LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 23/2007/1 Dnro LSY 2004 Y 213 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2007 ASIA Oy Metsä Botnia Ab:n sellutehtaan ympäristölupahakemus, Kaskinen Hakemus kaatopaikan käyttöönottamiseksi muutoksenhausta huolimatta LUVAN HAKIJA Oy Metsä Botnia Ab Helsinki PL 30 02020 METSA
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO...5 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI...5 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE...5 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA...6 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUS...6 Luvat ja päätökset... 6 Tarkkailuohjelmat... 7 Sopimukset... 8 Kaavoitus... 8 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmät... 9 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ...9 Laitoksen sijaintipaikka... 9 Asutus ja rakennettu ympäristö... 9 Suojeltavat kohteet...10 LAITOKSEN TOIMINTA...10 Toiminnan yleiskuvaus...10 Tuotteet ja tuotanto...11 Sellun ja sivutuotteiden tuotanto...11 Energiantuotanto...12 Hapen ja otsonin tuotanto...13 Sellutehtaan prosessit...13 Kuitulinja...13 Kemikaalilinja...16 Hapen ja otsonin valmistus...18 Voimalaitos...19 Raaka aineiden, polttoaineiden ja kemikaalien käyttö ja varastointi...20 Puuraaka aine...20 Raakavesi...20 Polttoaineet...21 Kemikaalit ja apuaineet...23 Muut prosessit...25 Veden käyttö ja valmistus...25 Jätevesien käsittely ja johtaminen...26 Kaatopaikat ja kaatopaikkatoiminta...31 Kaatopaikalle sijoitettavat jätteet...31 Kaatopaikkojen nykytilanne...32 Nykyisen kaatopaikan käyttö ja käytöstä poistaminen...32 Nykyisen lietealtaan poistaminen käytöstä...34 Uuden kaatopaikan rakentaminen ja käyttö...35 Uuden lietteidenkäsittelyalueen rakentaminen ja käyttö...37 PÄÄSTÖT, NIIDEN RAJOITTAMINEN JA PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA.38 Päästöt ilmaan...38 Suupohjan alueen päästöt...38 Sellun ja energian tuotannon päästöt...39 Jätevesistä aiheutuvat päästöt...42 Päästöjen rajoittaminen...43 Paras käyttökelpoinen tekniikka...44 Hakijan esitys lupamääräyksiksi...45 Päästöt mereen...46 Merialueen kuormitus...46 Puhdistamon jätevesistä aiheutuvat päästöt...46 Päästöjen rajoittaminen...49 Jäähdytysvesistä aiheutuvat päästöt...50 Paras käyttökelpoinen tekniikka...51 Hakijan esitys lupamääräyksiksi...52 Päästöt maaperään...55 Melu, tärinä ja liikenne...55
3 Melu ja tärinä...55 Liikenne...56 Jätteet, niiden hyödyntäminen ja käsittely...57 Jätteet ja niiden ominaisuudet...57 Jätteiden hyödyntäminen...59 Jätteiden käsittely...59 Paras käyttökelpoinen tekniikka...60 Hakijan esitys lupamääräyksiksi...61 Energiatehokkuus...61 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖN TILAAN JA LAATUUN...63 Vaikutukset ilman laatuun...63 Ilman epäpuhtauksien pitoisuudet...63 Rikki ja typpilaskeuma...65 Ilmanlaatu bioindikaattoriseurannan perusteella...65 Vaikutus merialueen tilaan ja käyttökelpoisuuteen...66 Purkualueen kuvaus...66 Puhdistamon päästöjen vaikutus...67 Jäähdytysvesipäästöjen vaikutukset...69 Maaperä ja pohjavesi...71 Melu ja liikenne...71 KORVAUKSET JA KOMPENSAATIOT...72 TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU...72 Käyttö ja päästötarkkailu...72 Päästöt ilmaan...72 Päästöt vesiin...75 Kiinteän jätteen ja jätehuoltoalueen tarkkailu...77 Vaikutustarkkailu...77 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN...78 Riskit...78 Toiminta ja ilmoittaminen häiriö ja poikkeustilanteissa...78 TOIMINNAN ALOITTAMINEN...79 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY...79 Lupahakemuksen täydennykset...79 Tiedottaminen...79 Lausunnot...79 Muistutukset...87 Hakijan kuuleminen ja vastine...88 Tarkastukset...91 MERKINTÄ...91 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU...91 Käsittelyratkaisu...91 Luparatkaisu...92 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi...92 Polttoaineet...92 Päästöt ilmaan...93 Päästöt mereen...95 Melu...96 Varastointi...96 Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen...97 Kaatopaikka alue...98 Häiriö ja muut poikkeukselliset tilanteet...103 Riskinhallinta...104 Energiatehokkuus...105 Pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevat selvitysvelvoitteet...105 Tarkkailu ja raportointimääräykset...106 Käyttö ja päästötarkkailu...106 Ympäristövaikutusten tarkkailu...107 Kirjanpito...108 Raportointi...109
4 Kalatalousvelvoitteet ja korvaukset...110 Toiminnan lopettaminen...110 RATKAISUN PERUSTELUT...111 Käsittelyratkaisun perustelut...111 Luvan myöntämisen yleiset perustelut...111 Lupamääräysten yksilöidyt perustelut...113 Polttoaineet...113 Päästöt ilmaan...114 Päästöt mereen...115 Melu...116 Varastointi...116 Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen...117 Kaatopaikka alue...117 Häiriö ja muut poikkeukselliset tilanteet...118 Riskinhallinta...119 Energiatehokkuus...119 Pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevat selvitysvelvoitteet...119 Tarkkailu ja raportointimääräykset...119 Kalatalousvelvoitteet ja korvaukset...119 VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN 120 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN...120 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO...121 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET...122 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN...122 LIITTEET...123 MUUTOKSENHAKU...124
5 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 23/2007/1 Dnro LSY 2004 Y 213 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2007 ASIA Oy Metsä Botnia Ab:n sellutehtaan ympäristölupahakemus, Kaskinen Hakemus uuden kaatopaikan käyttöönottamiseksi muutoksenhausta huolimatta LUVAN HAKIJA Oy Metsä Botnia Ab Helsinki PL 30 02020 METSA HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Oy Metsä Botnia Ab on hakenut ympäristölupaa valkaistua sulfaattisellua valmistavan Kaskisten sellutehtaan toiminnan jatkamiselle ympäristölupavirastossa 7.7.2004 vireille tulleella hakemuksella yhdessä veden ottoa koskevan vesilain mukaisen lupahakemuksen kanssa, joka on 1.6.2005 erotettu erilliseksi hakemusasiaksi (dnro LSY 2005 Y 162). Ympäristölupahakemus koskee myös voimalaitosta, hapen ja otsonin valmistusta, raakaveden ja jäteveden käsittelyä sekä kaatopaikkatoimintaa. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Oy Metsä Botnia Ab:n sellutehdas sijaitsee Kaskisten kaupungissa kiinteistöillä, joiden kiinteistötunnukset ovat 231 11 201 11, 231 11 201 9 ja 231 11 201 6 sekä pinta alat vastaavasti 33,0 ha, 80,5 ha ja 64,0 ha. Tehtaan kaatopaikka sijaitsee kiinteistöillä, joiden kiinteistötunnukset ovat 231 402 29, 231 402 30, 231 402 31, 231 402 33 ja 231 402 34. Kaatopaikka alueen yhteinen pinta ala on 4,9 ha. Kiinteistöt omistaa Oy Metsä Botnia AB. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Sellutehtaalla, kaatopaikalla, voimalaitoksella ja ilmakaasutehtaalla on ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 1), 3) ja 4) kohtien ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 1 a) ja 3 b), 4 a), 5 b), 13 b) kohtien ja 3 momentin mukaan oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan toiminnoille olisi tullut hakea ympäristölupaa viimeistään 31.12.2004, ellei ympäristölupaa
6 ole haettu tätä ennen. Oy Metsä Botnia Ab on hakenut ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentin mukaan ympäristölupaa olemassa olevan sellutehtaan toiminnalle ennen tätä, koska M real Oyj oli jättänyt 15.12.2003 ympäristölupavirastolle samalle tehdasalueelle rakennettavaa kemihierretehdasta koskevan ympäristölupahakemuksen ja koska sellutehtaalla ja kemihierretehtaalla on yhteisiä toimintoja, joiden ympäristövaikutuksia on tarpeen tarkastella yhdessä. Kemihierretehtaan hakemuksen vuoksi ei ole kuitenkaan ollut tarpeen tehdä muutoksia Oy Metsä Botnia Ab:n lupiin. Kemihierretehtaan ympäristölupaa koskeva päätös on annettu 31.12.2004. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto ratkaisee ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 1 a) kohdan mukaan sellutehtaan ympäristöluvan. Ympäristölupavirasto ratkaisee ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentin mukaan myös kaikkien niiden luvanvaraisten laitosten ympäristöluvat, jotka sijaitsevat samalla toiminta alueella, jos niillä on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUS Luvat ja päätökset Länsi Suomen vesioikeus on antanut Oy Metsä Botnia Ab:lle ja Metsä Serla Oyj:lle luvan veden johtamiseksi (1,3 m 3 /s) Västerfjärdenin makeavesialtaasta käytettäväksi teollisuusvetenä Kaskisten sellutehtaalla, päätös nro 62/1976/Y, 28.6.1976. Länsi Suomen vesioikeus on antanut Oy Metsä Botnia Ab:lle ja Metsä Serla Oyj:lle luvan Kaskisten tehdasintegraatin jätevesien, jäähdytysvesien, sadevesien ja sosiaalitilojen saniteettivesien sekä Kaskisten kaupungin jätevesien johtamiseksi mereen Kaskisten kaupungissa, päätös nro 35/1994/3, 20.6.1994. Päätös on voimassa toistaiseksi. Vesiylioikeus on muuttanut osittain em. päätöstä päätöksellä nro 111/1995, 20.6.1995. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on tarkistanut em. päätöksen määräykset, päätös nro 86/2002/3, 31.12.2002. Vaasan hallinto oikeus on muuttanut osittain em. päätöksen lupamääräyksiä, päätös nro 04/0404/3, 23.12.2004. Korkein hallinto oikeus on hylännyt em. päätöstä koskevat valituslupahakemukset, päätös taltionro 873, dnrot 615 ja 616/1/05, 15.4.2005.
Tarkkailuohjelmat 7 Vaasan lääninhallitus on hyväksynyt Oy Metsä Botnia Ab:n sellutehtaan ilmansuojeluilmoituksen, päätös nro 127A 2409, 22.12.1992. Länsi Suomen ympäristökeskus on antanut ympäristölupamenettelylain mukaisen luvan Oy Metsä Botnia Ab:n Kaskisten sellutehtaan kattilalaitoksen (kuorikattila) toiminnan muutokselle, päätös dnro 0895Y0199 111, 16.5.1997. Länsi Suomen ympäristökeskus on antanut Oy Metsä Botnia Ab:n Kaskisten sellutehtaalle ympäristölupamenettelylain mukaisen päätöksen dnro 0895Y0199 112, 29.3.1999, joka sisältää sijoitusja jäteluvan. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antanut luvan sellutehtaan kuorikattilan tuhkan käyttämiseksi tien rakennusaineena Oy Metsä Botnia Ab:n sellutehtaan alueella, päätös nro 2/2005/1, 1.2.2005. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on hyväksynyt koetoimintaa koskevan ilmoituksen lietealtaan lietteen poistamiseksi ja kuivattamiseksi, päätös nro 39/2005/1, 26.10.2005. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antanut luvan sellutehtaan kuorikattilan tuhkan käyttämiseksi vanhan jätevesialtaan täytössä, päätös nro 50/2005/1, 28.12.2005. Närpiön terveyskeskuksen terveyslautakunta on antanut Kaskisten sellutehtaalle sijoituspaikkaluvan, 2.2.1976, 25. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antanut samalle teollisuusalueelle rakennettavalle M real Oyj:n kemihierretehtaan toiminnalle ympäristöluvan, päätös nro 76/2004/1, 31.12.2004. Länsi Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt sellutehtaan jätevesien kuormitustarkkailuohjelman dnro 0895YO199 113, 10.1.1997 ja 9.6.1997 ja fosforianalyysimenetelmän muuttamisen 4.11.2002. Länsi Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt sellutehtaan kaatopaikkaa ja jätealueita koskevan tarkkailuohjelman dnro 0895YO199, 28.6.2000. Vesi ja ympäristöhallitus on hyväksynyt sellutehtaan vesistötarkkailuohjelman periaatteellisesti nro 29/500 VYH 1989, 6.6.1990. Länsi Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt em. periaatteiden mukaisen vesistötarkkailuohjelman seuraavalle 5 vuodelle, dnro 0895YO199 112, 12.4.2000 ja edelleen jatkanut tätä eräin tarkistuksin seuraavalle 5 vuodelle, dnrot LSU 2002 Y 1479 ja 0895YO199 112, 7.4.2005 ja 7.6.2005.
Sopimukset Kaavoitus 8 Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on hyväksynyt kalataloudellisen tarkkailuohjelman, dnro 1709/5723/2005, 15.7.2005. Länsi Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt sellutehtaan jätehuoltoaluetta ja tuhkan käyttöä maarakennuksessa koskevan tarkkailuohjelman, dnro LSY 2004 Y 133, 1.2.2005. Länsi Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt kemihierretehtaan vaikutustarkkailuohjelman, dnro LSU 2004 Y 259, 5.9.2005. Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on hyväksynyt kemihierretehtaan jäähdytysvesien tarkkailuohjelman, dnro 6540/5723/2005, 8.11.2005. Oy Metsä Botnia Ab ja Kaskisten kaupunki ovat sopineet 2.2.1979 Kaskisten kaupungin viemärilaitoksen jätevesien puhdistamisesta yhtiön puhdistamolla. Sopimus on päivitetty 5.10.1994 ja 11.5.1998. Sopimus on voimassa 30 vuotta eli 1.2.2009 asti. Oy Metsä Botnia Ab ja M real Oyj ovat tehneet sopimuksen tehdasalueen infrastruktuuriin kuuluvien käyttöoikeuksien ja liittymien luovutuksesta ja yhteistyöstä. Sopimus käsittää M real Oyj:n liittymisen Oy Metsä Botnia Ab:n puunkäsittelyyn, kuoren varastointijärjestelmään, raakaveden ja kemiallisen veden johto ja puhdistusjärjestelmiin sekä jäteveden puhdistamoon ja siihen kuuluvaan lietteiden käsittelyjärjestelmään, höyry ja sähköjärjestelmiin, viherlipeän toimitukseen, tehdasalueen jätteidenkäsittelyyn, paineilmaverkostoon, palovesiverkostoon sekä tie ja rautatieverkostoon, haihdutetun konsentraatin polton soodakattilassa ja massan lastauksen. Sopimuksen mukaan kumpikin osapuoli vastaa omien laitostensa käynnissäpidosta, investoinneista, kunnossapidosta ja muusta operatiivisesta toiminnasta sekä toiminnastaan syntyvistä suorista päästöistä. Oy Metsä Botnia Ab vastaanottaa ja käsittelee kemihierretehtaan haihdutuskonsentraatin, prosessijätevedet, kaatopaikkajätteet, kuoren ja jätevesilietteet. Vaasan rannikkoseudulla on voimassa Pohjanmaan liiton laatima ja ympäristöministeriön 11.4.1995 vahvistama seutukaava. Kaskisten tehdasalue on merkitty seutukaavassa taajamatoimintojen alueeksi (A) ja taajamatoimintojen reservialueeksi (Ar). Tehdasalueen itäpuoli on satama aluetta (LV). Kaskisten kaupungin 2.12.1983 hyväksymässä yleiskaavassa tehdasalueen kiinteistöt on merkitty teollisuus ja varastoalueeksi (T) tai kaatopaikka alueeksi (EK). Tehdasalueen länsipuolella sijaitsevan Kotilammen ympäristö on merkitty lähivirkistysalueeksi
9 ja tehdasalueen itäpuoli vesiliikenteen alueeksi (LV). Tehdasalueen eteläpuoliset alueet ovat pääasiassa retkeily ja ulkoilualuetta (VR). Kaskisten tehdasalueella on voimassa Länsi Suomen ympäristökeskuksen 26.6.1992 vahvistama asemakaava. Tehdasalue on asemakaavassa merkitty teollisuus ja varastorakennusten korttelialueeksi (T tai TTV). Jätevedenpuhdistamon ja teollisuuskaatopaikan alueet on merkitty kaatopaikka ja allasalueiksi (ek). Tehdasalueen länsipuolella olevan Kotilammen ympäristö on lähivirkistysaluetta (VL) ja puistoaluetta (P). Tehdasalueen itäpuoli on satama aluetta (LS). Ympäristöasioiden hallintajärjestelmät Kaskisten tehtaalla on ollut vuodesta 1998 käytössä sertifioitu SFS EN ISO 14001:1996 nro 2341 01 (2002 12 31) mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Viimeisin ulkoinen auditointi on tehty kesäkuussa 2006. Yhtiössä on käytössä toimintajärjestelmä, johon ovat vuodesta 2003 lähtien sisältyneet laatu, ympäristö ja työterveys sekä työturvallisuusjärjestelmät. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Laitoksen sijaintipaikka Sellutehdas sijaitsee Kaskisten saarella tehdasalueella noin 2 km Kaskisten kaupungin keskustaajamasta kaakkoon. Alueen pohjois ja länsipuolella on talousmetsää. Lännessä, tehdasalueen välittömässä läheisyydessä, sijaitsee pieni lampi (Kotilampi). Tehdasalueen koillispuolella on Närpesfjärden niminen merenlahti ja itäpuolella Bernas sund salmi. Tehdasalueen eteläpuolella sijaitsee Tallvarpen niminen merenlahti ja kallioinen Pukkisaari. Sellutehtaan kanssa samalla tehdasalueella sijaitsevat sellutehtaan voimalalaitos, teollisuuskaatopaikka sekä Oy Polargas Ab:n omistama happi ja otsonilaitos, jotka sisältyvät lupahakemukseen, ja M real Oyj:n kemihierretehdas. Asutus ja rakennettu ympäristö Sellutehdas hallitsee Kaskisten maisemaa keskustaajaman ulkopuolella. Lähin asutus sijaitsee kaupungin taajamassa noin 0,6 km tehdasalueelta luoteeseen sekä lounaassa noin 0,8 km:n etäisyydellä entisen turkistarhan yhteydessä. Alueen julkiset palvelut, kuten koulut ja päiväkoti sijaitsevat Kaskisten kaupungin keskustaajamassa, noin 1,5 km tehtaasta pohjoisluoteeseen. Kaskisten kaupungin leirintäalue ja uimaranta sijaitsevat noin 2,3 km pohjoiseen tehtaasta. Tehdasalueen sisäänajotien risteyksessä, noin
Suojeltavat kohteet 10 1 km laitoksesta pohjoisluoteeseen sijaitsevat kappeli ja hautausmaa. Tehdasalueen länsi ja luoteispuolella on kaksi kasvihuonetta. Tehdasalueen länsipuolella Kotilammen rannalla on Lammenmaja niminen vapaa ajanviettopaikka. Kotilammen ympäristössä on lenkkipolkuja. Tehdasalueen kaakkoispuolella noin 800 m:n päässä sellutehtaasta on yksi yksityisessä käytössä oleva kesämökki. Muut alueella sijaitsevat kesämökit omistaa Oy Metsä Botnia Ab. Närpiön puolella lähimmät arvokkaat kulttuurimaisema alueet ovat noin 2,5 kilometriä tehdasalueesta pohjoiseen. Kaskisissa on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö, Kaskisten ruutukaava alueen puutaloasutus, joka ulottuu aivan tehdasalueen tuntumaan. Lisäksi Kaskisten ruutukaavakeskustan ulkopuolella on useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Natura 2000 alueet Lähimmät Natura 2000 verkostoon kuuluvat kohteet ovat Kristiinankaupungin saaristo (FI0800134) ja Närpiön saaristo (FI0800135). Kristiinankaupungin saaristo sijaitsee lähimmillään noin 2 2,5 km:n päässä tehdasalueesta. Närpiön saariston Natura 2000 alue sijaitsee lähimmillään noin 2,5 km:n päässä tehdasalueesta. Kristiinankaupungin saariston Natura 2000 alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon sekä lintu että luontodirektiivin perusteella (SPA ja SCI alue). Kaldonskärin Södra Björkön alue kuuluu myös rantojensuojeluohjelmaan. Närpiön saariston Natura 2000 alue on sekin sisällytetty Natura 2000 verkostoon sekä lintu että luontodirektiivin perusteella (SPA ja SCI alue). Valtakunnallisesti arvokkaat linnustoalueet Natura 2000 verkostoon sisällytetyt alueet muodostavat valtakunnallisesti arvokkaan linnustoalueen, nk. FINIBA alueen. Osa tästä alueesta on myös nk. IBA aluetta eli kansainvälisesti arvokasta linnustoaluetta. LAITOKSEN TOIMINTA Toiminnan yleiskuvaus Sellutehdas on toiminut Kaskisissa vuodesta 1977 lähtien. Hakemus koskee nykyisen toiminnan jatkamista. Tehdas tuottaa vuodessa noin 450 000 tonnia valkaistua sulfaattisellua (ADt/a). Teh
Tuotteet ja tuotanto 11 dasalueella on kuorimolta tulevan kuorijätteen polttamiseksi kuorikattila ja varakattila, sellutehtaalle happea ja otsonia valmistavat laitokset, vesilaitos tehtaan raakaveden puhdistamiseksi, jätevedenpuhdistamo sekä teollisuuskaatopaikka. M real Oyj:n kemihierretehdas on aloittanut toimintansa elokuussa 2005. Sen tuotantokapasiteetti on vuodessa noin 300 000 tonnia valkaistua kemihierrettä (BCTMP) (ADt/a). Kemihierretehtaan käynnistymisen vuoksi sellutehtaalla on uusittu puunkäsittely, kuorintalinja, seulomo, ostohakkeen purkukuljetin, hakkeen varastosiilot sekä hakekuljetin. Hakesiilot ja kemihierretehtaalle johtavan hakekuljettimen omistaa M real Oyj. Sellutehtaan kemikaalija kuitulinjalla on tehty kemihierretehtaan vuoksi pienehköjä parannuksia ja kapasiteetin lisäyksiä sekä rakennettu uusi tie satamasta tehdasalueelle. Molempien tehtaiden käyttämä puu käsitellään sellutehtaan kuorimolla. Kuorijäte poltetaan sellutehtaan kuorikattilassa. Raaka aine on pyöreää kuitupuuta ja mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotetta, haketta. Puu kuoritaan ja haketetaan. Hake seulotaan ja kuidutetaan keittämällä alkalisessa kemikaaliliuoksessa korkeassa lämpötilassa ja paineessa. Puru keitetään purukeittimessä. Syntynyt jäteliuos (mustalipeä) erotetaan pesemällä kuiduista. Kuiduista poistetaan edelleen ligniiniä alkalisella happikäsittelyllä ja jäteliuos yhdistetään mustalipeään. Happikäsitelty massa valkaistaan, kuivataan ja paalataan. Keitossa ja happikäsittelyssä syntyvä mustalipeä haihdutetaan ja poltetaan soodakattilassa, jolloin saadaan höyryä. Keittokemikaalit otetaan talteen ja käytetään uudelleen. Talteenotossa valmistettavaa hapetettua viherlipeää voidaan käyttää kemihierteen valmistuksessa hakkeen imeytyskemikaalina. Kemihierretehdas on liitetty integraatin sähkö, paineilma ja höyryverkkoon. Mustalipeän poltosta soodakattilassa ja kuoren poltosta kuorikattilassa saadaan riittävästi energiaa prosesseja varten ja lämpöä myytäväksi. Prosessijätevedet käsitellään biologisella jäteveden puhdistamolla, jossa käsitellään myös sekä kemihierretehtaan että Kaskisten kaupungin jätevedet. Sellutehtaalla on oma kaatopaikka tuotannossa syntyvien tavanomaisten jätteiden sijoittamiseksi. Sellun ja sivutuotteiden tuotanto Tehtaan päätuote on valkaistu sulfaattisellu, joka on lehti ja havupuusellua. Sivutuotteina saadaan biopolttoainetta, mäntyöljyä, tärpättiä, sähköä ja lämpöä.
12 Tuotantomäärät (t/a) vuosina 2004 2006: Tuotanto 2003 2004 2005 2006 Valkaistu sellu 393 000 421 300 332 700 412 770 Biopolttoaine 80 000 78 400 61 800 72 310 Mäntyöljy 10 207 10 000 7 160 7 316 Tärpätti 49 56 0 68 Sellun tuotantokapasiteetti on nykyisin noin 1 400 tonnia päivässä (ADt/d), joka vastaa jatkuvana tuotantokykynä noin 450 000 ADt/a. Tehdas käy normaalisti 24 h/d ja noin 350 d/a. Tehdas on pysähdyksissä suunnitelluissa korjausseisokeissa. Energiantuotanto Tehdas on yliomavarainen energian suhteen. Pääosa energiasta kehitetään sellukeiton jäteliemestä mustalipeästä polttamalla sitä soodakattilassa sekä puun kuoresta primäärikattilassa. Vähäinen osa energian tuotannosta perustuu tehtaan hajukaasuihin ja puhdistamon lietteeseen. Sähköä tuotetaan höyryllä turbiinilaitoksessa, josta saatavaa vastapainehöyryä käytetään sellun valmistusprosessiin. Soodakattila on prosessikattila. Kuori eli primäärikattilaa käytetään koko ajan. Varakattilana on öljykattila. Kattiloiden lämmön tuotanto (TJ/a) vuosina 2005 ja 2006 : Kattila 2005 2006 polttoaine Soodakattila mustalipeä 5 196 6 678 konsentraatti 95 raskasöljy 243 151 Primäärikattila kuori ja liete 1 675 1 959 raskasöljy 79 43 Varakattila raskasöljy 39 62 Lämmön tuotanto, yht. 7 232 8 893 biopolttoaineilla, % 95 97 Sellutehtaan sähköntuotanto (GWh/a) vuosina 2005 ja 2006: 2005 2006 Bruttotuotanto 307 398 yhteistuotanto 300 387 erillistuotanto 8 11 Oma käyttö 265 326 Myynti 57 78 Osto 15 6
13 Hapen ja otsonin tuotanto Happilaitoksen kapasiteetti on 52 t/d happea (pitoisuus 93 %). Happea käytetään otsonilaitoksessa otsonikaasun raaka aineena sekä selluprosessissa happivaiheessa ja valkaisuprosessissa valkaisukemikaalina. Otsonilaitoksen kapasiteetti on noin 300 kg/h otsonikaasua ( pitoisuus noin 10 %). Otsonilaitokselta tuotettua otsoni/happikaasuseosta käytetään valkaisukemikaalina. Sellutehtaan prosessit Kuitulinja Puunkäsittely Kuorimo on otettu käyttöön vuonna 1977 ja uudistettu 1990 sekä 2005. Kuorimon uudistus jatkuu. Kuorimo sisältää kolme kuivakuorintalinjaa, joilla käsitellään kaikki sellu ja kemihierretehtaalle tuleva pyöreä kuitupuu. Kuorinta tapahtuu jatkuvatoimisissa rummuissa, joissa puut pyörivät ja hankautuvat toisiaan vasten. Puut kuljetetaan kuorimarumpuihin sulatuskuljettimilla. Kesäaikana puut huuhdotaan kiertovesialtaan vedellä. Talviaikana puiden sulatukseen käytetään höyryllä lämmitettyä kiertovettä. Kuorimarummuissa ei käytetä lainkaan vettä. Kuori puristetaan kuoripuristimilla noin 50 %:n kuiva ainepitoisuuteen. Puristinvedet johdetaan kiertovesialtaaseen. Kuori poltetaan kuorikattilassa. Pöly kerätään rummun pölynpoistojärjestelmällä (pölynerotussykloona) ja johdetaan kuorimon kiertoveteen. Kuorimarummun jälkeen puut huuhdotaan kiertovedellä pesurullastoilla. Kiertovesialtaan vesi johdetaan pystyselkeyttimeen, jossa jätevedestä laskeutetaan kiintoaine ja liete johdetaan lietteen käsittelyyn. Selkeyttimen kirkastetta käytetään uudelleen kiertovetenä. Sellutehtaan hake varastoidaan hakekasoissa. Varastoilta hake siirretään keittämölle seulomon kautta, jossa hakkeesta erotetaan puru ja ylisuuri hake. Puru varastoidaan purukasalle ja käytetään sellun raaka aineeksi purukeittämöllä. Ylisuuri hake murskataan keittoon sopivaksi. Keitto Keitin on perinteinen vuokeitin, joka sisältää imeytys, keitto ja pesuvaiheet. Jatkuvatoimisen keittimen tuotantomäärä on puuhakkeella noin 1 350 t/d. Seulomolta hake siirretään hihnakuljettimella keittämön hakesiiloon. Hake käsitellään ensin ns. pasutusastiassa ja hakesiilossa paisuntahöngällä ja matalapainehöyryllä. Pasutusastiasta poistetaan ilmaa ja vesihöyryä sisältävää kaasua lauhduttimeen tarkoi
14 tuksena lauhduttaa tärpätti, joka on tislautunut hakesiilossa ja pasutusastiassa puuaineksesta. Kaasun sisältämä tärpätti ja vesihöyry tiivistyvät ja virtaavat tärpättidekantteriin, jossa tärpätti erotetaan vedestä ja johdetaan varastosäiliöön. Tärpätti myydään sivutuotteena. Tiivistymättömät kaasut poltetaan meesauunissa. Varsinainen keittovaihe tapahtuu imeytystornissa ja jatkuvatoimisessa keittimessä. Imeytyksen tarkoituksena on kyllästää hake valkolipeällä. Imeytystornista hake virtaa keittimeen. Keitto poistaa puun ligniiniä. Tavoitteena on, että kappaluku on keiton jälkeen noin 20. Uuteaineita poistetaan lisäämällä keittoon hartsisaippuaa. Mustalipeä poistetaan keittimen paisuntasäiliöstä haihduttamolle. Paisuntasäiliöistä syntyvät höyryt johdetaan pasutusastiaan ja lauhduttimien kautta tärpättipesuriin, jossa tärpätti otetaan talteen. Tärpätin erotuksessa muodostuva emävesi johdetaan haihduttamolle likaislauhteiden käsittelyyn ja tiivistymättömät kaasut väkevien hajukaasujen käsittelyyn. Keittimen alaosassa syrjäytetään mustalipeä pesulipeällä. Keitetty massa poistuu keittimen alapäästä kaksoisdiffusööripesuriin. Purumassan valmistus Hakekeittämön lisäksi tehtaalla on jatkuvatoiminen purumassakeittämö, jonka kapasiteetti on 140 t/d valkaisematonta sulfaattisellua. Purumassakeittämön laitteisto sisältää esihöyryttimen, keittimen, jälkikeittimen ja kolmipesurisen painepesemön. Purumassakeittämön raaka aineena on purun lisäksi lajittelussa oksanerotuksesta tuleva oksajae ja hienorejekti. Keittokemikaalina on valkolipeä. Kuumentaminen keittolämpötilaan tapahtuu höyryllä. Purumassalla tavoitekappaluku on 23 25. Purukeittämön perässä on kolmivaiheinen pesulinja. Purumassa sekoitetaan selluun ennen lajittelua ja pesusuodos johdetaan haihduttamolle. Purukeittämössä syntyvistä höngistä otetaan talteen lämpö ja höngät käsitellään vastaavalla tavalla kuin keittämön höngät. Valkaisemattoman massan pesu, lajittelu ja happidelignifiointi Keittimestä tuleva massa pestään kaksoisdiffusööripesurilla, vuopesurilla ja kaksoissuotimella sekä happivaiheen jälkeen kaksoisdiffusööripesurilla ja lisäpesuvaiheen jälkeen pesusuotimella. Valkaisemattoman massan pesussa käytetään pieniä määriä vaahdonestoainetta pesureiden toiminnan varmistamiseksi. Valkaistava massa pestään ennen valkaisua lämpimällä vedellä ja kuivaamon kiertovedellä. Happivaiheen diffusööripesurilla massan pesunesteenä käytetään lisäpesuvaiheen suodosta, sekundäärilauhdetta ja lämmintä vettä. Pesusuodokset johdetaan pesemölle ja edelleen vuopesurin kautta keittimen pesuvyöhykkeeseen. Valkaisemattoman massan pesusuodokset käytetään hyödyksi, eikä niitä johdeta jätevesiin lukuun ottamatta lisäpesuvaihetta. Pesuvaihetta seuraa massan lajittelu, joka käsittää oksan ja kuidunerottimet, rejektierottimen, sakeuttimen ja jauhimen sekä ruuvipuristimen, kolmiportaisen painelajittelun, kaksoissuotimen ja suodossäiliön. Oksat keitetään uudelleen joko hakkeen tai purun
15 mukana. Lajittelussa syntyvä rejekti johdetaan purumassakeittimelle tai rejektijauhimille. Ensiö ja rejektilajittimissa on kevytrejektin (muovin) erotusjärjestelmä. Lajittelun jälkeen seuraa happidelignifiointi. Se sisältää hapetusreaktorin, reaktorin jälkeisen diffusööripesurin ja suodossäiliön. Happivaiheessa sellun jäännösligniiniä poistetaan massasta hapen ja natriumhydroksidin avulla. Ostetun natriumhydroksidin sijasta voidaan käyttää hapetettua valkolipeää. Happivaiheessa käytetyistä kemikaaleista happi saadaan valkaisun otsonivaiheiden jäännöshapesta tai Polargasin happilaitokselta happikaasuna. Happivaiheessa on mahdollista syöttää prosessiin myös pieniä määriä katalyyttiä delignifioitumisen tehostamiseksi, sillä pienempi sellun ligniinipitoisuus ennen valkaisua pienentää jäännösligniinin poistamiseksi tarvittavien kemikaalien määrää valkaisussa. Tämän lisäksi happivaihe pienentää merkittävästi kuormitusta vesiin. Happidelignifioinnin jälkeinen kappaluku on tasolla 12. Valkaisu Aktiivisena valkaisukemikaalina käytetään klooridioksidia (ECF) tai pelkästään kloorivapaita kemikaaleja (TCF). Valkaisu on jatkuvatoiminen. Valkaisuvaiheet ovat klooridioksidi happi/peroksidi peroksidi otsoni alkali peroksidi. Jokaisessa valkaisuvaiheessa on reaktori, pesusuodin ja suodossäiliö. Pesuveden kulku tapahtuu valkaisussa vastavirtaan massan kulkuun nähden. Valkaisun viimeisellä pesurilla käytetään pesuvetenä kuivauskoneelta tulevaa kiertovettä. Se osa suodoksesta, jota ei voida käyttää pesu tai laimennusnesteenä, johdetaan jäteveden puhdistamolle. Suodosta ei voi johtaa haihduttamolle sen sisältämän kloridin vuoksi, koska se aiheuttaisi laitteistoissa korroosioongelmia. Valkaisussa käytetään natriumhydroksidia liuottamaan ligniiniyhdisteitä, rikkihappoa säätämään ph:ta ja magnesiumsulfaattia suojaamaan kuitujen hiilihydraatteja. Talkkia käytetään uuteaineiden hallitsemiseksi. Kompleksinmuodostajilla poistetaan valkaisussa haitallisia metalleja. Klooridioksidi valmistetaan tehtaalla natriumkloraatista ja rikkihaposta. Sivutuotteena syntyy natriumsulfaattipitoista jäterikkihappoa. Sitä käytetään mäntyöljykeittämöllä mäntyöljyn palstoitukseen. Kuivaamo Valkaisusta massa toimitetaan kuivauskoneen lyhyeen kiertoon, missä massan sakeus ja virtaus vakioidaan. Viiraosan vedenpoistolaitteilla, telapuristimilla ja kuivatusosan kuumalla ilmalla massaradasta poistetaan vettä niin paljon, että loppukuiva ainepitoisuus on noin 90 %. Vesi palautetaan joko lyhyeen kiertoon tai kiertovesijärjestelmään. Kaikki kiertovedet johdetaan kiertovesisäiliöön,
16 jonne johdetaan tuorevettä ja josta poistuva vesi johdetaan jäteveden puhdistamolle. Kuivauskaapissa massarata kuivataan höyryllä lämmitetyllä ilmalla. Lämmityshöyrystä syntyvä lauhde johdetaan lauhdesäiliön kautta voimalaitokselle uudelleen käytettäväksi. Kaapista poistuvasta kuumasta ja kosteasta ilmasta otetaan lämpöä. Kuivauksen jälkeen sellu leikataan arkeiksi ja paalataan paalauslinjalla. Kemikaalilinja Haihduttamo Haihduttamolla poistetaan mustalipeästä vettä. Lisäksi poistetaan sekundäärilauhteet mahdollisimman puhtaina ja otetaan talteen keitossa syntyvät sivutuotteet, joista tärkeimmät ovat suopa, tärpätti ja metanoli. Korkea kuiva ainepitoisuus on edellytys mustalipeän tehokkaalle poltolle soodakattilassa. Haihduttamoa on uudistettu vuosina 1996 ja 2003. Keittämöltä tuleva lipeä varastoidaan laihamustalipeäsäiliöihin noin 16 %:n kuiva ainepitoisuudessa. Mustalipeä haihdutetaan 6 vaiheisessa haihduttamossa noin 73 75 %:n kuiva ainepitoisuuteen. 1 ja 2 yksiköiden välissä on lämpökäsittely, jossa lipeän viskositeettia alennetaan nostamalla sen lämpötila 175 190 ºC:een, jolloin lipeän haihdutus ja käsiteltävyysominaisuudet paranevat. Kemihierretehtaan konsentraatti palautetaan puolivahvalipeän joukkoon noin 40 %:n kuiva ainepitoisuudessa. Haihduttamolla syntyy primääri, sekundääri ja likaislauhteita. Puhdas primäärilauhde johdetaan 1 vaiheen haihduttimista, väkevöittimestä ja lämpökäsittelystä voimalaitokselle lauhteen käsittelyyn. Likaantunut primäärilauhde johdetaan likaislauhteiden käsittelyyn. Puhtaita sekundäärilauhteita käytetään valkaisussa pesuvetenä ja kaustistamolla meesan pesussa. Lipeiset sekundäärilauhteet sekä pesu, tyhjennys, ylijuoksu ja käynnistystilanteissa syntyvät lipeät kerätään ns. keräilylipeäsäiliöön. Likaislauhde kerätään ja puhdistetaan strippauskolonnissa höyryllä. Metanoli ja muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet siirtyvät höyryn mukana kolonnin yläosaan. Väkevöitynyt metanolipitoinen höyry johdetaan metanolin nesteytykseen. Metanoli poltetaan meesauunissa ja lauhtumattomat kaasut johdetaan hajukaasujen vesilukkoastialle ja poltettavaksi meesauuniin. Soodakattila Soodakattilassa poltetaan mustalipeän orgaaninen aines, otetaan talteen poltosta syntyvä lämpö höyrynä ja keittokemikaalit uudelleen käytettäviksi. Laimeat hajukaasut poltetaan soodakattilassa. Soodakattilan lämpöteho on noin 255 MW poltettaessa 2 500 t kuiva ainetta päivässä. Soodakattila on otettu käyttöön 1977. Sen
17 käyttöaika on noin 8 400 h/a ja jäljellä oleva käyttöaika noin 130 000 h. Polttoaineena on mustalipeän ja konsentraatin lisäksi raskas polttoöljy. Poltettava mustalipeä ruiskutetaan noin 75 %:n kuiva ainepitoisuudessa soodakattilan tulipesään sen seinillä olevilla ruiskuilla. Mustalipeäpisarat kuivuvat ja pyrolysoituvat kaasutilassa. Tulipesän pohjalle muodostuu hehkuvan hiilen ja kemikaalien muodostama keko, jonka kokoa ja lämpötilaa voidaan säätää lipeän lämpötilalla, paineella ja polttoilmajaolla. Natrium ja rikkikemikaalit muuttuvat keossa natriumkarbonaatiksi ja natriumsulfidiksi. Kattilasta valuva sula liuotetaan laihavalkolipeään liuotinsäiliöissä, jolloin muodostuu viherlipeää. Viherlipeä pumpataan kaustistamolle. Polttoilma tuodaan tulipesään kolmesta ilmatasosta. Palamisessa syntyvät savukaasut luovuttavat lämpöä ja poistuvat kattilasta sähkösuotimien ja savupiipun kautta ilmaan. Poltossa syntyvä lentotuhka kerätään tuhkasuppiloista ja sähkösuotimilta, sekoitetaan puolivahvaan mustalipeään ja pumpataan haihduttamolle. Lämpöenergia otetaan talteen ja höyrystä tuotetaan turbiinigeneraattorin avulla sähköä ja vastapainehöyryä, jota käytetään eri prosessivaiheiden lämmittämiseen. Kaustisointi Kaustisointilaitos tuottaa sulfaattikeitossa keittonesteeksi tarvittavaa valkolipeää. Soodakattilalta saatavasta viherlipeästä valmistetaan meesauunista saatavan poltetun kalkin avulla valkolipeää. Liuottajasta tuleva viherlipeä sisältää kiinteitä hiukkasia, jotka poistetaan prosessista jätteenä. Puhdistettu viherlipeä sekoitetaan kalkin kanssa sammuttimessa. Sammuttimen pohjalle erottuu ns. kalkkihiekkaa, joka poistetaan jätteenä. Kemiallisten reaktioiden tuloksena syntyy natriumhydroksidia eli valkolipeää ja kalsiumkarbonaattia eli meesaa. Valkolipeä pumpataan varastosäiliöön keittämön käytettäväksi. Laihavalkolipeä käytetään soodakattilan liuotussäiliössä viherlipeän valmistukseen. Meesa varastoidaan meesasäiliöön. Kalkkikierto Varastosta meesa syötetään suotimille, jossa meesan sisältämät vesiliukoiset alkaliyhdisteet pestään talteen kuumalla vedellä. Ennen kuin meesa syötetään uuniin se kuivataan meesakuivurissa savukaasun avulla lähes 100 %:n kuiva ainepitoisuuteen. Meesan polton tehtävänä on muuttaa kalsiumkarbonaatti kalsiumoksidiksi. Meesauunin yläpäähän syötetty meesa valuu hitaasti uunin pyörimisestä ja kaltevuudesta johtuen kohti uunin alapäätä, jossa on raskasta polttoöljyä käyttävä poltin. Polttoaineena käytetään myös metanolia ja väkeviä hajukaasuja. Uunista poistuva kalkki jäähdytetään, jolloin saadaan lämpöä talteen. Poltettu kalkki varastoidaan siiloon. Meesauunin savukaasut
18 johdetaan sähkösuotimelle, jossa kalkkipöly erotetaan savukaasuista ja palautetaan takaisin prosessiin. Osa kalkkipölystä poistetaan kalkkikierrosta huonontamasta poltetun kalkin kaustisointikykyä ja lisäämästä meesauunin energian kulutusta. Kalkkipöly toimitetaan hyötykäyttöön. Mäntyöljykeittämö Lipeän pinnalle noussutta suopaa kuoritaan laihalipeä ja välilipeäsäiliöiden pinnalta tarvittaessa. Mäntyöljykeittämöllä suopa on mahdollista esikäsitellä hiilidioksidilla. Neutraloinnissa erottunut suopaöljy johdetaan suovan palstoitukseen ja suopaöljysäiliön pohjalle muodostuva emävesi palautetaan haihduttamolle. Suopaöljyn loppuhapotus suoritetaan suovan palstoitusvaiheessa reaktorissa klooridioksidilaitoksen jätehapolla tai rikkihapolla. Mäntyöljy erotetaan seoksen muista komponenteista separaattorissa, minkä jälkeen se kuivataan ja varastoidaan. Separaattorissa erottuva emävesi johdetaan haihduttamolle mustalipeän joukkoon. Mäntyöljy myydään jatkojalostusprosessin raaka aineeksi. Hapen ja otsonin valmistus Oy Polargas Ab omistaa tehdasalueella sijaitsevan happi ja otsonilaitoksen. Happilaitos on valmistunut vuonna 1998. Se toimii VSA tekniikalla (Vacuum Swing Adsorption). Happilaitos käyttää raaka aineena laitosta ympäröivää ulkoilmaa, josta hyödynnetään happi. Laitos muodostuu ns. molekyyliseuloista. Laitos tuottaa jatkuvatoimisesti happea. Ilma komprimoidaan ja johdetaan molekyyliseulayksikölle. Molekyyliseulan täytteenä oleva adsorbentti suodattaa selektiivisesti ilmasta typen, kosteuden, hiilidioksidin ja hiilivedyt. Talteen otettava happi johdetaan seulan läpi hapen komprimointiin ja edelleen käyttöön valkaisuprosessissa. Molekyyliseula regeneroidaan vakuumissa, joka aikaansaadaan vakuumipumpulla. Poistokaasu, joka sisältää ilman muut komponentit, johdetaan maanalaisen äänenvaimentimen kautta takaisin ulkoilmaan. Otsonilaitos valmistaa otsonigeneraattoreille johdettavasta puhtaasta happikaasusta sähköpurkauksen avulla otsonikaasua, joka sisältää noin 10 % otsonia ja 90 % happea. Laitos käyttää raakaaineena happikaasua. Prosessissa ei käytetä mitään kemikaaleja eikä kylmäaineita. Otsoni tuotetaan kuudella otsonigeneraattorilla happikaasun ja korkeajännitteisen sähköpurkauksen avulla ja johdetaan ilman varastointia käytettäväksi valkaisimolle. Otsonilaitos muodostuu otsonikaasun generointiyksiköstä, otsonikaasun komprimointiyksiköstä, jäännösotsonin käsittely yksiköstä ja jäännöshapen komprimointiyksiköistä. Otsonin generointi koostuu otsonigeneraattorista ja sähkönsyöttöyksiköstä. Otsonigeneraattori sisältää korkeaa jännitettä kestä
Voimalaitos 19 viä dielectric elementtejä asennettuna terästuubeihin. Elementin ja tuubin väliin jää ns. happikaasun virtauskanava, johon dielectric elementin avulla syötetään tietyllä taajuudella korkeajännitesähköä, millä aiheutetaan ns. hiljainen purkaus, jossa elektronien törmäysliike happimolekyyleihin synnyttää otsonimolekyylejä. Otsoniväkevyys kantokaasussa on noin 10 p %. Generaattoreita jäähdytetään jäähdytysvedellä, joka palautetaan sellutehtaan jäähdytysvesijärjestelmään. Otsonikomprimointi suoritetaan vesirengaskompressoreilla, joihin sisältyy happamuudensäätö. Valkaisimosta otsonipitoiset jätekaasut poistetaan otsonituhoajalle, jossa otsonijäännökset hajotetaan uudelleen hapeksi termisellä käsittelyllä. Otsonivapaata happikaasua käytetään edelleen happivaiheessa, valkaisussa ja valkolipeän hapetusreaktorissa. Häiriötilanteessa otsonituhoajalta lähtevä ylimääräinen jätekaasu johdetaan ulkoilmaan. Kuorikattila Voimalaitos käsittää kiinteän polttoaineen leijukerroskattilan K2, jonka pääpolttoaineina ovat puunkäsittelystä tuleva kuori ja jätevedenpuhdistamon liete. Poltto aineena on mahdollista käyttää myös öljyä. Tiedot kattilassa käytettävistä polttoaineista: Kuori Jätevesiliete Raskaspolttoöljy Kokonaisenergia, GJ/a 2 750 000 25 000 30 000 Teholl. lämpöarvo, MJ/kg 8 3,6 40,1 Määrä, t k.a./a 130 000 7 000 700 Rikkipitoisuus, % 0,003 1 <1 Tuhkapitoisuus, % 3 24 0,1 Kosteus, % 55 75 0,1 Kuorikattilan K2 polttoaineteho on noin 120 MW, nimellisteho 100 MW, lämpöteho 100 MW ja käyttötehoalue 20 100 MW. Se on otettu käyttöön 1976. Arvioitu käyttöaika on 8 400 h/a ja jäljellä oleva käyttöaika 130 000 h. Varakattila Erillinen öljykattila toimii varakattilana ja sitä käytetään ainoastaan seisokeissa ja häiriötilanteissa. Varakattilan K3 polttoaineteho on 15 MW, lämpöteho 13 MW, nimellisteho 13 MW ja käyttötehoalue 2 13 MW. Se on otettu käyttöön 1975. Arvioitu käyttöaika on 1 500 h/a ja jäljellä oleva käyttöaika 130 000 h.
20 Varakattilan polttoaine on raskasta polttoöljy, jota käytetään 1 000 t/a. Sen kokonaisenergiamäärä on 40 000 GJ/a, tehollinen lämpöarvo 40,1 MJ/kg, rikkipitoisuus < 1 %, tuhkapitoisuus 0,1 % ja kosteus 0,1 %. Raaka aineiden, polttoaineiden ja kemikaalien käyttö ja varastointi Puuraaka aine Puuraaka aine varastoidaan pölleinä pinoissa ja hakkeena kasoissa ja siilossa tehdasalueella. Varastojen enimmäiskoko on: Varaston koko, m 3 Maavarasto pölleille 150 000 Hakevarasto 100 000 Hakesiilot* 36 000 Yhteensä 280 000 *Omistaja M real Oyj Sellutehdas ja kemihierretehdas käyttävät raaka aineena pyöreää kuitupuuta ja mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotehaketta ja purua (m 3 /a) täydellä kapasiteetilla noin: Raaka aine Sellutehdas Kemihierretehdas Yhteensä Pyöreä kuitupuu 1 816 000 870 000 2 686 000 Hake 10 000 10 000 Puru 150 000 150 000 Yhteensä 1 976 000 870 000 2 846 000 Sellutehdas on käyttänyt vuosina 2003 2006 raaka aineena puuta (k m 3 /a) seuraavasti: Raaka aine 2003 2004 2005 2006 Hake ja puru 143 000 181 000 114 000 116 000 Lehtipuu 1 610 000 1 695 000 1 376 000 1 694 000 Mänty 5 000 0 0 36 000 Raakavesi Sellutehdas on ottanut vuosina 2004 2006 makeaa raakavettä: 2004 2005 2006* Vesimäärä m 3 /a 30 476 000 21 971 000 32 918 000 Vesimäärä m 3 /d 83 500 60 200 90 200 *Sisältää kemihierretehtaalle toimitetun veden määrän
21 Vuonna 2004 tehdyn jätevesikuormituksen vähentämistä koskevan selvityksen (Jaakko Pöyry, raportti 16B00142 E001) mukaan tuoreveden kulutus on kesäaikaan 67,1 m 3 /ADt ja talviaikaan 52,1 m 3 /ADt. Osastoittain kulutus jakaantuu seuraavasti: Tuoreveden kulutus Kesätase m 3 /ADt Talvitase m 3 /ADt Kuorimo 1,0 1,0 Ruskean massan valmistus 7,5 7,5 Valkaisimo 5,7 5,4 Kuivatuskone 4,2 3,9 Soodakattila, haihduttamo, turbiini 31,1 22,4 Kaustistamo ja meesauuni 3,7 3,5 Valkaisukemikaalit 5,3 2,9 Hajukaasujen käsittely 6,1 3,0 Tiivistevedet 2,4 2,4 Yhteensä 67,1 52,1 Merestä vuonna 2006 jäähdytysvedeksi otetut vesimäärät (m 3 /a) ovat olleet: 2004* 2005* 2006 Hakija 25 000 000 25 000 000 12 614 400 Kemihierretehdas 5 475 000 Yhteensä 25 000 000 25 000 000 18 089 400 *Arvioidut vesimäärät Sellutehtaan ja kemihierretehtaan veden tarve on hakemuksen mukaan: Veden käyttötarkoitus Määrä, m 3 /a Sellutehdas Kemihierretehdas Makeavesi jäähdytykseen (mek. puhd.) prosessikäyttöön 6 000 000 16 000 000 2 000 000 320 000 Merivesi jäähdytykseen 15 000 000 10 000 000 Talousvesi (kaupungilta) 12 000 1 200 Veden käyttö yhteensä 37 012 000 12 321 200 Happilaitos tarvitsee jäähdytys ja tiivistysvettä noin 745 000 m 3 /a (85 m 3 /h) ja otsonilaitos noin 6 300 000 m 3 /a (715 m 3 /h). Happilaitos käyttää vedestä jäähdytysvetenä noin 50 m 3 /h, tiivistevetenä 5 m 3 /h ja lämminvetenä 30 m 3 /h. Otsonilaitoksen käyttämästä vesimäärästä jäähdytysvettä on 714 m 3 /h ja tiivistevettä 0,6 m 3 /h. Polttoaineet Soodakattilan pääpolttoaine on mustalipeä. Lisäksi soodakattilassa poltetaan kemihierretehtaan haihdutuskonsentraattia ja tarvittaessa raskasta polttoöljyä. Konsentraatti koostuu puusta liuenneesta orgaanisesta aineesta sekä hakkeen imeytyskemikaalien
22 ja valkaisukemikaalien jäämistä. Meesauunin polttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä ja metanolia. Kuorta ja puhdistamolietettä poltetaan voimalaitoksen primäärikattilassa, jossa poltetaan myös raskasta polttoöljyä. Varakattilan polttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä. Polttoaineiden käyttömäärät ovat vuosina 2005 ja 2006 olleet: 2005 2006 Mustalipeä, t k.a. 630 583 750 442 Konsentraatti, m 3, k.a. 45 % 25 800 75 600 Kuori, k m 3, t k.a. 218 438 255 588 Jätevesiliete, t k.a. 7 000 7500 Raskasöljy, t Meesauuni Soodakattila Kuorikattila Varakattila Kevytöljy, 1000 l Puunkäsittely Selluvarasto 20 948 10 171 7 545 2 338 894 534 417 75 21 195 14 085 4 669 1 270 1 891 700 581 119 Metanoli, t Meesauuni 4 282 4 097 *) Ei sisällä kemihierretehtaalla käytettäviä polttoaineita Näiden lisäksi on vuonna 2005 poltettu hajukaasuja yhteensä noin 2 900 000 m 3 (n) ja vuonna 2006 3 707 748 m 3 (n). Polttoaineiden keskimääräiset ominaisuudet ovat: Polttoaine Rikkipit. % Tuhkapit. % Kosteus, % Mustalipeä n. 10 50 25 Konsentraatti 0,01 36,9 37 Kuori < 0,1 3 55 Jätevesiliete n. 1 24 75 Metanoli 3 4 0 10 Raskas polttoöljy < 1,0 0,1 0,1 Kevyt polttoöljy 0,5 0,01 0,05 Polttoaineiden teholliset lämpöarvot (GJ/t) ja energiasisältö (TJ/a) vuonna 2006 ovat olleet: Polttoaine Käyttökohde Tehollinen lämpöarvo Kokonaisenergia Mustalipeä Soodakattila 11 6 677 Konsentraatti Soodakattila 12,9 313 Kuori Kuorikattila 8 1 959 Jätevesiliete Kuorikattila 3,4 24 Metanoli Meesauuni 15,7 64 Raskas polttoöljy Meesauuni Soodakattila Kuorikattila Varakattila 40,6 40,6 40,6 40,6 486 189 31 62
23 Vuosina 2003 2006 käytettyjen polttoaineiden energiamäärät (TJ/a) ovat olleet noin: Polttoaine 2003 2004 2005 2006 Raskas polttoöljy, S< 1 % 730 670 770 820 Mustalipeä 5 500 6 000 5 200 6 700 Nestemäiset biopolttoaineet 79 110 74 82 Kuori 2 000 2 100 1 700 2 000 Polttoaineiden käyttökohteet, tiedot polttoaineen varastoinnista ja varaston kautta kulkeva polttoainemäärä (t/a) ovat: Polttoaine Käyttökohde Varastointi Varaston suuruus, t Käyttö määrä, t/a Polttomustalipeä Soodakattila Säiliö Metanoli Meesauuni Säiliö 180 Raskas polttoöljy Säiliö 3 000 21 200 Kevyt polttoöljy Kevyt polttoöljy Kevyt polttoöljy Meesauuni Soodakattila Kuorikattila Varakattila Trukit ja kulj.välin. (kuorimo) Trukit ja kulj.välin. (autotallit) Trukit ja kulj.välin. (selluvarasto) Säiliö 10 650 Säiliö 8 50 Säiliö 10 100 Soodakattilassa polttoaineena käytettävä konsentraatti varastoidaan kemihierretehtaalla. Kemikaalit ja apuaineet Kemikaalien käyttö ja varastointi sellutehtaalla on kemikaalilain mukaan laajamittaista. Kemikaalien kuljetetaan tehtaalle autoilla. Kemikaaleja varastoidaan tehdasalueella sekä ulko että sisätiloissa, varastosäiliöissä, astioissa ja konteissa, joilla on suoja alustat. Kemikaalit vaihtuvat tavarantoimittajan ja tuotevalikoiman mukaan.
Nimi Natriumhydroksidi 24 Tehtaalla käytettävien ostokemikaalien ja apuaineiden vaarallisuusluokat, käyttökohteet, käyttömäärät ja varastojen enimmäiskoko vuonna 2006 ja täydellä kapasiteetilla ovat: Vaar. luokka C Käyttökohde Käyttö 2006 max. t/a Valkaisu 6630 8 300 Vesilaitos 1550 1 600 Make up 2360 3 000 Kuivattamo 308 700 Happi O Valkaisu, happivaihe Vetyperoksidi O, C Valkaisu ja klooridioksidin valmistus Varaston koko 2006 max m 3 t 380 200 200 3 300 6 000 87 100 5800 7 000 200 80 200 200 690 1 750 50 85 Magnesiumsulfaatti Happivaihe ja valkaisu Pihkatalkki Valkaisu 3 700 3 700 80 Kelatointiaine DTPA Xi Valkaisu 120 800 45 60 Simo Aktivaattori Valkaisu 43 50 Rikkihappo C Klooridioksidin valmistus 4900 6 850 70 130 45 Jätevesipuhdistus 1 000 1 800 20 36 Vesilaitos 1 000 1 100 Poltettu kalkki Xi Kaustisointi Jäteveden neutralointi 6 900 280 7 000 300 800 93 40 80 24 Hiilidioksidi Mäntyöljyn valm. Hartsisaippua Keitto 7900 8 000 287 290 Natriumkloraatti O, Xn Klooridioksidin valmistus 3600 5 300 110 220 150 Tärpätti 56 Rikkidioksidi T ph säätö kuivattamolla 595 1 500 80 Ekoflock (PAC) Vedenkäsittely 1 400 1 500 43 60 Urea Lisäravinne 120 150 40 Ferrisulfaatti Veden käsittely 380 400 40 Fosforihappo C Lisäravinne 3 Vaahdonestoaine Lajittamo 140 150 32 1 Polymeeri Lietteen käsittely 70 80 20 Veden käsittely 1 Kaustisointi 4 7 Vacumsuola 820 1 000 ClO 2 Valkaisu 2 200 240 O=hapettava, Xi=ärsyttävä, C=syövyttävä, Xn=haitallinen, T=myrkillinen
Muut prosessit 25 Kierrossa olevien ja itse valmistettujen kemikaalien vaarallisuusluokitus, käyttö ja varaston tilavuus: Kemikaali Käyttökohde Vaar. luokka Käyttömäärä m 3 /d Varaston tilavuus m 3 Klooridioksidivesi Valkaisu T+; O; 540 N Rikkidioksidivesi Valkaisu T; Xn 50 Laiha mustalipeä Haihduttamo C; Xi; 13 000 N Vuotolipeä Haihduttamo Välilipeä Haihduttamo Vahvalipeä Haihduttamo Polttolipeä Soodakattila Vahva lipeä (tuhka) Haihduttamo Metanoli Meesauuni F; T 19 t/d 190 Valkolipeä Keittämö C; Xi; 4 000 3 300 Laiha valkolipeä Sulan liuotus N 800 Hapetettu Happivalkaisu valkolipeä Viherlipeä Kaustisointi 5 200 5 200 Hapetettu BCTMP:lle 50 viherlipeä Meesa Meesauuni C 600 Meesakalkki Kaustisointi Xi 350 t/d 800 Suopa Mäntyöljykeittämö Xi Suopaöljy Mäntyöljykeittämö Mäntyöljy Sivutuote myyntiin 1 000 Tärpätti Sivutuote myyntiin N; Xn 70 O=hapettava, Xi=ärsyttävä, C=syövyttävä, Xn=haitallinen, T=myrkillinen Veden käyttö ja valmistus Tehdas käyttää prosessi ja jäähdytysvetenä mekaanisesti puhdistettua vettä. Merivettä käytetään jäähdytysvetenä turbiinilauhduttimella ja haihduttamon jälkipintalauhduttimella. Raakavesi otetaan Närpiönjoen suulla olevasta Västerfjärdenin makeavesialtaasta. Altaaseen vesi tulee Närpiöjokea pitkin Jurvalla sijaitsevasta Kivi ja Levälammen tekoaltaasta. Otettava vesimäärä on noin 24 300 000 m 3 /a. Lisäksi otetaan merivettä noin 25 000 000 m 3 /a Närpesfjärdenistä. Vedestä poistetaan mekaanisessa puhdistuksessa välppäämössä hiekka ym. suuremmat partikkelit. Välppäämöstä vesi johdetaan
26 raakavesitunnelia pitkin pumppaamoon, siihen lisätään sen desinfioimiseksi ja hapettamiseksi klooridioksidiliuosta sekä se pumpataan varastosäiliöön. Noin 30 % mekaanisesti puhdistetusta vedestä puhdistetaan kemiallisesti. Kemiallisesti puhdistettua vettä käytetään täyssuolanpoistolaitoksella, valkasimossa, kuivatuskoneella ja kemikaaliosastolla sekä suodatettuna tiivistevetenä. Lisäksi siitä valmistetaan voimalaitokselle ionivaihdettua kattilavettä. Kemiallisessa puhdistuksessa vesi johdetaan pikasekoitusaltaaseen, siihen lisätään alumiinisulfaattia ja veden ph:ta säädetään lipeällä. Flotaation tehostamiseksi veteen lisätään pikasekoituksen jälkeen polymeeriä ja vesi johdetaan flokin muodostamiseksi kaksiosaiseen hämmennysaltaaseen. Altaasta vesi johdetaan flotaatioselkeytykseen, jossa siihen lisätään kahdessa kuristuskanavassa dispersiovettä, joka nostaa flokkihiutaleet pintaan muodostaen flotaatiolietettä. Liete johdetaan viemäriin ja puhdistamoon. Selkeytynyt vesi johdetaan välihämmennysaltaaseen, jossa siihen lisätään mangaanin poistamiseksi kaliumpermanganaattia tai klooridioksidia, ja sen ph säädetään. Välihämmentimeltä vesi johdetaan neljälle hiekkasuodattimelle, jossa se suodattuu noin 0,8 m:n hiekkakerroksen läpi. Vuosina 2004 2006 mekaanisesti ja kemiallisesti käsiteltyjen vesien sekä ionivaihdetun veden määrät (1000 m 3 /a) olivat: 2004 2005 2006* Mekaaninen käsittely 17 540 11 664 13 596 Kemiallinen käsittely 10 393 9 263 10 786 Ionivaihdolla käsitelty 1 154 1 165 1 433 *Sisältää myös kemihierretehtaalle toimitetun veden määrän. Vuonna 2006 toimitettiin kemihierretehtaalle mekaanisesti ja kemiallisesti käsiteltyä vettä sekä ionivaihdettua vettä (m 3 /a) seuraavasti: Määrä Mekaanisesti puhdistettu vesi 3 293 700 Kemiallisesti puhdistettu vesi 546 000 Ioninvaihdolla käsitelty kattilavesi 5 000 Yhteensä 3 844 700 Jätevesien käsittely ja johtaminen Sellutehtaalla on kolme pääviemäriä: kuitupitoisten jätevesien viemäri (keittämö, lattiavedet, alkalinen jätevesi valkaisusta ja kuivaamolta), vähäkuituisten jätevesien viemäri (valkaisun hapan jätevesi) ja kuituvapaiden jätevesien viemäri (sadevedet puunkäsittelyn ja voimalaitoksen alueelta, puhdas jäähdytysvesi voimalaitokselta mukaan lukien lauhdutusturbiinin jäähdytysvesi).
27 Tehtaan prosessijätevedet käsitellään biologisella jätevedenpuhdistamolla, jossa käsitellään myös kemihierretehtaan prosessijätevedet (varaus 3 000 m 3 /d) ja Kaskisten kaupungin viemärivedet (varaus 2 000 m 3 /d) sekä tehtaan omat saniteettivedet. Kaskisten kaupungin jätevesi johdetaan puhdistamon tasausaltaaseen hiekan ja öljynerotuslaitteiden kautta puhdistettuna koneellisesti välpällä, jonka säleväli on 10 mm. Kemihierretehtaan jätevesi on haihduttamisessa prosessivedestä syntynyttä likaislauhdetta. Kemihierretehtaan jätevedet johdetaan kuituselkeyttimen jakokaivoon, johon tulevat myös sellutehtaan jätevedet. Kiintoainepitoiset jätevedet kuitulinjalta ja kemikaalien talteenotosta johdetaan esiselkeytyksen kautta biologiseen puhdistamoon. Lietteenkäsittelyn vedet ja biotiivistimen ylimäärä menevät kuituselkeyttimen ohi biologiseen käsittelyyn. Kiintoainevapaat vedet (jätevedet puunkäsittelystä ja kemikaalien talteenotosta) johdetaan suoraan biologiseen puhdistamoon. Jätevesiviemäriin johdetaan lisäksi vaihtelevia määriä muita vesiä, kuten kaustistamon tyhjöpumppujen tiivistevedet ja suihkulauhduttimien vedet. Osa tehtaan jäähdytysvesistä menee lattiakanaaleihin ja edelleen jätevesiviemäriin. Aktiivilietelaitos Aktiivilietelaitos on mitoitukseltaan matalakuormitteinen ja otettu käyttöön vuonna 1996. Jätevedenpuhdistamolle johdettava vesi johdetaan ensin välpälle ja siitä edelleen kuituselkeyttimelle (12 000 m 3 ). Selkeyttimen pohjalle laskeutunut kuitu ja liete johdetaan kuorimolla olevaan lietteen sekoitussäiliöön. Selkeytetty jätevesi johdetaan neutraloinnin kautta ilmastettuun tasausaltaaseen (38 000 m 3 ), jonne tulevat myös Kaskisten kaupungin jätevedet. Jätevesien ph säädetään kalkilla ja rikkihapolla. Tasausaltaasta jätevesi johdetaan jäähdytystornien (2 kpl, a` 25 MW) kautta biologiseen käsittelyyn ilmastusaltaaseen (80 000 m 3 ). Ilmastusilma tuotetaan kompressoreilla ja johdetaan altaaseen pohjailmastimilla. Vaahdon muodostumisen estämiseksi ilmastusaltaaseen syötetään vaahdonestoainetta. Jäteveteen liuennut orgaaninen aines hajoaa ilmastusaltaassa mikrobien toiminnan tuloksena ja muodostuu hiilidioksidia, vettä ja uutta biomassaa. Mikrobit toimivat laajalla lämpötila alueella, parhaiten ph:n ollessa 7 7,5. Nopeat lämpötilan vaihtelut ovat haitallisia. Ongelmia aiheutuu myös kuormituksen kasvusta ja ravinteiden loppumisesta. Ilmastusaltaasta jätevesi jaetaan kahteen jälkiselkeytysaltaaseen (2x10 000 m 3 ). Jälkiselkeytyksen kirkaste eli puhdistettu jätevesi johdetaan avokanaalin kautta mereen.
28 Jälkiselkeytyksessä jätevedestä erotettu bioliete palautetaan suurimmaksi osaksi takaisin ilmastusaltaalle. Osa poistetaan ylijäämälietteenä noin 1 000 m 3 :n gravitaatiotiivistimelle. Tiivistetty liete johdetaan kuorimolla sijaitsevaan lietteen sekoitussäiliöön, jossa se sekoitetaan kuoren kanssa ja poltetaan kuorikattilassa. Puhdistamon toiminnan vaarantavan poikkeuksellisen päästön sattuessa jätevedet on mahdollista johtaa varoaltaaseen, josta ne johdetaan hallitusti puhdistusprosessiin. Varoaltaan tilavuus on 50 000 m 3, joka vastaa noin 20 tunnin jätevesimäärää. Kemihierretehtaalla on lisäksi tilavuudeltaan 5 000 m 3 :n varoallas poikkeavien päästöjen varalle. Jätevesien määrä Tehtaalta puhdistamolle johdettujen jätevesien määrä (l/s ja m 3 /ADt) osastoittain ja vuodenajoittain vuonna 2004 tehdyn jätevesikuormituksen vähentämistä koskevan selvityksen mukaan: Osasto Kesätase l/s m 3 /ADt Talvitase l/s m 3 /ADt Kuorimo 22 1,5 27 1,9 Ruskean massan valm. 40 2,8 35 2,5 Valkaisimo 409 28,4 384 26,7 Kuivatuskone 29 2,0 29 2,0 Soodakattila, haihduttamo 41 2,9 25 1,7 Kaustistamo ja meesauuni 48 3,3 55 3,8 Valkaisukemikaalit 3 0,2 3 0,2 Lauhdehäviö 16 1,1 18 1,3 Bioliete 10 0,7 10 0,7 Yhteensä, l/s Yhteensä m 3 /d 598 52 000 Jätevesien laatu ja puhdistamon toiminta 42 567 49 000 Arvio puhdistamolle tulevasta kuormituksesta ja puhdistamon reduktiosta (%): Parametri Yksikkö Puhdistamolle johdettava kuormitus Sellutehdas Kemihierret. Yhteensä Red. % Virtaama m 3 /d 51 000 3 000 54 000 Kiintoaine t/d 5 8 13 92% (mg/l) (105) (2 670) (250) COD Cr t/d 53 15 68 78% (mg/l) (1 030) (5 000) (1 250) BOD 7 t/d 20 10 30 99% (mg/l) (40) (3 300) (550) Fosfori kg/d 70 7 78 61% (mg/l) (1,4) (2,4) (1,4) Typpi kg/d (mg/l) 370 (7) 65 (22) 435 (8) 54% 39
29 Jätevesikuormituksen vähentämisselvityksen mukaan avo ojasta esiselkeytyksen jälkeen mitattu jäteveden puhdistukseen virtaava COD kuorma on vaihdellut välillä 50 65 t/d eli 40 52 kg COD/ADt. Puhdistamolle johdettujen puhdistamattomien jätevesien sisältämä kuormitus kuukausikeskiarvoina ja sen vaihteluväli sekä puhdistamon reduktiot ja reduktion vaihteluvälit olivat vuosina 2005 2006: Parametri 2005 1) 2006 1) Virtaama, m 3 /d m 3 /d, min m 3 /d, max 44 000 28 000 56 000 52 000 46 000 58 200 Kiintoaine, kg/d kg/d, min kg/d, max red. % red %, min red %, max COD Cr, kg/d kg/d, min kg/d, max red. % red %, min red %, max BOD 7, kg/d kg/d, min kg/d, max red. % red %, min red %, max AOX, kg/d kg/d, min kg/d, max red. % red %, min red %, max 7 800 3 600 2) 15 200 85 35 94 51 200 32 800 2) 84 200 77 45 84 25 000 14 700 2) 37 400 99 97 99 190 210 2) 370 65 46 78 17 400 10 000 30 500 92 86 96 85 400 63 000 104 200 82 76 86 30 100 18 500 36 300 99 98 99 210 110 380 72 64 82 1) Sisältää kemihierretehtaan kuormituksen elokuusta 2005 alkaen. 2) Tuoko kesäkuun kuormitus jätetty tarkastelun ulkopuolelle työseisauksen vuoksi. Kemihierretehtaalta puhdistamolle johdetun jäteveden määrä ja laatu on ollut 1.8.2005 31.12.2006 seuraava: Parametri 2005 2006 Virtaama, m 3 /d 2100 1500 Kiintoaine, kg/d 4 500 3 800 COD Cr, kg/d 8 800 13 400 BOD 7, kg/d 3 000 6000 Kok P, kg/d 2 3 Kok N, kg/d 30 76
30 Lisäksi puhdistamolle on johdettu Kaskisten kaupungilta tulevia jätevesiä vuonna 2004 260 m 3 /d, 2005 600 m 3 /d ja 2006 900 m 3 /d. Jätevedenpuhdistamolle johdetaan lisäksi sellutehtaalta omia saniteettivesiä arviolta 30 m 3 /d. Jäähdytysvedet ja sadevedet Sellutehtaan puhtaat jäähdytys ja sadevedet johdetaan puhdistamatta mereen Bernas sundiin eteläisen ja pohjoisen sadevesiviemärin kautta. Hule ja jäähdytysvesiviemäriin on liitetty tehtaan ulkoalueiden sadevedet ja tehtaan jäähdytysvedet, jotka ovat normaalisti puhtaita, mutta saattavat esimerkiksi vuodon takia likaantua. Puunkäsittelyn ja voimalaitoksen jäähdytysvedet johdetaan pohjoiseen sadevesiviemäriin. Lämmin jäähdytysvesi muista jäähdytyskohteista kuten keittämön lämminvesisäiliöstä ja kemikaalilaitokselta johdetaan eteläiseen sadevesiviemäriin. Pohjoisen sadevesiviemärin vesi on suurimmaksi osaksi merivettä. Pohjoisen viemärin virtaamaksi saatiin kesällä ja talvella 580 l/s ja eteläisen kesällä 350 l/s ja talvella 200 l/s. Tehtaalta mereen johdettavien jäähdytysvesien määrät (l/s ja m 3 /ADt) osastoittain ja vuodenajoittain vuonna 2005 tehdyn jätevesikuormituksen vähentämistä koskevan selvityksen mukaan: Osasto Kesätase l/s m 3 /ADt Talvitase l/s m 3 /ADt Kuorimo 12 0,8 12 0,8 Ruskean massan valm. 7 0,5 4 0,3 Soodakattila, haihduttamo 59 4,1 38 2,6 Valkaisukemikaalit 45 3,1 10 0,7 Hajukaasujen käsittely 88 6,1 43 3,0 Lämmin vesi 149 10,4 66 4,6 Kuuma vesi 11 0,8 13 0,9 Yhteensä, l/s m 3 /d 371 32 000 26 186 16 000 Kemihierretehtaan jäähdytysvedet johdetaan puhdistamatta omaa kanaalia pitkin mereen Bernas Sundiin samaan kohtaan kuin sellutehtaan eteläisen viemärin vedet. Kemihierretehtaalta mereen vuosina 2005 2006 johdettujen jäähdytysvesien määrät vuodessa (1 000 m 3 /a) ja keskimäärin vuorokaudessa (m 3 /d): Jäähdytysvesimäärä 2005 2006 Kemihierretehtaan viemäri 1 000 m 3 /a 2 723* 7 813 m 3 /d 22 300 22 000 * Vuonna 2005 syys joulukuu. 13
31 Kaatopaikat ja kaatopaikkatoiminta Kaatopaikka alue on välittömästi varsinaisen tehdasalueen itäpuolella. Hakemus sisältää: nykyisen kiinteän jätteen kaatopaikan käytön ja sulkemisen, nykyisen lietekaatopaikan käytön ja sulkemisen, uuden tavanomaisen jätteen kaatopaikan rakentamisen ja käytön, uuden lietteidenkäsittelyalueen ja lietealtaiden rakentamisen ja käytön, läjitetyn ja syntyvän arinahiekan käytön kaatopaikkojen rakenteissa, syntyvän lentotuhkan käytön tehdasalueen maarakennuskohteissa, puhtaiden massojen varastoinnin tehdasalueella ja pyynnön uuden kaatopaikan rakentamiseksi ja käyttämiseksi muutoksenhausta huolimatta. Jätehuoltoalueen suunnittelu on edennyt rakennussuunnitteluvaiheeseen. Jäljempänä esitetty toiminnan kuvaus vastaa tätä tilannetta. Kaatopaikalle sijoitettavat jätteet Tehdasalueen kaatopaikalle sijoitettavat jätteet ovat: Tunnusnro Jätenimike Määrä t ka/a Ka pit. p % 03 03 02 viherlipeäsakka (soodasakka) 5 000 35 10 01 03 kuorituhka 1) 4 000 100 10 01 24 arinahiekka 2) 3 000 100 03 03 09 meesa 2 500 30 03 03 09 kalkkipöly 1 500 100 03 03 99 prosessilietteet 500 10 03 03 01 kuori ja puuroska 300 50 03 03 09 kalkkihiekka 250 80 17 01 07 palamaton rakennusjäte 150 90 Yhteensä 17 200 1) käytetään materiaalina tehdasalueella maarakennuskohteissa 2) käytetään rakennusmateriaalina kaatopaikkarakenteissa Tehdasalueen kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä koskee Länsi Suomen ympäristökeskuksen päätös dnro 0895Y0199 112, 29.3.1999, jonka mukaan kaatopaikka luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi ja sille saadaan sijoittaa vain tavanomaisia jätteitä. Uudelle kaatopaikalle sijoitettavat jätteet ovat samoja kuin aiemmin, uusia jätejakeita ei ole tullut. Kemihierretehtaalta kaatopaikalle sijoitetaan vähäisiä määriä tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavia jätteitä (vuonna 2006 143 t ka, kuiva ainepitoisuus 5 %).
32 Kaatopaikkojen nykytilanne Tehdasalueella on kaksi käytöstä poistettua kaatopaikkaa (kalliolouhos ja vuonna 1993 suljettu kaatopaikka). Tehdasalueella on käytössä kiinteän jätteen kaatopaikka (pintaala noin 3,3 ha ja jäännöstilavuus noin 100 000 m 3 /kevät 2005). Kaatopaikalla ei ole rakennettua pohjaeristystä. Maaperä kaatopaikalla on moreenia ja maapohjan kantavuus on hyvä. Kaatopaikka alue on erotettu louhepenkereellä merestä. Reunapenger on patoturvallisuuslain tarkoittama pato. Kaatopaikalle on sijoitettu viherlipeäsakkaa, meesaa, kalkkihiekkaa, rakennusjätettä, lentotuhkaa ja arinahiekkaa. Kaatopaikan käytöstä poistaminen alkaa viimeistään 1.11.2007. Tehdasalueella on lisäksi käytössä prosessilietteiden ja jätevesialtaiden ruoppausmassojen allas, ns. lieteallas (pinta ala noin 5,0 ha). Altaassa on runsaasti jäännöstilavuutta, mutta se poistetaan käytöstä, ja sen paikalle rakennetaan uusi kiinteän jätteen kaatopaikka siten, että se on käytössä viimeistään 1.11.2007. Altaassa ei ole rakennettua pohjaeristystä. Allas on moreenilla verhotulla louhepenkereellä suljettu merenlahti. Allasalueen luonnollinen maaperä on pääasiassa moreenia. Suljetun merenlahden suulla on moreenikerroksen päällä vaihtelevan paksuinen siltti ja savikerros. Lahden sulkeva penger on patoturvallisuuslain tarkoittama pato. Lietealtaan reunapenkereiden yläpinta on tasolla N 60 +5,0 m (myöhemmin kaatopaikan korkeuslukemat N 60 tasossa). Vesipinta altaassa oli 28.12.2004 tasolla +2,52 m ja altaassa oli 0 2 m lietettä. Liete altaasta on tyhjennetty ja uuden kaatopaikan alusrakenteen teko on käynnissä. Entinen lieteallas on jaettu moreenista rakennetulla penkereellä kahteen osaan. Pohjoisosaan rakennetaan edellä mainittu uusi kaatopaikka ja eteläosaan on sijoitettu lietejäännös. Tehdasalueella on puhtaan maan läjitysalueita, joille on sijoitettuna moreenia, louhetta ja mursketta. Nämä poistuvat käytöstä sitä mukaa, kun massat käytetään kaatopaikan rakentamiseen. Arinahiekkaa on tehdasalueelle varastoitu nykyisen kaatopaikan jätetäytön päälle. Tästä se siirretään suoraan käyttökohteeseen kaatopaikan rakenteisiin. Puhtaita massoja välivarastoidaan massansiirtosuunnitelman mukaisesti alueelle A3. Varaston suuruus on enintään 10 000 m 3. Nykyisen kaatopaikan käyttö ja käytöstä poistaminen Nykyiselle kaatopaikalle sijoitetaan 31.10.2007 saakka tavanomaiset määrät tehtaan omasta toiminnasta syntyvää viherlipeäsakkaa (soodasakka), meesaa, kalkkipölyä, prosessilietteitä, kuori ja puuroskaa, kalkkihiekkaa ja palamatonta rakennusjätettä sekä lietealtaan sulkemisesta syntyvää lietettä sakeutettuna (16 000 m 3 ), lietealtaan pehmeää perusmaata (20 000 m 3 ) ja lietealtaasta kaivamalla poistettua jätettä (noin 40 000 m 3 ).
33 Sulkemisen jälkeen jätetäyttö muotoillaan, ja sille rakennetaan pintaeristys tavanomaisen jätteen kaatopaikan vaatimusten (VNp 861/97) mukaisesti. Lopulliset pintarakennekerrokset tehdään, kun on varmistuttu, että jätetäyttö ei puristu kokoon haitallisessa määrin. Kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerroksen alapuolisissa rakenteissa tai täytöissä (esipeittokerroksissa) käytetään jätemateriaaleja, jotka täyttävät tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen kelpoisuusvaatimukset. Tiiviin kerroksen yläpuolisissa rakenteissa käytetään materiaaleja, jotka täyttävät kaatopaikalle sijoitettavan pysyvän jätteen kelpoisuusvaatimukset. Mikäli materiaalin haittaainepitoisuus ylittää kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset, sen ympäristökelpoisuus selvitetään erikseen ja käyttötapa hyväksytetään viranomaisella rakennussuunnitelmavaiheessa. Hakija on muistutuksista ja lausunnoista antamassaan vastineessa tarkentanut vanhan kaatopaikan pintarakenneratkaisuja. Pintaeristyskerroksen paksuus on 1,6 m, 1,8 m tai 2,0 m rakenneratkaisusta riippuen. Suljettavan kaatopaikan pintaeristyksen tiivistyskerros rakennetaan 0,5 m paksuna materiaalista, jonka vedenläpäisevyys on 1x10 8 m/s tai pienempi. Tiivistyskerrosta saatetaan ohentaa 0,3 metriin, jolloin kerroksen päälle asennetaan bentoniittimatto. Pintaeristyksen rakenne on seuraava (kerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuna): Kerros Materiaali Paksuus Huom. Pintakerroksen humusmaa 0,1...0,2 m nurmetetaan yläosa Pintakerroksen kivennäismaa 0,8...0,9 m alaosa Kuitukangas eri materiaaleja käyttöluokka N2 Kuivatuskerros arinahiekka sepeli # 8...32 RR 50 0,5 m tiivistettynä 1) Tiivistyskerros Esipeittokerros eri materiaalivaihtoehtoja k # 10 8 m/s eri materiaalivaihtoehtoja 0,5 m tiivistettynä paksuus vaihtelee 2) materiaali täyttää tavanomaisen jätteen kriteerit Kaasunkeräyskerros ei rakenneta 3) Jätetäyttö 1) Vedenläpäisevyys 10 3 m/s tai suurempi, käytettäessä salaojaverkkoa kerrospaksuus 0,3 m. 2) Käytettäessä bentoniittimattoa kerrospaksuus 0,3 m. 3) Kaasunkeräyskaivoja 1 kpl/5000 m 2
34 Arinahiekkaa syntyy noin 2 000 t/a, joten materiaalia ei välttämättä ole riittävästi saatavilla. Tästä syystä osa kuivatuskerroksesta rakennetaan käyttäen synteettistä salaojamattoa. Salaojamaton vedenjohtokapasiteetti on > 5x10 4 m 2 /s. Salaojamaton käyttö pintarakenteessa vähentää haitallisia jälkipainumia. Käytöstä poistamisen ja pintaeristyksen aikataulu on: muotoilu on valmis vuoden 2009 loppuun mennessä, tiivistyskerros ja kuivatuskerros ovat valmiita vuoden 2010 loppuun mennessä, jos kokonaispainuma on alle 100 mm/a ja epätasainen painuma alle 1 %, pintakerros on valmis vuoden 2012 loppuun mennessä ja istutukset vaiheittain vuosina 2010 2012. Kaatopaikka suljetaan väliaikaisella pintarakenteella, jos lopullisia pintarakenteita ei voida painumien vuoksi luotettavasti toteuttaa. Väliaikaisesta pintarakenteesta esitetään rakennus ja toteutussuunnitelma ympäristökeskukselle. Metaanin tuotto on kaasuntuottoselvitysten perusteella vähäistä. Kaasunkäsittely toteutetaan tarvittaessa biologisena käsittelynä. Pinta alueelle rakennetaan hehtaaria kohti 1 4 kaasunkeräyskaivoa, jotka johtavat kaasun tiivistekerroksen läpi. Koko kaatopaikan kattavaa kaasunkeräyskerrosta ei rakenneta. Nykyisen lietealtaan poistaminen käytöstä Nykyinen lietealtaan suurempi osa (noin 4,2 ha) poistetaan ensin käytöstä (1. rakennusvaihe) ja pienempi uuden lietealueen valmistuttua (2. rakennusvaihe). Altaassa on 0 0,5 metriä vettä lietteen päällä. Vesi pumpataan varoaltaan kautta jäteveden puhdistamolle. Altaassa oleva liete, jonka kuiva ainepitoisuus on yli 10 %, sijoitetaan jätetäyttöön nykyiselle kaatopaikalle. Liete, jonka kuivaainepitoisuus on alle 10 %, pumpataan lietealtaan pienempään osaan ja sieltä varoaltaan kautta jäteveden puhdistamolle. Pumpattavan lietteen määräksi arvioidaan 40 000 m 3 (sakeutettuna ja kaatopaikalle sijoitettuna noin 16 000 m 3 ). Lietteen alla on luonnollisia pehmeitä maakerroksia. Nämä sekä altaan reunoilla oleva kiinteä jäte poistetaan kaivamalla ja sijoitetaan nykyisen kaatopaikan läjitykseen. Kaivamalla poistettavaksi massamääräksi arvioidaan 20 000 m 3. Uuden kaatopaikan rakentamista varten lietealtaan alueelle ajetaan louhe tai moreenitäyttöä tasolle +0,5 m. Massatarve on noin 60 000 m 3 rtr, josta 1. rakennusvaiheen osuus on 35 000 m 3 rtr. 1. rakennusvaiheen alusrakenne tehdään keväällä 2007. Koska lietealtaasta poistettavien massojen määrää ei voida arvioida tarkasti, on mahdollista, että kaikki massat eivät mahdu kaatopaikalle. Tarvittaessa osa massoista sijoitetaan väliaikaisesti 2. rakennusvaiheen alueelle, josta ne siirretään uudelle kaatopaikalle sen valmistuttua.
35 Lietealtaan eteläpää tyhjennetään ja massat käytetään nykyisen kaatopaikan läjityksen muotoiluun esipeittokerroksissa sekä pintaeristyksen pintakerroksissa. Ylijäämä siirretään uudelle kaatopaikalle. Uuden kaatopaikan rakentaminen ja käyttö Uusi tavanomaisen jätteen kaatopaikka rakennetaan nykyisen lietealtaan pohjoispäähän. Kaatopaikka on allastyyppinen. Perusmaa on moreenia. Kaatopaikan pohjaeristyksenä on alhaalta ylöspäin mineraalinen tiivistekerros, keinotekoinen eriste ja kuivatuskerros. Rakenne mitoitetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan vaatimusten mukaisesti. Pohjarakenteen alusrakenteena on tiivistetty louhe. Pohjan taso on +2 m +5,2 m. Kaatopaikalla syntyvä kaatopaikkavesi johdetaan jäteveden käsittelyyn. Uuden kaatopaikan 1. toteutusvaiheen pinta ala on 3,0 ha. Läjitystilavuus on noin 250 000 m 3. Uuden kaatopaikan pohjaeristyksestä on alkuperäisessä hakemuksessa esitetty useita vaihtoehtoja. Erilaisten pohjarakennevaihtojen vastaavuutta on tutkittu, tehty riskinarviointi ja arvioitu ympäristökuormitusta sekä tehty elinkaarimallinnus käyttäen LandSim laskentaohjelmaa. Lähtökohtana uuden kaatopaikan pohjarakenteen suunnittelussa on ollut, että: kaatopaikka ei sijaitse pohjavesialueella, teollisuuskaatopaikalla HDPE tiivistyskalvon käyttöikä on 600 vuotta lämpötilan ollessa alle 20 astetta. Yhdyskuntajätteen kaatopaikoilla vastaavasti käyttöikä on noin 160 vuotta käyttölämpötilan ollessa 35 astetta (Rowe, R.K. Geotecnique 55, 2005), läjitettävien jätteiden laatu ja määrä tunnetaan, kaatopaikalle läjitetään vain tehtaan omassa tuotannossa syntyviä jätteitä ja jätteet ovat niukkaliukoisia, ja ympäristökuormitus johtuu pääosin ammoniumtypestä, bariumista, kloridista ja fosfaattifosforista. Pohjan alusrakenne Uuden kaatopaikan alusrakenne tehdään kerroksittain louheesta tai kitkamaasta. Alle 3 m korkeassa täytössä lohkareiden suurin läpimitta on 600 mm. Yli 3 m korkeassa täytössä alemmassa kerroksessa lohkarekokoa ei ole rajoitettu. Ylin 1,5 m:n kerros tehdään louheesta, jonka suurin läpimitta on enintään 600 mm. Kiilauskerros ja louhepenkereen pinnan tiivistys tehdään siten, että myöhemmin rakennettavan kerroksen kiviaines ei pääse valumaan louheen rakoihin.
36 Tiivistyskerros Tiivistyskerros rakennetaan kahtena kerroksena. Alemman kerroksen paksuus tiivistettynä on 0,3 m. Kerrokseen käytetään välpättyä moreenia sellaisenaan. Ylemmän kerroksen paksuus tiivistettynä on 0,2 m. Materiaalina käytetään välpättyä moreenia, johon lisätty asemasekoituksena bentoniittia. Kerrospaksuus edellyttää laskennallisesti k arvoa k 3,3 x 10 10 m/s. Rakenne täyttää valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen mukaiset tavanomaisen jätteen kaatopaikalle rakennettavalle tiivistyskerrokselle asetetut vaatimukset vedenläpäisevyyden ja paksuuden suhteen. Tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjaeristyksen tiiviin kerroksen yläpuolisissa rakenteissa käytettävät jätemateriaalit täyttävät tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Keinotekoinen eriste Tiivistyskerroksen päälle asennetaan keinotekoinen eriste, esimerkiksi HDPE tai LDPE geomembraani, jonka paksuus on 2,0 mm. Geomembraani saumataan kaksoissaumauksena käyttäen kuumakiilahitsausta. Keinotekoisen eristeen päälle tulevana mekaanisten rasitusten suojauksena käytetään geotekstiiliä (neliöpaino 1 200 g/m 2 ) tai salaojaverkkoa. Kuivatuskerros Kuivatuskerroksen paksuus on tiivistettynä 0,5 m. Mikäli käytetään salaojaverkkoa, kokonaispaksuus on 0,3 m. Materiaalien vedenläpäisevyys on vähintään 10 3 m/s. Rengasrouhetta käytettäessä sen kokoonpuristuminen kuormituksen alaisena otetaan huomioon asennuskerrospaksuudessa. Käyttö ja alustava täyttösuunnitelma Kaatopaikan käyttö alkaa 1.11.2007. Kaatopaikalle sijoitetaan kaikkia toiminnassa syntyviä jätteitä arinahiekkaa lukuun ottamatta. Sijoitettavien jätteiden kaatopaikkakelpoisuustestejä ei Kaskisten tehtaan jätteille ole tehty. Suunnittelussa ja riskinarvioinnissa on käytetty hyödyksi Oy Metsä Botnia Ab:n Äänekosken sellutehtaan jätteiden kaatopaikkakelpoisuustestien tuloksia. Jätteet kuljetetaan kaatopaikalle kuorma autoilla, läjitetään ja tiivistetään kerroksittain. Levitys ja tiivistyskoneena on pyöräkuormaaja. Jätejakeet pyritään sijoittamaan jätetäytössä toisistaan erilleen päävirtojen mukaisesti, epäorgaaniset jätteet kuten tuhkat, viherlipeäsakka ja meesa pohjoisosaan sekä orgaaniset jätteet kuten kuituliete eteläosaan. Rakennusjäte läjitetään näiden väliin erottamaan orgaanista ja epäorgaanista jätettä toisistaan. Jätetäyttö muotoillaan reunoiltaan jo täytön yhteydessä lopulliseen kaltevuuteensa. Tavoitekaltevuus on 1:3 tai loivempi. Ylin läjitysta
37 so on asemakaavan mukaisesti pintaeristys mukaan luettuna +15 m (maanpinnan ylin sallittu likimääräinen korkeusasema). Pintaeristysrakenne on todennäköisesti sama kuin edellä kuvattu nykyisen kaatopaikan pintaeristys. Kaatopaikan hoidosta vastaa tehtaan oma organisaatio. Vastaava hoitaja nimetään erikseen. Jätteiden kuljetus, läjitys ja kaatopaikan hoito saatetaan teettää urakoitsijalla. Uuden lietteidenkäsittelyalueen rakentaminen ja käyttö Isompien prosessiliete erien käsittelyä ja välivarastointia varten rakennetaan varoaltaan, Varoaltaan tien ja Kaatopaikan tien väliseen kulmaukseen uusi lietteidenkäsittelyalue, jolle rakennetaan kaksi lietteiden tasausallasta, meesa allas ja geotuubikenttä. Lietteidenkäsittelyalueelle johtaa Kaatopaikan tieltä ajoramppi. Lietteiden käsittelyalueen pohja tehdään kauttaaltaan louhetäyttönä massanvaihdolla alkaen perusmaasta. Kun pohjan täyttökorkeus on yli 1 m, siihen käytetään louhetta, jonka suurin läpimitta on 300 mm. Muutoin käytetään kalliomursketta KaM 0 150 ja KaM 0 65. Alusrakenteen ylin kerros tehdään kiilauskerroksena. Alusrakenteen päälle rakennetaan 0,5 m paksuinen yhdistetty jakava ja kantava kerros murskeesta KaM 0 35. Sen päälle tehdään 3 5 cm paksuinen kiilauskerros murskeesta KaM 0 18. Molempien alueelle rakennettavien lietteiden tasausaltaiden halkaisija on 25 metriä ja nettotilavuus 1 500 m 3. Altaat ovat joko teräs tai betonialtaita. Ajorampin ja altaiden kippauspaikan taso on noin +7,2 7,3 m ja altaiden pohjan taso + 3,5 m. Altaiden reuna ulottuu tasoon + 7,8 m ja lietteen pinta altaassa korkeintaan tasolla + 7,5 m. Altaiden viereen rakennetaan noin 800 1000 m 2 :n suuruinen asfaltoitu geotuubikenttä, jonka pinta on tasossa +6,0 5,1 m ja viettää varoaltaaseen päin. Geotuubikentän suotovedet johdetaan sadevesiviemärissä varoaltaaseen. Kentälle mahtuu alustavasti kaksi 9 m x 25 m:n kokoista geotuubia. Tasausaltaisiin sijoitettavat lietteet tuodaan altaille säiliöautoilla. Altaasta lietemassa pumpataan geotuubeihin, jossa massaan syötetään tarkoitukseen sopivaa sakeuttavaa polymeeria. Geotuubista poistuva vesi johdetaan sadevesiviemärissä varoaltaaseen. Geotuubeissa sakeutunut lietemassa siirretään kaatopaikkakelpoisuusselvityksen jälkeen uuden kaatopaikan jätetäyttöön. Geotuubikentän viereen lietteidenkäsittelyalueelle rakennetaan meesa allas. Meesa ja muut karkeita jakeita sisältävät liete ja sakkamassat tuodaan altaaseen säiliöissä tai kuljetusvälineen lavalla. Meesa altaan reunat ovat tasolla +5,25 m ja pohja tasolla 4,0 2,8 m. Allas viettää sepelipadon läpi varoaltaaseen, jonka pohja on tasolla + 0 m. Varoaltaassa olevan veden pinta on alimmillaan tasolla + 1 m.
38 Meesa altaan ja varoaltaan välinen louhepengerpato puretaan ylhäältä tasolta +5,25 m kaltevuudessa 1:3 tasolle +2,6 2,5 m. Purettava penger on ylhäältä noin 18 m ja alhaalta noin 3 m pitkä. Puretun osan tilalle rakennetaan pato sepelistä, jonka raekoko 35 55 mm. Sepelipadon luiska meesa altaaseen tehdään kaltevuuteen 1:1,5 ja päällystetään suodatinkankaalla, joka painotetaan. Sepelipadon luiska varoaltaaseen tehdään kaltevuuteen 1:1,5 1:2. Meesa altaan ja suodatinpadon pohja päällystetään kaksinkertaisella vesitiiviillä asfaltilla. Altaan toiminta perustuu kiintoaineen nopeaan laskeutumiseen ja veden erottumiseen. Vapaa vesi purkautuu sepelipadon läpi varoaltaaseen. Altaaseen laskeutunut sakka kuormataan pienellä pyöräkuormaajalla dumpperiin ja sijoitetaan kaatopaikkakelpoisuusselvityksen jälkeen kaatopaikan jätetäyttöön. Allas tyhjennetään tarvittaessa sakeutuneesta sakasta. Myös sepelipato varaudutaan uusimaan määrävälein sen mahdollisesti tukkeuduttua. Sepelipatoon asennetaan ylivuotoputki altaasta varoaltaaseen tasolle + 4,80 m. PÄÄSTÖT, NIIDEN RAJOITTAMINEN JA PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Päästöt ilmaan Suupohjan alueen päästöt Suupohjan rannikkoseudun (Kristiinankaupunki, Kaskinen ja Närpiö) merkittävimmät päästölähteet ovat PVO Lämpövoima Oy:n voimalaitos Kristiinankaupungissa ja Oy Metsä Botnia Ab:n sellutehdas Kaskisissa. Muita ilmanlaadun tarkkailuun velvoitettuja laitoksia ovat Oy Kraft Foods Finland Ab:n tehdas ja Fortum Lämpö Oy:n Selkämeren sairaala. Lisäksi liikenteen ja kasvihuoneviljelyn typpi ja hiukkaspäästöt sekä kasvihuoneviljelyn rikkidioksidipäästöt ovat paikallisesti korkeita. Suupohjan alueen suurimpien päästölähteiden päästöt ilmaan (t/a) ovat olleet vuonna 2005: Päästölähde SO 2 NO x Hiukkaset TRS, S PVO Lämpövoima Oy 306 701 24 0 Oy Metsä Botnia Ab 425 882 222 28 Fortum Lämpö Oy 10,5 4,4 1,4 0 Kasvihuoneet 532 325 126 0 Liikenne 0,44 24 16 0 Sellutehtaan päästöt ilmaan ovat kasvaneet hiukan hajapäästöjen vuoksi. Kemihierretehtaan haihduttamolla syntyvän konsentraatin poltto soodakattilassa on lisännyt hieman kattilan päästöjä ilmaan. Kemihierretehtaan käyttämän puun kuorinta on lisännyt syntyvän kuoren määrää. Lisäksi kemihierretehtaan jätevesien käsittely sellutehtaan jätevedenpuhdistamolla on lisännyt puhdistuksessa syntyviä kuitu ja biolietemääriä. Lisääntynyt kuoren ja lietteiden poltto kuorikattilassa on kasvattanut kattilan päästöjä ilmaan.
39 Sellutehtaan päästöihin vaikuttaa myös tehtaan tuotannon kasvu. Tämän on arvioitu nostavan soodakattilassa käsiteltävän mustalipeän määrää noin 9 %. Sellun ja energian tuotannon päästöt Savukaasujen päästökorkeudet maan pinnasta laskettuina ovat soodakattilalla ja kuorikattilalla 96 m ja varakattilalla 25 m sekä meesauunilla 75,5 m. Sulan liuottajan hönkien päästökorkeus on 63,5 m ja soihdun korkeus 29 m maan pinnasta. Sellutehtaan ja tehdasalueen päästöt ilmaan ovat muuttuneet huomattavasti viimeisen viiden vuoden aikana. Sellutehtaan päästöt (t/a) ilmaan vuonna 2004 ennen kemihierretehtaan rakentamista ovat olleet: Päästölähde Hiukkaset NO x SO 2 Soodakattila 103 698 673 Meesauuni 5 72 10 Kuorikattila 12 114 13 Liuottaja ja varakattila 132 3 16 Yhteensä 252 887 712 Sellutehtaan päästöt (t/a) ilmaan vuonna 2006 kemihierretehtaan käynnistyttyä ovat olleet: Päästölähde Hiukkaset NO x SO 2 Soodakattila 121 773 217 Meesauuni 15 87 93 Kuorikattila 67 250 54 Liuottaja ja varakattila 107 10 33 Yhteensä 310 1119 398 Kemihierretehtaan päästöt vuonna 2006 ovat olleet: Päästölähde Hiukkaset NO x SO 2 CO 2 Kemihierretehdas 1,7 0,3 0 11 280 Toiminnan (sellutehdas ja voimalaitos) mitatut päästöt ilmaan (t/a) vuosina 2003 2006 ovat olleet: 2003 2004 2005 2006 SO 2 1 142 712 426 398 TRS (S:nä) 20 47 28 135 Hiukkaset 384 251 222 310 NO x (NO 2 :na) 852 888 883 1 119 CO 2 foss 56 902 49 800 59 386 64 619 CO 2 bio 831 263 904 288 765 267 961 022
40 2003 2004 2005 2006 SO 2 1119 690 389 310 TRS (S:nä) 20 47 28 135 Hiukkaset 365 239 183 240 NOx, (NO 2 :na) 641 770 737 859 CO 2 foss 52 789 47 408 50 326 56 409 CO 2 bio 617 160 671 450 581 721 746 259 Kuori ja varakattilan päästöt ilmaan (t/a) vuosina 2003 2006 ovat olleet: 2003 2004 2005 2006 SO 2 24 22 36 88 Hiukkaset 21 13 39 70 NO x, (NO 2 :na) 211 117 145 260 CO 2 foss 4 113 2 392 9 061 8 210 CO 2 bio 214 103 232 838 183 546 214 763 Sellun ja energian tuotannon päästöt ilmaan ominaispäästöinä kg/adt vuosina 2005 2006 ovat olleet: SO 2 2005 2006 TRS (S:nä) 2005 2006 Hiukkaset 2005 2006 NO x 2005 2006 Sellu 1,17 0,75 0,08 0,03 0,55 0,58 2,22 2,08 Energia 0,10 0,21 0,00 0,00 0,12 0,10 0,44 0,63 Yht. 1,28 0,96 0,08 0,03 0,67 0,68 2,65 2,71 Päästöt ilmaan päästökohteittain ovat olleet vuonna 2006 (t/a): Selluprosessin päästöt ilmaan (t/a) vuosina 2003 2006 ovat olleet: Päästöt Hajapäästö Soodakattila Meesauuni Liuottaja Kuorikattila Varakattila SO 2 217 93 0 54 33 Hiukkaset 121 15 104 67 3 TRS (S) 121 7 6 1 0 0 NO x (NO 2 ) 773 87 250 10 CO 2 foss 11 870 44 540 3 343 4 876 CO 2 bio 734 600 11 700 214 800
41 Soodakattilan, meesauunin, ja kuorikattilan savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet mg/m 3 (n) kuukausikeskiarvoina vuosina 2005 2006 ovat olleet: Soodakattila Minimi Maksimi Keskiarvo Meesauuni Minimi Maksimi Keskiarvo Kuorikattila Minimi Maksimi Keskiarvo SO 2 2005 2006 0 400 17 0 400 150 0 100 120 0 50 5 0 600 202 40 100 50 Hiukkaset 2005 2006 70 100 60 20 100 45 25 70 40 20 50 45 TRS (S) 2005 2006 0 1 0,02 0 50 15 0 1 0,02 0 100 25 NO x (NO 2 ) 2005 2006 0 250 50 100 300 150 100 175 120 50 100 90 Sulanliuottajan päästömittaukset suoritetaan kaksi kertaa vuodessa ulkopuolisen toimesta. Sulanliuottajan savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet mg/m 3 (n) vuosina 2004 2006 ovat kertamittausten mukaan olleet: Parametri 2004 2005 2006 Hiukkaset 650 560 570 TRS (S) 28 58 5 SO 2 2 < 2 Vaasan lääninhallituksen päätöksen nro 127A 2409, 22.12.1992 mukaan klooripäästöjä ilmaan on vähennettävä siten, että poistuma normaalipitoisuuksilla on vähintään 80 %, tavoitteena klooripäästöille on taso enintään 30 mg Cl tot /m 3 (n). Laitoksen klooripäästöjä mitataan kertamittauksena kaksi kertaa vuodessa. Päätöksessä esitetty tavoitearvo on ylitetty jatkuvasti. Hakijan selvityksen mukaan mitatut arvot ovat tyypillisiä HP A ja Mathiesonin prosesseille. Klooripäästöön vaikuttaa paljon natriumkloraatin kloridipitoisuus, vesimäärä ja lämpötila ja klooridioksidikaasun pitoisuus. Alipaineprosessin päästöt ovat luokkaa 10 20 % verrattuna HP A/Mathiesoniin. Prosessimuutoksilla ei saada aikaan merkittävää pienennystä. Liuoksen väkevyyttä voidaan nostaa jonkin verran. Klooridioksidilaitoksen päästömittaukset suoritetaan kaksi kertaa vuodessa ulkopuolisen mittaajan toimesta. Poistokaasujen Cl 2 pitoisuudet mg/m 3 (n) vuosina 2004 2006 ovat kertamittausten mukaan olleet keskimäärin : 2004 2005 2006 Cl 2 pitoisuus 700 620 540
42 Jätevesistä aiheutuvat päästöt Jätevesien käsittelyn yhteydessä ilmaan pääsevien haisevien rikkiyhdisteiden päästöjä (TRS) on selvitetty havaitun hajuhaitan vuoksi kertaluontoisesti keväällä 2006 (Enwin Oy, Jäteveden puhdistamon hajuhaitan karakterisointi sulfaattisellun, BCTMPtehtaan ja Kaskisten kaupungin jätevesien käsittelyn yhteydessä, 15.9.2006). Selvityksen perusteella jätevedenpuhdistamolta pääsi keskimääräisellä sellutehtaan tuotannolla 1 145 t/d ja kemihierretehtaan tuotannolla 773 t/d ilmaan rikkivetyä 90 kg/d, metyylimerkaptaania 436 kg/d, dimetyylisulfidia 20 kg/d, dimetyylidisulfidia 6 kg/d eli TRS päästöt yhteensä 390 kg S/d. Ammoniakkia pääsi ilmaan 33 kg/d, metanolia 391 kg/d ja tärpättiyhdisteistä limoneenia 477 kg/d. TRS päästöistä 47 % tuli tasausaltaalta ja 32 % kuituselkeyttimeltä. Metanolipäästöistä 24,5 % tuli tasausaltaalta, 28 % kuituselkeyttimeltä ja 23,5 % ilmastusaltaalta. Päästömittausten perusteella jätevedenpuhdistamon altaista eniten hajuhaittaa aiheuttaa tasausallas, jonka päästöistä löytyi kaikkia mitattuja hajurikkiyhdisteitä sekä ammoniakkia, metanolia ja tärpättiyhdisteitä. Erityisesti metyylimerkaptaanin pitoisuudet olivat korkeita. Korkeita metyylimerkaptaanipitoisuuksia mitattiin jo avokanavan luukusta ennen vesien johtamista neutralointiin ja tasausaltaalle. Kuituselkeyttimeltä pääsi ilmaan runsaasti rikkiyhdisteitä, rikkivetyä ja metyylimerkaptaania sekä lisäksi metanolia ja ammoniakkia. Tiivistimen päästöissä esiintyi lähinnä metyylimerkaptaania. Ilmastusaltaalta ja jälkiselkeyttimiltä löytyi rikkiyhdisteistä metyylimerkaptaania ja VOC yhdisteistä limoneenia sekä metanolia. Korkeimpia tutkittujen aineiden pitoisuuksia mitattiin kuitenkin avokanaalin luukusta sekä jakokaivon luukusta. Puhdistamon jäteveden tärpättiyhdisteiden pitoisuudet olivat alle analyysitarkkuuden kaikkialla muualla, paitsi kuituselkeyttimen ylitteessä ja kemihierretehtaan vedessä sekä puhdistamolta poistuvassa vedessä. Läpi puhdistamon jäteveden kokonaisrikkipitoisuus oli melko vakio. Metanolia oli kemihierretehtaalta tulevassa vedessä ja sellutehtaan valkaisulaitokselta tulevassa vedessä Muissa jakeissa metanolin pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Analysoitujen jätevesinäytteiden tulosten, virtaamatietojen ja päästötulosten perusteella tehtiin rikki, metanoli, kokonaistyppija ammoniumtyppitaseet sekä COD Cr ja kiintoainetaseet. Puhdistamon altaiden TRS, metanoli ja tärpättipäästöt ilmaan ovat selvästi suurempia kuin vertailutehtaissa, joiden päästöt on mitattu samojen periaatteiden mukaisesti. Hajurikkiyhdisteistä rikkivety vapautuu suurimmaksi osaksi kuituselkeyttimeltä. Kuituselkeyttimellä jäteveden ph oli 5,3, missä ph:ssa rikkivety vapautuu ilmaan. Alhaisen ph:n ja rikkivedyn vapautumisen näytti aiheuttavan valkaisusta (ph 3,6, vesimäärä
43 300 l/s) ja kuivaamolta (ph 4,3, vesimäärä 45 l/s) tulevien jätevesien happamuus. Näiden vesien osuus kuituselkeyttimelle tulevista jätevesistä oli yhteensä noin 78 %. Päästöjen rajoittaminen Rikkidioksidi, typen oksidit ja hiukkaset Hiukkaspäästöjen vähentämiseksi soodakattilalla on kolme sähkösuodinta, joissa on 1 kammio ja 3 kenttää ja joiden erotusaste 99,8 %. Savukaasujen hiukkaspitoisuus suotimien jälkeen on 50 mg/m 3 (n). Kaikki sähkösuotimet olivat 2005 käytössä 99 % ja kaksi suodinta 1%. Kuorikattilalla on 1 sähkösuodin, joka on kaksikammioinen ja kaksikenttäinen. Sen erotusaste on 95 %. Savukaasujen hiukkaspitoisuus suotimen jälkeen on 250 mg/m 3 (n). Molemmat kammiot olivat 2005 käytössä 99 % ja vain toinen 1 %. Meesauunilla on yksi sähkösuodin, joka on kaksikammioinen ja kaksikenttäinen. Sen erotusaste on 99,9 %. Savukaasujen hiukkaspitoisuus suotimen jälkeen on 50 mg/m 3 (n). Meesauunilla on lisäksi meesan kuivain ja venturipesuri. Liuottajan höngille on pesuri. Rikkidioksidipäästöjen vähentämiseksi soodakattilalla on pyritty korkeampaan polttomustalipeän kuiva ainepitoisuuteen (75 %). Tässä ei kuitenkaan kaikkina aikoina ole täysin onnistuttu. Meesauunin pesurilla poistetaan rikkidioksidia. Käytetyn raskasöljyn rikkipitoisuus on enintään 1 %. Typenoksidien vähentämiseksi kuorikattilalla on siirrytty leijukerrostekniikkaan. Hajukaasut ja valkaisuhöngät Laimeita hajukaasuja ovat kaasujakeet, joiden väkevyys on alemman räjähdyspitoisuuden alapuolella. Tällaisia kaasujakeita ovat säiliöhöngät. Laimeat hajukaasut haihduttamolta, kuitulinjalta ja purukeittämön säiliöistä kerätään ja jäähdytetään jäähdytyspesureissa vedellä. Laimeat hajukaasut poltetaan soodakattilassa tertiääri ilman seassa. Kattilassa hajukaasun sisältämät rikkiyhdisteet hapettuvat ja sitoutuvat natriumiin. Varajärjestelmänä hajukaasut ohjataan soodakattilan sulanliuottajan hönkäpesuriin. Laimeiden hajukaasujen polttojärjestelmä soodakattilalle on valmistunut vuonna 1998. Väkevät hajukaasut ovat kaasujakeita, joiden väkevyys on ylemmän räjähdyspitoisuuden yläpuolella. Tällaisia kaasujakeita ovat keittämön, haihduttamon, tyhjökaivon, strippauksen ja mustalipeän lämpökäsittelyn hajukaasut. Väkevät hajukaasut kerätään ja johdetaan vesilukkosäiliön kautta pesuriin, jossa pesunesteenä on vesi tai valkolipeä ja poltetaan meesauunissa. Häiriötilanteessa voidaan väkevien kaasujen poltossa käyttää varapolttimena soihtua, jolla hajukaasut hapetetaan rikkidioksidiksi. Soihdun TRS:n hapetusaste on 99 %. 8.6.2006 tehtyjen päästömittaustulosten mukaan soihdun savukaasujen CO pitoisuus oli 794 mg/m 3 (n),
44 SO 2 pitoisuus 88 104 mg/m 3 (n), TRS pitoisuus 295 mg/m 3 (n) ja NO x pitoisuus 2 001 mg/m 3 (n) redusoituna 6 %:n O 2 pitoisuuteen. Jos varapoltin ei toimi, hajukaasut johdetaan ulkoilmaan. Valkaisun alueen pesureissa, säiliöissä ja torneissa syntyvät happamat höngät kerätään ja johdetaan kaasun pesutorniin. Otsonivaiheen jäännöskaasut puhdistetaan kuiduista pesurissa. Jäljellä oleva otsoni tuhotaan ja happi kierrätetään happivaiheeseen. Jätevesien käsittelystä aiheutuvat hajuhaitat Jäteveden käsittelystä aiheutuvan hajuhaitan pienentämiseksi on em. keväällä 2006 tehdyssä selvityksessä esitetty korjaavia toimenpiteitä puhdistamon alkupäähän tai jätevesien johtamisjärjestelyihin osastoilla. Jatkotutkimuksena on ehdotettu kartoitusta, jossa selvitetään osastoittain lauhteiden ja muiden jätevesien nykyinen ja vaihtoehtoinen johtaminen puhdistamolle. Keittämön, valkaisun ja kaustistamon vesistä pitäisi tehdä tarkempi analyysi sen selvittämiseksi, mistä hajukomponentit ovat lähtöisin ja voidaanko niiden pääsy jätevesiin estää. Hajukaasujärjestelmien lauhteista pitäisi tehdä reittiselvitykset. Jos hajua sisältäviä jakeita ei voida johtaa muualle (esim. likaislauhteisiin haihduttamolle) esikäsittelyyn, niiden mahdollinen esikäsittely ennen jakeiden yhdistämistä (esim. TRS yhdisteiden kemiallinen hapetus vetyperoksidilla) pitäisi selvittää. Jätevesien esijäähdytys osastoilla pitäisi selvittää. Käytännössä rikkivedyn vapautumista vesiliuoksesta voidaan vähentää pitämällä jätevesien ph neutraalilla alueella ennen kuituselkeytintä. Puhdistamon alkupäässä voidaan kuituselkeyttimelle tulevien jätevesien ph säätää esim. lipeällä tavoitearvoon >7.5. Tasausaltaan pohjassa on paksu kerros pohjasakkaa, jonka rikkipitoisuus oli noin 40 g/l. Pohjasakassa rikki esiintyy yleensä sulfaattimuotoisena, mutta anaerobisissa oloissa (< 2 mg O 2 /l) rikin pelkistäjäbakteerit voivat käyttää energialähteenään esim. metanolia ja pelkistää aineenvaihdunnassaan sulfaatin sulfidiksi. Tasausaltaan pohjalietteessä voi heikon sekoittumisen vaikutuksesta esiintyä alueita, joilla on anaerobiset olosuhteet. Liuenneen hapen mittaus tasausaltaasta saattaisi paljastaa mahdollisen happipuutoksen. Hajuhaitan poistamiseksi vuoksi ja puhdistamon toiminnan parantamiseksi tasaus ja varoaltaan pohjasta on talvella 2007 poistettu imuruoppaamalla noin 5 000 m 3 lietettä, joka on pumpattu vanhaan padolla suljettuun jätevesialtaaseen. Paras käyttökelpoinen tekniikka Tehdas on suhteellisen vanha. Sen päästöjä ilmaan on pienennetty lähes kaikilla massa ja paperiteollisuuden referenssiasiakir
45 jassa (IPPC Reference Document on Best Available Techniques in the Pulp and Paper Industry, December 2001) mainituilla tekniikoilla. Sellutehdas ei ole kaikilta osin saavuttanut BATreferenssitasoja. Päästöt ilmaan ovat olleet em. tasoja korkeampia. BAT vertailuasiakirjassa mainittujen toimenpiteiden toteutustilanne sellutehtaalla on: Toimenpide On/Ei Väkevien hajukaasujen keräily ja poltto soodakattilassa * Laimeiden hajukaasujen keräily ja poltto soodakattilassa On TRS päästöjen rajoittaminen soodakattilasta ja meesauunista On Mustalipeän poltto korkeassa kuiva ainepitoisuudessa On Typpioksidipäästöjen rajoittaminen soodakattilasta ja meesauunista Kattilan NO x Rikittömän polttoaineen käyttö apukattilassa Savukaasujen puhdistus sähkösuotimilla On *Poltetaan meesauunissa. Sellutehtaan päästöt ilmaan vuosina 2005 2006 verrattuna BATtasoihin (kg/adt): Päästö, kg/adt 2005 2006 BAT rajat SO 2 (S) 0,6 0,5 0,4 0,2 TRS (S) 0,1 0,03 0,2 0,1 Hiukkaset 0,6 0,7 0,5 0,2 NO x (NO 2 ) 2,2 2,7 1,5 1,0 Hakijan esitys lupamääräyksiksi Kaasumaisten rikkiyhdisteiden kokonaispäästö massan tuotannosta (sellu + BCTMP) ilman kuori ja varakattilaa saa olla vuositasolla enintään 1,5 kg S/tuotetonni. Typenoksidien kokonaispäästö sellun tuotannosta ilman kuori ja varakattilaa saa olla vuositasolla enintään 2 kg NO 2 /sellutonni. Väkevien hajukaasujen käsittelyjärjestelmän käyttöaste on tavoitepitoisuutena vähintään 97 % hajurikin poiston suhteen vuositasolla. Vastaavasti laimeiden hajukaasujen käsittelyn käyttöaste on vähintään 90 %. Päästöjen tavoitepitoisuudet enintään: Soodakattila Meesauuni Kuori Kattila TRS, mg S/m 3 (n) 10 50 Rikkidioksidi, mg SO 2 /m 3 (n) 200 200 Hiukkaset, mg/m 3 (n) 100 100 100 Typenoksidit, mg NO 2 / m 3 (n) 300 600 Typenoksidit, mg NO 2 /MJ 150
Päästöt mereen 46 Kaikki pitoisuusarvot tarkoittavat pitoisuuksia kuukausikeskiarvoina kuivissa kaasuissa redusoituina 6 %:n happipitoisuuteen. Tavoitearvojen ylittyessä kolmena peräkkäisenä kalenterikuukautena, toiminnanharjoittaja tekee Länsi Suomen ympäristökeskukselle viipymättä selvityksen tilanteeseen johtaneista syistä ja mahdollisuuksista asian korjaamiseksi. Koska tehdas on vanha, se ei ilmansuojelun osalta täytä kaikkia uuden tehtaan BAT kriteerejä, vaikka prosesseja ja puhdistuslaitteita on parannettu. BREF:in mukainen NO x päästötaso 1,5 kg NO 2 /sellutonni on selvästi koettu liian alhaiseksi. Tähän on johtanut mm. polttomustalipeän kuiva ainepitoisuuden nosto, joka vääjäämättä lisää typenoksidipäästöjä. Samalla kuitenkin rikkidioksidipäästöt pienenevät ja energiatehokkuus paranee. Kaskisten alueen ilmanlaatumittausten perusteella rikkidioksidin, pelkistyneiden rikkiyhdisteiden, typenoksidien ja hiukkasten mitatut vuorokausi ja vuosikeskiarvot alittavat selvästi ilmanlaatuohjearvot. Myös bioindikaattoriseurannan perusteella ilmanlaatu on hyvä. Siksi ei ole erityisiä syitä määrätä esitettyä tiukempia päästörajoja. Merialueen kuormitus Närpiönjoki laskee Kaskisten koillispuolella olevaan Västerfjärdenin makeavesialtaan kautta mereen Närpesfjärdeniin. Närpiönjokeen johdetaan Jurvan ja Närpiön puhdistamoiden jätevedet. Kristiinankaupungin eteläpuolelle laskevien Lapväärtinjoen ja Tiukanjoen vaikutus ulottuu ajoittain Kaskisten edustalle. Merialueelle tulee jätevesiä myös Kristiinankaupungista. Kaskisten ympäristön lahtiin laskee myös joitakin puroja. Kaskisten merialueen merkittävin päästölähde on sellutehtaan jätevedenpuhdistamo. Kaskisten merialueella sijaitsee lisäksi neljä kalankasvatuslaitosta. Muita pistemäisiä päästölähteitä ei merialueella ole. Puhdistamon jätevesistä aiheutuvat päästöt Sellutehtaan puhdistamolla käsitellään kaikki sellutehtaan ja kemihierretehtaan vesien likaantuneet jakeet sekä Kaskisten kaupungin vesihuoltoverkoston jätevedet. Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 86/2002/3, 31.12.2002 tarkistettujen, Vaasan hallinto oikeuden päätöksellä nro 04/0404/3, 23.12.2004 muutettujen ja korkeimman hallintooikeuden päätöksellä 873, dnrot 615 ja 616/1/05, 15.4.2005 pysytettyjen lupamääräysten mukaan päästöt mereen saavat olla kuukausikeskiarvoina enintään:
47 Parametri Yksikkö Raja arvo BOD 7 t/d 1,5 COD Cr t/d 25 Fosfori kg/d 40 Typpi kg/d 300 AOX kg/d 250 Puhdistamon päästöt mereen vuodessa (t/a) ja keskimääräisenä vuorokausipäästönä (kg/d) ovat vuosina 2003 2006 olleet: Parametri 2003 2004 2005 2006 t/a kg/d t/a kg/d t/a kg/d t/a kg/d Kiintoaine 439 1 200 262 718 251 688 451 1 236 BOD 7 171 468 90 247 104 285 138 378 COD Cr 4 602 12 600 4 270 11 700 4 201 11 500 5 513 15 104 Kok. P 7,7 21 6,3 17 4,9 13 5,5 15 Kok. N 62,9 172 46,7 128 41,8 115 52,2 143 AOX 18 49 26,2 72 23,3 64 21,9 60 Q, 1000 m 3 /a 18 816 19 291 16 214 19 058 Q, m 3 /d 51 550 52 850 44 420 52 214 Puhdistamon päästöjen pienimmät ja suurimmat kuukausikeskiarvot (kg/d) ovat vuosina 2003 2006 olleet: Parametri 2003 2004 2005* 2006 min max min max min max min max Kiintoaine 470 1 570 480 1 090 590 1 160 870 2190 BOD 7 155 1 890 160 330 250 530 240 600 COD Cr 9 510 15 80 8 560 14 520 10 700 16 890 11 040 19 090 Kok. P 10 38 10 22 11 23 9 32 Kok. N 103 214 110 156 98 144 79 245 AOX 30 70 50 97 40 130 40 80 Q, m 3 /d 37 170 57 910 46 590 59 530 45 000 54 600 43 440 56 520 *Touko heinäkuun päästöt on jätetty tarkastelun ulkopuolelle seisokin vuoksi
48 Puhdistamon päästöt mereen kuukausikeskiarvoina (kg/d) ovat kemihierretehtaan käynnistymisen jälkeen 1.8.2005 31.12.2006 olleet: BOD 7 COD Cr Kok. P Kok. N AOX Q m 3 /d 2005 8/12 280 12 690 23 147 70 53 930 9/12 530 14 670 21 158 40 52 760 10/12 320 10 700 14 125 70 45 000 11/12 340 13 520 11 104 60 50 530 12/12 300 14 850 11 119 50 52 330 2006 1/12 240 13 550 9 134 50 52 320 2/12 260 13 900 9 115 70 53 150 3/12 320 15 200 10 79 80 50 680 4/12 460 17 550 16 125 40 56 520 5/12 280 11 040 9 245 50 43 440 6/12 340 15 590 9 104 50 52 630 7/12 470 15 260 16 120 50 50 900 8/12 600 19 090 32 148 60 52 720 9/12 410 15 660 22 152 80 51 860 10/12 380 16 550 15 171 80 54 090 11/12 440 14 200 19 154 60 54 080 12/12 330 13 640 17 163 50 54 480 Mereen johdetun jäteveden sisältämien epäpuhtauksien keskimääräiset pitoisuudet (mg/l) ovat vuosina 2003 2006 olleet: 2003 2004 2005 2006 Kiintoaine 23 14 15 24 BOD 7 9 5 6 7 COD Cr 245 216 259 289 Kokonais P 0,41 0,33 0,30 0,29 Kokonais N 3,5 2,4 2,6 2,7 AOX 1,0 1,4 1,4 1,1 Puhdistetun jäteveden haitta aineiden määrä vuorokausi ja ominaispäästöinä vuonna 2004 tehdyn jätevesikuormituksen vähentämistä koskevan selvitykseen sisältyvien kesä ja talvitaselaskelmien mukaan: Parametri Päästö Ominaispäästö Red* BAT Kesä Talvi Kesä Talvi % kg/adt kg/d kg/adt COD 13 000 11 060 10,3 9,0 80 8 23 AOX 70 70 0,060 0,050 69 0,00 0,30 Kok. P 17 13,6 0,014 0,011 0,01 0,03 Q, m 3 /ADt 42 45 30 50 * ) Reduktioaste on sama kesällä ja talvella.
49 Päästöjen rajoittaminen Kuivakuorinta on ollut käytössä toiminnan alkamisesta alkaen vuonna 1977. Tehtaan vesikierrot on suunniteltu mahdollisimman suljetuiksi sen ajan käsityksen mukaisesti. Sulkemisasteen lisäämistä estävät aikanaan tehdyt prosessi ja materiaalivalinnat. 1980 ja 1990 lukujen vaihteen tienoilla on aloitettu happivalkaisu, luovuttu alkuainekloorin käytöstä ja ryhdytty käyttämään otsonia. Myöhemmin on klooridioksidin käyttöä vähennetty korvaamalla sitä hapella ja otsonilla. Likaislauhteiden puhdistus on käytössä. Haihduttamon kapasiteettia on lisätty, mikä on mahdollistanut vuotolipeiden tarkemman keräilyn. Valkaisemattoman massan pesua on tehostettu, mikä antaa mahdollisuuden jätevesimäärän ja päästöjen pienentämiseen. Ruskean massan pesua voidaan tehostaa investoimalla uuteen pesuvaiheeseen happivaiheen jälkeen. Jätevesimääriä ja päästöjä voidaan edelleen pienentää tehostamalla vuotojen keräilyä ja toteuttamalla puhtaiden prosessivesien erilliskeräily ja johtaminen sadevesiviemäriin. Mahdollisia toimenpiteitä päästöjen pienentämiseksi ovat: pesupuristimen hankinta happidelignifioinnin jälkeiseksi toiseksi pesuvaiheeksi, ruskeamassan osaston lattiakanaaliin virtaavien puhtaiden tiiviste ja jäähdytysvesien kokoaminen erillisputkeen ja johtaminen sadevesiviemäriin sekä kanaalissa virtaavan prosessiveden talteenotto ja pumppaus takaisin prosessiin vuotojen esiintyessä, soodakattila, haihduttamo, ja turbiiniosastolla puhtaiden tiiviste ja jäähdytysvesien kokoaminen erillisputkeen ja johtaminen sadevesiviemäriin sekä meesauuni ja kaustistamo osastolla puhtaiden tyhjöpumppuja suihkulauhdutinvesien johtaminen sadevesiviemäriin. Aktiivilietepuhdistamolle johdettavan veden joukkoon syötetään ureaa biologisen toiminnan tarvitseman typen vuoksi. Liukoisen typen pitoisuustavoite jäteveden kirkasteessa on 2 mg N/l. Kuitupitoiset jätevedet tulevat tehtaalta esiselkeyttimelle sekoituskaivon ja välpän kautta. Esiselkeyttimeen voidaan johtaa jätevesiä voimalaitokselta, kuorimolta, haihduttamolta, kaustisoinnista ja vesilaitokselta. Valkaisun ns. hapan jätevesi on mahdollista ohjata joko selkeyttimeen tai sen ohi. Esiselkeyttimen kaavin siirtää altaan pohjalle laskeutuneen lietteen lietekuoppaan, josta se pumpataan lietteenkäsittelyyn. Häiriötilanteissa jätevedet johdetaan varoaltaalle, josta ne pumpataan puhdistamolle (max noin 150 l/s).
50 Puhdistamoon tuleva jätevesi neutraloidaan joko kalkilla tai rikkihapolla ja johdetaan tasausaltaaseen. Tasausaltaassa on kaksi pintailmastinta aerobisen tilan säilyttämiseksi. Puhdistamolla on mahdollista käyttää fosforihappoa, jos tehtaalta tuleva fosforikuorma ei riitä. Tavoite liukoiselle fosforille on 0,2 mg P/l kirkasteessa. Ilmastusaltaalla ilmastusilma kehitetään kolmella turbokompressoreilla kunkin tuoton ollessa 8 000 18 000 m 3 ilmaa/h. Kompressoreista on normaalisti käytössä yksi tai kaksi. Ilmastusilma johdetaan hienokuplailmastinputkiin, joita altaassa on 52 elementissä yhteensä 2 476 kappaletta. Kukin elementti on nostettavissa erikseen altaasta. Jälkiselkeytyksessä poistetaan jätevedestä bioliete, joka palautetaan takaisiin ilmastusaltaaseen ja pieni osa poistetaan prosessista lietteenkäsittelyyn. Jälkiselkeyttimien kaavinkoneistot on varustettu pyörimisvahdeilla, törmäyssuojalla ja ylikuormasuojalla. Palautuslietteen imualtaasta liete pumpataan ruuvipumpulla takaisin ilmastuksen selektoriosaan. Ylijäämäliete pumpataan imualtaasta tiivistimeen. Jäähdytysvesistä aiheutuvat päästöt Oy Metsä Botnia Ab:n ja M real Oyj:n jäähdytysvesimäärät, jäähdytysvesien lämpötilaero verrattuna mereen sekä jäähdytysvesien aiheuttamat lämpöpäästöt ovat kemihierretehtaan jäähdytysvesistä ensimmäisen toimintavuoden perusteella elokuussa 2006 tehdyn selvityksen (Pöyry, Selvitys jäähdytysvesien lämpötilavaikutuksista Bernas sundissa v. 2006) mukaan seuraavat: Vesimäärä Lämpötilaero Lämpöpäästö Lämpöpäästö Talvi Kesä o C Talvi Kesä Vuosi m 3 /d m 3 /d Talvi Kesä GJ/d GJ/d TJ MW Pohjoinen viemäri Metsä Botnia 50 100 50 100 15 15 3 150 3 150 1 150 36 Eteläinen viemäri Metsä Botnia M real Yhteensä Metsä Botnia M real 17 300 16 000 30 200 31 500 30 16 25 12 2 170 1 050 3 170 1 640 992 501 67 400 80 300 5 320 6 320 2 142 68 16 000 31 500 1 050 1 640 501 16 Yhteensä 83 500 111 800 6 370 7 960 2 643 84 Sellutehtaan jäähdytysvesimäärissä tai lämpötiloissa ei ole tapahtunut muutoksia. Eteläisen jäähdytysvesiviemärin purkupisteeseen johdettu vesimäärä ja lämpöpäästö ovat lisääntyneet kemihierretehtaan käynnistyttyä. Eteläisen purkupisteen kautta johdetaan nykyisin talvisin noin 40 % ja kesäisin noin 55 % kokonaisjäähdytysvesimäärästä. Eteläisen purkupisteen osuus lämpöpäästöistä on yli puolet (noin 56 %). 31 16
51 Sellutehtaalta johdetaan jäähdytysvesiä mereen Bernas sundiin yhteensä lähes 27 milj. m 3 vuodessa. Kemihierretehtaalta johdetaan jäähdytysvesiä runsaat 8 milj. m 3 vuodessa. Syyskuun 2005 elokuun 2006 välisenä aikana koko integraatista on johdettu jäähdytysvesiä mereen yhteensä 35,1 milj. m 3 /a. Mereen johdettu lämpömäärä on ollut noin 2 640 TJ (84 MW) vuodessa, josta kemihierretehtaan osuus on ollut noin 500 TJ (16 MW). Paras käyttökelpoinen tekniikka Tehdas on jo valmistuessaan 1977 vastannut osittain nykyisiä BAT kriteereitä, jotka sisältyvät Euroopan Komission julkaiseman referenssiasiakirjaan (IPPC Reference Document on Best Available Techniques in the Pulp and Paper Industry, December 2001). Vesistökuormituksen pienentämiseksi toteutetut BREF:in mukaiset toimenpiteet ovat: Kuivakuorinta Modifioitu jatkuvatoiminen keittoprosessi Tehokas pesuprosessi ja suljettu lajittelu Happidelignifiointi ennen valkaisua ECF valkaisu, osittain TCF valkaisu Lauhteiden puhdistus ja uudelleenkäyttö Tehokas vuotojen seuranta ja talteenotto Riittävä haihduttamo ja soodakattilakapasiteetti Puhtaiden jäähdytysvesien keräily ja uudelleenkäyttö Riittävä säiliökapasiteetti vuotolipeitä ja likaislauhteita varten Jätevesien esiselkeytys Jätevesien biologinen käsittely Kuorittavat puut huuhdotaan ennen kuorintaa ja sen jälkeen kiertovedellä. Itse kuorinta tapahtuu ilman vettä. Kuitulinjan vesijärjestelmä on keittämö happivalkaisualueella suljettu niin, ettei sieltä normaalitilanteessa tule prosessijätevesiä. Happivaiheen jälkeiselle kaksoisdiffusööripesurille otetaan pesuvettä. Pesusuodoksia kierrätetään sitten vastavirtaan keitinpesuun asti. Massan lajittelu tapahtuu suljetun vesikierron sisällä ennen happivaihetta. Happivaiheen jälkeen pesty massa käsitellään vielä ns. avopesuvaiheessa valkaisun kemikaalikulutuksen ja AOX kuormituksen alentamiseksi. Happidelignifioinnissa massan kappalukua alennetaan noin 45 %. Puhtaat primäärilauhteet käytetään uudelleen kattilavetenä. Sekundäärilauhteiden puhtaimmat jakeet käytetään pesuvetenä valkaisussa ja kaustisoinnissa. Likaisimmat sekundäärilauhteet puhdistetaan höyrystrippauksella. Puhdistettu lauhde käytetään pesuvetenä. Osastojen lattiaviemärit on varustettu johtokykymittauksilla kemikaalivuotojen havaitsemiseksi. Tarvittaessa kanaalivedet pumpataan keräilysäiliöön ja sieltä edelleen kemikaalikiertoon.
52 Kaikki tuotannosta syntyvä mustalipeä ja keräilystä saatavat vuotolipeät pystytään haihduttamaan haihduttamossa ja polttamaan. Soodakattilalla on tehty vuonna 2005 muutoksia ja parannuksia siten, että myös kemihierretehtaalta tuleva jäteliuoskonsentraatti voidaan polttaa. Tehtaalla on keräilysäiliö vuotojen ja lipeisten lauhteiden varalle. Säiliön tilavuus on 150 m 3. Aktiivilietelaitos vastaa mitoitukseltaan ja suoritusarvoiltaan sulfaattisellutehtaiden BAT tasoa: BATtaso Sellu 2003 Arvio sellu +BCTMP Lietekuorma, kg BOD/(kg MLSS d) < 0,15 0,07 0,10 Viive ilmastuksessa, d 1 2 1,6 1,5 COD reduktio, %, sellutehdas 65 75 76 78 COD reduktio, %, BCTMP 75 90 BOD reduktio, % > 95 98 98 Kemihierretehdas vaikutus puhdistamon kuormitukseen ja toimintaan on pieni. Sen kuormitus on pääosin helposti hajoavaa ainesta. Siksi puhdistamon COD reduktion arvioidaan kohoavan. Prosessijäteveden määrä on tehtaan vanhuuden vuoksi BAT tason ylärajoilla. Hakijan esitys lupamääräyksiksi Kaskisten integraatin (sellu ja kemihierretehtaat) ja Kaskisten kaupungin jätevedet käsitellään niin, ettei mereen johdettava kuormitus ylitä seuraavia keskimääräisiä raja arvoja: COD Cr 34 t/d Kokonaisfosfori 60 kg/d AOX 300 kg/d Kuormitusarvot lasketaan kolmen kuukauden liukuvina keskiarvoina kalenterivuorokautta kohti. Kaskisten tehtaan jätevesien vaikutukset ympäristöön ovat olleet pienet eikä ole tarvetta esitettyä tiukemmille luparajoille. Toteutuneet päästöt vastaavat Euroopan Komission julkaiseman referenssiasiakirjan mukaista parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa.
53 Referenssiasiakirjan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa kuvaava ominaispäästöalueet vuosikeskiarvoina ovat: Parametri Yksikkö Vaihteluväli BOD 7 kg/adt 0,3 1,5 COD Cr kg/adt 8 23 Fosfori kg/adt 0,01 0,03 Typpi kg/adt 0,1 0,25 AOX kg/adt < 0,25 Referenssijulkaisun parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa kuvaavat päästöalueet vuorokausipäästöiksi laskettuna 450 000 ADt/a (350 d/a) tuottavalle tehtaalle vuosikeskiarvoina ovat: Parametri Yksikkö Vaihteluväli BOD 7 t/d 0,39 1,9 COD Cr t/d 10,3 29,6 Fosfori kg/d 13 39 Typpi kg/d 130 320 AOX kg/d < 320 Kaskisten sellutehtaan raportoitujen päästöjen vuosikeskiarvot ovat vuosina 1999 2003 olleet selvästi BAT vaihteluvälin sisällä. Maksimikuukausikeskiarvojen ja vuosikeskiarvojen väliset suhdeluvut vuosina 1999 2003 ovat olleet: Parametri ka. 1999 2000 2001 2002 2003 BOD 7 2,34 2,40 2,20 1,75 1,33 4,00 COD Cr 1,53 1,35 1,34 1,48 1,32 2,14 Fosfori 1,70 1,85 1,44 1,88 1,61 1,73 Typpi 1,43 1,40 1,22 1,52 1,43 1,59 AOX 1,33 1,50 1.60 1,20 1,17 1,20 Maksimaalisten kolmen kuukauden liukuvien keskiarvojen ja vuosikeskiarvojen väliset suhdeluvut vuosina 1999 2003 ovat olleet: Parametri ka. 1999 2000 2001 2002 2003 BOD 7 1,67 1,60 1,40 1,50 1,33 2,50 COD Cr 1,24 1,15 1,21 1,32 1,27 1,27 Fosfori 1,36 1,40 1,26 1,29 1,32 1,51 Typpi 1,22 1,20 1,14 1,18 1,28 1,28 AOX 1,24 1,25 1,40 1,20 1,17 1,20 Kuukausikeskiarvona asetettavissa raja arvoissa lähtökohtana tulee olla BAT referenssijulkaisun vuosikeskiarvona annettu BATpäästöalueen yläraja, joka on muunnettu kuukausikeskiarvoa vastaavaksi. Tämä voidaan tehdä kertomalla nämä referenssiasiakirjan vuosikeskiarvot taulukoiden mukaisilla keskimääräisillä suhdeluvuilla.
54 Hakija on pitänyt tarpeettomana BOD 7 raja arvoa, koska fosforija COD Cr raja arvot kuvastavat hyvin aktiivilietelaitoksen toimintaa. Tehtaan kokonaistyppipäästö vesiin on noin 10 % alueelle tulevasta kuormituksesta. Jäteveden kokonaistypestä on liukoista epäorgaanista typpeä noin 3 % (SYKE, REHEVÄ projekti). Siksi puhdistamon typpipäästön rehevöittämisosuus on pieni verrattuna alueen typpikuormituksen aiheuttamaan rehevöittämispotentiaaliin. Närpiönjoki on alueen suurin typpikuormittaja. Kokonaistyppirajan asettaminen lupaehdoksi ei ole perusteltua. Tehtaan typpipäästöt ja luonnonvaluman ja hajakuormituksen typimäärät Kaskisten merialueella ovat: Kokonaistyppi, t/a Kalaxbäcken (Järvöfjärden) 20 Västerbäcken (Pjelaxfjärden) 20 Närpiönjoki 400 Purot ja ojat 40 Laskeuma ilmasta 90 Kalankasvatus 13 Sellutehtaan jätevesi 60 Perusteita esitettyä tiukemmille fosforin ja COD Cr :n raja arvoille ei ole, koska toteutuneet kuormitukset vastaavat BAT:ia. Fosforin tiukka rajoittaminen saattaa johtaa aktiivilietelaitoksen toimintahäiriöihin. REHEVÄ tutkimuksen mukaan Kaskisten tehtaan jäteveden kokonaisfosforista leville käyttökelpoisessa muodossa on 30 50 %. AOX on summaparametrina menettänyt ympäristön kannalta merkityksensä tarkasteltaessa ECF valkaisun jätevesien vaikutusta, sillä ECF valkaisussa syntyvät AOX yhdisteet ovat luonnossa hajoavia mono tai dikloorattuja yhdisteitä, jotka eivät esiintymispitoisuuksina ole myrkyllisiä. Viime vuosina huomattava osa valkaisusta on perustunut kloorikemikaalittomaan prosessiin (TCF). Markkinatilanteen ja sellun laadun takia voi olla tarpeen siirtyä takaisin pelkästään ECF valkaisuun. AOX lupaehdolla ei pidä sitoa toiminnanharjoittajaa käytettävän prosessin suhteen. Ominaiskuormituksen ohjearvot ovat tarpeettomia. Tehokkaan puhdistuksen ansiosta jätevesien vesistövaikutukset ovat pitkäaikaisia. Vaasan hallinto oikeuden päätöksessä nro 10/0070/2, 15.5.2001, joka koskee UPM Kymmene Oyj:n, Oy Metsä Botnia Ab:n ja Rauman kaupungin jätevesiä, laskentajakson pituus on kolme kuukautta. Tämän vuoksi raja arvot on määrättävä kolmen kuukauden liukuvina keskiarvoina.
55 Päästöt maaperään Päästöjä maaperään ei ole, sillä tehdasalue on merkittävältä osin asvaltoitu ja kemikaalisäiliöt on varustettu varoaltain. Melu, tärinä ja liikenne Melu ja tärinä Sellutehtaan melutilanne on kartoitettu vuonna 2003 mittauksin ja mallilaskelmin (Oy Metsä Botnia Ab:n Kaskisten tehtaan ympäristömeluselvitys, Jyväskylän yliopisto, Ympäristötutkimuskeskus, Tutkimusraportti 8/2004). Selvityksessä mitattiin 52 melulähteen äänitehotasot ja neljän pisteen melutasot tehtaan ympäristössä. Tehtaan päästökohteiden yhteenlaskettu äänitehotaso oli 120 db(a). Kaikkiaan 15 kohteen äänitehotasot olivat yli 100 db(a). Hapenvalmistuslaitoksella sijaitseva poistoputki (kohde 48) oli suurin melun aiheuttaja. Sen ääniteho taso oli 117 db(a). Sen melu suuntautuu tehtaalta itään päin. Ko. melutaso voi ilmetä tilanteessa, kun happilaitos on päällä ja otsonin valmistuslaitos ei ole toiminnassa. Ohjeena on, että happilaitos pysäytetään, kun otsonilaitos ei ole toiminnassa. Otsonilaitoksen käytettävyys on yli 98 %. Happilaitokselle on rakennettu ko. poistoputkeen äänenvaimentaja vuonna 2007. Kemihierretehtaan aiheuttamaa ympäristömelua on selvitetty Jyväskylän yliopiston laatiman melumallinnuksen avulla. Melulähteitä kemihierretehtaalla oli yhteensä 36 kpl. Niiden yhteenlaskettu äänitehotaso oli 112 db(a). Mallinnuksen mukaan laitoksen toiminta aiheuttaa rakennuksen eteläpäädyssä korkeimmillaan noin 60 db(a):n tasoisen melun. Melutaso 50 db(a) ulottuu noin 200 m:n etäisyydelle ja 45 db(a) melutaso noin 300 m:n etäisyydelle tehdasrakennuksesta. Kemihierretehtaan ympäristöluvan, päätös nro 76/2004/1, 31.12.2004, lupamääräyksen 11. mukaan laitoksen toiminnasta aiheutuva melu yhdessä teollisuusalueen muun melun kanssa ei saa virkistys, asunto eikä loma asuntoalueilla ulkona ylittää päivällä klo 7 22 melutasoa 55 db eikä yöllä (klo 22 7) melutasoa 50 db keskiäänitasona (L Aeq ) ilmaistuna. Meluselvitys on päivitetty ja varmistettu maastossa suoritetuin melumittauksin marraskuussa 2005. Kemihierretehtaan päästökohteiden yhteenlaskettu äänitehotaso oli 118 db(a). Kesäpuhallin ja haihduttamo olivat suurimmat melun aiheuttajat. Niiden ääniteho taso oli 107 db(a). Kemihierretehtaan toimintojen aiheuttamat melutasot 60 db(a) ja 50 db(a) sijoittuvat tehdasalueen sisäpuolelle. Korkeimman 60 db(a):n meluvyöhyke muodostuu tehtaan eteläpuolelle haihduttamon läheisyyteen ja tehtaan länsipuolelle piha alueelle kuivaamon ja paalaamon kohdalle. 50 db(a):n meluvyöhyke ulottuu maksimissaan noin 500 metrin etäisyydelle tehtaan keskiosasta.
56 Selvityksen mukaan sellutehtaan ja kemihierretehtaan melupäästöt eivät vaikuta merkittävästi lähimpien asuinalueiden melutasoihin. Kemihierretehtaan melumallin päivityksessä laskennalliset meluvyöhykkeet laajenivat aikaisempaan verrattuna vähän lähinnä tehdasalueen eteläosissa. Tehtaan itäpuolella saarella sijaitsevilla loma asunnoilla 50 db(a):n keskiäänitaso saattaa ylittyä ja Kotilammen ulkoilualue jää arvion mukaan 45 db(a):n keskiäänivyöhykkeen sisäpuolelle. Laskennallisesti arvioidut ja mitatut keskiäänitasot vastasivat hyvin toisiaan. Hakija on esittänyt lupamääräyksiksi, että: tehtaan aiheuttama melu Kaskisten nykyisellä taajamaalueella ei saa ylittää ekvivalenttitasoa 50 db (L Aeq ) ja melupäästöjen taso tarkistetaan mittauksin ja mallilaskelmin seuraavan kerran vuonna 2007 ja sen jälkeen viiden vuoden välein tai, kun tehtaalla on tapahtunut melutasoon vaikuttavia merkittäviä muutoksia. Liikenne Kaskisten tehtaalle tulevien raaka ja tarveaineiden sekä lähtevien tuotteiden kuljetukset tapahtuvat maanteitse, rautateitse ja vesitse aluksilla Kaskisten sataman kautta. Satamasta raakapuu siirretään tehtaalle autoilla. Kemikaalit ja muut tuotannossa käytettävät tarveaineet saapuvat tehtaalle autoilla. Tuotteet kuljetetaan tehtaalta rautateitse sekä autoilla joko suoraan asiakkaalle tai Kaskisten satamaan. Sivutuotteet mäntyöljy ja tärpätti kuljetetaan tehtaalta autoilla. Autoilla ja junilla tuleva puu puretaan kuorimon vastaanottokuljettimille. Kaikki kemikaalit ja polttoöljyt kuljetetaan säiliöautoilla. Raakapuumäärät (m 3 /a) kuljetusmuodoittain vuonna 2003 ja tulevaisuudessa: Liikennemuoto 2003 Arvio Arvio Yhteensä Botnia Botnia BCTMP Maantie 972 700 1 100 000 435 000 1 535 000 Rautatie 224 200 300 000 87 000 387 000 Alukset 528 100 600 000 348 000 948 000 Yhteensä 1 724 000 2 000 000 870 000 2 870 000 Sellutehtaan ja kemihierretehtaan aiheuttama raskas maantieliikenne (ajoneuvoa/d): Raskas liikenne Botnia BCTMP Yhteensä Satamasta tai satamaan 56 38 94 Mantereelta tai mantereelle 105 33 158 Yhteensä 161 71 232
57 Vaarallisten kemikaalien kertakuljetusmäärät ja kuljetustiheydet keskimääräisinä kuljetuskertoina viikossa: Kemikaali Kertakuljetusmäärä, t Kuljetustiheys, krt/vko Raskas polttoöljy 35 12 Kevyt polttoöljy 35 <1 Rikkihappo 32 6 Natriumkloraatti 32 3 Natriumhydroksidi 50 % 32 10 Rikkidioksidi 30 1 Tärpätti 29 <1 Vetyperoksidi 38 2 Vetyperoksidi 38 2 Happi, nesteytetty 35 <1 Jätteet, niiden hyödyntäminen ja käsittely Jätteet ja niiden ominaisuudet Tuotantoprosessissa syntyy tavanomaisia sellunvalmistuksen yhteydessä syntyviä jätteitä noin 30 000 m 3 vuodessa. Merkittävimmät jätelajit ovat arinahiekka, viherlipeäsakka (soodasakka) ja kuorituhka. Kuitulinjan ja puukentän jätteet Puunkäsittelyssä kiertovesikaivoista poistetaan säännöllisin väliajoin hiekka ja haketuslinjojen kiviloukuista niihin joutuneet kivet ja metalliromu. Massan keitossa käytettävä hake seulotaan ennen keittoa. Seulonnan rejekti sisältää pääasiassa ylisuuria hake ja puukappaleita, kiviä sekä erilaista romua. Massatehtaan rejekti Massanvalmistuksen lajitteluvaiheessa erotettava rejekti on pääasiassa kiviainesta, metalli ja muovipartikkeleita sekä häiriötilanteissa massasta erotettua keittymätöntä oksaa. Lisäksi rejekti sisältää jätevesien selkeytyksessä erotettua kuitujätettä. Kuorikattilan ja soodakattilan tuhka Kuorenpoltosta kuorikattilassa tuleva tuhka on hienojakoista ja pölyävää. Sellutehtaan rikkitaseen säätämiseksi kemikaalikierrosta poistetaan aika ajoin soodakattilan savukaasujen sähkösuodintuhkaa, joka on kemiallisesti pääosin glaubersuolaa Na 2 SO 4. Glaubersuola on pysyvä yhdiste, helposti veteen liukeneva ja sen ph on 5 8. Arinahiekka Kuorikattilan pohjalta poistetaan leijutushiekkaa, palamattomia ainesosia, viherlipeäsakkaa ja sammutinhiekkaa (pohjatuhkaa).
58 Soodakattilalla syntyvä ja kaustisoinnissa valkolipeän valmistuksen raaka aineena käytettävä viherlipeä selkeytetään ennen kaustisointia. Selkeyttimen pohjalta poistetaan epäpuhtaudet precoat suotimella. Precoat aineena toimii meesa. Sakan poisto prosessista on jatkuvaa. Poistettava sakka sisältää runsaasti meesaa ja soodakattilalta peräisin olevia liukenemattomia aineita. Viherlipeäsakan ja sammutinhiekan kuiva ainepitoisuudet ovat noin 40 45 %. Sakka ja hiekka ovat lievästi alkaalisia. Jätevedenpuhdistamon bioliete ja prosessilietteet Aktiivilietelaitoksen mikrobikantaa uudistetaan poistamalla ylijäämäliete. Biolietteen poisto prosessista on jatkuvaa. Biolietteessä on mukana noin 0,5 1 % kaupungin jätevesistä peräisin olevaa lietettä. Bioliete kuivataan kartioruuvipuristimilla. Kuivatun lietteen kuiva ainepitoisuus on noin 10 25 %. Tehtaalla tyhjennetään aika ajoin prosessin varastosäiliöitä ja prosessiviemärikaivoja. Tehtaiden käyttöorganisaatio yhdessä jätehuoltoalueen vastaavan hoitajan kanssa arvioi lietteen kaatopaikkakelpoisuuden. Lieteen kuiva ainepitoisuus on 0,5 3 %. Meesauunin tuhka, meesa ja poltettu kalkki Kaustistamon kalkkikiertoa säädetään poistamalla prosessista jatkuvasti meesauunin sähkösuotimen tuhkaa. Meesauunin sähkösuotimen tuhka sisältää kalkkia (CaO) noin 20 % ja meesaa (CaCO 3 ) noin 80 %. Meesauunin prosessihäiriöissä poistetaan kalkkikierrosta satunnaisesti joko meesaa (CaCO 3 ) tai poltettua kalkkia (CaO). Meesa on kemiallisesti pysyvä yhdiste ja huonosti veteen liukeneva. Vesiliuos on alkaalinen. Poltettu kalkki (CaO) reagoi veden kanssa kuumeten ja muodostaen sammutettua kalkkia (Ca(OH) 2 ). Poltettu kalkki imee itseensä ilman kosteutta ja hiilidioksidia. Sammutetun kalkin vesiliuos on alkaalinen. Muut jätteet Siivousjätettä kerätään tehtaalta jatkuvasti useasta keräilypisteestä. Metalliromu sisältää mm. prosessitilojen purkujätettä ja korjaamojen työstöjätettä. Tehtaan konttori ja valvomotiloista kerätään kierrätyskelpoinen sanomalehti ja toimistopaperi sekä pahvit. Lasijäte sisältää pääasiassa laboratoriolasia ja ruokalatoiminnan yhteydessä syntyvää lasijätettä. Ruokalatoiminnan yhteydessä syntyy yhdyskuntajätteitä. Ongelmajätteet ovat tehtaan omassa toiminnassa syntyviä öljy ja luotinjätteitä sekä raskasmetallia sisältäviä jätteitä. Öljyjätteet ovat omassa käytössä syntyvien laitteiden ja kuljetuskaluston moottoriym. öljyjä ja öljyisiä jätteitä ja likaantuneita liuottimia ja orgaanisia aineita sisältäviä pesuvesiä.
59 Jätteiden hyödyntäminen Tehtaalla syntyvä jäte pyritään ohjaamaan hyötykäyttöön tai hyödynnetään energiana, jos se on teknisesti ja kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Puunkäsittelyn kiertovesikaivosta poistettava hiekka viedään omalle tai kunnalliselle kaatopaikalle täytemaaksi tai käytetään tehtaan oman kaatopaikan maisemointiin. Syntyvästä jätemäärästä noin puolet arvioidaan voitavan sijoittaa kunnalliselle kaatopaikalle, loput sijoitetaan tehtaan kaatopaikalle täytemaaksi ja maisemointiin. Kuorikattilan tuhka pyritään markkinoimaan maanparannusaineeksi. Hyötykäytön mahdollistamiseksi öljyn polton aikana syntyvä tuhka läjitetään kaatopaikalle kuorituhkasta erilleen. Meesauunin sähkösuodintuhka myydään maanparannusaineeksi. Varakäsittelynä on sijoitus tehtaan kaatopaikalle. Metalliromu lajitellaan ja toimitetaan pääosin hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön soveltumaton metalliromu toimitetaan tehtaan omalle kaatopaikalle. Kaikki paperi ja pahvi toimitetaan nykyisin urakoitsijan toimesta hyötykäyttöön. Keräyslasi toimitetaan kunnalliseen lasinkeräykseen. Jos hyötykäyttö ei jostain syystä ole mahdollista, paperi ja lasijäte viedään tehtaan omalle kaatopaikalle. Lyijyakut ja loisteputket pyritään toimittamaan hyödynnettäväksi niin, että niiden sisältämät raskasmetallit otetaan talteen ja kierrätetään. Muussa tapauksessa akut ja loisteputket toimitetaan hävitettäväksi ongelmajätteen käsittelylaitokselle. Puunkäsittelyn kiertovesikaivosta poistettavaa hiekkaa, kuorikattilan lentohiekkaa ja tuhkaa käytetään tehdasalueen maarakennustöihin sekä kaatopaikan ja vanhan jätevesipuhdistamoalueen maisemointiin tai kaatopaikan täytemaaksi. Hakija on pyytänyt ympäristölupaa kuorikattilan tuhkan käyttöön maarakennusaineena tehdasalueella. Meesa palautetaan prosessiin. Massatehtaan rejekti kuivataan yhdessä jäteveden puhdistuksen kuitujätteen ja aktiivilietelaitoksen biolietteen kanssa ja poltetaan tehtaan kuorikattilassa. Lietettä poltettaisiin jatkossa myös soodakattilassa. Häiriötilanteissa liete sijoitetaan tehtaan kaatopaikalle. Puunkäsittelyssä syntyvä seulomon kiekkoseulan karkea jae eli rejekti sijoitetaan pääsääntöisesti tehtaan omalle kaatopaikalle. Rejektiä myydään polttoaineeksi, jos hyötykäyttäjä löytyy. Jätteiden käsittely Yhtiö hoitaa itse jätteiden keräilyn ja kuljetuksen tehtaan kaatopaikalle. Kuljetettavien jätteiden määrä kirjataan keräilypisteittäin. Jätemäärät raportoidaan kirjanpidon perusteella. Ruokalajäte kuljetetaan kunnalliselle kaatopaikalle. Kuljetuksen hoitaa ulkopuolinen sopimuskuljettaja, samoin kuin ulkopuolelle hyötykäyttöön toimitettavien jätteiden kuljetukset. Lyijyakut ja loisteputket ja muut ongelmajätteet kerätään ja viedään ongelmajätteen käsitte
60 lylaitokselle ulkopuolisen sopimuskuljettajan toimesta. Välivarastointia tehdasalueella ei nykyisen enää ole. Sellutehtaan ja kemihierretehtaan toimiessa täydellä kapasiteetilla arvioidaan toiminnasta syntyviksi jätemääriksi viime vuosina toteutuneisiin määriin perustuen: Jätenimike Syntypaikka Määrä t ka/a K.a. % Tunnusnumero Mittaus Tyyppi / sijoitus 03 03 01 Kuori ja puuroskat Puunkäsittely 300 50 A b / kp 03 03 02 Viherlipeäsakka Kaustisointi 5 000 45 A a / kp 03 03 09 Kalkkihiekka Sammutin 250 80 A a / kp 03 03 09 Meesa Kaustisointi 2 500 30 A a / kp 03 03 09 Kalkkipöly Meesauuni 1 500 100 A a / kp 03 03 10/11 Primääri ja bioliete Puhdistamo 25 B b / pollto 10 01 03 Lentotuhka, turve Kuorikattila 4 000 100 A a / poltto ja puu 10 01 04 Öljytuhka Kattilat 200 100 C a / kp 10 01 24 Leijupetihiekka Kuorikattila 3 000 100 A a / kp 03 03 99 Seulomon rejekti Seulonta 200 35 A b / poltto 03 03 99 Prosessilietteet Vaihteleva 500 10 A b / kp 03 03 99 Sekalaiset kuivajätteet Koko tehdas 150 90 A b / kp 20 01 01 Paperi ja kartonki Toimisto ym. 20 90 A b / poltto 16 02 05 Metalliromu Kunnossapito 250 100 A b / kierr. 20 03 01 Yhdykuntajäte Tehdas 30 100 A b / kunn.kp 13 01 13 Hydrauliöljyt Kunnossapito 25 100 A c / ong. jä 13 02 02 Moottoriöljyt Kunnossapito 100 A c / ong.jä 13 06 01 Öljyiset jätteet Kunnossapito 2 100 A c / ong.jä 20 01 27 Maalit Kunnossapito 0,4 100 A c / ong.jä 14 01 03 Liuottimet Kunnossapito 0,3 100 A c / ong.jä 20 01 22 Aerosolipullot Kunnossapito 0,3 100 A c / ong.jä 16 06 01 Lyijyakut Kunnossapito 0,5 100 A c / ong.jä 16 06 03 Paristot Kunnossapito 0,2 100 A c / ong.jä 16 05 06 Laboratoriojäte Laboratorio 0,5 100 A c / ong.jä 18 01 04 Terveydenhoidon Työterveysasema 0,1 100 A c / ong.jä jäte 16 05 06 Muut kemikaalijätteet 0,5 100 A c / ong.jä 15 0110 Kemikaaliastiat 0,5 100 A c / ong.jä 20 01 21 Loisteputket Kunnossapito 0,5 100 A c / ong.jä A = punnittu, B = arvioitu vai C = ainetaseesta laskettu määrä, a = pysyvä (inertti) jäte, b = tavanomainen jäte, c = ongelmajäte kp = kaatopaikka, ong.jä = ongelmajätelaitos Paras käyttökelpoinen tekniikka Jätteiden käsittelyssä ovat käytössä seuraavat BAT asiakirjassa mainitut parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset toimenpiteet: Jätteiden määrän minimointi, talteenotto, kierrätys ja uudelleenkäyttö, Jätejakeiden erilliskeräily
Energiatehokkuus 61 Kuori ja muu polttokelpoinen jäte polttoaineeksi ja Sopivien jätemateriaalien käyttö kaatopaikan maisemointiin Hakijan esitys lupamääräyksiksi Tehtailta tulevien jätteiden määriä pyritään vähentämään ja jätteiden hyötykäyttöä tehostetaan. Syntyvät jätteet lajitellaan ottaen huomioon eri jakeiden hyötykäyttömahdollisuudet. Jätteet hyödynnetään ensisijaisesti aineena tai toissijaisesti energian tuotannossa. Mikäli hyödyntäminen ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, jätteet sijoitetaan tehtaan omalle kaatopaikalle tai muulle kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa. Jätevesilietteet poltetaan joko kuorikattilassa tai soodakattilassa. Häiriötilanteissa lietteitä voidaan sijoittaa jätehuoltoalueelle. Hyötykäyttökelpoiset jätteet kerätään erilleen ja toimitetaan hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Energian tuotannossa hyödynnettävät jätteet voidaan toimittaa vain sellaiseen polttolaitokseen, jolla on ympäristölupa. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että ne on luokiteltava ongelmajätteiksi. Ongelmajätteet varastoidaan suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuna ja tiiviillä alustalla asianmukaisesti ja siten, ettei niistä aiheudu maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Erilaiset ongelmajätteet pidetään erillään toisistaan ja merkitään ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteet toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa. Ongelmajätteiden siirrosta laaditaan siirtoasiakirja. Omassa toiminnassa syntyvät hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet kerätään erikseen. Ne joko poltetaan kuorikattilassa tai toimitetaan hyödynnettäviksi laitokseen, jolla on ympäristölupa. Sähköä käytetään kaikissa prosessivaiheissa. Merkittävä osa siitä kuluu pumppauksiin. Valkaisukemikaalien, hapen ja otsonin valmistukseen kuluu noin 10 %. Sähkön kulutus tuotetonnia kohti alenee kapasiteetin käyttöasteen ja tuotannon kasvaessa.
62 Sähkön käyttö (kwh/ts) vuonna 2006 ja täydellä kapasiteetilla: Käyttökohde 2006 Arvio Puunkäsittely 29 85 Keitto, pesu, lajittelu 137 230 Hapen ja otsonin valmistus 76 130 Valkaisu 138 220 Kuivattamo 140 220 Kemikaalilohko 67 110 Voimalaitos 124 200 Jätevedenkäsittely 33 50 Muut 26 50 Yhteensä 799 1 295 Lämmön kulutus sellutehtaan prosessissa on melko suoraan verrannollinen tuotantomäärään eli ominaiskulutus pysyy lähes samana tuotannon vaihdellessa. Sellutehtaan toimiessa täydellä kapasiteetilla ja kemihierretehtaan käynnistyttyä, lämmön kulutus sellutonnia kohti on kasvanut, koska haihdutettava liemimäärä ja kuorittava puumäärä ovat lisääntyneet. Höyryn kulutus (TJ/a) vuonna 2006 ja täydellä kapasiteetilla: Käyttökohde 2006 Arvio Puunkäsittely 229 260 Keitto,pesu, lajittelu 996 1 150 Happivalkaisu 205 250 Valkaisu 282 430 Kuivattamo 1 122 1 300 Voimalaitos 376 400 Haihduttamo 1 601 1 950 Kemikaalilohko 103 140 Mäntyöljylaitos 6 10 Prosessiin yhteensä 4 920 5 890 Vastapainesähkö 1 380 1 620 Lauhdesähkö 431 1 360 Kaukolämmön kehitys 566 200 Yhteensä Prosessiin, GJ/ADt 7 297 13 9 070 13 Energian kulutus tuotetonnia kohti on BAT tason ylärajalla tehtaan korkean iän vuoksi. Tehtaan sähköenergiaomavaraisuus on hyvä (110 115 %). Yhtiö on mukana Metsäliittoyhtymän energiatehokkuuden optimointiprojektissa (Energy Efficiency Opitmisation, EEO). Toteutetut energian säästötoimenpiteet: Lämmön tehokas talteenotto ja alhainen kulutus Mustalipeän korkea kuiva ainepitoisuus Tehokas sekundäärilämpöjärjestelmä (75 %) Suljettu vesijärjestelmä Suhteellisen suljettu valkaisulaitos MC tekniikan käyttö
63 Meesan esikuivatus Sekundäärilämmön käyttö rakennusten lämmitykseen Hyvä prosessin hallinta Toimenpiteet sähkön kulutuksen pienentämiseksi: Mahdollisimman korkea sakeus massan lajittelussa Kierrosnopeussäätö suurilla moottoreilla Tehokkaat vakuumipumput Oikea putkien, pumppujen ja puhaltimien mitoitus Toimenpiteet, joilla lisätään sähkönkehitystä: Korkea kattilapaine Vastapainehöyryn mahdollisimman alhainen paine Lauhdeturpiini ylimäärähöyryn hyödyntämiseksi Korkea turpiinihyötysuhde Ilman ja polttoaineen esilämmitys kattiloilla TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖN TILAAN JA LAATUUN Vaikutukset ilman laatuun Ilman epäpuhtauksien pitoisuudet Ilmanlaatu Suupohjan rannikkoseudulla on pysynyt viime vuosina varsin hyvänä. Ilman rikkidioksidi ja typpidioksidipitoisuudet sekä kokonaisleijuman pitkäaikaiskeskiarvot ovat matalia. Esimerkiksi rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo Kaskisten mittausasemalla vuonna 2002 oli 2 µg/m 3, joka on 10 % kasvillisuus ja ekosysteemien suojelemiseksi annetusta raja arvosta 20 µg/m 3 (VNA 711/2001). Korkein tuntikeskiarvo, 13 µg/m 3, joka on noin 5 % terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi annetun ohjearvon 250 µg/m 3 pitoisuudesta (VNp 480/1996), mitattiin Kaskisissa kesäkuussa 2002. Tuulianalyysin mukaan rikkidioksidipitoisuudet olivat Kaskisissa korkeimmillaan silloin, kun tuuli puhalsi kaakosta, mikä viittaa sellutehtaan vaikutukseen. Typpidioksidin korkeimmat pitoisuudet vuonna 2002 mitattiin Kristiinankaupungissa marras ja joulukuussa. Korkein vuorokausiohjearvoon 70 µg/m 3 verrattava pitoisuus (VNp 480/1996) oli 20 µg/m 3 (29 % ohjearvosta). Muutoin arvot olivat alle 17 µg/m 3. Korkein typenoksidien yhteenlaskettu vuosikeskiarvo, Kristiinankaupungin mittausasemalla mitattu 5 µg/m 3, alitti selvästi kasvillisuus ja ekosysteemivaikutusten ehkäisemiseksi annetun rajaarvon 30 µg/m 3 (VNA 711/2001). Leijuman korkeimmat kuukausikeskiarvot 16 µg/m 3 mitattiin Kaskisissa huhti ja elokuussa 2002. Korkein pienhiukkasten (PM 10 ) vuorokausikeskiarvo 27 µg/m 3 alitti terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi annetun ohjearvon 70 µg/m 3 selvästi (39 % ohjearvosta (VNp 480/1996)).
64 Piolahdessa (Pjelaxissa) ja Kaskisissa mitataan pelkistyneitä rikkiyhdisteitä (TRS). Pitoisuudet olivat sellutehtaan lähistöllä Kaskisten mittausasemalla suuremmat kuin Piolahdessa. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo 10 µg/m 3 (VNp 480/1996) on pääsääntöisesti alittunut. Vuonna 2002 maaliskuussa ohjearvo ylittyi 30 % ja vuoden 2006 maalis ja huhtikuussa noin 50 % ja elokuussa 2006 50 %. Hajuyhdisteille ei valtioneuvoston asetuksessa ilman laadusta (VNA 711/2001) ole ilmanlaadun raja arvoa. Ilmaan johdettujen haisevien yhdisteiden leviämistä Kaskisten tehtaan ympäristössä mallinnettiin syksyllä 2004 (Enwin Oy, TRSyhdisteiden leviäminen Metsä Botnia Oy:n Kaskisten tehtaan ympäristössä, 5.1.2005). Lähtötietoina käytettiin 12 päästölähteen; soodakattilan, meesauunin, sulan liuottajan TRS mittauksia ja suurimpien hönkäputkien FTIR mittauksia. Mallinnuksessa ei ollut mukana jäteveden puhdistamoa. Mallinnus tehtiin normaalissa käyttötilanteessa hajukaasujen keräily ja käsittelyjärjestelmien ollessa käytössä. Kaskisten taajama alueella ilmanlaadun TRS ohjearvoon verrannolliset TRS pitoisuudet olivat 1 3 µg S/m 3, joka on 10 30 % ohjearvosta. Ohjearvo ei ylittynyt myöskään tehdasalueella. Korkein pitoisuus oli 7 µg S/m 3 eli 70 % ohjearvosta tehdasalueen läheisyydessä merialueella. Kaskisten taajaman alueella viihtyisyyshaittaa aiheuttavien hajutuntien lukumäärä oli 100 300 h/a. Hajutuntimääritelmä perustuu WHO:n määrittelyyn, jonka mukaan hajutuntina pidetään tuntia, jolloin hajuyhdisteiden pitoisuuden tuntikeskiarvo on yli 3 µg S/m 3. Hajutuntimääritelmän mukainen pitoisuusalue ulottui noin 5 km:n etäisyydelle tehtaasta etelä ja länsisuunnassa ja noin 7 8 km:n etäisyydelle itä pohjoissuunnassa. Tällä alueella TRS pitoisuudet ovat ainakin yhtenä tuntina vuodessa yli 3 µg/m 3. Jäteveden puhdistamolta ilmaan pääsevien haisevien rikkiyhdisteiden leviämistä mallinnettiin syksyllä 2006 (Enwin Oy, TRS yhdisteiden leviäminen Metsä Botnia Oy:n Kaskisten tehtaan jätevedenpuhdistamolta, 17.8.2006). Mallinnuksessa olivat mukana puhdistamon 9 päästölähdettä ja muut tehtaan normaalin toiminnan päästölähteet, joista oli tehty erillinen leviämismalli syksyllä 2004. Päästöt mitattiin puhdistamon eri altaista useasta eri kohdasta FTIR ja GC menetelmillä. Mittaustuloksista laskettiin TRSyhdisteiden keskimääräiset vuorokausipäästöt ja päästökeskiarvot allasneliötä kohti. Leviämislaskelmien avulla tarkasteltiin puhdistamon TRS päästöjen vaikutusta Kaskisten ympäristön ilman laatuun. Korkeimmat mallin avulla lasketut tuntikeskiarvopitoisuudet olivat tehdasalueella, missä TRS pitoisuus oli korkeimmillaan yli 2 000 µgs/ m 3 eli yli 2 mgs/m 3. Kaskisten taajama alueella korkeimmat pitoisuudet olivat 50 100 µgs/m 3, kun ne ainoastaan tehtaan tavanomaisilla TRS prosessipäästöillä olivat korkeimmillaan 10 15 µgs/m 3.
65 Hajutuntimääritelmän mukainen pitoisuusalue ulottui noin 5 km:n etäisyydelle tehtaasta etelä ja länsisuunnassa ja noin 7 8 km:n etäisyydelle itä pohjoissuunnassa. Tällä alueella TRS pitoisuudet ovat ainakin yhtenä tuntina vuodessa > 3 µg/m 3. Hajun aistimista voi tapahtua ajoittain myös laajemmalla alueella, koska hajuyhdisteiden kynnysarvot ovat vielä alhaisemmat. Tehtaan normaalin toiminnan TRS yhdisteiden päästöihin verrattuna jäteveden puhdistamon 3 µgs/m 3 :n pitoisuusalue on lähes saman laajuinen kuin normaalin toiminnan pitoisuusalue, mutta puhdistamon päästöjen pitoisuudet tehtaan lähialueella ovat huomattavasti korkeammat kuin normaalin toiminnan pitoisuudet johtuen puhdistamon laajoista ja matalista päästökohteista. Kaskisten taajaman alueella tällaisten hajutuntien lukumäärä on 500 1 000 h/a, eli noin 6 12 % vuoden tunneista. Jäteveden puhdistamon päästöt aiheuttavat siis suurimman osan hajutunneista. Tehdasalueella puhdistamon lähellä haisee noin 8 000 h/a. Nykyisillä hajupäästöillä jäteveden puhdistamo on aiheuttanut hajuvalitusten määrän kasvua Kaskisissa. Koska jäteveden puhdistamon välittömässä läheisyydessä metyylimerkaptaanin pitoisuudet ylittivät työhygieenisen HTP pitoisuusrajan, tulisi oleskelua puhdistamon läheisyydessä välttää pahiten haisevina aikoina. TRS yhdisteiden ilmanlaadun ohjearvoon verrattava ulkoilman vuorokausipitoisuus 10 µgs/m 3 (VNp 480/1996) ylittyy mallin mukaan ainakin kerran vuodessa noin 2 3 km:n säteellä tehdasalueesta. TRS yhdisteiden ilmanlaadun vuorokausiohjearvo ylittyy mallinnuksen mukaan 1 10 vuorokautena vuodessa Kaskisten taajaman alueella ja lähempänä tehdasta huomattavasti useammin jos puhdistamon päästöt pysyvät mallinnuksen mukaisina koko vuoden. Rikki ja typpilaskeuma Kokonaisrikkilaskeuman vuosiarvo jäi Suupohjan rannikkoseudun kaikilla mittausasemilla alle kansallisen tavoitearvon 300 mg/m 2. Keskimäärin laskeuma eri mittauspaikoilla oli 145 mg/m 2 vuonna 2002. Vastaava arvo oli 192 mg/m 2 vuonna 2001. Kokonaistyppilaskeuma eri mittauspaikoilla vuonna 2002 oli keskimäärin 335 mg/m 2. Vastaava arvo vuonna 2001 oli 283 mg/m 2. Typpilaskeumalle ei ole asetettu kansallisia tavoite, ohje tai rajaarvoja. Ilmanlaatu bioindikaattoriseurannan perusteella Vuonna 2000 tehdyn Suupohjan rannikkoseudun bioindikaattoriselvityksen tulosten mukaan Suupohjan rannikkoseudun ilmanlaatu on varsin hyvä.
66 Bioindikaattoriseurannan havaintoalojen keskimääräinen jäkälien lajilukumäärä oli selvästi korkeampi kuin Etelä Suomessa keskimäärin. Vähäiset jäkälävauriot osoittavat, että alueen ilmassa ei ole jäkälille haitallisia määriä ilman epäpuhtauksia. Jopa kaikkein herkimmät lajit kuten naavat esiintyivät havaintoaloilla yleisinä. Jäkäläkartoituksen tulosten perusteella Suupohjan rannikkoseudun ilmanlaatu on selkeästi parantunut viime vuosikymmenen aikana. Johtopäätöstä tukee jäkälien lukumäärän kasvu ja lajien runsastuminen sekä ilman puhtausindeksin arvojen kohoaminen ja jäkälävaurioiden vähentyminen vuodesta 1993. Vaikutus merialueen tilaan ja käyttökelpoisuuteen Purkualueen kuvaus Kaskisten ympäristön merialue on Selkämeren pohjoisosan pohjois eteläsuuntaista rannikkoa, jolla meriveden pääasiallinen virtaussuunta on etelästä pohjoiseen. Saaria merialueella on vähän lukuun ottamatta aivan rannikon tuntumassa olevaa vyöhykettä. Alue on pääpiirteiltään avointa ja liittyy suoraan Selkämeren pääaltaaseen. Veden vaihtuvuus Kaskisten edustalla on hyvä. Puutteellista vedenvaihtuminen on puolisuljetuissa lahdissa, kuten Pjelaxfjärdenillä. Jokien virtaamilla ei Kaskisten edustalla ole suurta merkitystä virtauksia aiheuttavana tekijänä. Sen sijaan tuulen suunnalla on huomattava vaikutus vallitseviin virtauksiin. Esimerkiksi Kaskisten salmessa virtaussuunta on joko pohjoiseen tai etelään tuulen suunnasta riippuen. Kaskisten ympäristön selät ja lahdet ovat valtaosaltaan alle 10 metrin syvyisiä. Vesisyvyys on alle 30 metriä aina ulkomeren reunaan asti. Meriveden korkeus vaihtelee Kaskisten seudulla varsin voimakkaasti. Ylimpien ja alimpien vedenkorkeuksien kokonaisvaihtelu on lähes 2,5 metriä, mutta niiden kesto on yleensä vain muutamia tunteja. Merkittävin alueelle laskevista joista on säännöstelty Närpiönjoki (keskivirtaama 8,9 m 3 /s), joka laskee Kivi ja Levalammen tekoaltaalta Kaskisten koillispuolelle padottuun Västerfjärdeniin ja edelleen Närpesfjärdenille. Sellutehtaan prosessijätevedet johdetaan Tallvarpenin lahteen, jonka syvyys on alle 10 metriä. Lahden suulta alkaa yli 10 metrin syvänne, joka johtaa Stora Remargrundin ohi avomerelle. Sellutehtaan ja kemihierretehtaan jäähdytysvedet johdetaan Närpesfjärdenille Bernas sundin länsirannalle. Bernas sund on Kaskisten saaren ja Dicksholmenin välissä sijaitseva kapea ja suojaisa salmi, joka on vajaat 2 km pitkä ja kapeimmillaan vain runsaat 100 m leveä. Salmen syvyys on noin 3 metriä.
67 Puhdistamon päästöjen vaikutus Veden laatu Kaskisten edustan meriveden laatu on parantunut viime vuosikymmenien aikana. Myös sellutehtaan päästöjen vaikutus veden laatuun on päästöjen pienentymisestä johtuen selvästi vähäisempää kuin 1980 luvulla ja 1990 luvun alussa. Veden laatu on jätevesien purkualueen läheisyydessä pääosin samaa tasoa kuin kauempana purkualueesta. Veden väriluku ja ravinnepitoisuudet ovat jätevesien purkualueella jonkin verran taustan arvoja suurempia. Närpiönjoen veden laadulla on ilmeisesti jätevesiä suurempi vaikutus merialueen veden laatuun. Jätevesien käsittelyn tehostuminen sellutehtaalla vuoden 1996 lopussa on tasoittanut veden laadun vaihteluita jätevesien purkualueen läheisyydessä. Happitilanne on Kaskisten edustan merialueella yleensä hyvä. Alueelle ei normaalisti synny selvää lämpötila tai suolakerrostuneisuutta. Joinakin kesinä happitilanne on heikentynyt monin paikoin alusvedessä johtuen pitkästä, lämpimästä ja heikkotuulisesta kaudesta sekä lämpötilakerrostuneisuudesta. Veden väriluku on yleensä avovesikaudella alhainen, laajoilla alueilla alle 10 mg/l Pt. Tehtaiden jätevesien vaikutusalueen ulkopuolella sijaitsevalla, melko suljetulla Pjelaxfjärdenillä vesi on yleensä selvästi tummempaa kuin muualla. Kaskisten edustan merialueella kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelevat vuoden aikana melko paljon. Kevättalvella pitoisuustaso on pääsääntöisesti avovesikautta korkeampi. Kesäkuussa pitoisuudet ovat yleensä alhaisimmillaan, tyypillisesti alle 15 µg/l. Syyskesällä ja syksyllä pitoisuustaso jälleen nousee. Kokonaistyppipitoisuudet eivät vaihtele yhtä selvästi kuin kokonaisfosforipitoisuudet. Avovesikaudella kokonaistyppipitoisuudet ovat pääsääntöisesti alhaisia, alle 300 µg/l. Pitoisuustaso on kuitenkin Närpiönjoen ja valumavesien vaikutuksesta lahdissa tätä korkeampi. Viimeisimpien tutkimusten mukaan fosfaattifosforin ja epäorgaanisen typen pitoisuudet ovat olleet Kaskisten tehtaan jätevesien purkualueen läheisyydessä Tallvarpenin lahdella koko kesän ajan pieniä. Kaskisten edustan merialue on a klorofyllipitoisuuksien perusteella karu tai lievästi rehevä. Korkeimmillaan kasviplanktonin määrä on keväisin toukokuun alussa, jolloin veden keskimääräinen a klorofyllipitoisuus on luokkaa 16 µg/l. Kasviplanktonin kevätmaksimin jälkeen ravinteiden saatavuus heikkenee nopeasti ja a klorofyllipitoisuudet laskevat selvästi. Avovesikauden keskiarvona a klorofyllipitoisuudet ovat ulompana merellä karujen vesien tasoa (alle 2 µg/l) ja rannikon tuntumassa pääosin lievästi rehevien vesien tasoa (2 4 µg/l).
68 Sedimentti, pohjaeläin ja kasvillisuustutkimukset Kaskisten edustan merialueen pohjasedimentin laatua tutkitaan viiden vuoden välein. Pohjasedimentti on hyvin mineraalipitoista, mistä on pääteltävissä, että millekään havaintopaikoista ei sedimentoidu merkittävästi jätevesiperäistä kiintoainetta. Jätevesien purkualueen avoimuus edistää jätevesien laimentumista ja kulkeutumista purkualueelta. Tallvarpenin lahden suualueella tehdyt pohjaeläin, levä ja kasvillisuustutkimukset tukevat pääosin vedenlaadun tutkimuksilla saatua kuvaa alueen tilasta. Esimerkiksi hyvää pohjan tilaa indikoivaa valkokatkaa on esiintynyt lahdella kaikkina tarkkailuvuosina. Vuonna 2000 tehdyssä tutkimuksessa Tallvarpenin lahden pohjaeläimistö oli suhteellisen monipuolinen. Itämerensimpukan nuorten ikäluokkien puuttuminen oli kuitenkin ristiriidassa muiden havaintojen kanssa. Perifytonin eli päällyslevästön kasvu oli vuonna 2000 suurinta Tallvarpenilla ja Närpiönjoen suulla, jossa ravinteiden saatavuus on muita alueita parempi. Rakkolevä puuttui alueelta, mikä saattaa merkitä, että jätevesien vaikutukset pintavedessä ovat selvempiä kuin mitä avovesiaikaisilla vesitutkimuksilla on havaittu. Vesistön ja rantojen käyttö Virkistyskäyttökelpoisuudeltaan Kaskisten edustan merialue on pääasiassa hyvä, mutta Kaskisten saaren lähiympäristö pohjoisreunaa lukuun ottamatta tyydyttävä. Virkistyskäyttökelpoisuutta tehtaan lähialueella alentavat jätevedet ja tietoisuus jätevesien johtamisesta alueelle. Kalastukseen ja retkeilyyn liittyvä veneily on hyvin yleistä koko Kaskisten rannikkoalueella. Kaskisten edustalla harjoitetaan sekä kotitarve että ammattikalastusta. Mökkiasutusta on pitkin rantoja, samoin pienvenesatamia ja valkamia. Yleisiä uimarantoja jätevesien välittömällä vaikutusalueella ei ole. Kaskisten yleinen uimaranta sijaitsee saaren koillisnurkassa, Vaasan tien läheisyydessä. Kalastus ja kalasto Kaskisten edustan kalastusolosuhteita seurataan vuosittaisen kalastuskirjanpidon ja viiden vuoden välein tehtävän kalastustiedustelun avulla. Näiden lisäksi alueella on tehty myös kalastotutkimuksia. Kaskisten edustan merialueella merkittäviä saalislajeja ovat siika, lohi, taimen, silakka, hauki ja ahven. Kaskisten edustalle on istutettu jatkuvasti meritaimenta ja vaellussiikaa. Vuodesta 1998 lähtien on istutettu myös kuhaa. Ammattikalastajien kalastuskirjanpidon mukaan yksikkösaaliit ovat pitkällä aikavälillä vaihdelleet vuosittain hyvästä huonoon.
69 Närpiön Kaskisten kalastusalueen kalastustiedustelun mukaan alueella harjoitti kalastusta vuonna 2000 noin 500 henkilöä. Näiden lisäksi alueella kalastettiin alueellisilla vieheluvilla ja yleiskalastusoikeudella. Kalastajien kokonaissaalis oli yhteensä 104 t, josta silakkaa oli 64 %, siikaa 10 %, lohta 8 %, ahventa 6 % ja taimenta 2 %. Merkittävien lajien, muiden kuin silakan, kokonaissaaliin lajiosuuksissa on tapahtunut jonkin verran muutoksia 1990 luvulla. Ahvenen suhteellinen osuus saaliissa on kasvanut, lohen osuus on vaihdellut vuosittain ja siian, taimenen sekä hauen osuus on vähentynyt. Kalastajien mukaan veden likaantuminen ja pyydysten limoittuminen olivat vuonna 2000 kalastusta eniten haittaavia tekijöitä. Näitä haittoja kommentoi 30 35 % kalastajista. Kalastajista yli 5 % kommentoi lisäksi vähäarvoisten kalojen runsautta, pyydysrajoituksia ja pitkiä kalastusmatkoja. Selvitysten mukaan Kaskisten edustalla jätevesien vaikutukset kalatalouteen ovat pienentyneet sellutehtaan prosessi ja puhdistustekniikan kehittyessä. Päästöistä peräisin olevien aineiden kertymistä merialueen ekosysteemiin ei ole tutkimuksissa todettu ja haitallisten aineiden vaikutukset kaloihin arvioidaan merkityksettömiksi. Päästöt lisäävät osaltaan merialueen rehevyyttä ja haittaavat kalastusta pyydysten limoittuessa. Vesioikeus on jätevesien johtamista koskevissa päätöksissään määrännyt jätevesien johtamisesta aiheutuneet ja aiheutuvat haitat ja vahingot korvattaviksi. Jätevesien rehevöittävä vaikutus on kuitenkin pienentynyt vähäiseksi verrattuna hajakuormitukseen. Jäähdytysvesipäästöjen vaikutukset Hakija ja M real Oyj ovat selvittäneet Kaskisten integraatista johdettujen jäähdytysvesien leviämistä ja vaikutuksia lähialueen veden lämpötilaan ja laatuun vuonna 2004 ennen kemihierretehtaan käynnistymistä ja kemihierretehdas on selvittänyt vaikutuksia uudelleen elokuussa 2006 vuosi tehtaan käynnistymisen jälkeen. Selvityksissä on tehty lämpötilakartoitukset jäähdytysvesien purkualueella Bernas sundissa sekä mallinnettu vesien aiheuttamia lämpövaikutuksia laskennallisesti. Mittausten ja mallinnuksen tulosten perusteella on arvioitu asiantuntijatyönä lämpenemisen aiheuttamat ekologiset vaikutukset. Vuonna 2004 tehdyn lämpötilakartoituksen ja mallinnuksen perusteella Bernas sundiin johdettavat jäähdytysvedet kohottavat meriveden pintakerroksen lämpötilaa purkuputkien välittömässä läheisyydessä enimmillään 5 8 o C. Lämpötilan nousu pienenee nopeasti purkuputkien suulta. Vuonna 2006 yli + 24 o C:n lämpötiloja havaittiin eteläisen purkupaikan läheisyydessä vajaan 10 ha:n alueella ja pohjoisen purkupaikan läheisyydessä noin 3 ha:n alueella. Eteläisellä purkualueella havaittiin pintavedessä yli 30 o C:n lämpötila 1 ha:n alueella, 27 30 o C:n lämpötila 4 ha:n alueella, 24 27 o C:n lämpötila 4,5 ha:n alueella ja 22 24 o C:n lämpötila 10 ha:n alueella. Pohjoi
70 sella purkualueella ei ollut yli 30 o C:n lämpötilaa, 27 30 o C:n lämpötila havaittiin pintavedessä noin 1 ha:n alueella, 24 27 o C:n lämpötila 2 ha:n alueella ja 22 24 o C:n lämpötila 6,5 ha:n alueella. Erillisiä 20 22 o C:n lämpötila alueita ei voinut erottaa, vaan alueet yhdistyivät salmen pohjoisosassa noin 14,5 ha:n alueeksi ja salmen eteläosassa 12,5 ha:n alueeksi. Jäähdytysvedet kerääntyvät pintakerrokseen, sillä jo 0,5 m syvyydessä horisontaaliset lämpötilaerot ovat selvästi pintakerrosta vähäisemmät. Yhden metrin syvyydessä lämpötilat olivat kaikilla mittauspisteillä +20 o C:n tuntumassa. Jäähdytysvesien johtaminen nostaa lämpötiloja purkuputkien läheisyydessä. Sääolot, jäähdytysvesien määrä ja lämpötilavaikuttavat huomattavasti lämpötiloihin. Elokuun 2006 mittausten aikana sekoittumisolosuhteet olivat huonot, mikä aiheutti huomattavan korkeita mittauslämpötiloja. Lämpimän veden vaikutusalue suuntautuu virtaus ja tuuliolosuhteista riippuen Kaskisten saaren lähellä joko etelään tai pohjoiseen. Epäsuotuisissa olosuhteissa lämpimiä vesiä voi todeta koko salmen alueella. Lämpeneminen rajoittuu pintakerrokseen. Jäähdytysvesien johtaminen heikentää alueen jäätilannetta ja aiheuttaa sumun muodostusta. Bernas sundissa jäätilanne on talvella huono ja salmi on ainakin osittain sula. Jäähdytysvesien johtamisen vaikutukset rajoittunevat pääosin salmen alueelle eikä jäähdytysvesillä ole laajemmin vaikutusta merialueen jäätilanteeseen. Jäähdytysveden lämpötila voi ainakin ajoittain olla eliöille haitallisen korkea. Lämpötila tasoittuu kuitenkin vesistössä nopeasti jäähdytysveden sekoittuessa ja laimentuessa viileämpään vesimassaan. Vesistössä eliöille haitallisen korkeita lämpötiloja ei todennäköisesti tavata muutoin kuin aivan jäähdytysvesien purkualueen välittömässä läheisyydessä. Koska jäähdytysvesiä on johdettu alueelle kauan, alueen ekosysteemi on ehtinyt sopeutua vallitsevaan tilanteeseen. Kohonneen lämpötilan vaikutukset voivat ilmetä joko fysikaalisina tai erilaisina biologisina muutoksina. Kalat, kuten muutkin liikkuvat eliöt, hakeutuvat aktiivisesti sopivaan lämpötilaan. Jäähdytysvesien johtamisen vaikutukset alueen kasvillisuuteen ja kalastoon ovat vähäisiä, johtuen niiden rajatusta vaikutusalueesta, jäähdytysvesien kerrostumisesta aivan veden pintakerrokseen sekä vesistön ekosysteemin sopeutumisesta vallitsevaan tilanteeseen. Ympäristöolosuhteet jäähdytysvesien purkualueella, mm. jyrkkä ja kivikkoinen ranta, vähentävät jossain määrin jäähdytysvesien vaikutuksia. EU:n kalavesidirektiivissä (78/659/ETY) lohi ja särkikalavesille määriteltyjen lämpötilan nousun enimmäisrajojen ylittyminen (+21,5 o C lohikalat ja +28 o C särkikalat) on epätodennäköistä salmen ulkopuolella, joten vaikutukset kalastukseen jäänevät merkityksettömiksi. Jäähdytysvesien kerrostuminen pintaan
Maaperä ja pohjavesi Melu ja liikenne 71 rajoittaa niiden vaikutuksia kalojen kannalta tärkeisiin pohjaeläimiin ja kasveihin. Kaskisissa tai Kaskisten lähiympäristössä ei ole tärkeää tai muuta vedenhankintakäyttöön soveltuvaa pohjavesialuetta, johon toiminta voisi vaikuttaa. Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus on kartoittanut syyskuussa 2003 sellutehtaan alueen melukohteet. Melupäästöjen aiheuttamia melutasoja tehtaan ympäristössä arvioitiin yhteispohjoismaisen teollisuusmelumallin avulla. Laskennallinen malli on tehty tilanteeseen, joka vastaa tehtaan normaalia toimintaa. Lähtömelutasoihin ei ole tehty impulssimaisuuden tai kapeakaistaisuuden aiheuttamia korjauksia. Mallilaskelmia varten mitattiin yhteensä 52 kohteen äänitehotasot oktaavikaistoittain. Tehtaan toimintojen aiheuttamat 60 db:n ja 55 db:n keskiäänivyöhykkeet sijoittuivat pääosin teollisuusalueen sisäpuolelle. 50 db:n keskiäänivyöhykkeen arvioitiin ulottuvan tehtaan länsipuolella Kotilammelle ja itäpuolella Bölen saareen. Kuorimon lähiympäristöön muodostui lisäksi oma pieni 50 db:n vyöhyke. Laajuudeltaan 50 db:n keskiäänivyöhyke oli 0,7 km 2 eikä sille sijoittunut yhtään asuinrakennusta. Bölen saaressa yöaikainen 50 db:n keskiäänitaso mahdollisesti ylittyy lähimpien loma asuntojen kohdalla. Kotilammen ulkoilualue oli osittain 45 db:n vyöhykkeen sisällä. Kemihierretehtaan aiheuttamaa ympäristömelua on myös selvitetty Jyväskylän yliopiston tekemän melumallinnuksen avulla. Melulähteitä kemihierretehtaalle oli yhteensä 36 kpl. Mallinnuksen mukaan laitoksen toiminta aiheuttaa rakennuksen eteläpäädyssä korkeimmillaan noin 60 db(a):n tasoisen melun. Melutaso 50 db(a) ulottuu noin 200 m etäisyydelle ja 45 db(a) melutaso noin 300 m:n etäisyydelle tehdasrakennuksesta. Mallinnettaessa laskennallisesti sellutehtaan ja kemihierretehtaan yhteisvaikutusta ei kemihierretehtaalla ole ollut suurta vaikutusta ympäristön melutasoihin. Tuotantolaitosten ympärille muodostuvien 50 db:n ja 45 db:n keskiäänivyöhykkeiden on arvioitu laajenevan vähän tehdasalueen eteläosissa. Kaikki Kaskisten tehdasalueen raskaat kuljetukset kulkevat kantatietä 67 pitkin. Kantatie 67 kiertää Kaskisten kaupungin keskustaajaman. Vain osa työmatkaliikenteestä ja satunnaiset kuljetukset kulkevat Kaskisten kaupungin läpi. Sataman liikenteen siirtyminen satamasta teollisuusalueelle rakennetulle yksityistielle on vähentänyt liikennettä yleisellä tiellä. Tehtailla käy keskimäärin 230 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa.
72 KORVAUKSET JA KOMPENSAATIOT Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 86/2000/3, 31.12.2002, jota Vaasan hallinto oikeus on osittain muuttanut päätöksellä nro 04/404/3, 23.12.2004, ja jota koskevan valituslupahakemuksen korkein hallinto oikeus on päätöksellä 873, dnrot 615 ja 616/1/05, 15.4.2005 hylännyt, Oy Metsä Botnia Ab ja Metsä Serla Oyj on määrätty suorittamaan korvaukset kiinteistöjen ja vuokra alueiden virkistyskäytön vaikeutumisesta ja vesialueen kalastuksen tuoton vähenemästä vuosilta 1998 2005 sekä kalastuksen vaikeutumisesta vuosilta 1991 1997 ammattikalastajille. Lisäksi Oy Metsä Botnia Ab:lle ja Metsä Serla Oyj:lle on määrätty vuosittainen kalanistutusvelvoite 40 000 Lapväärtinjoen kantaa olevaa vaellusikäistä vähintään 18 cm:n pituista meritaimenta ja 200 000 yksikesäistä keskimäärin vähintään 10 cm:n pituista vaellussiian poikasta. Hakija on esittänyt nykyistä kalanistutusvelvoitetta pienenettäväksi tehtaan orgaanisen kuormituksen pienenemisen vuoksi 25 %:lla, jolloin istutusvelvoite olisi 30 000 meritaimenen poikasta ja 150 000 vaellussiian poikasta vuodessa. Hakija on laskenut rantakiinteistöjen omistajille virkistyskäytön vaikeutumisesta ja vesialueiden omistajille kalastuksen tuoton vähenemisestä vuosina 1977 2005 maksamansa korvaukset ja esittänyt, että korvattavaa vahinkoa ei tämän ole jälkeen aiheutunut. Ammattikalastajavahinkojen korvaamisesta hakija on sopinut yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Prosessin käytön aikaista tilaa ja toimintaa valvotaan automaatioja tehdastietojärjestelmän avulla, laboratorioanalyysein sekä tehdaskierroksin. Päästötarkkailu on suoritettu ja esitetään suoritettavaksi Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Päästöt ilmaan Käyttötarkkailu Prosessin valvontaa ja käytön tarkkailua suoritetaan prosessitietokoneella on line mittauksin (CO, O 2, mustalipeän tiheys ja määrä, palamisilman määrä ja keon lämpötila) soodakattilalla ja laboratoriossa tuhkan ph ja mustalipeän kuiva ainemittauksin. Sähkösuotimilla mitataan jännitettä ja virtaa on line mittauksin sähkösuotimien omassa ohjausjärjestelmässä.
73 Meesauunilla mitataan savukaasujen CO, O 2 pitoisuutta, lämpötilaa ennen puhallinta ja polttoainemäärää/ tehoa on linemittauksin prosessitietokoneella. Laboratoriossa mitataan meesan puhtautta. Soodakattilan sulanliuottajan hönkäpesurin piipussa on kiertoveden lämpötilan ja paineen mittaus (näyttö valvomossa) ja ennen pesuria paineen mittaus (näyttö valvomossa) ja lämpötilan ja virtausmittaus. Prosessitietokone tallentaa kaasun lämpötilan ja virtausmittauksen (lämmön talteenoton). Valkaisimon valkaisutornien kaasuilla ei ole jatkuvatoimista käytön tarkkailua. Päästöihin vaikuttavat prosessitiedot, puhdistuslaitteiden häiriö ja poikkeustilanteet raportoidaan vuosiraportissa. Laitekohtaiset suuremmat korjaustyöt merkitään ko. laitteen kunnossapitohistoriaan, mistä ne ovat myöhemmin tarkistettavissa. Päästötarkkailu Vuosipäästöt lasketaan nykyisin perustuen ulkopuolisen päästömittaajan suorittamiin kertaluonteisiin päästökartoituksiin seuraavin periaattein: hiukkaset; kertaluonteinen kartoitus joka vuosi kokonaisrikkitase; ainetase SO 2 ; kertaluonteinen kartoitus joka vuosi TRS; kertaluonteinen kartoitus joka vuosi Cl + ClO 2 ; kertaluonteinen kartoitus joka vuosi NO x ; lasketaan kertoimien avulla polttoainetiedoista Jatkuvatoimiset mittarit ja omat kertaluonteiset laboratoriomittaukset ovat palvelleet tehtaan sisäistä päästörajojen valvontaa. Niitä ei ole käytetty vuosipäästöjen laskentaan. Päästöjen tarkkailuun on päästökohteille hankittu jatkuvatoimiset mittalaitteet. Liuottajan, valkaisimon sekä HP A laitoksen höngät esitetään myös jatkossa mitattavaksi kertaluontoisesti kaksi kertaa vuodessa ulkopuolisen mittaajan toimesta. Soodakattilan, meesauunin ja kuorikattilan savukaasuja esitetään tarkkailtavan jatkuvatoimisilla mittareilla ja ottaen kuorikattilalla huomioon LCPasetuksen vaatimukset. Tarkkailussa otetaan huomioon myös E PRTR raportoinnin vaatimukset. Kertaluonteiset mittaukset uusitaan tarvittaessa prosessimuutosten myötä. Kertaluonteisen mittauksen perusteella tehdään tarvittavat muutokset seurantaan, jos päästökomponentit ylittävät kynnyspitoisuudet.
74 Päästökohteittain jatkuvatoimisesti mitattavat komponentit, mittarityypit ja mittausalueet järjestelmässä ja analysaattorilla ovat: Päästökohde komponentti Mittarityyppi Alue mg/m 3 (n) Alue ppm Soodakattila SO 2 Thermo 43C 0 5 860 0 200 TRS Thermo 43C 0 585 0 2 000 NO x Servomex 4900 0 1 027 0 500 CO Servomex 4900 0 250 0 200 Hiukkaset PCME sc600 0 200 Meesauuni SO 2 Siemens Ultramat 23 0 1 425 TRS Siemens Ultramat 23 0 1 425 CO Siemens Ultramat 23 0 1 250 Kuorikattila SO 2 Servomex 4900 0 732 0 250 NO x Servomex 4900 0 1 027 0 500 CO Servomex 4900 0 2 500 0 2 000 Hiukkaset PCME sc600 0 200 Soodakattilan savukaasuista mitataan jatkuvatoimisella savukaasuanalysaattorilla lisäksi O 2, meesauunin savukaasuista CO ja hiukkaset ja kuorikattilan savukaasuista TRS ja O 2. Soodakattilan liuottajan hönkäpesurilla ei ole jatkuvatoimista analysaattoria. Kertaluonteisesti mitataan soodakattilan liuottajan höngät, valkaisimon höngät, varapolttimen savukaasut (soihtu) ja pistemäiset lähteet/hajapäästöt. Liuottajan höngästä mitataan TRS, kosteus ja hiukkaset sekä lämpötila ja tilavuusvirta kaksi kertaa vuodessa. Klooridioksidilaitoksen kaasunpesurin poistokaasusta mitataan Cl 2 ja ClO 2 pitoisuudet sekä lämpötila ja tilavuusvirta ja varapolttimen savukaasuista O 2, CO, CO 2, SO 2, TRS, NO ja NO 2 pitoisuudet kaksi kertaa vuodessa ulkopuolisen akkreditoidun mittaajan toimesta. Mittaustulosten perusteella lasketaan päästöt. Hajapäästöjä mitataan tarvittaessa. Puhdistamon mittaukset uusitaan tarvittaessa. Mittausjakson pituus on useita tunteja jokaisessa päästökohteessa. Mittaukset tekee ulkopuolinen akkreditoitu mittaaja. Savukaasujen virtaama mitataan kaksi kertaa vuodessa. Mitattua virtaamaa käytetään laskettaessa päästöjä. Poistokaasujen kosteudet määritetään näytteenotoissa kertyneiden kondenssivesimäärien perusteella standardin SFS 3866 mukaisesti. Lämpötilamittauksissa käytetään termoelementtejä ja vastusantureita. Taselaskelmia käytetään tarvittaessa mittaustulosten tukena. Normaalitilanteessa ei päästöjä ilmoiteta taselaskennan perusteella.
75 Päästöt vesiin Käyttötarkkailu Puhdistamolle meneviä ja puhdistamolta lähteviä jätevesiä tarkkaillaan osastokohtaisilla jatkuvatoimisilla mittareilla ja laboratorioanalyysein. Jatkuvatoimisten mittareiden tiedot välittyvät XIS tehdastietojärjestelmään. Jätevesien muodostusta ja satunnaispäästöjä seurataan automaatio ja tehdastietojärjestelmän sekä tehdaskierroksien avulla. Häiriöpäästöistä ilmoitetaan heti vuoromestarille. Tuotannosta vastaavalla on velvollisuus ja vastuu päästöjen ohjaamisesta vara altaalle. Häiriöpäästöjä tapahtuu pääasiassa laiterikkojen, säiliöylikaatojen ja vuotojen seurauksena. Säiliöt on varustettu pintamittauksin. Lattiakanaalit on tapauskohtaisesti varustettu lämpötila, johtokyky ja/tai ph mittauksin. Säiliöiden pintamittauksista ja lattiakanaalien mittauksista tulee hälytykset käyttömiehille rajaarvojen ylittyessä. Kentällä tapahtuvien säännöllisten tarkastuskierroksien avulla varmistetaan, että laitteistot ovat kunnossa. Tehdaskierroksien aikana tarkkaillaan erityisesti lipeä, kemikaali ja kaasuvuotoja, laitteistoon ilmestynyttä tärinää ja poikkeavia ääniä sekä alueen siisteyttä. Päästötarkkailu Päästötarkkailussa seurataan lupamääräysten noudattamista ja puhdistuslaitoksen toimintaa. Tarkkailupisteet ovat avokanava, ilmastukseen tuleva vesi, ilmastusallas, palautusliete I ja palautusliete II, kirkaste I ja kirkaste II, eteläinen ja pohjoinen jäähdytysvesiviemäri sekä mereen menevä jätevesiviemäri. Jätevesien laatua tarkkaillaan analyysein vuorokauden/viikonlopun kokoomanäytteistä ja pistonäytteistä. Näytteenotto suoritetaan automaattisilla näytteenottimilla. Laborantti/osastomies hakee aamuisin joka työpäivä vuorokauden keräilynäytteet, suorittaa pistonäytteiden oton ja toimittaa näytteet laboratorioon analysoitavaksi. Tehtaan laboratorio analysoi kaikki jätevesinäytteet itse lukuun ottamatta AOX määritystä, joka tehdään Keskuslaboratoriossa. Analyysimenetelminä käytetään seuraavia menetelmiä: ph SFS 3021:1979 Sähkönjohtavuus SFS EN 27888:1994 COD Cr SFS 5504 Kiintoaine SCAN W6:71 Väriluku Sisäinen menetelmä Laskeuma Natrium SCAN W7:72 Sisäinen menetelmä, mittaus liekkifotometrillä
76 Ammoniumtypen määritys Valmis reagenssi, mittaus spektrofotometrillä Liukoinen typpi Suodatus ja mittaus liekkifotometrillä Liukoinen fosfori Suodatus ja mittaus liekkifotometrillä Kokonaistyppipitoisuus SFS 5505:1988 Kokonaisfosfori SFS 3026:1986 BOD 7 (laimennusmenetelmä) Sisäinen menetelmä, perustuu SFS 5508 BOD 7 (titrimetrinen menetelmä) Sisäinen menetelmä, perustuu SFS 25814 AOX SFS EN 1485:1997 Mittaus ja laskentamenetelmät, laadunvarmistus ja raportointi Jatkuvatoimisten mittareiden ja jätevesien näytteenottimien luotettavuudesta huolehditaan tarkastamalla, puhdistamalla ja kalibroimalla mittarit säännöllisesti. Sooda ja kuorikattilan analysaattorit, näytelinjat ja suodattimet tarkastetaan kerran viikossa. Noin kuukauden välein analysaattorit kalibroidaan näytekaasulla. Kerran vuodessa tehdään laitteille täyshuolto, jonka jälkeen tehdään vertailumittaukset. Meesauunin analysaattori tarkastetaan kerran viikossa. Analysaattori ajetaan näytekaasulla tarvittaessa ja kerran vuodessa tehdään vertailumittaukset. Huollon hoitaa BMS ja vertailumittaukset Nablabs. Mittaukset ja näytteiden otto suoritetaan paikassa, jossa näytteen edustavuus on turvattu. Kuorikattilalla noudatetaan LCP asetusta ja muissa kohteissa soveltaen. Kokonaisepävarmuus määritetään 95 %:n luottamusvälillä. Taselaskelmia käytetään tarvittaessa mittaustulosten tukena. Normaalitilanteessa ei taselaskennan perusteella ilmoiteta päästöjä. Kertaluontoiset mittaukset tilataan ulkopuolisilta asiantuntijoilta, jotka huolehtivat mittausten luotettavuudesta ja raportoivat virhemarginaalit. Jätevesien laboratorioanalyysit tehdään käyttäen virallisia SFSstandardeja tai niiden puuttuessa muita yleisesti käytössä olevia menetelmiä. Päästöistä vesiin ja ilmaan raportoidaan ympäristökeskukselle kuukausittain. Vuosiyhteenvedot toiminnasta, päästöistä ja jätteistä/jätehuoltoalueesta raportoidaan ympäristökeskukselle vuosittain.
Vaikutustarkkailu 77 Kiinteän jätteen ja jätehuoltoalueen tarkkailu Jätehuoltoalueelle toimitettavista jätteistä pidetään kirjaa ja niistä raportoidaan yhtiön sisäisesti kuukausittain. Jätehuoltoalueelle toimitettaville tyypillisille jätteille on määritetty kuiva aineet, joiden perusteella kuormien jätemäärät selvitetään. Kaikki ongelmajätteet punnitaan tai mitataan. Jätehuoltoalueen vesien tarkkailu suoritetaan hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Oma laboratorio on tähän asti suorittanut tarkkailun. Tarkkailu siirrettäneen tarkkailua suorittavalle ulkopuoliselle taholle. Jätehuoltoaluetta tarkkaillaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1.2.2005 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaan. Jätehuoltoalueen pohjavesivaikutuksia tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa lietteen läjitysaltaan itä ja eteläpuolelta, jätehuoltoalueen länsipuolelta sekä uuden tien ja meren välisestä havaintoputkesta otettavin pohjavesinäyttein. Näytteistä määritetään lämpötila, happi, ph, sähkönjohtavuus, kloridi, väri, sameus, kiintoaine, COD Mn, kokonaisfosfori ja typpi, ammoniumtyppi, nitraattinitriittityppi, sinkki, kadmium, molybdeeni, boori ja barium. Kolmen vuoden välein kesäkuussa näytteistä määritetään lisäksi arseeni, kromi, kupari, nikkeli, lyijy, elohopea, rauta, mangaani, vanadiini ja AOX. Ensimmäinen määrityskerta on ollut kesäkuussa 2005. Tarkkailua esitetään jatkettavaksi hyväksytyn ohjelman mukaisesti. Kaskisten tehtaan vaikutuksia ympäröivään merialueeseen sekä alueen ilmanlaatuun ja kasvillisuuteen seurataan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymien ohjelmien mukaisesti. Tarkkailu koostuu vuosittaisesta vedenlaadun seurannasta Kaskisten edustan merialueella, kalastotarkkailusta ja kalastuskirjanpidosta sekä viiden vuoden välein toteutettavasta laajemmasta vesistötutkimuksesta ja kalastotiedustelusta. Kaskisten seudun ilmanlaatua seurataan alueen yritysten ja kuntien yhteistyönä. Tarkkailu kattaa ns. Suupohjan alueen, johon kuuluvat Kristiinankaupunki, Kaskinen ja Närpiö. Tarkkailu on nykymuodossaan aloitettu vuonna 1993. Vuonna 2002 tehty uusi tarkkailusopimus kattaa vuodet 2003 2008. Kristiinankaupunkiin, Piolahteen ja Kaskisiin sijoitetuissa seurantapisteissä mitataan rikkidioksidia (SO 2 ), typen oksideja (NO x ), hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) ja pelkistyneitä rikkiyhdisteitä (TRS). Lisäksi mitataan viidessä mittauspisteessä kokonaisleijumaa. Suupohjan alueella tehdään lisäksi bioindikaattoritutkimuksia. Jätehuoltoalueen vesistövaikutuksia seurataan Bernas sundin alueelta neljästä pisteestä pinnasta 1 metrin ja pohjasta 1 metrin
78 syvyydeltä kaksi kertaa vuodessa otettavin vesinäyttein. Jos näytteenottokohdan kokonaissyvyys on alle 2 m, otetaan vain yksi näyte vesipatsaan puolivälistä. Näytteistä tehdään samat analyysit kuin pohjavesinäytteistä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskit Hakija on teettänyt sellutehtaan alueella mahdollisesti tapahtuvista häiriöpäästöistä jäteveden puhdistamolle, vesistöön, maaperään ja ilmaan riskianalyysin (VTT, Ympäristöriskianalyysi, Tutkimusraportti nro TUO44 044820, 25.11.2004). Riskianalyysissa toiminnoista on tunnistettu 254 päästömahdollisuutta, joiden yhteydessä saattaa aiheutua vahinkopäästöjä jätevedenpuhdistamolle, mereen, ilmaan tai maaperään ja kirjattiin 22 toimenpide ehdotusta. Kirjatut toimenpide ehdotukset on arvioitu ja todettu, että ne on toteutettava niin pian kuin mahdollista. Jätevedenpuhdistamo on kapasiteetiltaan suuri suhteessa tehtaan kokoon, mutta sen toimintakyky voi kuitenkin häiriintyä poikkeavista päästöistä. Erityisesti tulisi toimintatapoja muuttaa koskien poikkeavien päästöjen pääsääntöistä ohjaamista kanaaliin ja jätevedenpuhdistamolle: Poikkeavista päästöistä ja onnettomuuspäästöistä olisi ilmoitettava välittömästi jätevedenpuhdistamon valvomoon, jotta häiriöitä aiheuttavat päästöt voidaan ohjata varoaltaaseen ja varmistaa puhdistamon toimintakyky. Riskianalyysissä todettujen riskien pienentämiseksi on tehtaalla tehty mm. seuraavat toimenpiteet: kuorimolla maanalaisia öljysäiliöitä on nostettu maan päälle ja varattu imeytysmateriaalia öljyvuotojen keräämiseksi massatehtaalla on lisätty kameravalvontaa ylikaatojen estämiseksi ja kemikaalisäiliöitä on varustettu suoja altailla voimalaitoksella on ylösajon ohjeistusta muutettu ja varo ja suoja altaita lisätty ylikaatojen ja öljyvuotojen estämiseksi jätevesilaitoksella on tiedonkulkua toiminnan/laboratorion/puhdistamon välillä tehostettu. Ajatuksena on ollut hankkia jätevesilaitokselle yhteinen varakompressori yhtiön Äänekosken tehtaan kanssa. Toiminta ja ilmoittaminen häiriö ja poikkeustilanteissa Soodakattilan, meesauunin tai kuorikattilan sähkösuotimien tai niistä jonkun ollessa epäkunnossa tai meesauunin savukaasupesurin tukkeutuessa tai hönkäpesurien (soodakattilan liuottajan hönkäpesuri ja valkaisimon kaasupesuri) häiriö ja poikkeustilanteessa ne yritetään saada normaalikäyntiin mahdollisimman nopeasti.
79 Jos häiriötilanteessa tehdas käy normaalilla tuotantovauhdilla, arvioidaan tilanne heti ja tuotantovauhtia rajoitetaan puhdistuslaitteiden kuntoon saamiseen asti. Häiriötilanteista ilmoitetaan ympäristökeskukselle ja laaditaan selvitys, jossa pyritään arvioimaan myös häiriötilanteessa syntyneet päästömäärät esim. jatkuvatoimisten mittareiden tuloksien ja/tai tehtaan omien laboratoriomittausten perusteella. Päästöihin vaikuttavat prosessitiedot, puhdistuslaitteiden häiriö ja poikkeustilanteet (esim. korjaus ja kunnossapito) raportoidaan vuosiraportissa. Laitekohtaiset suuremmat korjaustyöt merkitään ko. laitteen kunnossapitohistoriaan, mistä ne ovat myöhemmin tarkistettavissa. Vuonna 2006 on ollut toiminnassa paljon häiriöitä, häiriöilmoituksia on tehty ympäristökeskukselle yhteensä 25 kpl. Vuonna 2005 ympäristökeskukselle on tehty häiriöistä 14 ilmoitusta. TOIMINNAN ALOITTAMINEN Hakija on pyytänyt lupaa aloittaa kaatopaikkatoiminta suunnitellulla uudella kaatopaikalla mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Tiedottaminen Lausunnot Hakemusta on täydennetty 28.2.2005, 1.6.2005, 22.6.2005, 6.2.2006, 29.5.2006, 13.4.2007 ja 20.4.2007. Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla 7.7. 22.8.2005 välisenä aikana ympäristölupaviraston sekä Kaskisten, Närpiön ja Kristiinankaupungin kaupunkien ilmoitustauluilla. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Suupohjan Sanomissa 6.7.2005 ja Syd Österbotten nimisessä lehdessä 5.7.2005. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyytänyt lausunnot lupahakemuksesta Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä sekä Kaskisten, Närpiön ja Kristiinankaupungin kaupungeilta ja edellä mainittujen kaupunkien ympäristönsuojelu, terveys ja kaavoitusviranomaisilta. Suomen ympäristökeskuksel
80 ta on lisäksi pyydetty lausunto hakemuksesta kaatopaikkoja koskevilta osilta. Lausunnoissa on esitetty mm. seuraavaa: Länsi Suomen ympäristökeskus Yhtiön jätevedenpuhdistamo on yksi Suomen metsäteollisuuden parhaista aktiivilietelaitoksista. Tämä huomioon ottaen ei liene perusteltua tiukentaa lupamääräystasoa. BOD 7 määritys ei ole tarpeeton. Voimassa olevan luvan raja arvoa ei ole syytä muuttaa. Typpiraja arvo on syytä asettaa, jotta typen päästötaso olisi rajattu. Raja arvoa ei ole syytä muuttaa. Hyvin toimivan jätevedenpuhdistamon päästöraja arvojen seurantaan ja laskentaan ei tarvita kolmen kuukauden liukuvan päästöarvon asettamista. Päästöjen raja arvot on asetettava kuukausi ja vuositasolla. Koska Kaskisissa on erittäin hyvin toimiva puhdistamo ja hyvä varovalmius, ei ole tarpeen asettaa päivittäisiä maksimiarvoja. Yhtiölle voidaan myöntää lupa johtaa mereen jätevesiä siten, että päästö mereen on vuorokaudessa kuukausikeskiarvona ja vuosikeskiarvona korkeintaan: Kuukausiarvo Vuosiarvo BOD 7 kg O 2 /d 1 500 COD cr kg O 2 /d 32 000 27 000 Kok. fosfori kg/d 45 40 Kok. typpi kg/d 300 AOX kg Cl/d 250 Jäähdytysvesien purkuviemäreissä on jatkuvatoiminen lämpötilan ja sähkönjohtokyvyn mittaus. Seurantaa tulisi parantaa siten, että niihin lämpötilan ja sähkönjohtokyvyn mittauksen lisäksi asennetaan jatkuvatoiminen ph mittaus. Päästöjä mereen ja vaikutuksia koskevat tarkkailuohjelmat on syytä uusia. Hakija on velvoitettava esittämään uusitut tarkkailuohjelmat viimeistään kuusi kuukautta sen jälkeen, kun lupa on saanut lainvoiman. Tarkkailuohjelmien uusimisessa on ottava huomioon mm. EPER ja E PRTR päästöjen raportointitarpeet sekä vesipuitedirektiivin prioriteettiaineita koskevat vaatimukset. Päästötarkkailussa on otettava huomioon molybdeeni. Seuraavaan laajempaan vesistötarkkailuun on liitettävä jätevesien myrkyllisyystestit. Akuuttimyrkyllisyys voidaan testata valobakteeritestillä tai Daphniatestillä ja krooninen myrkyllisyys esim. sinisimpukan tai liejusimpukan avulla. Merkittävimmät päästöt ilmaan ovat soodakattilan, meesuunin ja kuorikattilan savukaasut. Väkevien hajukaasujen polton käyttöaste on vuonna 2004 ollut vuositasolla 99,77 % ja laimeiden 95,95%. Hakijan esitys tavoitearvoiksi päästöille ilmaan ei ole riittävä. Kattiloiden päästöt ilmaan on rajoittava raja arvoilla kuukausikeskiarvoina. Uusien jatkuvatoimisten mittalaitteiden käyttöönotto on parantanut päästöjen seurantaa ja se mahdollistaa tällaisten raja
81 arvojen käyttöönoton ja sen, että häiriötilanteista saadaan paremmin tietoa. Häiriöpäästöjä tulee tarvittaessa rajoittaa joko pitoisuusarvoilla tai puhdistinlaitteiden käyttöasteella. Häiriöpäästöt tulee laskea mukaan kuukausitasolla raportoitavaan kokonaispäästöön. Kuorikattilan luvassa kuorikattilan polttoaineteho on ollut 87,9 MW. Hakemuksen mukaan kuorikattilan poltto aineteho on 120 MW, mutta tehtaan antamien tietojen mukaan maksimipolttoaineteho, kun käytetään kuorta ja öljyä on 101,5 MW. Kattilaan tulee soveltaa LCP asetusta ja siihen liittyviä mittaus ja laatuvelvoitteita. Kuorikattilan ja soodakattilan mittalaitteille on tehty QAL 2 vertailumittaukset. Päästöjä ilmaan on esitetty tarkkailtavan 27.12.2001 päivätyn tarkkailuohjelman mukaan. Tehtaalla on kuitenkin käytössä jatkuvatoimiset mittalaitteet soodakattilassa (SO 2, TRS, NO x, CO, pöly, O 2 ), kuorikattilassa (SO 2, NO x, CO, pöly, O 2 ) ja meesauunissa (SO 2, TRS, CO, O 2 ). Uusi tarkkailuohjelma on esittävä viimeistään kuusi kuukautta sen jälkeen, kun ympäristölupapäätös on saanut lainvoiman. Tarkkailuohjelmassa on kiinnittävä erityistä huomiota häiriöpäästöjen seurantaan ja otettava huomioon E PRTRpäätösten raportointitarpeet. Päästöt ilmaan tulee raportoida sähköisesti kuukausittain sekä kokonaispäästöinä ja pitoisuuskeskiarvoina raja arvon mukaisesti. Vertailumittauksia on tehtävä ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Kertaluonteiset mittaukset tulee tehdä vähintään vuosittain. Hakijan tulee edelleen osallistua ilman laadun yhteistarkkailuun. Hakija on esittänyt, että kuorituhkaa käytetään olemassa olevan kaatopaikan pintarakenteiden tiivistyskerroksessa. Tuhkan tiivistäminen ei ole käytännössä onnistunut. Laboratoriokokeessa on saatu vedenläpäisevyystuloksia < 10 8 m/s, mutta kentällä tehtyjen mittausten mukaan vedenläpäisevyys on ollut 10 6 m/s, mikä ei ole riittävä. Koska kaatopaikan vedet menevät tehtaan jätevesipuhdistamoon, voidaan hyväksyä vedenläpäisevyys 10 8 m/s. On kuitenkin kyseenalaista, saavutetaanko vedenläpäisevyys 10 8 m/s ja täyttyvätkö liukoisuusvaatimukset, mikäli tiivistyskerrokseen käytetään pelkästään kuorituhkaa. Kuivatuskerrokseen käytettävän materiaalin vedenläpäisevyyden on oltava suurempi kuin 10 3 m/s. Hakemuksesta ei selviä, miten käytössä olevan kaatopaikan tiivistyskerroksen päälle tuleva pintakerros tehdään. Pintakerroksen on oltava vähintään metri ja siihen on käyttävä esim. puhdasta ylijäämämaata. Kasvukerros on tehtävä humusmaasta tai muusta sopivasta kasvualustasta. Luvassa on annettava yksityiskohtaiset vaatimukset rakenteelle ja rakenteisiin käytettäville materiaaleille. Kaatopaikkojen käytöstä poistamisen ja pintaeristyksen aikataulu voidaan hyväksyä. Pintarakenteet on kuitenkin tehtävä lohkoittain siten, että kaikki rakennekerrokset alhaalta ylöspäin tehdään sa
82 manaikaisesti. Näin tehtynä esim. tiivistyskerros ei jää pitkiksi ajoiksi auki, vaan saadaan suhteellisen nopeasti suojattua esim. sateen ja pakkasen vaikutuksilta. Tiivistyskerroksen ei saa antaa jäätyä tai routaantua rakentamisen aikana. Uudelle kaatopaikalle ja lietealtaalle esitetyt rakenneratkaisut ovat periaatteellisesti hyväksyttäviä. Tuhkaa sekä arinahiekkaa, tai betonimurskaa voidaan käyttää kaatopaikkojen rakenteissa, mikäli ne täyttävät kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Puhdasta lasimurskaa voidaan käyttää kuivatuskerrokseen ilman kaatopaikkakelpoisuustestiä. Hakemuksessa ei ole esitetty ratkaisua uuden kaatopaikan ja lietealtaan pohja ja pintarakenteista, vaan vain vaihtoehtoisia rakennemateriaaleja. Vaihtoehtoisia rakenneratkaisua ei voida hyväksyä luvassa, vaan siinä on asettava yksityiskohtaiset vaatimukset rakenteille sekä kaatopaikan että lietealtaan rakenteisiin käytettäville materiaaleille. Toiminnanharjoittajan on täydennettävä hakemustaan ja esitettävä rakenneratkaisut ja täsmennettävä, mitä materiaalia käytetään missäkin kerroksessa. Materiaaleista tulisi olla tietoa sekä niiden ympäristökelpoisuudesta että rakentamisteknisistä ominaisuuksista. Tiivistyskerroksen materiaalien ominaisuuksien on täyttävä esim. VTT:n oppaassa (Kaatopaikan tiivistysrakenteiden ja materiaalien tuotehyväksyntä; Menettelyopas vapaaehtoiselle tuotehyväksynnälle) esitetyt ympäristökelpoisuuden vaatimukset. Materiaalien rakentamisteknisistä ominaisuuksista (lujuus, pakkasen kestävyys, tiiveysasteet ja vedenläpäisevyys) on esittävä tiedot. Pintarakenteiden tiivistyskerrosten yläpuolisten materiaalien on alitettava pilaantuneille maille tarkoitetut ohje arvot, kun taas esim. esipeittoon voidaan käyttää lievästi pilaantunutta materiaalia. Pohjarakenteiden tiivistyskerroksen on vastattava >1 m, k <1x10 9 m/s ja sen paksuuden on oltava vähintään 0,5 metriä. Kuivatuskerrokseen mahdollisesti käytettävien jätemateriaalien on täytettävä tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Kaatopaikan luiskiin esitetty bentoniittimatto ei ole riittävä. Pohjan tiivistyskerroksen on kohdattava pintarakenteen tiivistyskerros. Luvassa on määrättävä, kuinka pitkään varastoalueella voidaan varastoida erilaisia rakentamiseen tarvittavia maamassoja ja jätteitä. Varastoitavista jätteistä tulee raportoida ympäristökeskukselle vuosiraportoinnin yhteydessä. Jätehuoltoalueiden rakentamiseen liittyvistä töistä on oltava hyväksytty laadunvalvontasuunnitelma. Suunnitelma olisi toimitettava ympäristökeskukselle vähintään kolme kuukautta ennen rakentamista. Rakentamista varten on nimettävä henkilö, joka valvoo ja vastaa siitä, että työt toteutetaan annettavien lupamääräysten ja hyväksyttyjen laadunvalvontasuunnitelmien mukaisesti. Rakenteiden laadunvalvonta on suoritettava ulkopuolisen, riippumattoman ja asiantuntevan laadunvalvojan toimesta.
83 Kaskisten tehtaan prosessijätteille ei ole tehty kaatopaikkakelpoisuustestejä. Kaskisten tehdas voi hyödyntää yhtiön Äänekosken tehtaan tuloksia. Selvityksien mukaan prosessissa muodostuvat jätteet öljytuhkaa lukuun ottamatta voidaan viedä Kaskisten tehtaan kaatopaikalle. Uudet kaatopaikkakelpoisuustestit on tehtävä tarvittaessa. Meluntorjuntatoimien riittävyyttä voidaan arvioida mittauksilla ja leviämismallilaskelmilla. Mittaukset ja mallinnukset on tehtävä yhteistyössä alueella toimivien muiden toiminnanharjoittajien kanssa niin, että saadaan tietoa koko tehdasalueen meluvaikutuksista. Uusittaessa laitteita on pyrittävä mahdollisimman alhaiseen äänitehotasoon. Meluavat laitteet on pidettävä kunnossa. Oy Polargas Ab:n päästöjä ei tarvitse rajoittaa. Vuosiraportointi voi olla yhteinen Oy Metsä Botnia Ab:n kanssa. Polargas Oy:n ympäristöasioista vastaavan henkilön yhteystiedot on ilmoitettava ympäristökeskukselle. Suomen ympäristökeskus Kaatopaikkarakenteista käytettävissä olleet suunnitelmat ovat yleissuunnitelmatasoa. Rakenneratkaisuista on esitetty useita tekstin ja liitepiirustusten osalta keskenään poikkeavia periaateratkaisuja, joihin lausunnossa voidaan ottaa kantaa vain yleisellä tasolla. Lupahakemuksessa esitettyjen rakenneratkaisujen on perustuttava vain yhden vastuullisen suunnittelijan laatimiin suunnitelmiin. Nykyistä kiinteän jätteen kaatopaikkaa suljettaessa alustavassa suunnitelmassa on esitetty, että pintaeristyksen tiivistyskerros rakennetaan oman kattilalaitoksen kuorituhkasta ja kuivatuskerros arinahiekasta. Tämä edellyttää, että käytettävän tuhkan soveltuvuus pintaeristykseen selvitetään etukäteen rakennettavuuden eli tiivistettävyyden ja saavutettavan vedenläpäisevyyden osalta. Kokemusten ja tutkimusten mukaan tuhkarakenteiden vedenläpäisevyys vaihtelee suuresti riippuen tuhkan alkuperästä. Kuivatuskerrokseen käytettävän materiaalin vedenläpäisevyyden on oltava suurempi kuin 10 3 m/s. Kun vanhasta lietealtaasta on poistettu pehmeät maakerrokset ja jäte, niin suunnitelman mukaan kaatopaikan alusrakenne tehdään tiivistetystä louheesta tai moreenista. Perusmaa on moreenia. Mikäli alusrakenne tehdään pääosin louheesta, on kiinnitettävä erityistä huomiota louheen kokoon, jotta se saadaan kunnolla tiivistettyä. Alusrakenteen louheen pintaosa on tehtävä kiilakivettynä, jotta mineraalisen tiivistyskerroksen hienoaines ei pääse valumaan louhekerrokseen. Suositeltavaa olisi laittaa alusrakenteen pinnalle suodatinkangas. Uuden kaatopaikan mineraalinen tiivistyskerros rakennetaan suunnitelman mukaan 1 000 tai 500 mm paksuna kerroksena. Vastaavasti kerroksen vedenläpäisevyys on 1x10 7 ja 7x10 8 m/s. Mineraalinen tiivistyskerros luiskissa toteutetaan bentoniittimatol
84 la, koska mineraalisen tiivistyskerroksen rakentaminen luotettavasti luiskiin on hankalaa ja tiivistyskerroksen luiskaosuudelle ei kohdistu vedenpainetta. Esitetyt ratkaisut perustuvat luultavasti riskinarviointiin, jonka muistiosta eivät käy ilmi rakenneratkaisun perusteet. Esitetyt rakenneratkaisut eivät täytä pohjarakenteiden tiivistyskerrokselle asetettuja vaatimuksia. Rakennetun tiivistyskerroksen paksuuden on oltava vähintään 0,5 metriä ja k < 10 9 m/s. Mineraalinen tiivistekerros on ulotettava myös luiskiin. Rakenteen toimivuutta voidaan varmistaa käyttämällä luiskissa lisärakenteena bentoniittimattoa. Keinotekoisena eristeenä käytetään suunnitelman mukaan 2 mm:n paksuista HDPE tiivistyskalvoa. Keinotekoisen eristeen suojakerros rakennetaan hiekasta tai tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset täyttävästä teollisuuden jätteestä (esim. soodasakka, kuorituhka) tai käyttämällä 1 200 g/m 2 :n suojageotekstiiliä. Kuivatuskerros rakennetaan suunnitelman mukaan maaaineksesta tai tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset täyttävästä sivutuotteesta, esim. arinahiekasta tai granuloidusta ferrotuotteesta. Kerrospaksuus on 0,5 m, vedenläpäisevyys k>10 3 m/s ja vedenjohtokapasiteetti 5x10 4 m 2 /s. Vaihtoehtoisena ratkaisuna on esitetty kuivatuskerros rakennettavaksi synteettisestä salaojaverkosta. Salaojaverkon päälle rakennetaan 0,5 m paksu kerros maa aineksesta tai teollisuuden jätteestä, joiden k arvolle ei ole esitetty vaatimuksia. Kerroksen tarkoituksena on toimia liikennöinti ja suojakerroksena kaatopaikan täyttämisen alkuvaiheessa. Vaihtoehtoisena ratkaisuna esitettyä synteettisestä salaojaverkosta rakennettua kuivatusjärjestelmää kaatopaikan pohjarakenteessa ei voida pitää vaatimukset täyttävänä rakenteena, vaikka laskennallisesti se täyttäisikin vaaditun vedenjohtokapasiteetin. Rakenteen pitkäaikaistoimivuuden suhteen on vahvoja epäilyksiä, koska rakenne on ohut ja se voi herkästi tukkeutua. Uuden lietealtaan pohjarakenteeksi on esitetty kaksi vaihtoehtoa: Kaksinkertainen vesitiiviis ja haponkestävä asfalttibetoni ABT Tiivisterakenteena käytetään 1,5 mm paksuista HDPEtiivistekalvoa, jonka päälle tulee suojakerrokset ja ja kulutuskerros. Kalvon alle on suunniteltu sijoitettavaksi SENSOR DDS vuodonhavaitsemisjärjestelmä. Koska altaaseen tulee sen lietteestä tyhjennystä varten ajoluiska ja pohjalla joudutaan ajamaan koneilla, niin asfalttibetoniratkaisua on pidettävä käyttökelpoisempana ja varmempana. Kaikkien jätehuoltoalueiden rakentamiseen liittyvistä töistä on oltava hyväksytty laadunvalvontasuunnitelma ennen rakentamista. Jätehuoltoalueiden rakentamista varten tulee olla riittävän asiantunteva henkilö, joka valvoo ja vastaa siitä, että työt toteutetaan annettavien lupamääräysten ja hyväksyttyjen laadunvalvonta
85 suunnitelmien mukaisesti ja joka on yhteydessä viranomaisiin. Ulkopuolisen, riippumattoman ja asiantuntevan laadunvalvojan on suoritettava rakennustöiden, pohja ja pintarakenteiden laadunvalvonta. Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus Nykyisiä päästöjä koskevia lupamääräyksiä ei ole aiheellista lieventää. Hakija on velvoitettava tarkkailemaan toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Suositeltavaa olisi toteuttaa tarkkailu yhteistarkkailuna. Hakija on jatkossakin velvoitettava istuttamaan 40 000 vaellusikäistä Lapväärtinjoen kantaa olevaa vähintään 18 cm:n pituista meritaimenen ja 200 000 yksikesäistä vähintään 10 cm:n pituista Lapväärtti Isojoen kantaa olevaa vaellussiian poikasta. Istutusten tuloksellisuutta on tarkkailtava. Vanhaan päätökseen sisältyvän istutusten tuloksellisuuden tarkkailua ei ole vielä toteutettu. Istutusten riittävyyden arvioiminen on siksi vielä liian aikaista. Ympäristöluvassa on määrättävä, että makeanveden altaan patoluukku on pidettävä auki keväällä 15.4. 15.6. ja syksyllä 1.9. 31.10., jotta se palvelee kalojen kulkuväylänä. Lupamääräykset on määrättävä tarkistettavaksi. Istutusten määrä voidaan tarkistaa siinä vaiheessa, kun istutusten tuloksellisuuden seurannasta on saatu tietoa. Kristiinankaupungin ja Karijoen terveyskeskus kuntayhtymän ympäristöosasto Ympäristöosasto toimii Kristiinankaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena. Ympäristöluvan päästömääräysten pitää olla realistisia ja alhaisempia kuin esitetyt, koska raporttien mukaan nykyiset päästörajat saavutetaan häiriöistä huolimatta. Fosforin rajaarvoa esitetään nostettavaksi 60 kg/d, vaikka huomattavasti alhaisempaan raja arvoon päästään hyvin. Kemihierretehdas nostaa tosin puhdistamon fosforikuormitusta (noin 0,9 kg/d), mutta lisäys on pieni suhteessa sellutehtaan päästöihin. Myös AOX rajaa ehdotetaan nostettavaksi, jotta kloorivalkaisuun voidaan siirtyä tarvittaessa. Jos kloorivalkaisu toteutuu, tarvitaan myös uusi ympäristölupa uusin lupamääräyksin. Myös COD päästö on ollut huomattavasti pienempi kuin on esitetty. Typpipäästöille mereen pitää asettaa raja arvot ja BOD 7 pitää ainakin mitata. Mereen johdettavat päästöt on minimoitava. Puhdistamolla on BAT periaatteen mukaan tehtävä tehostamistoimenpiteitä, sillä veden laatu Kristiinan Kaskisten Närpiön ulkopuolella merellä on 10 viime vuoden aikana huonontunut merkittävästi.
86 Rikkidioksidin ja typenoksidin päästöt ilmaan ovat lisääntyneet kemihierretehtaan käynnistymisen jälkeen. Happamoitumisen estämiseksi on tärkeää, että niiden ei anneta kohota kohtuuttoman korkealle. Raja arvojen pitää olla realistisia ja vastata BATtekniikkaa. Hakijan meesauunille ehdottama tavoiteraja 600 mg NO 2 /m 3 on korkea, koska kattilalaitosten LCP vaatimus on 500 mg NO 2 /m 3. Luoteistuulilla myös Kristiinankaupungin alueelle tehtaalta leviävät pahanhajuiset, häiriöistä johtuvat päästöt ovat hyvin merkittäviä, vaikka ne eivät ole jatkuvia. Häiriöitä ja raja arvojen ylityksiä on vuosittain. Terveydellisten haittojen vuoksi on tehtävä toimenpiteitä haisevien rikkiyhdisteiden päästöjen pienentämiseksi ja esitettävä parannusohjelma niiden vähentämiseksi. Rikkilaskeuman ohjearvo 300 mg/m 2 on alitettu viime vuosien aikana kaikilla yhteistarkkailualueen omilla mittausasemilla. SYKE:n mittausasemalla Övermarkissa on ohjearvo vuosina 1994 2001 ylitetty (350 mg/m 2 460 mg/m 2 ). Kokonaisrikkilaskeuma oli vuosikeskiarvona 5 mittausasemalla vuonna 2001 283 mg/m 2 ja 2000 388 mg/m 2. Rikkilaskeuman arvioidaan nykyisin olevan 2 2,5 kg/ha ja typpilaskeuman 3 kg/ha Etelä Pohjanmaalla. Hiukkaspäästöt lisääntyvät täydellä tuotannolla. Sellutehtaan päästöt ovat suhteellisen korkeat ja kemihierretehdas on lisännyt hiukkaspäästöjä. Kesällä 2006 sähkösuodatin oli rikki pidemmän aikaa, mikä aiheutti valituksia ja kyselyjä. Hiukkaspäästöjen minimoiminen ja BAT tekniikan soveltaminen ovat terveydensuojelun näkökannalta tärkeitä. Häiriöiden kestoa pitää lyhentää huomattavasti. Päästöjä ilmaan on mitattava jatkuvasti ja hakijan on osallistuttava alueen ilman laadun yhteistarkkailuun. Melusta, joka kantautuu vettä pitkin etelään loma asuntoalueelle, on tullut valituksia. Siksi on tärkeää, että meluselvitys, joka oli tarkoitus tehdä 2006, tehdään ainakin osittain kesäkuukausina ja yöaikaan, ja että siinä selvitetään toimenpiteitä meluhaitan rajoittamiseksi. Kaatopaikan pohja ja pintarakenteen pitää olla mahdollisimman tiivitä. Päästöistä, tarkkailuista ja häiriöistä on raportoitava myös Kristiinankaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Närpiön terveyskeskus kuntayhtymä Kuntayhtymä, joka toimii Närpiön ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena, on vaatinut ilmaan johdettavien päästöjen, erityisesti haisevien rikkiyhdisteiden päästön, pienentämistä. Haisevien rikkiyhdisteiden ohjearvo 10 µg/l ylittyy ajoittain. Haju tuntuu erityisesti Kaskisten alueella, mutta voi levitä myös Närpiöön ja Kristiinankaupunkiin. Tehtaan päästöt ilmaan ovat ylittä
Muistutukset 87 neet BAT arvot. Päästöjä on vähennettävä. Hajuhaitta johtuu häiriöistä. Hakijan esitys tavoitearvoiksi ja toimenpiteiksi niiden ylittyessä kolmen kuukauden aikana ei ole asiallinen. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi, kun tavoitearvojen ylitys havaitaan. Kaskisissa mitataan yhteistarkkailuna SO 2 ja TRS:ää, Kristiinankaupungissa NO 2, NO ja PM 10 :tä. Hakija tulee velvoittaa osallistumaan yhteistarkkailuun. Tarkkailuohjelmaa on täydentävä ilman laadun tarkkailulla ja se pitää hyväksyttää Länsi Suomen ympäristökeskuksessa. Päästömäärän laskenta perustuu 2 kertaa vuodessa tehtävään mittaukseen, jolloin häiriöpäästöt eivät ole mukana päästömäärissä. Kaikkia päästöjä on seurattava jatkuvatoimisilla mittareilla, jos se on mahdollista. Kertaluonteisia mittauksia voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Kemihierretehtaan ympäristöluvassa katsottiin kemihierretehtaan päästöjen mahtuvan sellutehtaan jätevesien johtamislupaan. Sellutehtaan nykyisen jätevesien johtamisluvan raja arvoja ei ole syytä korottaa ja raja arvot on laskettava kuukausikeskiarvoina kuten nykyisessä luvassa on määrätty. Ympäristöluvassa tulee olla raja arvo typpipäästöille ilmaan. Jos AOX:lle ei aseteta raja arvoa sen huonon informaatioarvon vuoksi, tulee selvittää, mitkä parametrit olisivat tässä mielessä käyttökelpoisempia. Mahdollisuuksia pienentää melupäästöjä on tutkittava ja selvitettävä ajatellen erityisesti Hemträsketissä sijaitsevaa loma asutusta. Kaatopaikkaa koskevat lopulliset ratkaisut on tehtävä varovaisuusperiaate huomioon ottaen ja sellaisina, että ne eivät vaadi jatkuvaa tarkkailua, vaan ovat varmoja. Kalax skifteslag, Nämpnäs skifteslag, Pjelax skifteslag ja Tjärlax skifteslag nimiset osakaskunnat ovat vaatineet, että kalastuksen tuoton vähenemisestä on vuoden 2005 jälkeen maksettava korvausta vesialueen omistajille samalla tavalla kuin aikaisemmin. Kalaistutukset on pidettävä aikaisemmin määrätyn suuruisina. Päästöjen raja arvot on laskettava kuukausikeskiarvoina. AA (Kaukola, RN:o 3:39, Kaldnäs, Kaskinen) on esittänyt, että ympäristölupaa ei hyväksytä tässä hakemuksessa esitetyllä tavalla, sillä yhtiö hakee lupaa välivarastokentän sijoittamiseksi muistuttajan omistamalle kiinteistölle. Kaskisten kaupunki on laiminlyönyt tonttijaon laatimisen. Muistuttaja ei anna maataan välivarastokentäksi ilman kauppaa. Välivarastokentän alla on muistuttajan tierasite, joka voidaan poistaa vain rasitetoimituksessa. Koska muistuttajan kiinteistö jää teolli
88 suustoiminnan ja satamatoiminnan väliin, siitä aiheutuu kiinteistölle virkistysarvon menetys. Ympäristölupaa ei tule myöntää ennen kuin muistuttajalle on maksettu rahakorvaus. Jos koko tilaa ei osteta, vapaa ajan asunnolle pitää olla tieyhteys kuten nykyisin. Ajoyhteyttä ei saa katkaista. Muistuttaja on vaatinut kohtuullisia asianajo ja muita kulujaan korvattavaksi laillisine korkoineen, koska hakemuksessa kiistattomasti loukataan muistuttajan kiinteän omaisuuden suojaa. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus esittää vastine lausuntojen ja muistutusten johdosta. Hakija on esittänyt vastineessa mm. seuraavaa: Länsi Suomen ympäristökeskus Jos raja arvot asetetaan kuukausikeskiarvoina, tulee numeroarvojen olla suurempia, jotta ne vastaisivat tiukkuudeltaan yhtiön esittämiä kolmen kuukauden keskiarvoja. Kun BAT referenssiasiakirjan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa kuvaava ominaispäästöalueet vuosikeskiarvoina kerrotaan suunnitelluilla vuosituotannoilla, saadaan täydellä tuotannolla seuraavat BREF:n mukaiset vuosipäästöt: Parametri Valkaistu sellu BCTMP BAT yhteensä BOD 7, t/a 135 675 150 300 285 975 COD Cr, t/a 3 600 10 350 3 000 6 000 8 600 16 350 Fosfori, t/a 5 14 1,5 3 6,5 17 Typpi, t/a 45 113 30 60 75 173 AOX, t/a 0 113 0 0 113 Kiintoaine, t/a 270 675 150 300 420 975 Q, Mm 3 /a 13,5 22,5 4,5 6 18 28,5 BAT tasot täysillä tuotannoilla (sellu+bctmp) eri aikajaksoille: Vuosikeskiarvo 3 kk keskiarvo Kk keskiarvo BOD 7, kg/d 800 2 700 1 340 4 510 1 870 6 320 COD Cr, kg/d 23 600 44 800 29 300 55 550 36 100 68 500 Fosfori, kg/d 17,8 46,6 24,2 63,4 30,3 79,2 Typpi, kg/d 205 474 250 578 293 677 AOX, kg/d 0 310 0 384 0 412 Ympäristökeskuksen esittämä vuosiarvo COD:lle on 25 % pienempi kuin alempi BAT taso. Samoin kuukausiarvot BOD:lle ja COD:lle ovat tiukempia kuin BAT:in alaraja. Ravinne ja AOX rajat ovat myös kohtuuttoman kireitä, kun otetaan huomioon tehtaan ikä. Raja arvoja ei tulisi määrätä tiukemmiksi kuin mitä yhtiö on hakemuksessa esittänyt.
89 Hakemuksessa esitetyt rikki ja typpiyhdisteiden raja arvot ominaispäästöinä ja tavoitteellisina pitoisuusraja arvoina ovat riittäviä kuvaamaan tehtaan ilmansuojelun tilaa. Kattilakohtaiset raja arvot eivät ole tarpeellisia. Piippukohtaiset mittalaitteet ovat olemassa. Edellytykset jatkuvalle tarkkailulle ovat olemassa. Mikäli tavoitearvot muutetaan raja arvoiksi, ei polttolaitosten käynnistys ja alasajojaksoja eikä häiriötilanteita tule ottaa huomioon päästörajaarvojen noudattamisen tarkastelussa. Toiminnanharjoittaja esittää uuden tarkkailuohjelman viimeistään kuusi kuukautta ympäristölupapäätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Vertailumittauksia ja kertamittauksia tehdään vähintään kerran vuodessa ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Yhtiö on valmis jatkamaan alueen ilmanlaadun yhteistarkkailua. Yhtiö on esittänyt tarkennuksia vanhan kaatopaikan pintarakenteisiin sekä uuden kaatopaikan rakenteisiin ja materiaaleihin. Lietealtaan rakenne laatuvaatimuksineen esitetään yksityiskohtaisesti rakennussuunnitelmassa, jossa esitetään yksityiskohtainen laadunvalvontasuunnitelma. Töiden valvontaan käytetään ulkopuolista, riippumatonta laadunvalvojaa. Suunnitelmat hyväksytetään erikseen kolme kuukautta ennen rakennustöiden aloittamista. Suomen ympäristökeskus Yhtiö on esittänyt tarkennuksia vanhan kaatopaikan pintarakenteisiin sekä uuden kaatopaikan rakenteisiin ja materiaaleihin. Lietealtaan tiivisterakenne laatuvaatimuksineen esitetään yksityiskohtaisesti rakennussuunnitelmassa, jossa esitetään mm. laatuvaatimukset, testimenetelmät ja testitiheys. Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus Hakijaa ei tule rangaista siitä, että se on pystynyt alittamaan luparajat. Hakija on hyväksynyt kalataloudelliseen tarkkailuun osallistumista koskevan vaatimuksen. Jos istutukset katsotaan tarpeellisiksi, niiden määrä on enintään hakemuksessa esitetyn suuruinen. Hakija hyväksyy padon sulkuluukkujen käyttöä koskevan määräyksen, jos se katsotaan tässä yhteydessä tarpeelliseksi. Kristiinankaupungin ja Karijoen terveyskeskus kuntayhtymän ympäristöosasto Yhtiö on lupaehtoesitystä laatiessaan ottanut huomioon kemihierre ja sellutuotannon kasvun aiheuttaman vaikutuksen kuormitukseen ja pitänyt esitystään realistisena. SYKE:n REHEVÄ selvityksessä on todettu, että tehtaan jätevesi ei sisällä rehevöitymistä aiheuttavaa typpeä. Siksi ei ole perusteita kokonaistyppirajan asettamiselle. BOD 7 :n mittausta ja raportointia voidaan toistaiseksi
90 jatkaa. Ei ole perusteita asettaa yhtiön esittämää tiukempia päästörajoja. NO x päästöjen BREF tasot on määritelty väärin johtuen puutteellisesta tietopohjasta. Uusimpien selvitysten mukaan tehokas hajukaasujen keräily ja käsittely lisäävät NO x päästöjä. Mustalipeän kuiva ainetason alentamisella voidaan päästä pienempiin NO x päästöihin, mutta silloin vastaavasti SO 2 päästöt kasvavat ja energiatehokkuus huononee. Tehokas energian tuotanto sellutehtaalla vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä toisaalla. Ympäristön kannalta on parempi toimia korkealla kuiva ainetasolla ja sallia lievästi BREF arvoja korkeammat NO x päästöt. Sellutehdas toimii NO x päästöjen suhteen BREF:issä tarkoitetulla tavalla, vaikka päästö 1,5 kg sellutonnia kohti ylitetään jonkin verran. Suomen soodakattilayhdistys on pyytänyt typenoksideja koskevan asiantuntijalausunnon Åbo Akademilta. Raportin johtopäätöksissä todetaan, että sellutehtaan typpioksidipäästöjen muodostuminen on viimeaikaisten tutkimusten perusteella osoittautunut huomattavasti mutkikkaammaksi ja monisäikeisemmäksi, mitä ajateltiin BREF asiakirjaa valmisteltaessa. Raportissa ilmenevät seikat puoltavat NO x raja arvon asettamista hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Meesauunin rinnastaminen LCP kattilaan ei ole asiallista, sillä meesauuni on kemiallinen reaktori eikä höyrykattila. Parannusohjelmaa häiriöluonteisten hajupäästöjen vähentämiseksi ei tarvita. Häiriöpäästöihin vaikutetaan eniten tasaisella häiriöttömällä käynnillä. Yhtiö on vuonna 2005 hankkinut jatkuvatoimiset mittarit soodakattilalle (SO 2, TRS, NO x, CO ja pöly), sekä kuorikattilalle (SO 2, NO x, CO ja pöly). Meesauunilla jatkuvatoimiset mittarit (SO 2, TRS ja CO) on otettu käyttöön vuonna 2000. Tehdas ei aiheuta normeja ylittävää melutasoa ympäristössään. Jos ilmenee tarvetta meluntorjuntatoimenpiteille, yhtiö selvittää mahdollisuudet korjaaviin toimiin. Yhtiö raportoi päästöistä ja häiriöistä myös Kristiinankaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Rakennettava uusi jätehuoltoalue tulee olemaan sekä pohjan että pinnan tiiveydeltä kaikki kriteerit täyttävä. Närpiön terveyskeskus kuntayhtymä Päästöjä ilmaan voidaan alentaa mahdollisuuksien mukaan tehtaan ylläpitoinvestointeihin liittyen. Tavoitearvojen ylittymisen välitön selvityskynnys johtaisi todennäköisesti satoihin tai ainakin kymmeniin selvityksiin vuodessa. Yhtiön esitys on laadittu niin, että selvä päästötason pysyvä kohoa
91 minen johtaisi selvitykseen. Häiriötilanteet selvitettäisiin luonnollisesti aina välittömästi. Yhtiö on katsonut, ettei ole olemassa käyttökelpoista klooriyhdisteitä kuvaavaa parametria eikä tarvetta sellaiseen. Muistutukset Kalax skifteslag, Nämpnäs skifteslag, Pjelax skifteslag ja Tjärlax skifteslag Istutusvelvoitetta tulee pienentää kuormituksen ja vesistövaikutusten vähenemisen perusteella. Hakija on vastustanut raja arvojen määräämistä kuukausikeskiarvoina. AA Tarkastukset Hakemusta laadittaessa uskottiin, että maakaupasta päästäisiin ratkaisuun, ja suunniteltu jätealue sijoitettiin osittain AA:n omistamalle maalle. Koska maakauppa ei ole toteutunut, hakija ei luonnollisesti rakenna välivarastoaluetta AA:n omistamalle maalle. Ympäristölupavirasto on suorittanut 9.11.2006 tehtaalla hakemuksen käsittelyyn liittyen tarkastuksen. Tarkastuskertomus ja tarkastukseen liittyvät täydennykset ovat liitetty asiakirjoihin. MERKINTÄ Länsi Suomen ympäristölupavirasto on 13.6.2007 antamallaan päätöksellä nro 24/2007/1 myöntänyt Oy Metsä Botnia Ab:lle luvan veden johtamiseksi merestä tehtaalle. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Ympäristölupavirasto ratkaisee nyt asian siltä osin kuin se koskee ympäristöluvan myöntämistä. Ympäristölupavirasto siirtää toiminnasta johtuvien merialueen pilaantumisesta aiheutuneiden ja aiheutuvien vahinkojen selvittämisen ja mahdollisten korvausten määräämisen ympäristönsuojelulain 68 :n mukaisesti käsiteltäväksi erillisenä asiana diaarinumerolla. Ympäristölupavirasto määrää ympäristönsuojelulain 74 :n 2 momentin perusteella asiassa suoritettavaksi selvitysmenettelyn vesilain 16 luvun 11 a :n mukaisesti. Selvitysmenettelyssä on selvitettävä vuoden 2006 alusta lukien aiheutuneet ja aiheutuvat vesistön pilaantumisesta johtuvat rantakiinteistöjen käytön vaikeutumisena ja kalastuksen tuoton piene
Luparatkaisu 92 nemisenä ilmenevät vahingot sekä vuoden 1998 alusta lukien ammattikalastajille aiheutuneet, sopimatta jääneet vahingot, jotka johtuvat luvan saajan jäte ja jäähdytysvesien johtamisesta, sekä tehtävä ehdotus näiden vahinkojen korvaamiseksi ja kalatalousvelvoitteiden mahdolliseksi uusimiseksi. Ympäristölupavirasto määrää luvan saajan esittämään edellä mainittujen vahinkojen arvioimiseksi tarvittavat tiedot rantakiinteistöistä, vesialueista ja ammattikalastuksesta. Selvitysmenettelyn valmistuttua ympäristölupavirasto ratkaisee korvausten määräämistä koskevan asian ja tekee tarpeelliset muutokset tämän päätöksen kalatalousvelvoitteeseen. Länsi Suomen ympäristölupavirasto myöntää Oy Metsä Botnia Ab:n Kaskisten sellutehtaan toiminnalle ympäristöluvan. Lupa koskee hakemuksen mukaista tehdasta, jossa tuotetaan noin 450 000 ADt/a valkaistua sulfaattisellua, tehtaan voimalaitosta, hapen ja otsonin valmistusta, raakaveden ja jäteveden käsittelyä, tehtaan jätehuoltoa ja jätteiden hyödyntämistä teollisuusalueella ja kaatopaikkatoimintaa sekä näihin liittyviä toimintoja (liitteet 1 ja 2). Ympäristölupa sisältää M real Oyj:n ja Kaskisten kaupungin jätevesien käsittelyn tehtaan puhdistamolla ja niiden johtamisen mereen. Toimintaa on harjoitettava hakemuksen mukaisesti ja noudattaen seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Polttoaineet 1. Polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn enintään 0,10 painoprosenttia. 2. Soodakattilassa saadaan mustalipeän ja laimeiden hajukaasujen lisäksi polttaa M real Oyj:n kemihierretehtaan haihduttamolla muodostuvaa konsentraattia ja jätevedenpuhdistamolla muodostuvaa jätevesilietettä. 3. Kuorikattilassa saadaan kuoren ja raskaan polttoöljyn lisäksi polttaa jätevedenpuhdistamolla muodostuvaa jätevesilietettä ja vähäisiä määriä omassa toiminnassa syntyvää palavaa muuhun hyödyntämiseen kelpaamatonta jätettä. Kattilassa ei saa polttaa jäteöljyä.
93 Päästöt ilmaan 4. Soodakattilan savukaasut on johdettava ilmaan vähintään 96 m korkean, meesauunin 75,5 m korkean, sulanliuottajan poistokaasut 63,5 m korkean piipun kautta, ja soihdun savukaasut vähintään 29 m:n korkeudelta. Kuorikattilan savukaasut on johdettava ilmaan vähintään 96 m korkean piipun kautta ja varakattilan vähintään 25 m korkean piipun kautta. 5. Toiminnasta aiheutuvat hajuhaitat on rajoitettava mahdollisimman harvinaisiksi, voimakkuudeltaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Meesauunin savukaasujen pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuus rikiksi laskettuna saa olla kuukausikeskiarvona enintään 20 mg S/m 3 (n) kuivaa kaasua 6 %:n happipitoisuudessa. Tavoitteena on, että em. savukaasujen pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuus rikiksi laskettuna on vuorokausikeskiarvona enintään 30 mg S/m 3 (n) kuivaa kaasua 6 %:n happipitoisuudessa, Soodakattilan savukaasun ja sulanliuottajan poistokaasun pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuus rikiksi laskettuna saa olla vuorokausikeskiarvona enintään 10 mg S/m 3 (n) kuivaa kaasua 6 %:n happipitoisuudessa. Väkevien hajukaasujen keräily ja käsittelyjärjestelmän käytettävyyden on oltava vähintään 98 % kuukausittaisesta toimintaajasta ja laimeiden hajukaasun keräily ja käsittelyjärjestelmän käytettävyyden vähintään 90 % kuukausittaisesta toiminta ajasta. Tavoitteena on, että laimeiden hajukaasun keräily ja käsittelyjärjestelmän käytettävyys on vähintään 95 % kuukausittaisesta toiminta ajasta. 6. Soodakattilan savukaasun rikkidioksidipitoisuus saa olla kuukausikeskiarvona enintään 200 mg SO 2 /m 3 (n) kuivaa kaasua ja meesauunin vastaavasti enintään 200 mg SO 2 /m 3 (n) kuivaa kaasua, molemmat 6 %:n happipitoisuudessa. 7. Soodakattilan savukaasun typenoksidipitoisuus saa olla kuukausikeskiarvona enintään 300 mg NO 2 /m 3 (n) kuivaa kaasua ja meesauunin savukaasujen typenoksidipitoisuus kuukausikeskiarvona enintään 600 mg NO 2 /m 3 (n) kuivaa kaasua, molemmat 6 %:n happipitoisuudessa. 8. Soodakattilan savukaasujen, sulanliuottajan poistokaasujen ja meesauunin savukaasujen hiukkaspitoisuudet saavat olla vuorokausikeskiarvoina enintään 100 mg/m 3 (n) kuivaa kaasua 6 %:n happipitoisuudessa. Tavoitteena on, että em. savukaasujen hiukkaspitoisuudet ovat vuorokausikeskiarvoina enintään 50 mg/m 3 (n) kuivaa kaasua 6 %:n happipitoisuudessa. Sulanliuottajan poistokaasujen osalta määräys tulee voimaan 1.1.2010.
94 9. Sellutehtaan kaasumaisten rikkiyhdisteiden ja typenoksidien ominaispäästöt ilmakuivaa sellutonnia (ADt) kohden saavat olla kalenterivuosikeskiarvoina enintään seuraavat: Kaasumaiset rikkiyhdisteet (kg S/ADt) Typenoksidit (kg NO 2 /ADt) Raja arvo 0,75 2,0 Tavoitearvo 0,5 10. Lupamääräysten 5. ja 8. pitoisuuden vuorokausi ja tavoiterajaarvot eivät koske tuotannon ylös ja alasajotilanteita eivätkä savukaasujen puhdistinlaitteiden häiriötilanteita. Häiriötilanteista määrätään lupamääräyksessä 63. Vuorokausiraja arvoa ja tavoitearvoa katsotaan noudatetun, jos yksikään raja tai tavoitearvoon verrattava vuorokausikeskiarvo ei ylitä raja tai tavoitearvoa. Kuukausiraja arvoa katsotaan noudatetun, jos yksikään kuukausikeskiarvo ei ylitä raja arvoa. 11. Kuorikattilan savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet saavat olla 1.1.2008 alkaen muunnettuna 6 %:n jäännöshappipitoisuuteen kuivaa kaasua enintään: Rikkidioksidi (SO 2 ) Typenoksidit (NO X ) typpidioksidina (NO 2 ) Hiukkaset 400 mg/m 3 (n) 600 mg/m 3 (n) 50 mg/m 3 (n) Päästöraja arvoja katsotaan jatkuvissa mittauksissa noudatetun, jos: kalenterivuoden yhdenkään kalenterikuukauden keskiarvo ei ylitä raja arvoja, rikkidioksidin ja hiukkasten kaikista kalenterivuoden minkä tahansa kahden peräkkäisen kalenterivuorokauden keskiarvoista 97 prosenttia ei ylitä 110 prosenttia raja arvoista ja typenoksidien kaikista kalenterivuoden minkä tahansa kahden peräkkäisen kalenterivuorokauden keskiarvoista 95 prosenttia ei ylitä 110 prosenttia raja arvoista. Päästöraja arvot eivät koske kattilan käynnistys ja alasajotilanteita eivätkä savukaasujen puhdistinlaitteiden häiriötilanteita. 12. Varakattilan savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet saavat olla 1.1.2008 alkaen muunnettuna 3 %:n jäännöshappipitoisuuteen kuivaa kaasua enintään: Typenoksidit (NO X ) typpidioksidina (NO 2 ) Hiukkaset 600 mg/m 3 (n) 100 mg/m 3 (n) Päästöraja arvoja katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos minkään mittaussarjan tulos ei ylitä raja arvoa. Raja arvoon verrattava mittaustulos saadaan vähentämällä mittaustuloksesta mittauksen kokonaisepävarmuutta kuvaava osuus.
95 Päästöt mereen Jätevedet 13. Kaikki toiminnan prosessivedet, jätevesikanaviin johdettavat jäähdytys, lattia ym. vedet, tehdasalueen saniteettijätevedet, vesilaitoksen huuhtelu ym. vedet, kaatopaikka ja lietteiden käsittelyalueen valuma ja suotovedet ja muut epäpuhtauksia sisältävät vedet on kerättävä ja johdettava sellutehtaan biologiselle jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamolle saadaan johtaa myös M real Oyj:n prosessivedet ja Kaskisten kaupungin jätevedet. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet saadaan johtaa puhdistamon purkuputken kautta mereen. 14. Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti tai vähintään vastaavalla tavalla siten, että päästöt mereen ovat kuukausikeskiarvoina enintään: Parametri BOD 7 COD Cr Kokonaisfosfori Kokonaistyppi AOX Raja arvo 1 500 kg/d 30 000 kg/d 45 kg/d 300 kg/d 250 kg/d Häiriö ja poikkeustilanteiden sekä ohijuoksutusten päästöt lasketaan mukaan päästöihin. Raja arvot saavutetaan, kun päästöt kalenterikuukauden keskiarvoina kalenteripäivää kohti alittavat rajaarvot. 15. Toiminnassa on käytettävä mahdollisimman haitattomia kemikaaleja ja jätevedet on tarvittaessa esikäsiteltävä ennen puhdistamolle johtamista, jotta jätevesien laatu ei huononna puhdistamon toimintaa tai lietteen hyötykäyttöä ja jotta haisevien rikkiyhdisteiden päästöt puhdistamolta ilmaan ovat mahdollisimman pienet. 16. Puhdistamon kapasiteetti, käyttövarmuus ja käyttömahdollisuudet on pidettävä riittävinä puhdistamon tehokkaan toiminnan ylläpitämiseksi kaikissa ennakoitavissa tilanteissa tuotantoseisokit mukaan lukien. Puhdistamolle johdettavien jätevesien määrä, vuotovedet mukaan luettuna, on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Puhdistamoa ja viemäriverkostoa on pidettävä kunnossa, hoidettava ja käytettävä siten, että puhdistustulos on kokonaisuudessaan mahdollisimman hyvä ja toiminnasta aiheutuvat ympäristöhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. 17. Puhdistamon vastaavan hoitajan yhteystiedot on ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
96 Jäähdytys ja sadevedet 18. Jäähdytysvesiä saadaan johtaa mereen eteläisen ja pohjoisen sadevesiviemärin kautta. 19. Jäähdytysvesien purkupaikat ja niiden edustalle muodostuva heikkojen jäiden alue on merkittävä asianmukaisella tavalla niin, ettei siitä aiheudu vaaraa jäällä liikkujille. 20. Tehdasalueen sade ja kuivatusvedet on kerättävä ja johdettava niin, ettei niistä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Tuotteiden, raaka aineiden ja kemikaalien sekä tehdasalueelle laskeutuneen pölyn pääsy sade ja sulamisvesien mukana viemäriin ja mereen on estettävä pitämällä tehdasalue puhtaana. Tehtaan piha alueelle varisseet tai vuotaneet tuotteet, raaka aineet, jätteet ja kemikaalit on siivottava viipymättä pois. Sadevesiviemärit on varustettava öljyn, hiekan ja roskien poistamiseksi tarpeen mukaan kaivoilla tai erottimilla sekä purkupaikat pintapuomilla tai sitä vastaavalla järjestelyllä. Melu 21. Toiminta on järjestettävä siten, että siitä aiheutuvat meluhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Voimakasta iskumaista melua aiheuttavat työt ja toiminnat, paineellisen höyryn ulospuhallukset ja muut vastaavat melua aiheuttavat toimenpiteet on pyrittävä keskittämään sellaisiin ajankohtiin, jolloin melusta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. 22. Tehtaan toiminnasta aiheutuva melu yhdessä teollisuusalueen muun melun kanssa ei saa virkistys, asunto eikä lomaasuntoalueilla ulkona ylittää päivällä (klo 7 22) melutasoa 55 db eikä yöllä (klo 22 7) melutasoa 50 db keskiäänitasona (L Aeq ) ilmaistuna. 23. Yksittäisten melupäästölähteiden aiheuttama melu on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi laitteiden ja rakenteiden kunnossapidon avulla ja laitteita uusittaessa. Erityisesti on rajoitettava kapeakaistaista matalataajuista ja impulssimaista melua. Varastointi 24. Toiminnassa käytettävät raaka ja apuaineet, kemikaalit, polttoaineet ja hyödynnettävät jätemateriaalit on varastoitava asianmukaisesti merkittyinä, katetuissa ja tuulelta suojatuissa tiloissa siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle, maaperän, pinta tai pohjaveden pilaantumisvaaraa, epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa eikä muutakaan haittaa ympäristölle.
97 25. Kemikaalit ja polttoaineet on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa, asianmukaisesti merkityssä säiliössä. Polttoaine ja kemikaalisäiliöt sekä kemikaalien ja polttoaineiden lastaus ja purkupaikat on sijoitettava riittävällä tilavuudella ja muilla tarpeellisilla varojärjestelmillä varustettuihin tiivisrakenteisiin suoja altaisiin niin, että mahdollisen polttoaine tai kemikaalivuodon sattuessa vuoto ei pääse maaperään ja pohjaveteen tai mereen. Täyttö ja tyhjennyspaikkojen pinnoitteen kunto on tarkastettava säännöllisesti ja todetut vauriot korjattava viipymättä. 26. Puhtaiden maamassojen varastointi on toteutettava siten, että massat eivät valu vesiin eivätkä aiheuta pölyhaittaa. Jätteitä ja massoja ei saa varastoida tehdasalueella yli kolmea vuotta. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen 27. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava, kerättävä ja varastoitava asianmukaisesti. 28. Jätteet on hyödynnettävä ensisijaisesti materiaalina tai energian tuotannossa. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli hyödyntäminen ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, jätteet voidaan toimittaa tehtaan omalle kaatopaikka alueelle tai muulle kaatopaikalle, jolla on ympäristö tai vastaava lupa kyseisten jätteiden vastaanottamiseen. 29. Hyötykäyttökelpoista arinahiekkaa ja lentotuhkaa sekä muuta hyödynnettäväksi soveltuvaa jätettä saadaan hyödyntää teollisuusalueella maarakennustoiminnassa, jos luvan saaja esittää ennen hyödyntämistä ympäristökeskukselle kustakin rakennuskohteesta erikseen yksityiskohtaisen rakennussuunnitelman, josta käyvät ilmi mm. hyödyntämispaikka, aika, rakenteet, hyödynnettävän jätteen määrä ja laatu sekä soveltuvuus hyödyntämiseen. Jos hyödyntäminen täyttää valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) esitetyt vaatimukset, tehdään hyödyntämisestä ko. asetuksen 6 :n mukainen ilmoitus ympäristökeskukselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemistä varten. Hyödyntäminen ei saa aiheuttaa maaperän, pohjaveden tai pintavesien pilaantumista. 30. Lietteiden käsittelyalueella voidaan välivarastoida ja käsitellä nestemäisiä jätteitä. Lietteiden käsittelyalueen pohjan rakenne on tehtävä hakemuksessa esitetyllä tavalla ja alueen pinta on asfaltoitava vedenpitävällä asfaltilla.
98 Välivarastoinnista tulevat vedet ja lietteiden käsittelyalueen pintavedet on kerättävä ja käsiteltävä puhdistamolla. Välivarastointi ja jätteiden käsittely on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu pinta eikä pohjavesien pilaantumista eikä hajuhaittaa. Muita tehtaan kaatopaikka alueelle toimitettavia jätteitä saadaan varastoida tehdasalueella siten, että ne eivät pääse kosketuksiin sade, pinta tai pohjavesien kanssa ja, että niistä ei aiheudu roskaantumista tai maaperän pilaantumisvaaraa. Jätteiden siirto kaatopaikka alueelle on suoritettava niin, että pölyäminen ja ympäristön roskaantuminen estetään. 31. Ongelmajätteet on varastoitava niille varatuissa paikoissa asianmukaisesti merkityissä astioissa niin, etteivät ne pääse sekoittumaan keskenään tai muihin jätteisiin ja että mahdollisissa vuototapauksissa niitä ei pääse ympäristöön. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristö tai vastaava lupa kyseisten jätteiden vastaanottamiseen. Luovutettaessa ongelmajätteitä ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen ja niistä on laadittava siirto asiakirja valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaisesti. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava hyödynnettäviksi laitokseen, jolla on ympäristölupa tai sitä vastaava päätös niiden vastaanottamiseen. Kaatopaikka alue 32. Kaatopaikka alue käsittää nykyisen kaatopaikan, nykyisen lietealtaan ja nykyisen lietealtaan alueelle rakennettavan uuden kaatopaikan. Kaatopaikka alue luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi. 33. Nykyiselle ja uudelle kaatopaikalle saadaan vastaanottaa ja sijoittaa pysyvästi luvansaajan ja M real Oyj:n kemihierretehtaan toiminnassa syntyviä tavanomaisia jätteitä. Kaatopaikalle sijoitettavat pääjätejakeet ovat: Tunnusnro Jätenimike Määrä t ka/a Ka pit. p % 03 03 02 viherlipeäsakka (soodasakka) 5 000 35 10 01 03 kuorituhka 4 000 100 10 01 24 arinahiekka 3 000 100 03 03 09 meesa 2 500 30 03 03 09 kalkkipöly 1 500 100 03 03 99 prosessilietteet 500 10 03 03 01 kuori ja puuroska 300 50 03 03 09 kalkkihiekka 250 80 17 01 07 palamaton rakennusjäte 150 90
99 Jätteiden loppusijoitus nykyiselle kaatopaikalle ja lietealtaaseen on lopetettava 31.10.2007 mennessä. 34. Kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden on täytettävä valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (202/2006) liitteessä 2 määrätyt kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Jätteitä ei saa laimentaa tai sekoittaa muuhun jätteeseen tai aineeseen kaatopaikkakelpoisuuden saavuttamiseksi. Jätteitä voidaan kuitenkin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla käsitellä siten, että niiden aiheuttamia ympäristöhaittoja ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti. 35. Avoinna oleva jätealue on pidettävä mahdollisimman pienenä. Jätetäyttö on peitettävä ja tiivistettävä riittävän usein. Kaatopaikalle sijoitettavat pölyävät jätteet on peitettävä välittömästi tai muulla tavalla varmistettava, ettei pölyä leviä ympäristöön. Ympäristön pintavesien pääsy kaatopaikka alueelle on estettävä. Pintarakennekerrosten päältä kerättävät puhtaat vedet ja kaatopaikka alueen ulkopuoliset vedet on pidettävä erillään likaisista suotovesistä. 36. Kaatopaikan jätetäyttöön ei saa sijoittaa lajittelematonta ja hyötykäyttöön kelpaavaa jätettä. Jätteet on sijoitettava kaatopaikalla oikeisiin käsittely ja loppusijoituspakkoihin siten, että ei estetä tai vaikeuteta niiden mahdollista myöhemmin tapahtuvaa hyödyntämistä. Jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle on suunniteltava ja toteutettava siten, että estetään ja torjutaan haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat ja haitalliset painumat, jätepenkereen puutteellinen vakavuus, veden lammikoituminen täyttöalueelle ja routimista aiheuttava kaatopaikkarakenteiden vaurioituminen. 37. Kaatopaikka alueen vesienhallinta ja käsittely on järjestettävä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) edellyttämällä tavalla siten, että kaatopaikka alueen valuma ja suotovedet kerätään talteen ja johdetaan puhdistamolle käsiteltäväksi. 38. Kaatopaikalle on nimettävä asianmukaisen pätevyyden omaava vastaava hoitaja, jonka vastuulla on mm. läjitettävien jätteiden vastaanotto, kaatopaikka alueen hoito, tarkkailu, sulkeminen ja jälkihoito sekä jätteiden hyödyntämistoiminnan valvonta. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava viipymättä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
100 Nykyisen lietealtaan käytöstä poistaminen ja uuden kaatopaikan rakentaminen 39. Nykyinen lieteallas saadaan jakaa moreenipenkereellä käytöstä poistettavaan osaan ja väliaikaisena lietealtaana käytettävään osaan. Käytöstä poistettavasta osasta on poistettava liete ja pehmeä maakerros kovaan pohjaan asti kaivamalla. Liete, jonka kuivaainepitoisuus on > 10 %, saadaan sijoittaa kaatopaikalle. 40. Käytöstä poistettavan lietealtaan pengerpatojen rajaamalle alueelle saadaan rakentaa uusi kaatopaikka. 41. Maaperässä olevan veden kapillaarisen nousun estämiseksi uuden kaatopaikan pohja on täytettävä louhe ja moreenikerroksella. Pohjan kantavuus on rakennusteknisin toimin vahvistettava sellaiseksi, että alueella on riittävä varmuus maapohjan sortumista ja haitallisia painumia vastaan. Tiivistyskerroksen ja täytön väliin on tarvittaessa asennettava suodatinkangas. 42. Uuden kaatopaikan pohjarakenteet on tehtävä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) vaatimusten mukaisesti. Kaatopaikan pohjan tiivistyskerroksen vedenläpäisevyyden on vastattava vähintään 1 m:n vahvuista maakerrosta, jonka vedenläpäisevyys k on 1,0 x 10 9 m/s. Rakennetun tiivistyskerroksen paksuuden on oltava vähintään 0,5 m. Tiivistyskerroksen päälle on asennettava vähintään 2 mm:n paksuinen keinotekoinen eristekalvo tai muu vastaava eriste. Pohjan tiivistys on toteutettava siten, että tiivistyskerros säilyy vettä viettävänä pohjan painumisista huolimatta. Keinotekoisen eristeen päälle on rakennettava vähintään 0,5 m:n paksuinen kuivatuskerros materiaalista, jonka vedenläpäisevyyskerroin k on 10 3 m/s. Kuivatuskerrokseen on tehtävä salaojat ja kertyvä kaatopaikkavesi johdettava puhdistamolle. Kuivatuskerroksen päälle on asetettava suodatinkangas kuivatuskerroksen tukkeutumisen estämiseksi. Tiivistyskerroksen päälle rakennettava salaoja ja kuivatuskerros on tehtävä siten, ettei sen sisäisen vedenpinnan korkeus ylety päälle tulevaan jätetäyttöön. Pohjan tiivistyskerroksen on ulotuttava penkereiden luiskissa pintarakenteen tiivistyskerrokseen asti. Luiskissa kuivatuskerroksen paksuuden on oltava vähintään 0,5 m. 43. Mikäli pohjan tiivistyskerroksen materiaalina käytetään jätemateriaalia, sen on rakennusteknisten ominaisuuksien lisäksi täytettävä vähintään pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset sekä edellä asetetut vedenläpäisevyysvaatimukset. Mikäli kuivatuskerroksen materiaalina käytetään jätemateriaalia, sen on täytettä
101 vä vähintään tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset sekä asetetut vedenläpäisevyysvaatimukset. 44. Rakenteet on tehtävä siten, että tiivistysrakenteen toiminta ei vaarannu sen jäätymisen seurauksena. 45. Uuden kaatopaikan pohjarakennetta koskeva rakenne ja laadunvalvontasuunnitelma ja selvitys rakentamisessa käytettävien materiaalien ominaisuuksista ja kelpoisuudesta on toimitettava ennen rakentamisen aloittamista Länsi Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi. Rakennustöiden laadunvalvonta on suoritettava ulkopuolista, riippumatonta ja asiantuntevaa laadunvalvojaa käyttäen. Suunnitelma laadunvalvonnan toteuttamisesta on toimittava Länsi Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen kunkin rakenteen rakennustyön aloittamista. 46. Kaatopaikan rakentamista varten on nimettävä riittävän asiantunteva henkilö, joka valvoo ja vastaa siitä, että rakennustyöt toteutetaan hyväksyttyjen suunnitelmien ja tämän lupapäätöksen mukaisesti ja joka on yhteydessä viranomaisiin. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi on ilmoittava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ennen töiden aloittamista. 47. Kaatopaikkarakenteiden valmistumisesta on ennen kaatopaikan käyttöönottoa tehtävä ilmoitus Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Ilmoitukseen on liitettävä tiedot pohjan rakenteista, toteutuksesta ja laadunvarmennuksen tuloksista. Jätteiden sijoittaminen uudelle kaatopaikalle voidaan aloittaa, kun ympäristökeskus on riippumattoman valvojan yhteenvedon ja laadunvalvontakokeiden tulosten perusteella todennut rakenteen täyttävän sille lupapäätöksessä asetetut vaatimukset. 48. Kaatopaikan rakentamisesta on laadittava loppuraportti, joka sisältää yhteenvedon työmaapöytäkirjasta ja työnaikaisista tarkkailunäytteiden tuloksista. Raportti on toimitettava ympäristökeskukselle ja tiedoksi Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukauden kuluttua kaatopaikkarakenteiden valmistumisesta. Pintarakenteet, jälkihoito ja toiminnan lopettaminen 49. Kaatopaikka alueen pintarakenteessa on oltava vähintään 0,5 m:n paksuinen mineraalinen tiivistyskerros, jonka vedenläpäisevyys k on 1x10 8 m/s. Tiivistyskerros on tehtävä tarkoitukseen soveltuvasta mineraalisen tiivistyskerroksen laatuvaatimukset täyttävästä materiaalista. 50. Pinnan tiivistysrakenteen päälle on rakennettava vähintään 0,5 m:n paksuinen kuivatuskerros, jonka vedenläpäisevyys k on 1x10 3 m/s. Kuivatuskerroksen päälle on asennettava vähintään 1,0 m:n paksuinen pintakerros. Kerroksen alaosan on oltava laa
102 dultaan sellainen, ettei se sekoitu kuivatuskerrokseen. Tarpeen mukaan kerrokset on erotettava toisistaan tarkoitukseen soveltuvalla geotekstiilillä. Pintakerros on nurmetettava. 51. Kaatopaikka alueen enimmäistäyttökorkeus saa pintarakenteet mukaan lukien olla enintään N 60 +15 m. Enimmäistäyttökorkeuteen ei sisällytetä alueen kasvillisuutta. Lopulliseen tasoon täytetyn kaatopaikka alueen yläpinta on muotoiltava kauttaaltaan ulkoreunoja kohti viettäväksi. Täyttöalueen lakiosan minimikaltevuuden on oltava 1:20 ja luiskien kaltevuuden 1:3 tai loivempi. Ulkoluiskien pengerrys on toteutettava siten, että varmistetaan pengerryksen vakavuus ja mahdollisimman tehokkaasti estetään sadevesien imeytyminen penkereeseen ja jätetäyttöön. Penkereen pintarakenteen on oltava osa kaatopaikan lopullista pintarakennetta. 52. Pintarakenteessa voidaan tiivistyskerroksessa ja sen alapuolisissa rakenteissa sekä muotoilutäytöissä käyttää jätemateriaaleja, jotka täyttävät tarvittavat rakennustekniset, kaatopaikkakelpoisuus ja vedenläpäisevyysvaatimukset eivätkä aiheuta oleellista kuormitusta ympäristöön tai ominaisuuksiensa seurauksena lisää loppusijoitetusta jätteestä liukenevien haitallisten aineiden määrää. 53. Vanhan kaatopaikan muotoilut, pintarakenteet ja jälkihoitotyöt on tehtävä kolmen vuoden kuluessa jätteiden läjityksen lopettamisesta. 54. Luvan saajan on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi kaatopaikan pintarakenteita koskeva laadunvalvontasuunnitelma hyvissä ajoin ennen kyseisen rakennuskohteen rakentamisen aloittamista. Rakentamisvaiheen aikainen laadunvalvonta on annettava riippumattoman valvojan tehtäväksi. Suunnitelma laadunvalvonnan toteuttamisesta on toimittava Länsi Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ennen pintarakenteiden rakennustöiden aloittamista. Laadunvalvonnan loppuraportti on toimitettava ympäristökeskukselle kuukauden kuluessa töiden valmistumisesta. 55. Kaatopaikka on jälkihoidettava ja suljettava käytön loputtua tai osa alueen täytyttyä vaiheittain siten, että kaikki rakennekerrokset tehdään alhaalta ylöspäin samanaikaisesti niin, että rakenne säilyy suojattuna sääolosuhteiden vaikutukselta. Läjityksen päätyttyä kaatopaikalla tai sen osassa täytetty alue on viipymättä muotoiltava ja saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kaatopaikka alue on jo käytön aikana pyrittävä maisemoimaan reunoilta niin, että siitä aiheutuva maisemahaitta jää mahdollisimman vähäiseksi.
103 56. Luvan saajan on hyvissä ajoin ilmoitettava ympäristökeskukselle kaatopaikan tai sen osan käytöstä poistamisesta, jotta valvontaviranomainen voi tarkastaa, että kaatopaikka vastaa lupamääräyksiä. Luvan saajan on myös ilmoitettava hyvissä ajoin valvontaviranomaiselle läjityksen pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, jolloin valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää luvan saajalta toimenpiteitä ympäristöhaittojen estämiseksi. 57. Kaatopaikan pitäjä vastaa toiminnan lopettamisen jälkeen kaatopaikan hoidosta ja tarkkailusta niin kauan, kuin toiminnasta aiheu tuu haitallisten aineiden päästöjä, kuitenkin vähintään 30 vuoden ajan. Vakuus 58. Luvan saajan on asetettava 1 200 000 euron vakuus käytössä olevan kaatopaikka alueen asianmukaisen käytöstä poistamisen varmistamiseksi. Kaatopaikan tai sen osan käytöstä poistaminen tämän päätöksen mukaisesti vähentää talletettavan vakuuden määrää suljetun läjitysalueen neliömäärän ja sitä vastaavan neliöhinnan (20 ) tulon mukaisella summalla. Vakuus on asetettava ympäristökeskukselle pankkitalletuksena tai omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on Länsi Suomen ympäristökeskus. Talletustodistus pankkitalletuksesta on toimitettava ympäristökeskukselle kuittaamattomuussitoumuksella ympäristökeskuksen hyväksi. Häiriö ja muut poikkeukselliset tilanteet 59. Jos jokin päästö osoittautuu tarkkailu tai muussa mittauksessa olennaisesti tavanomaista suuremmaksi tai prosessilaitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmaksi, tai ympäristöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllisiä aineita tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaista haitallisempia päästöjä, luvan saajan on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin päästöjen estämiseksi, vahinkojen torjumiseksi ja syyn selvittämiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Laitteet on saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on mahdollista. 60. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalta laitosalueella on oltava aina saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. 61. Normaalista jätevedestä poikkeavat, puhdistamon toimintaa ja puhdistustehoa oleellisesti heikentävät jätevedet on johdettava varoaltaaseen. Varoaltaan tehollisen tilavuuden on oltava vähintään 50 000 m 3. Jätevedet on tarpeen mukaan käsiteltävä ennen johtamista puhdistamolle tai ne on johdettava puhdistamolle niin
104 pienellä virtaamalla, että puhdistamon toimintaa haittaavia vaikutuksia ei synny. 62. Jätevedenpuhdistamon toiminnan vaarantavista, tehtaan jätevesiviemäriin joutuvista poikkeavista kuormitushuipuista tai haitallisista aineista on ilmoitettava välittömästi puhdistamon käytöstä vastaavalle. Mikäli tehtaan jätevesien käsittely on kokonaan tai pääosin estynyt eikä tilannetta saada korjattua 120 tunnin kuluessa, on tehtaan tuotantoa alennettava, kunnes päästöjä koskevat raja arvot saavutetaan. 63. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden keräys ja käsittelyjärjestelmän ja niiden varajärjestelmien häiriötilanteissa päästöt voidaan johtaa käsittelemättöminä ulos. Mikäli väkevien hajukaasujen käsittelyssä ei voida palata normaaliin toimintaan, jossa kaasut käsitellään polttamalla, 48 tunnin kuluessa, on toiminta keskeytettävä. Soodakattilan ja meesauunin hiukkaspäästö saa olla enintään 400 mg/m 3 (n) lyhytaikaisissa häiriötilanteissa, joiden yhteenlaskettu kesto ei ylitä 180 tuntia 12 kuukauden jakson aikana. Hiukkaspitoisuuden ylittäessä 400 mg/m 3 (n) on ryhdyttävä viipymättä toimiin päästön rajoittamiseksi. Mikäli normaalitoimintaan ei voida palata 48 tunnin kuluessa em. pitoisuusrajan ylityksen alkamisesta, ylityksen aiheuttavan yksikön toiminta on keskeytettävä. Häiriötilanteissa kuorikattilan päästöt voidaan tarvittaessa johtaa käsittelemättä ulos. Mikäli normaaliin toimintaan ei voida palata 24 tunnin kuluessa, on toimintaa rajoitettava tai se on keskeytettävä. Kuorikattila saa toimia ilman savukaasujen puhdistinlaitteita enintään 120 tuntia 12 kuukauden jakson aikana. 64. Laitevioista, häiriöistä ja muista tilanteista, jotka aiheuttavat poikkeuksellisia ja haitallisia päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava välittömästi Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä M real Oyj:lle ja Kaskisten kaupungille. Häiriöstä. joka aiheuttaa poikkeuksellisia ja haitallisia päästöjä mereen, on ilmoitettava välittömästi Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle. Ilmoitetuista häiriöistä on erikseen raportoitava ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden kanssa sovittavalla tavalla poikkeuksellisen tilanteen syyt, tehdyt toimenpiteet, arvio päästöistä ja vaikutuksista ympäristöön sekä toimet, joilla vastaavat tilanteet pyritään ehkäisemään. Riskinhallinta 65. Luvan saajan on päivitettävä ympäristöriskianalyysi ja riskinhallintasuunnitelma vuoden 2010 loppuun mennessä ja toimitettava ne Länsi Suomen ympäristökeskukselle viipymättä. Riskinhallintasuunnitelmassa on otettava huomioon ympäristönsuojeluasetuk
105 sen liitteet 1 ja 2, valtioneuvoston asetus nro 1022/2006 vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista sekä lupamääräyksessä 68. määrätty selvitys. Riskinhallintasuunnitelma on tarkistettava riskitasoon vaikuttavien olennaisten muutosten jälkeen. Päivitetty riskien hallintasuunnitelma on liitettävä ympäristöluvan tarkistamista koskevaan hakemukseen. Käyttöönotettavista uusista ympäristölle haitallisista aineista, joiden määrä tai ominaisuudet ovat sellaiset, että niillä voi olla olennaista merkitystä päästöjen määrään tai laatuun, on ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen niiden käyttöönottoa. Todetuista riskeistä, toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja riskinhallintasuunnitelman muutoksista on raportoitava ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä. Energiatehokkuus 66. Toiminnan energiatehokkuutta on seurattava ja sitä on parannettava suunnitelmallisesti. Toteutetut toiminnan energiatehokkuutta edistävät toimenpiteet on raportoitava vuosiraportissa. Pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevat selvitysvelvoitteet 67. Luvan saajan on jatkettava selvitystä ja toimenpiteitä toiminnasta ja jätevesien käsittelystä aiheutuvien haisevien rikkiyhdisteiden päästöjen pienentämiseksi. Selvitys ja suunnitelma toimenpiteistä päästöjen pienentämiseksi on esitettävä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristösuojeluviranomaiselle vuoden 2007 loppuun mennessä. Tarvittaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä viipymättä. Toimenpiteiden vaikutukset päästöihin on selvitettävä puolen vuoden kuluessa toimenpiteiden toteuttamisesta. Toimenpiteiden toteuttamista on jatkettava, jos osoittautuu, että päästöt aiheuttavat edelleen hajuhaittaa asutukselle. 68. Luvan saajan on tehtävä selvitys toiminnassa käytettävistä ympäristölle tai terveydelle vaarallisista kemikaaleista ja prosessissa muodostuvista yhdisteistä, joilla esimerkiksi myrkyllisyytensä tai pysyvyytensä vuoksi saattaa olla vaikutusta jäteveden tai lietteen laatuun, puhdistamon toimintaan tai ympäristölle. Selvitys on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuoden 2009 loppuun mennessä. Selvityksen tulokset on otettava tarvittaessa huomioon tarkkailuohjelmissa.
106 Tarkkailu ja raportointimääräykset Käyttö ja päästötarkkailu 69. Luvan saajan on tarkkailtava toimintaa ja siitä aiheutuvia päästöjä tämän päätöksen kohdan Käyttö ja päästötarkkailu mukaisesti, ottaen huomioon tämän päätöksen lupamääräyksistä tarkkailuun aiheutuvat täydennykset ja lisäykset. 70. Soodakattilan, meesauunin ja kuorikattilan kaikkien ilmaan johdettavien savukaasujen sisältämien epäpuhtauksien pitoisuudet on mitattava jatkuvatoimisilla mittalaitteilla ja varmistettava kertamittauksilla. Raportoinnin on perustuttava edellä mainittuihin mittauksiin. Kaikista mittauksista, jotka koskevat päästöjä ilmaan, on määritettävä mittaustulosten kokonaisepävarmuus 95 %:n luotettavuusvälillä. Jatkuvien rikkidioksidi ja typenoksidimittausten kokonaisuusepävarmuus saa olla enintään 20 %. Hiukkas ja TRS mittausten kokonaisepävarmuus saa olla enintään 30 %. Jos jatkuvissa mittauksissa hylätään jonakin päivänä enemmän kuin kolme tuntikeskiarvoa käytettävän mittausjärjestelmän toimintahäiriön tai huollon vuoksi, on mittaukset mitätöitävä. Jos jatkuvien mittausten tuloksista joudutaan hylkäämään mittaukset vuoden aikana yli kymmenenä päivänä, on ryhdyttävä toimiin mittausjärjestelmän luotettavuuden parantamiseksi. Jatkuvasti mitattavien TRS:n ja hiukkasten raja arvoon verrattava vuorokausikeskiarvo määritetään mitatuista raja arvoon verrattavista tuntikeskiarvoista, jotka saadaan vähentämällä mittaustuloksista kokonaisepävarmuus laskettuna raja arvon pitoisuudessa. Jatkuvasti mitattavien SO 2 :n ja NO x :n raja arvoihin verrattavat kuukausikeskiarvot määritetään mitatuista tuntikeskiarvoista. Ominaispäästöraja arvojen ja kuormitusten laskennassa on käytettävä mitattuja arvoja. 71. Puhdistamolle kemihierretehtaalta ja Kaskisten kaupungin viemäriverkostosta johdettavien jätevesien määrää ja laatua on tarkkailtava. Puhdistamolle johdettavia ympäristölle ja terveydelle haitallisia ja vaarallisia aineita sekä molybdeeniä ja näistä aiheutuvia päästöjä mereen on tarkkailtava. 72. Jäähdytysvesien määrää, laatua ja lämpötilaeroa sekä lämpöpäästöä on tarkkailtava viemärikohtaisesti. 73. Meluavien laitteiden kunnossapidossa on huolehdittava, että niiden aiheuttama meluhaitta ei pääse kasvamaan. Melulähteiden, joiden äänitehotaso on vähintään 100 db, äänitehotaso on tarkis
107 tettava mittaamalla kerran vuodessa ja melua ympäristöön aiheuttavan laitteen uusimisen jälkeen. 74. Tarkkailuohjelman on sisällettävä selvitys päästöjen tarkkailun tulosten luotettavuudesta, laadun varmennuksesta ja kokonaisepävarmuusrajoista sekä toimenpiteistä, joilla varmistetaan, että ilmoitetuissa epävarmuusrajoissa pysytään. Ohjelman on sisällettävä ulkopuolisen asiantuntijan arvio päästömittausjärjestelmän toimivuudesta. 75. Mittaukset, näytteidenotto ja analysointi sekä automaattisten mittausjärjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset sekä jatkuvatoimisten mittauslaitteiden laadun varmennus on suorittava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 76. Luvan saajan on laadittava yksityiskohtainen edellä mainitut täydennykset sisältävä käyttö ja päästötarkkailuohjelma ja toimitettava se Länsi Suomen ympäristökeskukselle 1.11.2007 mennessä. 77. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkistaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, tarkkailun kattavuutta tai lupamääräysten valvottavuutta. Ympäristövaikutusten tarkkailu 78. Luvan saajan on osallistuttava Suupohjan seudun ilman laadun yhteistarkkailuun Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 79. Luvan saajan on tarkkailtava mereen johdettavien päästöjen vaikutuksia meren tilaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen kirjeillään dnro 0895YO199 112, 12.4.2000 ja dnro LSU 2002 Y 1479 ja 0895YO199 112, 7.4.2005 ja 7.6.2005 hyväksymän vesistötarkkailun ohjelman mukaisesti sekä kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymän kalataloudellisen tarkkailuohjelman dnro 1709/5723,15.7.2005 mukaisesti. 80. Jäähdytysvesien johtamisen aiheuttamia virtaamamuutoksia ja lämpötilaeroja sekä vaikutuksia jääpeitteeseen on seurattava kahden peräkkäisen vuoden aikana vuosina 2009 2012. Seurannan perusteella jäähdytysvesien leviäminen on mallinnettava matemaattisesti ja arvioitava jäähdytysvesien vaikutukset meriveden laatuun ja käyttökelpoisuuteen sekä jääpeitteeseen ja jäällä kulkuun merialueella. Ehdotus selvityksen ohjelmaksi on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ja Pohjanmaan työvoimaja elinkeinokeskukselle tiedoksi 1.6.2008 mennessä.
108 Selvitys ja siihen liittyvät mallitarkastelut on tehtävä vuoden 2012 loppuun mennessä. Selvityksen tulokset on raportoitava ympäristökeskukselle ja Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle 31.5.2013 mennessä ja liitettävä lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen. 81. Luvan saajan on tarkkailtava jätehuoltoalueen vaikutuksia pohjaveteen ja vesistöön Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän sellutehtaan jätehuoltoalueen tarkkailuohjelman, dnro LSY 2004 Y 133, 1.2.2005 mukaisesti. Jätehuoltoalueen vaikutusten tarkkailuohjelma on päivitettävä uuden kaatopaikan käyttöönoton jälkeen ja esitettävä Länsi Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi 1.10.2008 mennessä. 82. Toiminnasta aiheutuva ekvivalenttimelutaso on selvitettävä mahdollisuuksien mukaan yhdessä teollisuusalueen muiden toiminnanharjoittajien kanssa ulkopuolisen asiantuntijan tekemin mittauksin lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa. Mittaukset on tehtävä ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti vuoden 2010 aikana. Mittaukset on suoritettava normaalissa tuotantotilanteessa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Mittauksia koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen on toimitettava ympäristökeskukselle 1.2.2010 mennessä. Mittaustulokset ja mittausraportti on toimitettava ympäristökeskukselle ja Kaskisten, Kristiinankaupungin sekä Närpiön kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille kolmen kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. 83. Tarkkailuohjelmia voidaan muuttaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Kirjanpito 84. Käyttö, päästö ja vaikutustarkkailuihin liittyvistä mittauksista, mittauslaitteistojen kalibroinneista, tarkastustesteistä, näytteen otosta ja analyyseistä sekä toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista on pidettävä tarkoituksenmukaisella tavalla kirjaa siten, että valvontaviranomainen voi tarkastaa, että tämän päätöksen lupamääräyksiä ja päästöjen rajaarvoja noudatetaan. Kirjanpitoon on liitettävä mittauksen tulokset, selvitys päästöjen laskenta tai arviointitavasta ja arvio tulosten edustavuudesta ja luotettavuudesta sekä muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot. Kirjanpito on säilytettävä 3 vuotta ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Kirjanpitoon on merkittävä ainakin seuraavat vuosiraportointia varten tarvittavat tiedot:
109 tuotanto ja käyntiajat prosessiyksikkökohtaisesti käytetyt raaka ja apuaineet sekä kemikaalit ja niiden määrät käyttötarkoituksen mukaan ryhmiteltynä energian käyttö sekä polttoaineiden laatu ja kulutustiedot prosessiyksikkökohtaisesti päästöt ilmaan (hiukkaset, typenoksidit, TRS, rikkidioksidi, klooriyhdisteet ja hiilidioksidi) prosessiyksikkökohtaisesti ilmaan johdettavien savu ja poistokaasujen puhdistinlaitteiden käyttö ja toimintatiedot mukaan lukien käyttöaste tai talteenottoastetiedot puhdistinlaitekohtaisesti epäpuhtauksien ja päästöjen sekä päästötietojen keruu ja käsittelyjärjestelmien käyttöä ja mittaustuloksia koskevat tiedot ylös ja alasajot, poikkeus ja häiriötilanteet, niiden ajankohdat, kestot, niiden aiheuttamat päästöt ja toimenpiteet, joihin niiden johdosta on ryhdytty raakaveden käsittely, käyttö ja johtamismäärät prosessiyksikkö ja sopimusosapuolikohtaisesti puhdistamolle tehtaalta, kemihierretehtaalta ja Kaskisten kaupungin viemäriverkostosta johdettavien jätevesien määrä ja laatu tehtaalta ja tehdasalueelta häiriötilanteessa ohijuoksutettujen jätevesien määrä ja laatu päästöt mereen vertailtuna lupamääräyksiin laskennalliset ja/tai arvioidut tiedot yksikkökohtaisista ominaispäästöistä mereen sekä kemihierretehtaan ja Kaskisten kaupungin päästöt mereen jätevedenpuhdistamon käyttö, toiminta ja puhdistustehokkuustiedot jäähdytysvesiviemäreistä mereen johdettujen vesien määrät, laadut ja lämpötilaerot sekä lämpöpäästöt viemärikohtaisesti yhteenveto mereen johdettuihin päästöihin vaikuttaneista poikkeus ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestosta, päästöistä ja toimenpiteistä, joihin niiden johdosta on ryhdytty melumittausten ja selvitysten tulokset yhteenveto (laatu, määrä, käsittelytapa, toimituspaikka) muodostuneista jätteistä jätenimikkeittäin sekä yhteenveto (laatu, määrä, varastointiaika, toimituspaikka) vuoden aikana ja lopussa välivarastossa olleista jätteistä jätenimikkeittäin tiedot kaatopaikalle sijoitetuista jätteistä, niiden määrästä, laadusta ja käsittelystä sekä kaatopaikkakelpoisuusselvityksistä tiedot jätetäytöstä ja tehdyistä rakenteiden kunnostustoimenpiteistä yhteenveto huolto ja korjaustoimenpiteistä yhteenveto ympäristöpäästöihin, jätteiden määrän vähentämiseen ja hyödyntämiseen sekä energiatehokkuuteen liittyvistä selvityksistä ja toimenpiteistä Raportointi 85. Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kaskisten, Kristiinankaupungin sekä Närpiön kaupunkien ympäristönsuojeluviran
110 omaisille edellistä vuotta koskeva käyttötarkkailun ja päästöjen tarkkailun vuosiraportti. Raportin on sisällettävä koko vuotta koskeva yhteenveto edellä lupamääräyksessä 84. määrätyistä tiedoista ja selvitys päästöjen laskentatavasta. 86. Luvan saajan on kunkin kuukauden loppuun mennessä toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kaskisten, Kristiinankaupungin sekä Närpiön kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille edellistä kuukautta koskeva kuukausiraportti toiminnan päästöistä, soveltuvin osin lupamääräyksen 84. mukaisesti. Raportoinnissa on käytettävä mahdollisuuksien mukaan sähköistä tiedonsiirtoa. Esitys raportin sisällöstä ja raportointitavasta on liitettävä ympäristökeskukselle 1.11.2007 mennessä toimitettavaan tarkkailuohjelmaan. 87. Luvan saajan on vuosittain kesäkuun loppuun mennessä toimitettava yhteisesti M real Oyj:n kanssa Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle, Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille edellistä vuotta koskevan vesistö ja kalataloustarkkailun vuosiraportit. 88. Ilmanlaadun yhteistarkkailun tulokset on samoin toimitettava yhteisesti M real Oyj:n kanssa vuosiyhteenvedon valmistuttua Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalatalousvelvoitteet ja korvaukset 89. Luvan saajan on istutettava vuosittain 40 000 Lapväärtinjoen kantaa olevaa vaellusikäistä vähintään 18 cm:n pituista meritaimenta ja 200 000 yksikesäistä keskimäärin vähintään 10 cm:n pituista vaellussiian poikasta Kaskisten merialueelle. Istutettavia kalalajeja ja niiden välisiä määräsuhteita voidaan muuttaa kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla kuitenkin niin, ettei istutuksista saatavan kalastuksen tuoton arvo pienene. Istutukset on tehtävä Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Istutusten tuloksellisuutta on seurattava tarkkailuohjelman avulla. 90. Luvan saajan on 31.7.2007 mennessä talletettava Länsi Suomen lääninhallitukselle 50 000 euron suuruinen vakuus mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Vakuus on asetettava pankkitalletuksena tai omavelkaisena pankkitakauksena. Toiminnan lopettaminen 91. Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen mahdollista toiminnan lopettamista esitettävä Länsi Suomen ym
111 päristölupavirastolle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista, toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja vaikutusten tarkkailusta. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Luvan saaja on maksanut aikaisempien päätösten perusteella korvaukset virkistyskäytön vaikeutumisesta rantakiinteistöjen haltijoille ja kalastuksen tuoton vähenemästä vesialueen haltijoille vuoden 2005 loppuun sekä kalastuksen vaikeutumisesta ammattikalastajille vuoden 1997 loppuun. Luvan saaja on sopinut tämän jälkeen aiheutuneista ammattikalastajavahinkojen korvaamisesta yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Hakemukseen on liitetty selvitys sopimatta olevan kalastajavahingon määräämiseksi tarvittavista tiedoista vuoden 2003 loppuun sekä luvan saajan esitys em. korvaukseksi. Toiminnasta ei luvan saajan käsityksen mukaan ole aiheutunut 2005 jälkeen, em. ammattikalastajavahinkoa lukuun ottamatta, korvattavaa vahinkoa. Hakemukseen ei tästä syystä ole liitetty tietoja, joiden perusteella rantakiinteistöjen virkistyskäytön vaikeutumista ja kalastuksen tuoton vähenemistä koskevat vahingot vuoden 2005 jälkeen voitaisiin määrätä korvattaviksi. Toiminnasta on aiheutunut em. ajankohdan jälkeen merialueen pilaantumista, joka jatkuu edelleen tämän päätöksen lupamääräyksistä huolimatta. Vaikka pilaantuminen on jonkin verran pienentänyt ja pienenee edelleen, se pienentää kalastuksen tuottoa ja vaikeuttaa rantakiinteistöjen virkistyskäyttöä. Edellä mainituista syistä ja koska toiminnasta johtuvien vahinkojen yksityiskohtainen selvittäminen viivästyttäisi kohtuuttomasti lupa asian ratkaisua, ympäristölupavirasto siirtää korvauksia koskevan asian ratkaistavaksi myöhemmin. Ympäristölupavirasto siirtää myös ammattikalastajavahinkoja koskevan korvausasian ratkaistavaksi myöhemmin, koska myös näiden vahinkojen selvittäminen hakemuksen sisältämää aikaa pidemmältä ajalta on mahdollista. Ympäristölupavirasto määrää luvan saajan toimittamaan ympäristönsuojelulain 68 :n perusteella ympäristölupavirastolle asiaa ratkaistaessa tarvittavat tiedot. Luvan myöntämisen yleiset perustelut Toiminta voidaan lupahakemuksen mukaisesti järjestää siten, että siinä noudatetaan ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten säännöksiä. Päätöksessä on otettu huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa säädetään. Lupaharkinnassa on otettu huomioon M real Oyj:n kemihierretehtaan ja sellutehtaan
112 toimintojen yhteisvaikutus. Päätöksessä on annettu ympäristönsuojelulain vaatimusten täyttämiseksi tarvittavat määräykset. Tehdas on toiminut samalla tehdasalueella 30 vuotta. Tehtaan toiminnassa ei ole tänä aikana tapahtunut muutoksia, jotka olisivat lisänneet päästöjä ympäristöön. Tehtaan päästöt ilmaan ovat tehtyjen muutosten ansiosta jonkin verran pienentyneet. Tehtaan päästöt mereen ovat pienentyneet merkittävästi biologisen puhdistamon käyttöön oton jälkeen 1990 luvun puolivälissä. Merkittävin ympäristöön vaikuttava muutos on ollut kemihierretehtaan käynnistyminen kaksi vuotta sitten. Se on lisännyt jonkin verran teollisuusalueen päästöjä. Kemihierretehtaan välittömien päästöjen lisäksi ovat sellutehtaan päästöt ilmaan ja mereen lisääntyneet, vaikka sellutehtaan tekniikkaa on uudistettu. Soodakattilan ilmajärjestelmä on modernisoitu ja kuorimo on uusittu parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaan sekä puhdistamon ilmastusaltaan ilmastusta on parannettu. Lisäksi sellutehtaalle rakennetaan uusi kaatopaikka, joka vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tehtaan tekniikka edustaa kuitenkin pääosin 1970 luvun tekniikkaa. Ottaen huomioon tehtaan ikä, siitä johtuvat uusimpien tuotanto ja puhdistusmenetelmien tekniset ja taloudelliset toteuttamismahdollisuudet sekä annetut lupamääräykset voidaan tehtaan kokonaisuutena arvioiden katsoa täyttävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnassa syntyy jätevesiä, jotka käsitellään luvan saajan biologisella puhdistamolla ja johdetaan käsittelyn jälkeen mereen. Jätevesistä ja jäähdytysvesistä aiheutuu pilaantumista tehtaan läheisellä merialueella. Pilaantuminen ja pilaantunut alue on viimeisen kymmenen vuoden aikana pienenentynyt ja pienenee edelleen, joskin hitaasti. Pilaantumisesta aiheutuvat vahingot on määrätty selvitettäväksi ja ratkaistavaksi myöhemmin. Kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi on päätöksessä määrätty kalatalousmaksu. Sellutehtaan toiminta aiheuttaa hiukkasten ja rikkidioksidin, typenoksidien ja haisevien rikkiyhdisteiden päästöjä ilmaan. Vaikutusalueen ilman rikkidioksidin, typenoksidien ja hiukkasten pitoisuuksien ei arvioida annettuja lupamääräyksiä noudattaen ylittävän valtioneuvoston ilman laadun ohjearvoista ja rikkilaskeutuman tavoitearvoista antaman päätöksen (480/1996) ohjearvoja eikä valtioneuvoston ilman laadusta antaman asetuksen (711/2001) raja arvoja, ottaen huomioon myös M real Oyj:n kemihierretehtaan toiminta. Päästöjä vähennetään puhdistinlaitteilla ja niitä on määrätty lupamääräyksissä edelleen vähennettäväksi. Päästöillä ilmaan ei tehtaan toimiessa normaalisti ole merkittäviä vaikutuksia ilman laatuun eikä laskeumaan. Häiriötilanteissa niistä, erityisesti haisevien rikkiyhdisteiden leviämisestä ympäristöön, aiheutuu hajuhaittaa, jonka syntyminen on pyritty estämään antamalla niistä lupamääräyksiä.
113 Tehtaan vanha kaatopaikka suljetaan ja tehtaalle rakennetaan vuonna 2007 uusi kaatopaikka, joka täyttää kaatopaikkoja koskevan lainsäädännön vaatimukset. Kaatopaikkatoiminnasta ja muustakaan toiminnasta ei aiheudu pohjaveden tai maaperän pilaantumista. Toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä häiriintymiselle alttiissa kohteissa valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia melutason ohjearvoja. Päästöistä ei voida edellä mainituista syistä johtuen arvioida aiheutuvan eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Onnettomuuksien ehkäiseminen ja niihin varautuminen on toteutettu riittävästi ohjeistuksella ja vastuutuksella sekä sijoittamalla kemikaalisäiliöt riittäviin suoja altaisiin ja käyttämällä muita päästöjen leviämisen ehkäisemiseksi tarpeellisia rakenteita. Toiminnalla ei ole vaikutuksia lähistöllä sijaitseviin Natura 2000 alueisiin. Toiminnasta ei aiheudu erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan taikka yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden huonontumista. Tehdas sijaitsee asemakaavassa teollisuus ja varastoalueeksi varatulla alueella. Jäteveden puhdistamo ja kaatopaikka sijaitsevat kaatopaikka ja allasalueeksi varatulla alueella. Toiminta on muutoinkin kaavan ja kaavamääräysten mukaista. Toiminnasta ei aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista. Toiminta täyttää siten ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset luvan myöntämisedellytykset. Lupamääräyksiä asetettaessa on otettu huomioon, mitä ympäristönsuojelulain 43 :ssä säädetään. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Polttoaineet Määräys 1. Tehtaalla käytettävän raskaan ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuutta koskevat määräykset ovat valtioneuvoston raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta antaman asetuksen (689/2006) mukaiset. Määräykset 2. 3. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia.
114 Valtioneuvoston asetusta jätteenpoltosta (362/2003) ei sovelleta ensiömassan tuotannon yhteydessä syntyvän kuituainetta sisältävän kasvisperäisen jätteen polttoon, kun jäte poltetaan tuotantopaikalla ja lämpö hyödynnetään. Soodakattilassa on lupamääräyksessä 2. hyväksytty poltettavaksi hakemuksen mukaisesti mustalipeän lisäksi prosessivesihaihduttamon konsentraattia ja jäteveden puhdistamon lietettä. Kuorikattilassa on lupamääräyksessä 3. hyväksytty poltettavaksi hakemuksen mukaisesti kuoren lisäksi jäteveden puhdistamon lietettä ja vähäisiä määriä omassa toiminnassa syntyvää palavaa jätettä, kuten salattavia tietoja sisältäviä asiakirjoja. Poltettavien jätteiden hyödyntäminen suuressa mittakaavassa ei ole muulla tavoin kohtuullisin kustannuksin mahdollista kuin polttamalla. Kemihierretehtaan haihduttamon konsentraatti koostuu puusta liuenneesta orgaanisesta aineesta sekä hakkeen imeytyskemikaalien ja valkaisukemikaalien jäämistä. Jäteveden puhdistamon liete sisältää ensiömassan tuotannon yhteydessä syntyvän kuituaineen lisäksi yhdyskuntajätevesistä peräisin olevaa lietettä. Yhdyskuntajätevedestä peräisin olevan lietteen osuus lietteen kokonaismäärästä on 0,5 1 %. Kaupungin jätevesien käsittely tehtaan puhdistamolla niiden sisältämien ravinteiden vuoksi vähentää puhdistamon lisäravinteiden annostustarvetta. Metsäteollisuuden ja kaupungin jätevesien yhteispuhdistus vähentää mereen joutuvaa typpipäästöä. Edellä mainituista syistä haihdutuskonsentraatin ja sellutehtaan jätevedenpuhdistamolta peräisin olevaan lietteen polttoon, siihen sisältyvästä pienestä yhdyskuntalietteen määrästä huolimatta, ei ole sovellettu jätteenpolttoasetusta. Jäteöljyjen polttaminen edellyttää tehokasta poltto olosuhteiden hallintaa ja päästöjen käsittelyä. Kuorikattilaa ei ole suunniteltu jätteiden polttamiseen. Lupaa jäteöljyjen polttamiseen kuorikattilassa ei ole annettu, koska hakemuksessa ei ole esitetty riittäviä selvityksiä päästöistä ja jätteenpolttoasetuksen edellyttämästä tarkkailusta. Päästöt ilmaan Lupamääräykset 4. 10. Ilmaan johdettavia päästöjä koskevissa lupamääräyksissä on otettu huomioon sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisen vaatimukset pienentää päästöjä että tehtaan iästä johtuvat tekniset rajoitukset parantaa puhdistustekniikkaa. Määräysten mukaiset, ilmaan johdettavia päästöjä koskevat raja arvot ovat tarpeen terveys ja viihtyisyyshaittojen estämiseksi ympäristön asuinalueilla. Pelkistyneitä rikkiyhdisteitä koskevilla raja arvoilla ja väkevien ja laimeiden hajukaasujen keräily ja käsittelyjärjestelmän käytettävyyttä koskevilla lupamääräyksessä 5. annetuilla määräyksillä
115 varmistetaan, että toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa eikä merkittävää viihtyisyyden vähentymistä. Rikki ja typpiyhdisteiden päästöjä koskevat rajoitukset lupamääräyksissä 6. ja 7. ovat tarpeen happamoittavan laskeuman rajoittamiseksi. Rikki ja typpiyhdisteitä koskevilla raja arvoilla varmistetaan, että toiminta vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia. Savukaasujen hiukkaspitoisuuden päästöjä koskevat rajoitukset lupamääräyksessä 8. ovat tarpeen parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamiseksi. Sulanliuottaja on merkittävä yksittäinen hiukkaspäästölähde. Sen poistokaasujen hiukkaspitoisuus ylittää merkittävästi parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla saavutettavan pitoisuustason. Toimenpiteet on mahdollista toteuttaa kohtuullisiksi katsottavin kustannuksin. Asetettu määräaika on tarpeen tarvittavien toimenpiteiden suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Soodakattilan savukaasujen typenoksidien raja arvossa ja typenoksidien ominaispäästöjä koskevassa raja arvossa lupamääräyksessä 9. on otettu huomioon BREF asiakirjan julkaisemisen jälkeen tehdyt selvitykset parhaalla tekniikalla saavutettavista NO x tasoista, NO x päästön ja rikkidioksidipäästöjen sekä energiatehokkuuden keskinäinen riippuvuus ja konsentraatin sekä mahdollinen lietteen poltto soodakattilassa. Lupamääräys 11. Kuorikattilalle annetut päästömääräykset perustuvat valtioneuvoston asetukseen polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi, typenoksidi ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta (1017/2002). Lupamääräys 12. Varakattilalle annetut päästömääräykset perustuvat kansalliseen pienten polttolaitosten parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskevaan selvitykseen (Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa, Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö/649, Helsinki 2003). Päästöt mereen Lupamääräykset 13. 17. Lupamääräyksellä 13. varmistetaan kaikkien haitta aineita sisältävien vesien johtaminen puhdistamolle käsiteltäväksi ennen niiden päästämistä mereen. Lupamääräyksen 14. raja arvot on asetettu päästötarkkailun, puhdistamolle johdettavan kuormituksen ja puhdistamon kapasiteetin perusteella sellaisiksi, että raja arvojen saavuttaminen huolimatta kemihierretehtaan jätevesien käsittelystä ja sellutehtaan tuotannon lisäyksestä on mahdollista. Raja arvot varmistavat sen, että toiminta ja jätevesien käsittely on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Raja arvoja määrättäessä on otettu huomioon puhdistamon biologisen käsittelyprosessin hallintaan liittyvät ongelmat häiriötilanteissa. Erillisiä vuosikeskiarvona annettavia raja arvoja ei ole annettu, koska kuukausikeskiarvona annettavat raja arvot riittävät päästöjen minimoimiseksi ja vastaavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
116 Sellutehtaan edustan merialueen tila ja käyttökelpoisuus ovat parantuneet mereen johdettavien päästöjen pienentyessä. Päästöt mereen vaikeuttavat kuitenkin edelleen vesistön virkistyskäyttöä ja aiheuttavat vahinkoa kalastukselle ja pienentävät kalastuksen tuottoa. Tästä syystä mereen johdettavia päästöjä koskevia lupamääräyksiä ei voi väljentää luvan saajan ehdotuksen mukaisesti toiminnan muutoksesta huolimatta, vaan päästöraja arvot on annettu lähes entisen tasoisina ottaen huomioon kemihierretehtaan jätevesistä aiheutuva puhdistamon kuorman kasvu. Vahingot ja haitat merialueella johtuvat pääosin jätevesien ravinnepäästöjen rehevöittävästä vaikutuksesta. Tästä syystä ravinnepäästöille, myös typpipäästöille, on määrätty raja arvot. Typpipäästön raja arvoa määrättäessä on otettu huomioon se, että puhdistamolle johdettavaan typpipäästöön on vaikea vaikuttaa tuotantoteknisin toimenpitein ja että mahdollisuudet typpipäästön rajoittamiseen ilman varsinaisten typenpoistoprosessien käyttöä jäteveden käsittelyssä, ovat rajalliset. Prosessivesien käsittelyä ja johtamista koskevat lupamääräykset perustuvat parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön vaatimuksiin. Lupamääräykset 18. 20. Sellutehtaalta ja kemihierretehtaalta mereen johdettavan jäähdytysveden määrä on huomattava. Lämmenneen jäähdytysveden johtaminen mereen vaikuttaa selvitysten mukaan paikallisesti merialueen lämpötilaan ja jääpeitteeseen. Se voi vaikuttaa myös merialueen biologiseen tilaan ja virtauksiin. Lupamääräykset on annettu merialueelle jäähdytys, sade ja hulevesistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi ja heikosta jäästä aiheutuvan onnettomuusriskin torjumiseksi. Melu Lupamääräykset 21. 23. Melua koskevat lupamääräykset on annettu toiminnasta aiheutuvan meluhaitan minimoimiseksi. Melutasoa koskeva lupamääräys 23. perustuu valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista (993/1992). Varastointi Lupamääräykset 24. 26. Toiminnassa käsitellään ja varastoidaan huomattavia määriä erilaisia raaka aineita, polttoaineita ja muita kemikaaleja sekä jätteitä, joiden käsittely ja varastointi aiheuttaa vaaraa terveydelle ja ympäristölle. Varastointia koskevilla määräyksillä pyritään varmistamaan, että toiminnan ympäristö ja terveysriskit otetaan riittävästi huomioon. Alle kolmen vuoden pituinen jätteiden ja massojen varastointi ennen niiden hyödyntämistä tai sijoittamista tehtaan omalle kaatopaikalle ei ole kaatopaikkatoimintaa eikä varastointiin tällöin sovelleta valtioneuvoston päätöstä kaatopaikoista.
117 Määräyksillä varmistetaan, että ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden varastoinnin riskit ovat mahdollisimman pienet. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Lupamääräykset 27. 31. Jätteiden käsittelyä koskevat määräykset on annettu jätteiden asianmukaisen käsittelyn ja hyödyntämisen varmistamiseksi. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Laitoksen toiminnasta muodostuvien jätteiden lajittelu ja varastointi jätejakeittain mahdollistaa jätteen sisältämän aineen hyötykäytön. Lupamääräyksessä 29. annettu lupa jätteen hyötykäyttöön teollisuusalueella maarakennuksessa mahdollistaa jätteiden hyötykäytön teollisuusalueella ilman ympäristölupaa tietyin ehdoin. Lupamääräyksessä 30. välivarastoinnille asetetut vaatimukset perustuvat haittojen minimointiin. Jäteasetuksen 6 :n mukaan ongelmajätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. Jätelain 6 :n nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa asiakirjaa koskevat määräykset. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan valvoa ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis tai käsittelypaikkaan. Kaatopaikka alue Lupamääräykset 32. 58. Lupamääräykset ovat tarpeen jätteiden loppusijoitustoiminnan ympäristöhaittojen minimoimiseksi sekä jätteiden mahdollisen myöhemmän hyötykäytön turvaamiseksi. Kaatopaikkaa koskevat määräykset on annettu soveltaen valtioneuvoston päätöstä kaatopaikoista (VNp 861/1997).
118 Vanhan kaatopaikka alueen sulkemiselle lupamääräyksessä 33. asetetulla määräajalla vähennetään maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Käytössä olevat vanhat loppusijoitusalueet eivät täytä kaatopaikoille lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. Vanhat kaatopaikka alueet on sen vuoksi suljettava ja jätteiden loppusijoitus siirrettävä vaatimukset täyttävälle alueelle. Vanhan kaatopaikka alueen käyttö on mahdollista asetettuun määräaikaan asti vuoden 2007 lokakuun loppuun saakka, vaikka sen pohjan vedenläpäisevyysarvot eivät täytä valtioneuvoston päätöksen mukaisia kaatopaikan pohjarakenteen tiiveysvaatimuksia. Jätteiden hyödyntämis ja käsittelypaikkojen vastaavan hoitajan nimeämisellä lupamääräyksessä 38. varmistetaan, että jätehuollossa on vastuuhenkilö, joka on selvillä loppusijoitus ja hyödyntämistoiminnoista ja niiden vaikutuksista. Valtioneuvoston päätöksen mukaisilla rakenteita koskevilla lupamääräyksillä estetään ja vähennetään pitkän ajan kuluessa syntyviä terveys ja ympäristöhaittoja sekä maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Pintarakenteita koskevilla lupamääräyksillä 49. 52. minimoidaan sadevesien suotautuminen jätteisiin ja edelleen ympäristöön. Kaatopaikan pintarakenteiden tiivistyskerroksessa on lupamääräyksessä 50. hyväksytty vedenläpäisevyys k 10 8 m/s, koska kaatopaikan suotovedet menevät tehtaan jätevesipuhdistamoon. Laadunvalvontaa koskevat lupamääräykset 45. ja 54. on annettu valvonnallisista syistä. Kaatopaikan lopputäyttöä ja sulkemista koskevilla lupamääräyksillä 53., 55. 57. varmistetaan, että kaatopaikka aiheuttaa mahdollisimman vähän ympäristön pilaantumisen vaaraa sulkemisen jälkeen. Lupamääräyksessä 58. määrätyn vakuuden tulee olla sekä laadultaan että määrältään hyväksyttävä. Vakuuden tulee olla helposti rahaksi muutettavissa eikä sen realisoinnin tule edellyttää vakuuden saajalta erityisiä toimia. Siksi vakuudeksi ei ole hyväksytty konsernivakuutta. Vakuuden suuruus on määritetty siten, että se kattaa läjitysalueiden muotoilu ja sulkemiskustannukset nyt sekä jälkihoidon aikaisen tarkkailun ja seurannan kustannukset tilanteessa, jossa toiminnanharjoittaja ei itse pysty vastaamaan velvoitteistaan. Vakuuden laskennassa on käytetty tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenteen hintana 20 /m 2. Häiriö ja muut poikkeukselliset tilanteet Lupamääräykset 59. 64. Poikkeustilanteita ja riskinhallintaa koskevat lupamääräykset ovat tarpeen toimintahäiriöiden sekä mahdollisten vahinkojen ja onnettomuuksien välttämiseksi ja näistä aiheutuvan haitan vähentämiseksi. Kyseisiin tilanteisiin tulee varautua ja varmistaa viranomaisten tiedonsaanti.
119 Tehtaan toiminnan rajoittaminen ja keskeyttäminen lupamääräysten 62. ja 63. mukaisissa tilanteissa on tarpeen terveyshaitan ja vakavan ympäristövahingon estämiseksi. Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvelvollisuus lupamääräyksessä 64. on ympäristönsuojelulain 62 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n mukainen. Riskinhallinta Lupamääräys 65. Raaka ja apuaineiden sekä kemikaalien käsittelyyn ja puhdistuslaitteiden toimintaan sisältyvien riskien vuoksi riskinhallintasuunnitelma on päivitettävä ja pidettävä ajan tasalla. Määräys perustuu ympäristönsuojelulain 5 :ään, jonka mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toiminnan ympäristöriskeistä. Energiatehokkuus Lupamääräys 66. Lupamääräys perustuu ympäristösuojelulain 43 :ään. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteiden soveltaminen toimintaan edellyttävät energian käytön minimointia. Pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevat selvitysvelvoitteet Lupamääräys 67. Jätevesien käsittelystä ja puhdistamisesta on viime aikoina aiheutunut hajuhaittaa, jota ei ole aiemmin samassa määrin esiintynyt. Luvan saaja on sen vuoksi määrätty jatkamaan toimenpiteitä syiden selvittämiseksi ja haitan rajoittamiseksi. Lupamääräys 68. Luvan saaja on hakemukseen liittyen selvittänyt toiminnassa käytettäviä ympäristölle tai terveydelle vaarallisista kemikaaleja ja prosessissa muodostuvia yhdisteitä, joilla on myrkyllisyytensä tai pysyvyytensä vuoksi vaikutusta jäteveden tai lietteen laatuun. Näiden käyttöön sisältyvien riskien vuoksi selvitys on uusittava. Tarkkailu ja raportointimääräykset Lupamääräykset 69. 88. Tarkkailua, kirjanpitoa ja tarkkailutulosten raportointia koskevat lupamääräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamiseksi ja valvomiseksi sekä toiminnan tulosten ja vaikutusten selvittämiseksi. Määräykset ovat ympäristönsuojelulain 5, 46 ja 108 :ien mukaiset. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat vaatimukset perustuvat jätteitä koskevilta osin myös jätelain 51 ja 52 :iin. Kalatalousvelvoitteet ja korvaukset Lupamääräykset 89. 90. Jätevesien johtamisesta kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvan vahingon ja haitan hyvittämiseksi on lu
120 van saajalle lupamääräyksessä 89. määrätty kalatalousvelvoite, joka on sama kuin edellisessä luvassa asetettu velvoite. Luvan saaja on lupamääräyksessä 90. määrätty asettamaan korvausten varalle vakuus, koska korvaukset toiminnasta aiheutuvan pilaantumisen korvaamiseksi on siirretty käsiteltäväksi myöhemmin. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Hakemukseen sisältyneet vaihtoehtoiset kaatopaikka ja jätteenkäsittelyratkaisut on tarkennettu ja otettu huomioon luvassa. Lupa ei sisällä maamassojen tai jätteiden varastoimista yli 3 vuotta kaatopaikka alueen ulkopuolella. Jätteiden säilyttämistä ja käsittelyä lietteiden käsittelyalueella altaissa ei sen keston vuoksi pidetä kaatopaikkatoimintana, vaan varastointina. Vaikutustarkkailuohjelmaan ei ole tehty lisäyksiä. Lisäysten tekeminen ei ole tarkoituksenmukaista, kun ohjelman hyväksyminen on delegoitu asianomaiselle viranomaiselle. Ympäristöluvassa ei voi antaa määräyksiä makeaveden altaan patoluukkujen auki pitämisestä tähän asiaan kuulumattomana. Tästä syystä vaatimus jätetään tutkimatta. Luvan saaja on peruuttanut ympäristölupahakemuksensa välivarastokentän sijoittamiseksi AA:n omistamalle kiinteistölle. AA:n asianajo ja muita kuluja koskeva vaatimus hylätään lakiin perustumattomana. Muilta osin lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon luparatkaisussa, lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa esitetyllä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään 31.5.2013 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tehdyistä käyttö, päästö ja vaikutustarkkailuista, yhteenveto lupamääräysten toteutumisesta ja häiriötilanteista viideltä viimeiseltä vuodelta, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteiden soveltamisesta toiminnassa ja muut ympäristönsuojeluasetuksen
121 8 12 :ssä soveltuvin osin mainitut ja tämän päätöksen lupamääräyksissä määrätyt selvitykset. Perustelu Korvattavat päätökset Ympäristöluvan lupamääräykset on tarkistettava samanaikaisesti kuin samalla teollisuusalueella sijaitsevan M real Oyj:n kemihierretehtaan lupamääräykset. Tämä lupa korvaa: Länsi Suomen vesioikeuden päätöksellä nro 35/1994/3, 20.6.1994 annetun, vesiylioikeuden päätöksellä nro 111/1995, 20.6.1995 osittain muutetun ja Länsi Suomen vesioikeuden päätöksellä nro 86/2002/3, 31.12.2002 tarkistetun, Vaasan hallinto oikeuden päätöksellä nro 04/0404/3, 23.12.2004 osittain muutetun ja korkeimman hallinto oikeuden päätöksellä taltionro 873, dnrot 615 ja 616/1/05, 15.4.2005, pysytetyn vesilain mukaisen jäteveden johtamista koskevan luvan, Länsi Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupamenettelylain mukaiset luvat dnro 0895Y0199 111, 16.5.1997 ja dnro 0895Y0199 112, 29.3.1999 ja Vaasan lääninhallituksen ilmansuojelulain mukaisen ilmoituksen johdosta antaman päätöksen nro 127A 2409, 22.12.1992. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Luvan saaja voi ottaa käyttöön uuden kaatopaikan lupamääräysten mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, mikäli asettaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle 10 000 euron suuruisen omavelkaisen pankkitakuun vakuutena ympäristön saattamiseksi ennalleen mahdollisen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Perustelut Toiminta sijaitsee teollisuusalueeksi kaavoitetulla alueella, joka on pitkään ollut teollisuuskäytössä. Toiminta on kaatopaikkatoiminnan muutosta lukuun ottamatta samanlaista kuin aiemminkin. Kaatopaikkatoiminnan muutos ei lisää päästöjä, vaan pitkän ajan
122 kuluessa pienentää niitä. Päätöksen toimeenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toimeenpanon kieltämisestä aiheutuisi luvan saajalle huomattavia vaikeuksia, jos uutta kaatopaikkaa ei voitaisi ottaa käyttöön, koska vanhaa kaatopaikkaa ei kaatopaikkalainsäädännön vuoksi voida enää käyttää lokakuun 2007 jälkeen. Vakuuden suuruutta määrättäessä on otettu huomioon toiminnan ympäristövaikutukset. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 35 4 momentti, 42, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45, 46 1, 3 ja 4 momentti, 52, 55 2 ja 3 momentti, 66 1 momentti, 68, 74 2 momentti, 90 ja 101 1 momentti. Laki eräistä naapuruussuhteista 17. Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi, typenoksidija hiukkaspäästöjen rajoittamisesta (1017/2002). Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006). Valtioneuvosten asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006). Jätelaki 4, 6, 15 ja 51. Jäteasetus 3, 8, 9, 10 ja 22. Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997, muut. 202/2006). Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001). Valtioneuvoston päätös (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä. Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003). Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 38 900. Perustelu Päätöksestä peritään ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan käsittelymaksuna ympäristöministeriön asetusten 1238/2003 ja 1237/2003 taulukkojen mukainen yhdistetty maksu siten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan käsittelymaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 % niiden toimintojen maksuista. Maksutaulukon mukaan sellutehtaan käsittelymaksu on 30 840, voimalaitoksen 5 610, ilmakaasutehtaan 2 800 ja kaatopaikan 7 710. Taulukoiden mukainen yhdistetty maksu on 30 840 + 0,5 x 5 610 + 0,5 x 2 800 + 0,5 x 7 710 eli yhteensä 38 900.
123 Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulaki 105 (86/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003). Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003). LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Kartta ympäristölupaan kuuluvista toiminnoista Kaatopaikka alueen kartta Valitusosoitus
124 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Aino Turpeinen Lea Siivola Hannu Kokko Seppo Aspelund Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Aino Turpeinen ja ympäristöneuvokset Lea Siivola, Hannu Kokko sekä Seppo Aspelund (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Lea Siivola. LSii/sn
Liite 1
Liite 2