Siirtohinnoitteludokumentaatio, maakohtainen raportointi sekä muita ajankohtaisia teemoja verotuksen ja tilintarkastuksen rajapinnoilla Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium 1.6.2017 OTT Matti Urpilainen
Tematisointia Mitä tilintarkastajan olisi hyvä tietää verotusta varten laadituista dokumentaatiosta/raporteista, niiden sisällöstä ja tarkoituksesta? Voivatko verotusta varten laaditut dokumentaatiot/raportit sisältää tilintarkastuksen kannalta relevantteja tietoja? esim. sisältöpainotteisuus, KPL 3:3 Vaikuttaako veroriskeihin ja veroriitoihin varautuminen tilintarkastuksen kohteena olevaan aineistoon, kuten hallituksen pöytäkirjojen sisältöön ja yksityiskohtaisuuteen?
KVL 53/2016 A Oyj aikoi siirtyä sijoituskiinteistöjen osalta kirjanpitolain 5 luvun 2 b :n 1 momentin mukaisesti IAS 40 -standardiin perustuvaan käyvän arvon malliin laatiessaan kirjanpitolain mukaista erillistilinpäätöstä 31.12.2016 päättyvältä tilikaudelta. Uuden kirjauskäytännön seurauksena A Oyj kirjaa sijoituskiinteistöjensä vuosittaisen käyvän arvon muutoksen laskennallisten verojen muutoksella oikaistuna kirjanpidossaan tulosvaikutteisesti. --- Kun otettiin huomioon, että kirjanpitolain 5 luvun 2 b :n 1 momentin nojalla tuloslaskelmaan kirjattavien arvonmuutosten veronalaisuudesta tai vähennyskelpoisuudesta ei ole säädetty elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa, keskusverolautakunta katsoi, että kyseiset erät eivät ole veronalaista elinkeinotuloa tai vähennyskelpoista menoa A Oyj:n verotuksessa.
KHO 25.10.2016/4472 Kirjanpitolakiin oli lisätty 1.1.2016 voimaan tulleet säännökset rahoitusleasingsopimuksella hankitun omaisuuden merkitsemisestä kirjanpitoon. Uuden säännöksen mukaan vuokrasopimuksen tehnyt kirjanpitovelvollinen vuokralleottaja voi merkitä tietyin ehdoin hyödykkeen tilinpäätökseensä siten kuin se olisi ostettu. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että mainittuja kirjanpitolain periaatteita ei voitu soveltaa verotuksessa.
KHO 2017:5 Y:n kuntayhtymä omisti koko sähkön tuotantoa harjoittaneen X Oy:n osakekannan. X Oy oli toiminut niin sanotun Mankala-periaatteen mukaisesti, eli se oli myynyt tuottamansa sähkön osakkaalleen omakustannushintaan. Kuntalain 2 a :n 1.1.2015 voimaan tulleen muutoksen myötä X Oy:n yhtiöjärjestystä oli muutettu vastaamaan kuntalain vaatimuksia. Yhtiö oli 1.1.2015 alkaen ryhtynyt itse myymään tuottamaansa sähköä markkinoille. X Oy:n toimintatavan muutoksen yhteydessä sen pääomarakennetta oli tarkoitus muuttaa niin, että X Oy jakaisi voitonjakokelpoiset ja varojenjakokelpoiset varansa sidottua osakepääomaa lukuun ottamatta osakkaalleen Y:n kuntayhtymälle siten, että jaettu määrä jätettäisiin velaksi, josta X Oy maksaisi markkinaehtoiseksi katsottavaa korkoa.
Osakeyhtiölle on tunnusomaista liiketoiminnasta kertyneiden voittovarojen jakaminen osakkaille osingonjakona tai muuna varojenjakona. Osakeyhtiön yhtiökokous voi valita, jaetaanko varoja vai ei. Koska X Oy:lle kertyviä korkokuluja oli siten pidettävä elinkeinotoiminnasta johtuneen velan korkoina, korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja Verohallinnon antaman ennakkoratkaisun sekä lausui uutena ennakkoratkaisuna, että X Oy:lle kertyvät markkinaehtoisen korkokannan mukaiset korkokulut ovat sen verotuksessa vähennyskelpoisia elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 :n 1 momentin 2 kohdan nojalla saman lain 18 a :ssä säädetyin rajoituksin.
Toiminta- ja normiympäristön muutoksia BEPS, EU:n veronkiertodirektiivi ja muut kv-hankkeet, jotka tähtäävät veropohjien suojaamiseen, veron kiertämisen estämiseen sekä veroviranomaisten käytettävissä olevan tiedon laadun ja kattavuuden parantamiseen kotimaisen verotusmenettelyn digitalisointi ja reaaliaikaistaminen lainsäädäntömuutoksilla, mm. Verohallinnon VALMIS-hanke yleisenä trendinä näyttää olevan verotusta koskevien, yrityksille lainsäädännöllä asetettujen dokumentointi- ja tiedonantovelvollisuuksien lisääntyminen sekä tällaisiin tietoihin kohdistuva mediahuomio
kun monia asia muuttuu samanaikaisesti, verotuksen ennakoitavuus horjuu hyväksyttävän verosuunnittelun rajoista on noussut esiin uudenlaisia ja osin jyrkkiäkin näkemyseroja viranomaisten ja verovelvollisten välillä, ratkaisut yleensä tuomioistuimista siirtohinnoittelu sekä yritys- ja rahoitusrakenteita koskevat järjestelyt veroriskien tunnistamiseen ja hallintaan kohdistuu yrityksissä uudenlaisia haasteita muutokset ovat kv-vetoisia ja koskevat täydellä painollaan vain suuryrityksiä, mutta niillä on heijastusvaikutuksia kaikenlaisten yritysten verotukseen
Veronsaajapuolen näkökulmia onko käytettävissä verotuksen toimittamisen kannalta oikea ja riittävä kuva vai tiedot yksittäisestä transaktiosta, yksittäisestä verovuodesta ja veroseuraamuksista vain yhdessä maassa massahallinto: kaikkia asioita ei tutkita eikä niihin oteta perusteltua kantaa rajalliset resurssit: verovalvonnan kohteiden ja painopisteiden valinta verovelvollisten tasapuolinen kohtelu vs. yksittäistapauksellinen arviointi
Liiketaloudellisten perusteiden dokumentointi esim. KHO 2016:71 ja KHO 2016:72 oliko järjestelylle riittävät liiketaloudelliset syyt? osakkeiden ja hankintavelan allokointi Suomessa sijaitsevalle sivuliikkeelle, koron vähennyskelpoisuus dokumentoinnin reaaliaikaisuus takaa tiedon saatavuuden ja parantaa näyttöarvoa liiketaloudelliset syyt voidaan kirjata mm. ennakkoratkaisuhakemukseen, päätöksentekoaineistoon, veroilmoituksen liitteeseen tai muuhun vapaamuotoiseen muistioon
Siirtohinnoitteludokumentointi VML 31 : etuyhteysyrityksillä velvollisuus noudattaa markkinaehtoperiaatetta missä maassa lisäarvo on synnytetty: arvoketjuanalyysi aineettomien oikeuksien merkityksen kasvu monimutkaistanut arviointia OECD:n siirtohinnoitteluohjeet päivityksineen keskeinen markkinaehtoisuuden mittapuu operatiivinen hinnoittelumalli vs. markkinaehtoisuuden testaaminen VML 14 a-c : velvollisuus osoittaa liiketoimien markkinaehtoisuus siirtohinnoitteludokumentoinnilla alarajat: 250 henkilöä, liikevaihto 50 Me, taseen loppusumma 43 Me, täyttymistä arvioidaan konsernin tasolla jos etuyhteysliiketoimien yhteismäärä on alle 500 te, dokumentointivelvollisuuden sisältö on supistettu
Dokumentoinnin sisällöstä sisältöä laajennettu (entisestään) vuoden 2017 alusta mm. tiedot rajat ylittävää tulon allokointia koskevista verotuksen ennakollisista kannanotoista ja sopimuksista eri toimintamaissa dokumentoinnissa kuvataan transaktiotyypeittäin markkinaehtoisuuden arvioinnin peruselementit osapuolten toiminnot, riskit ja varat verrokit sovelletut siirtohinnoittelumenetelmät pakollinen tietosisältö on määritelty laissa, mutta laajuus ja yksityiskohdat riippuvat paitsi liiketoiminnasta, myös laatijasta
kaksoisfunktio:1) tukee hinnoittelun markkinaehtoisuutta yrityksessä, 2) parantaa hinnoittelun läpinäkyvyyttä suhteessa verottajaan Master file kaikkia konserniyhtiöitä koskevat tiedot konsernirakenne, kuvaus liiketoiminnasta, kuvaus aineettomaan omaisuuteen liittyvästä toiminnasta, kuvaus rahoitustoiminnasta, konsernitilinpäätös Local file(s) erillisyhtiötä koskevat tiedot organisaatiokuvaus, tiedot liiketoiminnasta, kuvaus etuyhteyssuhteista, tiedot etuyhteyssuhteessa tehdyistä liiketoimista, toimintoarviointi, vertailuarviointi ja käytettävissä oleva tieto vertailukohteista, kuvaus siirtohinnoittelumenetelmästä ja sen soveltamisesta, tilinpäätös
Velvollisuus antaa maakohtainen raportti VML 14 d CbC country by country raja: konsernituloslaskelman liikevaihto vähintään 750 miljoonaa euroa lähtökohtaisesti konsernin ylimmän emoyrityksen velvollisuus, jaetaan tietojenvaihtona muihin valtioihin CbC ei ole julkinen, tietojen julkisuudesta keskusteltu EU:ssa kaksoisfunktio: 1) edesauttaa verovalvontaa ja veroriskien tunnistamista, 2) kannustaa yrityksiä siivoamaan toimintarakenteitaan
Maakohtaisen raportin sisältö VML 14 e maakohtaiset tiedot konserniin tai yritykseen kuuluvista osapuolista: 1) tulot; 2) voitto tai tappio ennen veroja; 3) maksetut ja kertyneet tuloverot sekä lähdeverot; 4) oman pääoman kirjanpidollinen arvo; 5) kertyneet voittovarat; 6) työntekijöiden lukumäärä; 7) muu aineellinen omaisuus kuin käteinen tai muut rahavarat
Mitä maakohtainen raportti kertoo, mitä se ei kerro?