TAIVALKOSKEN KUNTA LUONNONVARAKESKUS TAIVALKOSKI KAINUUN LOHIMESTARI OY KOIVUKOSKEN LAITOS

IIJOEN KESKIOSAN TARKKAILU 2016 16X193258 9.6.2017 korjattu 11.9.2017 TAIVALKOSKEN KUNTA LUONNONVARAKESKUS TAIVALKOSKI KAINUUN LOHIMESTARI OY KOIVUKOSKEN LAITOS Iijoen keskiosan päästö- ja vesistötarkkailu vuonna 2016

1 Iijoen keskiosan päästö- ja vesistötarkkailu v. 2016 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS... 2 3 SÄÄ- JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET... 3 3.1 Sääolosuhteet... 3 3.2 Virtaamat... 4 3.3 Jätevedenpuhdistamot... 5 3.3.1 Taivalkosken kunta... 5 3.3.2 Luonnonvarakeskus, Taivalkosken toimipaikka... 12 3.4 Kalankasvatuslaitokset... 15 4 VESISTÖTARKKAILU... 17 4.1 Vesistötarkkailun toteutus... 17 4.2 Vedenlaatu Iijoen keskiosalla, Taivalkosken alueella vuonna 2016... 18 4.3 Vedenlaadun kehitys... 21 4.4 Ekologinen tila... 22 5 KALATALOUSTARKKAILU... 23 5.1 Sähkökoekalastukset... 23 6 YHTEENVETO... 24 7 VIITTEET... 26 Liitteet Liite 1 Kuormittajien sekä vesistö- ja kalataloustarkkailun havaintopaikkojen sijainti Liite 2.1 Liite 2.2 Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon lietetulokset v.2016 Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun tulokset v. 2016 Liite 3 LUKE:n Taivalkosken toimipaikan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun tulokset v. 2016 Liite 4 Liite 5 LUKE:n Taivalkosken kalanviljelylaitoksen kuormitus v. 2016 Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken kalankasvatuslaitoksen kuormitus v. 2016 Liite 6 Iijoen keskiosan vesistötarkkailutulokset v. 2016 Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja Pöyry Finland Oy Virpi Ervasti, Ins. (AMK) Lotta Lehtinen (MMM) Yhteystiedot

2 Elektroniikkatie 13 90590 OULU puh. 010 3311 sähköposti: etunimi.sukunimi@poyry.com, www.poyry.fi

1 1 JOHDANTO Iijoen keskiosalla Taivalkosken jätevedenpuhdistamon, Luonnonvarakeskuksen (LUKE, ent. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) Taivalkosken toimipaikan ja Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n Koivukosken laitoksen (ent. Kainuun lohimestari Oy:n laitos) tarkkailu toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen (päätös POPELY/414/07.00/2013, 18.12.2013) ja Kainuun ELY-keskuksen (Dnro: 1157/5723-2013, 3.2.2014) hyväksymän, vuosille 2014 2019 laaditun Iijoen keskiosan päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelman mukaisesti (Pöyry Finland Oy 2013). Vuonna 2016 tehtiin suunnitelman mukaiset päästötarkkailut sekä vesistötarkkailu, joka sisälsi veden laadu tarkkailun kolme kertaa vuodessa. Perifytonin piilevätarkkailu tehtiin edellisen kerran vuonna 2015. Tässä raportissa on esitetty edellä mainittujen toimijoiden käyttö- ja päästötarkkailutiedot sekä vesistötarkkailun tulokset vuodelta 2016. Vuonna 2015 olisi tarkkailuohjelman mukaan pitänyt tehdä myös sähkökoekalastus. Koekalastukset jäivät kuitenkin tuolloin tekemättä ja korvaavat kalastukset oli tarkoitus tehdä kesällä 2016. Koekalastuksia ei kuitenkaan edelleenkään pystytty tekemään johtuen liian suurista virtaamista ja niitä jouduttiin siirtämään jälleen, kesälle 2017. Koekalastuksen tulokset eivät ole luotettavia tulva-aikana. Asiasta sovittiin alueen kalatalousviranomaisen kanssa (Lapin ELY-keskus). Taulukoissa (Taulukko 1, Taulukko 2) on esitetty tiedot Iijoen keskiosan kuormittajien lupapäätöksistä ja -määräyksistä. Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon lupahakemus on jätetty lupavirastoon, mutta uutta lupaa ei ole vielä myönnetty. Toimijoiden sijainti on esitetty liitteessä 1. Taulukko 1 Iijoen keskiosan taajamakuormittaja ja erillislaitos sekä niiden lupamääräykset. Kuormittaja Luvan nro ja antopäivä Lupamääräykset Purkuvesistö Taivalkosken kunta Dnro PPO-2002-Y-495-121, 31.7.2003 BOD 7ATU <70 mg/l, Kok.P <1,0 mg/l Iijoki Ehdot 1.1.2006 lähtien: BOD 7ATU <20 mg/l, teho >90 % Kok.P <0,5 mg/l, teho > 90 % VHO 5.11.2004, nro 04/0353/3 1/2 vuosikeskiarvona, VNp 365/1994 Dnro PPO-2005-Y-423-121, 24.1.2007 31.12.2008 asti vn.asetus 888/2006 em. ehdot 1.1.2009 alkaen uusi lupahakemus v. 2013 LUKE:n Taivalkosken PSAVI/147/04.08/2011, BHK 7ATU < 30 mg/l O2 tai teho > 90 % Ohtaoja toimipaikka (ent. RKTL) 11.9.2012 COD Cr < 125 mg/l O2 tai teho > 75 % kok.p < 1 mg/l tai teho > 90 %, kiintoaine < 35 mg/l tai teho > 90 % kok.n > 30 % Tulokset tulee saavuttaa vuosikeskiarvona Taulukko 2 Iijoen keskiosan tarkkailun piiriin kuuluvat kalankasvatuslaitokset ja niiden lupapäätökset. Kuormittaja Luvan nro ja antopäivä Purkuvesistö RKTL:n Taivalkosken PSVEO 35/70/II, 12.5.1970 (veden joht.) Ohtaoja toimipaikka PSVEO 9/83/III, 15.3.1983 (veden joht.) PSY 107/03/1, 21.11.2003 (jätev. joht.) PSAVI/147/04.08/2011, 11.9.2012 Kalankasvatus Vääräniemi Oy PSAVI 11/2015/1, 11.2.2015 Iijoki (ent. Kainuun Lohimestari Oy:n laitos) Koivukosken laitos

Iijoen alaosan jätevedenpuhdistamoille ja kalankasvatuslaitoksille on laadittu oma ohjelma vuosille 2012 2017 (Pöyry Finland Oy 2011). Lisäksi Iijoella on voimassa Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2006 2015 (Pöyry Finland Oy 2012). 2 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Iijoki on yksi Pohjanmaan suurimmista joista ja kuudenneksi suurin jokivesistö koko Suomessa. Joki saa alkunsa Kuusamosta läheltä Venäjän rajaa ja laskee Perämereen 40 km Oulun pohjoispuolella. Iijoen ylä- ja keskijuoksu on suojeltu koskiensuojelulain nojalla. Tämän tarkkailun piiriin kuuluva alue sijoittuu Taivalkosken kuntaan Iijoen keski- (61.2) ja yläosan (61.3) vesistöalueille, tarkemmin Jokijärven (61.31) ja Iijoen Jurmun (61.23) osa-alueille. Valuma-alueen suuruus tarkkailualueen alaosalla Väätäjänsuvannossa on 4119,53 km 2, järvisyys 10,3 % ja keskivirtaama (1991 2010) 52,3 m 3 /s. Suurimmat alueelle laskevat sivujoet ovat Kostonjoki ja Korpijoki. Iijoen ylä- ja keskiosalla sijaitsevat vesistöalueen suurimmat järvet, joita ovat mm. Iijärvi, Irnijärvi, Kostonjärvi, Tyräjärvi, Jongunjärvi ja Puhosjärvi. Iijoen alaosalla koko vesistöalueen kokonaispintaala on 14 191 km 2, järvisyys 5,7 % ja keskivirtaama 171 m 3 /s. Suurin osa Iijoen ravinteista on peräisin luonnonhuuhtoumasta (Kuva 1). Suurimpia ravinnekuormittajia ovat maa- ja metsätalous. Typen osalta ilmalaskeuma on suurempi kuormittaja kuin maa- tai metsätalous yksinään. Pistekuormituksen osuus on vähäinen (Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelma 2015). Veden humuspitoisuus ja ravinteisuus kasvavat Iijoen alaosaa kohden. Joen keskijuoksu on fosforipitoisuuden perusteella lievästi rehevöitynyt. 63 % kok. P 16 % kok. N 7 % 6 % 1 % 2 11 % 4 % 2 % 9 % 4 % 73 % 4 % Maatalous Haja-asutus Pistekuormitus Luonnonhuuhtouma Metsätalous Hulevesi Laskeuma Kuva 1 Iijoen kokonaisravinteiden alkuperä v. 2006 2010 (Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelma 2015). Pistekuormitus sisältää teollisuuden, jätevedenpuhdistamoiden ja turvetuotannon kuormituksen. Iijoen keski- ja yläosa on pintavesityypiltään suuri turvemaiden jokia (St) ja Iijoen alaosa Kipinästä alkaen on erittäin suuri turvemaiden joki (ESt). Keski- ja yläosan ekologinen tila on hyvä. Iijoen alaosa on voimalaitosrakentamisen ja voimakkaan säännöstelyn takia luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesistöksi. Vesialueen ekologinen tila on

tyydyttävä. Iijoen keskiosalle, Taivalkosken alapuolelle laskevan Kostonjoen ekologinen tila on hyvä, tilaluokkaa laskee Kostonjärven säännöstelyn vaikutus. Kostonjärven tila on hyvä. Luonnonvarakeskuksen (ent. RKTL) Taivalkosken toimipaikka sijaitsee Ohtaojan varrella. Ohtaoja on pintavesityypiltään pieni kangasmaiden joki (Pk). Ojan ekologinen tila on hyvä. Iijoen keski- ja yläosan sekä Ohtaojan kemiallinen tila on hyvä (Suomen ympäristökeskus ja ELY-keskukset 2016). 3 Kuva 2 Pintavesien ekologinen tila Iijoen keskiosalla (Suomen ympäristökeskus ja ELYkeskukset 2016). 3 SÄÄ- JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET 3.1 Sääolosuhteet Tarkastelussa on käytetty Pudasjärven lentokentän sääaseman tietoja. Vuoden 2016 sademäärä oli 535 mm, mikä oli 10 % vähemmän kuin vertailujaksolla (1981 2010, Pirinen ym. 2012) keskimäärin (592 mm). Tammikuu, helmikuu ja syys-lokakuu olivat tavanomaista kuivempia kuukausia (Kuva 3). Helmikuun ja heinäkuun sademäärät olivat 45 65 % tavanomaista suurempia ja elokuun sademäärä oli lähes tavanomaista tasoa. Vuoden 2016 keskilämpötila, 2,9 C, oli 1,3 astetta korkeampi kuin pitkän ajan (1981 2010) keskiarvo (1,6 C). Tammikuu oli noin neljä astetta tavanomaista kylmempi, mutta muuten lämpötilat olivat tavanomaista tasoa tai sitä korkeampia (Kuva 3).

4 C Lämpötila 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 2016 1981-2010 mm 120 100 80 60 40 20 0 Sademäärä I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 2016 1981-2010 Kuva 3 Kuukauden keskilämpötila ( C) sekä kuukausisadanta (mm) Pudasjärven lentokentällä vuonna 2016 sekä vuosien 1981 2010 keskiarvot (Ilmatieteen laitos 2017) 3.2 Virtaamat Vuoden 2016 päivittäiset virtaamat Iijoen Väätäjänsuvannolla (Taivalkoski) ja kuukausivirtaamat vertailujaksolla 1991 2000 on esitetty kuvassa (Kuva 4). Vuoden 2016 virtaama-arvot ovat ympäristöhallinnon avointa dataa (Suomen ympäristökeskus 2016) ja jakson 1991 2010 virtaamat hydrologisesta vuosikirjasta (Korhonen & Haavanlammi 2012). m 3 /s 250,00 200,00 150,00 Virtaama, Väätäjänsuvanto 2016 1991 2010 näytteenotto 2016 100,00 50,00 0,00 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. Kuva 4 Iijoen Väätäjäsuvannon virtaamat v. 2016 ja kuukausikeskiarvot jaksolla 1991 2010. Iijoen virtaamat olivat Väätäjänsuvannossa kesä-heinäkuutta ja loka-marraskuun vaihdetta lukuun ottamatta tavanomaista suurempia (Kuva 4). Tulvahuippu ajoittui hieman tavanomaista aiemmin, huhti-toukokuun vaihteeseen. Suurin päivittäinen virtaama oli 206 m 3 /s. Vuoden keskivirtaama oli 87 m 3 /s, kun vuonna 2015 se oli 87 m 3 /s ja vertailujaksolla 1991 2010 keskimäärin 55 m 3 /s.

5 3.3 Jätevedenpuhdistamot 3.3.1 Taivalkosken kunta Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Taivalkosken kunnassa oli vuoden 2016 lopussa asukkaita 4 131. Järjestetyn vesihuollon (vesijohto) liittymisaste Taivalkoskella on noin 80 % ja järjestetyn jätevesihuollon liittymisaste on noin 50 % (Taivalkosken taajama). Viemäröinnin piiriin kuuluu keskustaajamassa noin 2 365 asukasta. Talouksien lisäksi viemäröinnin piirissä on 3 huoltoasemaa, 4 koulua ja terveyskeskus. Viemärin pituus on noin 55,4 km. Jätevesipumppaamoita on 16 kpl. Vuonna 1984 valmistuneessa puhdistamossa jätevedet on puhdistettu kemiallisella saostuksella ja lammikoinnilla. Vuosina 2007 2008 puhdistamoa on laajennettu ja saneerattu ja laitokselle rakennettiin biologinen vaihe ja uusi jälkisaostusosa. Puhdistamo on mitoitettu seuraavasti: BOD 7 -kuormitus Kok.P-kuormitus Kok.N-kuormitus Kiintoainekuormitus 230 kg/d 8 kg/d 48 kg/d 330 kg/d Q kesk 630 m 3 /d Q max 1900 m 3 /d q mit 45 m 3 /h q msx 90 m 3 /h Välppäys Hiekanerotus - porrasvälppä, säleväli 3 mm - allastilavuus 13,5 m 3 Etuselkeytysallas Bioroottorit, 2 kpl - pinta-ala 36 m 2 - pinta-ala yht. 16 000 m 2 - pintakuorma 1,25 m/h Kemikalointi Jälkiselkeytys - pikasekoittimen tilavuus 0,35 m 3 - pinta-ala 61,6 m 2 - flokkausaltaat, 2 kpl 15,4 m 3 - pintakuorma 0,73 m/h - liuoskemikaalialla 35 m 3 -jauhekemikaalisiilo 40 m Lietteen sakeutus Lietteen ruuvikuivain 200 kg KA/h -tilavuus 190 m 3 Sakokaivolietteen käsittely - porrasvälppä, säleväli 6 mm - varastoallas 65 m 3 Käyttötarkkailu Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon puhdistamonhoitaja vastaa käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Taivalkosken jätevedenpuhdistamon vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa (Kuva 5). Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa (Taulukko 3). Puhdistamo on mitoitettu keskimääräiselle vesimäärälle 630 m 3 /d, joten keskimääräinen jätevesimäärä oli 86 % mitoitusvirtaamasta ja 8 viikon maksimivirtaamalla käyttöaste

oli 128 % (Kuva 5). Mitoitusvirtaama ylittyi kovien sateiden aikana huhti-toukokuusa sekä elokuussa (vkot 14 20 ja 34). Vuonna 2016 Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä oli 197 652 m 3 /a eli keskimäärin 540 m³/d. Käsitelty vesimäärä oli noin 16 % pienempi kuin edellisvuonna ja samaa suuruusluokkaa kuin edellisellä 10-vuotisjaksolla (Kuva 6). Ohituksia ei vuonna 2016 jouduttu suorittamaan lainkaan (Taulukko 3). 6 Kuva 5 Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon käyttöasteesta, vuotovesikertoimista sekä viikkovirtaamat vuonna 2016. Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli toukokuussa 713 m³ ja pienin lokakuussa 462 m³. Saostuskemikaalina on käytetty PAC:a noin 52 874 kg/a eli keskimäärin 254 g/m 3. Sähkönkulutus oli 125 444 kwh/a eli 0,63 kwh/m³. Vuonna 2016 laitoksella vastaanotettiin sako- ja umpokaivolietettä yhteensä 1 736 m³/a. Lietteen kunnostukseen käytettiin 106 kg polymeeriä. Välpejätettä syntyi 16,3 m 3, joka on kuljetettu Kuusamon jäteasemalle. Lietettä poistettiin laitokselta 568 m³/a. Lietteestä tehdyn lieteanalyysin mukaan lietteen kuiva-ainepitoisuus oli (liite 2.1) 17,4 %, joten kuiva-aineeksi laskettuna lietemäärä oli noin 98 t. Jätevesikuutiota kohden laskettuna lietettä poistettiin puhdistamolta noin 500 g. Lieteanalyysien raja-arvoina on käytetty kumotussa asetuksessa VNp 282/1994 annettuja lukuarvoja. Asetukseen viitataan edelleen uuden asetuksen MMMa 24/11 liitteen 1 kohdassa 3A5. Yli-Iin jätevedenpuhdistamon puhdistamolietteen raskasmetallipitoisuu-

det alittivat VNp 282/1994:n maanviljelyksessä käytettävälle lietteelle sekä lieteseoksen raaka-aineeksi kelpaavalle lietteelle asetetut raja-arvot. Taulukko 3 Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v. 2016. Kuukausi Jätevesimäärät Kemikaalit Sako- ja umpi- Poistettu Q Ohitus* MQ HQ NQ PAC kaivo liete liete m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 m 3 /kk m 3 /kk Tammikuu 15 133 488 4 552 301 69 Helmikuu 13 922 497 4 240 305 74 Maaliskuu 14 883 480 4 756 320 65 Huhtikuu 25 887 863 4 713 248 85 Toukokuu 22 107 713 4 952 146 195 Kesäkuu 14 029 468 4 749 204 166 Heinäkuu 15 773 509 4 664 248 176 Elokuu 17 492 564 4 208 226 79 Syyskuu 14 808 494 3 601 232 211 Lokakuu 14 310 462 3 774 264 163 Marraskuu 14 217 474 4 030 284 251 Joulukuu 15 091 487 4 635 276 203 2016 197 652 0 540 52 874 254 1 736 568 2015 234 427 0 642 56 605 264 1 831 608 2014 171 372 470 56 622 273 1 754 591 2013 187 048 512 57 061 305 1 755 602 2012 205 142 560 64 435 314 1 606 588 2011 190 531 522 59 001 310 1 279 593 2010 185 667 509 56 002 309 1 610 564 2009 178 364 489 57 575 340 1 469 573 2008 215 890 400 591 56 816 263 1 009 570 2007 214 573 588 77 043 359 1 392 410 2006 222 621 610 78 950 355 1 480 462 7 Kuvassa (Kuva 6) on esitetty Taivalkosken jätevedenpuhdistamon jätevesivirtaamat vuosina 2000 2016. Jätevesimäärät ovat vaihdelleet vuosittain jonkin verran, vesimäärissä on havaittavissa lievää laskua. Vuonna 2000 jätevesimäärä on ollut suurimmillaan.

8 m 3 /a 350 000 ohitus käsitelty 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kuva 6 Taivalkosken jätevedenpuhdistamon jätevesimäärien kehitys vuosina 2000 2016. Puhdistamon kuormitus ja teho Taivalkosken jätevedenpuhdistamon kuormitusta ja tehoa tarkkailtiin vuonna 2016 tarkkailuohjelman mukaan kuusi kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset on esitetty liitteessä 2.2. Taulukossa (Taulukko 4) on esitetty puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina 2006 2016. Kuormitusten kehitystä vuosina 2000 2016 on havainnollistettu kuvassa (Kuva 7). Puhdistamolle tuleva kuormitus (keskimäärin BOD 7 116 kg/d, Kok.P 4,1 kg/d, Kok.N 35 kg/d ja kiintoaine 136 kg/d) oli pienentynyt selvästi edellisvuodesta orgaanisen aineen ja kiintoaineen osalta, myös kokonaisravinnekuormitukset olivat edellisvuotta alhaisempia. Keskimääräiset BOD 7, kokonaisfosforin-, typen ja kiintoaineen tulokuormat alittivat selvästi mitoitusarvot (BOD 7 230 kg/d, Kok.P 8,0 kg/d, Kok.N 48 kg/d ja kiintoaine 330 kg/d). Tulevat kuormitukset ovat yleisesti alittaneet mitoituskuormat vuosien 2006 2016 aikana (Taulukko 4). Myös puhdistamon vesistökuormitukset olivat (keskimäärin BOD 7 4,1 kg/d, Kok.P 0,06 kg/d, Kok.N 20 kg/d ja kiintoaine 5,5 kg/d) pienentyneet edellisvuodesta. Edellisen 10-vuotisjakson vesistökuormituksiin verrattuna vuonna 2016 vesistökuormitus keskitasoa alhaisempi orgaanisen aineen, kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta. Kokonaistypen vesistökuormitus oli vuonna 2016 keskitasoa hieman korkeampi. Puhdistustehot olivat vuonna 2016 edellisvuosien tapaan hyvää tasoa orgaanisen aineen (96 %), kokonaisfosforin (98 %) ja kiintoaineen (96 %) osalta (Taulukko 4). Kokonaistypen puhdistusteho oli edellisvuoden tasoa. Puhdistamolle tuleva keskimääräinen orgaanisen aineen kuormitus vastasi noin 1 660 asukkaan ja keskimääräinen vesistökuormitus noin 60 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä laskettuna keskimääräisellä BOD 7 -kuormalla 70 g/as/d. Vuoden suurin mitattu

9 Taulukko 4 BOD 7 -tulokuorma (147 kg/d; 28. 29.11.) vastasi noin 2 100 asukkaan ominaiskuormitusta. Taivalkosken jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdistusteho vuosina 2006 2016. Tarkk. vuosi Tuleva BOD 7 Käsitelty Teho Tuleva Kok.P Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2006 131 1 871 24 343 82 6,2 1 550 0,11 28 98 2007 144 2 057 14 200 90 6,6 1 650 0,06 15 99 2008 114 1 629 3,3 47 97 5,9 1 468 0,06 15 99 2009 166 2 371 3,2 46 98 5,9 1 475 0,08 20 99 2010 100 1 429 3,4 49 97 4,1 1 025 0,13 33 97 2011 101 1 443 7,1 101 93 3,9 975 0,08 20 98 2012 169 2 414 3,9 56 98 5,7 1 425 0,08 20 99 2013 142 2 029 3,2 46 98 4,9 1 225 0,04 10 99 2014 126 1 800 3,2 46 98 4,1 1 025 0,04 10 99 2015 175 2 500 4,7 67 97 5,0 1 250 0,08 20 98 2016 116 1 657 4,1 59 96 4,1 1 025 0,06 15 98 Tarkk. vuosi Tuleva Kok.N Käsitelty Teho Tuleva Kiintoaine Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2006 38 2 533 32 2 133 17 122 1 162 7,6 72 94 2007 40 2 667 27 1 800 31 156 1 486 3,7 35 98 2008 37 2 453 23 1 513 38 205 1 952 1,3 12 99 2009 36 2 400 20 1 333 44 238 2 267 2,7 26 99 2010 27 1 800 20 1 333 26 127 1 210 3,4 32 97 2011 25 1 667 15 1 007 39 113 1 076 12 110 90 2012 35 2 333 18 1 200 49 233 2 219 7,3 70 97 2013 29 1 933 17 1 133 41 203 1 933 3,9 37 98 2014 29 1 933 16 1 067 45 145 1 381 5,0 48 97 2015 37 2 467 21 1 400 43 291 2 771 6,8 65 98 2016 35 2 333 20 1 333 44 136 1 295 5,5 52 96 AVL:n laskentaperusteet (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105. Vesistöön vuosittain johdettava BOD 7 - ja kokonaistyppikuormitus on ollut korkeimmillaan vuonna 2000. Vuoden 2000 jälkeen BOD 7 -kuormitus on tippunut, mutta vuonna 2006 oli havaittavissa kuormituspiikki. Vuoden 2006 jälkeen orgaaninen kuormitus on selvästi tippunut ja pysynyt jokseenkin samalla tasolla. Kokonaistyppikuormitus on vaihdellut vuosien aikana jonkin verran eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa. Korkeimmat kokonaisfosfori- ja kiintoainekuormitukset on havaittu vuonna 2003 sekä kiintoainekuormitus vuonna 2011. Vuoden 2003 jälkeen kokonaisfosforikuormitus on selvästi pienentynyt ja pidemmällä aikavälillä ko. kuormituksen osalta on havaittavissa laskeva suunta (Kuva 7). Myös kiintoainekuormituksessa näyttäisi olevan lievästi laskeva suunta.

10 BOD 7 (kg O 2 /d) Kok.P (kg/d) 30 25 BOD7, lähtevä Kok.P, lähtevä Power (BOD7, lähtevä) Power (Kok.P, lähtevä) 0,30 0,25 20 0,20 15 0,15 10 0,10 5 0,05 0 0,00 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kok.N (kg/d) 40 Kok.N, lähtevä Kiintoaine, lähtevä Power (Kok.N, lähtevä) Power (Kiintoaine, lähtevä) Kiintoaine (kg/d) 16 30 12 20 8 10 4 0 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kuva 7 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt kuormitus vuosina 2000 2016. Lupaehtojen toteutuminen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on myöntänyt 24.1.2007 Taivalkosken jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan (Dnro PPO-2005-Y-423-121). Luvan edellyttämät puolivuosittaiset jäännöspitoisuudet ja puhdistustehot sekä lupaehtojen toteutuminen vuonna 2016 on esitetty taulukossa (Taulukko 5). Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 annettujen vähimmäisvaatimusten toteutuminen on esitetty taulukossa (Taulukko 6). Taivalkosken jätevedenpuhdistamoa koskeva ympäristölupahakemus on jätetty Pohjois- Suomen aluehallintovirastoon vuonna 2014, mutta asiankäsittely on vielä kesken.

Taivalkosken jätevedenpuhdistamolle lähtevässä vedessä BOD 7 -arvo oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 6,8 mg/l (teho 97 %) ja toisella puolivuotisjaksolla 8,5 mg/l (teho 96 %). Puhdistamolle asetetut lupaehdot täyttyivät molemmilla puolivuotisjaksoilla (BOD 7 < 20 mg/l, teho > 90 %). Lammikko paransi orgaanisen aineen puhdistustehoa pääosin kaikilla havaintokeroilla, lukuun ottamatta toukokuuta jolloin puhdistusteho oli parempi puhdistamon jälkeen verrattuna lammikon jälkeiseen puhdistustehoon. Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 0,10 mg/l (teho 99 %) ja toisella 0,13 mg/l (teho 98 %). Puhdistamolle asetetut lupaehdot täyttyivät kaikilta osin molemmilla puolivuotisjaksoilla (Kok.P < 0,5 mg/l, teho > 90 % ). Lammikko paransi kokonaisfosforinpuhdistustehoa kaikilla havaintokerroilla. Taulukko 5 Taivalkosken jätevedenpuhdistamolta lähtevän jäteveden lupaehtojen toteutuminen vuonna 2016. BOD 7 Kok.P Jakso mg/l teho % mg/l teho % 1/2 6,8 97 0,10 99 2/2 8,5 96 0,13 98 2016 7,7 96 0,12 98 Lupaehdot 20 90 0,5 90 Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 on asetettu vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutukselle (COD Cr < 125 mg/l tai teho > 75 %), kiintoainepitoisuudelle (< 35 mg/l tai teho > 90 %) ja BOD 7 -pitoisuudelle (<30 mg/l tai teho 70 %). Puhdistamon koosta johtuen nämä vaatimukset tulisi täyttää yksittäisten näytekertojen osalta. Lisäksi kokonaisfosforipitoisuudelle (< 2 mg/l tai teho 80 %) on asetettu vähimmäisvaatimukset, jotka tulisi saavuttaa vuosikeskiarvona. Kokonaistypen puhdistustehon vähimmäisvaatimus on voimassa ainoastaan puhdistamoilla, joiden ympäristölupa erikseen niin velvoittaa. Taivalkosken jätevedenpuhdistamon lupapäätöksessä ei ole annettu typelle raja-arvoja. Puhdistamo täytti vuonna 2016 Vna 888/2006 vähimmäisvaatimukset (Taulukko 6). kaikilta osin. Heinäkuussa BOD 7 :n ja kiintoaineen puhdistustehot eivät täyttäneet asetuksen vähimmäisvaatimuksia, muta asetuksen mukaan jäännöspitoisuus ja puhdistusteho voivat olla vaihtoehtoisia. Lisäksi asetus sallii yhden näytteen, joka ei saavuta rajaarvoja, kun näytteitä otetaan 4 7 kpl vuodessa Taulukko 6 Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 astettujen vähimmäisvaatimusten toteutuminen Taivalkosken jätevedenpuhdistamolla vuonna 2016. BOD 7ATU COD Cr Kiintoaine Kok-P Kok-N Tarkastelu näytekohtainen* näytekohtainen* näytekohtainen* vuosikeskiarvo vuosikeskiarvo mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % Lupaehdot * 30 70 125 75 35 90 2 ** 80 *** 70 ka 2016 7,7 96 39 93 10,0 96 0,12 98 37 44 Ylitykset kpl - 1 - - - 1 - - pvm 5.-6.7. 5.-6.7. * Puhdistamon koko > 2000 avl: verrataan yksittäisten mittausten tuloksia lupaehtoihin. Pitoisuuden ja poistotehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia. ** Puhdistamon koko 2 000-100 000 avl Marraskuussa 2011 Taivalkosken puhdistamon jälkeisen jätevedenkäsittelyn tehostamisen takia diplomityönä käynnistetty tutkimushanke Oulun yliopiston kanssa saatiin päätökseen marraskuussa 2012. Diplomityön aiheena oli selvittää Taivalkosken jätevedenpuhdistamon lähistöllä sijaitsevan luonnontilaisen suon soveltuvuutta jätevesien käsittelyyn käytettäväksi pintavalutuskentäksi. Lisäksi työssä kartoitettiin puhdistamon alueel- 11

la sijaitsevan kolmiosaisen lammikkopuhdistamon vaihtoehtoisia uusiokäyttömahdollisuuksia. Tulosten perusteella todettiin, että Taivalkoskella sijaitseva kosteikkoalue soveltuu pintavalutuskentäksi. Lisäksi lammille luotiin viisi erilaista jatkotoimenpidevaihtoehtoa. Suosituimmaksi vaihtoehdoksi nousi vaihtoehto, jossa ensimmäinen lammikko kunnostetaan esiselkeytysaltaaksi, toinen lammikko kasvipeitteiseksi vapaan vedenpinnan kosteikoksi ja kolmas lammikko pintavalutuskentän tapaiseksi kasvillisuuskentäksi (Arola 2012). Lammikoiden saneeraukselle on haettu lupaa jätevedenpuhdistamon lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä vuonna 2014. Uusi pintavalutuskenttä on tarkoitus ottaa käyttöön ennen lammikoiden saneerausta. 3.3.2 Luonnonvarakeskus, Taivalkosken toimipaikka Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Luonnonvarakeskuksen, LUKE:n (ent. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, RKTL) Taivalkosken toimipaikka sijaitsee Ohtaojan varressa. Vuoden 2016 lopussa puhdistamon piirissä asui neljä vakituista asukasta, ja työpäivinä puhdistamon piirissä oli enimmillään n. 20 henkilöä. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 1 km. Kalanviljelyaltaista tulevat vedet johdetaan Ohtaojaan pyörreselkeyttimen kautta. Pyörreselkeyttimeen kertynyt liete tiivistetään lietteentiivistämössä. Asumajätevedet käsitellään vuonna 1978 valmistuneessa biologis-kemiallisessa puhdistamossa. Puhdistamoa saneerattiin vuonna 1990. Saneerauksen yhteydessä puhdistamolle asennettiin siiviläerotin ja laitokselle rakennettiin 18 m 3 suuruinen tasausallas. Puhdistamo on mitoitettu 80 hengen asukasmäärälle seuraavasti: Q kesk = 17 m 3 /d Q max = 28 m 3 /d q mit = 2,4 m 3 /h q max = 4,0 m 3 /h 12 Käyttötarkkailu Sivutoiminen puhdistamonhoitaja vastaa laitoksen käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Puhdistamolla käsiteltiin jätevettä vuoden 2016 aikana noin 4 433 m 3 eli keskimäärin 12 m 3 /d. Puhdistamo on mitoitettu keskimääräiselle vesimäärälle 17 m 3 /d, joten keskimääräinen jätevesimäärä oli 71 % mitoitusvirtaamasta. Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli toukokuussa 15,7 m³ ja pienin joulukuussa 8,9 m³. Lietettä laitokselta on poistettu noin 73 m 3 ja se on viety Taivalkosken jätevedenpuhdistamolle. Saostuskemikaalia (PIX-105) syötettiin noin 443 kg eli 100 g/m 3. Sähkönkulutus oli 31 764 kwh/a eli 7,2 kwh/m 3. Puhdistamon teho ja kuormitus LUKE:n Taivalkosken toimipaikan asumajätevedenpuhdistamon tehoa tarkkailtiin vuonna 2016 kaksi kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ovat liitteenä 3. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina 2006 2016 on esitetty taulukossa (Taulukko 7). Kuormitusten kehitystä vuosina 2000 2016 on havainnollistettu kuvassa (Kuva 8). Puhdistamolle tuleva kuormitus (keskimäärin BOD 7 0,18 kg/d, Kok.P 0,01 kg/d, Kok.N 0,12 kg/d ja kiintoaine 0,6 kg/d) oli pienentynyt edellisvuodesta orgaanisen ai-

neen, kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta. Kokonaistyppikuormitus oli hieman edellisvuotta suurempaa (Taulukko 7). Puhdistamon vesistökuormitus (keskimäärin BOD 7 0,04 kg/d, Kok.P 0,003 kg/d, Kok.N 0,09 kg/d ja kiintoaine 0,18 kg/d) oli kasvanut edellisvuodesta kaikilta osin. Vesistökuormitus oli vuonna 2016 edellisen 10-vuotisjakson keskitasoa korkeampi orgaanisen aineen, kokonaisravinteiden ja kiintoaineen osalta. Taulukko 7 Luonnonvarakeskuksen Taivalkosken toimipaikan jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdsitusteho vuosina 2006 2016. Tarkk. vuosi Tuleva BOD 7 Käsitelty Teho Tuleva Kok.P Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2006 0,2 3 0,03 0 83 0,02 5 0,001 0 95 2007 0,1 1 0,04 1 54 0,04 10 0,004 1 73 2008 0,3 4 0,06 1 78 0,01 3 0,002 1 84 2009 0,4 6 0,03 0 92 0,03 8 0,004 1 87 2010 0,1 1 0,02 0 79 0,01 2 0,001 0 90 2011 0,1 1 0,02 0 79 0,01 2 0,001 0 83 2012 2,0 29 0,04 1 98 0,32 80 0,001 0 100 2013 0,5 6 0,03 0 93 0,02 5 0,002 1 89 2014 0,3 4 0,02 0 94 0,02 5 0,001 0 96 2015 0,3 4 0,02 0 91 0,02 5 0,001 0 93 2016 0,2 3 0,04 1 80 0,01 3 0,003 1 71 Tarkk. Kok.N Kiintoaine vuosi Tuleva Käsitelty Teho Tuleva Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2006 0,15 10 0,11 7 25 1,0 10 0,04 0 96 2007 0,12 8 0,14 9-0,2 2 0,20 2 12 2008 0,11 7 0,10 7 12 1,0 9 0,15 1 85 2009 0,13 9 0,07 5 41 1,9 18 0,11 1 94 2010 0,05 3 0,05 3 3,3 0,2 2 0,05 0 71 2011 0,04 3 0,04 3 3,7 0,2 2 0,05 0 76 2012 0,37 25 0,03 2 91 18 171 0,07 1 100 2013 0,10 7 0,06 4 45 0,5 5 0,05 0 91 2014 0,09 6 0,03 2 60 0,7 7 0,05 0 93 2015 0,10 7 0,07 5 30 0,8 8 0,07 1 91 2016 0,12 8 0,09 6 22 0,6 6 0,18 2 71 AVL:n laskentaperusteet (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105. Puhdistustehot olivat vuonna 2016 orgaanisen aineen (80 %) osalta edellisvuosien tapaan hyvää tasoa, puhdistusteho oli kuitenkin heikentynyt edellisvuodesta. Kokonaisfosforin (71 %), kokonaistypen (22 %) ja kiintoaineen (71 %) osalta puhdistustehot olivat selvästi edellisvuotta heikommalla tasolla (Taulukko 7). Puhdistustehot olivat orgaanisen aineen, kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta edellisen 10-vuotisjakson keskitasoa heikompia. Puhdistamolle tuleva keskimääräinen orgaanisen aineen kuormitus vastasi noin 3 asukkaan ja keskimääräinen vesistökuormitus noin 1 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä laskettuna keskimääräisellä BOD 7 -kuormalla 70 g/as/d. Vuoden suurin mitattu BOD 7 - tulokuorma (0,29 kg/d; 8. 9.3.) vastasi noin 4 asukkaan ominaiskuormitusta. Vesistöön vuosittain johdetut kuormitukset ovat olleet vuosien 2000 2016 aikana korkeimmillaan vuonna 2000, tämän jälkeen kuormitukset ovat selvästi pienentyneet. Pidemmällä aikavälillä kuormitusten osalta on havaittavissa laskeva suunta (Kuva 8). 13

14 BOD 7 (kg O 2 /d) Kok.P (kg/d) 0,5 BOD 7 2,6 kgo 2 /d Kok.P 0,08 kg/d BOD7, lähtevä Kok.P, lähtevä Power (BOD7, lähtevä) 0,03 0,4 Power (Kok.P, lähtevä) 0,02 0,3 0,2 0,01 0,1 0,0 0,00 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kok.N (kg/d) Kiintoaine (kg/d) 0,6 0,5 Kiintoaine 1,3 kg/d Kok.N, lähtevä Kiintoaine, lähtevä Power (Kok.N, lähtevä) Power (Kiintoaine, lähtevä) 0,70 0,60 0,4 0,50 0,40 0,3 0,30 0,2 0,20 0,1 0,10 0,0 0,00 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kuva 8 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt kuormitus vuosina 2000 2016.

15 Lupaehtojen toteutuminen Pohjois-Suomen vesiylioikeus on 21.11.2003 myöntänyt Ohtaojan jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan (PSY 107/03/1) Luvan edellyttämät vuosittaiset jäännöspitoisuudet ja puhdistustehot sekä lupaehtojen toteutuminen vuonna 2016 on esitetty taulukossa (Taulukko 5). Samassa taulukossa on esitetty myös valtioneuvoston asetuksen 888/2006 annettujen vähimmäisvaatimusten toteutuminen. Ohtaojan jätevedenpuhdistamo täytti vuositasolla lupaehdot lukuun ottamatta kokonaistypen puhdistustehoa. Lupapäätöksen mukaan jäännöspitoisuus ja puhdistusteho ovat muiden parametrin osalta vaihtoehtoisia. Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 on asetettu vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutukselle (COD Cr < 125 mg/l tai teho > 75 %), kiintoainepitoisuudelle (< 35 mg/l tai teho > 90 %), BOD 7 -pitoisuudelle (<30 mg/l tai teho 70 %) ja fosforipitoisuudelle (< 3 mg/l tai teho 80 %). Asetetut vähimmäisvaatimukset tulisi saavuttaa vuosikeskiarvona. Pitoisuuden ja puhdistustehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia. Kokonaistypen puhdistustehon vähimmäisvaatimus on voimassa ainoastaan puhdistamoilla, joiden ympäristölupa erikseen niin velvoittaa. LUKE:n Ohtaojan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa ei ole typenpoistolle raja-arvoja asetettu. Myös valtioneuvoston asetuksen (888/2006) vähimmäisvaatimukset saavutettiin kaikilta osin (Taulukko 8). Taulukko 8 Lupaehtojen toteutuminen Luonnonvarakeskuksen Taivalkosken toimipaikan jätevedenpuhdistamolle vuonna 2016. BOD 7ATU Kok.P COD Cr Kiintoaine Kok.N Luonnonvarakeskuksen, LUKE:n (ent. RKTL) Taivalkosken toimipaikalla kasvatettiin kalaa vuonna 2016 yhteensä 19 457 kg (lisäkasvu) ja käytettiin rehua yhteensä 29 090 kg (Taulukko 9). Koivukosken laitos siirtyi Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n omistukseen ja laitoksella tehtiin peruskorjaus/saneeraus kesä-heinäkuussa 2016. Koivukosken laitos otettiin käyttöön heinäkuun puolivälissä ja laitoksella kasvatettiin kalaa yhteensä 29 000 kg (lisäkasvu) ja käytettiin rehua yhteensä 26 100 kg. Rehukerroin oli LUKE:n Taivalkosken toimipaikalla 1,50 ja Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n Koivukosken laitoksella 0,90. LUKE:n laitoksella kasvatetaan emokaloja ja haudotaan mätiä, mikä selitmg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % 8.-9.3. <3 86 0,39 70 <30 44 20 63 11 15 14.-15.8. <3 40 0,09 84 <30 0 9 71 4,5 2 2016 3,0 80 0,24 71 <30 38 15 71 7,8 22 Lupaehdot 30 tai 90 1,0 tai 90 125 tai 75 35 tai 90-30 Vna 888/2006 30* 70* 3* 80* 125* 75* 35* 90* ** 70 * Puhdistamon koko < 2000 avl: verrataan vuosikeskiarvoa Vna 2008/2006 arvoihin. Jäännöspitoisuuden ja poistotehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia. ** Typenpoistovaatimus on voimassa vain, jos manittu ympäristöluvassa. Ohtaojan jätevedenpuhdistamolle tulevat pitoisuudet ovat pieniä, joten tästä johtuen ei poistotehon lupaehtoihin päästy vaikka jätevedenpuhdistamolta lähtevät pitoisuudet ovat olleet osin alle määritysrajojen. Ohtaojan kaltainen biologinen puhdistusprosessi ei puhdista tällaisia vesiä vaadittuun tehoon. 3.4 Kalankasvatuslaitokset Tuotanto

tää korkeaa rehukerrointa. Lisäkasvussa ei ole mukana mädin mukana poistuvaa lisäkasvua. Käytetty rehumäärä oli molemmilla laitoksilla luparajaa pienempi. 16 Taulukko 9 Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken laitoksen ja LUKE:n Taivalkosken toimipaikan tuotantotiedot, rehukerroin ja luparajat vuosina 2006-2016. Kokonaismäärä kg Lisäkasvu Kuivarehu Rehukerroin Kuivarehu luparaja LUKE (ent.rktl), Taivalkosken toimipaikka 2016 19 457 29 090 1,50 50 000 2015 11 560 30 659 2,65 2014 17 081 30 835 1,81 2013 13 863 30 729 2,22 2012 15 935 32 165 2,02 2011 14 999 36 213 2,41 2010 10 357 35 000 2,87 2009 11 221 31 385 2,80 2008 15 187 38 180 2,51 2007 11 082 34 120 3,08 2006 11 893 34 930 2,94 Kainuun Lohimestari Oy, Koivukosken laitos 2016 29 000 26 100 0,90 85 000 2015 65 081 79 000 1,21 2014 71 000 84 000 1,18 2013 66 500 72 500 1,09 2012 72 900 81 600 1,12 2011 69 200 83 305 1,20 2010 51 900 61 000 1,18 2009 61 000 72 000 1,18 2008 66 391 76 350 1,15 2007 33 346 52 000 1,56 2006 ei kasvatusta Kuormitus Kalankasvatuksen vesistökuormitusta voidaan arvioida laitokselta tarkkailuohjelman mukaisesti otettujen vesinäytteiden perusteella. Kuormitukset lasketaan laitoksella käytetyn vesimäärän sekä tulevan ja lähtevän veden pitoisuuksien erotuksen perusteella. Tarkkailutulokset on esitetty liitteissä 4 5. Laskennallisesti kuormitusta voidaan arvioida laitoksella käytetyn rehumäärän, -laadun ja kalan lisäkasvun perusteella. Kalan fosforipitoisuutena laskennassa on käytetty 0,4 % ja typpipitoisuutena 2,75 % ja rehun ravinnepitoisuuksina laitosten ilmoittamia tietoja. Kasvatuskaudella (kesä-syyskuussa) rehusta on arvioitu käytetyn 90 % paitsi LUKE:n Taivalkosken laitoksella 80 %. Lietteen poistoa laskelmissa ei ole otettu huomioon, mistä johtuen ainetaseen perusteella arvioidut kuormitukset ovat yleensä suurempia kuin mitatut kuormitukset. Kalalaitosten poistettujen lietteiden määriä ei ilmoitettu. Laitosten kuormitus on esitetty taulukossa (Taulukko 10). Tuotantotietojen perusteella laitosten fosforikuormitus oli kesäaikana yhteensä 1,7 kg/d ja typpikuormitus 14,4 kg/d. Tuotantotietojen perusteella arvioitu kuormitus oli LUKE:n Taivalkosken ja Koivukosken laitoksilla suurempi kuin mitattu kuormitus. Vuositasolla kalankasvatuslaitosten

fosforikuormitus oli yhteensä 288 kg ja typpikuormitus 2 316 kg. Molempien laitosten kuormitus oli annettuja luparajoja pienempi sekä vuorokausi- että vuositasolla. 17 Taulukko 10 LUKE (ent. RKTL:n) Taivalkosken toimipaikan ja Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n Koivukosken (ent. Kainuun Lohimestari Oy:n laitos) kuormitus vuosina 2006 2016 (n = näytteiden lukumäärä). Kesäaika Vuosikuormitus Luparajat kg/d kg/d kg/a kg/a kg/d kg/a kg/a n Fosfori Typpi Fosfori Typpi Fosfori Fosfori Typpi LUKE (ent. RKTL), mitattu 6 0,9 6,1 Taivalkosken toimipaikka arvioitu 1,2 8,6 195 1 443 400 2 800 2015 arvioitu 1,6 11,2 251 1 782 2014 arvioitu 1,4 10,0 228 1 638 2013 arvioitu 1,4 10,1 224 1 638 2012 arvioitu 1,6 10,9 255 1 765 2011 arvioitu 1,9 12,9 298 2 068 2010 arvioitu 1,6 10,9 250 1 735 2009 arvioitu 2,9 28,7 455 4 456 2008 arvioitu 1,6 10,5 264 1 700 2007 arvioitu 1,9 12,5 306 1 983 2006 arvioitu 1,9 12,8 302 2 034 Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n mitattu 4 0,8 7,5 Koivukosken laitos arvioitu 0,6 5,8 93 873 4 500 2015 arvioitu 2,2 23,5 330 3 377 2014 arvioitu 2,3 21,2 339 3 097 2013 arvioitu 2,4 20,0 348 2 915 2012 arvioitu 2,4 21,4 364 3 119 2011 arvioitu 2,4 20,7 353 3 020 2010 arvioitu 2,1 16,1 306 2 340 2009 arvioitu 1,9 17,2 280 2 520 2008 arvioitu 0,7 7,2 129 1 174 2007 arvioitu 0,2 15,6 294 2 211 2006 ei kasvatusta 4 VESISTÖTARKKAILU 4.1 Vesistötarkkailun toteutus Tarkkailuohjelman mukaiset näytteet otettiin vuonna 2016 konsultin toimesta taulukossa (Taulukko 11) esitetyiltä havaintopaikoilta. Näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti maaliskuussa (7.-8.3.), heinäkuussa (21.7.) ja elokuussa (25.8..), ja niistä tehtiin ohjelman mukaiset määritykset. Tarkkailusta vastasi Pöyry Finland Oy. Tarkkailupisteiden sijainti ilmenee liitteestä 1 ja tulokset on esitetty liitteessä 5. Maaliskuun ja erityisesti elokuun vesistönäytteenotto osui ylivirtaama aikaan, heinäkuun näytteenoton aikaan virtaamat olivat tavanomaista pienempiä (Kuva 4). Vedenlaadun kehityksen tarkastelussa on aikaisemmin hyödynnetty ympäristöhallinnon seurantatuloksia pisteeltä Iijoki 13100 20-tie silta (I178). Vuosina 2014 2016 tältä havaintopaikalta ei ole ollut enää aineistoa.

18 Taulukko 11 Vesistötarkkailun havaintopaikat Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Kunta Taivalkosken jätevedenpuhdistamo Iijoki T-kosken jätev. yp I196 7273007 556865 61.311 Taivalkoski Taivalkoski jätev. ap I194 7273520 555408 61.311 Taivalkoski RKTL, Taivalkoski Ohtaoja alapää O0 7274916 548878 61.232 Taivalkoski Iijoki Ohtaojan yläp I188 7274136 549587 61.231 Taivalkoski Kalankasvatus Vääräniemi Oy, Koivukosken laitos Koivukosken lohi tul I185 7272907 546769 61.231 Taivalkoski Iijoki Loukusanjoen yp I184 7272257 545949 61.231 Taivalkoski 4.2 Vedenlaatu Iijoen keskiosalla, Taivalkosken alueella vuonna 2016 Taivalkosken alueella veden laatua tarkkailtiin Taivalkosken jätevedenpuhdistamon yläpuolella (I196) ja alapuolella (I194), LUKE:n kalanviljelylaitoksen alapuolella Ohtaojan alaosalla (O0) ja Iijoessa Ohtaojan yläpuolella (I188) sekä Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n Koivukosken laitoksen (ent. Kainuun Lohimestari Oy:n laitos) ylä- (I185) ja alapuolella (I184). Havaintopaikan I188 yläpuolelle laskee Kostonjoki, ja havaintopaikkojen I188 ja I185 välille laskee Ohtaoja. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty liitteessä 1 ja seurantatulokset on esitetty liitteessä 5. Vuonna 2016 sekä Iijoen että Ohtaojan veden ph-arvot vaihtelivat neutraalin molemmin puolin (ph 6,6 7,6). Happitilanne oli hyvä kaikissa näytteissä sekä talvella että kesällä. Vesi oli pääosin lievästi ruskeaa (väriarvot 50 80 mg Pt/l), mutta elokuun ylivirtaamaaikana vesi värjäytyi selvästi ruskeaksi ja väriarvot kohosivat tasolla 90 140 mg Pt/l. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä, matalaa tasoa, ja arvot olivat tavanomaiseen tapaan talvella hiukan korkeampia kuin kesällä. Sähkönjohtavuusarvoissa ei ollut havaittavissa juurikaan eroja kuormittajien ylä- ja alapuolisten pisteiden välillä. Kiintoainetta oli vedessä pääosin vain vähän, mutta heinäkuussa Taivalkosken alapuolella (I94) mitattiin huomattavan korkea pitoisuus, mikä johtui kuitenkin ilmeisimmin rannan kaivusta. Muutoin myöskään kiintoainepitoisuuksissa ei ollut havaittavissa merkittävää nousua kuormittajien alapuolisilla näytteenottopaikoilla. Taivalkosken jätevedenpuhdistamon kohdalla kokonaisfosforipitoisuudet olivat talvella 8 9 µg/l ja kesällä pääosin 14 15 µg/l. Kesäajan pitoisuudet olivat lähes keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa Forsbergin ja Rydingin (1980) määrittämien luokkarajojen perusteella arvioituna. Heinäkuun havaintokerralla kokonaisfosforipitoisuus oli kiintoaineen tavoin selvästi koholla alemmalla havaintopaikalla I94 liittyen rannan kaivutöihin. Em. näytteessä oli myös fosfaattifosforia runsaasti. Muutoin fosfaattifosforin pitoisuudet olivat kesällä alle määritysrajan (2 µg/l) ja talvellakin sen tuntumassa. Kokonaistypen pitoisuudet vaihtelivat Taivalkosken jätevedenpuhdistamon alueella talvella ja kesällä välillä 280 430 µg/l ollen karuille tai keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Heinäkuussa typpeä oli hieman enemmän puhdistamon alapuolella. Elokuussa typpipitoisuudet olivat koko aineistossa koholla ja yläpuolisella havaintopaikalla mitattiin selkeästi alapuolista korkeampi pitoisuus. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat kesällä pieniä, alle määritysrajan tai lähellä sitä. Talvella nitriitti-nitraattityppeä esiintyi tasaisesti kummallakin näytteenottopaikalla noin 60 µg/l. Ammoniumtyppeä oli myös tyypilliseen tapaan vedessä enemmän talvella kuin kesällä, kaikilla havaintokerroilla NH 4 -pitoisuus kasvoi hieman alapuolisella havaintopaikalla viitaten lievään kuormitusvaikutukseen.

Laimentumissuhteen perusteella Taivalkosken taajaman jätevesien vaikutus veden laatuun oli fosforin osalta < 0,1 mg/l ja typen osalta noin 8 mg/l (Taulukko 12). Laskelma on pääosin yhteneväinen tarkkailutulosten kanssa, sillä selkeitä vedenlaatueroja näytteenottopaikkojen vedenlaadussa ei ollut kokonaisravinteissa havaittavissa. Veden hygieeninen laatu oli Taivalkoskella erinomainen tai hyvä. Lämpökestoisia koliformisia bakteereja tavattiin maaliskuussa ja heinäkuussa < 10 pmy/100 ml ja elokuussa bakteeritiheys oli 20 pmy/100 ml kummallakin havaintopaikalla. 19 µg/l 70 60 50 40 30 20 10 0 µg/l 700 600 500 400 300 200 100 0 Kok.P I196 I94 I188 O0 I85 I84 maalis heinä elo Kok.N I196 I94 I188 O0 I85 I84 maalis heinä elo Kuva 9 Pintaveden kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet Iijoen keskiosalla v. 2016. Rasterilla on kuvattu epäorgaanisten ravinteiden osuudet. Luonnonvarakeskuksen (LUKE) kalanviljelylaitoksen alapuolisessa Ohtaojassa veden fosforipitoisuudet olivat tavanomaiseen tapaan jonkin verran korkeampia kuin yläja alapuolisessa Iijoessa (Kuva 9). Iijoen fosforipitoisuuksissa ei siten ollut havaittavissa Ohtaojan vaikutusta. Ohtaojan fosforipitoisuus oli Iijoen tapaan selvästi alhaisempi talviaikana (14 mg/l) kuin kesällä (24 25 mg/l). Kesäajan kokonaisfosforipitoisuudet viittasivat Ohtaojassa rehevyyteen kun taas Iijoessa pitoisuudet olivat keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Ohtaojassa oli myös fosfaattifosforia melko runsaasti, 8 9 µg/l. Kesäajan näytteissä fosfaatti muodosti noin 30 40 % kokonaisfosforista. Iijoessa fosfaattifosforin pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai lähellä sitä. Kokonaistypen pitoisuuksissa ei ollut havaittavissa merkittäviä eroja Iijoen ja Ohtaojan välillä. Epäorgaanisen typen pitoisuudet olivat Ohtaojassa selvästi suurempia kuin Iijo-

essa maaliskuussa ja elokuussa. Heinäkuussa Iijoesta mitattiin epäorgaanista typpeä 218 µg/l (200 µg NO 2 +NO 3 -N/l), kun taas Ohtaojassa epäorgaanista typpeä oli 58 µg/l. Kokonaistyppipitoisuudet olivat Ohtaojassa (290 400 µg/l) samaa tasoa kuin Iijoessa (290 430 µg/l). Pääosin typpipitoisuudet olivat vähäravinteisille vesille tyypillistä tasoa, mutta elokuun kohonneet pitoisuudet ilmensivät lievää rehevyyttä. Elokuun kohonneeseen pitoisuustasoon vaikutti ylivirtaamat ja kasvaneet huuhtoumat maa-alueilta. Kuormituksen vaikutus Iijoen pääuomassa Ohtaojan kohdalla oli laimennussuhteen perusteella pieni, fosforin osalta noin 0,1 0,2 µg/l ja typen osalta <1 2 µg/l (Taulukko 12). Ohtaojan vuoden 2016 virtaamat on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen hydrologisen mallin avulla. Koliformisia bakteereita Ohtaojan alueella ei maaliskuussa tavattu lainkaan. Kesälläkin veden hygieeninen laatu oli hyvä, vaikka heinä-elokuussa bakteereita tavattiin sekä Ohtaojassa että Iijoessa pieniä määriä 3 29 pmy/100 ml. Koivukosken laitoksen näytteenottopaikoilla fosforipitoisuus oli talvella 9 µg/l ja kesällä 13 18 µg/l (Kuva 9). Heinäkuun pitoisuudet olivat karuhkoja, elokuun pitoisuudet kohosivat lievästi reheviksi johtuen pääosin lisääntyneistä huuhtoumista. Fosforipitoisuudet olivat kesänäytteissä hieman korkeampia kalalaitoksen ylä- kuin alapuolella. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat pieniä ja kesällä pääosin alle määritysrajan (2 µg/l). Kokonaistyppipitoisuudet olivat myös Koivukosken alueella pääosin alhaisia ja karuille vesille tyypillisiä (270 370 µg/l), mutta elokuussa hieman koholla (420 430 µg/l). Ajoittain typpipitoisuus oli hieman korkeampi alapuolisella pisteellä, mutta selkeitä kuormitusvaikutuksia ei esiintynyt. Epäorgaanista typpeä vedessä oli eniten talvella muodostaen noin 20 % kokonaistypestä. Kesällä sekä nitriitti+nitraattitypen että ammoniumtypen pitoisuudet olivat tasaisen pieniä. Tarkkailutulosten perusteella laitoksen vaikutus ei ollut nähtävissä Iijoen veden laadussa. Myös laimentumissuhteen perusteella tarkasteltuna Koivukosken laitoksen kuormituksen vaikutus Iijoen veden ravinnepitoisuuksiin on hyvin vähäinen. Kokonaisfosforin pitoisuuslisä oli 0,05 0,12 µg/l ja typen pitoisuuslisä noin 0,4 1,1 µg/l (Taulukko 12). Lämpökestoisia koliformisia bakteereja Koivukosken alueella ei havaittu maaliskuussa lainkaan. Vähäisiä bakteerimääriä todettiin heinäkuussa (4 pmy/100 ml ja elokuussa (15 28 pmy/100 ml). Elokuussa bakteeritiheys kasvoi hieman laitoksen alapuolella. Kokonaisuutena veden hygieeninen laatu oli kesälläkin hyvä. 20 Taulukko 12 Kuormituksen laskennallinen vaikutus Iijoen pitoisuustasoon laimennussuhteen perusteella sekä koko vuoden että heinä-elokuun keskimääräisessä virtaamatilanteessa v. 2016. Virtaamat laskettu valuma-alueen suhteella Väätäjänsuvannon virtaaman perusteella. Pitoisuuslisäys Iijoessa I-XII VII-VIII F MQ I XII MQ VII VIII Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N km 2 m 3 /s m 3 /s µg/l µg/l µg/l µg/l Taivalkosken jätevedenpuhdistamo 1825 30,0 27,6 0,02 7,7 0,03 8,4 LUKE, Taivalkosken toimipaikka, Ohtaoja 3855 63,5 58,3 0,10 0,7 0,23 1,7 Kainuun Lohimestari Oy, Koivukosken laitos 3860 63,5 58,4 0,05 0,4 0,12 1,1

4.3 Vedenlaadun kehitys Veden ravinnepitoisuuksien ja väriarvojen kehitystä vuosina 1990 2016 on tarkasteltu Iijoessa tarkkailualueen yläosalla Taivalkosken jätevedenpuhdistamon yläpuolella (I196) ja alaosalla Koivukosken alapuolelta havaintopaikalta Iijoki Loukusanjoen yp (I184). Tuloksia ei ole ylimmältä havaintopaikalta vuosilta 2008, 2011 ja 2015 eikä alimalta havaintopaikalta vuosilta 2003 2006 ja 2008. Aikaisemmin on tarkasteltu havaintopaikan Iijoki 13100 20-tien silta (I178) veden laadun kehitystä, mutta pisteeltä ei ole otettu enää näytteitä vuosina 2009 2010 ja 2014 2016. Epäorgaanisten ravinteiden osalta mukana ovat vain kesän tulokset. Kehityskuvissa esitetyt trendiviivat ovat suuntaa antavia, eikä niille ole esitetty selitysasteita. 21 I184 I196 µg/l 35 30 25 20 15 10 5 0 51 Fosfori µg/l 35 30 25 20 15 10 5 0 Fosfori Kok.P PO-4 Kok.P PO4-P µg/l 700 600 500 400 300 200 100 0 Typpi µg/l 600 500 400 300 200 100 0 Typpi Kok.N Eo.N Kok.N Eo.N mg Pt/l 120 Väri mg Pt/l 120 Väri 100 100 80 80 60 60 40 40 20 20 0 0 Kuva 10 Veden ravinnepitoisuuksien ja väriluvun kehitys Taivalkosken jätevedenpuhdistamon (I196) yläpuolella ja Iijoen 20-tien sillalla (I178) 1990 2016. Vuosina 2014-2016 näytteenottopaikalta I178 ei ole enää otettu näytteitä.

Iijoen kokonaisfosforipitoisuuksissa on ollut melko suurta ajallista vaihtelua (Kuva 10). Tarkkailualueen alaosalla (I184) ei pitoisuuksissa ole esiintynyt vuoden 2007 jälkeen yhtä suurta vaihtelua kuin 1990-luvun ja 2000-luvun alussa, joten keskimääräinen fosforipitoisuus näyttää kääntyneen lievään laskuun. Kehitys on ollut samankaltaista myös havaintopaikalla I178 (Pöyry Finland Oy 2015). Tarkkailualueen yläosalla (I96) kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet hyvin lievästi nousussa. Veden kokonaistyppipitoisuuksissa ei ole havaittavissa merkittävää kehitystä. Väriarvojen vaihtelu on Iijoen tarkkailualueen alaosalla ollut voimakasta (arvot 20 120 mg Pt/l). Väriarvoissa näkyy lievää kasvua, mikä johtuu osittain elokuun 2016 korkeista väriarvoista näytteenoton ajoittuessa ylivirtaamaan, jolloin valumat ja huuhtoumat ovat suurimmilllaan (Kuva 10). 4.4 Ekologinen tila Vesistön ekologisen tilan arvioinnin lähtökohtana on arvioitu vesistön luontainen tila. Pintavedet on jaettu maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaispiirteiden mukaan eri tyypeiksi ja kullekin tyypille on asetettu omat tilaa koskevat tavoitteet sen luontaisten ominaisuuksien mukaan. Sisävesien tyypittelyssä tärkeitä erottavia tekijöitä ovat mm. valuma-alueen maaperä, vesistön koko, syvyys, viipymä (järvet) ja vesikemialliset ominaispiirteet, kuten luontainen sameus tai veden väriarvo. Tarkkailualueen vesistöistä Iijoen pääuoma on pintavesityypiltään suuri turvemaiden joki (St) ja Ohtaoja pieni kangasmaiden joki (Pk). Pintavesien ekologista tilaa arvioitaessa pääpaino on biologisissa laatutekijöissä, mutta myös veden fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia (ravinteet, happamuus) käytetään apuna luokittelussa. Vesistön nykyistä tilaa kuvaavia mittareita, kuten veden ravinnepitoisuuksia tai eliöyhteisöjen koostumusta, verrataan vesistöjen luontaiseen, ihmistoimintaa edeltäneeseen vertailutilaan. Ekologisessa luokittelussa pintavedet luokitellaan vesimuodostumakohtaisesti viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Taulukossa (Taulukko 13) on esitetty Iijoen keskiosan näytteenottopaikkojen vuoden 2016 keskimääräiset ravinnepitoisuudet sekä ph-minimit. Keskiarvolaskennassa on Aroviidan ym. (2012) ohjeistuksen mukaisesti käytetty sekä kevättalven että kesän pitoisuuksia ja ph-minimien keskiarvot on laskettu käyttäen logaritmimuunnettuja vetyionipitoisuuksia. Saatujen arvojen perusteella jokaiselle näytteenottopaikalle on määritetty ekologinen tilaluokka pintavesityyppikohtaisten raja-arvojen avulla (ks. Aroviita ym. 2012). Huomattavaa on, että tarkkailuaineisto ei sovellu suoraan luokitteluun pienien havaintomäärien, ja osin myös havaintopaikkojen sijainnin perusteella. Vertailua ympäristöhallinnon voimassa olevaan, pidemmän ajanjakson (2006 2012) aineistoon perustuvaan luokitukseen voidaan kuitenkin tehdä suuntaa-antavasti. 22

Taulukko 13 Ravinnepitoisuuksien keskiarvot sekä ph-minimit vuonna 2016 Iijoen keskiosan näytteenottopaikoilla. St = suuri turvemaiden joki, Pk = pieni kangasmaiden joki, E = erinomainen, HY = hyvä, n = näytteenottojen lukumäärä Pintavesi- tyyppi Iijoen pääuoman näytteenottopaikkojen ekologinen tila oli vuoden 2016 tarkkailutulosten perusteella erinomainen (Taulukko 13). Ohtaojassa ph-taso ja kokonaistyppipitoisuus viittasivat erinomaiseen tilaan ja kokonaisfosforipitoisuus hyvään ekologiseen tilaan. Fosforin osalta pienten kangasmaiden jokien erinomaisen ja hyvän tilaluokan raja on 15 µg/l ja hyvän ja tyydyttävän tilaluokan raja 35 µg/l. Iijoen keskiosan vuoden 2016 tulokset ovat linjassa ympäristöhallinnon nykyisen kokonaisluokituksen kanssa, jossa Iijoen keskiosa ja Ohtaoja ovat ekologiselta tilaltaan hyviä. Ympäristöhallinnon luokitteluun käyttämässä vuosien 2006 2012 aineistossa veden fysikaalis-kemiallinen laatu luokittuu erinomaiseksi lukuun ottamatta Ohtaojan fosforitasoa, kuten myös vuoden 2016 aineistossa. 5 KALATALOUSTARKKAILU Taivalkosken kunnan ja Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n Koivukosken kalankasvatuslaitoksen (ent. Kainuun Lohimestari Oy:n laitos) kalataloustarkkailuohjelman (Pöyry Environment Oy 2007) on Kainuun TE-keskus (nyk. Kainuun ELY-keskus) hyväksynyt päätöksellään dnro 22/5723-2007, 16.2.2007. Kalataloudellinen tarkkailu on käsittänyt sähkökoekalastuksia Taivalkosken alapuolisella Turvakkokoskella sekä Koivukosken laitoksen ylä- ja alapuolisella alueella v. 2008 ja 2011 ja kalastustiedustelun Koivukosken laitoksen alapuolisella alueella v. 2009 ja 2012. 5.1 Sähkökoekalastukset phminimi* Kok.P µg/l I96 St 7,4 E 15 E 355 E 3 I94 St 6,8 E 30 E 350 E 3 I88 St 7,4 E 14 E 367 E 3 O0 Pk 7,6 E 21 HY 333 E 3 I85 St 6,8 E 14 E 360 E 3 I84 St 6,9 E 13 E 357 E 3 * keskiarvot laskettu log-muunnetuista arvoista Kok.N µg/l n 23 Tarkkailuohjelman mukaiset sähkökoekalastukset jäivät tekemättä kesällä 2015. Toisaalta sateisesta kesästä johtuen virtaamat isommissa joissa olivat kesällä niin suuria, että koekalastuksia ei olisi voitu tehdäkään riittävän alhaisissa virtausolosuhteissa. Myös kesällä 2016 virtaamat olivat liian suuria kalastusten toteuttamiseen. Korvaavat koekalastukset tehdään kesällä 2017.

6 YHTEENVETO Vuodesta 2007 alkaen Iijoen keskiosalla sijaitsevien Taivalkosken jätevedenpuhdistamon, Luonnonvarakeskuksen (ent. Riistan- ja kalatalouden tutkimuslaitos) Taivalkosken toimipaikan sekä Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n Koivukosken laitoksen (ent. Kainuun Lohimestari Oy:n laitos) tarkkailu on toteutettu oman, vuosille 2014 2017 laaditun, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelman mukaan. Vaikutustarkkailussa oli vuorossa veden fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailu. Vesinäytteet otettiin kuormittajien vaikutusalueelta kerran talvella ja kaksi kertaa kesällä. Kalataloustarkkailussa oli tarkoitus korvata vuonna 2015 tekemättä jääneet sähkökoekalastukset, mutta suurten virtaamien takia niitä ei pystytty nytkään toteuttamaan vaan ne jouduttiin siirtämään vuodelle 2017. Päästötarkkailu Taivalkosken jätevedenpuhdistamo täytti vuonna 2016 sille asetetut lupavaatimukset. Laitoksen puhdistusteho oli BOD 7 :n, kokonaisfosforin ja kiintoaineen suhteen hyvä (> 90 %). Marraskuussa 2011 käynnistetty diplomityönä tutkimushanke Oulun yliopiston kansa valmistui marraskuussa 2012. Hankkeen tarkoituksena oli selvittää puhdistamon jälkeisen jätevedenkäsittelyn tehostamisen vaihtoehtoja Taivalkosken jätevedenpuhdistamolla ja lisäksi selvittää jätevedenpuhdistamon lähistöllä sijaitsevan luonnontilaisen suon soveltuvuutta jätevesien käsittelyyn käytettäväksi pintavalutuskentäksi. Tulosten perusteella todettiin, että Taivalkoskella sijaitseva kosteikkoalue soveltuu pintavalutuskentäksi. Lisäksi työssä tarkasteltiin jälkikäsittelylammikoiden saneerausvaihtoehtoja, joista yhden vaihtoehdon toteutukselle on haettu ympäristölupaa vuoden 2014 lopussa. Luonnonvarakeskuksen Taivalkosken toimipaikan jätevedenpuhdistamo täytti pääosin kaikki lupaehdot sekä valtioneuvoston asetuksen vähimmäisvaatimukset. Kokonaistypen osalta ei päästy vaadittuun puhdistustehoon. Taivalkosken kunnan ja Luonnonvarakeskuksen (LUKE, ent. RKTL) jätevedenpuhdistamoiden yhteenlaskettu vuosikuormitus vuonna 2016 oli noin 23 kg kokonaisfosforia ja 7 330 kg kokonaistyppeä. Kokonaisravinteiden kuormitukset pienenivät edellisvuodesta. Jätevedenpuhdistamoiden kuormituksesta vastaa käytännössä lähes kokonaan Taivalkosken taajama, sillä LUKE:n Taivalkosken toimipaikan kuormitus on hyvin pieni. Myös happea kuluttavan orgaanisen aineen ja kiintoaineen osalta vesistökuormitus oli edellisvuotta hieman pienempää. LUKE:n Taivalkosken toimipaikalla ja Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n Koivukosken laitoksella (ent. Kainuun Lohimestari Oy:n laitos) kasvatettiin kalaa vuonna 2016 yhteensä 48 457 kg (lisäkasvu) ja käytettiin rehua yhteensä 55 190 kg. Laitosten tuotantotietojen perusteella fosforikuormitus oli kesäaikana yhteensä 1,7 kg/d ja typpikuormitus 14,4 kg/d. Vuositasolla fosforikuormitus oli yhteensä 288 kg ja typpikuormitus 2 316 kg. Molempien laitosten kuormitus oli annettuja luparajoja pienempi sekä vuorokausi- että vuositasolla. Vesistötarkkailu Iijoen keskiosan vedenlaatua tarkkailtiin ottamalla vesinäytteet Taivalkosken jätevedenpuhdistamon, LUKE:n (ent. RKTL) Taivalkosken toimipaikan ja Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n Koivukosken laitoksen (ent. Kainuun Lohimestari Oy:n laitos) lähialueilta maaliskuussa, heinäkuussa ja elokuussa. Vedenlaatu oli tarkkailualueella jokseenkin tasainen ja hyvä. Iijoessa kesäajan keskimääräiset ravinnepitoisuudet olivat karuhkoille tai keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Elokuussa pitoisuustaso oli tarkkailualueella yleisesti koholla johtuen näytteenoton ajoittumisesta ylivirtaamaan jolloin valumat ja 24

huuhtoumat olivat suurempia kuin muilla näytekerroilla. Laimentumissuhteen perusteella arvioituna kaikkien kuormittajien vaikutus Iijoen pääuoman vedenlaatuun oli vähäinen. Taivalkosken jätevedenpuhdistamon alueella ravinnepitoisuuksissa ei ollut havaittavissa selkeitä jätevedenpuhdistamon kuormituksesta johtuvia vaikutuksia lukuun ottamatta hyvin lievää ammoniumtyppipitoisuuden kasvua alapuolisella pisteellä. Heinäkuussa rannan kaivutyöt nostivat voimakkaasti alapuolisen pisteen kiintoaine- ja fosforipitoisuuksia. LUKE:n kalalaitoksen alapuolella Ohtaojassa fosforipitoisuudet olivat tavanomaiseen tapaan korkeampia kuin Iijoessa, jossa kuormitusvaikutus jää kuitenkin vähäiseksi hyvistä laimentumisolosuhteista johtuen. Kokonaistyppipitoisuudet olivat lähes samaa tasoa sekä Ohtaojassa että Iijoessa. Koivukoskella ravinnepitoisuudet olivat kalalaitoksen alapuolella osin alhaisempia ja osin hieman suurempia kuin laitoksen yläpuolella eikä selkeitä kuormitusvaikutuksia siten todettu. Koliformisten bakteerien tiheydet olivat tarkkailualueella pieniä, ja veden hygieeninen laatu oli vähintään hyvä. Iijoen keskiosalla vuoden 2016 ph-minimit ja kokonaisravinnepitoisuudet viittasivat erinomaiseen tilaan. Myös Ohtaojan vedenlaatu luokittui pääosin erinomaiseksi, mutta fosforitaso oli hyvä. Vuoden 2016 tulokset olivat sopusoinnussa ympäristöhallinnon virallisten luokittelutulosten kanssa, jossa fysikaalis-kemiallinen tila on luokiteltu Iijoen keskiosalla erinomaiseksi ja Ohtaojassa hyväksi. Ekologinen tila kokonaisuudessaan on luokiteltu molemmissa vesistöissä hyväksi. Iijoen kokonaisfosforipitoisuuksissa on havaittavissa lievää kasvua tarkkailualueen yläosalla ja lievää laskua alaosalla. Typpipitoisuuksissa ei ole havaittavissa merkittävää kehityssuuntaa. 25

7 VIITTEET Arola, M. 2012. Puhdistamon jälkeisen jätevedenkäsittelyn tehostaminen Taivalkosken jätevedenpuhdistamolla. Diplomityö. Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 2012. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012 2013 päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Forsberg C. & Ryding S.-O 1980. Eutrophication parameters and trophic state indices in 30 Swedish waste-receiving lakes. Arch. Hydrobiol. 89:189-207. Ilmatieteen laitos 2017. Avoin data <https://ilmatieteenlaitos.fi/avoin-data> Korhonen, J. & Haavanlammi, E. (toim.) 2012. Hydrologinen vuosikirja 2006 2010. Suomen ympäristö 8/2012. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille 2016 2021. Osa 1 Toimenpiteiden suunnittelun taustatiedot. 2015. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. <http://www.ymparisto.fi/vesienhoito/pohjois-pohjanmaa> Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J.-P., Karlsson, P. & Ruuhela, R. 2012. Tilastoja Suomen ilmastosta 1981 2010. Raportteja 2012:2. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Pöyry Finland Oy 2011. Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelma v. 2012 2017. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset. Moniste. Oulu. Pöyry Finland Oy 2012. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2013 2019. Moniste. Pöyry Finland Oy 2013. Taivalkosken kunta, Taivalkosken riistan- ja kalantutkimuslaitos, Kainuun Lohimestari Oy Koivukosken laitos. Iijoen keskiosan päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma v. 2014 2019. Moniste. Pöyry Finland Oy 2016. Taivalkosken kunta, Taivalkosken riistan- ja kalantutkimuslaitos, Kainuun Lohimestari Oy Koivukosken laitos. Iijoen keskiosan päästö- ja vesistötarkkailu vuonna 2015 ja yhteenveto v. 2013 2015 vesistötarkkailun tuloksista. Moniste. Suomen ympäristökeskus 2017. Hydrologian ja vesien käytön tietojärjestelmä Hydro. <www.syke.fi/avointieto> Suomen ympäristökeskus ja ELY-keskukset 2016. Ympäristökarttapalvelu Karpalo 2016. <https://wwwp2.ymparisto.fi/karpalo/silverlight Suomen ympäristökeskus ja ELY-keskukset 2017. Pintavesien tilan tietojärjestelmä, vedenlaatu Pivet. <www.syke.fi/avointieto> 26

" Taivalkosken Luonnonvarakeskus O0 Taivalkosken jätevedenpuhdistamo I188 I194 " I184 0 1 2 km I178 Sisältää Maanmittauslaitoksen maastokartta-aineistoa 01/2016 I185 " I196 Kainuun Lohimestari Oy, Koivukosken laitos Velvoitetarkkailun havaintopaikka Ympäristökeskuksen seurantapiste Liite 1

Tutkimustodistus '8.TA03li' Kierros: marras 19.12.2016 Pöyry Finland Oy PL 532 00026 Basware Tulokset hyväksynyt Tiina Ylipahkala Asiakaspalvelukemisti 040-7523013 29594 (19.12.2016) Näytetiedot Viite Kierros Näytteenoton syy Taivalkosken jätevedenpuhdistamo liete marras Velvoitetarkkailu Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis 29594-1 Taivalkosken jätevedenpuhdistamo liete Liete 29.11.2016 Rami Ylimäki 30.11.2016 29.11.2016 19.12.2016 Tulokset Näytenumero ph Kuiva-aine Hehk.jään-% N (Kjeld.) Hajotus AR Pb Zn P Hg Ni % % ka % mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 29594-1(Liete) 6,6 17,4 22,3 3,5 Suoritettu 5 380 21 000 0,36 6 Näytenumero Cr Co Cd Cu K Mn Mg Ca mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 29594-1(Liete) 9 1 < 0,5 350 1 100 110 1 100 7 800 Menetelmät Analyysi Menetelmä Menetelmän lisätieto Analysoija Akkreditointi Mittausepävarmuus ph ph-arvo, 25 C ISO 10390:2005 1 ±0,2 Hehk.jään-% Hehkutusjäännös SFS 3008:1990 1 m Kuiva-aine Kuiva-aine % SFS 3008:1990 1 ±5% N (Kjeld.) Kokonaistyppi (Kjeld.) SFS 5505:1988 modif. 1 ±20% Hajotus AR Esikäsittely: märkäpoltto, kuningasvesi SFS-EN 13346 1 m Zn Sinkki SFS-EN ISO 11885:09 modif. 1 A ±20% Hg Elohopea SFS-EN ISO 17294:16 modif. 1 ±20% Pb Lyijy SFS-EN ISO 11885:09 modif. 1 A ±20% P Fosfori SFS-EN ISO 11885:09 modif. 1 A ±10% Sivu 1 / 2