Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997:



Samankaltaiset tiedostot
PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut /5715/2014

Elinkeino-, liikenne- ja j%py ympäristökeskus

Arantilankoski F 7. siika- ja lohipitoisten jokien koski- ja virtapaikat

Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu

Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, liikuntapalvelut.

PÄÄTÖS 1 (5) Annettu julkipanon jälkeen /5715/04

Padot taimenen tiellä Uudellamaalla

SUOMENLAHDEN MERITAIMENKANTOJEN SUOJELU- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1

JOKITALKKARI -hanke Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke

Vapaa-ajankalastajat, kommenttipuheenvuoro KL ja KA

ympäristövaikutusten arvioimisesta sekä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen keskeisistä kysymyksistä

PÄÄTÖSLUONNOS Dnro 33/

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Valitus. Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

PÄÄTÖS KALASTUSJÄRJESTELYISTÄ KUOLIMON KALASTUSALUEELLE

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Tammukka kalastussäädöksissä

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä Voimaan

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Lisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli

säädetyt pykälät siirretty sellaisenaan uuteen Kalastusta koskevat säännökset muuttuvat

Ehdotus uudeksi kalatalousaluejaoksi

HIIDENVEDEN KALASTUSALUE Sivu 1/5

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -yksikkö on antanut seuraavan päätöksen:

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa Eräluvat

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Vuonna 2012 kertyneiden viehekalastusmaksujen jakaminen

Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta

Jokitalkkari hanke

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

OHJELMA. Keskiviikko Rekisteröityminen 9.00 Tervetuloa tilaisuuteen! Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Miksi yhteinen vesialue?

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa

Istutussuositus. Kuha

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

KALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki

KALASTUSILTA UTSJOELLA Pekka A. Keränen

Kalastuslaista ja sen muutostarpeista Suomessa

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus

Kalastuslain toimeenpanon vaikutukset Metsähallituksen eräasioihin

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Jousella kalastus. SJML koulutusmateriaali versio Suomen Jousimetsästäjäin Liitto ry

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

VUOSIKERTOMUS 2014 kalastusalueen ohjesäännön mukaan

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta

Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

Terveet vaelluskalakannat - HEALFISH-hanke ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen edistäjänä

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta

Kalastuksen sähköiset asiointipalvelut. Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus / kalatalouspalvelut Kalastusaluepäivät

Jokitalkkari-hanke

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

KUULUTUS Lisätietoja Kalastusmestari Kimmo Nieminen, puhelimitse tai sähköpostilla

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta

Taimen elpyy, kalastus jatkuu

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta

Silakkalitkan ja kelaongen käytön salliminen yleiskalastusoikeuksilla on hyvä uudistus.

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

HEALFISH-hanke Terveet kalakannat - merkki onnistuneesta valuma-alueen hallinnasta

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET

HELSINGIN KAUPUNGIN VESIALUEILLA TAPAHTUVAA KALASTUSTA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 2017

Valtioneuvoston asetus

Lausuntopalaute Itämeren jokikohtaisista meritaimenen hoitosuunnitelmista. Tapio Hakaste maa- ja metsätalousministeriö

Kalastuslain toimeenpano Metsähallituksen tehtävissä

Ehdotus uudeksi kalatalousaluejaoksi

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

Suomen Kalastusopaskilta ry

Transkriptio:

PÄÄTÖS Dnro 28/5715-2014 23.9.2014 Uusimaa / Kalatalouspalvelut Jakelussa mainituille Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997: Siuntionjoen vesistön lohipitoisuus Dnro 2786/97/97 Karjaanjoen vesistön lohipitoisuus Dnro 2787/866/97 Fiskarsinjoen vesistön lohipitoisuus Dnro 2788/866/97 Vantaanjoen vesistön lohipitoisuus Dnro 2789/866/97 Koskenkylänjoen vesistön lohipitoisuus Dnro 2790/866/97 Porvoonjoen vesistön lohipitoisuus Dnro 2791/866/97 Mustijoen vesistön lohipitoisuus Dnro 2792/866/97 Ingarskilanjoen vesistön lohipitoisuus Dnro 2793/866/97 Sipoonjoen vesistön lohipitoisuus Dnro 2794/866/97 Espoonjoen vesistön lohipitoisuus Dnro 2795/866/97 Mankinjoen vesistön lohipitoisuus Dnro 2796/866/97 Vitträskin vesistön lohipitoisuus Dnro 2797/866/97 Kiskonjoen vesistön lohipitoisuus Dnro 2798/866/97 Uudenmaan TE-keskuksen määritys 9.1.2001Dnro 2876/5715/2000 Asia: LOHI- JA SIIKAPITOISET VESISTÖT UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN TOIMIALUEELLA TAUSTAA PÄÄTÖKSELLE Lohi- ja siikapitoisena pidetään kalastuslain 119 :n mukaan jokea tai muuta vesistöä, jota nämä kalalajit käyttävät nousu- tai vaellustienään taikka johon niitä on merkittävässä määrin istutettu. Loheksi luetaan myös taimen ja kirjolohi. ELY-keskuksen tulee kalastuslain 119 :n mukaan tarvittaessa ratkaista, onko vesistöä pidettävä lohi- tai siikapitoisena. Lisäksi viranomaisen on määritettävä missä ko. vesistöjen koski- ja virtapaikat sijaitsevat. Kalastusasetuksen 51 b :n mukaan ELY-keskus määrittää lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikat ja merkitsee ko. paikat ELY-keskuksessa nähtävillä oleviin karttoihin ja maastoon vilkkaasti liikennöityjen yleisten teiden välittömässä läheisyydessä. Kalastuslaissa ja asetuksessa on useita säädöksiä, jotka rajoittavat kalastusta lohi- ja siikapitoisissa vesistöissä ja niiden edustojen merialueilla: Kalastuslaki 8 : Ns. yleiskalastusoikeudet (onkiminen, pilkkiminen ja viehekalastus läänikohtaisella luvalla) eivät ole voimassa näiden vesistöjen koski- ja virtapaikoissa.

Kalastusasetus 10 : Lohi- ja siikapitoisessa joessa sekä meressä 5 km lähempänä tällaisen joen suuta on kalastus liikkuvalla rihmapyydyksellä kielletty lukuun ottamatta lippoamista rannalta tai rantaan liittyvältä kiinteältä alustalta. Isoarysää ei saa panna ilman aiemmin saavutettua oikeutta 3 km lähemmäksi lohi- ja siikapitoisen joen suuta. Kalastusasetus 12 : Kalastus atraimella, harppuunalla tai niihin verrattavalla terällä, koukulla tai kärjellä varustetulla välineellä samoin kuin tulta tai valoa käyttäen haavilla on kielletty lohi- tai siikapitoisessa joessa, koskessa ja virtapaikassa sekä, jollei kalastusalue toisin määrää, huhtikuun 15 päivän alusta kesäkuun 20 päivän loppuun muissakin vesissä. Lohi- ja siikapitoisessa joessa on kielletty koukkukalastus, jonka tarkoituksena on kalan tartuttaminen ulkopuolelta. Koukkukalastus matosyöttiä tai harrilautaa käyttäen on kielletty lohipitoisen vesistön koskessa ja virtapaikassa. Uudenmaan maaseutuelinkeinopiiri (nyk. Uudenmaan ELY-keskus) on antanut viitteessä mainitut päätökset kalastuslain 119 :n mukaisista lohi- ja siikapitoisista vesistöistä toimialueellaan. Päätöksissä otettiin huomioon ne lohi-, taimen- ja siikakannat, jotka ensisijaisesti olivat luonnonvaraisia ja joiden esiintymisestä kalatalousviranomaisella oli tutkimuksiin perustuvaa tietoa. Näissä päätöksissä rajattiin karttapohjalle em. kalalajien esiintymisalueet ko. vesistöissä. Lisäksi Uudenmaan TE-keskus (nyk. Uudenmaan ELY-keskus) määritti em. alueiden koski- ja virtapaikat, jotka listattiin taulukkoon. Tämän jälkeen on ilmaantunut tarpeita muuttaa em. vanhoja päätöksiä. Niiden tekemisen jälkeen on Uudenmaan vesistöissä suoritettu runsaasti vaelluskalojen (lähinnä taimen) elinympäristökunnostuksia ja kotiutusistutuksia sekä säädelty niiden kalastusta. Näistä toimista on seurannut muutoksia luonnonvaraisten vaelluskalakantojen esiintymisessä Uudenmaan vesistöissä. 2 VÄLITOIMENPITEET ELY-keskus lähetti 16.1.2014 päätösluonnoksesta lausuntopyynnön 78 sidosryhmäorganisaatiolle. Lausuntoja saatiin 38 kpl. Suurin osa luonnosta kommentoinneista katsoi kalastuksen ja sen valvonnan vaikeutuvan päätöksen johdosta ja toivoi ko. vesistöjen ja niiden koski- ja virtapaikkojen tarkempaa rajausta kartoille. Lisäksi lausunnoissa esitettiin useita uusia virtavesiä lisättäväksi päätösluonnokseen. PÄÄTÖS Oheiseen luetteloon 1 ja karttoihin 1 ja 2 merkityt vesistöt tai niiden osat ovat lohija siikapitoisia.

Päätöksen luettelosta 2 käyvät ilmi ne vesistöt tai niiden osat, jotka ovat vesilain 1 luvun 3 :n tarkoittamia jokia ja joihin tulee soveltaa kalastusasetuksen 10 :n ja 12 :n mukaisia kalastusrajoituksia. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi ja sitä voidaan tarvittaessa muuttaa tai täydentää Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksellä. Tällä päätöksellä kumotaan viitteessä mainitut Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin 25.4.1997 antamat päätökset sekä Uudenmaan TE-keskuksen päätös 9.1.2001. 3 PERUSTELUT Päätöksessä luetellut vesistöt tai niiden osat ovat Uudenmaan ELY-keskuksen tietojen perusteella lohen, taimenen tai siian lisääntymisalueita tai ko. vesistöihin on merkittävissä määrin istutettu ko. kalalajeja. Arvioitaessa vesistöjen lohi- ja siikapitoisuutta ei kirjolohta ole laskettu mukaan. Päätökseen sisältyy vesistöjä, joissa on elinvoimaisia taimenkantoja. Päätöksellä pyritään turvaamaan Uudenmaan ELY-keskuksen toimialueella esiintyviä luonnonvaraisia vaelluskalakantoja, joiden esiintymisestä kalatalousviranomaisella on käytettävissä paras mahdollinen tieto. Lisäksi päätöksellä pyritään turvaamaan em. kalojen istutuksia, jotka tähtäävät uusien luonnonvaraisten kantojen muodostumiseen ko. vesistöissä. Päätöksessä on otettu huomioon myös pieniä taimenpuroja, jotka eivät ole viranomaisen uomarekisterissä. Edellisistä, nyt kumottavista päätöksistä poiketen, on tässä päätöksessä rajattu koko vesistöalue lohi- ja siikapitoiseksi riippumatta siitä, millä alueella ko. vesistöä päätöksessä tarkoitetut kalalajit ja niiden kannat esiintyvät. Ko. kalalajien levinneisyydet vesistöissä muuttuvat jatkuvasti kutu- ja poikastuotantoalueiden kunnostusten, kalateiden rakentamisen, patojen poiston, kotiutusistutusten ja kalastuksen säätelyn myötä. ELY-keskus ei tässä vaiheessa merkitse ko.vesistöjen tai niiden osien koski- ja virtapaikkoja kartalle ja maastoon, koska merkintöjä koskevaa yhtenäistä säännöstä ei ole käytettävissä ja koska vesistöjen koski- ja virtapaikkojen rajaaminen Uudenmaan vähäjärvisissä vesistöissä on erittäin hankalaa ja työlästä niiden huomattavan suuren lukumäärän ja virtaamavaihtelun vuoksi. Varsinkin alueen pienet joet ja purot ovat ajoittain kokonaisuudessaan virtapaikkoja. ELY-keskus viittaa apulaisoikeuskanslerin päätökseen 19.10.2004 (Dnro 783/1/03), jonka mukaan ao. säädöksillä ei ole syytä määrätä viranomaisille tehtäviä, joiden käytännön toteuttaminen ei ole mahdollista tai joiden toteuttaminen asian merkitykseen nähden vaatii suhteettoman suuria resursseja. Tässä asiassa on myös syytä odottaa uuden kalastuslain voimaantuloa. Virtapaikan voi käytännössä tunnistaa seuraavasti: vesi virtaa silmin havaittavasti alavirtaan päin virtapaikan ylävesi on alavettä ylempänä, eli vedenpinta on kalteva virtapaikka pysyy talvisin sulana tai heikkojäisenä.

4 Vesistöissä olevia suvantoja ja järviä sekä järvien salmia ei katsota virtapaikoiksi. PÄÄTÖKSEN VOIMAANTULO Päätös on luonteeltaan sellainen, että se on hallintolainkäyttölain (586/1996) 31 :n mukaan pantava täytäntöön heti, lainvoimaa vailla olevana. ELY-keskus katsoo, että muutoin Uudenmaan luontaiset lohi-, siika- ja taimenkannat ja niiden elvyttämiseksi tehty pitkäaikainen hoito vaarantuvat. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Kalastuslaki (1982/286) Kalastusasetus (1982/1116) Vesilaki (2011/587) Hallintolainkäyttölaki (586/1996) Hallintolaki (434/2003) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla valitusosoituksen mukaisesti. Valitusosoitus on liitteenä. LISÄTIEDOT Lisätietoja päätöksestä antaa kalastusbiologi Mikko Koivurinta puh.0400-829505 tai sähköposti mikko.koivurinta@ely-keskus.fi ja kalatalouspäällikkö Markku Marttinen, puh. 040-7222480 tai sähköposti markku.marttinen@ely-keskus.fi Kalatalouspäällikkö Markku Marttinen Kalastusbiologi Mikko Koivurinta LIITTEET Luettelo 1. Uudenmaan ELY-keskuksen toimialueen lohi- ja siikapitoiset vesistöt. Luettelo 2. Uudenmaan ELY-keskuksen toimialueella olevat lohi- ja siikapitoiset joet, joihin tulee soveltaa kalastusasetuksen 10 :n ja 12 :n mukaisia kalastusrajoituksia. Kartat 1 ja 2. Uudenmaan lohi- ja siikapitoiset vesistöt Valitusosoitus

5 JAKELU Energiateollisuus ry Etelä-Suomen kalatalousryhmä Etelä-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Hämeen ELY-keskus, kalatalousryhmä Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kalastusmatkailun osaamiskeskus Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry Maa- ja metsätalousministeriö, luonnonvaraosasto Metsähallitus Natur och Miljö ry Nylands Fiskarförbund ry Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura ry Suomenlahden meritaimentoimikunta Suomenlahden uistelijat Suomen ammattikalastajaliitto Suomen kalastusopaskilta ry Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Suomen ympäristökeskus Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen Liitto Uudenmaan liitto Uudenmaan virkistysalueyhdistys Uudenmaan kalastusalueet Uudenmaan kunnat Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Varsinais-Suomen ELY-keskus, kalatalouspalvelut-ryhmä Virtavesien hoitoyhdistys WWF

6 LUETTELO 1. Uudenmaan ELY-keskuksen toimialueen lohi- ja siikapitoiset vesistöt. Vesistöalue Tunnus kartalla 1 Kiskonjoen 24 Fiskarsinjoen 82.002 Karjaanjoen 23 Ingarskilanjoen 81.064 Siuntionjoen 22 Mankinjoen 81.057 Espoonjoen 81.055 Vantaanjoen 21 Sipoonjoen 20 Mustijoen 19 Porvoonjoen 18 Ilolanjoen 17 Koskenkylänjoen 16 Kymijoen alaosan 14.1 Storträsketin 82.008 Kullaanjärven 82.006 Raaseporinjoen 81.073 Estbyån 81.061 Vitträskin 81.059 Gräsanojan 81.053 Krapuojan 81.048 Mätäojan 81.051 Puro Kartta nro Finnoonoja 1 Monikonpuro 1 Haaganpuro 2 Viikinoja 2 Mustapuro 2 Mellunkylänpuro 2

7 LUETTELO 2. Uudenmaan ELY-keskuksen toimialueella olevat lohi- ja siikapitoiset joet, joihin tulee soveltaa kalastusasetuksen 10 :n ja 12 :n mukaisia kalastusrajoituksia. Joki Tunnus kartalla 1 Kiskonjoki 24 Fiskarsinjoki 82.002 Karjaan-Mustionjoki 23 Ingarskilanjoki 81.064 Siuntionjoki 22 Mankinjoki 81.057 Espoonjoki 81.055 Vantaanjoki 21 Sipoonjoki 20 Musti-Mäntsälänjoki 19 Porvoonjoki 18 Ilolanjoki 17 Koskenkylänjoki 16 Kymijoen Ahvenkosken haara 14.1

PÄÄTÖS Dnro 28/5715-2014 23.9.2014 Uusimaa / Kalatalouspalvelut

PÄÄTÖS Dnro 28/5715-2014 23.9.2014 Uusimaa / Kalatalouspalvelut