ARKTISUUS SEUTUKAUPUNKIPILOTTI 30.8.2013 1
Sisällys: Sivu 1. JOHDANTO 4 2. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET OSATEEMOITTAIN 6 2.1 Arktiset suurhankkeet 6 2.1.1 Tavoitteet 6 2.1.2 Toimenpiteet 7 2.2 Arktisen teollisuuden ekosysteemi 10 2.2.1 Tavoitteet 11 2.2.2 Toimenpiteet 12 2.2.3 Teollisuuden ekosysteemipilotit 13 3. PILOTTIEHDOTUKSEN VASTAAVUUS ASETETTUIHIN TAVOITTEISIIN 15 3.1 Merkittävyys, innovatiivisuus, ketteryys 15 3.2 Verkostoituminen ja yhteistyö 15 4. YHTEYS KANSALLISIIN JA ALUEELLISIIN STRATEGI- OIHIN JA LINJAUKSIIN 15 4.1 Pilottimenettelyn yhteys Suomen arktiseen strategiaan 2013 15 4.2 Pilottimenettelyn yhteys valmisteilla olevaan Lapin arktisen erikoistumisen ohjelmaan 17 5. HANKKEEN ORGANISOINTI, OHJAUSRYHMÄ, RAHOI- TUS JA KUSTANNUKSET 17 2
Kemin Digipolis Oy Hakemus Tietokatu 6 30.8.2013 94600 KEMI ARKTISUUS - SEUTUKAUPUNKIPILOTTI Työ- ja elinkeinoministeriö Viite: Työ- ja elinkeinoministeriön 15.5.2013 julkaiseman "Haku seutukaupungeille tarkoitettuun pilottimenettelyyn" -kirje: Pilottimenettelyyn hakevat toimittavat 30.8.2013 mennessä työ- ja elinkeinoministeriölle suunnitelman. Seutukaupunkiverkosto on vuoden 2012 loppupuolelta lähtien hakenut menettelytapoja siihen, kuinka maakuntakeskusten ulkopuolella olevien elinvoimaisten, ketterien ja Suomen paikallishallinnon rakenteiden kannalta keskeisten seutukaupunkien roolia voidaan parantaa maamme alue- ja elinkeinopolitiikassa. Vuoden 2013 alun aikana asiasta käytiin neuvotteluja sekä järjestettiin yhteisiä valmistelutapaamisia TEM:n ja muiden ministeriöiden edustajien kanssa. Yhteistyössä tehtyjen valmistelujen perusteella TEM avasi 15.5.2013 haun seutukaupungeille tarkoitettuun pilottimenettelyyn. Suunnitelmia saapui määräaikaan mennessä viisi: Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Kauhajoki ja Kurikka Herkästi reagoiva ja pitkäjänteinen rakennemuutos seutukaupungeissa Salo Pk-teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky Rauma Matkailun ja hyvinvoinnin kehittäminen seutukaupungeissa Imatra Arktisuus Kemi Seutupilottimenettelyyn osallistuu alustavien suunnitelmien perusteella vähintään 36 kaupunkia. Valmistelussa olevat seutukaupunkipilotit ovat jalostuneet yhteisen valmisteluprosessin aikana ja ne muodostavat kokonaisuuden seutukaupunkikokoisten kaupunkien ja talousalueiden kansallisen kilpailukyvyn kehittämiseen. Viisi seutukaupunkipilottia muodostavat oman kokonaisuutensa, eivätkä ne ole päällekkäisiä tai kilpaile keskenään. Pilottien valmistelut on tehty pilottihankkeiden vetäjien yhteistyönä ja pilottien toteutuksen aikana tarkoitus on, että pilottien toimenpiteitä ja tuloksia jaetaan eri pilottien kesken. Joustavaa, herkästi reagoivaa ja tuloshakuista yhteistyötä tehdään siis sekä seutukaupunkipilottien kesken että suhteessa muuhun kansalliseen ja alueelliseen kehittämis- ja ohjelmatyöhön. 3
HAKEMUS SEUTUKAUPUNGEILLE TARKOITETTUUN PILOTTIMENETTELYYN ARKTISUUS SEUTUKAUPUNKIPILOTTI 1. JOHDANTO TEM:n seutukaupunkijaosto valitsi 8.3.2013 Kemin kaupungin koordinoimaan seutukaupunkipilottia teemalla: "Arktisuus. Kemin kaupunki on siirtänyt Arktisuus -teeman jatkovalmistelun Kemin Digipolis Oy:lle. Kemin Digipolis Oy kuuluu Kemin kaupungin konserniin. Yhtiön omistavat Kemin kaupunki, Tornion kaupunki, Keminmaan kunta, Tervolan kunta, Simon kunta ja Oulun yliopiston tukisäätiö. ARKTISUUS pilottiin osallistuvat seutukaupungit Kemin kaupunki / Digipolis Oy Kemi-Tornion seutu Lieksan kaupunki Rauman kaupunki SEK Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä yhteistyössä Kauhajoen ja Kurikan kaupunkien kanssa Potentiaaliset pilottiin osallistuvat seutukaupungit Keskustelut pilottiin osallistumisesta on erikseen aloitettu Forssan, Kokkolan, Iisalmen ja Raahen seutukaupunkien kanssa, jotka ovat alueiden yritysprofiileiltaan ja kehitysteemoiltaan tunnistettu potentiaalisiksi sekä lisäarvoa tuoviksi kumppaneiksi. Arktisuus valittiin verkoston kantavaksi pääteemaksi, koska aihe on liiketoiminnallisesti ajankohtainen, Kemillä on kokemusta arktisista toiminnoista ja aihe on linjassa Suomen arktisen strategian 2013 kanssa. Arktisuus-seutukaupunkiverkoston tarkoituksena on koota yhteismitallista, yhdessä määritellyillä kriteereillä saatua, yritystietoa sisältävä kokonaisuus seutujen potentiaalisista toimijoista valituilla pilottitoimialoilla. Tätä tietoa hyödynnetään yhteisten kehitystarpeiden ja muiden toimenpiteiden määrittelyssä, joiden tavoitteena ovat yritysten vientitoiminnan edistäminen teeman kohdealueilla, erilaiset konkreettiset pilotit tai demot sekä näistä saatavan tiedon ja muista seutukaupunkipiloteista saatavan vertaistiedon hyödyntäminen teeman jatkojalostamisessa. Mahdollisia tuloksia ovat esimerkiksi merkittävä määrä yritysten tai yritysryhmien kehitysprojekteja, yritysten yhteenliittymät, veturiyritysten synnyttämien yritysverkostojen monipuolistuminen ja kasvaminen, uudet asiakaskontaktit sekä toimijoiden kansainvälistyminen. Konkreettiset yritysten kehitysprojektit hankkeistetaan ELY:n ja Tekesin rahoitusinstrumenteilla. Mahdolliset innovatiiviset paikalliset pilotit tai kansalliset kokeilut käynnistettäisiin erillisrahoituksella. Kemin Digipoliksen toimesta on luotu Partnerbook sähköinen verkostoitumistyökalu (https://www.partnerbook.fi/), jonka ominaisuudet kuten yhteistyötila, räätälöitävät käyttöoikeudet ja yhteismitallisessa muodossa esitettävä yritystieto mahdollistavat kokonaisuuden hallinnoinnin 4
sähköisesti. Työkalu on alun perin rakennettu Fennovoiman aloitteesta ydinvoimalaprojektiin liittyvän toimittajaverkoston koontitarpeen pohjalta ja sen toimivuutta on ollut kehittämässä sekä pilotoimassa vajaa 50 yritystä. Esimerkkinä mainittakoon Partnerbookin etusivulle päivittyvät rsssyötteenä kaikki ruotsalaisen kaivosjätti LKAB:n merkittävät tarjoukset. Seutukaupunkikumppanien kanssa käytyjen neuvottelujen ja jatkokehittelyn pohjalta, päädyttiin Arktisuus-teeman täsmentämiseen seuraavasti: ARKTISUUS Pääteema jakautuu kahteen osateemaan: 1. Arktiset suurhankkeet 2. Arktisen teollisuuden ekosysteemi Globaali mielenkiinto arktisia alueita kohtaan on erityisesti mielenkiintoa arktisten luonnonvarojen hyödyntämiseen. Mm. Fennoskandian alueella tehdään erittäin merkittäviä investointeja luonnonvarojen jalostamiseksi sekä niihin liittyvän infrastruktuurin kehittämiseksi. Tämän kehityksen myötä suomalaisilla investointiratkaisuja toimittavilla yrityksille on avautunut uusia mahdollisuuksia, mutta myös suuria haasteita markkinoille pääsemisessä. Osateemalla Arktiset suurhankkeet edistetään suomalaisten yritysten pääsyä arktiseen investointimarkkinaan. Osateemalla 2. Arktisen teollisuuden ekosysteemi edistetään suomalaisten yritysten kehittymistä kansainvälisiksi kestävän kehityksen teknologia-, palvelu- ja ratkaisutoimittajaksi ja toimijoiksi. Kokonaisuutena Arktisen teollisuuden ekosysteemi -osateemassa pyritään entistä parempaan arktisten olosuhteiden hallintaan ja teollisuuden materiaalivirtojen hyödyntämiseen. Arktinen olosuhdeosaaminen on sisään rakentunut erityisosaamisalue suomalaisessa teollisuudessa ja sen palveluyrityksissä. Pohjoisten alueiden luonto on herkkää ja etäisyydet pitkiä, energia- ja materiaalitehokkuus ovat kannattavan ja kestävän toiminnan edellytyksiä. Tähän tähdätään teollisen tuotannon sivuvirtojen hallinnalla mm. korvaamalla arktisen alueen infrastruktuurin rakentamisessa neitseellisiä luonnonvaroja uusiomateriaaleilla (parantaa usein myös tuoteominaisuuksia) ja mahdollisella symbioosituotteiden kehittämisellä. Projektihallinto on osateemojen yhteinen ja siihen sisältyy seutukaupunkien verkoston koordinointi, yritysverkoston kokoaminen, yritysten luokittelukriteerien määrittäminen ja hyödyntäminen sekä toimenpiteiden aikatauluttaminen ja toimenpiteiden välisten synergioiden hyödyntäminen. Kokonaisuuden paremmaksi hahmottamiseksi nämä osiot kuitenkin listataan myös erillisinä osateemoissa. Kemi-Tornio alueen ja seutukaupunkikumppanien yritysverkostoista on hakemuksen valmisteluvaiheen keskusteluissa alustavasti arvioitu löytyvän noin 80 potentiaalista yritystä teeman toimenpiteisiin. Teeman yrityslähtöisyys ja tavoitteellisuus liittyen erilaisiin pilotteihin on parhaiten toteutettavissa kohtuullisen kokoisella yritysryhmällä, jotta toimenpiteet toteutuvat mahdollisimman laadukkaina. Osallistuvia yrityksiä ei rajata hankkeesta niiden sijainnin perusteella suhteessa teeman kumppaneihin vaan halukkaat uudetkin yritystoimijat ovat tervetulleita, itseisarvo teemassa 5
ei ole kumppanimäärän ja yritysverkoston kasvattaminen vaan laadukkaat pilotointitoimenpiteet suhteessa yritysten ja kumppanien odotuksiin. 2. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET OSATEEMOITTAIN 2.1 Arktiset suurhankkeet Kohdemarkkinat Pohjois-Norja, Pohjois-Ruotsi, Luoteis-Venäjä Investoinnit kohdealueella, erityisesti luonnonvarojen hyödyntämiseen: offshore, kaivokset, teollisuus (prosessi- ja elintarviketeollisuus) ja infrastruktuurin rakentamiseen (rakentaminen, infrarakentaminen ja logistiikka) liittyvät investoinnit Jokainen kohdemarkkina vaatii oman erityisosaamisensa sekä välittäjänä toimivalta asiantuntijalta että vientiin pyrkivältä yritykseltä. Ensimmäisessä vaiheessa tunnistetaan kriteerit, joiden avulla voidaan tunnistaa kansainvälistymishaluisten ja -kykyisten yritysten toiminnan taso sekä kypsyys ja tavoitetila suhteessa kohdemarkkinoiden vaatimuksiin ja haastavuuteen. Kriteerien pohjalta yritykset sijoitetaan kuvan 1. kaltaiseen matriisiin, jolloin eritasoiset ja eri markkinoille suuntautuvat toimenpiteet kohdistuvat mahdollisuuksien mukaan juuri oikealle yritysryhmälle. Tällä vältetään resursseja tuhlaava jokaiselle jotakin, ei kenellekään mitään -tyyppinen toiminta ja mahdollistetaan laadukas täsmätoiminta verkoston sisällä. Oletettavasti myös eri matriisin lokeroissa olevilla yrityksillä on havaittavissa samanlaisia kehitys- sekä muita tarpeita (osaaminen, kielitaito, avainhenkilöt, verkostoituminen, kumppanit, rahoitus jne.) ja tällä työllä voidaan osaltaan parantaa koulutusten ym. laatua sekä alueellista saatavuutta. Samalla tavalla kuin panostetaan yrityksiin, on myös satsattava parhaiden asiantuntijoiden löytämiseen liittyen yrityksille ovien avaamiseen kohdemarkkinoilla. Etenkin Pohjois-Norjan offshore ja Luoteis-Venäjän markkinoille yleensä ei ole tarjolla liikaa hankintaketjun tuntevia toimijoita. Samaiset asiantuntijat ovat myös hyviä resursseja hankitun investointitiedon analysoinnissa ja toimenpiteiden ajoituksessa. Toinen potentiaalinen tapa päästä sisään haastaville markkinoille on markkinoilla jo toimivien tähtiyritysten vanavedessä eli veturiyritysten verkostossa. Etenkin öljy- ja kaasualalle tämä voisi olla toimiva reitti. Myös tähtiyritysten välisen yhteistyön edistäminen kuuluu hankkeen painospistealueisiin alueisiin, koska toiminnassa on nähtävissä potentiaalia mataloittaa markkinoillepääsyn kynnystä sekä samaan aikaan tarjoutuu mahdollisuus suurempien ja laadukkaampien kokonaisuuksien tarjoamiseen. 2.1.1 Tavoitteet: Tunnistetaan seutukaupungeittain kansainvälistymiskykyiset ja kansainvälistymishaluiset yritykset sekä niiden kyvykkyyden taso luoduin luokittelukriteerein Luodaan kansainvälistymiskykyisten ja kansainvälistymishaluisten yritysten toimijamatriisi, josta käy ilmi yritykselle sopiva vientimarkkina(t), potentiaalinen viennin toimiala tai -alat ja yrityksen oma kyvykkyyden taso luoduin luokittelukriteerein Tehdään eritasoisia aktivointitoimenpiteitä eri yritysluokitteluportfolioissa oleville yritysryhmille: 1. Yritykset kasvun kynnyksellä ja herättely-infot, 2. Potentiaaliset kansainvälistyjät ja fact finding - tapahtumat, 3. Tähtiyritykset ja konkreettiset myyntimatkat ja tilaisuuksia pyritään järjestämään webinaareina 6
Luodaan konseptit: 1. Yritysten arktisen erityisosaamisen tunnistamiseksi ja 2. Arktisen olosuhdeosaamisen tuotteistamiseksi ja brändäämiseksi Tuodaan seutukaupunkiverkoston yhteistyökumppaneiden käyttöön ajantasainen investointitieto Synnytetään tämän koordinaatiohankkeen avulla konkreettisia kehittämishankkeita yrityksille ja yhteistyöverkostolle. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kunkin kaupunkiseudun ELY-keskusten ja TE-toimistojen kanssa. Arktiset suurinvestoinnit -osateeman toimenpiteet johtavat mahdollisesti hyvin nopeasti yritys- tai yritysryhmäkohtaisiin kehittämistoimiin, joita voidaan edistää, tehostaa ja nopeuttaa erittäin merkittävästi ELY-keskusten rahoitusinstrumenteilla. Myös yritystietoon ja - tarpeisiin liittyvän informaation jouheva liikkuminen viranomaisten ja kehittäjien välillä tuottaisi huomattavia synergiaetuja. 2.1.2 Toimenpiteet: Seutukaupunkien verkoston koordinointi sekä yhteisten sekä seudullisten toimenpiteiden suunnittelu ja seuraaminen Kohdeyritysten tunnistaminen seuduittain esim. Teollisuus- ja kaivospalveluyritykset, infra- ja talorakentamisen yritykset Kriteerinä kyky ja halu toimia kansainvälisessä arktisessa investointimarkkinassa Määritellään luokittelukriteerit kohdeyrityksille Kriteerit luodaan hankkeen alkuvaiheessa Vertaistiedon hyödyntäminen Rauman Pk-teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky -pilotin kanssa rinnakkain Esimerkki kohdeyritysten luokitteluksi Tähtiyritykset (toimivat jo tai on näyttöä kansainvälisestä liiketoiminnasta) Potentiaaliset (konsepti mahdollistaa kansainvälisen liiketoiminnan, näyttöä kotimaassa) Kasvun kynnyksellä (tunnistettu potentiaali, mutta ei kansainvälistymisvalmiuksia, paljon kehittämistarpeita) Tuloksena syntyy yritysmatriisi, jossa yritysten halua ja kykyä olla mukana arktisissa investoinneissa verrataan ennakoituun liiketoimintapotentiaaliin lähialueilla toimialoittain 7
A r k t i s u u s Pohjois-Ruotsi Pohjois-Norja Luoteis-Venäjä Teollisu us Kaivos Infra Teollisu us Offshor e Kaivos Infra Teollisu us Offshor e Kaivos Infra Tähtiyritykset Potenti aaliset Kasvun kynnyk sellä Kuva 1. Malli yritysmatriisista (teollisuus = prosessi- ja elintarviketeollisuus, offshore = öljy ja kaasu, infra = rakentaminen, infrarakentaminen ja logistiikka) Määritellään eritasoiset aktivointitoimenpiteet eri yritysluokitteluportfolioissa oleville yritysryhmille Esim. 1. Yritykset kasvun kynnyksellä ja herättely-infot, 2. Potentiaaliset kansainvälistyjät ja fact finding -tapahtumat, 3. Tähtiyritykset ja konkreettiset benchmarkkausmatkat ja tilaisuuksia pyritään järjestämään webinaareina Esille nousseisiin kehittämis- ja muihin tarpeisiin liittyvät toimenpiteet Esim. ELY-keskusten rahoitusinstrumenttien hyödyntäminen ja koulutukset Lopullisena tavoitteena käytännön pilotit ja demot erillisrahoituksella Asiantuntijakartoitus liittyen yritysten kansainvälistymiseen valituilla markkinoilla Esim. Pohjois-Norjan ja Luoteis-Venäjän offshore-markkinat tuntevat toimijat vuoden 2013 tilanteessa ovat vähissä Kohdeyritysten arktisen olosuhdeosaamisen tunnistaminen ja konseptointi Yrityskohtaisesti tai yritysryhmäkohtaisesti 8
Valitut caseyritykset: Lieksa, Rauma, Suupohja ja Kemi-Tornio seutu yhteensä 5-8 kpl Tunnistettujen menestyskonseptien monistamisen mallintaminen (konseptin menestystekijät sovitettava kohdeyrityksen toimintakulttuuriin sen sijaan, että yritetään siirtää kulttuuri caseyrityksestä) Kehittämistoimenpiteiden tunnistaminen ja esittäminen kohdeyrityksille (voi olla yrityskohtaisia ja/tai yritysryhmäkohtaisia sekä seudullisesti toteutettavia ja valtakunnallisesti toteutettavia) Yritysten välinen verkostoituminen ja yhteenliittymien edistäminen Sisältäen myös yrityksille tarvittaessa täsmäkumppanihakua seutukaupunkikumppanien yritysverkostoista Investointitiedon seuranta ja tiedon jakaminen Ostetaan investointitieto ulkopuoliselta palveluntarjoajalta (potentiaalisia toimittajia voisivat alustavasti olla esim. RPT Docu, Barentskeskus Finland tmv.) Arktinen olosuhdeosaaminen on sitä, että ihmiset, koneet, laitteet, yritykset, infrastruktuuri, koko yhteiskunta osaa toimia kylmän ja talven olosuhteiden lisäksi erittäin suurissa olosuhdevaihteluissa. Ihmisten täytyy pystyä toimimaan tehokkaasti ja turvallisesti. Koneiden, laitteiden, teollisuuslaitosten pitää toimia äärimmillään 85 celsius asteen lämpötilan vaihteluissa (-50 - +35), erilaisissa sateissa ja tuulissa (vesisateesta, jäätävään tihkuun ja lumipyryyn), suurissa kosteusvaihteluissa sekä maksimaalisessa valon vaihteluissa (yötön yö vs. kaamos). Arktinen olosuhdeosaaminen on kokonaisvaltaista olosuhteiden hallintaa ja hyödyntämistä. Erityisenä haasteena yrityksillä on tunnistaa, kehittää ja konseptoida arktisia erityisvahvuuksiaan uudeksi liiketoiminnaksi. 9
A r k t i s u u s Investointifakta Arktisen olosuhdeosaamisen caset Yritysten luokittelu Asiantuntijoi den kartoitus Kehittämistoimenpiteiden määrittely Aktivointi: tilaisuudet Kohdeyritysten tunnistaminen Määritellään luokittelu kriteerit Yhteenliittymät Yritysryhmien hankkeet Erillisrahoitus Yrityshankkeet Kuva 2. Arktiset suurhankkeet osateeman etenemisen kuvaus 2.2 Arktisen teollisuuden ekosysteemi Arktisen teollisuuden ekosysteemi -osateema on rakennettu suurteollisuuden vahvan kysynnän pohjalta ja samassa yhteydessä havaittuun palveluntarjoajien puutteeseen toimialalla etenkin arktisella alueella. Niin teollisuudessa kuin myös yhdyskunnissa syntyy tuotannon ja muiden toimintojen sivutuotteina virtoja, jotka ovat tuotteistettavissa sivutuotteiksi tai hyödynnettävissä nykyistä paremmin myös jätestatuksen omaavina. Suurilla toimijoilla on tahtotila keskittyä ydinliiketoimintaansa ja tämä luo kysyntää innovatiivisille palveluyrityksille, jotka voisivat uusilla teknologioilla, uusilla toimintakonsepteilla ja tuotteistetuilla palvelupaketeilla luoda uusia ekoliiketoiminta-alueita teollisuuden ja yhdyskuntien sivuvirroista. Kun uusi konsepti saadaan luotua ja integroitua yhteen globaalin teollisuustoimijan yksikköön, on se pienillä muutoksilla monistettavissa myös muihin toimipaikkoihin sekä vastaavanlaisille toimijoille globaalisti. Sivuvirtojen hyödyntäminen on suurelta osin myös olosuhteiden ja aineominaisuuksien tuntemusta sekä hallintaa. Jokaisella tuotannon sivuvirralla on omat erityispiirteensä ja ominaisuutensa, jotka vaihtelevat esimerkiksi materiaalin jäähdytyslämpötilan ja varastointipaikan olosuhteiden mukaan. Olosuhdeosaamisella voidaan siten mm. parantaa ja muokata sivuvirran ominaisuuksia sekä parantaa käsittelyprosessin saantoa tai ainakin taata prosessin toiminta muuttuvissa olosuhteissa. Arktinen olosuhdeosaaminen, myös sivuvirtojen hyödyntämisessä, on tunnistamista ja 10
tuotteistamista vaativa sekä tätä kautta mahdollinen kilpailuetu yritysten toiminnassa ja kansainvälistymisessä. Parhaimmillaan olosuhteiden hallinnalla on erittäin positiiviset vaikutukset prosessien materiaali- ja energiatehokkuuteen, kun esimerkiksi lopputuotteen ominaisuuksia voidaan parantaa nopealla jäähdytyksellä talvipakkasessa sekä samalla epäkurantin tavaran määrä minimoituu. Osateeman puitteissa ensisijaisena tarkoituksena on tuottaa seutukaupungeille vertaistietoa muiden alueiden konsepteista, yhdistää teollisuuden tarpeet ja innovatiiviset palvelutoimijat sekä muodostaa toimivia yritysverkostoja myös seutukaupunkikumppaneiden välille. Lisäksi osateemassa on tarkoitus etsiä parhaita malleja yhteistyössä Suupohjan Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit - teemaverkoston kanssa, mm. siitä miten kunnat voivat edistää innovatiivisia vihreitä hankintoja ja luoda edelläkävijämarkkinoita. Osateeman pohjatyö liittyen seutukaupunkien sivuvirtojen, ekolokeroiden ja veturitoimijoiden kartoittamiseen tehdään seutukaupunkien omilla resursseilla tai hyödynnetään jo olemassa olevaa tietoa. Kemi-Tornion seudulla ja Raumalla tällainen sivuvirtojen ja toimijoiden kartoitustyö on käynnistymässä. Seuraava vaihe on sitten potentiaalisten hyödyntämiskohteiden sekä innovatiivisten palveluyritysten uusien liiketoimintamahdollisuuksien eli ekolokeroiden tunnistaminen ja myös tämä vaihe suoritetaan seutukaupunkitoimijoiden omilla resursseilla. Yhteisellä koordinaatiolla voidaan edistää Sitran ja muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä liittyen esimerkiksi Sitran NISP (National Industrial Symbiosis Programme) -konseptin hyödyntämiseen sivuvirtojen ja ekolokeroiden tunnistamisessa sekä yhteismitallisen tiedon keräämisessä. Tämä toimintatapa mahdollistaa omalta osaltaan myös seutukaupunkikumppanien verkostojen ulkopuolelta tulevien yritysten liittymisen kokonaisuuteen. Raumalla Sitran NISP - konseptin mukainen työpaja järjestettiin 27.8.2013 ja tätä vertailutietoa voidaan hyödyntää ja jalostaa yhteisissä jatkotoimenpiteissä. Osateemassa tätä kerättyä tietoa koostetaan sekä toimijoita verkostoidaan keskenään ja samassa yhteydessä kerätään tietoa parhaista käytännöistä eri alueilla. Kohdemarkkina teollisuuden ja yhdyskunnan sivuvirtojen hyödyntämisen suhteen yleensä seudullinen koska logistiikka rajoittaa kannattavaa hyödyntämisetäisyyttä, mutta kuten aiemmin todettua, niin palveluratkaisujen suhteen kohdemarkkinat ovat parhaimmillaan globaalit. 2.2.1 Tavoitteet: Löytää teollisuuden ja yhdyskunnan sivuvirroille uusia hyödyntämiskohteita Koota potentiaaliset toimijat ja sivuvirtojen tarjoamat mahdollisuudet seutukaupungeissa sekä niiden ympäristössä yhdeksi kokonaisuudeksi Edistää palveluyritysten uuden liiketoiminnan kehittymistä sivuvirtojen hyödyntämisen ympärille vertailutiedon ja benchmarkkauksen avulla Tarjota seutukaupunkitoimijoille mahdollisuuksia (eko)imagonsa parantamiseen ja ekoinnovaatioiden hyödyntämiseen sekä edelläkävijämarkkinoiden luomiseen yhteistyössä Suupohjan kanssa Luoda kumppanuuksia hyödyntämällä eri seutukaupunkien osaajia ja osaamista 11
Konkreettisen pohjan luominen yhteistyölle yhteismitallisen tiedon avulla liittyen sivuvirtoihin ja parhaisiin hyödyntämiskäytäntöihin, lopputuloksena esim. benchmarking-tiimi, vapaamuotoinen yhteistyöryhmä tai muu foorumi yhteistyössä Suupohjan ja Rauman teemojen kanssa Kemin, Suupohjan ja Rauman seutukaupunkipilotti-verkostoista on alustavan kartoituksen perusteella löydettävissä hyvin ristiin hyödynnettävää osaamista: Kemi ja teollisuuden sivuvirrat + käytännön hyödyntäminen, Suupohja ja elintarviketeollisuuden sivuvirrat + logistinen osaaminen, Forssa ja yhdyskuntajäte + logistinen osaaminen, Rauma ja kierrätysteknologia + hiilineutraalit kunnat (HINKU), Salo ja kestävä kaavoitus, Forssa ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen + jätelogistiikka, Lohja (& Rauma) ja vesiosaaminen, Kannus (& Kaskinen) ja metsiin sekä muihin bioraaka-aineisiin liittyvä osaaminen, joista on synnytettävissä hyvä benchmarking-tiimi tai muu vastaava foorumi. 2.2.2 Toimenpiteet: a. Verkoston kokoaminen ja koordinointi a) Teollisuuden ja yhdyskunnan sivuvirtojen koostaminen olemassa olevan tai muilla resursseilla kerätyn tiedon pohjalta Työpajat tiedon kokoajina ja levittäjinä b) Potentiaalisten pk-yritysten koostaminen seutukaupunkien tietojen pohjalta ja yritysten arviointi mahdollisuuksien mukaan ensimmäisessä osateemassa luoduin kriteerein c) Muiden veturitoimijoiden listaaminen alueilta: teollisuus, asiantuntijat ym. d) Investoinnit: ennakointi, mukanaolo, lisäarvon tuotto Ennakkosuunnittelu ja valmistautuminen investointikohteissa, joissa syntyy sivuvirtoja tai jotka voivat mahdollisesti hyödyntää olemassa olevia sivuvirtoja Mahdollisessa aikaisessa ratkaisuiden tarjoaminen osaksi investoinnin projekti- ja prosessisuunnittelua Tilanteen päivittäminen tasaisin väliajoin Alueella olevan sivuvirran hyödyntäminen uuden tuotannon raaka-aineena (tarkastelu mitä lisäarvoa alue voi tuottaa investoinnille) b. Tunnistetaan ekolokerot ja edistetään edelläkävijämarkkinoita vertailutiedon pohjalta a) Liiketoimintamahdollisuudet palveluyritysten näkökulmasta Osaaminen Palvelut Tuotteet ja teknologia Toimintatavat ja menetelmät Potentiaaliset sivuvirrat ja saatavuus Uudet liiketoimintakonseptit Yhteistyömallit teollisuuden kanssa Yhteistyömallit partneriverkoston kanssa 12
b) Hyödyntämismahdollisuudet Symbioosituotteet Asiakkaiden tarpeet c) Edistetään edelläkävijämarkkinoita yhteistyössä seutukaupunkitoimijoiden kanssa Innovatiiviset hankinnat (esim. elinkaarilaskenta arviointiperusteena) Kestävä kaavoitus ja uudet luvitusratkaisut c. Potentiaalisten palvelutoimittajien verkostoituminen Yritysten välinen verkostoituminen ja yhteenliittymien edistäminen d. Benchmarking: uudet teknologiat (BAT) ja innovaatiot Pyritään järjestämään yhteinen foorumi yhteistyössä seutukaupunkikumppanien kanssa e. Mahdolliset hyödyntämiset esteet Olosuhteiden hallintaan liittyvät ongelmat Muut ongelmat 2.2.3 Teollisuuden ekosysteemipilotit Kemi-Tornion seudulla tiiviillä 30 kilometrin säteellä toisistaan toimii globaalillakin tasolla ainutlaatuinen metsä-, teräs- ja kaivosteollisuuden keskittymä, joka tarjoaa erinomaisen innovaatioalustan symbioosituotteiden ja teollisen ekosysteemin arktiseksi pilottialueeksi. Innovaatiopotentiaalia lisää alueella syntyvä vuotuinen n. 1 000 000 tonnin sivutuotevirta sekä merireitti tuotteiden hyödyntämisalueen laajentamiseksi. Kaupunkiseutu, jossa toimii kokoon suhteutettuna erityisen paljon osaamis- ja teknologiaintensiivisiä teollisuuden palveluyrityksiä luo potentiaalisen pohjan uusien eko- ja palveluinnovaatioiden syntymiselle, kaupallistamiselle ja viennille. Teollisuusvirtojen pohjalta on jo syntynytkin innovatiivisia vientituotteita ja uusia mahdollisuuksia tuotteistukseen on tunnistettu. Tämän pilottikohteen ympärille pyritään pitkäjänteisellä kehitys- ja yhteistyöllä luomaan Arctic cleantech -konsepti. Suupohjan seutukunnalla Honkajoella on 1980-luvulta asti toiminut eläinperäisiin sivutuotteisiin erikoistunut toimijaverkosto. Lihantuotannon sivutuotteiden sisältämät valkuainen, ravinteet (fosfori ja typpi) sekä energia (rasva) saadaan prosessissa talteen ja hyödynnetään rehun valmistuksessa, lämpö- ja sähköenergian tuottamisessa sekä biodieselin valmistuksessa. Myös prosessin ylijäämälämpö hyödynnetään kasvitarhoilla. Tämän symbioosimaisen toimintamallin kokemusten hyödyntäminen elinkaarensa alkuvaiheissa olevissa muissa pilottikohteissa toisi hyvää vertailutietoa sekä kehittämismallia tulevaisuuteen. Toisaalta myös esimerkiksi teollisuuden integraateista voi löytyä kehittämisideaa Honkajoelle. 13
Raumalla on käynnistymässä sivutuotevirtojen ja toimijoiden kartoitus. Jos Kemi-Tornio seudun pilotointiin tehty esiselvitys toimii vertailukohtana, niin kartoituksessa tulee hyvin todennäköisesti löytymään yksi tai useampia kiinnostavia pilotointikohteita, joista hankkeen aikana prosessin edetessä valitaan konkreettinen kohde pilottimenettelyyn. Vastavuoroisesti muut kumppanit voivat hyödyntää Rauman ja LOURA-alueen kokemuksia liittyen 27.8. pidettyyn Sitran NISP -työpajaan. Lieksan osalta on selvityksessä mahdollisuus pilottiin liittyen Pankakosken kartonkitehtaan Pankaboard Oy:n sivuvirtoihin. - Maailmanluokan asiakkaat - Innovaatioalusta Seudullinen TEOLLINEN PILOTOINTI- YMPÄRISTÖ - Vaativat olosuhteet - Sivuvirrat (jäte vai hyödyke?) A r k t i s u u s Lupaviranomai nen Palautetaan omaan prosessiin Intressi: -Kestävä kehitys YHDYSKUNNAT: - Resurssitehokkuus -Yhdyskuntajäte -Jätteiden minimointi - Luvitetut -Sivuvirtojen kaupallistaminen pilottiympäristöt Resurssiviisas yhdyskunta Myydään hyödykkeeksi Kaatopaikalle Ratkaisut ja palvelut Uudet symbioosituotteet TKI KOULUTUS: -Aalto, Oy, LY, LAMK - Sektoritutkimuslaitokset - ammattiopistot Paljon fraktioita Ketterä YVA- ja luvitusprosessi ARKTISET TEOLLISUUS- JA EKOSYSTEEMI- PALVELUYRITYKSET TULOS: -Uudet konseptit, palvelut -Uudet symbioosituotteet - Olosuhdeosaaminen - Kilpailukyky, vienti - Vetovoima Invest EDELLYTYS: -Arktinen olosuhdetestaus - Elinkaariajattelu - LEAN Kuva 3. Arktisen teollisuuden ekosysteemin kuvaus 14
3. PILOTTIEHDOTUKSEN VASTAAVUUS ASETETTUIHIN TAVOITTEISIIN 3.1 Merkittävyys, innovatiivisuus, ketteryys Arktisuus-pilotti on ajankohtainen ja vauhdittaa merkittävänä avauksena osaltaan kansallisen strategian toteutumista. Pilotti kytkeytyy myös maakunnallisiin ja ylialueellisiin kehittämisteemoihin. Yrityslähtöisyys on teemassa sisäänrakennettuna, koska toimenpiteet on luotu seutukaupunkien yrityspalautteen pohjalta. Seutukaupunkien kokoluokka tuottaa ketteryyden edun, koska ne ovat sopivan kokoisia pilottialueita. Seutukaupungit toimivat kaupungin ja maaseudun rajapinnassa tarjoten monipuolisia innovaatioalustoja ja niiden toimijat ovat innostuneita, sitoutuneita eivätkä liian byrokraattisia. Pilottiverkosto voi toimia joustavasti, jolloin suuntaa voidaan tarpeiden pohjalta joustavasti muuttaa. Arktisuus teeman seutukumppanit ja niiden koordinoimat pilottimenettelyt muodostavat järkevän kokonaisuuden ja täydentävät hyvin toisiaan. 3.2 Verkostoituminen ja yhteistyö Arktisuus-pilotti vahvistaa kaupunkiseutujen välistä yhteistyötä. Pilottimenettelyn kokemusten jakaminen ja parhaiden käytäntöjen benchmarkkaus laajemmassa seutukaupunkiverkostossa voisi tapahtua Suupohjan ja Rauman teemaverkostojen kautta verkosto-verkostossa -konseptilla tuomalla oleellinen tieto näiden verkostotoimijoiden tykö. Luonnollinen INKA -kytkös täsmällisesti määritetyn teeman kautta tulisi Porin offshore-toiminnan kautta kytkeytyen näillä näkymin kiinteästi Tampereen INKA:an Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus. Pilotin edustajat ovat keskustelleet aiheesta useampaan otteeseen Porin edustajien kanssa ja keskustelevat myös jatkossa yhteistyöstä sopivien INKA -toimijoiden kanssa. Kansalliset ja kansainväliset yhteydet on luotu ja luodaan Sitran Teolliset symbioosit -ohjelman, Aalto yliopiston Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmän, Oulun yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun kautta. Kahdella viimeksi mainitulla on Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan osalta laajaa yhteistyötä Luulajan teknillisen yliopiston ja syventyvää yhteistyötä Tromssan sekä Trondheimin teknillisen yliopiston kanssa. Lisäksi yhteistyö on tarkoitus myös luoda CEE:n (Centre for Environment and Energy) kanssa, jonka päävastuutaho on myös Oulun yliopisto. 4. YHTEYS KANSALLISIIN JA ALUEELLISIIN STRATEGIOIHIN JA LINJAUKSIIN 4.1 Pilottimenettelyn yhteys Suomen arktiseen strategiaan 2013 Otteita Suomen arktisesta strategiasta 2013: 4 Suomen arktinen liiketoiminta 4.1 Arktiset liiketoimintamahdollisuudet Arktisten liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisen tavoitteet: Luoda uusia mahdollisuuksia ja olla mukana liiketoiminnalle avautuvan arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntämisessä ja sitä tukevien palveluiden sekä infrastruktuurin kehittämisessä ja rakentamisessa huomioiden kestävän kehityksen periaatteet 15
Toimet: Ohjata taloudellisia toimia arktisella alueella yhtenäisellä, ennakoitavalla ja vankalla sääntelyllä Pitää suomalaisen liiketoiminnan kilpailukyvyn ja vahvuuksien uusina lähtökohtina ympäristötavoitteiden ja ympäristön asettamien reunaehtojen sekä kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja tukevia ratkaisuja Huomioida ja hallita liiketoiminnan ympäristöriskit Toteutetaan erikseen määriteltävät kansainväliset kehityshankkeet, joilla lisätään tietoa arktisten alueiden liiketoimintamahdollisuuksista ja parannetaan yritysten kilpailukykyä ja markkinoille pääsyä. TEM Arvioidaan arktisen alueen liiketoimintapotentiaali vuoteen 2030 asti. Arviointiin sisällytetään investointisuunnitelmat ja keskeiset hankkeet sekä hankekokonaisuudet Suomen lähialueilla. TEM Kohdistetaan asiantuntemusta ja ohjeistusta sekä suunnataan viranomaisresursseja kansainvälisen kaupan esteiden purkamiseen, ympäristövaikutusten arviointiin ja riskienhallintaan osaamisen ylläpitämiseen sekä eri tahojen välisiin sujuviin yhteyksiin. TEM, YM, MMM, UM Kannustetaan yrityksiä ympäristön kannalta vastuulliseen toimintaan. TEM, VNK Taloudellisen hyödyntämisen tavoitteet: Toimet: Tunnistaa avautuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet ja osata hyödyntää arktinen osaaminen taloudellisesti. Viedään arktinen osaaminen yhdeksi Team Finland -verkoston toiminnan painopisteeksi tavoitteina tehostaa alan yritysten kansainvälistymistä ja investointeja Suomeen sekä hyödyntää arktista osaamista Suomen maakuvaan liittyvänä elementtinä. Markkinoidaan suomalaista yritysten ja kehittämisympäristöjen arktista osaamista monipuolisesti viennin edistämismatkojen ja suoraan kansainvälisille yrityksille suunnattujen road show -tapahtumien avulla. UM, TEM, VNK Sisällytetään arktisen osaamisen esittelyjä ja suunnitelmallisia arktisiin olosuhteisiin tutustumisia osaksi Suomeen tehtäviä vierailuja. UM, TEM Tekesin johdolla toteutettavan Team Finland -ennakointipalvelun avulla tuotetaan, jalostetaan ja välitetään yritysten ja Team Finland -organisaatioiden hyödynnettäväksi markkinatrendejä koskevaa ennakointitietoa toimintaympäristön muutoksista ja uusista liiketoimintamahdollisuuksista arktisilla alueilla. TEM, VNK Toteutetaan yrityksille suunnattu kehittämisohjelma, joka tavoittelee kärkiyritysten ja pk-yritysten kumppanuuksien sekä pk-yritysten välisten kumppanuuksien pohjalta rakennettavien palveluiden ja tuotteiden synnyttämistä ja näillä kumppanuuksilla päästään paremmin mukaan laajoihin kansainvälisiin hankekokonaisuuksiin. TEM Kerätään kootusti tietoa suunnitteilla olevista arktisista hankkeista ja näiden tarjoamista mahdollisuuksista suomalaisille yrityksille. TEM, UM 16
Parannetaan investointirahoituksen saatavuutta ja kehitetään julkisia hankintoja (innovaatiomyönteiset julkiset hankinnat ja esikaupalliset hankinnat) referenssihankkeiden kehittämiseksi arktisilla alueilla. Esimerkkeinä vaikuttaminen EU:n ulkorajayhteistyörahoituksen (ENI CBC) saatavuuden ehtoihin Venäjällä, rahoitus- ja vakuutussektorin tuotteiden ja palveluiden kehittäminen arktista liiketoimintaa paremmin tukeviksi, merenkulun vakuutukset ja Finnveran roolin tarkentaminen. TEM http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/arktinen_strategia/suomen_arktinen_strategia_fi.pdf s. 46-47 4.2 Pilottimenettelyn yhteys valmisteilla olevaan Lapin arktisen erikoistumisen ohjelmaan Arktisuus -seutukaupunkipilotti kytkeytyy valmisteilla olevaan Lapin arktisen erikoistumisen ohjelmaan. Ohjelma sisältää muun muassa toimenpide-ehdotuksia arktisiin suurhankkeisiin liittyen. Ohjelma valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä, joten aikataulu nivoutuu hyvin Arktisuus-pilotin kanssa. 5. HANKKEEN ORGANISOINTI, OHJAUSRYHMÄ, RAHOITUS JA KUSTANNUKSET Hankkeen tarkempi aikataulu vuosille 2014-2015 määritellään erikseen. Kemin Digipolis Oy (Ytunnus: 0935441-1) hallinnoi hankkeen. Hankkeelle perustetaan oma kustannuspaikka. Osaaikainen (50 %) projektipäällikkö koordinoi hankkeen toimenpiteet. Hankkeelle nimetään ohjausryhmä, ohjausryhmän jäsenet koostuvat mukana olevien seutukaupunkien ja elinkeinoelämän edustajista. 17
Kemissä 30.8.2013 Kimmo Heikka Toimitusjohtaja Yhteyshenkilöt Kemin Digipolis Oy Kemin kaupunki Nimi: Kimmo Heikka Nimi: Tero Nissinen Puhelin: +358 (0)40 555 8020 Puhelin: +358 (0)40 6739 880 Sähköposti: kimmo.heikka@digipolis.fi Sähköposti: tero.nissinen@kemi.fi 18