEKKI - PALVELEVA AMMATTITAITONEN TERVEYDENHUOLLON OSA - Alavieskan Apteekki - Himangan Apteekki - Kalajoen Apteekki - Nivalan Apteekki - Sievin Apteekki - Ylivieskan Apteekki

27 Muutoksia maksuaikoihin ja perintään Tiina Toivonen Vuonna 2013 astuu voimaan uusia säännöksiä, jotka koskevat elinkeinonharjoittajien keskinäisiä sekä elinkeinonharjoittajan ja julkisyhteisön, kuten kunnan, välisiä liikesuhteita. Kuluttajakauppaan muutokset eivät vaikuta. Uudistusten on tarkoitus astua voimaan maaliskuussa. Jatkossa elinkeinonharjoittajan ja julkisyhteisön välisissä tavara- ja palvelusopimuksissa tulee huomioida muun muassa muutokset maksuajan enimmäiskestosta, perinnän vakiokorvauksesta sekä lakisääteisestä viivästyskoron määrästä. Maksuaikoihin tulossa rajoituksia Uudella lailla kaupallisten sopimusten maksuehdoista rajoitetaan sitä, kuinka pitkistä maksuajoista elinkeinonharjoittajan ja hankintayksikön välisissä liikesuhteissa voidaan enintään sopia. Jos julkisyhteisö ostaa tavaroita tai palveluja yritykseltä, maksuaika saa olla lähtökohtaisesti enintään 30 päivää laskun vastaanottamisesta. Säännöksellä halutaan suojata tavallisesti heikommassa asemassa olevaa yrittäjää ja yritystä kohtuuttoman pitkiltä maksuajoilta. Osapuolet voivat poikkeuksellisesti sopia yli 30 päivän maksuajasta, jos tällaiselle sopimukselle on olemassa selviä ja hyväksyttäviä perusteita. Yli 60 päivän maksuajasta sopiminen on kuitenkin kaikissa tilanteissa kielletty. Maksuaikoja koskevia rajoituksia ei sovelleta sopimuksiin, jotka on tehty ennen lain voimaantuloa. Maksuajoista sopimista rajoitetaan kevyemmin, kun liikesuhteen osapuolet ovat molemmat elinkeinonharjoittajia Osapuolet voivat sopia jatkossakin aina laissa määrättyjä ylärajoja lyhyemmistä maksuajoista. tai yrityksiä. Elinkeinonharjoittajien välisissä sopimussuhteissa tulee sopia nimenomaisesti, jos halutaan käyttää yli 60 päivän pituista maksuaikaa. Sopimusvapaudesta huolimatta maksuaika ei saa olla koskaan velkojayritykselle kohtuuttoman pitkä. Sääntelyn taustalla on tahto suojata velkoja-asemassa olevien yrittäjien ja pk-yrityksien omaa maksuvalmiutta ja kilpailukykyä niin, etteivät suuret toimijat venytä omia maksuaikojaan kohtuuttoman pitkiksi. On kuitenkin hyvä huomata, että osapuolet voivat sopia jatkossakin aina laissa määrättyjä ylärajoja lyhyemmistä maksuajoista. Viivästyskorkoihin muutoksia Lakimuutoksen myötä Suomessa sovelletaan lakisääteiselle viivästyskorolle kahta eri korkokantaa. Kuluttajakaupassa viivästyskorko ei muutu, vaan sen määrä tulee olemaan jatkossakin viitekorko lisättynä korkolain mukaisella 7 prosentin lisäkorolla. Tällä hetkellä viivästyskoron suuruus on 8 prosenttia vuodessa. Sen sijaan yritysten sekä yritysten ja julkisyhteisöjen välisiin kaupallisiin sopimuksiin sovelletaan lakimuutoksen myötä viivästyskorkoa, jonka määrä on kahdeksan prosenttiyksikköä korkeampi kuin viitekorko. Näin ollen viivästyskoron suuruus olisi 9 prosenttia vuodessa. Lakimuutos ei kuitenkaan edellytä käyttämään lakisääteistä viivästyskorkoa, vaan velkoja voi jatkaa nykyisen suuruisen viivästyskoron perimistä tai osapuolet voivat sopia muusta viivästyksen seuraamuksesta. Perinnästä 40 euron vakiokorvaus Viivästyskoron lisäksi velkojayrityksellä on mahdollisuus jatkossa periä viivästyneestä maksusta ja sen perinnästä vakiokorvausta enintään 40 euroa. Säännös on uusi, eikä velkojalla ole ollut aikaisemmin mahdollisuutta periä viivästyskorvausta ellei siitä ole osapuolten välillä sovittu. Vakiohyvitys ei koske kuluttajakauppaa. Vakiokorvauksen lisäksi velkojalla on oikeus saada korvausta perinnästä aiheutuvista kuluista, jos niiden tosiasiallinen määrä ylittää 40 euroa. Esimerkiksi perintätoimiston käyttäminen saatavien perinnässä nostaa tavallisesti yrittäjälle koituvia kustannuksia yli 40 euron. Laki ei velvoita käyttämään hyvityssanktiota, vaan velkoja voi jättää sen niin halutessaan myös perimättä. Yritys myy julkisyhteisölle Maksuaika enintään 30 päivää. Yli 30 päivää vain erikseen sovittaessa ja hyvin perustein. Yli 60 päivän maksuaika kielletty. Yritys myy yritykselle Yli 60 päivän maksuajasta sovittava erikseen. Hyvää Joulua ja Menestyksellistä vuotta 2013 Kotipizza Heinolankaari Kokkola, puh. (06) 822 6025 Kotipizza Kallentori Kokkola, puh. (06) 822 0044 Kotipizza Tori Raatihuoneenkatu 7 Pietarsaari, puh. (06) 723 4887 Kotipizza Rautatiekatu 6, Ylivieska puh. (08) 423 723 Kotipizza Urheilutie 2, Nivala puh. (08) 4495 500 Kotipizza Neste Pedersöre Edsevö, puh. (06) 781 9550

28 Toivotamme Rauhallista Joulua jamenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 PEDERSÖRE REISJÄRVI CNC-putkentaivutus - Robottihitsaus - Pulverimaalaus Ähtäväntie 366 ÄHTÄVÄ p. (06) 788 9300 www.varax.fi www.bothniaservice.com www.knk-networks.fi Purmo Gräv & Transport Uudisrakentajantie 1, PURMO (06) 732 2222, 0400 363 048 www.pgt.fi www.elho.fi PIETARSAARI Permonkaarre 107, Pietarsaari/Jakobstad www.elkamo.fi Hylkirannantie 158, 85900 Reisjärvi. Puh. 0400 684 277, 040 960 3198 Kangaskylän Pitokartano Lehtorannantie 11, 85930 KANGASKYLÄ Ajanvaraus ja tiedustelut: Hanna Niemi puh. 040 7077 814 hanna.niemi@kangaskylanpitokartano.fi Kartanohotelli Saari Susisaarentie, REISJÄRVI Puh. 050 550 3577 VM Sähköpalvelu Kiljanrannatie 246, REISJÄRVI. Puh. 044 5064 980 www.norlic.fi Pietarsaari - Kokkola www.sunds.nu MAAURAKOINTI HUHTALA & KIVINIEMI Ay Suoperäntie 148 REISJÄRVI. Puh. 040 5066 023 oy ab www.pept.fi Kärkimalli Oy Kenkäsentie 7, Pietarsaari p. (06) 7234 442 City Car Wash Kauppiaankatu 16, 68600 Pietarsaari Puh. 050 400 6278 Pietarsaaren Kolarikorjaus Jakobstads Krockreparation www.pietarsaarenkolarikorjaus.fi - Sähkösuunnittelu - Sähköalan palvelut Aaro Puurula, puh. 0400 893 412 apelon@pp.inet.fi Tilausliikenne PARAS LUOTTO- LUOKITUS Kiljanrannantie 232, REISJÄRVI. Puh. 040 038 7962 Erkin Halli Permonkaarre 109, Pietarsaari. Puh. 050-3617 118 Toivontie 7, REISJÄRVI Puh. (08) 776 960 www.steelprisma.com

Toivotamme Rauhallista Joulua jamenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 29 SIEVI Vaihtolavakuljetukset - Pakettiautokuljetukset - Lokahuolto KUSKAS KY Tuomo Ojala - Kalliontie 129, Koivisto - 040 527 4157 KUSKAS SENKIN KUSKAS www.ojalagroup.com Lähikauppa T:mi Jämsä Laitala p. (06) 886 614, 044 5403 444 Jussinmäentie 1 B, Sievi. Puh. (08) 482 177 www.kimppakoti.fi - Lounaspalvelut - Kokouspalvelut - Pitopalvelut Puh. (06) 885 132 tai 044 365 3146 TOHOLAMPI Ullavantie 1, 69300 Toholampi, Puh. (06) 885 885 LA-Sisutus Puh. (06) 885 412 Puh. 0400 768 323, Kannustie 140, 69300 TOHOLAMPI Meiltä uudis- ja saneerauskohteet JMT Koskela Oy Kosilankatu 3, 67700 Kokkola p. (06) 8310 666 Kannustie 7 69300 Toholampi p. (06) 8817 700 Asematie 28 69100 Kannus p. (06) 873 770 Lohtajantie 240 68230 Lohtaja p. 044 7475 240 ULLAVA www.sievitalo.fi www.isoniemi.fi LUOMAN KORJAAMO KY TOHOLAMPI puh. 0400 265 992 Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta MAANRAKENNUS E.ILMARINEN Vionojantie 11, ullava puh. 0500 633 726

30 Toivotamme Rauhallista Joulua jamenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 Sähköasennus Kalliokoski T:mi 68370 ULLAVA, puh. 0400-423 460 maatalouskoneet.fi OSTO MYYNTI VÄLITYS MATTI KOSKIMAA 0400 895 174 Soitellaan! Myös maatalouskoneiden ja -irtaimistojen arviointipalvelu! Monipuolista huoltoa sähkölle, kylmälle & elektroniikalle SÄHKÖ- JA KYLMÄHUOLTO Kaustisentie 475 Yli-Ullava. Puh. 050-3040 363 HONKALAN PAJA Kaustisentie 545, 68300 YLI-ULLAVA Puh. 0400-182 171 Kuljetusliike Veljekset Anttila Ky p. 0400 265 592 - sähköasennus - sähkösuunnittelu - urakalla tai laskutustyönä Sähköinsinööri PULKKINEN HANNU 69820 Räyrinki puh. 0400 361 503 VETELI YLIVIESKA Riveron Oy Puh. (08) 4106 600 www.sytyke.fi www.vetelinkonemetalli.fi p. 020 718 9670 www.termater.fi EK-RASKASHUOLTO Räyringintie 1100, puh. 044 559 2960 LVI- ja Metalliasennus J. Puusaari Oy p. 0400-564 061 UUDISRAKENTAMINEN JA SANEERAUS Pakkalan Monitoimi Peltokuja 4, puh. 0400 361 293 Rakennuspalvelu Kari Heikkala Puh. 040 742 2667. Oosintie 8, 69700 Veteli kari.heikkala@pp.inet.fi Koneurakointi & Kuljetus T. Haukilahti AUTOPURKAAMO A. KOSKELA Puh. (08) 422 400, 0400 382 884, 0400 892 264 www.omegakeittiot.fi Et-Listat Oy Pasi Korpela Oy p. 0400-564 061 Puh. 0400-766 582 www.mattirauhlaoy.com

31 Priotec tähtää merkittäväksi muovialan toimijaksi Jorma Uusitalo Kokkolalainen Priotec Oy on alunperin Kannuksen Eskolassa vuonna 1990 perustettu teknisen muovin asiantuntija. Yrityksen silloiset omistajat huomasivat, että ruiskupuristettavilla muovituotteilla oli tuohon aikaan kysyntää erityisesti Oulun-seudulla. Tänä päivänä Priotec on osa FW Capital-konsernia, johon kuuluvat lisäksi teollisuuden prosessitoimituksiin erikois- yrityksen pitää pystyä tuottamaan lisäarvoa asiakkailleen tuneet Fineweld Oy ja Fineweld Sverige Ab sekä Teräspalvelu Ketepa Oy. Valtaosa tuotannosta teollisuuden alihankintaa Viimeisten neljän vuoden aikana Priotec on kasvanut voimakkaasti sekä orgaanisesti omaa liikevaihtoaan kasvattamalla että yritysostojen kautta. Kuluvan vuoden alussa yhtiö osti Mietko Oy:n ruiskupuristusta koskevan liiketoiminnan. Marraskuussa TJ Muovi Oy:n osakekanta, tuotevalikoima ja asiakassopimukset siirtyivät Priotec Oy:lle. - Neljä vuotta sitten alkoi yrityksen määrätietoinen kehittäminen ja sitä kautta liikevaihdon kasvattaminen. Tavoitteena on saada Kokkolaan pitkällä aikavälillä merkittävä muoviteollisuuden kansainvälinen toimija, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Mika Liedes. Hänen mukaansa kasvuvauhti on ollut hyvä, ja tällä hetkellä yrityksellä on asiakkuuksia eri puolilla Suomea. Viennin osuus on noin 20 prosenttia. Yrityksen tuotannosta 80 prosenttia koostuu teknisen muovin alihankinnasta teollisuudelle, ja loppuosa on Priotecin omia tuotteita. Vuonna 2009 yhtiö lanseerasi oman Priot-tuotemerkin. Vuosien varrella Priotec on solminut useita merkittäviä tuotantosopimuksia. Nokia Siemens Networksin kanssa syntyi yhteistyösopimus suojakorkkituotteesta vuonna 2009. Seuraavana vuonna oli vuorossa sopimus samasta tuotteesta Foxconnin kanssa. Nokia Siemens Networksin ja Foxconnin lisäksi Priotecilla on muitakin merkittäviä asiakkuuksia kuten tamperelainen Artekno Oy, Sievin Jalkine, Boliden ja Pisla Oy. Tuotteen ja toiminnan oltava laadukkaita Mika Liedeksen mukaan yksi syy siihen, miksi Priotec on voittanut merkittäviä asiakkuuksia, on henkilökunnan ammattitaito. - Meillä on työntekijöitä, joilta löytyy yli 20 vuoden kokemus teknisestä muovista. Pystymme hallitsemaan koko tuotantoprosessin suunnittelusta varastointisopimukseen, jota asiakkaat erityisesti arvostavat. - Meillä on tuotannossa myös erittäin laaja konekanta, jonka sulkuvoimat vaihtelevat 25 tonnista 240 tonniin. Voimme tehdä suurimmillaan kilon painoisen ja vesiämpärin kokoisen tuotteen. Liedes korostaa, että yrityksen pitää pystyä tuottamaan lisäarvoa asiakkailleen. - Muovituotteet ovat yleensä niitä kaikkein halvimpia osasia teollisuuden tuotannossa. Paitsi että tuotteen pitää luonnollisesti olla laadukas, sama korkea laatuvaatimus koskee toiminnan laatua. Esimerkiksi tilausvahvistuksen asiakkaat haluavat nopeasti. Meidän täytyy olla lisäksi joustavia ja valmiita neuvottelemaan asiakkaan kanssa mahdollisista muutoksista. Priotecin arvoja ovat asiakaslähtöisyys, rehellisyys, aito kommunikointi sekä jatkuva parantaminen. - Asiakkaat haluavat asioimisen helppoutta ja rehellisyyttä. Esimerkiksi sitä, että jos joku asia ei meiltä onnistu, se sanotaan suoraan. Kiina-buumin jälkeen asiakkaiden käyttäytymisessä on havaittavissa uudenlaisia merkkejä. - Kun teollinen asiakas haluaa muutoksia, ne on toteutet- Toimitusjohtaja Mika Liedes (vas.) ja Janne Järvikylä tarkistavat, että valmis tuote on suuri sellainen, kuin sen kuuluukin olla. Juhani Brusin on yksi Priotecin palveluksessa olevista teknisen muovin ammattilaisista. tava nopeasti. Monet yritykset ovatkin tuoneet muotteja Kiinasta takaisin Suomeen, koska täällä asiointi on joustavampaa ja helpompaa esimerkiksi kommunikoinnin ansiosta. Tuotekehittelyssä on hänen mukaansa tärkeää osata arvioida, millainen muovilaatu sopii parhaiten asiakkaan kulloiseenkin tarpeeseen. - Tuotekehitystä teemme pääsääntöisesti yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaalla voi olla vaikkapa tuotekuva, josta lähdemme yhdessä kehittämään tuotetta, joka on mahdollista ruiskupuristaa. Tuotekehityksessä on keskeistä ammattitaidon lisäksi se, että työntekijät sitoutuvat asiakkaaseen ja hänen tarpeisiinsa, Liedes korostaa. Priotec hoitaa myös asiakkaidensa muottien huollon. Muotit ostetaan joko kotimaasta tai Kiinasta sen mukaan, miten asiakas haluaa. Jos muotit hankitaan Kiinasta, silloinkin sen hoitaa kotimainen yritys. - Tulevaisuus näyttää lupaavalta, sillä muovia voi tehdä Suomessa teollisesti, ja kotimaassa on paljon asiakkaita, jotka tarvitsevat muovia. Meiltä vaaditaan kuitenkin paljon työtä, jotta Priotec tunnetaan markkinoilla entistä paremmin. Sen takia meillä käy paljon yritysvieraita, koska haluamme osoittaa heille, että Kokkolassa toimii alan kansainvälisen tason toimija, Liedes sanoo.

32 VoisimmeKo olla avuksi? opiskele non-stop! olemme yrityksen kumppani, kun yritys kehittää toimintaansa kehittää henkilöstönsä osaamista Haluatko kehittää ammattitaitoasi? Löydä täydennyskoulutuksemme. Tarjoamme koulutuksia ajankohtaisista työelämän, johtamisen ja liiketoiminnan teemoista. www.chydenius.fi -> Kauppatieteet Käy nettisivuillamme jättämässä yhteystietosi niin lähetämme kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän asiakaskirjeemme ja tietoa ajankohtaisista koulutuksistamme! Avoimen yliopiston monipuolisesta opintotarjonnasta löydät aina oikeat opinnot: ajanvietteeksi tai ammatinvaihtoon, täydennyskoulutuksen tarpeeseen tai tutkinnon tavoitteluun. Opinnot vastaavat tavoitteiltaan, tasoltaan ja vaatimuksiltaan Jyväskylän yliopiston antamaa opetusta. näiden aineiden opinnot voit aloittaa avoimessa yliopistossa milloin haluat, non-stop: Aikuiskasvatustieteen perusopinnot (JY, 25 op) Hyvä elämä ja etiikka (JY, 5 op) Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen perusopinnot (JY, 25 op) Erityispedagogiikan perusopinnot (JY, 25 op) Matematiikan perusopinnot (JY, 25 op) Nuorisotutkimuksen perusopinnot (JY, 25 op) Psykologian aineopinnot (JY, 35 op) Psykologian perusopinnot (JY, 25 op) Sosiaalitieteiden perusopinnot (sosiaalityö) (JY, 25 op) Sosiaalityön aineopinnot (JY, 60 op) Tietotekniikan perusopinnot (JY, 25 op) Varhaiskasvatustieteen perusopinnot (JY, 25 op) Yhteystiedot: Talonpojankatu 2B, Kokkola PL 567, 67701 Kokkola opintoneuvonta@chydenius.fi www.chydenius.fi Menestyvä brändi pienellä budjetilla -seminaari keräsi salin täyteen osallistujia. Kuvassa luennoitsija Patrick W. Jordan, joka on alansa johtavia asiantuntijoita. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Keski-Pohjanmaan yrittäjät ja Centria tutkimus ja kehitys Huomio myyntiin!-projekti sekä Best-Hall Oy. Tervetuloa opiskelemaan! KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS w w w. c h y d e n i u s. f i

33 Greenhouse-projektilla tehokkuutta kasvihuoneeseen Aleksi Hauhtonen esittelee kasvihuonekurkkua. Kasvin alaosasta poimitaan joka päivä kypsät kurkut. Tyhjä varsi kootaan sivuun ja tehdään tilaa ylempänä varressa kasvaville hedelmille. Jotta kasvihuone tuottaisi parhaan mahdollisen sadon, olosuhteet pitää säätää tarkasti. Automatiikkaa lisäämällä vähennetään työtä kasvuympäristön tarkkailussa ja lisätään kasvintuotannon tehokkuutta. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen Greenhouse-projektissa kehitetään antureita kasvualustan kosteuden mittaukseen. Yhteistyökumppanina hankkeessa on Kannuksen kauppapuutarha. Kannuksen kauppapuutarhan kasvihuoneissa on ollut jo pitkään käytössä antureita, jotka mittaavat muun muassa lämpötilaa. Kehitteillä oleva anturi mittaa kasvuvillan kosteutta, johtokykyä ja lämpötilaa. Käyn kerran päivässä kaikki kasvihuoneet läpi ja mittaan villasta kosteuden, johtokyvyn ja lämpötian. Greenhouse-projektissa on kehitetty anturia, joka mittaa samoja lukemia ja minä näen arvot koneen ruudulta, kertoo toimitusjohtaja Aleksi Hauhtonen. Tavoitteena on saada anturit myös säätelemään kastelua. Jos mittaustulos osoittaisi kosteuden kasvualustassa laskeneen liian alas, automatiikka käynnistäisi kastelun. Nykyään Hauhtonen säätää kasteluohjausta itse tekemiensä mittausten mukaan. Kokeilujen myötä on saatu kehitettyä anturi, jonka tuottamat mittaustulokset vastaavat hyvin käsin tehtyjä mittauksia. Seuraavaksi yritetään saada anturit toimimaan langattomasti. Langattomuudessa olisi etuna, että voisin halutessani siirtää anturia toiseen paikkaan. Langallista on vaikeampi siirtää, selittää Hauhtonen. Omavaraisuutta energiantuotantoon Greenhouse-projekti yhdistää yliopistokeskuksen eri tieteenalojen asiantuntemusta kasvihuoneen tehokkuuden parantamiseksi. Informaatioteknologian tutkijat kehittävät antureita, kun taas toisessa osassa projektia kemistit testaavat mahdollisuuksia saada aikaan energiaomavarainen kasvihuone. Tutkijatohtori Tero Tuuttila yliopistokeskuksesta selittää, että tarkoituksena on kaasuttaa orgaanista ainetta, esimerkiksi puuhaketta ja kasvijätettä, sähköksi ja lämmöksi. Syntyneestä tuotekaasusta yritetään erottaa hiilidioksidi niin, että sen voi johtaa kasvihuoneeseen. Aleksi Hauhtonen huomauttaa, ettei hiilidioksidin erottelua voida suin päin kokeilla kasvihuoneessa, jossa tuotetaan syötäviä kasveja. Ensin täytyy testata laboratoriossa, että hiilidioksidi on riittävän puhdasta. Hauhtonen pitää Greenhouse-projektissa mukanaoloa sekä mielenkiintoisena että yrityksen toiminnalle merkittävänä. Hän toteaa, että Suomen korkeiden tuotantokustannusten takia täytyy koko ajan etsiä keinoja tehostaa tuotantoa. Lähiruokaa Kannuksesta Kannuksen kauppapuutarha kasvattaa kurkkua ja salaattia kasvihuoneissa ympäri vuoden. Suurin osa tuotteista myydään Pohjois- Suomen alueelle. Hauhtonen pitää pahimpana kilpailija ulkomaista tuontia, joka laskee vihannesten hintoja niin, että välillä joudutaan myymään tappiolla. Hän vakuuttaa, että puhtaasti tuotetun kotimaisen kurkun tunnistaa mausta. Suomessa ei voi käyttää tuholaisten ja tautien torjuntaan myrkkyjä. Tuholaisia torjutaan petopunkeilla ja tauteja sienivalmisteilla. Ulkomailla saatetaan käyttää kovia myrkkyjä ja kasvit voivat kasvaa ulkona valtateiden varsilla. Täällä kasvihuoneessa kulkiessani voin itse syödä kurkun pensaasta, se on puhdas. Kasvava kiinnostus lähiruokaan näkyy yrityksen tuotteiden kysynnässä. Hauhtosen mukaan Kannuksen kauppapuutarhan kasvattamat vihannekset mielletään vielä Oulussakin lähiruoaksi. Kuluttajat ovat alkaneet hiljalleen ymmärtää lähiruoan merkityksen. He ovat valmiita jopa maksamaan siitä, etteivät tuotteet ole kiertäneet monen käden kautta. Teksti ja kuva: Päivi Vuorio

34 Toivotamme Rauhallista Joulua jamenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 Ylivieskan Rätinki Kauppakuja 4, YLIVIESKA. Puh (08) 424 868 www.ratinki.fi Hakatie 3 Ylivieska www.savarinkatsastus.fi Maanrakennustyöt ammattitaidolla - rakennuksien pohjatyöt - jätevesijärjestelmät - pelto- ja metsäojitukset - ym. kaivuutyöt Tmi Joonas Rautakoski Puh. 044 531 7929 www.jrautakoski.fi YLI 70 VUODEN KOKEMUSELLA Puh. (08) 410 6300 www.ylivieskankivihiomo.fi Kotirannan Vihannesjaloste Oy Viljavarastontie 21, 84100 YLIVIESKA Puh. (08) 420 312 fax (08) 420 331 www.vihannesjaloste.fi www.sahakka.fi TAKSI YLIVIESKA 0600-30050 www.viitamaacaravan.fi www.jk-remontti.fi Meiltä renkaat ja alumiinivanteet RENGASLIIKE SORJONEN Kiskotie 4, Ylivieska puh. (08) 424 915, 0400 689 291 rengasliikesorjonen.fi PREMEC OY www.premec.fi Rose Grilli ja Salaattibaari Torikatu 8, 84100 Ylivieska. Puh. (08) 420 042 www.ojanpera.fi

Toivotamme Rauhallista Joulua jamenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 35 Autopalvelu Parkkila Oy Suopellontie 4, Ylivieska. Puh. 044 2628 474 www.parkkila.fi Ylivieskan Ravintolat Oy Aurinkoenergiaa 30v. kokemuksella Koneenrakennus ja automaatio Yritys tai yksityinen, ota yhteyttä! www.huumo.fi HANNU HUUMO KY 050-3669 414 hannu@huumo.fi 040-3362 460 henri@huumo.fi www.vieska.net T M I J U K K A J Y L H Ä T e l k k ä t i e 7 a s 2. 8 4 1 0 0 Y L I V I E S K A P u h. 0 4 4 0 2 9 4 5 1 0 www.tppkokko.fi Yrittäjä INFO Arvonlisäverotuksen verokannat nousevat Verohallinnon laskutusohjetta päivitetty Arvonlisäverotuksen kaikkia verokantoja nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 2013 alusta. Muutoksessa sovelletaan samoja siirtymäsäännöksiä kuin vuoden 2010 kesällä, jolloin verokantoja nostettiin edellisen kerran. Nyt kannattaakin palauttaa mieleen Verohallinnon ohje alvmuutoksista vuodelta 2010. Mitä verokantaa sovelletaan? Tavaran tai palvelun toimitushetki ratkaisee oikean verokannan. Verokanta ei siis määräydy laskutus- tai maksuhetken mukaan. Poikkeuksena on kuitenkin ennakkomaksu, jonka verokanta määräytyy maksuhetkellä voimassa olevan verokannan mukaan. Muutos tulee ottaa huomioon taloushallinnon järjestelemissä ja sopimuspohjissa. Jos yleisen verokannan alainen tavara tai palvelu on toimitettu tämän vuoden puolella, verokanta on 23 prosenttia, vaikka asiakas mahdollisesti maksaisikin laskun ensi vuoden puolella. Toisaalta, jos myyjälle kertyy ennakkomaksua vuoden 2012 puolella vuonna 2013 toimitettavasta yleisen verokannan alaisesta tavaran tai palvelun myynnistä, sovellettava verokanta on 23 prosenttia, kun asiakas maksaa suorituksen vuonna 2012. Jos asiakas kuitenkin maksaa myyjälle kertyneen ennakkomaksun vuoden 2013 puolella, verokanta on 24 prosenttia. Myyjän pitäisi näin ollen tietää laskutushetkellä, koska asiakas maksaa laskun. Odotettavissa on, että verokantamuutos aiheuttaa jonkin verran lisätyötä korjauslaskujen tekemisen vuoksi. Verokannan muuttuessa keskeneräisiin palvelumyynteihin sovelletaan palvelusuorituksen päättymisajankohdan verokantaa. Palvelu katsotaan suoritetuksi, kun se on tosiasiallisesti asiakkaan Tavaran tai palvelun toimitushetki ratkaisee oikean verokannan. käytettävissä. Jatkuvana suorituksena tapahtuviin tavaran ja palvelun myynteihin sovellettava verokanta määräytyy tilitysjakson päättymishetkellä voimassa olevan verokannan mukaan. Jatkuvana suorituksena tapahtuvissa tavaran ja palvelun myynneissä (esimerkiksi vuokrauspalvelu) vastike määräytyy ajan kulumisen perusteella. Jos vuokranmaksujakso on 1.9.2012 28.2.2013, palvelu katsotaan suoritetuksi 28.2.2013 ja sovellettava verokanta on 24 prosenttia koko jaksolta. Jos myyjä saa ennakkomaksun ennen 1.1.2013, myyntiin sovelletaan 23 prosentin verokantaa. Osamaksukaupassa veronsuorittamisvelvollisuus syntyy, kun tavara luovutetaan ostajalle. Oikaisuerien verokanta Annettuihin alennuksiin, luottotappioihin ja muihin oikaisueriin sovelletaan sitä verokantaa, joka oli voimassa, kun tavara tai palvelu suoritettiin. Oikaisuerät tulee kohdistaa toimitusperiaatteen mukaan, vaikka kysymyksessä olisi aikanaan ollut esimerkiksi ennakkomaksu. Laura Kurki Lisätietoa: Verohallinnon ohje alv-muutoksista 2010: www. vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Arvonlisäverotus > Verokannat > Arvonlisäverokantojen muutos (1.7.2010) Laskutukseen tulee muutoksia 1.1.2013. Kunkin kohdan jälkeen mainittu numero viittaa Verohallinnon ohjeen lukuihin Minkä EU-maan laskutussäännöksiä sovelletaan? - Arvonlisäverolaissa säädetään, milloin laskutukseen sovelletaan Suomen säännöksiä (4). Laskunantovelvollisuus - Tavaroiden yhteisömyyntejä koskevista ennakkomaksuista ei enää ole velvollisuutta antaa laskua (5.1). - Lasku on annettava myös eräistä toisessa EU-maassa tapahtuvista myynneistä, jotka ovat Suomessa verottomia (5.2). - Yhteisömyyntejä ja toisen EU-maan arvonlisäverolain (AVL) 65 :ää vastaavan säännöksen mukaisesti kyseisessä jäsenvaltiossa verotettavaa palvelun myyntiä koskevien laskujen antamiseen on säädetty määräaika (5.6). - Tavaroiden yhteisömyynnistä on annettava lasku viimeistään tavaran toimituskuukautta seuraavan kalenterikuukauden 15. päivänä (5). Laskumerkinnät - Laskumerkintävaatimuksia on tarkennettu käännetyn verovelvollisuuden tilanteissa, marginaaliverotusjärjestelmää sovellettaessa ja kun ostaja laatii laskun (6.1). - Ulkomaan valuutan muunnossa euroiksi voidaan käyttää myös Euroopan keskuspankin julkaisemaa myyntikurssia (6.1). - Kevennettyjä laskumerkintävaatimuksia sovellettaessa vähäarvoisen laskun yläraja nousee 400 euroon (6.2). Laskuihin liittyvä varmistusvelvollisuus - Laskujen alkuperän aitous ja sisällön muuttumattomuus sekä luettavuus on varmistettava koko säilytysajan (7). Lisätietoja: Laskutusohje on luettavissa kokonaisuudessaan verohallinnon verkkosivuilta osoitteesta www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet 2012 > Laskutusvaatimukset arvonlisäverotuksessa ( 18.10.2012)

36 P E R H O Mikroyritysten määrä myönteinen mahdollisuus Jorma Uusitalo Yritysneuvoja Mikko Hänninen Kaustisen seutukunnasta pitää mikroyritysten määrää myönteisenä mahdollisuutena Perholle. - Toimialan kehittäminen, yritysten osaamisasteen nostaminen, tuotteiden ja palveluiden edelleen kehittäminen sekä julkisten yritystukien hyödyntäminen mahdollistavat kasvua jopa yhden henkilötyövuoden verran. Tavoitteena voisi olla puolet mikroyrityksistä, joka tarkoittaa jopa 45 uutta työpaikkaa, Hänninen sanoo. Yritysten ensisijaisena tavoitteena on hänen mukaansa tehdä kannattavaa liiketoimintaa, minkä seurauksena syntyy uusia työpaikkoja. Yli puolet työpaikoista palveluissa Perhossa on 155 yritystä, joista yhdestä kolmeen henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä on 92 kappaletta eli 59 prosenttia koko yrityskannasta. Seitsemän perholaisyritystä työllistää 8-15 työntekijää. Yrityksistä suurin työllistäjä on Jetta-konserni yli sadalla työpaikallaan. Kuluvan vuoden tietojen perusteella viisi prosenttia kuljetuksissa, teollisuudessa ja palveluissa toimivissa yrityksissä suunnittelee henkilöstön lisäämistä. Vuoden 2010 tilastojen perusteella työllisen työvoiman määrä oli Perhossa 1 151 henkilöä. Heistä palveluissa työskenteli 633 työntekijää eli 55 prosenttia. Jalostuksessa työpaikkoja oli 265 (23 prosenttia) ja alkutuotannossa 230 (20 prosenttia). Muilla aloilla oli töissä 23 perholaista eli kaksi prosenttia työllisestä työvoimasta. - Alkutuotannossa muutosta tapahtuu siten, että tilakokojen myötä vakituiset kausiluonteiset työtilaisuudet lisääntyvät työsuhteiden ja yrityksinä tuotettavien palveluiden osalta. Alkutuotannon vähenevä osuus elinkeinorakenteessa hidastuu. Työpaikkaodotukset kohdistuvat jalostukseen, jossa mahdollista on kymmenen prosentin kasvu rakentamiseen ja alihankintaan liittyvän yritystoiminnan ansiosta, Hänninen toteaa. Seutukehittäjällä merkittävä rooli Mikko Hännisen mukaan seudullisella kehittämisorganisaatiolla on merkittävä rooli elinkeinopolitiikan koordinaattorina ja toimeenpanijana. Kaustisen seutukunta ja KASE Yrityspalvelu vastaavat kuntien elinkeinopolitiikan toteuttamisesta. - Palveluja kehitetään suuntaan, jossa yritysneuvonnan tuottavuutta, vaikuttavuutta ja asiakaslähtöisyyttä pyritään parantamaan panostamalla verkostoyhteistyön kehittämiseen. Hänninen kertoo, että yhteistyö on käynnistynyt hyvin Kaustisen seutukunnan alueella. Yhteistyön kehittämistä ohjaa erillinen yrityspalvelutiimi, joka koostuu yhteistyösopimuksen sopineista rahoittajan edustajista, ja puheenjohtajana toimii yrityksen edustaja alueelta. - Verkostoyhteistyökumppanit muodostuvat alueelle yrityspalveluita tuottavista yhteistyökumppaneista ja heidän palveluistaan. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Kaustisen TE-toimisto, ProAgria Keski-Pohjanmaa, Finnvera, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ja kuntien yrittäjäyhdistykset, Keski-Pohjanmaan CENTRIA-yksiköt, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Pirityiset ry:n paikallinen toimintaryhmä, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto, kehittämisyhtiöt sekä Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymä, Hänninen luettelee esimerkkejä. Kase Yrityspalvelu on osa valtakunnallista Yritys-Suomi-palveluverkostoa. Sen ansiosta yritykset, yritysten perustajat ja yrittämisestä kiinnostuneet saavat julkisia yrityspalveluita tasapuolisesti ja yhtäläisin perustein koko maassa mahdollisimman vaivattomasti ja samana toimintamallin pohjalta. - Yhteistyökumppaneiden kanssa olemme kokoontuneet yhteen laatimaan yhteiset tuotekortit. Niissä kuvataan palveluiden sisältöä ja sitä, miten palvelut tuotetaan. Marraskuussa kokoonnuimme suunnittelemaan yhteistä toimintasuunnitelmaa. Siinä korostuvat viestinnän kehittäminen ja toimenpiteiden alueellinen vaikuttavuus sekä sen mittaaminen. - Kaikessa toiminnassa verkoston yhteistyökumppaneiden yhteisenä tavoitteena on, että yrittäjä tai yrittäjäksi aikova löytää palvelut, ja toimenpiteissä hyödynnetään verkoston koko osaamista. Yrittäjä ohjataan seudullisen yritysneuvonnan palveluiden käyttäjäksi, jota kautta aukeavat koko verkoston palvelut, seudullisten yrityspalvelujen koordinaattorina toimiva Hänninen esittelee verkoston toimintaperiaatteita. Yritysneuvonnassa hänen vastuukuntia ovat Halsua, Lestijärvi ja Perho. Suurimmat työpaikkaodotukset Perhossa kohdistuvat jalostukseen liittyvien työpaikkojen määrän kasvuun.

P E R H O Perhossa asiat tehdään perholaisella tavalla Yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Terhi Möttönen esittelee Perho-aiheista lautapeliä, jonka myyntituloilla yhdistys sai talousasiansa hyvälle mallille. naisyrittäjille, koska kaikki yritykset kokoon katsomatta ovat tärkeitä. Perhossakin on kokeiltu monenlaista, mutta täälläkin kasvu lähtee pienistä yrityksistä. Jo se, että yksinyrittäjä palkkaa työntekijän, on iso juttu, Möttönen korostaa ja kertoo, että tyky-päiviäkin yhdistys on järjestänyt lähes vuosittain. Tänä vuonna yrittäjäyhdistys tarjoaa perinteisen joulunavauksen sijasta kuntalaisille jotain uutta. - Joulukuussa aattoon saakka joka päivä yhdessä paikallisessa liikkeessä avautuu uusi joulukalenterin luukku. Kyseisessä liikkeessä on erikoistarjouksia, ja asiakkaat voivat täyttää siellä arpalipun, joka osallistuu jouluaattona lahjasäkin arvontaan. Perinteisesti yrittäjät järjestävät lisäksi jouluruokailun, jonne yritykset voivat tuoda työntekijöitään jouluaterialle. Kieltämättä tekemistä on nytkin paljon, mutta yhdistyksen sihteeri Rauni Kivelä on järjestelyissä loistavana apuna. Jäsenetujen merkitys muistettava Perho täyttää ensi vuonna 145 vuotta, ja juhlavuodelle on Möttösen mukaan suunnitteilla isompia juttuja. - Meillä yrittäjäyhdistyksessä ovat jäseninä myös maatalousyrittäjät, ja teemme MTK:n kanssa erittäin hyvää yhteistyötä. Olemme muun muassa valinneet yhdessä Vuoden yrittäjä-palkin- 37 non saajan, joka tänä vuonna oli Korjaamo Lauri & Ville Rauma eli yritys, jossa Ville on tullut kaveriksi isä-laurin perustamaan yritykseen. Tulevana juhlavuonna todennäköisesti valitsemme erikseen Vuoden yrittäjän, Naisyrittäjän, Nuoren yrittäjän ja mahdollisesti Maatalousyrittäjän. Yrittäjäyhdistys on ottanut kantaa myös ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin asioihin. - Äskettäin yrittäjäyhdistys asettui tukemaan kuntaa ambulanssiasiassa. Nyt ambulanssiavun saa 15-20 minuutissa mutta on kaavailtu, että jatkossa ambulanssi tulisi Vetelistä asti ja veisi potilaan Kokkolaan, Möttönen sanoo. - Kunnanjohtaja on yleensä paikalla yhdistyksen hallituksen kokouksissa. Yhdessä vaiheessa järjestettiin yrittäjien aamukahvit, ja sen perinteen voisi taas herättää henkiin. Samoin yrittäjien yhteisestä rekrypäivästä on hyviä kokemuksia, ja sitäkin voisi ajatella ensi kesälle. Möttönen sanoo, että yrittäjyys on Perhossa varteenotettava vaihtoehto työllistyä tulevaisuudessakin. Tärkeää on, että yrittäjät uskaltavat investoida ja että maataloudessa tehdään sukupolvenvaihdoksia. - Jos yrittäjäjärjestöön halutaan uusia jäseniä, silloin on tärkeää, että yrittäjä kokee jäsenyyden kannattavaksi. Käytännössä se tarkoittaa erityisesti sitä, että jäsenetujen merkitystä ei unohdeta. Jorma Uusitalo Perhon Yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajan Terhi Möttösen mukaan Perhossa asiat on tapana tehdä sillä omalla, perholaisella tavalla. Kun puheenjohtaja esittelee yhdistyksen toimintaa, käy pian selväksi, että ainakin yrittäjäyhdistyksen tapauksessa perholainen toimintatapa on mitä kannatettavin. Perhossa yrittäjien järjestäytymisaste on korkea, ja erilaista toimintaa viime vuosiin mahtuu kiitettävän runsaasti. - Meillä järjestäytymisaste on 70-75 prosentin luokkaa, ja jäsenistö on tosi aktiivista. Yrittäjäyhdistyksen hallituksessa on hyvä henki, ja hallitus on kokouksissa hyvin paikalla. Kaiken kaikkiaan yrittäjien kanssa on helppo asioida, Möttönen kehuu. Kuljettajakoulutus kiinnostaa muuallakin Pari vuotta sitten yrittäjäyhdistys laittoi kerralla talousasiansa kuntoon. Syntyi Perho-aiheinen lautapeli, joka hauskalla tavalla esittelee paikallisia yrityksiä. - Lautapeliä myytiin joulun alla lahjaksi yli tuhat kappaletta. Idea syntyi siitä, kun yksi tuttava toi näytille Mouhijärvi-pelin. Yhtenä iltana aloimme tuumata, että me toteutamme sen vielä paremmin. Yksi perholainen erikoisuus on kuljettajakoulutus, jota yrittäjäyhdistys on ollut järjestämässä yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kyseessä on EU-direktiivien mukainen koulutus. Kursseja on ollut tähän mennessä kymmenkunta ja niille on kova kysyntä, sillä pelkästään Perhossa kuljetusalalla työskentelee noin 70 henkilöä. - Saimme järjestettyä koulutuksen edullisesti paikkakunnalla. Kuljettajien ei tarvitse lähteä täältä muualle oppiin, vaan kouluttajat matkustavat Perhoon. Kursseille on tullut osanottajia naapurikunnistakin Seinäjoki-Kokkola- Jyväskylä-akselilta, puheenjohtaja kertoo. Yrittäjäyhdistys on osallistunut kesäisin myös Perhopäivän järjestelyihin, ja keväinen Hyvän olon-päivä on sekin saanut ihmiset aktiivisesti liikkeelle. - Hyvän olon -päivä on kohdistettu erityisesti pien- ja Perholaiset yritykset ovat näkyvästi esillä Möttösessä ja kirkonkylällä loistavissa toteemipaaluissa.

38 P E R H O Muoviitala kehittää uutta hyvällä menestyksellä Sukupolvenvaihdoksen myötä vastuu yrityksestä on siirtymässä Antti (vas.) ja Ari Viitalalle. Jorma Uusitalo Muoviin liittyviin innovaatioihin erikoistunut Muoviitala on erinomainen esimerkki suomalaisesta pk-yrityksestä, joka on luonut vahvasti omaa menestystään ennakkoluulottomalla ja määrätietoisella tuotekehityksellä. - Tuotekehitys lähtee asiakkaiden tarpeista. On tärkeää, että uudet tuotteet tuottavat asiakkaalle lisäarvoa ja että tuotteet ovat kustannustehokkaita valmistaa, sanoo Mehtä-Porasessa toimivan yhtiön toimitusjohtaja Tapio Viitala. Hän korostaa, että yritys tuottaa muovista uusia innovaatioita yli 30 vuoden kokemuksella. Muoviitalan yksi merkittävimmistä ratkaisuista on yli kolmen vuoden tuotekehityksen tuloksena syntynyt sälekaihtimien turvakaihdinmekanismi. EU-direktiivin mukaan kaihtimissa ei enää saa turvallisuussyistä johtuen roikkua vapaana naruja, koska pahimmillaan ne aiheuttavat lapsille hengenvaaran. Yrityksen mallisuojatussa mekanismissa kaihtimen kaikki toiminnot ovat yhden napin takana mukaan lukien kaihdinnarun sisäänkelaus ja kaihtimen vapautus. - Kuluttajien on hyvä olla tietoinen tällaisesta ratkaisusta, jotta he osaavat esimerkiksi ikkunanvaihtojen yhteydessä vaatia ikkunoihin turvakaihtimet, Tapio Viitala sanoo. Tuotekehitys saman katon alla Tuotantoon on edennyt myös yhtiön kehittämä muovinen ikkunakehys. - Oviteollisuudelle suunnattu ikkunakehys on sekin merkittävä oma innovaatio, johon meillä on olemassa mallisuojattu kiinnitysratkaisu. Muovista tehty ikkunakehys on helppo valmistaa ja kiinnittää. Se kestää lisäksi sään vaihteluita kuten kosteutta. - Tuotekehitystyö on jatkuvaa, koska sillä se leipä teh- dään. Samalla kehitämme tuotteiden tuotantoprosesseja. Meidän yksi etu on sekin, että tuotekehitys tapahtuu saman katon alla muiden toimintojen kanssa, Tapio Viitala jatkaa ja kertoo, että uusia, muoviin perustuvia tuotelanseerauksia on tulossa lähi aikoina. Vuodet ovat osoittaneet, että tuotekehityksen lisäksi kilpailussa menestyminen edellyttää korkeaa toimitusvarmuutta sekä kohdallaan olevaa hinta-laatusuhdetta. Muoviitalan toimittamien tuoteartikkeleiden määrä on suuri, yli 350. Yksi osa yrityksen toimintaa on muottituotanto yhtiön omille asiakkaille sekä yrityksille, joilla ei ole omaa muottien valmistusta. - Metallin työstöä tehdään neljässä CNC-työstökeskuksessa ja tarvittaessa myös alihankintana. Sen lisäksi meillä on kokoonpanopalvelu, jos asiakas niin haluaa. Asiakkaalle kokoonpanopalvelu on kustannustehokas ratkaisu ja se vähentää reklamaatioita, koska teemme vaadittavat tarkastukset ennen tuotteiden lähettämistä eteenpäin, kertoo tuotannosta vastaava Antti Viitala. Kylmäkonepalvelut uusi aluevaltaus Muoviitalan uusin aluevaltaus on kesällä käynnistynyt kylmälaitteiden ja ilmalämpöpumppujen asennukset ja huollot sekä ajoneuvojen ilmastointihuollot. - Tällä alueella ei ole alan tarjontaa eli on asiakkaiden etu, kun he saavat tarvitse- Onrakenne tarttui tilaisuuteen Myyntisihteeri Ulla-Maija Purosaari, hallituksen puheenjohtaja Jarmo Hirvinen ja tuotantopäällikkö Samuli Humalajoki ovat tyytyväisiä ovat tyytyväisiä Onrakenteen hyvin sujuneeseen alkutaipaleeseen.

P E R H O 39 mansa palvelun läheltä. Minulla on käytynä kylmäkonekoulutus mikä on edellytys alalle, joka on luvanvaraista ja tarkasti säädeltyä, Ari Viitala kertoo. Koska Perhon seudulle kyseiset palvelut on tähän saakka toimitettu kaukaa, asiakas hyötyy Arin mukaan lisääntyneestä tarjonnasta nopeampina toimitusaikoina ja edullisempina hintoina. Muoviitalassa on meneillään sukupolvenvaihdos, kun perheen lapset Antti ja Ari ovat vähitellen ottamassa vastuun yrityksen toiminnasta. - Jo nyt olen voinut ottaa vähän helpommin, koska pojat ovat ottaneet asioita hoitaakseen. Sukupolvenvaihdosta on tähän mennessä tehty vajaat pari vuotta ja tarkoitus on, että se viedään läpi 3-5 vuoden aikana., Tapio Viitala kertoo. Hänen mukaansa kokemus on jo nyt osoittanut, että sukupolvenvaihdos kannattaa aloittaa riittävän varhain. Jokainen tapaus on omanlaisensa ja on tärkeää, että sukupolvenvaihdos onnistuu optimaalisesti niin luopujien kuin jatkajien näkökulmasta. Muoviitalan työntekijöistä yhteiskuvassa Ville Kytölä (vas.), Veijo Kivelä, Seija Kivelä, Helinä Viitala, Tapio Viitala, Ari Viitala ja Antti Viitala. Jorma Uusitalo Vuonna 2010 perustettu Onrakenne Oy tarttui tilaisuuteen, joka mahdollisti yritykselle lähes sananmukaisesti lentävän lähdön. - Onrakenne on vienyt valmispiippukäsitteen uudelle tasolle, ja yrityksen käyttämä menetelmä on ainutkertainen, sanoo yrityksen tuotantopäällikkö Samuli Humalajoki. Yritys itse määrittelee toiminta-ajatuksensa seuraavasti: - Onrakenne Oy on pitkälle jalostettujen rakennustuotteiden valmistaja. Toiminta-ajatuksena on yhdistää rakennustuotteiden valmistukseen ja toimitukseen kokonaisajattelu. Yhtiö huomioi käyttäjien ja asiakkaiden tarpeet, ja vastaa niihin kokonaisratkaisuilla. Aina pyritään siihen, että asiakas voi todeta saaneensa valmiin tuotteen helposti ja lisäksi nopeasti paikalleen asennettuna. Onrakenne Oy:n tuotteet ovat teollisesti valmistettuja valmiina asiakkaalle toimitettavia suomalaisia laatutuotteita. Kuopiosta löytyi bisneksen paikka Onrakenteen syntyvaihe liittyy kolmisen vuotta sitten konkurssiin ajautuneeseen kuopiolaiseen Piippumiesosakeyhtiöön. Kyseinen yritys aloitti 2000-luvun alussa oikeasti valmiiden savupiippujen valmistuksen. - Meille tarjoutui mahdollisuus hieman yllättäen. Piippumiehen kokonainen kiviainerakenteinen piippu herätti meissä kiinnostuksen, ja kävimme toimitusjohtaja Kari Sivulan kanssa Kuopiossa tutustumassa, voisiko siinä olla meille bisneksen paikka. Onrakenne perustettiin 2010, jonka jälkeen yhtiö osti Piippumiehen konkurssipesän ja siirsi tuotannon Perhoon, kertoo yhtiön hallituksen puheenjohtaja Jarmo Hirvinen. Samuli Humalajoen tavoin Hirvinen painottaa sitä, että Onrakenteen tapauksessa puhutaan aidosti valmiiden savupiippujen valmistuksesta ja asennuksesta. - Noin 30 senttimetrin mittainen pätkä ei ole valmispiippu. Moni asiakas on ymmärtänyt, mistä valmispiipussa todellisuudessa on kyse, vasta siinä vaiheessa kun nosturi on ajanut pihaan, Hirvinen nauraa. Onrakenne valmistaa valmispiippuja OnPiippu-tuotemerkillä. Yhtiön asiakkaita ovat rakentajat, talotehtaat ja rakennusliikkeet. Hirvisen mukaan valmispiippu tarjoaa monissa kohteissa merkittävän kilpailuedun. - Varsinkin silloin, kun aikataulut ovat kireät, valmispiippu on ylivertainen ratkaisu. Sama koskee talvirakentamista. Myös Onrakenteen toimialalla kehitys kulkee kohti entistä laajempia kokonaisuuksia. - Aloitimme pelkällä savupiipulla mutta huomasimme pian, että tarvitaan kokonaisuus, jossa on mukana kokonaisena toimitettava takka. Markkinoilla on selkeä tarve tällaiseen kokonaisratkaisuun. Tulikivi innostui yhteistyöstä, ja lopulta varsin nopeasti, vajaan vuoden kestäneen kehitysprosessin jälkeen, asensimme ensimmäiselle ulkopuoliselle asiakkaalle Valmistulikokonaisuuden loppuvuodesta 2011. Onpiipun tavoin myös Valmistuli poikkeaa olennaisesti markkinoilla tähän asti nähdyistä ratkaisuista, Hirvinen kertoo. Takan ja piipun asennus tapahtuu muutamassa tunnissa kertakäynnillä, ja se soveltuu uusien talojen lisäksi saneerauskohteisiin. Valmistuli-kokonaisuuksia ja Onpiippuja saa muun muassa suoraan Onrakenteelta, Tulikivi-studioista ja talopakettien mukana. Kehitystyö kasvun perustana Onrakenne kasvaa tällä hetkellä voimakkaasti. Viime vuonna liikevaihto asettui hieman vajaaseen miljoonaan euroon, ja tänä vuonna liikevaih- Voimakkaassa kasvuvauhdissa oleva Onrakenne on vienyt valmispiippu-käsitteen uudelle tasolle. don arvioidaan kasvavan noin 20 prosenttia. Yrityksellä on 13 työntekijää, minkä lisäksi yhtiö ostaa ulkopuolelta muun muassa jonkin verran asennuspalveluita, pellityksiä, kuljetuksia ja nosturipalveluita. - Paljon muuta emme ole ehtineet toistaiseksi tehdäkään kuin kehitystyötä. Aluksi paransimme merkittävästi perustuotetta. Tuotantoprosessia on kehitetty, ja meille on tullut uusia tuotteita kuten tulisijan päältä lähtevä piippu ja korvausilmapiippu. Olemme kehittäneet lisäksi systeemin, jonka ansiosta Valmistuli-toimituk- set on helppo rakentaa rossipohjataloihin. Myös pellitykseen on kehitetty menetelmä, joka mahdollistaa pellitysten tekemisen valmiiksi tehtaalla, Hirvinen luettelee. Hänen mukaansa olennaista on se, että kaikkea kehitystyötä tehdään markkinoiden ehdoilla. - Jatkossa kehitystyö painottuu asennuksien ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Loppuasiakkaan näkökulmasta koko toiminnan tavoitteena on mahdollisimman nopea ja helppo toimitus.

40 P E R H O Sukupolvi vaihtui Ikiliikussa Jorma Uusitalo K-Market Ikiliikusta on tullut perholaisille vuosikymmenien kuluessa tuttu ja turvallinen ostospaikka. Monille ohikulkijoillekin Ikiliikku on pitäjän keskustassa tuttu maamerkki, joka kuuluu kunnan kuvaan aivan samalla tavalla kuin muutaman sadan metrin päässä sijaitseva Perhon Esso, joka nykyisin kantaa St1:n värejä. Ikiliikussa kaupankäynti jatkuu tutuissa merkeissä myös äskettäin tapahtuneen sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Mauri ja Marjatta Minkkinen ehtivät pitää kauppaa 27 vuotta vuodesta 1984 alkaen. Nyt vetovastuu on nuorella kauppiaspariskunnalla, kun perheen poika Jari Minkkinen ryhtyi K-kauppiaaksi yhdessä Ritva-vaimonsa kanssa. Ensi askeleet kaupan lattialla Liekö odotettavissa vielä seuraavakin Minkkisten kauppiassukupolvi, sillä haastatteluhetkeen kaupan kahvihuoneessa osallistui myös Jarin ja Ritvan Amanda-vauva. Sen li- Jari ja Ritva Minkkinen ovat Ikiliikun uusi kauppiaspariskunta. Kuvassa myös Amanda-vauva. Tuija Humalajoki (oik.) ja Raija Pannula perholaisille tärkeän palvelutiskin äärellä.

P E R H O 41 säksi perheessä on 2-vuotias Mirella. - Minun kauppiastarina alkoi jo kaksivuotiaana. On olemassa kuva, jossa äitini täyttää hedelmähyllyä ja minä olen siinä kainalossa. Todennäköisesti opin kävelemäänkin täällä kaupan lattialla, Ja- Työt tahtovat seurata kotiin ja helposti huomaamme puhuvamme sohvalla siitä, mihin hintaan Juhla Mokkaa pitäisi myydä ri nauraa. Kauppiasura vaatii kuitenkin hurjan työmäärän ja sitoutumisen, eikä kauppiaana jatkaminen ollut Jarille itsestään selvyys. Lopulta Ritvan rooli oli ratkaiseva. Hän tuli Ikiliikkuun ensimmäisen kerran töihin jouluapulaiseksi 2002. Siitä työmäärä vähitellen lisääntyi. - Yksin en olisi tähän ryhtynyt, ellei Ritva olisi lähtenyt mukaan. Sen ansiosta myös vanhempani pystyivät jäämään kerralla pois käytännön töistä. Äiti toki on edelleen taustatukena, ja isä kulkee kaupassa kiireapulaisena ja kassalla silloin, kun apua tarvitaan, Jari kertoo. Hänen mukaansa päätöstä ryhtyä kauppiaiksi helpotti se, että molemmat ovat nähneet vuosien aikana hyvin konkreettisesti sen valtavan työmäärän, minkä kauppiasura vaatii. - Tämä ratkaisu helpottaa perhe-elämää mutta tuo myös omat haasteensa. Työt tahtovat seurata kotiin ja helposti huomaamme puhuvamme sohvalla siitä, mihin hintaan Juhla Mokkaa pitäisi myydä, Jari myöntää. - Itse olen tykännyt kaupan alan työstä alusta alkaen. Työ on vaihtelevaa, ja tässä saa olla tekemisissä ihmisten kanssa. Ikiliikun vakiintunut asema näkyy esimerkiksi siinä, että kaupalla on paljon vakioasiakkaita ja pitkäaikaisia työntekijöitä, Ritva jatkaa. Jari sanoo yhdeksi hyväksi puoleksi sen, että kauppiaana näkee oman työnsä kädenjäljen. - Ala on haasteellinen, mutta omien ratkaisujen tulokset näkyvät viime kädessä myynnin kehityksessä ja asiakastyytyväisyydessä. Jos ei ole paloa ja tahtoa, ei tule myöskään tulosta. Hän kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että Ikiliikku on pystynyt tarjoamaan työntekijöille pitkiä työuria ja työllistämään monta perholaista. Tällä hetkellä kaupassa työskentelee kauppiaspariskunnan lisäksi kahdeksan työntekijää. Palvelutiski, palvelualttius ja käyttötavarat Ei ole mikään yllätys, että Perhossakin vähittäiskaupan kireä kilpailutilanne aiheuttaa hinnoittelupaineita. Joskus on tehtävä myös uhrauksia, mutta ketjutausta toisaalta mahdollistaa paremmin vaikkapa kilpailutilanteen vaatiman hinnoittelun sekä tuo näkyvyyttä markkinoinnin kautta. Ikiliikun yhdeksi vahvaksi kilpailutekijäksi kauppias sanoo palvelutiskin. - Perholaisille palvelutiski on tärkeä asia, ja se tulee selkeästi esille esimerkiksi asiakaskyselyissä. Monissa paikoissa palvelutiski on entistä harvinaisempi palvelumuoto, ja siksi sitä osataan arvostaa. Jarin mukaan yksin palvelutiski ei kuitenkaan riitä, vaan kilpailussa menestymiseen tarvitaan muutakin. - Monipuoliset elintarvikevalikoimat, pakatun lihan tarjonta sekä kilpailukykyiset hinnat ovat tärkeitä. Sen lisäksi Ikiliikun yksi etu on käyttötavaravalikoima. Perholaisille meidän käyttötavaratarjonta on tärkeä erityisesti siksi, että erikoisliikkeet häviävät näin pieniltä paikkakunnilta. Nyt ei jokaista käyttötavaraa tarvitse lähteä hakemaan muualta. Jarin ja Ritvan vapaa-aika kuluu paljolti lasten kanssa. Jari hyppää kesällä joskus moottoripyörän selkään, ja talvella myös moottorikelkkailu auttaa pääsemään irti työkiireistä. PERHON PALVELEVAT TAKSIT Kirkonkylä Kalliokoski Esa...040 759 6099 Salin Kari-Matti...0400 263 939 Taipale Jaana...0400 263 934 Möttönen A&P Taipale Oy...0500 364 622 Mehtä-Poranen Viitala Tapio ja Helinä...0400 866 518 MARKET IKILIIKKU Hietaniementie 1, PERHO Puh. (06) 863 1300, Fax (06) 863 1511 Arkisin 8.00-21.00 La 8.00-18.00 Su 12.00-18.00 Toivotamme Rauhallista Joulua jamenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 PERHO Sairaankuljetusta ja ensihoitoa Perhon Sairaankuljetus Sami Syrjälä Oy Puh. 0400-462 109 Meiltä tilauksesta täytekakut ja leivonnaiset PERHONJOKILAAKSON MONIPALVELU OY Puh. 0400 108 724 KUROTTAJAPALVELU RANNILA Puh. 044 3526 408 Hitsaus-, asennus- ja LVI-palvelut Rekome Ky P. 0400 137 167 Täyden palvelun lasi- ja puualanliike! Nakkari-Saralampi Ay Kokkolantie 491, 69920 Oksakoski. Puh. 0400-283 402 www.nakkari.com Teräsrakenteiden valmistus ja asennus sekä rakennustyöt PEMETRA OY Jyrki 050 3838 052 Puh. 040 7177 337 www.perhonleipomo.fi Laatu lisää viihtyisyyttä ONRAKENNE Puh. 010 2290 750 www.onrakenne.fi Hius- ja Kauneuspalvelu Marja-Leena Patovisti 044 261 0728 Jyväskyläntie 4, PERHO A & P Taipale OY www.aptaipale.fi Koneurakointi ja Kuljetus J. Isomöttönen Oy Puh. 0400-796 999 www.koneurakointiisomottonen.com Puh. 040-7412 902

42 ALUEELLISET JÄSENETUSI 2012 Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannakatu 1, 67100 Kokkola, p. (06) 8315 292, fax (06) 8223 760 www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa Yleisneuvonta, työsuhdeasiat- ja lomakkeet, yrittäjän kunto- tai perhelomahakemukset. K-P:n Yrittäjien toimisto p. (06) 8315 292 Laki- ja työlainsäädäntö neuvonta. Lakiasiaintoimisto Kimmo Hanhisalo Ky p. 010 2390 850 (myös ruotsiksi) Yöpyminen hotelli Seurahuoneella Kokkolassa ja hotelli Käenpesässä Ylivieskassa jäsenetuhintaan 86 /yö. Seurahuone p. (06) 8653 111, Käenpesä p. (08) 423 611. Luottotiedot kaikista suomen yrityksistä. Maksuton. Ei käytössä heinäkuussa p. (06) 8315 292 Perintäpalvelu- ja neuvonta. Reskont Oy p. (08) 462 421, 044 0582 236 Donegroupilta jäsenetuhintaan työvoiman vuokrausta. p. 010 3872 880, Harjoittelijoita, opinnäytetyöntekijöitä, AMK-opiskelijoita p. (06) 8252 073 Lehtiedut; K-P:n Yrittäjä sanomalehti 5 kertaa/vuosi. Yrittäjä-magazine 1 kertaa/vuosi. Yrittäjä-info sähköisenä Uutiskirjeenä 6 kertaa/vuosi Yrittäjän Omaturva: perusturva kuntoon yhdellä tapaamisella. Omaturvan avulla suojaat perheesi, toimeentulosi ja yrityksesi tilanteissa, joissa joudut yllättäen sairauslomalle tai työttömäksi. p. 010 195 101. Lisätietoja myös osoitteessa www.tapiola.fi/omaturva. Jos olet alle 45-vuotias yrittäjäjärjestön jäsen, kysy lisätietoa yrityksen maksuttomasta investointisuojasta ja terveys-tarkastuksesta osana vakuutusta Yhtiö- ja yritysverotus, sukupolvenvaihdokset ja tilinpäätösneuvonta. KPMG Oy Ab / Minna Herlevi p. 020 760 3000 Lakiasioiden neuvonta sekä perintäpalvelut. Asianajotoimisto Kaitaluoma & Koittola p. (06) 8315 083 Sähköinen varausjärjestelmä koskien kaikkia kotimaan junamatkoja. Jäsenetusi jopa 14-29% (lipusta riippuen) Lisätiedot ja tunnukset puh. (06) 8315 292. Lippujen tilaus www.vr.fi/veturi Terveyteen liittyvät edut. Toimipisteet Kokkolassa ja Kalajoella puh (06) 836 2200 Paikoitusetu Kokkolan Rautatieasemalla (2 paikkaa) ja Kruunupyyn Lentoasemalla (3 paikkaa) Muista laittaa Y-jäsenkortti näkyville. Elisa maksupäätepalvelu, Elisa Kenttä, Elisa Yrityspotti, Elisa Idealiittymä, 010 Yritysnumero, Elisa Viestitin, Elisa Toimisto, Elisa Yrityslaajakaista, Bringio. Tutustu muihin 2012 jäsenetuihin: Elisashopit, yrityspalvelupiste Olli Wiklund p. 050 506 7718. www.elisa.fi/yrittajille Tasokas Menninkäinen mökki Kalajoen Hiekkasärkillä esim. viikonloppu jäsenetuhintaan 230 (6+2 vuodepaikkaa). Varaukset p. (06) 8315 292 Vakuutukset, riskienhallinta ja eläkepalvelut. Fennia p. 010 5033 640 Vapaaehtoinen velkasaneeraustyöryhmä lisätietoja p. (06) 8315 292 Neuvontaa julkisista hankinnoista Asianajajatoimisto Talviaro Oy p. 044 3849 888 Omistajanvaihdospalvelu p. (06) 8243 400 Kansainvälistymisasiat ja neuvonta Marvicon GMmbH, Sveitsi. Hanna Kahanpää p. +41 76 326 7309, Sveitsi Viexpo p. (06) 832 6440 Sampo Pankki. Pasi Rönty p. 010 546 0470 Canterero, Tuisku & Asociados, Espanja, Heikki Tuisku p. +34 66 103 6913 Hotel Express etukortilla 50% alennukset yhteistyöhotelleissa kotimaassa ja ulkomailla. Kortin hinta 114 /12kk + alv 23%. Tilaukset p. (06) 831 5292 Partnerbook: Suurhankkeiden yrityshakemistoon rekistöröityminen -50% Lisätietoja: Antti Pietilä p. 040 159 2188 Blue1 Credits yritysohjelma, jonka avulla yritys voi kerätä credittejä, joita voi käyttää uusiin lentomatkoihin. www.blue1.fi/credits/liity Pyydä kampanjakoodi p. (06) 831 5292. Saat 50 Creditiä liittyessäsi! Toimitusjohtaja Mervi Järkkälä p. 0500 561 145 mervi.jarkkala@yrittajat.fi Järjestöpäällikkö Nina Niemi p. 050 516 76 02 nina.niemi@yrittajat.fi KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN HALLITUS 2012 Toimistosihteeri Riitta Hautala p. 050 338 8029 riitta.hautala@yrittajat.fi Puheenjohtaja Tapio Uusitalo, Nivala 0400 689 864 tapio.uuistalo@nivala.fi Varapuheenjohtaja Pirjo Tuikka, Lohtaja 0400 261 306 pirjo.tuikka@omanetti.fi Varapuheenjohtaja Sakari Klemola, Veteli 0400 287 650 sakari.klemola@klemolanbetonioy.fi Varapuheenjohtaja Markku Kivi, Ylivieska 0400 681 964 markku.kivi@kotinet.com Kaudelle 2011-2012 Varsinainen jäsen: Varajäsen: Haapajärvi Kreetta Kärkkäinen 08 764 900 Pertti Lampela 040 510 5589 Halsua Paavo Hietalahti 06 860 5000 Hannu Mikkonen 040 512 7221 Kannus Marko Niemonen 050 330 4686 Milko Liedes 0400 932 798 Kaustinen Juha Enlund 0400 665 932 Jani Korkiakangas 040 501 7693 Kokkola Hannu Göös 044 274 5135 Joakim Niemi 06 831 1456 Kokkola Lahti Tuomo 0400 667 593 Mervi Reini 0400 867 085 Kälviä Lahja Hautamäki 050 545 5248 Harri Puskala 0400 665 255 Lestijärvi Jorma Tuikka 040 506 0340 Teijo Brandt 0400 160 205 Nivala Martti Liuska 040 555 8102 Marja Poikkimäki 050 596 0226 Pedersöre ilm. myöhemmin ilm. myöhemmin Perho Antti Hietaniemi 0400 265 454 Jorma Isomöttönen 0400 796 999 Reisjärvi Jari Änäkkälä 040 9614610 Jari Kivioja 0400 892 272 Toholampi Tapani Koskela 0440 656 232 Hannu Piilola 040 502 8806 Ullava Riitta Rahkola 06 889 161 Päivi Rahkonen 0500 126 004 Ylivieska Merja Sorvoja 0400 581 545 Matti Kyrölä 040 861 0671 Kaudelle 2012-2013 Varsinainen jäsen: Järjestösihteeri Heidi Huhtala p. 050 328 1769 heidi.huhtala@yrittajat.fi Varajäsen: Alavieska Jarmo Nahkala 0400 767 117 Anja Anias 044 3032 722 Himanka Jorma Särkilä 050 4011 696 Sami Verronen 050 530 4693 Kalajoki Kimmo Salmela 0400 841 720 Juha Rahkola 0440 680 168 Kalajoki Tuula Anttiroiko 044 0582 236 Matti Juola 020 7508 040 Kannus Maarit Kortetmaa 040 7658065 Jukka Kerola 0500 562 252 Kokkola Matti Laitinen 0400 860914 John Hagnäs 020 7658 201 Kronoby ilmoitetaan myöhemmin Lohtaja Juhani Kuoppala 050 3317044 Markus Orjala 06 877261 Nivala Urpo Korkiakoski 0400 586 425 Teuvo Kiiskilä 08 442010 Pietarsaari Jaana Ilmonen 050 5906 378 Heikki Rajala 0500 455 600 Sievi Inke Saviluoto 040 741 6840 Terhi Vähäsalo 044 359 4506 Veteli Esko Aho 0400 777 955 Maarit Lehojärvi 0400 193 423 Ylivieska Antti Rantala 044 322 0447 Matti Mehtälä 08 410 6736 PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT 2012 Alavieska Jarmo Nahkala p. 0400 767 117 hyotykuorma@skalyritys.com Haapajärvi Kreetta Kärkkäinen p. 08 764 900 kreetta.karkkainen@korurasia.fi Halsua Paavo Hietalahti p. 0400 669 322 paavo.hietalahti@hietalahtijapojat.fi Himanka Jorma Särkilä p. 050 4011 696 jorma.sarkila@kotinet.com Kalajoki Kimmo Salmela p. 0400 841 720 kimmo.salmela@kalajoenpuutuote.fi Kannus Maarit Kortetmaa p. 040 7658065 maarit.kortetmaa@kotinet.com Kaustinen Juha Enlund p. 0400 665 392 juha.enlund@pept.fi Kokkola Hannu Göös p. 044 2745 135 hannu.goos@korallituote.fi Kruunupyy Tom Nylund p. 020 764 9351 tom.nylund@fatex.org Kälviä Harri Puskala p. 0400 665 255 harri.puskala@kreivi-talo.fi Lestijärvi Jorma Tuikka p. 040 5060340 lestipuu@lestijarvi.fi Lohtaja Joonas Jukkola p. 0440 319 153 joonas.jukkola@jukkolasystems.fi Nivala Urpo Korkiakoski p. 0400 586 425 urpo.korkiakoski@upicar.fi Pedersöre ilmoitetaan myöhemmin Perho Terhi Möttönen p. 040 583 2290 mottonenterhi@hotmail.com Pietarsaari Virve Tiala p. 050 5636 541 virve.tiala@hotmail.fi Reisjärvi Jari Änäkkälä p. 040 961 4610 valmistusjaasennuspalvelu@co.inet.fi Sievi Vesa Somero p. 044 5177 891 vesa.somero@rakennusliikesomero.com Toholampi Heikki Luoma p. 0400 265 992 heikki.luoma@kase.fi Ullava Päivi Rahkonen p. 0500 126 004 paivi.rahkonen@ullava.fi Veteli Esko Aho p. 0400 777 955 osmoaho@osmoaho.fi Ylivieska Antti Rantala p. 044 322 0447 antti.rantala@hotellikaenpesa.fi

PARHAAT PALVELUT 43 LAKIASIAT FYSIOTERAPIAA JA KUNTOUTUSTA TOIMISTO- JA JULKITILAKALUSTEET RIITA- JA RIKOSASIAT, PERHE- JA PERINTÖOIKEUS, KIINTEISTÖASIAT, KAUPPAKIRJAT, MAKSUKYVYTTÖMYYS, YRITYSASIAT, KESKI-POHJANMAAN LAAJIN VALIKOIMA ERGONOMISIA TYÖTUOLEJA JA TOIMISTOKALUSTEITA AMMATTIKÄYTTÖÖN TYÖSUHDEASIAT YM., MYÖS MAKSUTTOMAT OIKEUDENKÄYNNIT MARALU KALUSTEET X www.toimistokalusteet.com Kosilankatu 3, Kokkola. Puh. (06) 831 5040. Avoinna: ma-pe 9-16.30 MAANRAKENNUSTA LÄMPÖ- JA KYLMÄERISTYSTÄ Lämpö- ja kylmäeristystä sekä telineiden myynti ja vuokraus LASITYÖT PERINTÄTOIMISTOJA Pidä tappiot kurissa, peri saatavat ajoissa VARTIOINTIA Suomen Vartiomiehet Oy SIIVOUS- JA KIINTEISTÖTUOTTEET ANTENNI- JA HÄLYTINJÄRJESTELMÄT TURVAJÄRJESTELMÄT - ANTENNIJÄRJESTELMÄT Virkaman Elektroniikka ja Antennihuolto Ky Kulmakatu 5, 67100 KOKKOLA Puh./Fax (06) 822 4855 e.ahuolto@luukku.com TILINTARKASTUSTA SISUSTAMISTA TYÖTERVEYSHUOLTOA Mariankatu 28, KOKKOLA. Puh. (06) 8287 360 Koulukatu 25-27, PIETARSAARI. Puh. 040 488 2880 MAALÄMPÖKAIVOT SUOMEN PORAUSPALVELU/ BORRTJÄNST MAALÄMPÖKAIVOT Halleihin Kerros- ja rivitaloihin Omakotitaloihin Kesämökkeihin Lisätiedot: Jan-Henrik Sundqvist: 044 337 2060 jan-henrik@suomenporauspalvelu.fi www.suomenporauspalvelu.fi AUTONPESUA City Car Wash DOKUMENTIN JA TULOSTUKSEN HALLINTA PESULAPALVELUA Sähkötie 6, 69100 KANNUS, Puh/fax (06) 870 850. LÄMPÖÄ, ENERGIAA, PUHDASTA SISÄILMAA Palveluihimme kuuluu mm. Ilmalämpöpumpun - asennukset -huollot -konsultoinnit Ilmastointien - huollot - kanavien puhdistus - konsultoinnit Itäinen rengastie PIETARSAARI Tehtaankatu 43 KOKKOLA Puh. 050 4006 278 Avoinna 24 h/vrk Timo Hyväri timo.hyvari@lampopartio.fi Puh. 044 068 5382 Vesa Malmberg vesa.malmberg@lampopartio.fi Puh. 040 960 0604 VALMENNUS- JA KEHITTÄMISOHJELMAT Yrittäjä - mitkä ovat sinun tavoitteesi? Henkilökohtainen coaching auttaa kehittämään itseäsi ja yritystäsi tavoitteellisesti ja tehokkaasti. Kysy tarjous ja varmista tavoitteittesi saavuttaminen! heini.salmu@valmennuskumppani.fi puh. 040-5158 156 Valmennuskumppani Katso lisätietoja: www.valmennuskumppani.fi PERHEKOTITOIMINTAA LÄMMINHENKISTÄ PERHEKOTITOIMINTAA Tuikkulan lastensuojeluyksiköt Keski-Pohjanmaalla Tmj. 044 3332 269 www.tuikkula.fi MAINOSTEIPPAUKSET JA SUURKUVATULOSTUKSET

44 Kannuksen Vesiosuuskunta Kälviän Vesiosuuskunta Lohtajan Vesiosuuskunta Osuukunta Valkeavesi Kalajoen Vesilaitos Reisjärven Vesiosuuskunta Sievin Vesiosuuskunta Ylivieskan Osuuskunta Joulurauhaa ja Siunattua Uutta Vuotta 2013 Julfrid och Välsignat Gott Nytt År 2013 Alavieskan Seurakunta Haapajärven Seurakunta Kalajoen Seurakunta Kannuksen Seurakunta Kokkolan Seurakuntayhtymä Sievin Seurakunta Toholammin Seurakunta Ylivieskan Seurakunta Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2013 Fridfull Jul ocn Gott Nytt År 2013 Haapajärven kaupunki Lestijärven kunta