Pekosen sukuseura ry täyttää 25 vuotta, kunnioitettavan neljännesvuosisadan, kuluvana vuonna 2015.

1 Raimo Pekonen Pekosen sukuseuran vaiheita Pekosen sukuseura ry täyttää 25 vuotta, kunnioitettavan neljännesvuosisadan, kuluvana vuonna 2015. Pekosen sukuseuran hallitus on useiden viime vuosien ajan suunnitellut uuden sukukirjan toimittamista. Edellinen Sukukirja 2 julkaistiin vuonna 2004. Sen toimittivat lopulliseen painokuntoon Mirja ja Raimo Pekonen, kuvatoimit-tajana oli Kirmo Wilén ja taiteilijana edesmennyt Mauno Pekonen. Laajoista etsinnöistä huolimatta ei uuden sukukirjan toimitustyöhön löytynyt vapaaehtoisia eikä ilmeisesti ollut kertynyt aineistoa uuden sukukirjan rakennusaineksiksi. Uutta kirjaa ei siis tarvittane. Sukukirjoihin 1 ja 2 lienee tullut tyhjennetyksi käyttö-kelpoinen materiaali. Sukukirja 2:n alussa on seuran kolmen ensimmäisen puheenjohtajan Seppo Pekosen, Aaro Pekosen ja Kaarina Jokisen katsaukset heidän puheenjohtajakausiltaan 1990-2004. Näihin puheenvuoroihin viitataan niitä tarkemmin toistamatta. Pekosen sukuseuran hallitus käsitteli 25-vuotisjuhlajulkaisun toimittamista useissa kokouksissaan vuosina 2010-2014. Edellä esitetyistä syistä hallitus viimein päätti luopua uuden painetun kirjan toimittamisesta. Sen sijaan päädyttiin internet-julkaisuun, joka sisältäisi tiivistetyn kertomuksen seuran toiminnasta viimeisten kymmenen vuoden ajalta ja lisänä valokuva-kollaasin. Silloisena seuran puheenjohtajana minut saatiin houkutelluksi tämän katsauksen laatijaksi. Valokuvaosuuden lupasivat hoitaa Kirmo Wilén ja Olli Pekonen. Olli on myös pitänyt viime vuosina huolen seuran kotisivujen päivityksestä. Valokuvakollaasista seuraavia huomioita. Kirmo Wilén on skannanut ja käsitellyt Raimo Pekoselle tomitetut seuran toimintaan liittyvät

valokuvat. Kuvia ovat lähettäneet Timo Pekonen (digitaalisina), Jyrki Pekonen paperi- ja diakuvina sekä Eeva Pekonen paperikuvina. Kiitokset heille. Kuvien tunnistus- ja taustoitustyö on käynnissä sukuseuran kotisivulla esitettyjen ohjeiden mukaisesti. 2 Seuran kymmenvuotistaipaleesta Aluksi muutamia yleisiä huomioita seuran kymmenvuotistaipaleelta. Jos seuraavassa jutussa on virheitä tai epätarkkuuksia, pyydän ilmoittamaan tämän tekstin tekijälle. Seuran talousasioita hoitivat talkootyönä Tuula Pekonen rahastonhoitajana ja tilipitäjänä Leena Töyrylä, mistä heille tässäkin yhteydessä suurkiitos, muita vapaaehtoistyön tekijöitä unohtamatta. Kun etsinnöistä huolitta ei talous-asioiden hoitoon löytynyt vapaaehtoisia, oli pakko turvautua tilitoimiston apuun. Kun saatiin suostuteltua Jyrki Pekonen rahastonhoitajaksi, alkoi yhteistyö tilitoimiston kanssa sujua mallikkaasti. Muutama vuosi sitten verottaja ryhtyi yhä tarkemmin syynäämään yhdistysten liiketoimintaa. Kun sukuseurallemme jouduttiin hankkimaan yritystunnus luentopalkkioiden ennakonpidätystä varten, aktivoitui verottaja pyytämään seuraltammekin veroilmoitusta. Keskustelut ja kirjeltöinti verottajan kanssa eivät tuottaneet tulosta, vaan veroilmoitus, josta koituu vaivaa ja kustannuksia, edelleen vaaditaan. Verottaja on katsonut, että sukuseurat eivät ole yleishyödyllisiä, mikä on lain mukaan yhdistysten verovapauden yksi edellytys. Tästä verollepanosta ei ole suurempaa haittaa, koska jäsenmaksuilla katetaan välttämättömät kulut, joista suurin kuluerä on tilitoimiston laskutus. Verotettavaa voittoa ei ole kertynyt. Seuran talous on vakaalla kannalla etenkin verovapailta vuosilta säästyneen pääoman ansiosta. Tärkeimpinä aktiviteetteina viime kymmenvuodenkin aikana ovat olleet vuosittaiset sukujuhlat ja kokoukset. Näiden juhlien huippuhetkiä ovat olleet ansiokkaat juhlapuhujat ja esitelmöisijät. Heistä mainittakoon professorit Seppo Suhonen ja Juha Pentikäinen, suurlähettiläs Heikki Talvitie valtioneuvos Riitta Uosukainen,

suurlähettiläs Markku Reimaa ja FT Jorma Kaimio. Näihin ja muihin esiintyjiin palaan seuraavassa tarkemmin. 3 Vuosien 2005-2009 toimintaa tiivistetysti Vuosi 2005 oli Pekosen Sukuseura ry:n kuudestoista toimintavuosi. Seuran jäsenmäärä oli 31.12.2005 246 henkeä. Sukukokous, joka samalla oli seuran 15-vuotisjuhla, pidettiin Lahdessa Mukkulan Kartanossa kaksipäiväisenä tapahtumana 16.-17. heinäkuuta 2005. Lauantaita vietettiin ns. serkkusenssien merkeissä yhdessä ollen ja mölkkyä pelaten. Varsinainen juhlakokous pidettiin sunnuntaina. Huomionosoitustyöryhmässä toimineet Aaro Pekonen ja Timo Pekonen esittivät hallitukselle Paavali Pekosen kutsumista sukuseuran kunniajäseneksi. Asiaan kuuluvat tunnukset toimitettiinkin Paavalille, sukuseuran 4. kunnia-jäsenelle. Lauri Pönkkä kertoi vapaamuotoisesti mukavia tarinoita Pekosten asuinsijoilta Karjalan Kannakselta sekä vähän myöhäisemmistä vaiheista. Professori Seppo Suhonen (Helsingin yliopisto) piti kokousesitelmän aiheesta Peko ja hänen perheensä. Sukuseura teki perinteiseksi muodostuneen matkan SETU-matkan Viroon 4.-7.8.2005 osallistuen Luhamaalla 6.8.2005 Kuninkaanpäiville. Vuoden 2006 Sukukokous pidettiin 10. kesäkuuta Lahdessa Kongressikeskus Fellmannissa 25 henkilön voimin. Huomionosoitustyöryhmässä toimineet Aaro Pekonen ja Timo Pekonen esittivät hallitukselle Mauno Pekosen kutsumista sukuseuran

kunniajäseneksi. Asianmukaiset tunnukset luovutettiin Maunolle, sukuseuran 5. kunniajäsenelle. Aaro ja Tuula Pekonen ovat hoitaneet ansiokkaasti sukuseuran jäsentuotteiden myyntiä. Sukuseuran hallitukseen kuuluivat toimintavuonna 2006 Kirmo Wilén Kirkkonummi/Parikkalan sukuhaara Markku V. Pekonen Helsinki/Kivennavan sukuhaara Jorma Pekonen,v.pj. Mikkeli/Mikkelin sukuhaara Jaakko Kaikkonen Lahti /Äyräpään sukuhaara Osmo Pekonen Jyväskylä/Mikkelin sukuhaara Heikki Pekonen Vantaa/Kivennavan sukuhaara Mikko Pekonen Nastola/Äyräpään sukuhaara Kaarina Jokinen Kalkkinen/Parikkalan sukuhaara ja Timo Pekonen puheenjohtajana Vääksy/Kerimäen- Punkaharjun sukuhaarasta Hallituksen ulkopuolelta toimihenkilöinä Leena Töyrylä, kirjanpitäjä Tuula Pekonen, rahastonhoitaja Jaana Pekonen, sihteeri Vuoden 2007 sukukokous pidettiin 21. huhtikuuta Mikkelissä Kyyhkylän kartanossa. Kokoukseen osallistui 45 henkilöä. Kokouksen ohjelmallisesta puolesta vastasivat lausuntataiteilija Jouko Heikkinen ja sellisti Olli Varonen. He esittivät Lasse Heikkilän runokokoelman Balladi Ihantalasta. Sukuseuran pitkäaikainen tavoite PEKO-setukaiseepoksen julkistamiseksi saatiin toteutettua seuran jäsenten tuella. Erityiskiitoksen työhön osallistuneista henkilöistä ansaitsevat Mauno, Pentti ja Osmo Pekonen.Seuran jäsenmäärä oli 31.12.2007 248 henkeä, joista ainaisjäseniä 79. 4 Vuoden 2008 vuosikokous ja sukujuhla pidettiin huhtikuussa Valamon luostarissa Heinävedellä 44 henkilön osallistuessa kokoukseen.

Varsinaisten sukukokousasioiden lisäksi kuultiin uskontotieteilijä Juha Pentikäisen (Helsingin yliopisto) juhlaesitelmä aiheenaan Metsänpekko ja Pellonpekko. Sukuseuran hallitukseen kuuluivat: Jyrki Pekonen, Kaarina Jokinen, Kirmo Wilén, Jaakko Kaikkonen, Markku Pekonen, Mikko Pekonen, Heikki Pekonen, Osmo Pekonen ja puheenjohtajana jatkanut Timo Pekonen 5 Vuoden 2009 sukukokous pidettiin 9.5.2009 Asikkalassa Danielson- Kalmarin huvilalla. Kokoukseen osallistui 34 henkilöä. Kokousesitelmän piti suurlähettiläs Heikki Talvitie aiheenaan Suomen Sota. Suurlähettiläs Talvitie luovutti sukuseuralle teoksensa "Suomen Sota 1808-09". Musiikillisesta ohjelmasta vastasi Santra-Maria Leveäoja. Sukulounaan jälkeen tutustuttiin oppaan johdolla Vääksyn Kanavan seutuun sekä sen historiaan. Vuoden 2010 toimintaa Vuosi 2010 oli Pekosen sukuseuran 20. toimintavuosi. Sitä juhlistettiin pitämällä sukujuhla arvokkaassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa 14. toukokuuta. Pekosen sukuseuran yhteys Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan (SKS) syntyi setukaisten Peko-eepoksesta, jonka SKS kustansi vuonna 2006 professori Seppo Suhosen suomennoksena. Eepoksen Peko-sankaria esittävän kansikuvan piirsi toimintavuoden 2010 aikana edesmennyt Mauno Pekonen, jonka muistoa sukujuhlassa kunnioitettiin hiljaisella hetkellä. Martti Haavion Karjalan jumalat (1959) teoksessa mainitaan muun muassa ohranhaltija Pellonpekko joka lienee ollut oluen, laulun ja runouden haltija. Mikael Agricola mainitsee Pellonpekon karjalaisten epäjumalten luettelossa olentona, joka "ohran casuon soi". Peko-olento tunnetaan myös Viron Setumaalla sankarikuninkaana, jonka ympärille on kasvanut huomattavaa mytologiaa. Pekosen sukuseura on jatkanut Pekon palvontaa tekemällä useita retkiä Setumaalle Pekon kuninkaanpäivien aikana.

Vuonna 2010 tuli kuluneeksi 175 vuotta Vanhan Kalevalan ilmestymisestä. Osana Kalevalan juhlavuoden useista tapahtumia järjestettiin SKS:n juhlasalissa sukujuhlamme yhteydessä Pekosen sukuseuran ja Setukaisten ystävät ry:n yhteistyönä seminaari "Pellonpekon jäljillä", jossa käsiteltiin Karjalan jumalten paikkaa maailman mytologisessa kompleksissa. Puhujia seminaarissa olivat Juha Pentikäinen (Helsingin yliopisto), Paul Hagu (Tarton yliopisto) ja Clive Tolley (Oxfordin yliopisto). Puhetta johti tohtori Osmo Pekonen, joka pääasiallisestii huolehti seminaarin järjestelyistä. Uskontotieteilijä Juha Pentikäinen puhui otsikolla "Pellonpekko ja Metsänpekko". Kansatieteilijä Paul Hagu, itsekin setukainen, kertoi setukaisten lauluemosta Anne Vabamasta (1877-1964), joka oli Pekkoeepoksen alkuperäinen laulaja. Tohtori Clive Tolley on suomentanut Englannin kansalliseepoksen Beowulfin yhdessä Osmo Pekosen kanssa. Tohtori Tolley on väitöskirjassaan tarkastellut itämerensuomalaisten haltioiden Sämpsän ja Pellon-Pekon yhteyksiä Beowulf-eepoksessa mainittuihin olentoihin Sceaf ja Beow. SKS:n juhlasalissa pidettiin aamupäivällä sääntömääräinen sukukokous, minkä jälkeen nautittiin läheisessä ravintola Pianossa sukulounas. Iltapäivällä pidettiin edellä referoitu seminaari "Pellonpekon jäljillä". Arvokasohjelmainen sukujuhlapäivä päätettiin seppeleenlaskulla Elias Lönnrotin patsaalla Vanhan Kalevalan juhlavuoden kunniaksi. Edellä esitetty juhlavuoden 2010 toiminnan tiivistelmä perustuu tohtori Osmo Pekosen kirjoitukseen Pekosen sukuseuran vuoden 2010 toiminta-kertomuksessa. Tohtori Pekonen on Setukaisten ystävät ry:n puheenjohtaja, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäsen ja Pekosen sukuseura ry:n hallituksen jäsen mm. vuonna 2010. Vuoden 2011 toimintaa Parikkala oli vuorostaan valittu vuoden 2011 Pekosen sukuseuran vuosikokouspaikaksi. Kokous pidettiin 6. elokuuta Tarnalan entisellä koululla. Järjestelyistä vastasivat pääasiassa puheenjohtaja Timo Pekonen ja hallituksen jäsen Ossi Pekonen. 6

Pentti Pekosen johdolla virallinen osuus hoitui sujuvasti. Seuran puheenjohtajan Timo Pekosen eroilmoitus puhutti pitkään. Puheenjohtaja työlääseen pestiin halukkaita ei tuntunut löytyvän. Lopulta pitkän vatvomisen ja painostuksen jälkeen uudeksi puheenjohtajaksi suostui espoolainen ja Parikkalan sukuhaarasta oleva Raimo Pekonen. Timo Pekonen jatkoi hallituksessa. Muutoin hallituksen kokoonpano säilyi entisellään lukuunottamatta Heikki Pekosen henkilökohtaisista syistä johtuvaa eroa. Näin ollen uusi puheenjohtaja tuli Heikin tilalle. Jäsenmaksu pysyi ennallaan. Seuran internet-sivujen ylläpitoa luvattiin nopeuttaa. Virallisen ohjelman ulkopuolella sukulaiset muistelivat heinäkuussa kuolleen kuvanveistäjä Antti Neuvosen monia Parikkalaakin kaunistavia töitä ja kenties hänen maineikkainta Rahapajalle suunnittelemaansa maailman kauneinta 10 markan kolikkoa. Antti Neuvosen isoäiti oli Pekosia. Kirmo Wilén kutsui Parikkalan Kirjavalan galleriassaan nähtävillä olevaan Lohtunaisia - näyttelyyn. Kirmo mainitsi tiedostoissaan olevan 90 000 nimeä eri sukuihin kuuluvista henkilöistä. Näistä kootut sekä Paajasten että myös Parikkalan Pekosten sukutaulujen uudistetut ja täydennetyt laitokset Kirmo lupasi julkaista vielä vuoden 2011 kuluessa. Tavanomaisen juhlapuheen asemesta Ensio Fihlman piti esitelmän Parikkalan Uukuniemen Papinniemen autiokylän historiasta. Diakuvin havainnollistettu esitys tempasi mukaansa. Esitelmöitsijä korosti, miten tärkeä kauppapaikka seutu oli ollut ennen kuin ortodoksiset asujat pakenivat 1650-luvun aikana, osa Tverin Karjalaan asti. Pirkko Fihlman herkisti kuulijat kahdella ääneenitkullaan. Perinteinen Mensuvaaran emännän itku liikutti erityisesti evakkomatkaan lähteneitä, toinen kuultu itku taas sitoi perinnettä nykyaikaan. Ennen kotimatkaa siirryttiin karjalaisen pitopöydän antimia sulattelemaan koulun pihalla toimineen Hiukkajoen kesäteatterin näytelmän pariin. 7

8 Sukuseuran toimintaa 2012 Pekosen sukuseura kokoontui vuoden 2012 sukukokoukseen ja juhlaan 11. elokuuta Imatran Rauhassa. Pekosen sukuseura ry:n kauniissa vaakunassa on teksti: Pekonen - ikivanha karjalais-savolainen suku. Seuran sääntöjen mukaan jäseneksi pääsee jokainen 18 vuotta täyttänyt, joka isän tai äidin puolelta tai avioliiton kautta on sukuun kuuluva eli Pekonen. Maakuntarajoillla ei ketään erotella. Väestörekisterin mukaan Suomessa on nyt 762 Pekosta, joista sukuseuraamme kuuluu liki 250 henkilöä. Tutkimukset osoittavat epävarmuutta nimenkantajien muinaisista muuttosuunnista, Savosta Karjalaan vai päinvastoin tai molempiin suuntiin. Yhteisessä seurassa kuitenkin viihdytään. Savolaisen laulu aloittaa aina juhlat ja Karjalaisten laulu lopettaa ne. Sopu säilyy ja yhteistä asiaa riittää. Eri sukuhaaroja on kuusi. Savolaisuutta edustaa Mikkelin Pekosten suuri, vuosisatoja perintömaitaan viljellyt suku. Lisäksi on pieni Pieksämäen savolaisjoukko. Kerimäki Punkaharjun haara säilyi aluemenetyksiltä viime rauhanteossa. Parikkalalaiset menettivät jonkin verran maitaan, mutta suurimmat menettäjät olivat tietysti Kivennavan ja Äyräpää-Muolaan asukkaat. Kaikk män. Seuran hallitukseen pyritään valitsemaan jäsenet tasapuolisesti kaikista sukuhaaroista, niinpä 11.8.2012 Holiday Club Saimaassa valittu hallitus sai seuraavan kokoonpanon: Raimo Pekonen puh.joht. Parikkala/ Espoo Kaarina Jokinen siht. Parikkala/ Kalkkinen Ossi Pekonen Parikkala/ Parikkala Markku Pekonen Kivennapa/ Helsinki Jyrki Pekonen rahastonhoitaja Mikkeli/ Helsinki Petri Pekonen Mikkeli/ Mikkeli Timo Pekonen Kerimäki-Punkaharju/ Vääksy Jaakko Kaikkonen Äyräpää/ Lahti Mikko Pekonen Äyräpää/ Nastola Tilintarkastajina jatkoivat Juhani Nyyssönen ja Riitta Kantola.

Mikael Agricolan karjalaisten muinaisjumalten ohranjumalalta Pekolta lienee sukunimemme peräisin. Pekka-etunimi esim. parikkalaisten murteessa on yhä Pekko. Viron setukaiset ovat säilyttäneet Pekokultin. Seuramme kuuluu Setukaisten ystävät - yhdistykseen. Tuula ja Aaro Pekonen hoitavat tehokkaasti Viron suhdetta, ja heidän innoittamanaan moni seuramme jäsen on osallistunut jokavuotisiin Setojen Kuninkaanpäiviin. Mielenkiintoista oli se, että kesällä 2012 suurin sanomalehtemme noteerasi hyvin näyttävästi tämän setukaisten hauskan tavan säilyttää kansanperinne elävänä. Parikkalan sukuhaaran vaiheita perin juurin tutkinut Kirmo Wilén on poiminut kokoamastaan 90 000 karjalaisen henkilön tiedostosta uusia sukutaulukirjoja. Alkuvuodesta Pekosista ilmestyi ajantasalle saatettu, 915 sukutaulua sisältävä teos ja Pekosiin monilla tavoilla liittyvistä Paajasista uusi 4173 taulun selvitys. Sukukirja 2:ssa on Kirmo Wilénin tekeminä pienen Pieksämäen haaran sukutaulut. Eeva-Liisa Tenhunen on julkaissut kymmenen vuotta sitten Muolaa-Äyräpään Mälkölän Pekosten sukututkimuksen, mutta muiden sukujen tutkimustuloksia ei ilmeisesti ole olemassakaan. Tähän asiantilaan toivotaan korjausta. Tähän sukujuhlaamme oli ilo ja kunnia saada vieraaksemme kuuluisat imatralaiset eli Riitta Uosukainen myhäilevän puolisonsa kanssa. Persoonallisella ja täysin jäljittelemättömällä tavalla valtioneuvos vangitsi tunniksi niin savolaiset kuin karjalaiset kuulijat käsitellessään puheessaan Etelä-Karjalan elinvoimaa. Kukapa muu sitä elinvoimaa paremmin voisikaan esitellä! Rinta rottingilla kuuntelimme sattuvia luonnehdintoja esim. karjalaisista miehistä ja ennen kaikkea karjalaisista naisista, joita ovat kipeästi koetelleet sodat ja evakkoajat ja sodan jälkeinen puute, mutta jotka aina osaavat panna päällimmäiseksi paremmat. Nyt Etelä-Karjalassa elinvoimaa tuntuu riittävän, yritykset pyörivät, matkailu on uudelleen elvytetty valtti, josta todisteena olivat kokoontumispaikkamme loppuunmyydyt tilat. Raha liikkuu uusissa hotelleissa kuin keisarinvallan aikana Valtionhotellissa. Taitavana sanankäyttäjäna Riitta Uosukainen vei kuulijansa tunnetilasta toiseen, silmäkulman kyynel kuivahti iloiseen naurunremakkaan. Matkaeväiksi tarjottuja Antrean sanomuksia toisteltiin juhlan päättäneessä lounaspöydässä. Nii tuntu hyvält ko ois voisulal vetänt suuta vaste. 9

10 Sukuseuran toimintaa 2013 Jokakesäisten sukujuhlien paikan valinta ei ole helppoa. Vuonna 2013 elokuun 10. pnä juhlittiin Helsingin Käpylässä Karjala-talossa, onhan seuramme Karjala Liiton jäsen. Tämä tapaamisemme oli 23:s. Kahdesti aikaisemmin Karjala-talo on tarjonnut hyvät tilat, niin nytkin. Tosin eräs vitsiniekka moitti Helsingin sijaintia liian syrjäiseksi, mutta tuli silti mukaamme. Kuuma, pitkään jatkunut, ukkostava sää saattoi olla pahempi este sille, että läsnäolijoita oli hieman alle 40, vaikka rekisterissämme on 234 jäsentä. Vuoden mittaan eri syistä poistuneiden tilalle on tullut täsmälleen saman verran uusia jäseniä, yhdeksän kappaletta. Kaukaisimmat sukulaisemme asuvat Australiassa ja Floridassa. Tähän kokoukseen pitkämatkaisin tuli Luxemburgista. Internet-kotisivustojamme luetaan kaukanakin. Hyvin valmistellut vuosikokousasiat käsiteltiin nopeasti. Hallituksen erovuoroisen jäsenen Ossi Pekosen (Parikkala) tilalle valittiin samasta haarasta Tarja Pekonen (Ruokolahti), muuten hallitus pysyi entisellään. Jäsenmaksu säilyi myös entisenä eli on 12, vaikka verottaja yhä hanakammin on vaatimassa osuuttaan, koska vain yleishyödylliset yhdistykset saavat toimia verotta. Me, Pekosen sukuseuran jäsenet, pidämme seuran sääntöjen edellyttämää koko ajan jatkuvaa työtä suvun vaiheiden, historian ja perinteiden vaalimiseksi (esim. julkaisuina) sangen yleishyödyllisenä toimintana. Juhla jatkui muistamisilla. Mikkelin sukuhaaran 90-vuotiasta Esko Pekosta muistettiin messinkilaatalla ja seuran perustajiin kuuluvaa, seuran ensimmäistä puheenjohtajaa (1990-1996) Seppo Pekosta myös kiitettiin seuran hyväksi jo tehdystä ja yhä jatkuvasta avusta esim. ideoitintyöstä. Rahastonhoitaja Jyrki Pekonen samoin sai kiitosta ja onnitteluja 70- vuotispäivän johdosta. Kaikkia nuorempia tasavuotisia onnitellaan tässä nimiä mainitsematta. Tämänkertaisesta tapaamisestamme muodostui harvinaisen tunnelmallinen juhla, kun Taimi ja Seppo Pekosen tytär, musiikinmaisteri Minna Vihko ja hänen miehensä, kirkkoherra

11 Mauri Vihko lauloivat duettoja ja myös yksinlauluja. He olivat valinneet meille karjalaisille ominaisen kaihon esittämiensä laulujen yhteiseksi tunnetilaksi. Monista helmistä mainittakoon esimerkkeinä Eino Leinon sanoihin sävelletty Nocturne ja moderni Kahden maan kansalainen. Pianotaiteilija Eeva Rapeli säesti ja ilahdutti kuulijoita neljällä Jean Sibeliuksen pienoiskappaleella. Kaikkien kolmen esiintyjän juuret ovat Karjalassa. Juhlan tunnelma voimistui vielä suurlähettiläs Markku Reimaan esitelmän myötä. Hän aloitti korostamalla maakunnallisen ja kansallisen identiteetin tärkeyttä nykymaailmassa, EU-aikana, ja hän huomautti merkittävien suomalaisten karjalaisuuden ilmenevän omaleimaisena itsetuntona. Riitta Uosukainen, Martti Ahtisaari, Gustav Hägglund, Max Jacobson, Johannes Virolainen jne. ovat tästä oivia esimerkkejä. J. K. Paasikivi ja Karjala aiheesta kuulimme monia kysymyksiä herättäneen ja herättävän esityksen. Markku Reimaa on luvannut antaa 7-sivuisen esitelmänsä kokonaisuudessaan luettavaksi sukuseuramme internet-sivuille. Kannattaa todella lukea kattava teksti itärajamme, Viipurimme ja Karjalamme kysymyksestä. Kiitos sortavalalaisjuuriselle VTT Markku Reimaalle, jonka isän 100- vuotissyntymäpäivän muistoakin sivuttiin. Yllätys. Yllätys!, sanoi eräs nuori sukulainen, kun Karjalatalolla juhlalounaan pääruokana oli karjalanpaisti, joka tiesi paikkansa. Erityisesti Savon haaran sukulaisille kiitos mukana elämisestä, vaikka tälläkin kertaa ohjelma oli Karjalapainotteista. Olimme saaneet elää todeksi Markku Envallin sanat: Mikä ilo, että jotkut käyvät lähellä, ennen kuin jatkavat matkaa.

12 Seuran toimintaa vuonna 2014 Sukuseuran hallitus sai tammikuun 28. päivänä 2014 suru-viestin:esko Pekonen kuoli 27. tammikuuta vaikean sairauden uuvuttamana korkeassa 90 v:n iässä. Puheenjohtaja välitti omasta ja Pekosen sukuseuran puolesta osanoton Esko Pekosen omaisille. Esko Pekonen lienee ollut Pekonen-nimen kantajista eräs ansioituneimmista. Hänen nuoruuteensa osuivat sotavuodet ja hän joutui nuorena vänrikkinä jatkosodan tiukimpiin taisteluihin kesällä 1944 Valkeasaaressa ja Talissa, jossa hän haavoittui. Esko Pekonen oli merkittävä kunta- ja osuustoiminta-vaikuttaja. Leniuksen sukutilalla hänen isännyytensä aikana harjoitettiin voimaperäistä karja- ja maataloutta.tätä työtä Petri Pekonen jatkaa puolisonsa Jonnan kanssa. Esko Pekoselle on myönnetty monipuolisista ansioistaan sekä kunnallisneuvoksen että maanviljellysneuvoksen arvot. On hyvin harvinaista, että samalle henkilölle myönnetään kaksi näin korkeaa arvonimeä. Esko Pekonen ansioitui myös valtakunnallisena toimijana. Hän oli kansanedustajana 1970-luvulla kaksilla eri valtiopäivillä. Presidentin valitsijamies hän oli 1978, 1982 ja 1988. Kokouksessaan sukuseuran hallitus kunnioitti Esko Pekosen muistoa ja elämäntyötä hetken hiljaisuudella. Koska Pekosten Sukuseurassa on karjalaishaaran lisäksi iso joukko savolaisia, pidettiin vuosikokous ja sukujuhla 16.elokuuta 2014 Savon sydämessä Rantasalmen kauniissa Ruusuhovi-hotellissa. Savolaisen laulu kajahti komeasti ja Aaro Pekonen johti puhetta Kaarina Jokisen toimiessa sihteerinä. Yhdistyksen 234 jäsenestä läsnä oli 31. Sääntömääräisten asioiden käsittely sujui vauhdilla ja yksimielisesti. Erovuorossa olevan Parikkalan sukuhaaraa edustavan erovuoroisen pj:n Raimo Pekosen tilalle valittiin puheenjohtajaksi ja seuran esimieheksi Petri Pekonen Mikkelistä. Tilintarkastajana jatkaa Juhani Nyyssönen ja uutena Terttu Kallonen, varalla Leo Pekonen. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Katriina Arrakoski-Mäkinen ja Jouni Pekonen. Katriina valittiin hallitukseen erovuoroisen Jaakko Kaikkosen tilalle ja Jouni eroavalta puheenjohtajalta vapautuneelle hallituspaikalle.

13 Pekosten Sukuseura kuuluu Karjalan Liittoon (edustajana Jaakko Kaikkonen) ja Setukaisten ystäviin (edustajana Osmo Pekonen). Koska ensi vuonna sukuseura tulee toimineeksi 25 vuotta, todettiin, että on kunniakasta levittää tietoa seurastamme ja hankkia uusia jäseniä. Muistutettiin, että puheenjohtajan apuna Olli Pekonen (Parikkalan sukuhaarasta) päivittää edelleen seuran kotisivuja. Virkeässä keskustelussa todettiin tiedotteiden postitse lähettäminen liian kalliiksi. Onneksi lehdet auttavat. Karjala-lehti julkaisee jäsentensä kokoustiedot ja yleensä kokousselostuksen, samoin kuin Parikkalan-Rautjärven Sanomat, mistä kaunis kiitos. Eroava puheenjohtaja kukitettiin ja häntä muistettiin seuran messinkilaatalla kiitosten kera. Hyvät juhlapuhujat ja -esitelmöijät ovat olleet aina sukujuhlien odotetuin osa, niin oli nytkin, kun Rantasalmen vanhan pappilan uusi isäntä FT Jorma Kaimio sai puheenvuoron. Hän kertoi Rantasalmen historian suuruuden ajasta Turun rauhan (v.1743) jälkeen. Rantasalmi oli Ruotsia, mutta Venäjän rajan lähellä, ja maamme kolmanneksi väkirikkain pitäjä Turun ja Iisalmen jälkeen, sillä asukkaita Rantasalmella oli 11 000 (nyt on n. 3900). Savon emäpitäjät Juva, Joroinen, Mikkeli ja Rantasalmi olivat kuuluisia useista kartanoistaan ja suurista pappiloistaan. Kun Y.M. Sprengtporten perusti Rantasalmen Haapaniemeen upseerikoulun, seutu vilkastui entisestään. Oppilaat olivat aatelispoikia, sotakoulun aloittaessaan 14-vuotiaita. Koulussa käytetyt kielet olivat ruotsi, ranska, saksa ja myöhemmin osittain venäjäkin. Ruumiillista kuritusta ei harrastettu. Juhlittiin kartanoissa jopa 18 ruokalajin illallisia syöden ja kolmekin vuorokautta tanssien. Kaksi Ruotsin kuningasta vieraili seudulla, Kustaa III ja Kustaa IV Adolf. Monien vaiheiden ja sotien jälkeen Suomi tuli liitetyksi Venäjän yhteyteen suuriruhtinaskuntana. Haapaniemen kadettikoulu paloi v. 1818 ja se siirrettiin Haminaan, lähemmäs Pietaria, Venäjän pääkaupunkia. Mutta Rantasalmella säilyi yläluokkaista kulttuuria kartanoissa ja pappiloissa ainakin 1830-luvulle asti. Elias Lönnrot

14 mainitsi Rantasalmen pappilassa v.1828 vieraillessaan myös rahvaan tapoja muita savolaisia sivistyneemmiksi. Kiitollinen kuulijakunta palkitsi tohtori Kaimion suosionosoituksin ja pullolla Toscanan viiniä. Oli virkistävää saada matkata parin sadan vuoden takaisiin Savon kukoistusaikoihin. Tohtori Kaimion esityksen jälkeen seuramme rahastonhoitaja Jyrki Pekonen jakoi kokouksen osanottajille kirjoittamansa laajan artikkelin Suomen pelastajia Saimaan taivaalla ja lähialuilla. Jyrki totesi, että kesän 1944 torjuntavoitosta, joka pelasti Suomen, on kulunut tasan 70 vuotta. Laajaan lähdeaineistoon (osittain alkuperäislähteisiin) perustuvan artikkelinsa loppuosassa Jyrki nostaa suomalaisen tykistön keskitetyn käytön ja tulen suuren siirtonopeuden ja tarkkuuden tärkeiksi tekijöiksi torjuntavoitossa. Tykistökenraali V.P. Nenosen tykistötieteelliset oivallukset, joita kehitti edelleen ansiokkaasti fil.tri Ilmari Liikkanen, olivat ratkaisevia suomalaisen tykistön tehokkuudessa. Tri Liikkanen oli sodan aikana ballistisen toimiston päällikkö ja hän sai ansioistaan harvinaisen res.everstiluutnantin arvon ilman kadettikoulua. Tri Liikkanen oli sukujuuriltaan mikkeliläinen ja äitinsä puolelta Pekosen sukuun liittyvä. Edellä olevat selostukset vuosien 2011-2014 toiminnasta perustuvat Mirja Pekosen Karjala-lehdessä ja Parikkalan-Rautjärven sanomissa ilmestyneisiin kokousselostuksiin.