YLEISPERUSTELUT (HE 151/2004 vp, HE 244/2004 vp, HE 255/2004 vp) T a l o u s p o l i t i i k k a, k i l p a i l u k y k y. Maailmantalouden kasvu on jatkunut voimakkaana jo yli vuoden ajan. Erityisen nopeaa se on ollut Kiinassa, Intiassa ja Yhdysvalloissa. Myös Suomen viennin kannalta tärkeän euroalueen kasvu nopeutui kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Kansainväliseen talouteen liittyy jatkossa useita epävarmuuksia. Yhdysvaltojen osalta riskitekijöitä ovat muun muassa julkisen talouden ja vaihtotaseen vajeet. Erityisesti Kiinan taloutta uhkaa ylikuumeneminen, joka saattaa heijastua maailmantalouteen. Öljyn hinnan pysyminen korkealla hillinnee talouskasvua erityisesti runsaasti energiaa käyttävissä maissa. Myös Suomen taloudessa ennustetaan suhdannehuipun olevan ohi. Täydentävän talousarvioesityksen mukaan kokonaistuotannon kasvu yltänee tänä vuonna 3,2 prosenttiin ja hidastuu 2,8 prosenttiin vuonna 2005. Tälläkin tasolla se olisi kuitenkin edelleen euromaiden nopeimpia. Euroalueen tuotanto kasvanee tänä ja ensi vuonna kahden prosentin vauhtia. Suomessa talouden kasvu perustuisi tulevana vuonna yksityisen kulutuksen lisäyksen sijasta aiempaa enemmän viennin elpymiseen. Erityisesti metalliteollisuuden, mutta myös matkapuhelinviennin odotetaan lisääntyvän. Suomelle tärkeän elektroniikkateollisuuden kannattavuutta tosin heikentää vientihintojen aleneminen, mikä näkyy erityisesti matkapuhelinviennissä. Viennin kasvua rajoittaa myös se, että elektroniikkateollisuuden arvioidaan jatkossa lisäävän tuotantoaan enemmän Suomen ulkopuolella lähempänä lopputuotemarkkinoita kuin kotimaassa. Vientisektorin kasvumahdollisuuksia rajoittaa lisäksi vahvana pysytellyt euro. Kilpailukyvystä huolehtiminen tuleekin olemaan Suomen lähivuosien keskeisiä haasteita. Tältä kannalta vuoden 2005 alussa voimaanastuvaan yritys- ja pääomaverotuksen uudistukseen kohdistuu suuria odotuksia. Samalla, kun veroperusteita alennetaan, yritys- ja pääomaverokannat eriytyvät. Suomen kansainvälisen kilpailun kannalta panostukset osaamiseen ja sen jatkuvaan kehittämiseen ovat aivan ensisijaisia. Kuten marraskuun alkupuolella ilmestyneen Suomi maailmantaloudessa -hankkeen loppuraportissa todettiin, Suomi voi globaalissa kilpailussa menestyä vain korkeaan osaamiseen perustuvana taloutena ja yhteiskuntana. Panostamalla määrätietoisesti osaamisen parantamiseen ja innovaatiojärjestelmän toimivuuteen Suomi voi hyödyntää suurten ja nopeasti kasvavien markkinoiden avautumisesta syntyviä uusia mahdollisuuksia. Osaamisstrategian onnistuminen edellyttää lisäpanostuksia muun muassa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Raportissa todettiin, että Suomen syrjäisestä sijainnista aiheutuvia logistisia haittoja voidaan pienentää hyvällä liikenneinfrastruktuurilla ja nostamalla Suomen tietoliikenneyhteydet jälleen maailman kärkeen. T y ö l l i s y y s. Suotuisasta talouskasvusta huolimatta työllisyyden kehittyminen on jäänyt huomattavasti odotettua heikommaksi. Kuten juuri valmistuneessa Suomen vakausohjelman tarkistuksessa todetaan, uusia työpaikkoja on kyllä syntynyt kohtuullisen runsaasti, mutta etenkin teollisuuden rakennesopeutus työpaikkamenetyksineen on heikentänyt kokonaistyöllisyyttä kesään 2004 saakka. Vuoden loppua kohti työllisyystilanne on ollut kuitenkin kohenemassa ja talouskasvu tukee työllisyyttä hallituskauden loppuvuosina. Työttömyysasteen arvioidaan alentuvan 8,5 prosenttiin ja työllisten osuuden työikäisestä väestöstä nousevan lähelle 67,5 prosenttia vuonna 2005. Ennakoidulla talouden kasvuvauhdilla hallituksen tavoite työllisyyden lisäämisestä 100 000 hengellä vaalikauden 2003 2007 loppuun mennessä vaikuttaa vaikealta saavuttaa. Valtiovarainministeriön uusimman arvion mukaan työllisyysaste vaalikauden lopulla olisi noin 68,6 prosenttia. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Valtaosa työttömyydestä on luonteeltaan rakenteellista. Sen voittaminen edellyttää voimakkaita toimenpiteitä ja sitä, että talouselämän kaikki osapuolet tukevat työllisyystavoitteiden saavuttamista. Muutoin uhkana on, kuten tulopoliittinen selvitystoimikunta alkusyksystä totesi, että Suomen talous ajautuu kehitysuralle, jossa rakenteellinen työttömyys edelleen kohoaa ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus vaikeutuu. Vähimmäisvaatimuksena tulee valiokunnan mielestä olla, etteivät toteutettavat toimenpiteet lisää rakenteellista työttömyyttä. Hallituksen toimintalinja, jolla työllisyyskehitys voidaan kääntää tavoitellulle uralle, koostuu yhtäältä kurinalaisesta menopolitiikasta, toisaalta julkisen sektorin tuottavuuden kehittämisestä, veronalennuksista sekä työvoiman tarjontaa ja kysyntää tukevista rakenteellisista uudistuksista. Käsitellessään vuosia 2005 2008 koskevia valtiontalouden kehyksiä valtiovarainvaliokunta piti näitä lähtökohtia oikeina ja korosti erityisesti sitä, ettei työllisyyskehityksen vahvistaminen saa olla yksin talouspolitiikan varassa, vaan sen tulee olla läpikäyvä tavoite kaikilla yhteiskuntapolitiikan lohkoilla. V e r o n a l e n n u k s e t. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt saavuttivat 29.11.2004 neuvottelutuloksen tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta. Hallitus sitoutui tässä yhteydessä omalta osaltaan veronalennuksiin ja eräisiin talouden kasvukykyä vahvistaviin menopäätöksiin. Ansiotuloverojen kevennys muodostaa keskeisen osan hallituksen päättämistä, tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun liittyvistä toimenpiteistä. Työllisyyden ja palkansaajien ostovoiman lisäämiseksi hallitus keventää työn verotusta vuosina 2005 2007 bruttomääräisesti yhteensä 1,7 miljardilla eurolla. Vuonna 2005 ansiotulojen verotusta kevennetään noin 350 miljoonalla eurolla, mikä estää muutoin tapahtuvan palkkaverotuksen kiristymisen. Kuluvan vaalikauden tehtyjen/ehdotettujen ansiotuloverotuksen kevennysten verotuottovaikutukset ilman inflaatiotarkistuksia ovat valiokunnan saaman selvityksen mukaan yhteensä 2 775 miljoonaa euroa. Hallituksen suunnitelmissa ei ole enää muita veronkevennyksiä vaalikauden aikana. Yhdessä muiden tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä sovittujen toimenpiteiden kanssa veronalennusten työllisyyttä parantavaksi vaikutukseksi on valtiovarainministeriössä arvioitu 40 000 45 000 työpaikkaa. Maltillinen palkkaratkaisu jo sinänsä edistää talouden suotuisaa kehitystä. Perhetukien ja sosiaalisten tulonsiirtojen kasvu parantaa myös ostovoimaa. Julkisen talouden tasapainoa sovitut toimenpiteet heikentäisivät vaalikauden lopulla 0,2 0,3 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Julkisen talouden ylijäämä pysyy silti vuosina 2005 2008 noin kahdessa prosentissa suhteessa kokonaistuotantoon. J u l k i n e n t a l o u s, v a l t i o n t a l o u s, h a l l i t u s o h j e l m a n t o t e u t u m i- n e n. Hallitusohjelman tavoitteena on, että valtiontalous on vaalikauden lopulla kansantalouden tilinpidon mukaisesti tasapainossa. Hallitus on myös sitoutunut menoja vähentäviin ja muihin korjaaviin toimenpiteisiin, mikäli valtiontalouden alijäämä uhkaa nousta yli 2,75 prosentin suhteessa kokonaistuotantoon. Valtiovarainministeriön arvion mukaan myöskään nyt päätettyjen veronkevennysten jälkeen ei tällaista uhkaa ole, vaikka valtion talous jääneekin tulevina vuosina alijäämäiseksi. Samanaikaisesti esimerkiksi valtion velka suhteessa kokonaistuotantoon jatkaa alenemistaan. Vielä kuluvan vuoden talousarviossa arvioitiin budjettitalouden alijäämäksi runsaat 1,2 miljardia euroa. Omaisuuden myyntitulojen ja osinkotulojen ennakoitua suuremman kasvun, ennakoitua paremman talouskasvun, valtion korkomenojen laskun ja menokehyksen alittamisen tuloksena budjettitalous on kutakuinkin tasapainossa. Valtiovarainvaliokunta luottaa siihen, että valtiovarainministeriön laskelmat tulojen ja menojen kehityksestä lähivuosina ovat oikeat. Valiokunnalla ei tässä yhteydessä ole ollut edellytyksiä asettaa tätä arviota kyseenalaiseksi. Valiokunta kuitenkin toteaa, että lähestyttäessä vaalikauden puoliväliä useita tärkeitä hallitusohjelman kohtia on vielä toteutta- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
matta. Osa näistä liittyy pienituloisten ihmisten toimeentuloturvan parantamiseen. Tehtäviltä ratkaisuilta odotetaan yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Samalla on kyettävä ehkäisemään syrjäytymistä. Sukupuolten tasa-arvon kannalta hallitusohjelman kirjaus, että perhevapaista aiheutuvia työnantajakustannuksia tasataan nykyistä enemmän, on tärkeä. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman. V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 1 : Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi ohjelmansa ja tekeillä olevien selvitysten perusteella tarpeen kaikkein vähävaraisimpien kansalaisten elämäntilanteen helpottamiseen ja tekee tarvittavat toimenpide-ehdotukset. E d u s k u n n a n l a u s u m a 1 : Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi ohjelmansa ja tekeillä olevien selvitysten perusteella tarpeen kaikkein vähävaraisimpien kansalaisten elämäntilanteen helpottamiseen ja tekee tarvittavat toimenpide-ehdotukset. L i i k e n n e i n f r a s t r u k t u u r i j a v a l t i o n m y y n t i t u l o j e n k ä y t t ö. Valtiovarainvaliokunta muistuttaa, että julkiset kulutus- ja investointimenot ovat veronkevennyksille vaihtoehtoisia keinoja työllisyyden tukemiseksi. Tässä yhteydessä valiokunta korostaa ennen muuta panostamista liikenneinfrastruktuurin kunnossapitoon ja kehittämiseen. Liikenneväyläpolitiikkaa käsitellyt ministerityöryhmä linjasi kuluvan vuoden helmikuussa valmistuneessa mietinnössään uusia liikenneinvestointeja aina vuoteen 2013 saakka. Ongelmana on kuitenkin se, että määrärahakehys on riittämätön hankkeiden toteuttamiseen. Myöskään väyläverkon kunnossapitoon ei ole riittävää rahoitusta. Valiokunta pitää välttämättömänä, että väyläverkon ylläpitoon ja kehittämiseen osoitetaan ministerityöryhmän esittämä rahoitus. Valiokunta viittaa myös menokehyksiä koskevasta selonteosta antamaansa mietintöön (VaVM 3/2004 vp) ja siinä esitettyyn lausumaan, jossa hallituksen edellytettiin kiinnittävän nykyistä enemmän huomiota liikennepolitiikan pitkäjänteisyyteen ja laativan väyläinvestointiohjelman toteuttamisen mahdollistavan, eri liikennemuotoja koskevan pitkäjänteisen rahoitussuunnitelman. Valtion osakemyyntituloista voidaan käyttää osa muun muassa infrastruktuuri-investointeihin, mikäli vuotuiset osakemyyntitulot ylittävät 500 miljoonaa euroa. Valiokunta katsoi em. kehysmietinnössään, ettei tällaista menettelyä voida pitää tarkoituksenmukaisena liikenneinvestointien pitkäjänteisen rahoituksen kannalta. Pitkäjänteinen liikenneväyläpolitiikka ei voi perustua myyntitulojen kaltaisiin, viime kädessä sattumanvaraisiin tuottoihin. Valtion osakkeiden myyntituloja voidaan käyttää edellä mainituin rajoituksin myös tutkimus- ja kehitystoiminnan edistämiseen. T&k-panostuksilla voidaan vaikuttaa kansantalouden ja tuottavuuden kasvuun sekä Suomen kilpailukykyyn. Myös tutkimus- ja kehitystoiminnassa tarvitaan pitkäjänteisiä suunnitelmia, jotka eivät voi perustua satunnaisiin myyntituloihin. Valiokunta pitää välttämättömänä, että myyntitulojen käyttöä koskevia rajoituksia arvioidaan uudelleen valmisteltaessa vuosien 2006 2009 kehyspäätöstä. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman. V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 2 : Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi kehyspäätöksen yhteydessä tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen lisäystarpeen ja ottaa huomioon liikenneväylätyöryhmän esitykset. E d u s k u n n a n l a u s u m a 2 : Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi kehyspäätöksen yhteydessä tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen lisäystarpeen ja ottaa huomioon liikenneväylätyöryhmän esitykset. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
P e r u s p a l v e l u o h j e l m a, p e r u s p a l v e l u b u d j e t t i.kuluvan vuoden keväällä valtiontalouden kehyspäätökseen liitettiin ensimmäistä kertaa peruspalveluohjelma, joka sisältää yhteenvedon palvelujen saatavuudesta, kehittämisestä ja rahoituksesta. Peruspalveluohjelmassa arvioidaan kuntien tehtävistä ja velvoitteista aiheutuvat menot ja tulot kuntaryhmittäin sekä toimenpiteet niiden tasapainottamiseksi. Ensimmäinen peruspalveluohjelma keskittyi pääasiassa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen palveluihin ja niiden rahoitukseen. Vuoden 2005 talousarvioesitys sisältää ensimmäisen kerran kattavan peruspalvelubudjettitarkastelun. Peruspalvelubudjetilla ajoitetaan ja täsmennetään peruspalveluohjelman mukaisten toimenpiteiden vuosittainen toteutus, kustannusvaikutukset ja rahoitus. Valtiovarainvaliokunta piti kehyspäätöstä koskevassa mietinnössään VaVM 3/2004 vp peruspalveluohjelmaa hyvänä alkuna julkisen palvelutuotannon kokonaistarkastelulle. Peruspalveluohjelma luo edellytykset kestävälle kasvulle ja on myös hyvä työkalu kuntien velvoitteiden ja rahoituksen tasapainoon saattamisessa. Tässä yhteydessä valiokunta katsoi, että peruspalveluohjelmaa tulee jatkossa kehittää ja pyrkiä siihen, että kuntien kaikki menot otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon kuntatalouden kokonaisuutta arvioitaessa. Valiokunnan mielestä on tärkeää, että kunnallista palvelutuotantoa tarkastellaan kokonaisuutena sektorirajat ylittäen ja että palvelujen kysynnän kehitys vaikuttaa rahoituksen suuntaamiseen. Tarkoituksena on, että peruspalveluohjelmaa tarkistetaan vuosittain kehysmenettelyn yhteydessä. Valiokunta katsoo, että tällöin pitäisi myös kuntien taloutta kyetä tarkastelemaan realistisesti tulevalla kehyskaudella. Peruspalveluohjelmassa pitäisi kyetä päättämään ja linjaamaan mahdollisimman pitkälle myös seuraavan vuoden kuntataloutta koskevat asiat. Sektoriministeriöiden keskipitkän aikavälin suunnitelmat pitäisi samalla kyetä sopeuttamaan peruspalveluohjelmaan. Jotta suunnitelmien yhteensopivuus voidaan varmistaa, tulisi harkita peruspalveluohjelman lakisääteistämistä tai sektorisuunnitelmien sisällön muuttamista niin, että ne yhteensovitetaan peruspalveluohjelman kanssa. Peruspalveluohjelmaan tulisi kaikkien lakisääteisten menojen ohella liittää myös alue- ja kuntakohtainen tarkastelu. Olennaista peruspalveluohjelmassa on kuntien näkökulmasta rahoituksen riittävyys. Tällöin arviona voidaan käyttää kuntien vuosikatteen riittävyyttä nettoinvestointeihin/investointien hankintamenoihin koko maan tasolla alueittain ja kuntaryhmittäin. Tärkeää on myös ottaa erityistarkasteluun ne kunnat, joilla on kumulatiivista alijäämää. Peruspalvelubudjetin tulee olla peruspalveluohjelman päivittämistä valtion seuraavalle talousarviovuodelle. Tämä olisi tärkeää myös kuntien talouden ja toiminnan suunnittelulle ja vakaudelle. Talousarvion yleisperusteluissa todetaan, että hyvät kunnalliset peruspalvelut ovat Suomen vahvuus. Samassa yhteydessä todetaan myös suurimmat haasteet niiden järjestämiselle: nuorten ikäluokkien osuuden väheneminen, ikääntyvien ikäluokkien kasvu ja kilpailu osaavasta työvoimasta sekä muuttoliike. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että näihin haasteisiin tulee varautua vastaamaan jo nyt. Tämä edellyttää huolehtimista kuntien tulopohjasta. Esimerkiksi Suomen terveydenhuoltojärjestelmää odottavat mittavat haasteet. Järjestelmä sinänsä on tehokas, minkä vahvistavat myös kansainväliset vertailut. Järjestelmän sijasta keskustelun painopistettä tulisikin valiokunnan mielestä jatkossa siirtää yhä enemmän sisältökysymyksiin. Tällöin korostuvat väistämättä esimerkiksi ennaltaehkäisevän terveydenhuollon järjestämiseen liittyvät kysymykset, terveysliikunta jne. Rahoitusperiaatteen mukaisesti annettaessa kunnille tehtäviä on huolehdittava, että niillä on myös tosiasialliset edellytykset suoriutua tehtävistään. Kehysmietinnössään valiokunta totesi yhtä tärkeää olevan, että kunnat lisäävät keskinäistä yhteistyötään ja peruspalveluohjelmassa todetulla tavalla arvioivat jatkuvasti toimintatapojaan ja tehokkuuttaan ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
ovat valmiita sellaisiin rakenteellisiin uudistuksiin, joilla taloudellisuutta, tehokkuutta ja palvelujen laatua on mahdollista parantaa. Hallitusohjelmaan kirjatusta, toteutukseltaan aloitetusta, yli sektoreiden ulottuvasta ja koko hyvinvointiyhteiskunnan ydinkysymyksiin menevästä peruspalveluohjelman kokonaisuudesta on tarpeen antaa eduskunnalle selonteko. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman. V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 3 : Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle selonteon peruspalveluohjelman ja peruspalvelubudjetin toteutumisesta. E d u s k u n n a n l a u s u m a 3 : Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle selonteon peruspalveluohjelman ja peruspalvelubudjetin toteutumisesta. Valiokunta on tarkastellut lähemmin kuntataloutta luvun 26.97 yhteydessä. M u u t a.vuoden 2005 talousarvio on jo toinen uudistettuun kehysmenettelyyn perustuva talousarvio. Tiukan budjettikurin näkökulmasta kehysmenettelyllä on kiistattomat etunsa. Menokurin vastapainona tuloista esitetään nykyisessä kehysmenettelyssä vain arvio, johon voidaan tehdä huomattaviakin muutoksia. Kuten edellä on todettu, menosääntö kaventaa hallituksen liikkumavaraa esimerkiksi infrapanostuksissa. Valtiovarainvaliokunta muistutti vuosien 2005 2008 menokehyksiä koskevassa mietinnössään eräistä lisäyksistä, jotka se vuosi sitten teki kuluvan vuoden talousarvioesitykseen. Hallitus ei sisällyttänyt näitä valiokunnan useampivuotisiksi tarkoittamia pienehköjä lisäyksiä määrärahakehyksiin, eikä niitä ole sisällytetty myöskään vuoden 2005 talousarvioesitykseen. Perustuslain budjettivaltaa koskeviin säännöksiin viitaten valiokunta ei pidä asianmukaisena, että eduskunta joutuu tekemään samat, pysyväisluonteisiksi tarkoitetut määrärahalisäykset uudelleen. Hallituksen esityksen ja siihen liittyvien täydentävien esitysten myötä talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi hallitus on ehdottanut 28 471 miljoonaa euroa, mikä jää kehysmäärärahatason alapuolelle 377 miljoonaa euroa (ns. jakamaton varaus). Kuten toisessa täydentävässä talousarvioesityksessä on huomautettu, ennakoimattomien lisäbudjettitarpeiden ohella jakamattomasta varauksesta on tarkoitus rahoittaa mm. uusissa työ- ja virkaehtosopimuksissa sovittavat palkankorotukset. Nämä on tarkoitus budjetoida virastoille ja laitoksille vuoden 2005 ensimmäisessä lisätalousarviossa. Aiempiin kannanottoihinsa viitaten valiokunta katsoo, että nämä tulee budjetoida täysimääräisinä. Kehyksen ulkopuolelle jäävien menojen määräksi ehdotetaan vuodelle 2005 täydentävien esitysten jälkeen 9 314 miljoonaa euroa. Euromääräisesti merkittävimmät muutokset on valiokuntakäsittelyssä tehty opetusministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkiin. Valiokunnan tekemät lisäykset pienentävät osaltaan jakamatonta varausta. Kuten opetusministeriön pääluokan kohdalla on todettu, eduskunta on lukuisia kertoja kuluneen 10 vuoden aikana edellyttänyt, että valtiontalouden tilan niin salliessa kirjastojen lakisääteiset valtionosuudet siirretään yleisistä budjettivaroista katettaviksi. Jotta asiaa ei tarvitsisi käsitellä eduskunnassa jokaisen talousarvioesityksen yhteydessä uudelleen, valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi pääluokan 29 kohdalla lausuman. Tämän mukaisesti eduskunta edellyttää hallituksen viipymättä valmistelevan ja tuovan eduskunnan käsiteltäväksi ns. jakosuhdelain muutoksen. Kirjastojen valtionosuuksien siirto yleisistä budjettivaroista kokonaan katettavaksi toteutettaisiin kahdeksassa vuodessa 10 vuoden sijasta vuoteen 2010 mennessä. YHTEENVETO Valiokunnan ehdotuksen mukaan sekä tulo- että menoarvio päätyvät 37 855 374 000 euroon. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Näin ollen sekä menojen että tulojen loppusummat ovat 69 958 000 euroa hallituksen esittämää suuremmat. Tuloarvioiden eroavuudet esityksen ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta: Tunnus Osasto Esitys Valiokunta Os. 11 Verot ja veronluonteiset tulot 31 064 908 000 31 064 908 000 Os. 12 Sekalaiset tulot 4 569 013 000 4 569 013 000 Os. 13 Korkotulot ja voiton tuloutukset 929 280 000 929 280 000 Os. 15 Lainat 1 222 215 000 1 292 173 000 Yhteensä 37 785 416 000 37 855 374 000 Määrärahojen eroavuudet esityksen ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta: Tunnus Pääluokka Esitys Valiokunta Pl. 21 Eduskunta 97 461 000 97 461 000 Pl. 22 Tasavallan presidentti 8 505 000 8 505 000 Pl. 23 Valtioneuvosto 49 137 000 49 137 000 Pl. 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala 825 174 000 825 524 000 Pl. 25 Oikeusministeriön hallinnonala 662 312 000 662 312 000 Pl. 26 Sisäasiainministeriön hallinnonala 1 503 674 000 1 507 074 000 Pl. 27 Puolustusministeriön hallinnonala 2 148 871 000 2 148 871 000 Pl. 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala 5 563 242 000 5 553 242 000 Pl. 29 Opetusministeriön hallinnonala 6 173 162 000 6 197 420 000 Pl. 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 721 554 000 2 724 504 000 Pl. 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 1 759 664 000 1 774 464 000 Pl. 32 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 975 743 000 976 243 000 Pl. 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 9 998 154 000 10 028 354 000 Pl. 34 Työministeriön hallinnonala 2 164 015 000 2 164 015 000 Pl. 35 Ympäritöministeriön hallinnonala 687 748 000 691 248 000 Pl. 36 Valtionvelan korot 2 447 000 000 2 447 000 000 Yhteensä 37 785 416 000 37 855 374 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6