Aika: 11.8.2017 klo 09.00-11.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Tammer, Kelloportinkatu 1 B Osallistujat: Aalto-Ropo Anni varhaiskasvatuksen johtaja Kangasala, pj Vesa Marjo varhaiskasvatuksen johtaja Ylöjärvi Lintunen Jussi varhaiskasvatuksen johtaja Orivesi Holttinen Tarja varhaiskasvatuspäällikkö Lempäälä Mäki Anne varhaiskasvatuksen johtaja Vesilahti Sillanpää Minna varhaiskasvatuksen johtaja Nokia Lehtinen Jaana asiakaspalvelupäällikkö Tampere Viitasaari Tuija kasvatus- ja opetuspäällikkö Tampere Valpas, Anne varhaiskasvatuspäällikkö Pirkkala Kamppuri Eija henkilöstön edustaja Satu Kankkonen kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, siht. Muut osallistujat ja kutsutut: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri TKS Arja Raunio varhaiskasvatuksen aluepäällikkö Pirkkala Arto Kahila tietohallintojohtaja Ylöjärvi Kari Hyvänen johtaja Kuntien Tiera Oy Sari Koljonen liiketoimintapäällikkö Kuntien Tiera Oy Mikko Rieppo ratkaisuvastaava Kuntien Tiera Oy 1/8
Käsiteltävät asiat: 1 KOKOUKSEN AVAUS 3 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT 3 4 VARHAISKASVATUKSEN KÄYTÄNTÖJEN YHTENÄISTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA 4 5 VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMISEN TIEKARTTA VUOSILLE 2017 2030 6 6 MUUT ASIAT 8 7 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 8 2/8
1 KOKOUKSEN AVAUS (9:00-9:00) Puheenjohtaja avaa kokouksen. 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO (9:00-9:05) Edellisen kokouksen 14.6.2017 muistio liitteenä (extranet). Varhaiskasvatuksen työryhmä 11.8.2016 Päätösehdotus. Työryhmä päättää hyväksyä edellisen kokouksen 14.6.2017 muistion. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT (9:05-9:50) Kuntien seutuyhteistyöhön liittyvät tiedotettavat ja keskusteltavat asiat: - Kokouksen aluksi Kuntien Tierasta tulee henkilöitä (3) esittelemään varhaiskasvatuksen kokonaisratkaisua. - Hyvinvointi- ja infrapalvelujen työryhmän kehittämispäivä pidetään 29.8.2017 ja hyvinvointipalvelujen työryhmän ensimmäinen kokous 20.9.2017. - Tuija Viitasaari kertoi lyhyesti Tampereen kaupunkiorganisaation uudistamisesta ja sen vaikutuksista varhaiskasvatushallintoon. Lisätietoja aiheesta on löydettävissä: http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/organisaatio.html - Jussi Lintunen kertoi Oriveden kaupungissa käydyistä yhteistoimintaneuvotteluista, ja niiden vaikutuksista työn organisointiin varhaiskasvatuspalveluissa. 3/8
Varhaiskasvatuksen työryhmä 14.6.2016 Päätösehdotus. Työryhmä päättää merkitä asiat tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Varhaiskasvatuksen kokonaisratkaisuun liittyvä aineisto on luettavissa extranetin puolella. 4 VARHAISKASVATUKSEN KÄYTÄNTÖJEN YHTENÄISTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA (9:50-10:20) Varhaiskasvatuksen seudullisesta kehittämisestä on raportoitu kuntajohtajakokoukselle 23.4.2017 ja kuntajohtajat painottivat työryhmän jatkotyöskentelyssä seuraavia näkökulmia: 1. markkinoiden aktiivista hyödyntämistä eli monituottajamallin edistäminen 2. subjektiivisen päivähoito-oikeuden toteutumista/ yhteneväisiä tulkintoja rajausperusteista. Seudun sivistystyöryhmä on käsitellyt kuntajohtajakokouksen toimeksiantoa kokouksessaan 4.5.2017 ja päättänyt omalta osaltaan, että varhaiskasvatustyöryhmä valmistelee tilannekuvan varhaiskasvatuslain tulkintapäätöksistä kaupunkiseudulla kesäkuun loppuun 2017 mennessä ja valmistelu annetaan tiedoksi seutusivistyksen 14.6.2017 kokouksessa. Sivistystyöryhmä käsitteli asiaa 14.6.2017 todeten, että varhaiskasvatustyöryhmä kokoontuu elokuussa viimeistelemään kuntajohtajakokoukselle annettavan ehdotuksen. Anni Aalto-Ropo 23.5.2017: Varhaiskasvatuksen seudullisessa kehittämisessä seudun kuntien erilaiset päätökset uuden varhaiskasvatuslain tulkinnasta aiheuttivat haasteita varhaiskasvatuksen rajaamiseen, ryhmäkokoihin ja aikaperusteiseen asiakasmaksujärjestelmän käyttöön. Hajautunut kehitys vaikeuttaa varhaiskasvatuksen seudullista kehittämistä ja sopimuksellisen toimintamallin kestävyyttä. 4/8
Kuntien raja-alueille rakentuvat varhaiskasvatusyksiköt ja niiden asiakkaat saattavat kohdata useammanlaista palvelua. Tämä on luonnollisesti kunnan poliittinen päätös, mutta seudullisesti ja asiakkaiden kannalta hämmentävää. Tämän vuoksi on tarpeen kartoittaa nykytilanne kuntien ratkaisuista varhaiskasvatuksen rajaamisen/ osa-aikaisuuden ja ryhmäkokojen suhteen sekä valmistella ehdotus yhteisiksi kriteereiksi varhaiskasvatuksen rajauspäätöksille. Tätä tietoa tarvitaan jo kuntien 2018 talousarvioihin, sillä muun muassa Pereen alueelle rakentuu päiväkoti Tampereen ja Pirkkalan tarpeisiin. Varhaiskasvatuksen työryhmä kokoaa 14.6.2017 yhteenvedon varhaiskasvatuslain tulkintapäätöksistä kunnittain: 1) subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen 2) ryhmäkokoasetuksen toteutuminen 3) asiakasmaksulinjaukset kunnassa. Kehittämispäällikkö Kankkonen 3.8.2017: Varhaiskasvatuksen työryhmän alustava yhteenveto esiteltiin sivistystyöryhmän kokouksessa kesäkuussa, missä todettiin varhaiskasvatuksen ryhmän kokoontuvan elokuussa viimeistelemään kuntajohtajakokoukselle annettava esitys. Liite: - Varhaiskasvatuksen käytäntöjen yhtenäistäminen: nykytila ja johtopäätökset (luonnos) Varhaiskasvatuksen työryhmä 14.6.2017 Päätösehdotus. Työryhmä päättää esittää nykytilakuvauksen ja johtopäätökset seudullisista varhaiskasvatuslain tulkinnoista kuntajohtajakokoukselle sekä laatii kokouksessa ehdotuksen yhteisiksi kriteereiksi varhaiskasvatuksen rajauspäätöksille. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Varhaiskasvatuksen työryhmä toteaa lausuntonaan seudullisista kriteereistä viitaten kokoamaansa yhteenvetoon (liite) seuraavaa: Kohta a. Kunnan ei ole tarvinnut tehdä päätöstä siitä, että toimii lain mukaisella tavalla. Kaikilla lapsilla on oikeus saada varhaiskasvatusta 5/8
vähintään 20 tuntia viikossa. Subjektiivisen oikeuden muuttaminen ei tee varhaiskasvatustoiminnasta laadultaan heikompaa, vaan jatkossakin toiminta on järjestettävä siten, että laissa määritellyt tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikkien lasten kanssa. Kynnys laajemman palvelun saamiselle on kaupunkiseudulla erittäin matala ja päätökset tehdään perheiden kanssa keskustellen. Subjektiivisen oikeuden rajauspäätös vaikuttaa myös yksityisen palvelutuotannon palveluihin. Palveluseteli ja yksityisen hoidon tuki sekä kuntalisä myönnetään kuntalaiselle tehdyn rajauslinjauksen mukaisesti. Seudullista kehittämistä ja perheitä palvelisi paremmin malli, jossa yksityisen palvelutuotannon rajaus voitaisiin tehdä seudullisesti lain mukaisella tavalla. Kohta b. Asetuksen mukaisen suhdeluvun (1:8) käyttöönotto ei tarkoita automaattisesti päiväkotiryhmien lapsimäärien lisäystä. Lapsimääriin vaikuttavat myös muut tekijät, kuten sisäilma, tilojen koko tai lasten ikärakenne. Suhdeluvun muuttaminen on mahdollistanut enemmän joustavuutta toiminnan järjestämiseen ja sijaiskäytäntöihin. Suhdeluvun ja ryhmäkokojen yksipuolisen tarkastelun sijaan huomio seudullisessa kehittämisessä tulisi jatkossa kiinnittää laadun tarkasteluun, sillä parhaat tulokset saavutetaan yhteisvaikutuksella henkilöstön osaamisen kanssa. Kohta c. Erilaiset asiakasmaksurakenteet kaupunkiseudulla vaikuttavat yksityisen palvelutuotannon palveluseteliarvoihin. Aikaperusteinen maksujärjestelmä on asiakaslähtöinen ratkaisu, joka antaa kunnalle mahdollisuuden ennakoida palvelun laajuutta ja tehostaa resurssien oikeaa kohdentumista. Toisaalta se haastaa varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin ja johtamisen tavat. Aikaperusteinen asiakasmaksujärjestelmä voidaan nähdä tulevaisuuden mallina, kun järjestelmään yhdistetään laadukas palveluohjaus perheille. 5 VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMISEN TIEKARTTA VUOSILLE 2017 2030 (10:20-10:50) Kehittämispäällikkö Kankkonen 5.7.2017: Kesäkuussa 2017 on valmistunut opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama selvitys varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamisesta, varhaiskasvatuksessa tarvittavasta osaamisesta, koulutuksen kehittämistarpeista ja päiväkodin henkilöstörakenteesta Suomessa. Selvitys on otsikoitu varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartaksi 2017 2030 (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30). Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian hyvinvoiva yhteisö pääviestin keskeinen sisältö on laadukkaiden kasvatus- ja koulutuspalveluiden tarjoaminen perheille. Nyt käsittelyssä olevan selvityksen lähtökohtana on ollut niin sanottu varhaiskasvatuksen investointinäkökulma, jonka mu- 6/8
kaan varhaisvuosien aikana lapsille muodostuu inhimillistä pääomaa. Tämä inhimillinen pääoma muuntuu myös yhteiskunnan pääomaksi ja auttaa lapsia myöhemmillä opinpoluilla ja työelämässä sekä tukee yhteiskunnan kehitystä tuottaen sekä taloudellista kehitystä että yhteiskunnan vakautta. Raportin mukaan varhaiskasvatukseen suunnatut investoinnit eivät ole merkityksellisiä vain varhaisvuosien palveluihin kohdistuvien investointien näkökulmasta, vaan niillä on kumulatiivinen vaikutus myös myöhempiin koulutusinvestointeihin. Huomioitavaa kuitenkin on, että varhaiskasvatukseen osallistumisen positiiviset vaikutukset voivat tutkimusten mukaan toteutua vain laadukkaassa varhaiskasvatuksessa. Raportin johdanto-osan lopussa todetaan, että viimeaikaiset varhaiskasvatuksen osalla tehdyt ratkaisut antavat kunnille mahdollisuuden rajata palvelua ja siihen käytettyjä henkilöresursseja toisin kuin aiemmin. Uusi tilanne tuottaa eroja resurssien käytössä varhaiskasvatukseen ja Suomeen on rakentunut varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmä, jossa lasten, vanhempien ja työntekijöiden arjen edellytykset vaihtelevat kuntien välillä. Selvitystyön lopputulos on, että varhaiskasvatuksen kehittäminen on tarpeen nostaa Suomessa laajemman yhteiskunnallisen huomion kohteeksi ja että varhaiskasvatuksen kehittämisestä on tehtävä koko yhteiskunnan projekti. Raportti sisältää esityksen varhaiskasvatuksen taloudellisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tutkimisesta. Tampereen kaupunkiseudulla on laadittu varhaiskasvatuksen kustannusvertailu, jonka yhteydessä on kartoitettu muun muassa varhaiskasvatukseen osallistumista sekä päivähoitokustannuksia. Jo tehtävää seurantaa voitaisiin kuitenkin edelleen kehittää nyt julkaistussa raportissa esitettyyn yhteiskunnallisen vaikuttavuuden suuntaan. Nyt käsillä olevaan selvitykseen on lisäksi koottu joukko esityksiä, joiden vaikutuksista seudulliseen varhaiskasvatusyhteistyöhön pidemmällä aikavälillä on hyvä keskustella sekä pohtia, nouseeko varhaiskasvatuksen tiekartta tiivistelmästä sellaisia lyhyen aikavälin suosituksia, joihin kaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehitysyhteistyössä voidaan tarttua. Liite: Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017 2030 - Suuntaviivat varhaiskasvatukseen, osallistumisasteen nostamiseen sekä päiväkotien henkilöstön osaamisen, henkilöstörakenteen ja koulutuksen kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30. Varhaiskasvatuksen työryhmä 11.8.2017 Päätösehdotus. 7/8
Työryhmä päättää käydä keskustelun opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemasta selvityksestä, se vaikutuksista ja mahdollisuuksista seudulliseen varhaiskasvatuksen kehitystyöhön. Päätös. Työryhmä kävi aiheesta keskustelun todeten, että professori Kirsti Karila on kutsuttuna 9.11.2017 klo 13.00 esittelemään valtakunnallista tiekarttaa. Työryhmä esittää, että hyvinvointipalvelujen työryhmä ottaisi asian käsiteltäväkseen syyskuun kokouksessa ja nimeäisi varhaiskasvatuksen pientyöryhmän valmistelemaan seudullista varhaiskasvatuksen tiekarttaa. 6 MUUT ASIAT (10:50-11.00) - Todettiin, että varhaiskasvatuksen Mobiili-ohjausryhmän kokous on peruutetaan 18.8.2017. - Varhaiskasvatusjohtajat päättivät kokoontua seuraavan kerran Pirkkalassa. Tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. 7 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN (11:00) Puheenjohtaja päätti kokouksen 11:05. 8/8