1 RANTASALMEN KUNTA PÄÄTÖS Y1/2017/Rantasalmi Ympäristölautakunta ympäristösuojelulain mukai- Poikkitie 2 sessa lupa-asiassa. 58900 RANTASALMI Annettu julkipanon jälkeen XX.XX.2017 ASIA Eläintila. Lihakarjatilan toiminnan laajentaminen. HAKIJA Pauli Jäske Osikonmäentie 461 58900 Rantasalmi LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA VIREILLETULO Ympäristönsuojelulaki 27. Hakemus on jätetty kuntaan 20.3.2017. SIJAINTITIEDOT JA ALUEKUVAUS KAAVATILANNE Toiminta sijoittuu Rantasalmen kunnan Osikonmäen kylälle, Kukkomäki 9:6-tilalle. Alue on perinteistä maa- ja metsätalousaluetta. Talouskeskus sijaitsee aivan Osikonmäentien varressa ja rakennukset ovat tien tuntumassa. Toiminnan kasvattamisen yhteydessä tehtävät kasvattamon laajennukset ja muiden rakennelmien muutokset sijoittuvat tilakeskukseen. Lähimmät vieraat asuin- tai loma-asuinpaikat (muutama kpl) ovat tilakeskuksesta 300-600 metrin etäisyydellä lännen ja etelän suunnassa. Maasto Jäsken tilakeskuksen ja lähimpien asuinpaikkojen välillä on enimmäkseen avointa viljelymaastoa ja osin metsämaata. Lähin vesistöallas on noin kolmen kilometrin päässä lännessä oleva Luomasenlampi. Lähin luokiteltu pohjavesialue on vajaan neljän kilometrin päässä koillisen suunnassa, kirkonkylässä oleva Ruutanaharjun I-luokan pohjavesialue. Osikonmäki on valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue; maakuntakaavassa aluemerkintä on mav 14.550: kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue. Jäsken tilakeskus sijaitsee tällä maisema-alueella. Tilakeskus on Rantasalmen sisäjärvialueen rantaosayleiskaava-alueella, mutta kaavassa alueella ei ole oikeusvaikutuksellisia merkintöjä eli alue on lähinnä haja-asutusaluetta.
2 TOIMINTAA KOSKEVAT MUUT VIRANOMAISLUVAT JA -VALVONTA Rantasalmen rakennusvalvonta on myöntänyt karjasuojan laajentamista ja muut rakennusvalvonnan lupaa/ilmoitusmenettelyä vaativat luvat. Rakennustarkastajan mukaan navetan laajennus vaikuttaa toteutukseltaan perinteiseltä eli täyttää maakuntakaavassa olevan alueen/maiseman säilyttämisen vaatimukset. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Aiempaa ympäristölupaa ei ole. HAKEMUKSEN TIEDOT TOIMINNAN KUVAUS Yleistä Jäsken tila on perinteinen, kymmeniä vuosia nykyisellä paikallaan toiminut karjatila. Tilalla on tällä hetkellä noin 140 eri-ikäistä (liha)nautaeläintä. Lanta käsitellään lietelantana ja kuivikelantana. Tilan käyttövesi otetaan omasta vesikaivosta. Toiminnan laajentaminen Laajennuksen jälkeen tilan eläinmäärä on noin 220 eri-ikäistä lihanautaa. Lihaa tuotetaan laajennuksen jälkeen noin 62 000 kiloa vuodessa. Tulevaisuudessa, 3-8 vuoden päässä on harkinnassa edelleen laajentaminen, jolloin lihanautojen määrä nostetaan noin 300:aan. Tilakeskuksen nykyinen karjasuoja on rakennettu 1990-luvulla. Sen jatkeeksi rakennetaan katettu laajennus, johon tulevat tilat 9-12 kuukauden ikäisille lehmävasikoille sekä 13-15 kk:n ikäisille hiehoille. Nuoremmat lehmävasikat (2-9 kk) jäävät vanhan karjasuojan kuivikepohjakarsinoihin. Laajennushankkeeseen kuuluu myös kahden tilakeskuksessa olevan vanhan rehusiilon muuttaminen kuivalantalaksi. Lietelanta ja kuivikelanta sekä niiden varastointi Sonnien ja sonnivasikoiden lanta käsitellään lietelantalana. Lietesäiliöitä on kaksi kappaletta kasvattamon pohjoispuolella ja niiden yhteistilavuus on 675 kuutiota. Lisäksi lietekuiluissa on lietetilavuutta 60 m 3, joten lietelannan varastotiloja on yhteensä 735 m 3. Lietevarastotilavuus on riittävä lietteelle sekä pesu- ja sadevesille. Hiehot ja lehmävasikat ovat kuivikelantapuolella; tällöin virtsa imeytetään kuivikkeeseen eikä erillisiä virtsasäiliöitä tarvita. Tilan käytössä on entisten rehusiilojen muutostöiden jälkeen kuivalannan varastotilavuutta kahdessa lantalassa yhteensä 1400 kuutiota. Lisäksi kasvattamon kuivikepohja (275 m 3 ) lasketaan tilavuuteen mukaan. Yhteensä varastotilaa on 1675 kuution verran. Rehun valmistus ja varastointi Säilörehua valmistetaan esikuivattuna pyöröpaaleihin noin 180 tonnia vuodessa.
3 Laiduntaminen Eläimiä ei laidunneta. Pellot ja lannan levitys Tilan käytössä on peltoja lannan levittämiseen yhteensä noin 94 hehtaaria. Pelloista reilu kolmasosa on omia peltoja ja vajaat kaksi kolmasosaa vuokrapeltoja. Vuokrasopimukset sekä peltojen sijaintikartat on hakemuksen liitteenä. Peltoja on sekä tilakeskuksen ympärillä että kauempana. Peltoja lannoitetaan karjanlannan lisäksi keinolannoitteilla. Peltoala on riittävä tilalla muodostuvan lantamäärän levitykseen. Liete ja kuivalanta levitetään ja mullataan pelloille ympäristötukiehtojen ja ns. nitraattiasetuksen vaatimusten mukaisesti. Levityksessä käytetään urakoitsijan palveluita. Lietelannan levityksessä urakoitsijalla on multaava kalusto. Kuivikelanta levitetään tarkkuuslevittimellä. Jätteet ja jätehuolto Tila on tavanomaisen yhdyskuntajätteen osalta järjestetyssä jätteenkeräyksessä. Vaaralliset jätteet toimitetaan kunnan vastaanottopisteeseen ja/tai kiertävään keräykseen. Jäteöljy, noin 800 litraa vuodessa, toimitetaan jäteöljykeräykseen. Paalimuovit (noin 2 tonnia/vuosi) välivarastoidaan katoksessa ja toimitetaan jäteasemalle. Metalliromu, noin 1,5 tonnia vuodessa, toimitetaan romunkeräykseen. Kuolleet eläimet (n. 1,5 tn/vuosi) välivarastoidaan viileässä katoksessa ja toimitetaan eläinkuljetuksella Honkajoelle hävitettäväksi. Pilaantunut rehu (n. 5 tn/vuosi) siirretään kuivalantalaan ja levitetään peltolannoitteeksi. Öljysäiliöt ja öljytuotteet Tilalla on kaksi maanpäällistä konetankkaukseen tarkoitettua polttoainesäiliötä, joiden molempien tilavuus on 2200 litraa. Niissä on lukitus ja laponesto. Tällä hetkellä ne ovat maapohjalla, mutta niille rakennetaan altaallinen betonialusta. Muita öljytuotteita (voiteluöljyt) varastoidaan noin 600 litran verran katetussa tilassa betonipohjalla. Muut kemikaalit Jauhemaiset rehunsäilöntäaineet säilytetään korjaamorakennuksen jääkaapissa. Lannoitteet (35 tonnia) säilytetään konehallin katoksessa. Eläinten lääkkeet pidetään kasvattamon huoltotilan lääkekaapissa. Liikenne ja ympäristökuormitus Pääosa tilan toiminnasta aiheutuvasta ulkopuolisesta raskaasta liikenteestä muodostuu eläinkuljetuksista; teuraskuljetuksia on 3-4 kertaa vuodessa ja eläimiä tuodaan tavallisesti 8 kertaa vuoden aikana. Polttoöljysäiliöitä täytetään noin 10 kertaa vuodessa. Tilan sisäistä liikennettä tulee rehu- ja kuivikepaalien kuljetuksista noin 30 kertaa vuodessa, minkä lisäksi on tavanomaisen lannanlevitykseen liittyvät kuljetukset enimmillään keväällä ja alkukesästä. Laajentuvasta toiminnasta huolimatta tilan toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu naapurustoon kohtuutonta haittaa. Lietteen ja lannanlevityksestä pääosa osa tapahtuu keväisin, jolloin hajuhaitat ovat suurimmillaan lähinnä levityspeltojen tuntumassa.
4 Lietteen levityksen hajuhaittoja vähentää levitysurakoitsijoiden käyttämä multaava levityskalusto. Multauslaitteella liete saadaan sijoitettua maan sisään kasvien juuristoon, mikä vähentää hajuhaittoja sekä pienentää apulannan käyttötarvetta. Hajuhaitat ja myös rehun hygieniahaitat vähenevät olennaisesti etenkin kesäkuussa tehtävissä toisen nurmisadon lannoituksissa. Riskihallinta Tilan lietesäiliöt tyhjennetään perusteellisesti ja niiden kuntoa seurataan vaurioiden aiheuttamien vuotovahinkojen välttämiseksi. Lietteen levityspalvelu hankitaan ao. urakoitsijalta, jolla on hyväkuntoinen nykyaikainen kalusto. Öljytuotteet säilytetään alkuperäispakkauksissaan, jäteöljy kerätään tynnyreihin ja toimitetaan säännöllisesti öljykeräykseen. Polttoainesäiliöille rakennetaan reunallinen betonialusta, jolloin mahdolliset vuodot havaitaan nopeasti. Ympäristölle haitallisia aineita hankitaan vain kasvukaudella tarvittavat määrät eikä niitä varastoida pitkäaikaisesti tilalla. Eläintilassa on alkusammutuskalustoa. Laajennuksen jälkeen tilalle laaditaan uusi pelastussuunnitelma mm. eri eläinryhmien siirtämistä varten mahdollisen tulipalon sattuessa. ASIAN KÄSITTELY Kuuluttaminen, tiedottaminen ja lausunnot Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu kunnan virallisella ilmoitustaululla 10.4. 10.5.2017. Luvan vireilläolosta tiedotettiin kirjeellä lähikiinteistöjen omistajille. Hakemuksen johdosta pyydettiin lausunto terveydensuojeluviranomaiselta. Muistutukset, mielipiteet ja lausunnot Kuulutusaikana ei jätetty muistutuksia. Lähinaapureilla ei ollut huomautettavaa. Terveydensuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan mm. (pääkohtia referoituna): lanta, virtsa sekä muut jätteet on sijoitettava ja hoidettava niin, että terveydellistä haittaa ei aiheudu talousvedelle eikä ympäristölle lannan varastoinnissa, käsittelyssä ym. on noudatettava kotieläintalouden ympäristönsuojelun ohjeita ja ns. nitraattiasetuksen määräyksiä peltolannoituksissa ja kasvinsuojeluaineiden käytössä on huomioitava vaatimusten mukaiset suojakaistat vesistöjen rannoilla sekä erityisesti suojaetäisyydet talousvesikaivojen ympärille, myös vuokrapelloilla hajuhaittojen estämiseen on kiinnitettävä huomiota eläinten sairaustapauksissa ja jos sairaus voi levitä lannan ja jätteiden välityksellä, on huolehdittava lannan- ym. käsittelystä siten, että terveyshaittaa tai sairauden leviämistä ei aiheudu kemikaalien säilytyksessä ja käsittelyssä on oltava huolellinen ja varovainen terveys- ja ympäristöhaittojen estämiseksi
5 Tarkastukset, täydennykset Ympäristösihteeri teki luvanhakuun liittyvän tilan lähialueiden maastotarkastuksen 18.4.2017. LAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta myöntää haetun ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen luvan. Tilanpidossa on toimittava hakemuksen mukaisesti ja noudatettava tämän päätöksen lupamääräyksiä, nitraattiasetusta sekä muita toimintaa koskevia säännöksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Lantavarastot. Lietteen ja kuivalannan varastotilavuuden on katettava koko vuoden varastointitarve (ml. sade- ja pesuvedet). Tilan käytössä on oltava asianmukaiset kuivalantavarastot ja lietesäiliöt: tiiviit ja siten rakennetut (mm. luiskat, kuormauslaatat), että lantaa ei pääse valumaan ympäristöön. Lantalat ja lietesäiliöt on tyhjennettävä vuosittain perusteellisesti, jotta niiden kunto voidaan tarkastaa vaurioiden havaitsemiseksi. Myös muiden varastojen ja rakenteiden kuntoa on seurattava ja havaitut vauriot on korjattava viipymättä. (YSL 7, 16, 17, 52, naapl 17, VNA 1250/2014) 2. Peltoala ja lannan levittäminen sekä kuormaus ja kuljetus Lannan levityspeltoa on kulloinkin oltava vuosittain käytössä vähintään hakemuksen mukaisen eläinmäärän edellyttämä määrä. Lietteet ja lanta tulisi levittää pelloille ensisijaisesti keväällä eikä niitä ilman pakottavaa syytä saa levittää asutuksen lähituntumassa oleville pelloille pyhien ajankohtina. Levitysajankohdat on mahdollisuuksien mukaan ajoitettava siten, että tuuli ei käy suoraan muuhun asutukseen päin. Lannan ja lietteen kuormauksen ja kuljetuksen yhteydessä on huolehdittava, ettei lantaa pääse hallitsemattomasti valumaan esim. teille. Jos vuotoja/karisemisia pääsee tapahtumaan, on ympäristöön päässyt lanta siivottava pois. (YSL 7, 16, 17, NaapL. 17, Vna 1250/2014, YM ohje 29.6.2009) 3. Suojavyöhykkeet ja kaistat.
Mahdollisten talousvesikaivojen ympärille on jätettävä kaltevuudesta, maalajista ja pohjavesikorkeudesta riippuen 30-100 metrin levyiset suoja-alueet, joille lantaa ja torjunta-aineita ei levitetä. Vesistöjen, valtaojien ja ojien reunoille jätetään vähintään minimivaatimusten levyiset suoja-alueet/kaistat (YSL 7, 17 ) 4. Nitraattiasetus Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja muussa tilan toiminnassa noudatetaan ns. nitraattiasetusta (VNA 1250/2014) 5. Jätehuolto Kuolleiden eläimien hävittämisessä noudatetaan kunnaneläinlääkärin ohjeita. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja on huolehdittava, että lyhytaikaisestakaan varastoinnista ei aiheudu terveys- tms. haittaa. Jätehuolto kokonaisuudessaan on hoidettava niin, että siitä ei aiheudu terveys- tms. haittaa. Ne hyötyjätteet, joiden keräys on järjestetty paikkakunnalla, on toimitettava niiden keräyspisteisiin. Vaaralliset jätteet (aiemmin ongelmajätteet) on toimitettava asianmukaisiin vastaanottopisteisiin vuosittain tai ne saa luovuttaa vain asianmukaisen keräysluvan omaavalle yritykselle. Ongelmajätteiden varastointi tilalla on järjestettävä siten, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa eikä jätteitä pääse leviämään ympäristöön. (YSL 7, 52, 58 JäteL 13, 15, 28, 29, EY:n asetus 517/2015), kunnan jätehuoltomääräykset 6. Öljytuotteet ja kemikaalit Polttoaineiden ja kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa on oltava huolellinen. Säiliöiden ja niiden pumppaus- tms. laitteiden kunto on varmistettava vähintäänkin polttoaineiden varastointia koskevien määräysten mukaisesti. Kemikaalit on säilytettävä tiiviillä alustalla ehjissä astioissa sekä mahdollisuuksien mukaan lukituissa tiloissa. (YSL 7, 16, 17, 52 ) 6 7. Onnettomuus- ja häiriötilanteet Mahdollisista häiriö- tai onnettomuustilanteista, kuten esim. polttoainevuodoista, on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tilalla on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin tilanteen hallitsemiseksi ja ympäristövahinkojen minimoimiseksi. Tilalla on pidettävä alkusammutuskalustoa ja öljyntorjuntamateriaalia palo- tai vuotovahingon ensitorjuntaa varten. (YSL 7, 14-17, 52 ) 8. Kirjanpito ja tekniikan kehityksen seuraaminen
7 Tilanpidosta on pidettävä kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle niiltä osin kuin tiedot koskevat tämän lupapäätöksen valvontaa. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja toiminnasta aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista. (YSL 6, 8, 52, 62, 83, jätel 118-120, 122 ) 9. Toiminta lopettamisen tai toiminnan muuttumisen yhteydessä Mikäli toiminta lopetetaan, on toiminnanharjoittajan viimeistään puoli vuotta ennen lopettamisajankohtaa esitettävä lupaviranomaiselle suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Toiminnan olennaisesta laajentamisesta tai muuttamisesta on ilmoitettava lupaviranomaiselle samoin kuin toiminnanharjoittajan tai toiminnasta vastaavan henkilön vaihtumisesta. (YSL 94 ) PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä ovat ympäristönsuojelulain 49 :n mukaan, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ( 52) ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: terveyshaittaa merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa maaperän ja pohjaveden pilaantumista erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1. momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapurustolle Hakijan maatila sijoittuu haja-asutusalueelle perinteiselle viljelyalueelle eikä aiottu toiminnan laajentaminen muuta merkittävästi alueen aikaisemman käytön luonnetta. Maatilasta ei lautakunnan käsityksen mukaan aiheudu ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta haittaa naapurustolle, kun noudatetaan lupamääräyksiä, nitraattiasetusta sekä ympäristö- ym. tukiehtoja. Luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Eläintilan toiminnasta aiheutuu ajoittain melu- ja hajuhaittoja. Luvan edellytyksenä ei kuitenkaan ole, että toiminta olisi haitatonta. Haitat ajoittuvat vuosittain varsin lyhyille, muutamasta päivästä viikkoon pituisille jaksoille. Hajuhaittoja voi vähentää huomioimalla esim. tuulensuunnat ja välttämällä lietteen levitystä pyhäaikoina. Toiminnan laajentaminen ei ole ristiriidassa kaavan kanssa; aktiivinen viljely nimenomaan tukee Osikonmäen maiseman avoimena ja hoidettuna pysymistä perinteisessä käytössään.
Päätöksen ehdoilla pyritään ennalta ehkäisemään vesien ja maaperän/pohjaveden pilaantumista (lupamääräys nro 1-3) sekä ehkäisemään lannan levityksestä naapureille aiheutuvaa haittaa (2, 4). Jätehuoltoa koskevalla määräyksellä (5) pyritään estämään roskaantumista ja terveyshaittoja. Öljytuotteet ja kemikaalit aiheuttavat maaperään joutuessaan huomattavan ympäristövahingon vaaran, joten niiden käsittelyyn ja torjuntatoimiin on kiinnitettävä huomiota (6-7). Kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun tarpeita varten (8). Terveydensuojeluviranomaisen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä. VALVONTA Maatilan toiminnan valvonta perustuu pitkälti viljelijän omiin toimenpiteisiin, viljelysuunnitelmaan ja sen noudattamiseen, maanäytteisiin ja viljavuustutkimuksiin yms. Tukiviranomaiset (mm. ELY-keskus) tekevät valvontaa tukiehtojen osalta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo tilaa tämän ympäristöluvan ja nitraattiasetuksen nojalla. Valvontakeinoina ovat tarvittaessa tilalle tehtävä rutiinikäynti tai käynti esim. viranomaiselle tehdyn ilmoituksen (valituksen) johdosta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 2, 5-9, 11, 14-17, 19-20, 27, 42-44, 48-49, 52, 58, 62, 66, 83-85, 134, 172 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, 6, 11-15 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (646/2011) 13, 15, 28-29, 91, 118, 122 MUUT Valtioneuvoston asetus 1250/2014, ns. nitraattiasetus EY asetus 517/2015 kuolleiden ja lopetettujen eläinten käsittelystä Rantasalmen kunnan yleiset jätehuoltomääräykset ja ympäristönsuojelumääräykset Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksa Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje YM 29.6.2009 PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAIKA Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Pauli Jäske Jäljennös Terveydensuojeluviranomainen/Itä-Savon sairaanhoitopiiri Etelä-Savon ELY-keskus Tieto päätöksen antamisesta asianosaiset Tieto lupapäätöksen tekemisestä julkaistaan Rantasalmen kunnan ilmoitustaululla sekä internetissä kunnan kotisivuilla. HUOMAUTUS 8
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelu- tai jätelain nojalla tämän luvan määräystä ankarampia, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. KÄSITTELYMAKSU Lupahakemuksen käsittelystä peritään Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksan mukaisesti 1200 euroa. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudesta kirjallisella valituksella, joka on tehtävä 30 päivän kuluessa antopäivästä antopäivää lukuun ottamatta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. 9 Pekka Sorjonen ympäristösihteeri