Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Samankaltaiset tiedostot
Metsäluonto biotalouden puristuksessa

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo,

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

Uudet metsänhoidon suositukset

Metsäohjelman seuranta

ASIA: WWF:n lausunto LuTU-toimintasuunnitelman luonnoksesta ( )

Metsäohjelman seuranta

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Metsäohjelman seuranta

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?

ILMASTO ELÄÄ METSÄSTÄ

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

METSO-ohjelma :

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

NATUREPL.COM / EDWIN GIESBERS / WWF. Mitä metsä kestää? Annukka Valkeapää Metsäasiantuntija WWF Suomi

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet

Metsäohjelman seuranta

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.

Metsätalouden ympäristöseuranta 2018

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Lataa Suomen lajien uhanalaisuus Lataa

Metsäohjelman seuranta

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Metsäohjelman seuranta

Uusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

WWF Suomen lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä

Metsäohjelmien seuranta

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

METSO-ohjelma

Metsäohjelman seuranta

Metsätalouden ympäristöseuranta 2017

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Riistametsänhoito mistä on kyse?

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

Metsäohjelman seuranta

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset

Metsäohjelman seuranta

Metsien suojelu

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma , METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki,

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut. Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

NATURA VERKOSTO

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus

Metsätalouden ympäristöseuranta 2016

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Metsien suojelu

Tutkijat vetoavat luonnontilaisten metsien säilyttämisen puolesta

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Vastauksia Erkki Annilalle, Veli-Pekka Järveläiselle, Matti Keltikankaalle ja Seppo Vehkamäelle

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Metsäohjelman seuranta

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Maa- ja metsätalousministeriö PL VALTIONEUVOSTO WWF Suomen lausunto Kansallisen metsästrategian 2025 päivityksestä

Transkriptio:

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

ZIG KOCH / WWF BENNY ANG / FLICKR WWF:n tavoitteet vuoteen 2020 Luonnon monimuotoisuus ei heikkene 2020 jälkeen Ekologinen jalanjälki ei kasva 2020 jälkeen

WWF:n Living Planet -raportti 2016 Living Planet - indeksi Selkärankaisten eläinten määrä vähentynyt 58 % 42 vuodessa - 58%

WWF:n Living Planet -raportti 2016 Ekologinen jalanjälki Tarvittava maa- ja vesialue ihmisten kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseksi sekä syntyneiden jätteiden käsittelemiseksi

Suomen luonnon monimuotoisuus > 45 000 eliölajia 430 luontotyyppiä

Luonnonmetsän ominaispiirteitä Kuolleen puuston suuri määrä Vanhat puut Puuston korkea ikä / nuoret luonnonmetsät Monipuulajisuus Metsän erirakenteisuus (alikasvos, pensaskerros) Metsäpalon jäljet Kliimaksivaiheen sulkeutunut pienilmasto Maapohjan märkyys (korvet, rämeet, luhdat, tulvat) Jatkuva, joskin tavallisesti hidas muutostila Laajuus, kytkeytyneisyys

Metsäluonnon tila Suomessa Lajien uhanalaisuus 814 uhanalaista metsälajia 776 silmälläpidettävää metsälajia 100 metsälajia hävinnyt Luontotyyppien uhanalaisuus 70 % metsäluontotyypeistä uhanalaisia Lähes kaikki korpityypit Suomi sitoutunut (YK, EU) pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen 2020 mennessä, mutta uhanalaistumiskehitys on jatkunut.

Metsälajien uhanalaisuus

Uhanalaisuuden syyt: metsien hoito- ja uudistamistoimet Noin 4 % metsistä luonnontilaisen kaltaisia (45 % suojelualueilla) 70 % metsämaan metsistä korkeintaan 80-vuotiaita Lahopuun määrä vähentynyt 95 % luonnonmetsien tilanteesta Useimmat metsätyypit ovat luontaisesti monipuulajisia Luonnonmetsissä lehtipuuta voi olla 10 20 % tilavuudesta Korvista ja rämeistä 70 90 % ojitettu 454 000 km teitä Avohakkuita vuosittain 115 000 148 000 ha Metsäpalojen vähentyminen 1950-luvulla keskim. 5760 ha/vuosi, 2000-luvulla: 643 ha/vuosi

Luonnonmetsät 1850: 50 % 1950: 25 % 2010: 4,4 % Elinympäristön pintaalan pienentyessä kymmenesosaan, puolet lajeista häviää. Luonnonmetsien määrä alittanut tuon kynnyksen, joten noin 1000 lajia elää sukupuuttovelassa (n. 2000 luonnonmetsistä riippuvaista lajia)

Todella vanhojen (yli 140-vuotiaiden) metsien määrä on puolittunut Alle 20-vuotiaiden metsien määrä on yli kolminkertaistunut Suomen metsistä 55 % on alle 60-vuotiaita, ja 35 % on alle 40-vuotiaita.

Metsien suojelutilanne Suomessa Suojeluaste Koko Suomi Tiukasti suojelu metsämaa 5,7 % Tiukasti suojeltu metsä- ja kitumaa 9,5 % Etelä-Suomi Tiukasti suojeltu metsämaa 2,6 % Tiukasti suojeltu metsä- ja kitumaa 2,9 % Tilastoinnin harhat Vaikuttavuusongelma Määräaikaiset rauhoitukset Talousmetsien monimuotoisuuskohteet (eivät pysyviä) Kohteet, joissa hakkuut sallittuja Kitumaahan ei kohdistus suurta metsätalouspainetta, eikä kitumaa ratkaise useimpien metsälajien ahdinkoa

Talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen Lahopuun määrä nopeaan kasvuun Kunnostusojitusten välttäminen Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen laaja käyttöönotto Poimintahakkuut ja pienaukot Kesähakkuiden välttäminen Aina säästettäviä elinympäristöjä lisää Uhanalaisten lajien esiintymien huomiointi Lehtipuiden säästäminen, sekapuustoisuuden suosiminen Kiertoajan pidentäminen Maltillinen energiapuun korjuu, ei kantoja Metsäneuvonta ratkaisevassa asemassa!

Mitä WWF tekee? Valtionhallinnon työryhmät (YM, MMM) Uuden lainsäädännön valmisteluun osallistuminen Vaikuttaminen päättäjiin Suojeluesitykset ja -aloitteet (valtion maat, uudet kansallispuistot) METSO-ohjelma, Perintömetsä-ohjelma FSC-sertifioinnin edistäminen ja kehittäminen Neuvonta, oppaat, viestintä (Metsänhoito-opas) Lajisuojeluhankkeet (liito-orava, valkoselkätikka, metsäpeura) Yhteistyöhankkeet metsäyritysten kanssa Talkooleirit

Ratkaistaan asiat yhdessä! Tule mukaan!