Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lainsäädäntö Perustuslaki 19 Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä Kuntalaki Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla (1 ) Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen (37 ) Terveydenhuoltolaki 11, 12, 36 Sosiaalihuoltolaki 2. luku 2
Dia: Heli Hätönen, STM 7.3.2017 3
Kunta tarvitsee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käytännön toteuttamiseksi: pysyvät poikkihallinnolliset yhteistyö- ja toimeenpanorakenteet (hyvinvointityöryhmä ja terveyden edistämisen koordinaatio), hallinnonalojen rajat ylittäviä johtamisen käytäntöjä ja vastuunottoa, sitoutumista hyvinvointitavoitteisiin kuntasuunnittelussa, ajantasaista tietoa väestön hyvinvoinnista ja terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä, vaikuttavia terveyden edistämisen käytäntöjä sekä ehkäisevän työn ammatillista osaamista ja riittävää henkilöstöä. 7.3.2017 4
Kuntien Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa - Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 14 Tarkoituksena korvata kunnalle asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvien tehtävien kustannuksia sekä kannustaa niihin Kerroin perustuu peruskoulutukseen, liikuntaan ja kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamiseen Kunta voi omalla toiminnallaan vaikuttaa Kunnan toimintaa kuvaavat toiminnalliset indikaattorit (29 kpl) Toiminnan tulosta ja aikaansaatua muutosta osoittavat tulosindikaattorit (8 kpl) 6-12,2 euroa/asukas Esim. 1000 asukkaan kunta 6000 12 200 euroa 3000 asukkaan kunta 18 000 36 600 euroa 5000 asukkaan kunta 30 000 61 000 euroa 8000 asukkaan kunta 48 000 97 600 euroa 22 000 asukkaan kaupunki 132 000-268 400 euroa 60 000 asukkaan kaupunki 360 000 732 000 euroa
Kuntien Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa - indikaattorit Toimintaa kuvaavat indikaattorit peruskoulut(10 indikaattoria) liikunta (10 indikaattoria) kuntajohto (9 indikaattoria) Toiminnan tulosta ja muutosta osoittavat tulosindikaattorit Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat Nuorisotyöttömät Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä Indikaattoreiden tarkka kuvaus http://alueuudistus.fi/documents/1477425/3118184/hyvinvoinnin+ja+terveyden+edist%c3%a4minen+2016+08+30.pdf/5757363aea04-469c-aaee-555f0c410fa9
Dia: Heli Hätönen, STM 7.3.2017 7
Dia: Heli Hätönen, STM 7.3.2017 8
Maakuntien Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin - indikaattorit Merkittävimpien kansansairauksien ennaltaehkäisyyn liittyvät indikaattorit 1. Terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen (äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto), (toiminta) 2. Elintapaneuvonnan toteutuminen tyypin 2-diabeteksen riskitekijät omaaville Käypä hoito suosituksen mukaisesti (toiminta) 3. Päihteiden käytön mini-intervention toteutuminen terveydenhuollon asiakkaille kalenterivuonna Käypä hoito - suosituksen mukaisesti (toiminta) Ikääntyvien toimintakyvyn edistämiseen ja tapaturmien vähentämiseen liittyvät indikaattorit 4. Vammojen ja myrkytysten hoidosta aiheutuvat sairaalahoitojaksot ja /tai sairaalassa hoidetut potilaat (tulos) 5. Kaatumisen tai putoamisen seurauksena kuolemat (tulos) Syrjäytymisen ja työelämän ulkopuolelle joutumista ehkäisevät sekä työllisyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät indikaattorit 5. Tulottomat kotitaloudet, osuus kaikista toimeentulotukea saavista kotitalouksista (toiminta) 6. Työttömien toteutuneiden terveystarkastusten 1krt/v osuus suhteessa työttömien kokonaismäärään (toiminta) 7. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osuuden väheneminen (tulos) 8. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16 7.3.2017 9-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (tulos)
Kunnan ja maakunnan yhteistyö- ja toimeenpanorakenteiden muodostaminen Yhteistyö- ja toimeenpanorakenteiden muodostaminen osana maakunnan toiminnan valmistelua Hyvien jo olemassa olevien toimintamallien hyödyntäminen vastuutahon nimeäminen alueelliset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmät päätösten ennakkoarviointikäytännöt alueellinen hyvinvointikertomustyö yhdyspintapalveluiden suunnittelu hoito- ja palveluketjuista sopiminen yhteisten koulutusten ja hankkeiden koordinointi jne. ovat jo laajasti käytössä, valmistelussa olennaista saada käytännöt osaksi uusien organisaatioiden toimintaa 7.3.2017 10
Hyvinvointijohtaja/- koordinaattori Hyvinvointikoordinaattori [Tekijän nimi ja osasto] 7.3.2017 11
Ehkäisevä päihdetyö oleellinen osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä >1000 milj. Alkoholin aiheuttamia maksasairauskuolemia on yli 100 % enemmän kuin 20 vuotta sitten. Alkoholiriippuvaisten työkyvyttömyysriski 4-kertainen. EPT Tupakointi on edelleen yksi suurimmista väestöryhmien terveyseroja aiheuttavista tekijöistä. n. 290 milj. 368 426 milj. Viimeisen 20 vuoden aikana jotain huumausainetta elämänsä aikana käyttäneiden osuus on kolminkertaistunut. Oma tai läheisen rahapeliongelma koskettaa useita satoja tuhansia suomalaisia vuosittain.? 31.8.2016 Markkula 12
Hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen Tasa-arvo Oikeudenmukaisuus Lisätään mahdollisuuksia ja poistetaan esteitä 13.4.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 13