HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit Lainsäädäntö Neuvotteleva virkamies Hannu Alén Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto
Räjähdysvaaran esiintyminen Räjähdysvaarallisia tiloja voi olla kemian teollisuudessa, puu-, elintarvike- ja lääketeollisuudessa sekä maataloudessa. Räjähdysvaaraa voi esiintyä myös energian tuotannossa, jätevesihuollossa, kaasunjakelussa tai metallin työstössä. Räjähdysvaara räjähteiden ja muiden räjähtävien materiaalien käsittelyssä
Esimerkkejä eri aloilla syntyvistä räjähdysvaaratilanteista Kemian teollisuus Kemian teollisuudessa muunnetaan ja työstetään monenlaisissa prosesseissa palavia kaasuja, nesteitä ja kiinteitä aineita. Näiden prosessien yhteydessä voi syntyä räjähdysvaarallisia seoksia. Energian tuotanto Palamaisesta, ilmaan sekoittuneena räjähdysvaarattomasta hiilestä voi syntyä louhinnan, murskauksen ja kuivauksen aikana hiilipölyjä, joista voi muodostua räjähdyskelpoisia pölyn ja ilman seoksia. Jätevesihuolto Käsiteltäessä jätevesiä puhdistamoissa syntyy mädätyskaasuja, joista voi muodostua räjähdyskelpoisia kaasun ja ilman seoksia.
Esimerkkejä eri aloilla syntyvistä räjähdysvaaratilanteista Kaasunjakelu Maakaasun vapautuminen ilmaan vuotojen tai muiden syiden vuoksi voi aiheuttaa räjähdyskelpoisia kaasun ja ilman seoksia. Mekaaninen puuteollisuus Puisia kappaleita työstettäessä syntyy puupölyjä. No voivat muodostaa esim. suodattimissa tai siiloissa räjähdyskelpoisia pölyn ja ilman seoksia. Maalaamot Kun maalauskammioissa maalataan pintoja ruiskumaalauspistoolilla, syntyy hukkasuihkua ja vapautuu liuotinhöyryä, jotka voivat ilmaan sekoittuessaan muodostaa räjähdyskelpoisia ilmaseoksia. Metallin työstö Valettujen metalliosien pinnan viimeistelyn (hionnan) yhteydessä voi syntyä räjähdyskelpoisia metallipölyjä. Tämä riski liittyy erityisesti kevytmetalleihin. Niistä irtoavat metallipölyt voivat aiheuttaa räjähdysvaaran.
Esimerkkejä eri aloilla syntyvistä räjähdysvaaratilanteista Elintarvike- ja rehuteollisuus Viljojen, sokerin tms. kuljetuksen ja varastoinnin yhteydessä voi syntyä räjähdyskelpoisia pölyjä. Jos ne poistetaan imurilla ja suodatetaan, suodattimiin voi syntyä räjähdyskelpoinen ilmaseos. Lääketeollisuus Lääkkeiden tuotannossa käytetään usein liuottimina alkoholeja. Siinä voidaan myös käyttää pölyräjähdyskelpoisia vaikuttavia aineita ja lisäaineita, kuten maitosokeria. Öljynjalostamot Jalostamoissa käsiteltävät hiilivedyt ovat kaikki palavia aineita. Leimahduspisteestään riippuen ne saattavat jo ympäristön lämpötilaa vastaavissa olosuhteissa muodostaa räjähdyskelpoisia ilmaseoksia. Raakaöljyn jalostuslaitteistojen ympäristöä pidetään useimmiten räjähdysvaarallisena tilana.
Kemikaalilainsäädännön keskeiset lait Kemikaaliturvallisuuslaki (390/2005) Kemikaalilaki (744/1989) Laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta (719/1994) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Pelastuslaki (468/2003) Työturvallisuuslaki (738/2002)
IlmapA (109/1973) ÖljylA (1211/1995) ATEXA (917/1996) TENKA (504/1993) A rajpolräj (731/1983) MaakA (1058/1993) KemTurvL (390/2005) NestekA (711/1993) KaasulA (1434/1993) AerosA (1433/1993) RäjähdeA (473/1993) RäjVaatA (1384/1994) Akempuol (78/1996) Aräjpuol (684/1996) Asytnest (947/1973) TeollKemA (59/1999) ATEXolosA (576/2003)
Turvallisuusvaatimukset 1 yleiset turvallisuusperiaatteet selvilläolovelvollisuus (7 ) valintavelvollisuus (8 ) huolehtimisvelvollisuus (9 ) toiminnan järjestäminen tuotantolaitoksessa onnettomuuksien ehkäiseminen (10 ) organisaatio ja henkilöstö (11 ) tuotantolaitoksen käyttö ja kunnossapito (12 )
Turvallisuusvaatimukset 2 tuotantolaitoksen suunnittelu ja rakentaminen laitteistot ja laitteet (13 ) tuotantolaitoksen alueen suunnittelu (14 ) rakennukset ja rakenteet (15 ) asiattomien pääsyn estäminen (16 ) tuotantolaitoksen sijoitus sijoitus rakennetulla alueella (17 ) sijoitus luontokohteiden ja pohjavesialueiden läheisyyteen (18 ) ulkopuolisen toiminnan huomioon ottaminen (19 ) kaavan huomioon ottaminen (20 )
Kemikaaliturvallisuuslaki (390/2005) ATEX- olosuhdeasetus (576/2003) Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) Kaasulaiteasetus (1434/1993) Siviiliräjähdeasetus (1384/1994) ATEX-asetus (917/1996) Maakaasuasetus (1058/1993) Nestekaasuasetus (711/1993) Asetus öljylämmityslaitteistoista (1211/1995) Räjähdeasetus (473/1993)
Työlistalla asetusehdotuksia kevät2008 VNa vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista VNa räjähteistä VNa nestekaasulaitosten turvallisuusvaatimuksista VNa vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta
ATEX-DIREKTIIVIT/Suomen lainsäädäntö ATEX-tuotedirektiivi (94/9/EY) u Asetus räjähdysvaarallisiin ilmaseoksiin tarkoitetuista laitteista ja suojaus- järjestelmistä (917/1996) u KTMp räjähdysvaarallisiin ilmaseoksiin tarkoitetuista laitteista ja suojausjärjestelmistä (918/1996) usiirtymäaika päättyi 30.6.2003 ATEX-olosuhdedirektiivi (1999/92/EY) uvna räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta (576/ 2003) usaatettu kansallisesti voimaan 1.9.2003
Työturvallisuuslaki ja alempiasteiset säädökset TTL 738/2002 VNp (856/1998) työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta ja turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta VNa (715/2001) työntekijöiden suojelemisesta kemiallisille tekijöille altistumiseen liittyviltä vaaroilta VNa (576/2003) räjähdys-kelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta (ns.atexolosuhdeasetus) VNp (577/2003) työpaikkojen turvallisuus- ja terveellisyysvaatimuksista VNp (1407/1993) henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä VNp (976/1994) työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden käytöstä
VNA KEMIALLISISTA TEKIJÖISTÄ TYÖSSÄ 715/2001 10 10 Kemiallisten tekijöiden fysikaalisten ominaisuuksien aiheuttamat vaarat arvioitava palo-ja räjähdysvaara ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin noudattaa räjähdyssuojelun periaatteita käyttäen tarkoituksen mukaisia laitteita
ATEX Valtioneuvoston asetus Tässä asetuksessa räjähdyskelpoisella ilmaseoksella tarkoitetaan sellaista seosta, jossa toisena osana on normaalipaineinen ilma ja toisena osana on kaasun, höyryn, sumun tai pölyn muodossa olevia palavia aineita ja jossa palaminen leviää syttymisen jälkeen koko palamattomaan seokseen. HUOM!!! MÄÄRITELMÄ Tämä asetus ei koske räjähteitä eikä muita räjähtäviä aineita k:\kalvot\ha.kal24599.ppt
ATEX Valtioneuvoston asetus Räjähdyssuojauksen periaatteet Riskin arviointi Räjähdyssuojausasiakirja Tilaluokitus Yhteiset työpaikat Vähimmäisvaatimukset utekninen torjunta utoiminta uhenkilöstön suojaus uhälytys ja pelastus u tarkastukset
Haasteet riskinarviointien/räjähdyssuojausasiakirjojen laadinta ja toteuttaminen ymmärrys räjähdysvaarasta työ yhteisellä työpaikalla säädösten selkeys/yksinkertaisuus tarkempien ohjeiden käyttö