EU:n ohjelmakauden linjaukset Varsinais Suomessa

Samankaltaiset tiedostot
EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

INFOTILAISUUS PROJEKTIEN TOTEUTTAJILLE

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Lausuntopyyntö ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU rahoituksen merkitys Varsinais Suomessa toiveet ja uhat 2013 Maakuntajohtaja Juho Savo

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Etelä-Suomen EAKR. Kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastokauden valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

IMATRAN SEUTUA KOSKEVA TUKIALUE- ALOITE VALTIONEUVOSTOLLE

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA UUDISTUU

Yritysrahoitusta saatavilla ELY-keskuksesta Neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala TEM/Yritys- ja alueosasto

Mitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Naisten yrittäjyys Suomessa ja EU:n rooli kasvun tukijana Pia Siitonen, tiedotuspäällikkö Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

POHJOIS-SUOMEN KESKEISIMMÄT TAVOITTEET EUROOPAN UNIONIN OHJELMAKAUDELLE

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0

Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Yrityksen kehittämisavustus pkyritysten kasvua vauhdittamassa missä ja milloin vaikuttavuutta?

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman

ELY- Laajakaistahankkeet

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia

Arktinen alue mahdollisuus ja haaste Kari Aalto

Rahoittajan näkökulma KATKI-hankkeesta. Soile Juuti, ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

(ESR ja EAKR)

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n ajankohtaiset uutiset ja tuleva rahoitus Maakuntavaltuuston seminaari Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Pohjois-Savon liitto

YRITYSRAHOITUSKATSAUS

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Maakuntauudistuksesta sekä muuta ajankohtaista

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

Kansainvälinen Pohjois Savo

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, Satakuntaliitto

LAPIN LIITTO Hallituskatu 20 B, PL Rovaniemi

POKAT maakuntaohjelman ensimmäisen vuoden toteuma

Otsikko Sivu. 52 Kokouksen avaaminen Edellisen kokouksen pöytäkirja 5

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen

RAKENNERAHASTOKAUDEN TILANNEKATSAUS

Itä-Suomen kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen konferenssi

Alueellisten työryhmien tuloksia

Ministeriön ajankohtaiset - toteumatilanne ja havaintoja vuosiraporteista kehystarkistuksen tilanne

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

Hämeen työelämän kehittämisen kokoontumisajot Lahti Ville Majala Päijät-Hämeen liitto, projektikoordinaattori

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kirjastotoimen valtion aluehallinto

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola

TERVIS-hankkeen väliarviointi Leppävirta. Timo Renfors

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena

Itä-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelmien väliarviointi. Irene Kuhmonen, Augurix Oy Maaseudun kehittämisen syyspäivät Lahti

MAASEUTURAHASTOSTA. Etelä-Savon kalastusaluepäivä Kaija Siikavirta. Sivu

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Maaseuturahasto syksyn hakuteemat

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Itä-Suomi ja Etelä-Savo EU:n aluepolitiikassa Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Uudenmaan painotukset EAKR-hakuun

Lausunto Varis/MW mmv(at)eduskunta.fi

Kunta- ja yrityspäättäjäkysely Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Euroopan alueiden välisen yhteistyön (Interreg) näkymiä Aluekehitysasiantuntija Pia Pitkänen,

Kestävää kasvua ja työtä Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Itä- ja Pohjois-Suomen liikennetyöryhmien yhteiskokous Kuopio. Alueellinen kuljetustuki

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2019

LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA

Itämeren komission puheenjohtajuuden tavoitteet Pohjois-Pohjanmaalle

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu

Ohjelmakausi

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Maakuntien digitalisoitumista kuvaava indikaattori ensimmäinen versio. Rauli Kohvakka VM

Maaseuturahasto syksyn hakuteemat

Rakennerahastokauden valmistelu

Transkriptio:

EU:n ohjelmakauden linjaukset Varsinais Suomessa Maakuntajohtaja Juho Savo 19.8.2010

Yhteiset tavoitteet tulevaisuudessa? vertailu EU:n päätavoitteet 2013+ Pienentää alueellisia kehityseroja Edistää alueellista koheesiota Varsinais Suomen päätavoitteet (maakuntaohjelmasta) Edistää maakunnan tasapuolista aluekehitystä Turvata seutukuntien kehitysedellytykset 20.8.2010 Tukea osallistavaa ja älykästä kasvua Tukea yrittäjyyttä Tukea osaamista Edistää turvallista elämää ja elinympäristöä Vahvistaa yritystoimintaa Tukea monipuolista osaamista

Mitä EU ohjelmakausi merkitsee? Varsinais Suomessa 2000 2006: rahoituspäätöksiä 3263 kpl (Etelä Suomessa arviolta 18.000 kpl) noin 226 m hankkeisiin (Etelä Suomeen 1500 m ) 50% tukirahoituksesta on käytetty yritystukiin, koulutukseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn Onko tämä paljon vai vähän? Riittävää?

Etelä Suomen tavoitteet: Ohjelmakausi 2013+ 1. Nykyinen tukitaso pyritään pitämään. Tuen tehokkaampi ja oikein kohdennettu käyttö on etusijalla. EU:n kehittämisen painopiste on aikaisempaa painokkaammin kehityserojen pienentämisessä, alueellisessa yhtenäistämisessä ja taloudellisessa kasvussa. Tämä on ajankohtaista uusien alemman elintason maiden liityttyä unionin jäseniksi. Onko tavoite Varsinais Suomen osalta realistinen?

2. Nykyiset haasteelliset alueet ovat kankeita ja ne eivät vastaa tarkoitustaan EU ohjelmissa. Esimerkkinä Salon seutukunta, jota ei 2006 määritelty haasteelliseksi alueeksi, mutta 2009 sai äkillisen rakennemuutosalueen statuksen. Onko ehdotuksia miten uusia järjestelmää?

3. Investoinnit tulee tehdä laajasti mahdollisiksi EUohjelmissa. Yleiseen aluekehittämiseen ja siihen tarvittavia selvityksiä on rahoitettu tarpeeksi. Investointien tarpeellisuus tulee tuoda esille uutta ohjelmakautta valmisteltaessa niin Suomessa kuin EU:ssa. Onko tästä puhuttu EU:ssa (mepit)?

4. Uudet NUTS 2 alueet Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakunnat yhdistetään uudeksi NUTS 2 alueeksi, uudelta nimeltään Uudenmaan maakunta. Pohjois Suomen ja Itä Suomen suuralueet yhdistetään NUTS 2 alueeksi. Lisäksi tulee pyrkiä yhdistämään Etelä Suomen ja Länsi Suomen suuralueet erilliseksi NUTS 2 alueeksi. Onko Etelä ja Länsi Suomen yhdistäminen järkevää?

5. Äkillisten rakennemuutosalueiden varaukset tulee poistaa EU ohjelmista Äkillisiä rakennemuutosalueita tuetaan päällekkäin, sekä kansallisesti, että EU ohjelmista. Käytäntö on ollut hankalaa ja aikaa vievää. Jatkossa rakennemuutosalueita tulee tukea vain kansallisesta rahoituksesta, joka on osoittautunut toimivaksi. Mitä mieltä ehdotuksesta ollaan?

6. Hallinnon yksinkertaistaminen Edellytys sille, että hanketoiminta voi jatkua ensi ohjelmakaudella. Nykyinen ohjelmakausi on ollut pikkumaisuuden huipentuma. Se on saanut aikaan, että varsinaiset kohderyhmät eli kehityseroista kärsivät alueet vieroksuvat hanketoimintaa. Keinoina: EU ohjelmien yhdistäminen mahdollisimman pitkälle, hallintotapojen yhdenmukaistaminen koko Suomessa. Vaatii lakimuutoksia. Onko hanketoiminta enää tehokasta ja tarpeen?

Mistä puhutaan: Vihreä kasvu, ilmastomuutos ja arvojen muutokset. Nuorten ääni kuuluu, muttei tarpeeksi! Uusi osaaminen älykästä, resurssitehokasta, osallistavaa. Löytyykö tästä vaihtoehto jatkuvan taloudellisen kasvun periaatteelle? Taloudellisen kasvun huono ennustettavuus ja nopeat syklit. Onko epävarmuus tätä päivää? Uudet makroalueet ovat tulleet Itämeri on tärkeä, mutta miten lippulaivahankkeista saadaan todellista alueellista hyötyä? Harvaan asutut alueet: Ahvenanmaan määrityksessä vesialueet huomioitu. Mitenkä Varsinais Suomen saariston määritys?

Kiitos huomiosta keskustelu jatkuu