JUSSI AHOLA ATEX LAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOMINEN OPETUSTILOISSA Diplomityö
|
|
- Väinö Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JUSSI AHOLA ATEX LAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOMINEN OPETUSTILOISSA Diplomityö Tarkastaja: Professori Jouni Kivistö Rahnasto Tarkastaja ja aihe hyväksytty Automaatiotekniikan osastoneuvoston kokouksessa 14. helmikuuta 2007
2 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Automaatiotekniikan osasto AHOLA, JUSSI: ATEX lainsäädännön huomioiminen opetustiloissa Diplomityö, 72 sivua, 46 liitesivua Huhtikuu 2007 Pääaine: Turvallisuustekniikka Tarkastaja: Professori Jouni Kivistö Rahnasto Avainsanat: ATEX, räjähdyssuojausasiakirja, riskin arviointi, vaarojen tunnistaminen Räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuutta määräävän ATEX olosuhdedirektiivin (1999/92/EY) kansallinen asetus (VNa 576/2003) tuli voimaan Asetuksen mukaan räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamat vaarat on selvitettävä ja tunnistettava, sekä tarvittaessa laadittava räjähdyssuojausasiakirja. Käytössä olevat tilat oli saatettava asetuksen mukaiseksi mennessä. Tampereen kaupungilla on useita tiloja, joissa on räjähdyskelpoisten ilmaseosten syntymahdollisuus. Lähes kaikissa perusopetuksen tiloissa voi olla mekaanisessa puuntyöstössä syntyvän pölyn aiheuttama räjähdysvaara. Lisäksi tiloissa käytetään pieniä määriä palavia kemikaaleja. Perusopetuksen tilojen lisäksi kaupungilla on muita pieniä verstaita, joissa on otettava samat tekijät huomioon. Tässä diplomityössä esitetään menetelmä, jonka avulla perusopetuksen tiloihin voidaan helposti laatia räjähdyssuojausasiakirja. Menetelmää voidaan soveltaa myös muissa samankaltaisissa kohteissa. Lisäksi diplomityössä on yleisellä tasolla kuvattu tärkeimmät kohteissa räjähdysvaaraa aiheuttavat tekijät, sekä vaaran poistamiseksi tehtävät räjähdyssuojaustoimenpiteet. Näin lainsäädännön vaatimukset tulevat täytetyiksi. Tutkimuksen perusteella uusi lainsäädäntö ei aiheuta suuria muutoksia koulujen toimintaan. Tarkennuksia vaaditaan lähinnä teknisen työn tilojen siivous ja kunnossapitokäytäntöihin. Pienissä kouluissa räjähdyssuojausasiakirjan tekeminen ei juurikaan nosta turvallisuuden tasoa. I
3 TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Department of Automation AHOLA, JUSSI: Fulfilling the ATEX Legislation in Teaching Facilities Master of Science Thesis: 72 pages, 46 appendix pages April 2007 Major: Occupational Safety Engineering Examiner: Professor Jouni Kivistö Rahnasto Keywords: ATEX, explosion protection document, risk assessment, hazard identification The national decree adopting the ATEX Directive on the safety and health protection of workers at risk from explosive atmospheres came into force on the 1st of September According to the decree the dangers presented by potentially explosive atmospheres must be identified and assessed and, if necessary, an explosion protection document must be drawn up. Facilities currently in use were to be restructured to comply with the decree on the 30 of June 2006 at the latest. The city of Tampere possesses several facilities where there is a possibility for potentially explosive atmospheres. Almost all facilities used for elementary education have a possibility of explosion caused by wood dust from mechanical wood processing. Same facilities use small amounts of flammable chemicals. In addition to the facilities for elementary teaching, the city of Tampere has many small workshops, where the same factors must be taken into account. An easy method for creating an explosion protection document for teaching facilities is presented in this Master of Science Thesis. The same method can be applied to other similar facilities. The thesis has also a general overview of the hazards present in the facilities, and the measures needed to reduce the risk of explosions. This way the requirements of the legislation are fulfilled. Based on the research the new legislation will not demand big changes from the elementary teaching facilities. Some adjustment needs to be made in the cleaning and maintenance procedures of the woodworking shops. In small schools the explosion protection document will not raise the level of safety any considerable amount. II
4 Alkusanat Tämä diplomityö tehtiin Tampereen kaupungille TTY:n tukisäätiön rahoituksella ajalla syyskuu 2006 huhtikuu Haluan esittää kiitokset kaikille tahoille, jotka ovat edesauttaneet diplomityöni valmistumista. Ensisijainen kiitos menee Tampereen kaupungille työn mahdollistamisesta. Kauko Hämäläisen ja Timo Välimäen apu käytännön asioissa oli ensiarvoisen tärkeää. Kiitos myös kaikille muille henkilöille jotka uhrasivat työaikaansa tutkimukseni avustamiseen, sekä asiantuntijoille jotka antoivat neuvoja lainsäädännön soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä. Diplomityöni tarkastajaa professori Jouni Kivistö Rahnastoa haluan kiittää erityisesti opinnäytetyön rakenteeseen liittyvistä kommenteista. Suurimmat kiitokset kuuluvat Marikalle kannustuksesta. Tampereella Jussi Ahola III
5 Sisällys 1. Johdanto Teoria Työympäristön vaarat ja riskit Vaaraa aiheuttavat räjähdyskelpoiset ilmaseokset Pölyjen muodostama räjähdyskelpoiset ilmaseokset Kaasujen ja nesteiden muodostamat räjähdyskelpoiset ilmaseokset Muuttuva työturvallisuuslainsäädäntö Räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamaa vaaraa koskevat määräykset Räjähdysvaarallisten tilojen määrittäminen ja räjähdysvaaran arviointi Räjähdyssuojausasiakirja Tilaluokitukset Syttymislähteet Laiteluokitukset Vanhojen laitteiden riskien arviointi Räjähdyssuojaustoimenpiteet Aineisto Tutkimuksen kohteina olevat tilat Perusopetuksen tilat Muut opetustilat Kohteissa esiintyvät räjähdyskelpoisia ilmaseoksia aiheuttavat aineet Puupöly Palavat nesteet ja kaasut Kohteissa esiintyvät räjähdyskelpoisien ilmaseosten lähteet Puuntyöstökoneet Pölyn ja purunpoistojärjestelmät Muut päästölähteet Tapahtuneiden onnettomuuksien tilastointi
6 4. Käytetyt menetelmät Työn suoritus Tapausesimerkki: Klassillinen koulu ja Klassillinen lukio, Tampere Tapausesimerkki: Pispan koulu, Tampere Tapausesimerkki: Tampereen ammattiopisto, Hervannan ammattioppilaitos puuntyöstötilat Tulokset Toimintamenetelmä räjähdyssuojausasiakirjan laatimiseksi Tapahtuneet onnettomuudet Opetustiloista tunnistetut vaarat Räjähdyskelpoisten ilmaseosten päästölähteet Tilaluokiteltavat tilat Syttymislähteet Räjähdyssuojaustoimenpiteet Tekniset räjähdyssuojaustoimenpiteet Puuntyöstökoneisiin kohdistuvat toimenpiteet Purunpoistojärjestelmiin kohdistuvat toimenpiteet Organisatoriset räjähdyssuojaustoimenpiteet Tapausesimerkkien tulokset Tulosten arviointi Johtopäätökset...68 Lähteet...69 Liitteet: Liite 1: Liite 2: Ohje räjähdyssuojausasiakirjan laatimiseksi opetustiloihin Räjähdyssuojausasiakirja, Esimerkkikoulu 2
7 1. Johdanto Euroopan yhteisön ATEX ( Atmosphères Exblosibles ) nimityksellä tunnettujen direktiivien tarkoituksena on suojella räjähdysvaarallisissa tiloissa työskenteleviä ihmisiä ja yhtenäistää jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuutta koskevia määräyksiä, sekä niissä käytettäville koneille ja laitteille asetettuja vaatimuksia. Valtioneuvoston asetuksella 576/2003 on Suomessa saatettu voimaan ATEXtyöolosuhdedirektiivi räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta. Tämän lainsäädännön vaatimukset ovat olleet uusien tilojen osalta voimassa vuodesta Vuonna 2006 lainsäädännön siirtymäaika päättyi ja velvoitteet tulivat täysimääräisinä voimaan myös vanhoissa kohteissa. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan työnantaja tai toiminnanharjoittaja on vastuussa siitä, että räjähdysvaarallinen tila on sellainen jossa työ voidaan tehdä turvallisesti. Räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamat vaarat on selvitettävä ja tunnistettava, sekä tarvittaessa laadittava räjähdyssuojausasiakirja. Räjähdyssuojausasiakirjassa on muun muassa luokiteltava räjähdysvaaralliset tilat, arvioitava tilanteet joissa syttyvät kaasut, pöly tai nesteet voivat aiheuttaa räjähdyksen, sekä selvitettävä ja toteutettava toimenpiteet joilla räjähdyskelpoisten ilmaseosten syntyminen estetään. Tampereen kaupungilla on useita eri kohteita joissa ATEX olosuhdedirektiivin vaatimukset on otettava huomioon. Perusopetuksen teknisen työn konesaleissa on puupölystä syntyvä räjähdyskelpoisten ilmaseosten syntymismahdollisuus, jonka paloviranomainen on uuden lainsäädännön myötä määrännyt kartoitettavaksi. Teknisen työn, sekä fysiikan ja kemian luokissa saattaa esiintyä räjähdyskelpoisia ilmaseoksia myös opetuksessa käytetyistä kemikaaleista johtuen. Näiden lisäksi Tampereen kaupungin hallussa on myös muita verstaita ja tiloja, joiden räjähdyssuojausvaatimukset on kartoitettava. Tämän diplomityön ensisijaisena tarkoituksena on luoda edellytykset sille, että nämä uuden lainsäädännön vaatimukset voidaan täyttää kaikissa perusopetuksen tiloissa. Saatuja tuloksia voidaan käyttää hyväksi myös muissa samankaltaisissa kohteissa. Lainsäädännön vaatimuksien täyttämiseksi tehdään joistakin valituista kohteista tapaustutkimukset, joissa tunnistetaan räjähdyskelpoisiin ilmaseoksiin liittyvät vaarat sekä laaditaan kohteisiin räjähdyssuojausasiakirjat. Näiden tapausesimerkkien, sekä aiheeseen liittyvien standardien ja hyvien käytäntöjen pohjalta valmistellaan ja 3
8 kehitetään toimiva räjähdyssuojausasiakirjapohja, sekä työskentelymalli asiakirjan laatimiseksi. Viimeisessä vaiheessa koulutetaan eri tilojen vastuulliset henkilöt näiden menetelmien käyttöön, jotta edellytykset täyttää valtioneuvoston asetuksen 576/2003 ja ATEX olosuhdedirektiivin vaatimukset syntyisivät. 4
9 2. Teoria 2.1. Työympäristön vaarat ja riskit Riski merkitsee niitä vaaratekijöitä joille ihmiset ovat alttiina tietyllä hetkellä. Teoreettisessa ajattelussa riski määritellään useimmiten haitallisen tapahtuman esiintymistodennäköisyyden ja seurauksien funktioksi. Riskin toteutumiseen johtavat tapahtumat ovat ei toivottuja tapahtumia, jotka johtuvat tietyistä vaaroista. Vaaroiksi kutsutaan tekijöitä tai tilanteita, joiden toteutumisen seurauksena aiheutuu vahinkoa ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle. /1, 2, 3, 4/ Työympäristöissä esiintyy fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia vaaratekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijöille terveydellisiä haittoja. Turvallisuus on tavoitetila, jossa näitä terveyttä ja turvallisuutta uhkaavia vaaroja ei esiinny. Aukotonta turvallisuutta ei pystytä rakentamaan, mutta vaaratekijöitä pyritään tunnistamaan ja niistä aiheutuvaa riskiä pienentämään. /2/ Riskienhallinta tarkoittaa kaikkea toimintaa, jolla nämä riskit pidetään hyväksyttävällä tasolla (Kuva 1). Riskienhallinta on jokapäiväistä toimintaa, johon osallistuu koko organisaatio. /1, 4/ Kuva 1. Riskien hallinnan osatekijöitä. /5/ 5
10 Riskin arviointi on osa riskien hallintaa. Se on sarja loogisesti eteneviä vaiheita, joiden avulla tutkitaan järjestelmällisesti kohteen mahdollisia vaaratekijöitä ja niiden merkitystä. Vaaratekijät tunnistetaan ja niiden merkittävyys arvioidaan, jonka jälkeen voidaan päättää joudutaanko tekemään toimenpiteitä. /3/ Hyväksyttävät riskit ollaan valmiita kelpuuttamaan sellaisinaan. Lainsäädäntö voi asettaa riittävän turvallisuuden rajan, jota pienemmät riskit ovat sen kannalta hyväksyttyjä. /4/ Riskianalyysillä saadaan tietoja, joita tarvitaan riskin merkityksen arvioinnissa. Siihen sisältyy kohteen rajaaminen, vaarojen tunnistaminen sekä riskin suuruuden arviointi. Analyysimenetelmät voidaan jakaa laadullisiin ja määrällisiin. Määrälliset menetelmät ovat erityisen sopivia kun ennakoitavissa olevien vahinkojen laajuus ja vakavuus on suuri, ja kun käytössä on kylliksi käyttökelpoista tietoa jotta määrällinen analyysi on mahdollinen. /3/ Laadullinen arviointi on helpompi toteuttaa, ja täsmällisten tietojen puuttuessa usein ainoa mahdollinen vaihtoehto. Käytännössä suurin osa riskienarvioinneista on ainakin jossain määrin laadullisia. /6/ Riskianalyysimenetelmät voidaan edelleen jakaa vaarojen tunnistamismenetelmiin, onnettomuuksien mallintamismenetelmiin sekä seurausanalyyseihin. Onnettomuuksien mallintamismenetelmät kuvaavat tapahtumien kulkua ja antavat pohjan todennäköisyyksien arvioinnille, ja seurausanalyyseilla arvioidaan mahdollisten onnettomuuksien välittömiä vaikutuksia. /7/ Vaarojen tunnistamismenetelmillä saadaan yleiskuva kohteen vaaroista, niiden syistä ja mahdollisista seurauksista. Vaarojen tunnistamisessa voidaan käyttää apuna tarkastuslistoja, olemassa olevia standardeja, kokemusta, kokeita ja simulointia sekä järjestelmällisiä analyysimenetelmiä. /8/ Jotta työympäristössä väistämättä esiintyvät vaaratekijät eivät aiheuttaisi menetyksiä, on suunnittelemattomien tapahtumien ketjut pysäytettävä ennen kuin onnettomuus tapahtuu. Tähän tarkoitukseen rakennetaan erilaisia esteitä, eli suoritetaan turvallisuustoimenpiteitä. James Reasonin esittelemän mallin mukaan eri vahinkojen ehkäisemiseksi olemassa olevat toimenpiteet voidaan kuvata reikäisillä esteillä, reikäjuuston siivuilla (Kuva 2). Ideaalitilanteessa nämä esteet olisivat reiättömiä, mutta todellisuudessa näin ei koskaan ole. Turvallisuustoimenpiteissä olevat reiät muuttavat muotoaan ja liikkuvat ajan mukana, kun olosuhteet ja tilanteet muuttuvat. Tämän vuoksi on suoritettava useita päällekkäisiä turvallisuustoimenpiteitä. Jos toimenpiteet ovat vajavaisia, voivat ei toivotut tapahtumat läpäistä ne ja aiheuttaa menetyksiä. /9/ 6
11 Kuva 2. James Reasonin reikäjuustomalli. /9/ Kun piilevät vaarat läpäisevät suojaavissa mekanismeissa olevat aukot, niin tapaturma pääsee toteutumaan Vaaraa aiheuttavat räjähdyskelpoiset ilmaseokset Räjähdys on äkillinen hapettumis tai hajoamisreaktio, joka saa aikaan lämpötilan tai paineen tai yhtä aikaa molempien nousun. /3/ Räjähdysten ja äkillisten leimahdusten seuraukset ovat yleensä mittavia. Työpaikalla tapahtuessaan ne vaarantavat työntekijöiden hengen ja terveyden, ja aiheuttavat suuria taloudellisia vahinkoja. Vaarat aiheutuvat liekkien ja paineen hallitsemattomista seurauksista, haitallisista reaktiotuotteista ja hapen kulumisesta. /10/ Tämän tutkimuksen tarkoittama räjähdys tapahtuu, kun palava aine sekoittuu normaalipaineiseen ilmaan kyllin hienojakoisena ja sopivassa suhteessa, ja pääsee kosketuksiin kyllin suurienergisen syttymislähteen kanssa (Kuva 3) /10/. Tällainen räjähdys on käytännössä vain hyvin nopea palotapahtuma, eli hapettumisreaktio. Esimerkiksi paineastioiden revetessä tapahtuvat fysikaaliset räjähdykset eivät kuulu tämän tutkimuksen piiriin. 7
12 Kuva 3. Räjähdyskolmio. Kun palava aine sekoittuu sopivassa suhteessa ja kyllin hienojakoisena ilmaan, on syttymisen seurauksena räjähdys. /10/ Ilman ja palavan aineen seokset ovat räjähdyskelpoisia, jos niiden pitoisuudet ovat tiettyjen raja arvojen, räjähdysrajojen välillä. Alempi räjähdysraja ilmaisee pienimmän pitoisuuden, millä seos voi vielä syttyä. Ylempi räjähdysraja on vastaavasti suurin pitoisuus. Reaktioon tarvittavan hapen määrä riippuu palavasta aineesta. Ilmakehästä hapen osuus on noin 21 %, ja kun happea on tätä enemmän on reaktio nopeampi. Vastaavasti hapen osuuden ollessa pienempi reaktio hidastuu ja kyllin vähäisillä happipitoisuuksilla ei räjähdys yleensä ole mahdollinen. Räjähdys ei tapahdu ilmaseoksessa tasaisesti tai yhdenaikaisesti, vaan se etenee aaltona. Kun räjähdysaalto etenee ääntä nopeammin on kyseessä detonaatio, ja aallon levitessä ääntä hitaammin deflagraatio eli humahdus. /11/ Palavat kaasut, nesteet ja pölyt voivat muodostaa ilman kanssa räjähdyskelpoisia ilmaseoksia, joissa palaminen leviää syttymisen jälkeen koko palamattomaan seokseen. Avoimessa tilassa palorintama, eli räjähdysaalto leviää ympäristöön kunnes palava aine ja energia loppuvat. Mikäli palorintaman tiellä on esteitä, nousee paine. /12/ Pölyjen muodostama räjähdyskelpoiset ilmaseokset Palavan kiinteän aineen palotapahtuma on sitä kiivaampi, mitä suurempi pinta ala on kosketuksissa ilmaan, eli mitä pienempiin osiin palava aine on jaettu. Kun partikkelit ovat kyllin pieniä, on palotapahtuma niin kiivas että kyseessä on räjähdys. Yleensä räjähdyksen syntymiseksi partikkeleiden koon, eli pölyn hiukkaskoon on oltava alle 500 mikrometriä. Lisäksi pölyn määrän ilmassa on oltava räjähdysrajojen välillä. Alempi 8
13 räjähdysraja on tyypillisesti suuruusluokaltaan grammaa pölyä kuutiometrissä ilmaa, ja ylempi 2 3 kg/m³. /13/ Pölypilvi on dynaaminen systeemi jossa pölyhiukkaset ovat jatkuvassa liikkeessä ilmavirtojen ja painovoiman vuoksi, joten sen paikoittainen konsentraatio muuttuu jatkuvasti. /14/ Pöly ei siis leviä tasaisesti käytettävissä olevaan tilaan. Pölyä pitää olla ilmassa suhteellisen paljon jotta se voisi räjähtää. Räjähdyskelpoinen pilvi hiilipölyä, jonka pitoisuus on 40 g/m³ on niin tiheä, että 25 watin hehkulamppu ei näy kahden metrin päähän. Normaalioloissa näin tiheitä pölypilviä esiintyy vain harvoin, joten pääsääntöisesti pölyräjähdykset tapahtuvat koneiden ja laitteistojen sisäpuolella. Ensimmäisen räjähdyksen seurauksena ketjureaktiot voivat kuitenkin levitä myös laitteistojen ulkopuolelle. /14/ Mitä pienempi pölyn hiukkaskoko on, sitä helpommin pölyräjähdys syntyy, ja sitä tuhoisammat sen seuraukset ovat. Pöly ilmaseoksen konsentraation kasvaessa räjähdyksen voimakkuus kasvaa tiettyyn rajaan asti, kunnes se alkaa pienentyä. Konsentraation kasvaessa myös syttymiseen vaadittava energia laskee noin 500g/m³ asti, eli tiettyyn rajaan asti mitä enemmän pölyä on, sitä suurempi on räjähdysvaara. Kosteus sitoo pölyä ja laskee pölyn syttymisherkkyyttä, sekä räjähdyksen voimakkuutta. /13/ Räjähdyksen voimakkuuden kuvaamiseen voidaan käyttää eri pölyille määriteltävissä olevaa K st pölyräjähdysvakiota (Taulukko 1). Se määritellään paineen kasvun nopeuden perusteella testiolosuhteissa. Tästä on hyötyä kun arvioidaan tarvittavien turvallisuustoimenpiteiden laajuutta. Arvot ovat kuitenkin parhaimmillaankin vain suuntaa antavia. /14/ Taulukko 1. K st arvo ja räjähdyksen voimakkuus. /14/ K st arvo (bar m s 1 ) Räjähdyksen suhteellinen voimakkuus 0 Ei räjähdystä Heikko räjähdys Voimakas räjähdys 300 Erittäin voimakas räjähdys Palavien pölyjen aiheuttamia vaaroja tarkastellessa on myös kiinnitettävä huomiota pölykertymiin. Yksi palaville pölyille käytetty tunnusluku on kuuman pinnan minimi 9
14 lämpötila, jolla 5 millimetrin paksuinen pölykerros syttyy. Kun kytevä pölykertymä lähtee liikkeelle esimerkiksi sammutustoimenpiteiden vuoksi, on tuloksena helposti räjähdys. Pölykertymästä liikkeelle lähtevän hienojakoisen pölyn sisällä vaikuttavien koheesiovoimien vuoksi se harvemmin leviää yksittäisiksi partikkeleiksi, joten pölypilven efektiivinen hiukkaskoko on yleensä suurempi kuin yksittäisten pölyhiukkasten koko. /14/ Kaasujen ja nesteiden muodostamat räjähdyskelpoiset ilmaseokset Palavat kaasut voivat muodostaa ilman kanssa erittäin herkästi räjähtäviä ilmaseoksia. Näiden räjähdysrajat ilmoitetaan prosentteina. Joitakin kaasuja täytyy olla ilmassa vain muutama prosentti räjähdysvaaran syntymiseen. Usean kaasun seokset käyttäytyvät vielä huomattavan eri tavoin verrattuina puhtaisiin kaasuihin. Kaasumaisessa muodossa käytettyjen aineiden ja ilman muodostamien seosten räjähdykset syntyvät useimmiten kun kaasua syystä tai toisesta pääsee laitteistojen ulkopuolelle. Kaasun tai höyryn tiheys vaikuttaa siihen, missä räjähdyskelpoinen ilmaseos voi syntyä; ilmaa raskaammat kaasut laskeutuvat ja leviävät, kun taas ilmaa kevyemmät kaasut hajoavat käytettävissä olevaan ilmatilaan. /10/ Palavien nesteiden pinnalta haihtuu palavia kaasuja, eli höyryjä, jolloin ympäröivään ilmatilaan voi kehittyä räjähdyskelpoinen ilmaseos. Leimahduslämpötila on alin lämpötila, jossa palavan nesteen pinnalta haihtuu niin paljon kaasuja että ne muodostavat ilman kanssa ilmaseoksen, joka leimahtaa syttymislähteen vaikutuksesta, mutta ei jatka palamista itsenäisesti. Jos lämpötila pysyy tämän alapuolella, ei räjähdyskelpoisia höyryn ja ilman seoksia synny (Kuva 4). Syttymisen mahdollistamiseksi on höyryn määrän oltava räjähdysrajojen välissä. Syttymislämpötila, jossa höyrystyvät kaasut jatkavat palamistaan itsenäisesti, on leimahduslämpötilaa yleensä C korkeampi. /15/ 10
15 Kuva 4. Palavien nesteiden ja höyryjen välisiä suhteita. /15/ Palavat nesteet voivat muodostaa räjähdyskelpoisia ilmaseoksia sekä höyrynä että sumuna. Palava nesteen ja ilman seokset voivat olla räjähdyskelpoisia, kun neste on sumun muodossa (Kuva 4). Sumu voi syttyä myös leimahduslämpötilan alapuolella, jos se kohtaa kyllin suurienergisen syttymislähteen. Tällaisia seoksia voi esiintyä esimerkiksi ruiskumaalauksen yhteydessä, tai kun palovaarallinen neste purkautuu laitteistoista tai säiliöstä paineella. Seoksen konsentraation on oltava räjähdysrajojen välissä, ja pisarakoon on oltava kyllin pieni /10/. Tyypillisesti pisarakoko on välillä mikrometriä, mutta räjähdykseen voivat myötävaikuttaa kooltaan aina yhteen millimetriin asti olevat pisarat. /16/ 2.3. Muuttuva työturvallisuuslainsäädäntö Suomi on Euroopan Unionin jäsenvaltio, joten se on velvoitettu muuttamaan lakejaan ja asetuksiaan vastaamaan EU:n yhteisten säädösten, direktiivien, vaatimuksia. Mikäli kansalliset säädökset eivät vielä täysin vastaa direktiivejä, on viranomaisen tulkittava kansallisia oikeusnormeja siten, että direktiivien tavoitteet saavutetaan. Työolosuhteita koskevat perusteet sisältyvät yleissäädöksenä noudatettavaan työympäristön puitedirektiiviin 1989/391/ETY, joka on pantu Suomessa toimeen uudella työturvallisuuslailla (L 738/2002). Puitedirektiivin rinnalla sovelletaan yksittäisistä työturvallisuuskysy 11
16 myksistä annettuja erityisdirektiivejä, joita on tällä hetkellä liki 20. Suomessa nämä ovat implementoitu, eli pantu täytäntöön työturvallisuuslain nojalla annetuilla valtioneuvoston asetuksilla tai päätöksillä. /17/ Työolosuhteita säätelevät direktiivit ovat yleensä vähimmäistasodirektiivejä, ja koneita ja laitteita koskevat direktiivit taas harmonisointidirektiivejä. Työsuojelun vähimmäistasodirektiivien mukaan jäsenvaltioiden kansallinen lainsäädäntö on muutettava vähintään direktiivin tasoa vastaavaksi. Tällä osaltaan mahdollistetaan työvoiman vapaa liikkuvuus takaamalla tietyt vähimmäistyöolosuhteet kaikissa maissa. Harmonisointidirektiiveillä taas harmonisoidaan jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja näin poistetaan kaupan teknisiä esteitä; kansallinen lainsäädäntö ei saa juurikaan olla direktiiviä tiukempi tai lievempi. Harmonisointidirektiiveillä säädetään tuotteiden ja laitteiden turvallisuusominaisuuksista, sekä menettelytavat joilla asetettujen turvallisuusvaatimusten täyttäminen todennetaan. Tulkinta siitä, mikä on koneen ominaisuus ja mikä taas työolosuhde ei aina ole selkeä, ja vanhassa suomalaisessa työsuojelulainsäädännössä ei tällaista jaottelua ole ollut. /18/ Työturvallisuuslaissa on tavoitteena työolojen jatkuva parantaminen. Sen mukaan työnantajalla on yleinen velvollisuus tietää työpaikan vaarat ja niiden aiheuttamat riskit ja taata työntekijöiden turvallisuus ja terveys kaikissa oloissa. Vaaroja arvioitaessa on otettava huomioon työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten ikä ja ammattitaito. Lainsäädännön yksityiskohdat ovat jatkuvassa muutoksessa, kun yksittäisiin työturvallisuuskysymyksiin annetaan asetuksia ja kun voimassaoleviin asetuksiin tehdään tarkennuksia ja muutoksia. Työnantajan vastuulla on seurata tätä kehitystä ja huolehtia asetusten täyttymisestä. /17/ Laajennetun soveltamisalan nojalla työturvallisuuslainsäädäntöä sovelletaan myös oppilaan ja opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä. Kysymykseen tulevat esimerkiksi peruskoulun puutyötunnit, laboratoriotyöt sekä ammattioppilaitoksen harjoitustyöt. Kansalais ja työväenopistoissa ja muilla vastaavilla harrastustoiminnaksi katsottavilla vapaa ajan kursseilla ei toimintaa pääsääntöisesti pidetä tässä tarkoitettuna opiskelijan työnä. /17/ Laki opiskelutapaturman korvaamisesta (L 1318/2002) erityisesti asettaa opetuksen järjestäjän vastuuseen, kun tapaturma on sattunut henkilön osallistuessa opetussuunnitelman tai tutkinnon mukaiseen käytännön opetukseen, työssäoppimisjaksoon, työharjoitteluun, näyttötutkintoon tai työelämään tutustumiseen. /19/ 12
17 Tuotteisiin tai työoloihin kohdistuvia vaatimuksia esittävissä EU:n uuden lähestymistavan mukaisissa (New Approach) direktiiveissä on määritelty vain oleelliset turvallisuusvaatimukset. Näitä tulkittaessa on usein tarkoituksenmukaista käyttää yhdenmukaistettuja EN standardeja apuna. Standardit eivät ole osa lainsäädäntöä, mutta kun standardin määräykset tulevat täytetyiksi, täyttyvät myös direktiivien turvallisuusvaatimukset. Erityisesti vanhojen tilojen tai koneiden saattaminen standardeja vastaavaksi ei aina ole mahdollista, mutta direktiivin ja lainsäädännön vähimmäisvaatimukset voidaan kuitenkin pystyä täyttämään. Standardien sisältämät ohjeet ja ratkaisuesimerkit ovat hyvänä apuna turvallisuussuunnittelussa sekä säädösten esittämien vaatimusten tulkinnassa. /20/ 2.4. Räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamaa vaaraa koskevat määräykset Nykyinen räjähdyskelpoisiin ilmaseoksiin liittyvä kansallinen lainsäädäntömme perustuu laitedirektiiviin 1994/9/EY /21/ ja olosuhdedirektiiviin 1999/92/EY /22/. Usein näitä kutsutaan ATEX direktiiveiksi Atmosphères Explosibles termin mukaan. Laitedirektiivin tavoitteet on otettu huomioon asetuksessa 917/1996 /23/ sekä kauppaja teollisuusministeriön päätöksessä 918/1996 /24/. Olosuhdedirektiivi saatettiin voimaan valtioneuvoston asetuksella 576/2003 /25/. Tässä diplomityössä näitä kaikkia kutsutaan yhteisellä nimellä ATEX lainsäädäntö. Direktiivien tarkoituksena on parantaa työolosuhteita suojelemalla räjähdysvaarallisissa tiloissa työskenteleviä ihmisiä, sekä yhtenäistää EU lainsäädäntöä ja taata räjähdysvaarallisiin olosuhteisiin tarkoitettujen laitteiden vapaa kauppa /10/. Valtioneuvoston asetus 576/2003 märittää työnantajan tai toiminnanharjoittajan velvollisuudet työntekijöiden turvallisuuden varmistamiseksi työssä, jossa saattaa esiintyä räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamia vaaroja. Asetuksella voimaan saatettu direktiivi on vähimmäistasodirektiivi, mutta käytännössä suomalainen asetus ei poikkea direktiivistä. /22, 25/ Asetuksen mukaan tilat, joissa räjähdyskelpoisia ilmaseoksia voi esiintyä on tunnistettava ja luokiteltava. Jos toiminnanharjoittajalta löytyy tällaisia tiloja, ja niissä esiintyy syttymislähteitä, on suoritettava räjähdyssuojaustoimenpiteitä. Ensisijaisesti 13
18 pyritään estämään räjähdyskelpoisten ilmaseosten syntyminen. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on ilmaseosten syttyminen estettävä, eli syttymislähteet on poistettava. Silloin kun tämäkään ei ole luotettavasti mahdollista, eli räjähdysvaara ei pystytä poistamaan, on mahdollisen räjähdyksen vaikutukset minimoitava. Tehdyt toimenpiteet on kuvattava räjähdyssuojausasiakirjassa. /25, 10/ Vuodesta 2003 eteenpäin on uutena käyttöönotettujen tilojen tullut täyttää VNa 576/2003 vaatimukset. Päivämäärä oli takarajana vanhojen, jo käytössä olevien tilojen osalta, jonka jälkeen asetus koskee kaikkia tiloja täysimääräisesti. /12/ Tämä asetus koskee vain normaalipaineisen ilman kanssa muodostuvia ilmaseoksia, eli tilanteita joissa ilmanpaine on 0,8 1,1 baaria. Direktiivin 1999/92/EY englanninkielisessä versiossa on sisällytettynä myös vaatimus normaalista lämpötilasta, eli astetta celsiusta. Yhdenmukaistetuissa standardeissa lämpötilarajoina on astetta. Jo aikaisemmin on palovaarallisten aineiden ja ilman seosten aiheuttamiin vaaroihin liittynyt lainsäädäntöä. Uusi laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (L 390/2005) tuli voimaan vuonna 2005, ja sitä edeltävän lain perusteella annetuista säädöksistä on suuri osa jätetty voimaan. Säädöksissä annetaan erityisvaatimuksia eri palavien kaasujen ja nesteiden varastointiin ja käyttöön liittyen /26/. ATEX lainsäädännön myötä tulleista muutoksista suurimmat koskevat sitä, että myös palavat pölyt otetaan huomioon, luokiteltuihin tiloihin on tehtävä räjähdyssuojausasiakirja, ja laitevaatimukset koskevat muitakin kuin sähkölaitteita Räjähdysvaarallisten tilojen määrittäminen ja räjähdysvaaran arviointi Valtioneuvoston asetus 576/2003 koskee kaikkia työnantajia, joiden työntekijät työskentelevät räjähdysvaarallisissa tiloissa, tai jotka rakentavat ja suunnittelevat näitä tiloja. Lainsäädännön vaatimusten vuoksi on ensimmäisenä selvitettävä onko kyseessä räjähdysvaarallinen tila, eli onko vaarallisten räjähdyskelpoisten ilmaseosten esiintyminen mahdollista. /27/ Tämä voidaan selvittää vastaamalla seuraaviin kysymyksiin /10/: 14
19 1. Onko tilassa palavia aineita? 2. Voiko riittävä sekoittuminen ilmaan johtaa räjähdyskelpoisen seoksen syntymiseen? 3. Voiko räjähdyskelpoista ilmaseosta syntyä vaaraa aiheuttava määrä? Palavien aineiden tunnistamisessa on apuna kemikaaleista työpaikoilla laaditut vaarallisten aineiden luettelot, käyttöturvallisuustiedotteet sekä pakkausmerkinnät. Kemikaalien lisäksi myös palavat pölyt, ja mahdollisten kemiallisten reaktioiden myötä muodostuvat palavat aineet tulee tunnistaa. Jotta palavan aineen sekoittuminen ilmaan voisi johtaa räjähdyskelpoisten ilmaseosten syntymiseen, tulee palavan aineen pitoisuuksien olla räjähdysrajojen sisällä. Lisäksi pölyjen kohdalla hiukkaskoon, ja sumujen kohdalla pisarakoon on oltava kyllin pieni. /16/ Kolmannessa kohdassa vaaraa aiheuttavaksi määräksi räjähdyskelpoista ilmaseosta katsotaan suljetussa huonetilassa yksi kymmenestuhannesosa huoneen tilavuudesta, tai yli 10 litraa huonekoosta riippumatta. /10/ Valtioneuvoston asetuksen 576/2003 puitteissa ei palavan aineen ja ilman seosta tarvitse ottaa huomioon mikäli seos ei ole normaalipaineessa, ilma on suurimmaksi osaksi korvattu muulla kaasulla, tai jos seos muodostuu vain ennalta arvaamattomassa onnettomuustilanteessa. Lisäksi kaasulaiteasetuksen (1434/1993) piirissä olevat kaasumaisia polttoaineita käyttävät laitteet, potilaan hoitoon tarkoitetut tilat, avo ja kaivoslouhintatoiminta, sekä räjähdysaineiden ja epävakaiden kemiallisten aineiden käsittelyyn ja käyttöön liittyvät tilanteet on rajattu tämän lainsäädännön ulkopuolelle /25/. Tällaiset tilanteet eivät kuitenkaan ole räjähdysvaaran kannalta vaarattomia, ja niihin liittyvät vaarat on tunnettava osana muuta turvallisuustoimintaa Räjähdyssuojausasiakirja Räjähdysvaaran arvioinnin tulokset, ja sen pohjalta päätetyt toimenpiteet on esitettävä räjähdyssuojausasiakirjassa. Tämä on laadittava ennen työn tekemisen aloittamista kohteessa, ja se on pidettävä ajan tasalla mahdollisten muutostöiden yhteydessä. Ennen käyttöön otetuille kohteille räjähdyssuojausasiakirjan laatimisen takaraja oli Tällä asiakirjalla toiminnanharjoittaja osoittaa täyttäneensä lainsäädännön vaatimukset. Räjähdyssuojausasiakirjassa voidaan viitata muihin olemassa oleviin 15
ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi
ATEX-direktiivit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX direktiivit ATEX-laitedirektiivi (Euroopan yhteisön direktiivi 94/9/EY) Direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten
LisätiedotATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen
ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä
LisätiedotLainsäädäntö. HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki. Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit
HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit Lainsäädäntö Neuvotteleva virkamies Hannu Alén Sosiaali- ja terveysministeriö,
LisätiedotRÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGIN NORMAALILYSEO RATAKATU HELSINKI
Pauli Korhonen 9.8.2016 1 (5) RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA ATEX 1999/92/EY ja VNA 576/2003 MUKAISESTI HELSINGIN NORMAALILYSEO RATAKATU 6 00120 HELSINKI 1 9.8.2016 RSA TEHTY Ex/PKo REV. PVM. SELITYS LAAT. TARK.
LisätiedotVIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6.
VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Turvallisuusinsinööri, Tukes työryhmän 6. kokoontuminen PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) 00181 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI
LisätiedotATEX-perustietopaketti
ATEX-perustietopaketti Ketä ATEX koskee? Atex-työolosuhdesäädökset koskevat kaikkia niitä työnantajia ja heidän edustajiaan, joiden työntekijät voivat joutua alttiiksi palavista nesteistä, kaasuista tai
LisätiedotHenkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin
Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke
LisätiedotEuroopan yhteisöjen virallinen lehti
28. 1. 2000 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 23/57 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 1999/92/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1999, vähimmäisvaatimuksista räjähdyskelpoisten ilmaseosten
Lisätiedotatex Räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus
1 opas atex Räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus atex räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus 2 julkaisutiedot Tekstit: Tukes Kuvat: Lauri Mannermaa Ulkoasu & taitto Hahmo Design Oy Paino: Multiprint,
LisätiedotATEX RÄJÄHDYSVAARALLISTEN TILOJEN TURVALLISUUS
TUKES OPAS ATEX RÄJÄHDYSVAARALLISTEN TILOJEN TURVALLISUUS TURVATEKNIIKAN KESKUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ, työsuojeluosasto TURVATEKNIIKAN KESKUS ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus 1 2
LisätiedotPietikäinen Sanna ATEX-koulutusta palotarkastajille
Pietikäinen Sanna 23.3.2017 ATEX-koulutusta palotarkastajille Pietikäinen Sanna 2 Räjähdysten seurauksia Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Räjähdysvaaralliset tilat - Atex Atex tulee sanoista atmosphéres
LisätiedotMitä vanhan laitteen modernisoinnissa kannattaa huomioida? Kiwa Inspecta Katri Tytykoski
[presentation title] via >Insert >Header & Footer KONEEN JATKOAIKA Mitä vanhan laitteen modernisoinnissa kannattaa huomioida? Kiwa Inspecta Katri Tytykoski Johtava asiantuntija Inspecta Tarkastus Oy Koneen
LisätiedotYrityksille tietoa TTT-asioista
Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto
LisätiedotRÄJÄHDYSVAARALLISIA TILOJA JA LAITTEITA KOSKEVAT STANDARDIT. Päivitetty
1(6) Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuutta koskevan lain (390/) 135 :n mukaan turvatekniikan keskus julkaisee luettelon niistä standardeista, joita noudattaen katsotaan tämän
LisätiedotSÄILIÖTÖIDEN TURVALLISUUSOHJEET, SÄILIÖTYÖLUPA
1 Länsi-Säkylän Teollisuusalue 1.9.2014 Ohjesääntö Länsi-Säkylän Teollisuusalueella työskenteleville LIITE 5 SÄILIÖTÖIDEN TURVALLISUUSOHJEET, SÄILIÖTYÖLUPA 1. TARKOITUS JA SOVELTAMINEN Ohjeen tarkoitus
LisätiedotPÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä
sivu 1 / 5 Vastaanottaja Kimmo Tuominen Kärsämäentie 3 23 TURKU Tarkastuskohde Talouspörssi Paimio Jokipellontie 2 2153 PAIMIO Viite Ilmoituksenne 22.1.215 Asia Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely
LisätiedotYHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015
YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä
LisätiedotURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY
Työn turvallisuussuunnitelma (TTS) ja yhteistyökumppanit ALIURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI 17.9.2019 ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY yit.fi Välittömät toimenpiteet Seuranta ja palaute
LisätiedotRÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA. Seinäjoki 2017
Seinäjoki 2017 2(18) SISÄLLYSLUETTELO LIITTEET... 3 TAULUKOT... 3 N PÄIVITYSTAULUKKO... 4 1. YLEISTÄ... 5. Säädökset ja lähteet... 6 1.2. Asiantuntijatyöryhmä... 6 2. RÄJÄHDYSVAAROJEN ARVIOINTI PÖLYJEN
Lisätiedot- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - o o - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan
LisätiedotATEX-MATERIAALIA. Pirkanmaan pelastuslaitos Saila Salomäki. Turvallinen Pirkanmaa
ATEX-MATERIAALIA Pirkanmaan pelastuslaitos 5.10.2018 Saila Salomäki ESITTELYSSÄ SEURAAVAA: 1. ATEX- Starttipaketti ja räjähdyssuojausasiakirjamalli liitteineen 2. Kemikaalituoterekisteri viranomaisille
LisätiedotVAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ
VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ Työturvallisuuslain (738/2002, 10 ) mukaan on jokaisen työnantajan selvitettävä ja arvioitava työpaikalla esiintyvät vaaratekijät. Tämä
LisätiedotAtex säädösten soveltaminen olemassa oleviin laitoksiin ja staattinen sähkö prosessiteollisuudessa
Atex säädösten soveltaminen olemassa oleviin laitoksiin ja staattinen sähkö prosessiteollisuudessa 10.05.2007 Kunnossapitopäällikkö Jari Välilä Borealis Polymers Oy Operaattori yrittää poistaa tukkeumaa
LisätiedotKemialliset tekijät työpaikoilla
Kemialliset tekijät työpaikoilla Jyväskylä 4.10.2018 1 Viranomainen valvoo sekä ohjaa ja neuvoo Työolot ovat terveen, turvallisen ja tuottavan työn perusta Kemiallisten altisteiden hallinta on osa työolojen
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa
LisätiedotTyöturvallisuuslaki 23.8.2002/738
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden
LisätiedotPalovaarallinen tila Räjähdysvaarallisten tilojen laitteet sekä niiden valinta Sähkölaitteistojen tarkastukset
[presentation title] via >Insert >Header & Footer Palovaarallinen tila Räjähdysvaarallisten tilojen laitteet sekä niiden valinta Sähkölaitteistojen tarkastukset Juha Kurvinen Tekninen asiantuntija Sähkölaitteistotarkastukset
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa
LisätiedotATEX-RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMINEN ÖLJY- JA MAA- KAASUKÄYTTÖISILLE KAUKOLÄMPÖKESKUKSILLE
SUOSITUS H21/2006 ATEX-RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMINEN ÖLJY- JA MAA- KAASUKÄYTTÖISILLE KAUKOLÄMPÖKESKUKSILLE KAUKOLÄMPÖ SUOSITUS H21/2006 ATEX-RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMINEN ÖLJY- JA MAA- KAASUKÄYTTÖISILLE
LisätiedotTUKES OPAS ATEX LAITTEIDEN RISKIN ARVIOINTI TURVATEKNIIKAN KESKUS. TURVATEKNIIKAN KESKUS ATEX Laitteiden riskin arviointi
TUKES OPAS ATEX LAITTEIDEN RISKIN ARVIOINTI TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS ATEX Laitteiden riskin arviointi 1 2 ATEX Laitteiden riskin arviointi TURVATEKNIIKAN KESKUS ATEX Laitteiden riskin
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien
LisätiedotTyönantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä 1 Työnantajan velvollisuudet Työturvallisuuslaki (738/2002) Työnantaja velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta
LisätiedotRäjähdyssuojausasiakirjan vaatima riskin arviointi muille kuin sähkölaitteille
TUKES-julkaisu 7/2004 Räjähdyssuojausasiakirjan vaatima riskin arviointi muille kuin sähkölaitteille Juha Liimatainen Diplomityö Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto TURVATEKNIIKAN
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Marika Keskinen 21.11.2013. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja tekniset asiakirjat
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Marika Keskinen 21.11.2013 EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja tekniset asiakirjat EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus valmistajan vastuu LAATIMALLA EU-VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUKSEN
LisätiedotArvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt
FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu
LisätiedotATEX Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit
ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit Räjähdysvaarallisia ilmaseoksia sisältävissä tiloissa käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden ja suojausjärjestelmien
LisätiedotESD- seminaari. Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 3.11.2006 JYH
ESD- seminaari Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 1 Tarkoitus Suojamaadoitus ja potentiaalintasaus: pyritään hallitsemaan staattisen sähkön, sähkölaiteen eristysvian,
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Kankaanpää
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 22.1.2015 Kankaanpää Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 26.1.2015 1 Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön
LisätiedotVaaralliset työt. Tekninen työ
Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.
LisätiedotATEX-starttipaketti pk-yrityksille
1 ATEX-starttipaketti pk-yrityksille Sisältö 0. ATEX-starttipaketista 1. Johdanto 2. Räjähdyssuojausasiakirja 3. Syttyvien aineiden tunnistaminen 4. Räjähdyskelpoisen ilmaseoksen esiintyminen 5. Tilaluokituksen
LisätiedotAT-Tuote Oy Sipoon tuotantolaitoksella sattunut onnettomuus. Onnettomuustutkintaraportti dnro 4044/ /2018
AT-Tuote Oy Sipoon tuotantolaitoksella 2.3.2018 sattunut onnettomuus Onnettomuustutkintaraportti dnro 4044/00.05.12/2018 Tapahtumien kulku Onnettomuuspäivänä tuotantolaitoksella tapahtui aerosolien täyttämistä
LisätiedotATEX - Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit
ATEX - Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit Räjähdysvaarallisia tiloja ja näissä tiloissa käytettäviä laitteita koskevat säädökset uudistuivat vuonna 2003.
LisätiedotPekka Kalliokoski ATEX-DIREKTIIVIN MUKAISEN RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMINEN
Pekka Kalliokoski ATEX-DIREKTIIVIN MUKAISEN RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMINEN Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kone-ja tuotantotekniikka Syyskuu 2008 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö
LisätiedotPalofysiikka. T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila
Palofysiikka T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila Esityksen näkökulma Palofysiikan ja yritysturvallisuuden yhteys on helppo nähdä toimitilojen, henkilöstön ja
LisätiedotRäjähdyssuojausasiakirjan vaatima riskin arviointi muille kuin sähkölaitteille
Räjähdyssuojausasiakirjan vaatima riskin arviointi muille kuin sähkölaitteille Diplomityön aihe on hyväksytty konetekniikan osastoneuvoksen kokouksessa 1.12.2004 Työn tarkastajat professori Arto Verho
LisätiedotKoulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt
Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.
Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi
LisätiedotRÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA
RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA Laatija: MST Consulting Oy Teemu Myllyoja Puh: 0443383235 Kiilakiventie 1, 90250 Oulu Sisällysluettelo: 1. PERUSTIEDOT... 3 2. LAKITAUSTA... 3 3. RÄJÄHDYSKELPOISTEN AINEIDEN TUNNISTAMINEN...
LisätiedotOsoite Address. Kivimiehentie ESPOO. Kivimiehentie 4 FI ESPOO FINLAND
S017 Liite 1.03 / Appendix 1.03 Sivu / Page 1(6) EUROFINS EXPERT SERVICES OY EUROFINS EXPERT SERVICES LTD. Tunnus Code Yksikkö tai toimintoala Department or section of activity Osoite Address www www S017,
LisätiedotTyöpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi
Työpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi Työturvallisuuspäivän alueseminaari 27.4.2018 Kuopio 1 Esitys Muutama sana aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueesta Muutama sana tulevaisuudesta Ja
LisätiedotHenkilönsuojainasetus (EU) 2016/425
Henkilönsuojainasetus (EU) 2016/425 Pirje Lankinen 1 Tämän osuuden asiat Soveltamisala Henkilönsuojaimen määritelmä Riskiluokat Olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset Standardit 2 Henkilönsuojainasetuksen
LisätiedotIII Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere
III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa
LisätiedotUusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT
Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty
LisätiedotTÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE
SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN
LisätiedotInsteam Consulting Oy
2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763
LisätiedotFortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys
Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Koekäyttövaiheessa ollut pyrolyysilaitos on rakennettu voimalaitoksen yhteyteen 2 3 Prosessi 1. Raaka-aineena toimiva
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotLounais-Suomen alueellinen turvallisuusfoorumi
Lounais-Suomen alueellinen turvallisuusfoorumi 2018 9.10.2018 Työsuojeluvelvoitteet ammatillisessa oppilaitoksissa Tarkastaja Sirpa Lepistö-Mäkivaraa Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue
LisätiedotATEX -starttipaketista
ATEX-starttipaketti 1 2 Sisällys ATEX -starttipaketista... 3 1. Johdanto... 3 2. Räjähdyssuojausasiakirja... 3 2.1 Räjähdyssuojausasiakirjassa esitettävä asiat... 4 2.2 Räjähdyssuojausasiakirjan laadinnan
LisätiedotCE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA
TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.
LisätiedotEU-vaatimustenmukaisuusvakuutus, CE-merkintä ja siirtymäaika
EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus, CE-merkintä ja siirtymäaika Pirje Lankinen 1 EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus (Art. 15) vakuutuksessa on ilmoitettava, että liitteessä II olevien sovellettavien olennaisten
LisätiedotATEX-LAITEKOKOONPANON VAATIMUKSET
ATEX-LAITEKOKOONPANON VAATIMUKSET ATEX-sertifiointi LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Kone- ja tuotantotekniikka Mekatroniikka Opinnäytetyö Kevät 2017 Omar Sabri Lahden ammattikorkeakoulu Mekatroniikka
LisätiedotKemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä
Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Yritysneuvojien ympäristökoulutus Hotelli Haaga, Haaga- sali valvonta ja säädökset tunnistaminen varastoinnin vaatimukset 1 TOIMINNANHARJOITTAJAN VELVOLLISUUDET huolehtimisvelvollisuus
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp.
Eduskunta Talousvaliokunta 15.9.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi HE 117/2016 vp. Sami Teräväinen hallitussihteeri, TEM Nykytilanne VOIMASSA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 1) Painelaitelaki (869/1999)
LisätiedotTyöturvallisuus teknisen käsityön opetuksessa. Työturvallisuusvastaava Janne Haatainen
Työturvallisuus teknisen käsityön opetuksessa Työturvallisuusvastaava Janne Haatainen Teknisen käsityön opetus on tiukasti säädeltyä toimintaa Koulujen tekniseen käsityöhön ei ole olemassa erillistä koululainsäädäntöä,
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotTarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue
Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella
LisätiedotKEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit
KEMIKAALIT valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset KEMIKAALILAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTA Teollinen käsittely ja varastointi Ympäristön suojelu Terveyden suojelu ja työsuojelu Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotValtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä
1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
LisätiedotTyönantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet
Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa
LisätiedotPELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK
PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen
LisätiedotRiippumattomat arviointilaitokset
Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut
LisätiedotJohdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin
Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin TkT Mikko Kuisma LUT EMC Sähkömagneettinen yhteensopivuus (electromagnetic compatibility) tarkoittaa laitteen tai järjestelmän kykyä toimia sähkömagneettisessa ympäristössä
LisätiedotMAALAAMOSTANDARDI SFS 3358 SEKÄ STAATTINEN SÄHKÖ DI TAPIO SARANPÄÄ SPRAYTEC OY STAHA ATEX TYÖRYHMÄN KOKOUS 15.5.2008
MAALAAMOSTANDARDI SFS 3358 SEKÄ STAATTINEN SÄHKÖ DI TAPIO SARANPÄÄ SPRAYTEC OY STAHA ATEX TYÖRYHMÄN KOKOUS 15.5.2008 SPRAYTEC OY SPRAYTEC OY ON MAALAAMOTEKNOLOGIAAN ERIKOISTUNUT YRITYS. YRITYKSEN TAUSTALLA
LisätiedotTurvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto
Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan
LisätiedotTyöturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle
1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 917. Asetus räjähdysvaarallisiin ilmaseoksiin tarkoitetuista laitteista ja suojausjärjestelmistä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1996 N:o 917 918 SISÄLLYS N:o Sivu 917 Asetus räjähdysvaarallisiin ilmaseoksiin tarkoitetuista laitteista ja suojausjärjestelmistä...
LisätiedotTyövälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet
ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja
Lisätiedot2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi
2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN
LisätiedotTyöturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä
Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous
LisätiedotMääräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin
Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön
LisätiedotSähkö- ja magneettikentät työpaikoilla
1 2 Alustuksen aiheet Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin 2004/40/EY voimaansaattaminen Suomessa alustus perustuu valmisteltavana olevan asetuksen luonnokseen
LisätiedotRef. Ares(2014) /07/2014
Ref. Ares(2014)2338517-14/07/2014 EUROOPAN KOMISSIO YRITYS- JA TEOLLISUUSTOIMINNAN PÄÄOSASTO Toimintaohjeet 1 Bryssel 1.2.2010 - Direktiivin 2001/95/EY ja vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen
LisätiedotEsipuhe. Odile Quintin Pääjohtaja
KANSISIVU Hyviä käytäntöjä esittelevä ohjeellinen toimintaopas vähimmäisvaatimuksista räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamalle vaaralle mahdollisesti alttiiksi joutuvien työntekijöiden turvallisuuden
LisätiedotVärimylly Kylmäpuristettu Pellavaöljy
1.1 Tuotetunniste: CAS: 8001-26-1 232-278-6 1.3 Käyttöturvallisuustiedotteen toimittajan tiedot: info@gvk.fi www.gvk.fi Hätäpuhelinnumero: Vaaralliset aineosat: Tunnistetiedot Kemiallinen nimi luokitus
LisätiedotKansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit
Kansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit Vaasa 27.4. 2018 1 Työsuojelun vastuualueiden tehtävät Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojelun valvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien
LisätiedotYleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari
Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, 10600 Tammisaari IDO Kylpyhuone Oy:n yleisötiedote 2016 Yrityksen yhteystiedot ja vastuuhenkilö: IDO Kylpyhuone Oy Wärtsilänkatu
LisätiedotTurvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa
Laboratoriotyön turvallisuus Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa Jussi Sipilä, Leena Kaisalo ja Jarkko Ihanus Helsingin yliopisto, Kemian laitos Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / 14.11.2013
LisätiedotTuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo. Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10.
Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10.2014 Tuiri Kerttula Johtaja Tuote- ja laitteistovalvonta 2 Markkinavalvonta
LisätiedotMääräys 3/ (5) Dnro 2028/03.00/
Määräys 3/2011 1 (5) In vitro diagnostiikkaan tarkoitettujen terveydenhuollon laitteiden suorituskyvyn arviointitutkimukset ja niistä ilmoittaminen Valtuutussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KIILTO LASIKUITUTAPETTILIIMA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi T1278 1.1.3 REACH-rekisteröintinumero 1.2 Aineen tai
LisätiedotRakennustuotteiden -merkintä
Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin
LisätiedotEUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA
EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA 2010-2011 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10. - 11.6.2010 Folkhälsan, Helsinki Hannu Stålhammar ylitarkastaja Teema Kunnossapitotyöntekijöiden
LisätiedotKäyttöasetus potilassiirtojen
Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen
LisätiedotRÄJÄHDYSVAARALLISTEN TILOJEN SÄHKÖLAITTEET
Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Sulautetut järjestelmät Jaakko Raittinen Opinnäytetyö RÄJÄHDYSVAARALLISTEN TILOJEN SÄHKÖLAITTEET Työn ohjaaja Työn teettäjä Tampere 2009 Yliopettaja
Lisätiedot