RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA. Seinäjoki 2017

Transkriptio

1 Seinäjoki 2017

2 2(18) SISÄLLYSLUETTELO LIITTEET... 3 TAULUKOT... 3 N PÄIVITYSTAULUKKO YLEISTÄ Säädökset ja lähteet Asiantuntijatyöryhmä RÄJÄHDYSVAAROJEN ARVIOINTI PÖLYJEN SEKÄ PALAVIEN NESTEIDEN JA KAASUJEN KÄSITTELYSSÄ Toiminnallinen ympäristö Pölyjen räjähdysominaisuuksien arviointi Johtopäätökset pölyn räjähdysominaisuuksien arvioinnista Palavien nesteiden ja kaasujen syttymisominaisuudet Tilat ja kohteet, joissa vähimmäisvaatimuksia noudatetaan RISKIEN HALLINTA PÖLYJEN SEKÄ PALAVIEN NESTEIDEN JA KAASUJEN KÄSITTELYSSÄ Selvitys käytössä olevista sähkölaitteista Pölyvien materiaalien käsittelyalueen sähkö- ja automaatiolaitteiden valitseminen Palavien nesteiden ja kaasujen käsittelyalueen sähkö- ja automaatiolaitteiden valitseminen Sähkö- ja automaatiolaitteiden ylläpito Mekaanisten laitteiden valinta sekä käyttö-, kunnossapito- ja turvallisuusohjeistus Henkilöiden altistuminen räjähdysvaaroille HALLINNOLLISET TOIMENPITEET Räjähdyssuojauksesta ja räjähdyssuojausasiakirjan ylläpidosta vastaavat Tilojen merkitseminen ja tilaluokituspiirustukset Hätätilanteiden ja poikkeamien ohjeistus Räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettävät työvälineet Räjähdysvaarallisissa tiloissa työskentelyn lupamenettely Räjähdysvaaroihin liittyvä koulutus... 14

3 3(18) 4.8 Räjähdyssuojausasiakirjan ylläpito LIITE 2. RÄJÄHDYSRISKIEN HALLINTA LIITTEET LIITE 1 SÄÄDÖKSET... 6 LIITE 2 SELVITYS RÄJÄHDYSVAAROJEN ARVIOINNISTA JA RISKIEN HALLINNASTA TAULUKOT TAULUKKO 1 PÄIVITYSTAULUKKO... 3 TAULUKKO 2 KOHTEET... 5 TAULUKKO 3 ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄ... 6 TAULUKKO 4 PÖLYN RÄJÄHDYSOMINAISUUDET... 7 TAULUKKO 5 PALAVIEN NESTEIDEN JA KAASUJEN SYTTYMISOMINAISUUDET (TTK -OHJE G1-94)... 8 TAULUKKO 6 PALAVIEN NESTEIDEN JA KAASUJEN SYTTYMISRYHMÄT JA SYTTYMISLÄMPÖTILAT... 8 TAULUKKO 7 TILAT JA KOHTEET, JOISSA VÄHIMMÄISVAATIMUKSIA NOUDATETAAN... 9 TAULUKKO 8 LAITTEIDEN VALINTA TILAN LUOKITUKSEN MUKAAN (PÖLYT) TAULUKKO 9 LAITTEIDEN VALINTA TILAN LUOKITUKSEN MUKAAN (PALAVAT NESTEET JA KAASUT) Taulukko 1 Päivitystaulukko

4 4(18) Räjähdyssuojausasiakirjan päivitystaulukko Päiväys Versio Muutokset (luku, sivu ja liite) Laadinta MRK Muokkaus yhteensopivaksi Intranetin kanssa PJK Ylläpitäjä Hyväksyjä

5 5(18) 1. Yleistä Tässä asiakirjassa, linkitetyissä liitetiedostoissa sekä muissa mainituissa liitteissä, esitetään toimenpiteet, joilla estetään työntekijöiden altistuminen räjähdysvaaroille Seinäjoen Ammattikorkeakoulun eri yksiköissä (Taulukko 2). Taulukko 2 Kohteet Kohteet A B C Kone ja tuotantotekniikan laboratorio / Jarno Arkko Rakennustekniikan laboratorio / Veli Autio Mikrobiologian laboratorio / Merja Kyntäjä Esitetyt toimenpiteet perustuvat räjähdysvaarojen tunnistamiseen ja niistä aiheutuvien riskien arviointiin. Riskinarviointiin on sovellettu standardia EN 1050 Safety of machinery. Risk assessment mukaista menettelyä. Riskienhallinnan toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa lähtökohtana on ollut seuraava tärkeysjärjestys: - räjähdyskelpoisten ilmaseosten muodostumisen estäminen, - räjähdyskelpoisten ilmaseosten syttymisen välttäminen ja - räjähdysten vahingollisten vaikutusten välttäminen. Esitettyjä teknisiä riskienhallinnan toimenpiteitä on täydennetty organisatorisin ja hallinnollisin toimin asiakirjan kohdassa 4

6 6(18). Säädökset ja lähteet Asiakirjan laadinnassa on tukeuduttu seuraaviin liitteessä 1 esitettyihin säädöksiin ja lähteisiin. Liite 1 Säädökset (kts. liite 1.) 1.2. Asiantuntijatyöryhmä Räjähdyssuojausasiakirja perustuu asiantuntijatyöryhmän laatimaan selvitykseen räjähdysvaarojen arvioinnista ja riskien hallinnasta. Ryhmä todettiin itse arvioinnilla riittävän asiantuntevaksi tehtävän suorittamiseen (SFS Käsikirja 59, kohdat 1 ja 3.1). Ryhmään kuuluivat: Taulukko 3 Asiantuntijatyöryhmä Nimi Tehtävä Osasto Jorma Nevaranta Yksikönjohtaja SeAMK Mervi Lehtola Työsuojelupäällikkö SeAMK Asmo Myllyaho Kiinteistöpäällikkö SeAMK Juho Yli-Suomu Laboratorioinsinööri Kone ja tuotantotekniikan laboratorio Veli Autio Laboratorioinsinööri Rakennustekniikan laboratorio Merja Kyntäjä Laboratorioinsinööri Mikrobiologian laboratorio Mikko Ketala Turvallisuusasiantuntija Insteam Consalting 2. Räjähdysvaarojen arviointi pölyjen sekä palavien nesteiden ja kaasujen käsittelyssä 2.1. Toiminnallinen ympäristö SeAMK:n eri yksiköissä on toimintaa, jonka seurauksena saattaa muodostua räjähdyskelpoinen ilmaseos. Räjähdyskelpoisia pölypilviä ja syttyviä kerroksia saattaa syntyä puuntyöstössä rakennustekniikan laboratoriossa. Vastaavasti palavien nesteiden ja kaasujen yhteydessä räjähdysvaara saattaa tulla kysymykseen mikrobiologian laboratoriossa ja rakennustekniikan laboratoriossa.

7 7(18) 2.2. Pölyjen räjähdysominaisuuksien arviointi Taulukko 4 Pölyn räjähdysominaisuudet Aine Puu Vilja Puu Vilja Hiukkaskoko m < E min mj > 20 > 10 LEL g/m 3 30 > 30 T ign-cl oc (pilvi) UEL g/m 3 - < T ign-lay o C (kerros 5 mm) Räjähdyspaineen maksimi bar 10 < 10 Kosteus p-% K St arvo bar*m/s ~130 < 100 Rajahappipitoisuus % Räjähdysluokka - 1 Paloluokka 400 > >290 < 35 < 10 > 10 - < 4 Lähde: Johtopäätökset pölyn räjähdysominaisuuksien arvioinnista Pölypilvien alimpana syttymislämpötilana voidaan kaikissa kohteissa pitää T pilvi = 400 o C, jolloin Ex-tilassa korkein sallittu pintalämpötila on 2/3 T pilvi = 267 o C. Vastaavasti kaikissa kohteissa alin hehkumislämpötila on T kerros 240 o C, jolloin korkein sallittu pintalämpötila 5 mm pölykertymässä on T kerros - 75 o C = 165 o C.

8 8(18) 2.4. Palavien nesteiden ja kaasujen syttymisominaisuudet Taulukko 5 Palavien nesteiden ja kaasujen syttymisominaisuudet (TTK -ohje G1-94) Aine Leimahduspiste o C Alempi sytt. raja til-% Ylempi sytt. raja til-% Itsesyttyminen o C Räjähdysryhmä Tärpätti 35 0,8 6,0 255 Ksyleeni > 25 1,1 7,0 465 Metanoli IIA POK /POR > Asetoni IIA Propaani Kaasu IIA Metaani Kaasu I Asetyleeni Kaasu IIC 2.5. Johtopäätökset palavien nesteiden ja kaasujen syttymisominaisuuksien arvioinnista Palavien nesteiden tilaluokitus tulee laatia, mikäli niiden leimahduspistelämpötila 5 K ylittyy tai vastaava lämpötila esiintyy välittömässä ympäristössä. Laitteiden valinta palavien nesteiden ja kaasujen itsesyttymislämpötilan mukaan tehdään taulukon 5 mukaisesti. Taulukko 6 Palavien nesteiden ja kaasujen syttymisryhmät ja syttymislämpötilat Syttymisryhmä Kaasun (höyryn) syttymislämpötila o C Laitteen suurin sallittu pintalämpötila o C T1 > T T T T T

9 9(18) 2.6. Tilat ja kohteet, joissa vähimmäisvaatimuksia noudatetaan Taulukossa 7 on esitetty tilat ja kohteet, joissa noudatetaan asetuksen 576/2003 liitteen 2 vähimmäisvaatimuksia. Kohteet on määritelty räjähdysvaarojen tunnistusmenetelmän avulla (Liite 1). Taulukosta on linkitykset kohteista otettuihin valokuviin. Tarkempi tilaluokan laajuuden määrittely on riskienhallintalomakkeessa Taulukko 7 Tilat ja kohteet, joissa vähimmäisvaatimuksia noudatetaan Nro Tila / Kohde Tila-/ Laite- ja kotelointiluokka Valokuvat A Kone ja tuotantotekniikan laboratorio 1 Metaani kaasupullo n. 40 kg Laboratoriotilalle ei ole luokitustarvetta, kun turvallistaminen tehdään, joko: a) siirtymällä hajustetun kaasun käyttöön b) hankkimalla kaasuvuodon tunnistin tilan ulkopuolisella hälytyksellä c) hankkimalla kaasupulloon automaattisesti sulkeutuva pikasulkuventtiili, kun käyttölaite ei ole käytössä B Rakennustekniikan laboratorio 1 Pölynpoistojärjestelmä Pölynpoistokanavat ja suodattimen likainen puoli 21 II 2 D T4 IP 6x Kuva 1 Kuva 2 Kuva 3 Kuva 4 Kuva 5 Kuva 6 Suodattimen puhdas puoli

10 10(18) C Mikrobiologian laboratorio 22 II 3 D T4 IP 5x Laboratoriotilalle ei ole tilaluokitustarvetta 1 Palavien nesteiden pienvarasto Vetokaapin ja paloturvakaappien sisäosa 2 Kuva 7 Kuva 8 II 3 G T6 Ex_ Huonetilalle ei ole tilaluokitustarvetta Liite 2 Selvitys räjähdysvaarojen arvioinnista ja riskien hallinnasta 3. Riskien hallinta pölyjen sekä palavien nesteiden ja kaasujen käsittelyssä 3.1. Selvitys käytössä olevista sähkölaitteista Sähkölaitteet ovat luokiteltujen alueiden ulkopuolella. Niissä tapauksissa, joissa sähkölaite asennetaan luokitellulla alueella, sen tulee olla tilaluokan mukainen. Joidenkin laitteiden maadoituksissa on puutteita. Niistä on merkintä riskinhallintalomakkeessa Sähköisten ja mekaanisten laitteiden valinta-, ylläpito- ja turvallisuusohjeistus

11 11(18) Pölyvien materiaalien käsittelyalueen sähkö- ja automaatiolaitteiden valitseminen Pääsääntöisesti sähkö- ja automaatiolaitteet pyritään asentamaan luokittelemattomalle alueelle. Niissä tapauksissa, joissa laite tai laitteet joudutaan asentamaan luokitellulle alueelle, valitaan laite tai laitteet ko. käyttöpaikan olosuhdevaatimusten ja mahdollisen tilaluokituksen (laiteluokka) mukaisesti (Taulukko 8). Taulukko 8 Laitteiden valinta tilan luokituksen mukaan (Pölyt) Luokka 20 21, 22, kun pöly on johtavaa 22 Kotelointiluokka IP6X IP6X IP5X Merkintä II 1 D II 2 D II 3 D Palavien nesteiden ja kaasujen käsittelyalueen sähkö- ja automaatiolaitteiden valitseminen Pääsääntöisesti menetellään kuten kohdass 3.3.1, paitsi laitteet valitaan taulukon 9 mukaisesti. Taulukko 9 Laitteiden valinta tilan luokituksen mukaan (Palavat nesteet ja kaasut) Laiteryhmä Laiteluokka Tilaluokka (Zone) Sallittu suojaustapa Laitteen ATEX-merkintä Lisämerkintä, esim. II 1 0 II 2 1 Ex ia ja Ex ma Ex ia, Ex d, Ex ib, Ex p, Ex e, Ex q, Ex m ja Ex o Ex II 1 G Ex II 2 G Ex II 2 G Ex II 2 G Ex II 1 G EEx ia IIC T6 EEx ib IIC T6 EEx d IIC T6 EEx e IIC T3 EEx ia IIC T6

12 12(18) II 3 2 Ex ia, Ex d, Ex ib, Ex p, Ex e, Ex q, Ex m Ex n, Ex N ja Ex o Ex II 3 G Ex II 2 G Ex II 2 G Ex II 2 G Ex II 1 G EEx n II A EEx ib IIC T6 EEx d IIC T6 EEx e IIC T3 EEx ia IIC T Sähkö- ja automaatiolaitteiden ylläpito Laitteet tarkastetaan ennakkohuoltokierrosten tai vauriotapahtuman yhteydessä. Kun laitteessa todetaan puute tai vaurio, joka on tehnyt laitteen kelpaamattomaksi ko. oleviin olosuhteisiin tai jostain syystä sen pintalämpötila ei enää täytä ko. tilan edellytyksiä, niin se korjataan alkuperäistä vastaavaan tilaan tai korvataan uudella vastaavalla laitteella Mekaanisten laitteiden valinta sekä käyttö-, kunnossapito- ja turvallisuusohjeistus Mekaaniset laitteet valitaan samojen perusteiden mukaan kuin sähköisetkin laitteet. Mekaanisten laitteiden käyttövarmuuden ja turvallisuuden ylläpitämiseksi noudatetaan ensisijaisesti laitetoimittajien ohjeistusta 3.3. Henkilöiden altistuminen räjähdysvaaroille Henkilöiden altistumista SeAMK:n tiloissa räjähdysvaaroille pidetään erittäin epätodennäköisenä, kun noudatetaan riskinarviointilomakkeeseen kirjattuja suosituksia.

13 13(18) 4. Hallinnolliset toimenpiteet 4.1. Räjähdyssuojauksesta ja räjähdyssuojausasiakirjan ylläpidosta vastaavat Räjähdyssuojausorganisaation toimintaa valvoo työsuojelupäällikkö ja käytännön räjähdyssuojaustoimenpiteistä vastaa yksiköiden nimetyt vastuuhenkilöt Tilojen merkitseminen ja tilaluokituspiirustukset Tarvittaessa kohteet merkitään Ex- kilvin. Kohteiden rajaukset on esitetty riskienhallintalomakkeissa. Laitteiden sisäpuolisissa töissä räjähdyssuojaustoimenpiteet esitetään tapauskohtaisesti säiliötyöohjeissa Hätätilanteiden ja poikkeamien ohjeistus Pääsääntöisesti toimitaan toiminta- ja käyttöohjeiden sekä pelastussuunnitelman mukaisesti Toimintojen yhteensovittaminen ulkopuolisen työvoiman käytön yhteydessä Räjähdyssuojausorganisaatio huolehtii ja vastaa työhön perehdyttämisestä ja siitä, että ko. kohteissa työskentelevillä henkilöillä on riittävä koulutus. Rakennusprojektien perustamisen yhteydessä suoritettavissa turvallisuusarvioinneissa huomioidaan räjähdysvaarat projektikohtaisesti. Ulkopuolisten yritysten vastuuhenkilöille ja työntekijöille annetaan aina riittävä koulutus ennen töiden aloittamista. Koulutuksen antaa tehtävään perehdytetty henkilö.

14 14(18) 4.5. Räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettävät työvälineet Räjähdysvaarallisessa tilassa tehtävät työt ovat luvanvaraisia ja niitä ei tehdä ennen kuin kohde on puhdistettu tai inertoitu tai muutoin tehty vaarattomaksi sekä saatu lupa käytöstä vastaavalta (työlupa palo- ja räjähdysvaarallisissa tiloissa). Mikäli edellä mainitusta menettelystä poiketaan, on työväline valittava tilaluokan edellyttämällä tavalla Räjähdysvaarallisissa tiloissa työskentelyn lupamenettely Räjähdysvaarallisissa tiloissa tehtävät muut kuin koulutukseen tai muuhun normaalitoimintaan liittyvät työt ovat luvanvaraisia. Työluvat annetaan aina kirjallisina Räjähdysvaaroihin liittyvä koulutus Räjähdyssuojaukseen liittyvän koulutustarpeen määrittävät esimiehet. Koulutusrekisteriä ylläpitää henkilöstöosasto. 4.8 Räjähdyssuojausasiakirjan ylläpito Räjähdyssuojausasiakirja liitteineen tallennetaan sähköiseen muotoon. Räjähdyssuojausasiakirjan ylläpidosta vastaa työsuojelupäälikkö.

15 15(18) Liite 2. Räjähdysriskien hallinta SeAMK Räjähdysvaarojen arviointi ja riskien hallinta Liite 2 Nro Esiintymiskohde / Räjähdyskelpoisen ilmaseoksen syntyminen Räjähdysvaarallisen ilmaseoksen todennäk. Laiteluokka Mikko Ketala Tilaluokka 20/0 SFS-EN /SFS 59 II 1D/G Tilaluokka 21/1 SFS-EN /SFS 59 II 1D/G ja II 2D/G Tilaluokka 22/2 SFS-EN /SFS 59 II 1D/G, II 2D/G ja II 3D/G Räjähdyskelpoisen ilmaseoksen Syttymislähde Syttymistodennäköisyys Tila-/ laiteluokat Syttymisriskin alentaminen esiintymistodennäköisyys Kotelointiluokat Seuraamusten minimointi 1. KONE JA TUOTANTOTEKNIIKAN LABORATORIO RAKENNUSTEKNIIKAN LABORATORIO MAALAUSTILA Kone ja tuotantotekniikan laboratorio 15(18) 2 Laboratoriotilassa on metaani kaasua n. 40 kg pullo. Kaasua käytetään paloteknisissä testeissä valvotusti. Käytön jäl- Räjähdyskelpoisen ilmaseoksen muodostuminen on epätodennäköistä, mutta mahdollista Staattinen sähkö Mekaaninen kipinä tai kuuma partikkeli Syttyminen on mahdollista Laboratoriotilalle ei ole luokitustarvetta, kun turvallistaminen tehdään, joko: Riskin alentaminen: Laaditaan kaasun käyttöohje ja hankitaan käyttöturval-

16 16(18) keen pulloventtiili suljetaan. Räjähdyskelpoinen ilmaseos syntyisi, mikäli pulloventtiili unohdettaisiin sulkea tai se vuotaisi Rakennustekniikan laboratorio d) siirtymällä hajustetun kaasun käyttöön e) hankkimalla kaasuvuodon tunnistin tilan ulkopuolisella hälytyksellä f) hankkimalla kaasupulloon automaattisesti sulkeutuva pikasulkuventtiili, kun käyttölaite ei ole käytössä lisuustidote Seurausten minimointi: Alkusammutuskalusto 4 Pölynpoistojärjestelmän sisäosiin saattaa syntyä räjähdyskelpoinen pöly-ilmaseos järjestelmän pysäytyksen tai käynnistyksen yhteydesä Pussisuodattimen vaihtotyö tai hajoaminen saattaa aiheuttaa Räjähdyskelpoisen pölyilmaseos saattaa esiintyä normaalitoiminnan aikana satunnaisesti Staattinen sähkö Mekaaninen kipinä tai kuuma partikkeli tai kytö Muu syy Syttymisen estäminen varmasti normaalitoiminnassa ja ennakoitavissa olevassa virhetoiminnassa. Laitteet soveltuvat tilaluokkaan 21 Pölynpoistokanavat ja suodattimen likainen puoli 21 Riskin alentaminen: Maadoitus ja potentiaalitasausten tarkistaminen, myös johtamattomat letkuosuudet Laboratoriotila / pölynpoistojärjestelmän ulkopuolisten tilojen pölykerrokset

17 17(18) runsasta pölyämistä huonetilaan - poistoletkut - kanavat - puhallin - syklooni / suodatin - pölykontti Syttymisen estäminen varmasti normaalitoiminnassa. Laitteet soveltuvat tilaluokkaan 22 II 2 D T4 IP 6x Suodattimen puhdas puoli 22 II 3 D T4 IP 5x Laboratoriotilalle ei ole tilaluokitustarvetta hallitaan siivoustason määrityksellä: kerran / työjakso tai tarvittaessa (<5 mm kertymä) Ex-merkintä suodattimeen Mahdollinen räjähdyspaine purkautuu sisätilassa olevasta suodattimesta Sähkömoottorit ja muut sähkölaitteet ovat laitteistojen ulkopuolella Huom! Pölynpoistojärjestelmän tilaluokitusta voidaan alentaa tilaluokasta 21 tilaluokkaan 22, mikäli pölynpoistolle asetetaan ns. jälkikäyntiaika Seurausten minimointi: Alkusammutuskalusto

18 18(18) 5 3. Mikrobiologian laboratorio 6 Kohteessa varastoidaan pieniä määriä palavia nesteitä suljetuissa astioissa vetokaapissa ja paloturvakaapeissa. Räjähdyskelpoinen ilmaseos saattaa esiintyä normaalitoiminnan aikana satunnaisesti ja silloinkin lyhyitä aikoja Staattinen sähkö Muu syy Syttymisen estäminen varmasti normaalitoiminnassa. Laitteet soveltuvat tilaluokkaan 2 Vetokaapin ja paloturvakaappien sisäosa 2 Riskin alentaminen: Tehokas kohdepoisto (vetokaappi / paloturvakaapit) Astian rikkoontuminen tai vuotaminen saattaisi saada aikaan räjähdyskelpoisen ilmaseoksen < 10 h/ a II 3 G T6 Ex_ Huonetilalle ei ole tilaluokitustarvetta Asennetaan vetokaappiin ja paloturvakaappeihin exmerkintä Maadoitetaan paloturvakaapit ja selvitetään niiden ilmanvaihdossa käytetyn putkiston materiaali. Huom. muovimateriaali ei sovellu paloturvakaappin ilmastointikanavaksi Seurausten minimointi: Oma palotekninen tila