Sosiaali- ja terveyslautakunta 35 25.04.2017 Valtuustoaloite uutta työtä sakkojen sijaan SOSTER 35 Valtuutetut Harri Lepolahti ja Hannu Toikkanen esittävät 21.12.2016 tekemässään valtuustoaloitteessaan, että kunta ryhtyy välittömästi toimiin pitkäaikaistyöttömien työllistämisen tehostamiseksi. He esittävät myös, että kunta selvittää mahdollisuuden käyttää työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattua määrärahaa uusien työpaikkojen luomiseen Nurmijärvellä Kuusamon mallin mukaisesti. Kunnanhallitus päätti antaa 16.1.2016 aloitteen valmisteltavaksi sosiaali- ja terveystoimelle yhteistyössä elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen sekä nuorisotoimen kanssa. Kuusamossa on saatu hyviä kokemuksia kokeilulla, missä kunta maksaa päätöksensä mukaisesti avustusta työnantajille, jotka palkkaavat 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneen henkilön työsuhteeseen. Avustuksiin käytetään ns. Kela-sakkoja, jolloin rahat ovat työllistämiskäytössä ja jäävät alueen talouteen sen sijaan, että ne maksettaisiin valtiolle. Pitkäaikaistyöttömyys ja työmarkkinatuen saaminen Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan työhallinnon tilastoissa 12 kk yhtäjaksoisesti työttömänä ollutta henkilöä. Kunnan kannalta pitkäaikaistyöttömyydessä katsotaan yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneita, joista aiheutuu kustannuksia kunnalle. Kunnan palvelut kohdentuvat pääsääntöisesti tähän asiakaskuntaan. Kunta maksaa yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuesta osan takaisin Kelalle. Maksettavan summan suuruus on riippuvainen henkilön työttömyyden kestosta. Työmarkkinatukea 300 999 päivää saaneiden osalta maksetaan 50 % työmarkkinatuesta takaisin kelalle. Maksettava summa on ollut tavallisesti 325 euroa/henkilö.yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden osalta maksetaan 70 % takaisin kelalle.tämä summa on ollut tavallisesti 500 euroa/ henkilö kuukaudessa. Näiden maksettavien sakkomaksujen lisäksi lapsikorotukset korottavat maksettavaa summaa. 300 999 päivää työmarkkinatukea Henkilöä 300 999 päivää työmarkkinatukea nuoret (alle 25v) Yli 1000 päivää työmarkkinatukea Henkilöä euroa vuodessa Tammikuu 01.2016 197 14 99 1 386 000 114 376 01.2017 187 18 105 118 831
Työmarkkinatukimenot olivat vuonna 2015 yhteensä 1 410 716 euroa Työllisyydenhoito Nurmijärvellä Nurmijärven kunnassa lakisääteisiä sosiaalipalveluihin kuuluvia pitkäaikaistyöttömien palveluita hoidetaan perhe- ja sosiaalipalveluiden alaisessa työllisyyspalvelut yksikössä. Yksikkö huolehtii suunnitelmallisesta sosiaalityöstä sekä kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä kaikenikäisille nurmijärveläisille lain säätelemien työttömyyden kestojen perusteella. Kuntouttava työtoiminta on työllistymispolun alkupää, jota järjestetään monipalvelukeskus Woimalassa, yhdistyksissä ja seurakunnalla. Työllisyyspalveluihin kuuluu myös työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu typ, joka on seutukunnallista valtion kanssa järjestettävää palvelua asiakkaille. Samoin aikuisten pitkäaikaistyöttömien kuntaan työllistämistä hoitavat työllisyyspalvelut. Sosiaalipalveluiden työllisyyspalvelut seuraavat työmarkkinatuen kuntaosuuden laskua ja kutsuvat asiakkaita tilannekartoituksiin ja palveluihin. Laskussa on asiakkaiden nimet ja heidän kuntaosuuden palautuksen määrä Kelalle. 1.1.2017 (mahdollinen jatko 31.12.2018 saakka) alkanut Alusta-hankkeen palvelu täydentää kunnan olemassa olevia palveluja ja sijoittuu kunnan työllisyyspalveluissa asiakasprosessin loppuvaiheeseen. Alusta hankkeessa asiakas saa apua ja tukea avoimille markkinoille työllistymiseen. Hankkeen määrällisenä tavoitteena on työllistää erilaisin työllistämisen keinoin 48 nurmijärveläistä, jotka ovat 300 päivää työmarkkinatukea saaneet sekä 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleet. Nuoret Nurmijärvellä nuorten alle 25-vuotiaiden nuorten työllistämisestä vastaa sivistystoimen nuorisopalvelut. Nuorisolaissa todetaan, että kunnat voivat tarvittaessa järjestää nuorten työpajatoimintaa. Työpajatoiminta sijoittuu julkisen sektorin palvelupalvelukokonaisuudessa koulutus- ja työmarkkinoiden sekä sosiaalialan palvelujen välimaastoon. Palvelu on monialaista toimintaa. Nuoria työllistetään erilaisin tukimuodoin nuorten työpajaan, kunnan eri hallintokuntiin, kesäisin Sääksin rantakahvilaan ja Tiiranrannan kioskiin. Nuorten työllistämistoimien piirissä oli vuonna 2016 yhteensä 76 nuorta.
Nuorisopalvelut jakaa 155 kesätyöseteliä nuorille, jotka etsivät itse kesätyöpaikkansa yrityksistä, yhteisöistä tai säätiöstä. Työnantajan tulee maksaa nuorelle palkkaa vähintään 380 euroa kahden viikon työjaksolta. Nurmijärven nuorisopalvelut maksaa työnantajalle tukea 330 euroa/nuori/kahden viikon työjaksosta. Etsivä nuorisotyö ja Ohjaamo Etsivä nuorisotyö toimii nuoren työllistymisen alkupään tukena. Asiakkaat ovat 16 29-vuotiaita nuoria.työ perustuu vapaaehtoisuuteen.tuen tarve kartoitetaan laaja-alaisesti yhdessä nuoren kanssa ja tehdään ns. tulevaisuustyötä. Nuori voi ohjautua Etsivään nuorisotyöhön koulusta (jos eroaa/keskeyttää), sosiaalityöstä, TE- toimistosta, vanhemmilta tai ottaa itse yhteyttä. Ohjaamo on suunnattu alle 30-vuotiaille nuorille. Ohjaamossa nuori saa henkilökohtaista neuvontaa ja tukea, joka voi liittyä esim. uran suunnitteluun, opiskelupaikkaan, työnhakuun tai talousasioihin. Ohjaamo on ESR- rahoitteinen tukipalvelu, jonka painopiste on ammatinhankkimiseen ja työllistymiseen liittyvissä asioissa. Elinkeinotoimen rooli työpaikkojen luomisessa Elinkeinotoimi pyrkii luomaan uusia työpaikkoja: a) auttamalla uusia työllistäviä yrityksiä sijoittumaan kunnan alueelle b) tukemalla kunnassa olevien yritysten kasvua c) tukemalla uusien yritysten perustamista alueelle Toimenpiteinä elinkeinotoimi mm. osallistuu yritystonttitarjonnan kehittämiseen, markkinoi yritystontteja, vastaa yritystonttien luovutusprosessista, toimii asiakasvastaavana tahona, edistää kaupallisia hankkeita, ylläpitää toimitilaportaalia, järjestää kasvupalveluja yrityksille, järjestää ja tekee yritysneuvontaa, tekee yhteistyötä mm. yrittäjäjärjestöjen ja muiden relevanttien kumppaneiden kanssa, osallistuu kunnan vetovoiman ja imagon kehittämiseen. Kuusamon malli Kuusamon kaupunki haluaa tukea osaltaan alueen työllisyyttä kannustamalla työnantajia - yrityksiä, yhdistyksiä ja yksityisiä työnantajia tai kaupungin hallintokunnalle - tarjoamaan työpaikkoja kuusamolaisille. Kuusamo maksaa työnantajalle työttömästä henkilöstä Kelalle maksettavaa työmarkkinatukiosuutta vastaavan summan työllistämisen kuntalisänä. Avustusta maksetaan enintään palkattavasta henkilöstä maksettavan kuntaosuuden verran. Tukea voidaan maksaa kunnes henkilöllä täyttyy työssäoloehto (1.1.2017 lukien 8 kk). Avustus on tarkoitettu palkanmaksuun tai työntekijästä aiheutuviin muihin kuluihin. Kuusamon mallissa he tarjoavat
työantajalle työllistettävän henkilön valintaan ja ohjaukseen liittyvää tukea. Kuusamossa mallia on toteutettu puolitoista vuotta ja tulokset ovat olleet erinomaisia. 166 henkilöä on saanut työtä. Työnantajia on 110, joista 80 yrityksiä tai yksityisiä ammatinharjoittajia tai kotitaloutta sekä yhdistyksiä on mukana 10. Useat työt ovat olleet osa-aikaisia ja ovat saaneet soviteltua työmarkkinatukea. Kuntamaksut ovat laskeneet 60 000 eurosta/kk (2016) 38 000 euroon/kk (2017). Seurantaraportit ensimmäisistä päättyneistä avustuksista kertoivat, että 47 % työsuhteista jatkuu edelleen ja 67 % kaikista työllistyneistä on saanut työtä tai työsopimuksen/lupauksen jatkosta tarvittaessa. Kuusamon mallin idea on oikea-aikainen, täyden palvelun työllistäminen. He ovat valmiit tekemään kaikkensa työnantajan ja työntekijän eteen. Kokemuksia lähikunnista Naapurikunnilta (ks. Liite 1.) tehtyjen tiedustelujen perusteella he kertoivat seuraavaa; Järvenpään Järppi tukea on myönnetty seuraavasti: 2014; 7980 euroa, 2015: 24 000 euroa; 2016: 12 560 euroa. Järvenpäässä tehdään hylkäyksiä vuosittain yksi - kaksi, johtuen siitä, että yritys ei ole ollut paikkakuntalainen tai te - toimiston myöntämä tuki on ollut jo riittävän suuri. Kyselyitä ei ole juurikaan tullut yrittäjiltä. Työaikaa toimintaan kuluu työntekijän arvion mukaan viikko vuodessa. Tuusulassa toiminta alkanut vasta viime vuoden lopulla, kiinnostus on yllättänyt positiivisesti. Hakemuksia on tänä vuonna maaliskuun puoliväliin mennessä tullut kolme ja viime vuonna kolme. Varsinaisia hylkyjä ei ole tullut, koska puhelimitse informoitaessa on pystytty ohjeistamaan ja tarkistamaan myöntämisen edellytykset. Työnantajat ovat kiinnostuneita ja puheluita on tullut päivittäin. Työllisyysasiamies markkinoi tukea aktiivisesti yritysvierailuilla. Joitakin työttömiä tuki on kiinnostanut ja kyselleet siitä, mutta tämä on ollut vähäisempää. Keravalla toiminta on ollut reilut kaksi vuotta. Yritykset ovat palkanneet 8-12 työtöntä vuosittain. Hylkääviä päätöksiä on tullut vain pari kahden vuoden aikana. Kyselyitä lisästä on tullut vähän, ei edes kuukausittain, mutta kuitenkin työttömät ovat kiinnostuneita, kun kuulevat asiasta. Työaikaa toimintaan arvioidaan menevän noin 1-2 tuntia kuukaudessa. Miten Nurmijärvi- lisä auttaisi pitkäaikaistyöttömiä työllistymään Lisän tarkoituksena on madaltaa työnantajan kynnystä palkata pitkäaikaistyötön. Työllistäminen perustuu aina työantajan tarpeeseen. Haasteena on, kohtaako työntekijän osaaminen
työnantajan tarpeet. Todennäköisiä kuntalisän käyttäjiä voisivat olla kolmannen sektorin työllistäjät (kuten yhdistykset, järjestöt). Mallin käyttöönotto vaatii henkilöä, joka osaa neuvoa sekä työnantajaa ja työnhakijaa. Elinkeinotoimella on laajat yhteydet alueen työnantajiin, joten heillä on siten mahdollisuus markkinoida ja tiedottaa kuntalisästä. Elinkeinotoimen ja sosiaalipalveluiden yhteistyön tiivistäminen on tärkeää. Esitys työllistymisen Nurmijärvi - lisästä Edellä esitetyn perusteella Nurmijärvellä voisi olla perusteltua kokeilla Nurmijärvi-lisää yhtenä työllistämisen tukitoimena. Arviomme tällä tavoin työllistettävän seuraavan vuoden aikana 24 (13 %) työtöntä (300 päiväläisistä) Nurmijärveläistä. Työmarkkinatukeen varattua kuntaosuutta käytettään lisän maksamiseen ja se voisi olla 500 euroa kuukaudessa enintään 8 kuukauden ajan. Työttömän tulee olla yli 300 päivää työmarkkinatukea saanut. Työsuhteen tulee olla sellainen, että päivärahaan vaadittava työssäoloehto täyttyy (20 tuntia/ viikko ja työehtosopimusten mukainen palkkaus ja tuki eivät saa ylittää henkilön saamaa palkkaa). Työnantajille ei ole erityisehtoja eikä vaadita työttömälle valtion palkkatukea. Nurmijärvi-lisää voidaan maksaa kaikille työnantajille: yrityksille, yhdistyksille, säätiöille, yksityisille työnantajille sekä kunnan toimialoille. Perhe- ja sosiaalipalveluiden työllisyyspalvelut koordinoivat lisän myöntämistä. Käytännön toteutuksesta vastaa työllisyyspalvelut ja lisän maksatuksesta hallinto- ja talouspalvelut. Elinkeinotoimi huolehtii markkinoinnista työnantajille omalta osaltaan. Työllisyyspalvelut palkkaavat työn suunnittelijan/työhön valmentajan toimimaan työttömien ja työnantajien väissä hoitaen Nurmijärvi-lisä prosessin kokonaisuudessaan Kuusamon mallin mukaisesti palkkatukeen varatuilla määrärahoilla. Aloitteessa esitetty toimintamalli jää jatkossa sote- ja maakuntauudistuksen myötä kunnan tehtäväksi. Esitys: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että Nurmijärvi-lisä otetaan käyttöön edellä esitetyillä tavalla, varaa kokeiluun arvioidun määrärahan TA-2018 ja esittää sen edelleen kunnanhallituksen hyväksyttäväksi. Nurmijärvi-lisä otetaan käyttöön elokuussa 2017 ja se on vuoden kokeilu. Lisätietoja: Merja Winha-Järvinen, nuorisopäällikkö puh. 040 317 2060 Aarno Kononen, kehitysjohtaja puh. 040 317 2361 Seppo Pietarinen, elinkeinojohtaja puh. 040 317 2011 Nina Tommola, sosiaalipalvelupäällikkö puh. 040 317 2566
Päätös: Esitys hyväksyttiin.