Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ. Akseli 4/2011. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ T YÖ L L I S Y YS T YÖ PA I K AT HY V I N V O I N T I A S U M I N E N A LU E TA LO U S Akseli 4/2011 Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Akseli Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta 4/2011 Väestö 1 Työllisyys 3 Työpaikat 5 Hyvinvointi 6 Asuminen 8 Aluetalous 10 Ajankohtaista 15 Julkaisuja ja tutkimuksia 17 Kun kehityksen pyörät pyörivät, Akseli pitää muutoksen koossa. Se osoittaa kehityksen suuntaa, ylös, alas, eteen- tai taaksepäin. Julkaisu ilmestyy neljä kertaa vuodessa, helmi-, touko, elo- ja marraskuussa. Tarkasteltavia aiheita ovat mm. väestö, väestönmuutokset, työllisyys, asuminen, hyvinvointi ja talous. Akselissa esitellään myös julkaisuja ja tutkimuksia sekä muita ajankohtaisia asioita. Tässä numerossa tarkastellaan väestön, työllisyyden, hyvinvoinnin ja asumisen kehitystä vuoden kolmannella neljänneksellä. Työpaikoista julkaistaan vuoden 2009 tiedot. Julkaisuissa ja tutkimuksissa esitellään Kuusikkotyöryhmän vertailuraportit vanhusten palveluissa ja lastensuojelussa sekä kotihoidossa tehtyjen asiakastyytyväisyyskyselyjen tuloksia. Ajankohtaisia asioita ovat marraskuussa julkaistavat kouluterveyskyselyn tulokset sekä Tampereen esiintyminen ystävyyskaupunkinsa Guangzhoun messuilla. Kannen kuva: Ari Järvelä Guangzhoun kuvat: Leena Salminen ISSN-L 1798-6559 ISSN 1798-6559 Tampere 7.11.2011

AKSELI 4/2011 Väestö 1 VÄESTÖ Väestön kasvu neljännesvuosittain Tampereen väkiluku kasvussa 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0-500 2000 2001 2002 2003 IV nelj. III nelj. II nelj. I nelj. Kokonaismuutos 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011* Lähde: Tilastokeskus Tampereella asui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan syyskuun lopussa 214 994 henkilöä. Väkiluku on kasvanut edellisen vuoden syyskuusta 2 115 henkilöllä. Vuoden 2011 suurin väestönkasvu on tapahtunut kolmannella vuosineljänneksellä, jolloin väestönlisäys oli 1 683 henkilöä. Tammi syyskuussa väestönlisäys oli 1 777 henkilöä, mikä on 405 henkilöä enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna. Tampereen väestönkasvu johtuu erityisesti siitä, että Suomen sisällä Tampereelle muuttaa enemmän ihmisiä kuin sieltä pois. Tulomuuttajia oli tammi syyskuun aikana 844 henkilöä enemmän kuin lähtömuuttajia. Myös maahanmuutto lisää Tampereen väestön määrää, sillä kuluvana vuonna Tampereelle tulleita maahanmuuttajia oli 434 henkilöä enemmän kuin Tampereelta muutti ulkomaille. Kuntien välinen nettomuutto kasvatti väkilukua tammi syyskuussa 455 henkilöä enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Sen sijaan edellisen vuoden nettomaahanmuutto oli 17 henkilöä enemmän kuin tänä vuonna tammi- ja syyskuun välisenä aikana. Tamperelaisten määrää lisäsi myös se, että tammi syyskuun aikana syntyneitä oli 499 henkilöä enemmän kuin kuolleita. Kaupunkiseudun kuntien kasvu tammi-syyskuu 2011 Väkiluku kasvoi kaikissa kaupunkiseudun kunnissa Tampere +1 777 Pirkkala +403 Ylöjärvi +386 Nokia +304 Lempäälä +202 Kangasala +106 Vesilahti +57 Orivesi +25 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä Lähde: Tilastokeskus Tampereen kaupunkiseudun ennakkoväkiluku oli syyskuun lopussa 360 086 henkilöä. Väkiluku on kasvanut tammi syyskuussa 0,9 prosenttia. Kasvu on ollut edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 0,1 prosenttiyksikköä suurempaa. Väestönmuutos on ollut kaikissa kaupunkiseudun kunnissa positiivista. Suurin väestönmuutos oli kuluvan vuoden aikana Pirkkalassa, jossa väestönlisäys oli 2,3 prosenttia. Vähintään yhden prosentin kasvua oli myös Vesilahdessa, Ylöjärvellä, Nokialla ja Lempäälässä. Kangasalla väestönlisäys oli 0,4 prosenttia ja Orivedelläkin 0,3 prosenttia. -500 0 500 1000 1500

2 AKSELI 4/2011 Väestö Helsinki +5 214 Espoo +3 200 Vantaa +2 383 Tampere +1 777 Oulu +1 608 Turku +1 077 Jyväskylä +987 Lahti +541 Kuopio +527 Kouvola -456 Suurten kaupunkien kasvu tammi-syyskuu 2011 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä -2000 0 2000 4000 6000 Lähde: Tilastokeskus Suurista kaupungeista vain Kouvolan väkiluku pienentyi Suomen suurimmista kaupungeista suhteellinen kasvu oli tammi syyskuussa voimakkainta Espoossa, jonka väkiluku kasvoi 1,3 prosenttia. Myös Vantaa ja Oulu kasvoivat yli 1 prosentin vauhtia. Tampereen suhteellinen kasvu, 0,8 prosenttia, oli suurista kaupungeista neljänneksi suurinta. Väestömäärä vähentyi vain Kouvolassa, jossa 456 henkilön väheneminen merkitsi 0,5 prosentin laskua. Koko maassa väkiluku kasvoi kuluvan vuoden aikana 19 113 henkilöllä eli 0,4 prosenttia. Kymmenestä suurimmasta kaupungista kaikkien muiden paitsi Kouvolan väestönlisäys oli suhteellisesti suurempaa kuin koko maan kasvu. Helsingin sk +12 496 Tampereen sk +3 203 Jyväskylän sk +1 327 Suurten seutukuntien kasvu tammi syyskuu 2011 Oulun sk +2 332 Turun sk +1 742 Seinäjoen sk +655 Lahden sk +371 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä -500 1500 3500 5500 7500 Lähde: Tilastokeskus Oulun seutukunnassa väkiluku kasvaa nopeimmin Suurista seutukunnista suhteellisesti suurinta väestönlisäys oli tammi syyskuun aikana Oulun seutukunnassa, jossa väestönlisäys oli 1,0 prosenttia. Seuraavaksi suurinta suhteellinen väestönlisäys oli Tampereen ja Helsingin seutukunnissa, molemmissa 0,9 prosenttia. Suurista seutukunnista väestönmuutos oli negatiivista vain Porin seudulla, 0,1 prosenttia. Oulun ja Helsingin seutukunnissa väestönlisäys johtuu syntyneiden suuresta määrästä suhteessa kuolleisiin. Tampereen, Turun, Seinäjoen ja Lahden seutukuntien väestömäärää kasvattaa sen sijaan suuri nettomuutto. Jyväskylässä syntyneiden enemmyyden ja nettomuuton vaikutus väkiluvun kasvuun on lähes yhtä suuri. Sen sijaan Porin seutukunnan väkiluku pienenee sen vuoksi, että kuolleisuus on syntyvyyttä suurempaa.

AKSELI 4/2011 Työllisyys 3 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 % Työttömyysaste, nelj. vuosi Tampere Koko maa 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus TYÖLLISYYS Työttömyysaste laskussa Syyskuun lopussa Tampereella oli 12 877 työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 11,9 prosenttia. Työttömien määrä vähentyi edelliseen vuosineljännekseen verrattuna 1,4 prosenttiyksikköä ja vuoden takaiseen 1,6 prosenttiyksikköä. Viimeksi näin alhainen työttömyysaste oli Tampereella vuoden 2008 joulukuussa. Alhaisin 2000-luvulla mitattu kolmannen vuosineljänneksen työttömyysaste on ollut vuoden 2007 syyskuussa, jolloin se oli 9,9 prosenttia. Tähän on vielä matkaa. Koko maassa oli syyskuun lopussa 223 966 työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 8,3 prosenttia. Työttömyysaste on laskenut edellisestä vuosineljänneksestä 0,9 prosenttiyksikköä ja vuodessa 0,8 prosenttiyksikköä. Työttömyys vähenee siten koko Suomessa, mutta Tampereella lasku on keskimääräistä voimakkaampaa. Pirkanmaalla työttömiä työnhakijoita oli kolmannella vuosineljänneksellä yhteensä 23 160 henkilöä. Työttömyysaste oli 9,5 prosenttia ja se laski edellisestä vuosineljänneksestä 0,7 prosenttiyksikköä. Vuoden takaiseen verrattuna laskua oli 1,1 prosenttiyksikköä. Pirkanmaalla korkein työttömyysaste oli Etelä-Pirkanmaan seutukunnassa ja alhaisin Lounais- Pirkanmaalla. Maakunnan kunnista korkein työttömyysaste oli puolestaan Tampereella. Työttömyysaste oli vähintään 10 prosenttia myös Akaassa, Urjalassa, Valkeakoskella ja Mänttä-Vilppulassa. Alhaisin se oli Ikaalisissa, jossa työttömiä oli vain 5,4 prosenttia. Alle kuuteen prosenttiin pääsivät myös Vesilahti ja Sastamala. 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 Alle 25-vuotiaat, yli 50-vuotiaat ja pitkäaikaistyöttömät, syyskuu yli 50-vuotiaat yli vuoden työttömänä alle 25-vuotiaat 0 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Pitkäaikaistyöttömyys vähentynyt Työtilanne on parantunut vuoden aikana niin pitkäaikaistyöttömien, nuorisotyöttömien kuin yli 50-vuotiaiden työttömien kohdalla. Syyskuun lopussa yli vuoden työttömänä olleita oli 4 052 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä laski vuoden takaiseen verrattuna 431 henkilöllä. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli 1 661 henkilöä, mikä on 439 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten syyskuussa. Vaikka yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on vähentynyt edellisen vuoden syyskuusta 239 henkilöllä, on heitä yhä 4 166. Valtaosa tamperelaisista työttömistä on edelleen miehiä, sillä heidän osuutensa oli syyskuun lopussa 55,1 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna miesten työttömyys on huonontunut.

4 AKSELI 4/2011 Työllisyys Kaupunkiseudun kuntien työttömyysaste, syyskuu % 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 Tampere 5 Nokia Orivesi 4 Pirkkala 3 Kangasala 2 Lempäälä 1 Ylöjärvi Vesilahti 0 2007 2008 2009 2010 2011 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 Suurten kaupunkien työttömyysaste, % syyskuu Turku Tampere Oulu Vantaa Helsinki Espoo 2007 2008 2009 2010 2011 Suurten seutukuntien työttömyysaste, syyskuu % Jyväskylän seutukunta Lahden seutukunta Oulun seutukunta Tampereen seutukunta Turun seutukunta 1 Koko maa Helsingin seutukunta 0 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Kaupunkiseudulla työttömyysaste on laskenut eniten Orivedellä Työttömyysaste oli Tampereen kaupunkiseudulla syyskuun lopussa yhteensä 10,2 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna työttömyysaste laski 1,4 prosenttiyksikköä ja vuoden takaiseen verrattuna 1,5 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste laski vuodessa kaikissa Tampereen kaupunkiseudun kunnissa. Voimakkainta työttömyyden väheneminen oli Orivedellä, jossa työttömyysaste pienentyi 2,2 prosenttiyksikköä ollen nyt 8,0 prosenttia. Turussa suurten kaupunkien korkein työttömyysaste Suomen kuuden suurimman kaupungin vertailussa korkein työttömyysaste syyskuun lopussa oli Turussa, 12,1 prosenttia. Vielä vuosien 2009 ja 2010 syyskuussa Tampereella oli kuusikon korkein työttömyysaste. Turussa työttömyysaste on laskenut vuoden aikana ainoastaan 0,1 prosenttiyksikköä, kun taas Tampereella laskua on ollut peräti 1,6 prosenttiyksikköä. Turussa työttömyyden väheneminen oli suurten kaupunkien hitainta kun taas Tampereella nopeinta. Espoossa on edelleen alhaisin työttömyysaste, 5,1 prosenttia. Siellä työttömyysaste myös laski toisiksi nopeimmin eli 0,7 prosenttiyksikköä edellisen vuoden syyskuusta. Vielä kesäkuun lopussa suurten kaupunkien korkein työttömyysaste oli Oulussa. Seuraavana oli Turku ja Tampere oli kolmantena. Kesä-syyskuussa Oulun työttömyysaste on vähentynyt eniten, 2,7 prosenttiyksikköä. Sen sijaan Tampereella ja Turussa työttömyys väheni vain 1,4 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste laski eniten Tampereen seutukunnassa Suurissa seutukunnista korkein työttömyysaste oli Jyväskylän seutukunnassa, 10,9 prosenttia. Lähes saman verran, 10,8 prosenttia, oli Lahden seutukunnan työttömyysaste. Tampereen seutukunnan työttömyysaste, 10,1 prosenttia, oli neljänneksi suurin. Helsingin seutukunnan työttömyysaste pysyi perinteiseen tapaan seutukuntien alhaisimpana ja oli 6,5 prosenttia. Työttömyys väheni vuoden aikana kaikissa seutukunnissa, mutta kaikkein voimakkaimmin Tampereen seutukunnassa (1,6 prosenttiyksikköä). Oulun ja Turun seutukunnissa työttömyyden lasku oli hitainta, 0,4 prosenttiyksikköä molemmissa.

AKSELI 4/2011 Työpaikat 5 125 000 120 000 115 000 110 000 105 000 100 000 95 000 90 000 2000 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; koulutus; sote-palvelut 28,2 % Ammatillinen, tiet. ja tekn. toiminta; hallinto- ja tukipalvelut 14,1 % Tampere Nokia Kangasala Ylöjärvi Pirkkala Orivesi Vesilahti Lempäälä 2001 2002 2003 Tuntematon 0,9 % Muut palvelut 4,8 % Työpaikat 2004 2005 Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous 0,3 % 2006 Kiinteistöalan Informaatio toiminta ja viestintä 0,9 % 6,5 % Rahoitus- ja vakuutus toiminta 1,6 % 2007 Työpaikat toimialoittain 2009 2008 Kaivostoiminta; sähkö ja lämpöhuolto; vesi- ja jätehuolto 0,8 % Teollisuus 16,3 % Työpaikkojen määrän muutos kaupunkiseudulla 2009-5 652-1 282 2009 Rakentaminen 5,6 % Kauppa, logistiikka, majoitus- ja ravitsemistoiminta 20,1 % -648-322 -147-129 -34-23 -6 000-5 000-4 000-3 000-2 000-1 000 0 Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus TYÖPAIKAT Tampereelta katosi 5 700 työpaikkaa Taantuman seurauksena Tampereen työpaikkojen määrä väheni vuoden 2009 aikana 5 652 työpaikalla. Teollisuudesta katosi yli 3 000, kaupasta, logistiikasta sekä majoitus- ja ravintola-aloilta 1 200 ja rakentamisestakin yli 1 000 työpaikkaa. Sen sijaan julkisen hallinnon toimialoille, erityisesti sosiaali- ja terveysaloille, syntyi noin 200 uutta työpaikkaa. Koko maasta työpaikkoja katosi kaikkiaan yli 87 000, joista yli puolet teollisuudesta. Teollisuuden työpaikkojen osuus 16,3 % Tampereella oli vuoden 2009 lopussa yhteensä 114 120 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja oli julkisen hallinnon toimialalla, jossa oli 28,2 prosenttia Tampereen työpaikoista. Kaupan, logistiikan ja majoitus- ja ravitsemustoimialojen osuus oli 20,2 prosenttia. Teollisuuden osuus Tampereen työpaikoista putosi taantuman myötä 1,7 prosenttiyksiköllä 16,3 prosenttiin. Osuus on edelleen selvästi suurempi kuin muissa suurissa kaupungeissa. Työllisten määrän laskiessa Tampereen työpaikkaomavaraisuus kasvoi 124,2 prosenttiin. Kuntien rajat ylittävä työssäkäynti väheni Myös kuntien rajat ylittävä työssäkäynti väheni taantuman seurauksena. Tampereella muista kunnista työssäkäyvien määrä vuonna 2009 oli 39 400 henkilöä. Noin 17 100 tamperelaista kävi puolestaan töissä muussa kuin kotikunnassaan. Täten pendelöinnin nettovoitto Tampereella oli 22 200 henkilöä. Noin 2 500 tamperelaista kävi pääkaupunkiseudulla töissä ja vastaavasti noin 1 300 pääkaupunkiseudulla asuvaa kävi töissä Tampereella. Kehyskunnista Nokia menetti eniten työpaikkoja Kaupunkiseudulla oli vuoden 2009 lopussa yhteensä 156 400 työpaikkaa, joista 73 prosenttia Tampereella. Kaupunkiseudulta katosi 8 200 työpaikkaa vuonna 2009. Taantumasta kärsi etenkin Nokia, josta katosi 1 282 työpaikkaa sekä Kangasala, josta katosi 648 työpaikkaa. Työpaikkakehityksen valossa parhaiten taantumasta näyttää selvinneen Lempäälä, josta työpaikkoja katosi vain 23.

6 AKSELI 4/2011 Hyvinvointi Toimeentulotuen saajat ja uudet asiakkaat 22 000 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 17 314 19 627 19 826 18 208 5 255 4 630 3 691 3 572 2008 2009 2010 Tammi-syys 2011 Toimeentulotuen saajat Uudet asiakkaat Toimeentulotuen vuosikustannukset, (euroa kotitaloutta kohti vuoden 2010 rahan arvossa) Euroa/kotitalous vuodessa 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 Espoo Vantaa Helsinki Kuusikko Turku Tampere Oulu 1 500 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Tietula Lähde: Kuusikko-työryhmä HYVINVOINTI Toimeentulotuen saajien määrän kasvu hidastunut Tammi syyskuussa toimeentulotuen asiakkaita oli 18 208. Asiakkaita oli nyt 121 enemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Uusia asiakkaita toimeentuloturvan piiriin tuli 3 572. Toimeentulotuen asiakasmäärien aleneminen kääntyi jyrkkään nousuun vuonna 2009. Vaikka viime vuonna työllisyys ja taloudellinen tilanne paranivat, toimeentulotuen asiakkaiden määrä jatkoi kasvuaan. Nyt kasvu näyttäisi hidastuneen. Tammi-syyskuussa tukea saavia ruokakuntia oli 12 311. Ruokakuntia oli 785 vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Tammi-syyskuussa toimeentulotukimenot olivat yhteensä 25,4 miljoonaa euroa, eli yli 400 000 euroa enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Koko vuoden 2010 toimeentulotukimenot olivat 32,4 miljoonaa euroa. Tampereella 1 707 kotitaloutta sai toimeentulotukea vuoden 2010 jokaisena kuukautena. Määrä kasvoi 300 kotitaloudella vuodesta 2009. Vuoden jokaisena kuukautena tukea saaneiden kotitalouksien osuus kaikista toimeentulotukea saaneista kotitalouksista oli vain 12 prosenttia. Osuus oli selvästi alhaisempi kuin Helsingissä (27 %) ja Vantaalla (23 %). Tampereella toimeentulotukea myönnettiin kotitaloutta kohti 2 292 euroa vuonna 2010. Pääkaupunkiseudulla tukea myönnettiin selvästi enemmän, mikä selittyy osittain korkeilla vuokrilla. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla toimeentulotukea joudutaan myöntämään Kelan asumistuen ja todellisen vuokran väliseen erotukseen. Lisäksi Espoossa ja Vantaalla lapsiperheiden suuri määrä nostaa toimeentulotuen kustannuksia.

AKSELI 4/2011 Hyvinvointi 7 250 200 150 100 50 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0 79 Varsinaiset huostaanotot ja kiireelliset sijoitukset 198 236 67 70 188 84 232 56 171 2007 2008 2009 2010 Tammi-syys 2011 Varsinaiset huostaanotot, lapsia Kiireelliset sijoitukset/toimenpiteitä Eri hoitomuotojen osuus Kuusikon sijoitusten hoitovuorokausista 8,0 7,2 7,4 6,9 6,8 22,1 21,5 21,2 20,5 19,5 27,6 29,6 30,2 30,2 28,8 42,3 41,7 41,3 42,4 44,9 2006 2007 2008 2009 2010 Perhehoito (sijaisperheet) % Ostopalvelulaitokset % Kunnalliset laitokset % Ammatilliset perhekodit % Tampereen sijaishuollon hoitovuorokausien osuudet 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 11,1 12,3 6,2 6,2 6,8 6,1 13,7 13,0 12,3 12,3 27,2 32,0 35,9 33,2 30,1 49,4 48,1 45,0 47,7 51,5 2006 2007 2008 2009 2010 Perhehoito (sijaisperheet) % Ostopalvelulaitokset % Kunnalliset laitokset % Ammatilliset perhekodit % Lähde: Hallintopalvelukeskus Lähde: Kuusikko-työryhmä Lähde: Kuusikko-työryhmä Lasten sijoitukset vähentyneet Lasten kiireellisten sijoitusten määrä on kääntynyt laskuun. Tammi-syyskuun aikana kiireellisiä sijoituksia tehtiin 171, kun vastaavana ajankohtana vuosi sitten niitä oli 185. Sijoitetuista lapsista oli alle kouluikäisiä 42, alakouluikäisiä 38 ja 13 17-vuotiaita 91. Yli puolet kiireellisesti sijoitetuista lapsista on teini-ikäisiä nuoria ja usein syynä on koulunkäynnin välttely, päihteiden käyttö ja perheen sisäiset ristiriidat Varsinaisia huostaanottoja tehtiin tammi-syyskuun aikana 56. Huostaanottojen määrä on vähentynyt viime vuodesta, jolloin vastaava luku oli 62. Eniten on otettu huostaan 7 12-vuotiaita lapsia (23). 13 17-vuotiaita nuoria otettiin huostaan 20 ja alle alakouluikäisiä lapsia 13. Yleisimmät syyt pienten ja alakouluikäisten lasten huostaanottoon ovat vanhempien alkoholin käyttö, mielenterveysongelmat ja vanhemmuuden vähyys. Kaikissa Kuusikon kunnissa on tavoitteena palvelurakenteen muutos, jossa laitossijoituksia pyritään vähentämään ja perhehoitoa lisäämään. Perhehoitoa pyritään lisäämään sekä lapsilähtöisistä että taloudellisista syistä. Perhehoito on lisääntynyt selkeästi vuodesta 2008. Samalla erityisesti ostopalvelulaitosten käyttö on vähentynyt. Tampereella perhehoidon osuus sijaishuollon hoitovuorokausista oli 51,5 prosenttia vuonna 2010. Perhehoidon osuus on kasvanut 3,8 prosenttiyksikköä vuoteen 2009 verrattuna. Ostopalvelulaitosten osuus oli 30,1 prosenttia vuonna 2010. Vähennystä vuoteen 2009 on 3,1 prosenttiyksikköä. Ammatillisten perhekotien osuus on myös hieman vähentynyt. Kunnallisen laitoshoidon osuus sijaishuollon hoitovuorokausista on pysynyt ennallaan. Lastensuojelulaki edellyttää, että lapsen sijoitustarvetta arvioitaessa selvitetään ensimmäiseksi sijoitus lähiverkostoon. Tietoa sukulais- ja lähiverkostosijoitusten määrästä ei ole kerätty aiemmin Kuusikko-raportteihin. Vuonna 2010 Tampereella läheisverkostoon tai sukulaisten luo oli sijoitettuna 51 lasta. Lisätietoja Kuusikkokuntien yhteistyöstä ja julkaistut vertailuraportit löytyvät sivulta www.kuusikkokunnat.fi.

8 AKSELI 4/2011 Asuminen ASUMINEN asuntoa 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 2005 Valmistuneet asunnot IV nelj. I-III nelj. 2006 2007 2008 2009 2010 2011* Lähde: Rakennusvalvonta Talouden epävarmuus hidastaa asuntotuotantoa vuonna 2012 Asuntotuotanto on piristynyt selvästi vuoden 2011 aikana, mutta myönteinen kehitys on hidastumassa epävarman taloustilanteen saattelemana. Tammi syyskuussa 2011 Tampereella valmistui 1 365 asuntoa. Vuosi sitten vastaavana ajanjaksona valmistui yhteensä vain 513 asuntoa ja vuosina 2005 2010 keskimäärin 1 009 asuntoa. Tämän vuoden aikana kerrostaloasuntoja on valmistunut 1 086 kappaletta, omakotitaloasuntoja 126 ja rivitaloasuntoja 122. Loput 30 asuntoa sijaitsevat liikerakennuksissa. Asuntotuotanto on pienentynyt vuosittain vuodesta 2006 ja erityisesti vuodet 2009 ja 2010 olivat taantuman seurauksena asuntotuotannossa poikkeuksellisen hiljaisia. Rakentamisen jatkuva vuosiarvio, nelj. vuosi 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 milj. m 3 myönnetyt aloitetut valmistuneet 0,0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Rakennusvalvonta Asuntotoimen vuosia 2011 2013 koskevassa asuntotuotantoarviossa vuoden 2012 asuntotuotannoksi arvioitiin 2 150 asuntoa. Lokakuun lopussa kuitenkin näyttää, että aivan tähän määrään ei päästä. Euroopan talousvaikeudet ovat heijastuneet kuntalaisten asunnonostoaikeisiin ja sitä kautta asuntokohteiden käynnistymiseen. Yhteensä aloitettujen asuntojen määrä oli tammi syyskuussa 1 472 asuntoa. Syksyllä kohteita ei kuitenkaan aloitettu samaan tahtiin kuin keväällä. Asuntotoimesta arvioidaan, että vuokra- ja asumisoikeusasuntoja valmistuu vuoden 2012 aikana ennakoidusti, mutta omistusasuntojen määrä on putoamassa noin 800 asuntoon. Yhteensä Tampereelle olisi valmistumassa vuonna 2012 noin 1 800 asuntoa. Näin saavutettaisiin lähes Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisen ohjelman 2030 asuntotuotantotavoite, joka on 1 865 asuntoa. Rakennuslupia on vuoden 2011 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana myönnetty 1 530 asunnolle, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010 vastaavana ajankohtana. Asuntojen hinnat Asuntojen hintojen nousu pysähtymässä Indeksi 2005=100 150 140 130 120 110 100 90 Helsinki Pääkaupunkiseutu (PKS) Tampere Turku Muu Suomi (koko maa - PKS) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskus Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen asuntojen hinnat laskivat Tampereella 0,1 prosenttia vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä. Kerrostaloasuntojen hinnat nousivat prosentilla, mutta rivitaloasunnoissa hinnat laskivat 2,1 prosenttia. Vuoden takaiseen verrattuna asuntojen hinnat ovat nousseet Tampereella 2,2 prosenttia. Vanhojen asuntojen hintojen nousu lähes pysähtyi koko maassa. Edelliseen neljännekseen verrattuna nousua oli 0,2 prosenttia. Helsingissä hinnat pysyivät edellisen neljänneksen tasolla ja pääkaupunkiseudulla nousua oli 0,2 pro-

AKSELI 4/2011 Asuminen 9 senttia. Turussa asuntojen hinnat nousivat muusta maasta poiketen, kaikkiaan 3,1 prosenttia. Turun asuntojen hintojen nousu voidaan nähdä korjausliikkeenä edellisen neljänneksen hintojen notkahdukselle. Vuoden takaiseen verrattuna asuntojen hinnat ovat nousseet koko maassa 2,6 prosenttia, Helsingissä 4,0 prosenttia ja Turussa 0,7 prosenttia. Vanha kerrostaloasunto maksoi Tampereella keskimäärin 2 189 euroa/m² ja rivitaloasunto 2 226 euroa/m². Helsingissä kerrostaloasunnosta joutui maksamaan keskimäärin 3 787 euroa/m² ja rivitaloasunnosta keskimäärin 3 326 euroa/m². Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vanhan asunnon keskimääräinen neliöhinta oli 1 653 euroa. Uusien asuntojen hinnat nousivat Suomessa noin 5 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Myös uusien asuntojen hintojen nousu on hidastunut syksyn aikana. Indeksi 2005=100 125 120 115 110 105 100 95 Asuntojen vuokrat Helsinki Pääkaupunkiseutu Tampere Koko maa pl. PKS Turku 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskus Yksiöiden vuokrat nousivat selvästi Tampereen asuntojen vuokrat nousivat vuoden 2011 toisella neljänneksellä 3,1 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Arava-asuntojen vuokrat nousivat 2,5 prosenttia ja vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat 3,4 prosenttia. Vuokrat nousivat erityisesti yksiöissä, joissa nousua oli vuoden aikana 11,1 prosenttia. Kaksioiden vuokrat pysyivät vuoden takaisella tasolla ja suurempien asuntojen vuokrat nousivat 2,0 prosenttia. Pienten asuntojen vuokrat tyypillisesti nousevat opiskelijoiden aloittaessa syksyllä opintonsa ja yksiöiden vuokrien hintojen nousu viimeisen vuoden aikana on ollut kymmenen prosentin tasolla myös Helsingissä ja Turussa. Yksiöiden hintojen nousua suurissa kaupungeissa selittää opiskelijoiden tulomuuton ohella keskuskaupunkeihin suuntautuvan muuttoliikkeen lisääntyminen, joka lisää kysyntää. Lisäksi epävarma taloustilanne vähentää asukkaiden halukkuutta hankkia omistusasuntoja. Koko maassa vuokrat nousivat 2,4 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Helsingissä vuokrat nousivat 3,6 prosenttia, Espoossa 2,8 prosenttia, Vantaalla 1,8 prosenttia ja Turussa 5,5 prosenttia. Oulussa vuokrat laskivat 0,7 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Vapaarahoitteisen asunnon keskimääräinen vuokra oli Tampereella vuoden 2011 toisella neljänneksellä 11,85 euroa/m². Kaikkien asuntojen keskivuokra oli 11,10 /m². Helsingissä vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokrat olivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 15,59 /m² ja kaikkien asuntojen keskivuokrakin oli 13,55 euroa/m². Turussa kaikkien asuntojen keskivuokrat olivat ensimmäisellä neljänneksellä 10,44 /m².

10 AKSELI 4/2011 Aluetalous Kokonaistalouden kasvu Kokonaistalouden kasvu BRIC-maissa Lähde: Reutes EcoWin, Sampopankki Lähde: Reutes EcoWin, Sampopankki ALUETALOUS Maailmantalouden ripein kasvuvaihe ohi Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen, velkakannan nopea lisääntyminen ja eurokriisin pitkittyminen. Myös Yhdysvaltojen taantuma on osoittautunut syvemmäksi kuin ajateltiin ja siitä toipuminen on hitaampaa kuin uskottiin. Maailman ostovoimakorjattu bruttokansantuote kasvaa vuosina 2012 ja 2013 noin 4 prosentin vuosivauhtia. Kasvun painopiste on kuitenkin kehittyvissä maissa, joissa vuosikasvu on keskimäärin 6 prosenttia. Elpyminen on entistä vahvemmin Kiinan harteilla. Perinteisissä teollisuusmaissa kasvu jää noin 2 prosenttiin. Kasvun hiipumisen taustalla ovat hallitusten ja keskuspankkien tuki- ja elvytystoimien päättyminen, julkisten talouksien vakauttaminen sekä yksityisen kysynnän hauraus useissa teollisuusmaissa. Riski oleellisesti huonommastakin maailmantalouden kehityksestä on edelleen suuri. Tällä hetkellä suurin epävarmuus liittyy EU-maiden kykyyn vakauttaa ongelmamaiden Kreikan, Espanjan ja Portugalin julkisen sektorin rahoitus. Huonoin vaihtoehto läntisessä maailmassa olisi rahoitusmarkkinoiden rauhattomuuden muuttuminen vuonna 2007 koetun kaltaiseksi finanssikriisiksi. Tällainen kriisi koettelisi myös Venäjää ja Aasian maita, Kiina mukaan lukien. Euroalue tiukassa finanssipolitiikassa Euroalueen kriisimaiden ohella myös Italia ja Ranska ovat joutuneet kiristämään finanssipolitiikkaansa rahoitusmarkkinoiden epäluottamuksen vuoksi. Kireä budjettipolitiikka leikkaa osan talouskasvusta, mutta se on välttämätöntä, jotta rahoitusmarkkinoiden luottamus koko euroalueeseen säilyy. Tiukka finanssipolitiikka jarruttaa talouskasvua koko läntisessä maailmassa. Euroopassa inflaation kiihtyminen keväällä johti siihen, että Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoaan kahteen otteeseen1,5 prosenttiin. Energian ja ruuan hintojen nousun pysähtyminen sekä euroalueen heiveröinen talouskasvu kuitenkin vaimentavat inflaatiota ja EKP laski marraskuun alussa ohjauskorkoaan takaisin 1,25 prosenttiin.

AKSELI 4/2011 Aluetalous 11 Euroalueen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 1.5 prosenttia tänä vuonna. Vuonna 2012 kasvu hidastuu prosenttiin ja elpyy 2 prosenttiin vuonna 2013. Bruttokansantuoteeen toteutunut ja ennustettu kehitys Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen talouden näkymät heikkenemässä Suomen kansantalous kasvoi vielä alkuvuonna 2011 ripeästi kotimaisen kysynnän tukemana. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä vielä noin kolme prosenttia. Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet kuitenkin keväällä vallinneista optimistisista tunnelmista huonompaan suuntaan. Tuolloin arviot Suomen kokonaistuotannon kehityksestä vuonna 2011 liikkuivat toiveikkaasti lähes 4 prosentissa. Kesän jälkeen ennusteita tuotannon kasvusta on kilvan alennettu. Syys lokakuussa laadituissa ennusteissa on kokonaistuotannon kasvuvauhdin arvioitu putoavan 3 prosenttiin, jopa alle sen. Vuonna 2012 kasvu vaimenee selvästi alle 2 prosentin, ainoan negatiivisen ennusteen antaa Pellervon taloustutkimus. Talouskasvu lepääkin lähivuosina kulutuksen ja investointien varassa. Taantumakin voi olla mahdollista, jos maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen heijastuu vientikysyntään ja kotimainen kysyntä pysyy vaimeana. Vuonna 2011 kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 3,3 prosenttia. Inflaation kiihtymisen kotimaassa on arvioitu heikentävän siinä määrin kotitalouksien ostovoimaa, että paineet ensi vuoden palkantarkistuksiin ovat kasvaneet. Ennusteen laatija Julkaistu BKT, muutos 2011, % BKT, muutos 2012, % Inflaatio 2011, % Inflaatio 2012,% Työttömyys 2011, % Työttömyys 2012, % Ansiotaso indeksin muutos 2011, % Ansiotaso indeksin muutos 2012, % Aktia 6.10.2011 2,8 1,4 3,3 2,7 7,8 7,6 Ei enn. Ei enn. VVM 5.10.2011 3,5 1,8 3,5 3,3 7,9 7,6 2,6 3,2 PTT 22.9.2011 3,0-1,5 3,3 1,5 7,7 8,3 Ei enn. Ei enn. ETLA 21.9.2011 3,0 2,0 3,4 2,6 7,9 7,7 2,8 2,8 Handelsbanken 15.9.2011 3,0 1,8 3,2 2,4 7,9 7,8 2,9 3,2 Sampo 13.9.2011 2,5 1,2 3,3 2,5 7,9 7,9 2,7 2,8 Nordea 31.8.2011 3,5 1,6 3,3 2,0 7,7 7,5 2,5.. PT 30.8.2011 3,6 2,1 3,3 2,6 8,0 8,0 2,9 3,1 OP-Pohjola 29.8.2011 2,8 2,3 3,4 2,0 7,9 7,6 2,8 3,0 SP 13.6.2011 3,8 2,6 3,5 2,3 7,9 7,4 2,9 3,4

12 AKSELI 4/2011 Aluetalous Saldoluku 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 Kuluttajien odotukset taloudesta vuoden kuluttua Luottamus omaan talouteen Luottamus Suomen talouteen 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskus Kuluttajien luottamus talouteen synkkenee Kuluttajien odotukset yleisestä taloudesta eli Suomen taloudesta ja työttömyyskehityksestä muuttuivat syyskuussa yhä synkemmiksi. Maan taloutta koskevat arviot olivat pessimistisimmät sitten loppuvuoden 2008, ja työttömyyden lisääntymistä pelättiin viimeksi enemmän vuonna 2009. Kuluttajien luottamusindikaattori oli syyskuussa 2,3, kun se elokuussa oli 5,1 ja heinäkuussa 11,3. Viime vuoden syyskuussa luottamus talouteen oli vahvimmillaan ja luottamusindikaattori sai arvon 22,9. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 13,2. Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä vain jo ennestään valoisat arviot omista säästämismahdollisuuksista paranivat syyskuussa edelliskuuhun verrattuna. Sen sijaan näkemykset omasta taloudesta yleensä heikkenivät edelleen hieman. Liikevaihto päätoimialoittain Pirkanmaalla 2010 Pirkanmaan talouden tukijalkoina palvelut ja kauppa Rakentaminen 8 % Palvelut 22 % Kauppa 29 % Muut toimialat 2 % Teknologiateollisuus 21 % Metsäteollisuus 8 % Kemikaalit, kumi- ja muoviteollisuus 4 % Muu teollisuus 6 % Teollisuus yhteensä 39 % Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liikevaihto kehittyi vuonna 2010 myönteisesti lähes kaikilla toimialoilla ja yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 7 prosenttia verrattuna vuoteen 2009. Eniten parannusta edellisvuoteen kertyi kemikaali-, kumi- ja muovituoteteollisuudessa, joka kasvatti liikevaihtoaan yli 14 prosenttia. Kaksinumeroisia liikevaihdon kasvulukuja nähtiin myös teknologiateollisuudessa ja metsäteollisuudessa, jotka molemmat lisäsivät liikevaihtoaan lähes 12 prosenttia verrattuna vuoteen 2009. Pirkanmaan tukijalaksi on yhä enemmän rakentumassa myös palvelut ja kauppa. Palvelualoilla vuoden 2009 kriisi ei näkynyt läheskään yhtä merkittävästi kuin teollisuudessa. Kauppa uskalsi investoida alueellemme myös laskusuhdanteessa. Yhteensä palvelualat ja kauppa tuovatkin jo 51 prosenttia Pirkanmaan liikevaihdosta. Oli taloudessa nousu- tai laskusuhdanne, jatkaa Pirkanmaa valitsemallaan tiellä panostamalla voimakkaasti tieteeseen, teknologiaan, koulutukseen ja uusiin innovaatioihin. Monipuolinen maailmanluokan osaaminen on tuonut ja tuo myös tulevaisuudessa menestystä maakuntaan. Pirkanmaa voi seistä monipuolisen toimialarakenteen päällä ja samalla jatkaa uusien keihäänkärkien kehittämistä. Niitä ovat varmasti ainakin älykäs teknologia, bioteknologia ja ict-ala. Luovia toimialoja ei tule myöskään unohtaa. Palveluissa on aina uusia mahdollisuuksia, varsinkin alueella, joka saa muuttovoittoa vuosittain ja jossa on hyväkuntoinen ja ostovoimainen väestö.

AKSELI 4/2011 Aluetalous 13 Lokakuussa 2011 ilmestynyt Pirkanmaan talous 2011 -julkaisu on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: www.pirkanmaantalous.fi Elinkeinoelämä, odotukset syksylle 2012 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Tampereen seutukunnassa taloustilanne toistaiseksi positiivinen Työ- ja elinkeinoministeriön alueelliset talousnäkymät julkaistiin syyskuun alussa. Sen mukaan yleistilanne Tampereen seutukunnassa on positiivinen ja parantunut viimeisen vuoden aikana. Työttömyys on vähentynyt, nuoret ovat työllistyneet, yritysten tilauskannat ovat kasvaneet sekä toimitilainvestoinnit jonkin verran lisääntyneet. Suunta myös jatkuu samana, ellei kansainvälisen taloustilanteen mahdollinen negatiivinen kehitys aiheuta muutosta suhdanteissa. Uhkakuvia on paljon; muun muassa Portugali, Kreikka, Espanja, USA, sekä Arabimaiden kapina ja siihen liittyvä öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu. Seutukunnassa on paljon vientiyrityksiä tai vientiyrityksille alihankintaa tekeviä yrityksiä, ja globaalin talouden heilahtelut koskettavat melko nopeasti myös kotimarkkinayrityksiä. Suhdannevaihtelut näkyvät yleensä ensimmäisenä alihankintaketjuissa, ja erityisesti alihankintapainotteinen konepajateollisuus on haavoittuvainen. Laajemminkin epävarmuus talouden suunnasta koskee kaikkia sektoreita. ICT-ala on uusiutumisen haasteiden edessä Nokia-tilanteen johdosta, mutta tilanteeseen sisältyy myös suuria mahdollisuuksia. Seutukunnan keskeisiä aloja ovat teknologiateollisuus ja ICT-sektori, joissa on käynnissä voimakas rakennemuutos. Konepaja- ja metalliteollisuuden muuttuminen tuotantokeskeisestä teknologia- ja osaamiskeskuspainotteiseksi etenee. Esimerkiksi Tampereella lastinkäsittelylaitteita valmistava Carcotec rakennuttaa uusia tiloja osaamis- ja teknologiakeskukselle, jossa keskitytään kehittämään uusia tuotteita ja palveluja. Tampereella myös Metso keskittää sekä energia- ja ympäristöteknologian työntekijät että voimantuotannon osaamiskeskuksen työntekijät uusiin toimitiloihin. Metsolla ja Fortumilla on tällä hetkellä käynnissä merkittävä yhteinen t&k-hanke, jossa kehitetään voimalaitosten hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävää happipolttoteknologiaa. ICT-sektorin murroksen keskiössä on Nokia Oyj:n strategian muutos ja yhteistyö ohjelmistoyhtiö Microsoftin kanssa. Uuden organisaation rakentamisen myötä on päätetty työpaikkavähennyksistä tuotekehityksessä, jossa Tampereen yksikön henkilöstöstä valtaosa toimii. Vähennysten jakautuminen paikkakunnittain ei ole vielä varmistunut. Myös ohjelmistoalihankintaa aiemmin Nokialle tehneet yhtiöt ovat ilmoittaneet yt-neuvotteluista. Murros voi merkitä

14 AKSELI 4/2011 Aluetalous Työttömyys, odotukset syksylle 2012 Työvoiman saatavuus, odotukset syksylle 2012 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö ICT-ympäristön monipuolistumista. Haasteeseen on vastattu muodostamalla tukirakennetta luova kehittäjäverkosto ja laaja yrityskehitysohjelma, jossa panostetaan erityisesti merkittävien kansainvälisten ja kotimaisten yhtiöiden hankkimiseen alueelle, uusien yritysten syntymiseen, osaajien muuntokoulutukseen ja yrityskehitysmalleihin. Kehittämistoiminnassa alkuvuosi näyttää yhtä hyvältä kuin edellisvuosi. Erityisen positiivisesti etenee pelien, pelinomaisuuden ja simulaatioiden t&k-toiminta. Tutkimuksen kaupallistamisen näkökulmasta teema ihmisen varaosat on lupaava. Ihmisen varaosat -hankkeen poikkitieteelliseen yhteistyöverkostoon kuuluu Tampereen yliopiston ja Tampereen Teknillisen yliopiston lisäksi useita muita kansallisia ja kansainvälisiä tahoja. Tavoitteena on löytää entistä parempia ja kustannustehokkaampia tapoja rakentaa ihmiselle varaosia vaurioituneiden tai rappeutuneiden tilalle ihmisen omasta kudoksesta. Terveysteknologia on keskeinen toimiala, jolle on ladattu paljon odotuksia. Lääketeollisuudella on huomattavia investointeja Tampereella. Lääketukkuyhtiö Tamro on aloittanut mittavan logistiikkakeskuksenlaajennuksen. Lääkeyhtiö Santen on ilmoittanut tekevänsä Tampereelle uuden silmälääkkeiden tuotantolinjan, jonka on tarkoitus aloittaa toimintansa 2012. Tampereelle on myös kaavailtu silmälääkkeiden osaamiskeskusta, jossa yhteistyössä olisivat yliopistot, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, rakenteilla oleva Finnmedin silmäsairaala sekä silmälääketeollisuus. Konepajateollisuus on ollut ja on edelleen yksi keskeisistä toimialoista. Tosin ongelmana alalla on tulevaisuudessa yhä enemmän valmistuksen siirtyminen ulkomaille halvemman työvoiman maihin. Kaupan ala on noussut vahvasti viimeisten vuosien aikana uusien kauppakeskusten rakentamisen myötä. Matkailu- ja palvelualat ovat kehittämässä uusia palveluja ja investointeja on tulossa. Kauppa ja palvelualat kasvavat jatkossakin, sillä esimerkiksi erilaisia kaupan hankkeita on edelleen vireillä useita. Tästä herää myös kysymys, milloin markkinat ovat täynnä ja riittääkö kaikille kauppakeskuksille asiakkaita? Kevään 2011 aikana yrityksiä on perustettu enemmän kuin lopetettu. Starttiyrityksiä on viimeisen puolen vuoden aikana perustettu kaupalliseen työhön, palvelualoille ja rakennusalalle. Vireille pantuja konkursseja oli tammi-toukokuussa 2011 lähes yhtä paljon kuin vuotta aiemmin, mutta henkilöstöä konkurssiin ajautuneissa yrityksissä oli noin kolmannes enemmän eli 554 henkilöä. Julkaisu Alueelliset talousnäkymät syksyllä 2011 on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.temtoimialapalvelu.fi

AKSELI 4/2011 Ajankohtaista 15 AJANKOHTAISTA Kouluterveyskyselyn tulokset julkaistaan marraskuussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kokoaa Kouluterveyskyselyllä, valtakunnallisesti yhtenäisellä menetelmällä, vertailukelpoista tietoa 14 18-vuotiaiden elinoloista, koulukokemuksista, terveydestä ja terveystottumuksista sekä oppilas/ opiskelijahuollosta. Opettajan ohjaamaan luokkakyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Keväällä 2011 Kouluterveyskyselyyn vastasi yhteensä 88 969 oppilasta Lounais-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirastojen toimialueilla sekä Ahvenanmaan maakunnassa. Vastaajissa oli 46 997 yläluokkalaista, 21 237 lukiolaista ja 20 735 ammatillisen oppilaitoksen opiskelijaa. Tampere oli mukana tässä kyselyssä. Kouluterveyskyselyn tulokset raportoidaan 100 indikaattorin avulla, jotka on ryhmitelty seuraavasti: elinolot ja sosiaaliset ongelmat, elintavat, kouluolot, mielenterveys, oppilas- ja opiskelijahuolto, päihteet ja riippuvuudet, ravitsemus, seksuaaliterveys, tapaturmat ja väkivalta, terveys. Tampere on osallistunut Kouluterveyskyselyyn parittomina vuosina vuodesta 1995 alkaen. Vastaajia on vuosittain ollut tamperelaisilta yläluokilta 2 900 3 600 sekä lukiosta 2 100 2 500. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille kysely on tehty Tampereella vuosina 2009 ja 2011. Tampereen tulokset valmistuvat marraskuussa 2011. Kouluterveyskyselystä oppilaitokset ja kunnat saavat runsaasti tietoa oman oppilaitoksen tai oman kunnan nuorten hyvinvoinnista. Oppilaitoksissa tuloksia tarkastellaan usein yhteisön hyvinvoinnin näkökulmasta peilaten niitä jo olemassa oleviin suunnitelmiin sekä laajemmin kunnan ja opetuksenjärjestäjän suunnitelmiin. Kunnissa tuloksia on hyödynnetty niin hallinto- ja strategiatyössä, kunnan eri hallintokuntien kuin alueellisten poikkihallinnollisten työryhmien toiminnassa. Lisätietoja: Hannele Järvi, kouluterveydenhuollon koordinaattori, Kouluterveyskyselyn Tampereen yhdyshenkilö puh. 050 405 5226 etunimi.sukunimi@tampere.fi

16 AKSELI 4/2011 Ajankohtaista Tampere esittäytyi Guangzhoun messuilla Tampere (ja Suomi) esiintyi ensimmäisen kerran Guangzhou 2011 -messuilla Kiinassa 26. 29.8.2011. Nyt 19. kerran järjestetyt messut pidettiin Helmijoen rannalla sijaitsevassa yhdessä Kiinan suurimmista messukeskuksista nimeltään China Import and Export Fair Complex. Messuille osallistuminen toteutui osana Tampereen ja Guangzhoun kaupunkien välistä henkilöstövaihtoa. Myös pormestari Wan Qingliang seurueineen vieraili messujen avajaispäivänä osastolla. Kaupunkia ja kaupunkilaisia eri vuodenaikoina esitteleviä valokuvia oli nähtävänä Guangzhoun kaupungin ystävyyskaupunkien osastolla. Erityisesti sinisenä hehkuneet kesäiset järvimaisemat ja hyytävän valkoiset talvikuvat ihastuttivat kiinalaisia. Valokuvien oheen oli koottu myös lyhyt esittely kaupungista, sen historiasta nykypäivään. Guangzhoun eurooppalaisista ystävyyskaupungeista olivat samalla osastolla esillä Lyon ja Frankfurt. Messuilla vieraili lähes 300 000 vierasta. Lisätietoja: Leena Salminen, erikoissuunnittelija puh. 040 570 3815 etunimi.sukunimi@tampere.fi

AKSELI 4/2011 Julkaisuja ja tutkimuksia 17 JULKAISUJA JA TUTKIMUKSIA Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen vuoden 2010 vertailuraportti valmistunut Kuusikko muodostuu Suomen kuudesta väkiluvultaan suurimmasta kaupungista. Kuusikon työryhmissä vertaillaan kaupunkien sosiaali- ja terveyspalveluja vuosittain. Tiedot on koottu kuntien omista tietojärjestelmistä ja tilinpäätöksistä. Vanhuspalvelujen raportissa tarkastellaan 65 vuotta täyttäneiden kotihoidon, omaishoidon tuen, osavuorokautisen hoidon, keskiraskaan ja tehostetun palveluasumisen, vanhainkotien, perusterveydenhuollon avohoidon, terveyskeskussairaaloiden sekä erikoissairaanhoidon käyttöä ja kustannuksia. Tiedot kootaan ikäryhmissä 65 74-vuotiaat, 75 84-vuotiaat sekä 85 vuotta täyttäneet. Pääpaino on 75 vuotta täyttäneiden palvelurakenteen ja asukaskohtaisten kustannusten kehityksen tarkastelussa. Tietojen vertailukelpoisuutta kuntien välillä parannetaan ikävakioinnilla. Ikääntyneen väestön määrä vaikuttaa keskeisesti vanhusten palvelujen tarpeeseen. Tampereella 65 vuotta täyttäneitä on enemmän kuin Kuusikko-kunnissa keskimäärin. Viiden vuoden aikana 75 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut 8,5 prosenttia ja 85 vuotta täyttäneiden määrä 20,4 prosenttia. Ikääntyneiden määrä on viime vuosina kasvanut nopeasti kaikissa kaupungeissa. Kuusikon kaupungeissa palveluja käyttävien yli 75-vuotiaiden määrä on kasvanut viidessä vuodessa 6,8 %. Eri palvelumuotojen asiakasosuuksien muutoksia tarkasteltaessa on ympärivuorokautisen hoivan painopiste siirtynyt laitoshoidosta kohti tehostettua palveluasumista. Kehitys seuraa valtakunnallisia suosituksia. Avopalvelujen asiakasosuuksien suhteen kehitys on ollut vaihtelevampi Tampereella ja Turussa kattavuus on viiden viime vuoden aikana kasvanut, muissa Kuusikon kunnissa laskenut. Tampereella kotihoidon palveluja ja tehostetun palveluasumisen paikkoja lisättiin ja vastaavasti pitkäaikaishoidon laitoshoidon paikkamäärää vähennettiin. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamisessa hyödynnettiin aikaisempaa laajemmin uusia palvelujen järjestämistapoja (palveluseteli ja palveluintegraattoritoiminta) sekä sopimusohjausta. Kotona asumista tukevien palvelujen painopisteitä olivat vuonna 2010 kotihoidon palvelujen vahvistaminen, kuntou-

18 AKSELI 4/2011 Julkaisuja ja tutkimuksia tuksen ja hoitoketjujen vaikuttavuuden lisääminen sekä uusien palvelujen ja toimintamallien pilotointi. Uutena palvelumuotona käynnistettiin geriatrisen poliklinikan toiminta, mikä mahdollistaa geriatrin kotikäynnit. Vuoden 2010 aikana aloitettu Koukkuniemi 2020 -hanke edistää monituottajamallin etenemistä ja antaa suuntaviivat alueen jatkokehittämiselle. Samalla käynnistettiin Sitran kanssa yhteistyössä kolmevuotinen hanke luomaan uudenlaista palvelutuotantoa yhteiskunnallisen yrityksen muodossa. Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vuoden 2010 vertailuraportti valmistunut Lastensuojelun raportissa tarkastellaan avo- ja sijaishuollon palveluja. Vertailua tehdään 0-17-vuotiaiden osalta. 0-18-vuotiaita on myös edelleen lastensuojelun asiakkaina, mutta heidän määränsä on pieni suhteessa alaikäisten määrään. Lastensuojeluilmoitusten ja niiden kohteena olevien lasten määrä on jatkanut kasvuaan, mutta kasvu on Kuusikko-kunnissa tasaantumassa. Vuonna 2010 kuusikon kaupungeissa ilmoituksia tehtiin 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Tampereella lastensuojeluilmoituksia tehtiin kuitenkin 43 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuusikosta vain Espoossa lastensuojeluilmoitusten määrä laski. Tampereella lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrä nousi lähes 8 prosenttia, kun se Kuusikkokunnissa nousi yhteensä noin 10 prosenttia. Avohuollon kustannukset laskivat Tampereella silti 21 prosenttia. Kustannuksia on saatu laskettua organisaatiomuutoksilla ja resurssien siirtämisellä ennalta ehkäisevään sosiaalityöhön. Lisätietoja Kuusikkokuntien yhteistyöstä ja julkaistut vertailuraportit löytyvät sivulta www.kuusikkokunnat.fi.

AKSELI 4/2011 Julkaisuja ja tutkimuksia 19 Kotihoidon palvelujen toimivuutta tutkittiin asiakastyytyväisyyskyselyillä KOTIHOIDON ASIAKASTYYTYVÄISYYS 2011 Tietotuotanto ja laadunarviointiyksikkö koordinoi ikäihmisten kotihoitoon ja kotona asumista tukevien palvelujen järjestämiseen liittyvät asiakastyytyväisyyskyselyt. Kotihoidon asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010. Vuoden 2011 kyselyn tiedonkeruu tapahtui kotiin postitetulla kyselykaavakkeella, joka lähetettiin 1 339 kotihoidon asiakkaalle. Kysely lähetettiin kaikille Tampereen kaupungin kotihoidon ostopalveluasiakkaille sekä joka toiselle kaupungin oman kotihoidon asiakkaalle. Vastauksia palautui yhteensä 746, joten vastausprosentiksi muodostui 56. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Kotihoidon asiakastyytyväisyys on hieman heikentynyt verrattuna vuoden 2010 kyselyyn niin kotihoidon laadun, palveluiden kuin tukipalveluiden osalta. Kotihoidon laatu on heikentynyt lähes kaikilla lähipalvelualueilla. Myös palveluiden saama kokonaisarvosana on hieman huonontunut. Lisäksi asiakkaiden tyytyväisyys tukipalveluihin on heikentynyt turvapalvelua lukuun ottamatta. Tyytyväisimmät kotihoidon asiakkaat sijoittuvat Etelän ja Lännen palvelupiirien alueelle. Idän ja Kalevan väestövastuualueen asiakkaat ovat seuraavaksi tyytyväisempiä. Kaikkein vähiten tyytyväisiä kotihoitoon ovat Kotitorin väestövastuualueen asiakkaat. Tyytyväisyys Kotitorin palveluihin ja toimintaan TYYTYVÄISYYS KOTITORIN PALVELUIHIN JA TOIMINTAAN 2011 KOTITORIN SIDOSRYHMIEN TYYTYVÄISYYS INTEGRAATTORITOIMINTAAN 2011 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampereella aloitti syksyllä 2009 neuvonta- ja palvelupiste, Kotitori, josta asiakas saa tietoja ja neuvoja kotona asumista tukevista palveluista sekä kodin ulkopuolella tuotettavista hyvinvointi-, virike- ja kulttuuripalveluista. Kotitori vastaa kaupungin järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen kokoamisesta, välittämisestä sekä laadunhallinnasta. Kotitorin asiakkaiden ja sidosryhmien näkemyksiä palvelusta ja yhteistyöstä tutkittiin kesällä 2011. Asiakastyytyväisyysselvityksessä haastateltiin asiakkaita puhelimitse, lomakehaastattelulla, kirjeitse ja paikan päällä Kotitorin palvelupisteessä. Haastateltuja oli yhteensä 81. Asiakkaiden kokemukset Kotitorin toiminnasta ja asiakaspalvelusta ovat kehittyneet vuosien 2010 ja 2011 positiiviseen suuntaan, vaikka tyytyväisyys palveluun pääsyn nopeuteen on hieman laskenut.

20 AKSELI 4/2011 Julkaisuja ja tutkimuksia Kotitorille palveluja tuottavien sidosryhmien käsityksiä integraattoritoiminnasta selvitettiin samaan aikaan Kotitorin asiakastyytyväisyyden kanssa. Selvitys toteutettiin lähettämällä sähköinen kysely 57 yhteyshenkilölle 48 eri organisaatioissa. Kotitorin sidosryhmään laskettiin kuuluvaksi kaikki ne palveluntuottajat, jotka ovat sopimussuhteessa Kotitorin kanssa. Sidosryhmien arvioinnin mukaan yhteistyö Kotitoriin kanssa sujui ja se koettiin toimivaksi. Yhteistyön myötä sidosryhmätahojen luottamus on lisääntynyt. Palveluliikenteen asiakastyytyväisyys PALVELULIIKENTEEN ASIAKASTYYTYVÄISYYS 2011 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Palveluliikenteen avulla asiakkaille tarjotaan mahdollisuus päästä lähipalveluluihin, kauppaan, pankkiin, postiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Palveluliikenne liikennöi arkisin maanantaista perjantaihin Tampereen kantakaupungissa. Edellinen asiakastyytyväisyyskysely tehtiin vuonna 2007 puhelinhaastatteluina palveluliikenteen asiakkaiden kanssa ennalta sovittuna aikana. Vuonna 2011 kysely uusittiin. Asiakkaita tavoitettiin palvelubussissa ja heidän toiveidensa mukaan asiakastyytyväisyyskyselyyn saattoi vastata puhelinhaastattelulla tai asiakkaiden kotiin lähetettävällä lomakekyselyllä. Vastauksia kyselyyn saatiin 170. Vastaajista 82 prosenttia oli sitä mieltä, että palvelubussien kokonaisuus toimii ja että palvelu on asiakaslähtöistä. Vastaajien tyytyväisyys oli hieman heikentynyt vuoteen 2007 verrattuna. Kyselyyn vastaajat ehdottivat liikennöinnin laajentamista keskustan alueella esimerkiksi Tammelaan ja rautatieasemalle. Keskustan ulkopuolelle ehdotettiin pääsyä suuriin kauppakeskuksiin. Lisäksi ehdotettiin, että palvelubussilla pääsisi pankkiin ja sairaalaan. Vastaajien tyytyväisyys palvelubussien liikennöintiaikoihin oli hieman lisääntynyt. Kuitenkin toivottiin lisää iltaliikennöintiä, liikennöintiä lauantaisin ja aamuliikenteen aikaistamista. Vuoden 2007 kyselyssä nousi esiin toive lisätä lauantailiikennettä. Kuten vuonna 2007 ja myös vuonna 2011 osa vastaajista pelkäsi palvelubussien toiminnan lakkauttamista. Palvelubussi koettiin tärkeäksi avuksi kaupassakäynnille ja muulle asioinnille.

AKSELI 4/2011 Julkaisuja ja tutkimuksia 21 Nepsy-käsikirjassa käytännön tietoa ja tukea neuropsykiatrisista häiriöistä kärsiville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen Outi Kaljunen (toim.) NEPSY-KÄSIKIRJA Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi C 3/2011 Nepsy-hanke on osa valtakunnallista Kaste-ohjelmaa kuuluen Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden kehittämishanke KASPERI:n osahankkeisiin. Tampereen kaupungin, Sastamalan perusturvakuntayhtymän ja Lempäälän kunnan yhteisen hankkeen tavoitteena on ollut neuropsykiatrisen tiedon ja kuntoutuksen siirtäminen erikoissairaanhoidosta aikaisempaa laajemmaksi osaksi perustasoa. Hankkeessa on tuettu autismikirjo-, ADHD/ADD- sekä Tourette-lasten ja -nuorten kehitystä sekä kehitysympäristöjä, joista keskeisimpiä ovat koti, päivähoito, koulu ja harrastukset. Hanke on pyrkinyt lisäämään poikkihallinnollista yhteistyötä lasten ja nuorten edun mukaisesti kehittäen jatkuvasti palvelujaan asiakkailtaan ja ammattilaisilta saadun palautteen mukaisesti. Nepsy-hanke on kehittänyt käytännön palveluja yhteistyön keinoin moniammatillisuutta painottaen, sektorirajoja ylittäen sekä paikallisuuden logiikkaa kunnioittaen. Hanke on korostanut käytännönläheisyyttä ja helposti arkeen vietäviä toimintatapoja, materiaaleja ja välineitä. Toiminnassa on painottunut neuropsykiatrisia häiriöitä koskevan tiedon levittäminen ja yhteistyöverkostojen rakentaminen. Lasten ja nuorten kehitysympäristöissä oleville ihmisille on tarjottu koulutusta, kuntoutusmateriaaleja, konsultaatiota ja työparityöskentelyä. Nepsy-hanke on luonut neuropsykiatrisista häiriöistä kärsiville lapsille, nuorille, heidän perheilleen sekä heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten tueksi toimivan palvelukokonaisuuden, jossa perustason osaamista ja erikoissairaanhoitoa pyritään hyödyntämään saumattomasti. Palvelumallin avulla olisi mahdollista tarjota aiempaa varhaisempaa apua lapsille ja nuorille, joilla on neuropsykiatrinen häiriö. Palvelumalli sisältää parhaimmillaan uusia moniammatillisia työmuotoja, joissa vältetään päällekkäisyyttä ja toisaalta myös paikataan palveluiden aukkokohtia. Nepsy-käsikirjassa kuvataan palvelumallin lisäksi konkreettisia kuntoutuskeinoja ja käytännön vinkkejä arjessa selviytymiseen. Kirjassa on myös tiivistelmä neuropsykiatristen häiriöiden tunnistamisesta ja Nepsy-hankkeen etenemisestä. Hankkeen aikana valmistuneilta internetsivuilta www. tampere.fi/neptunus löytyy vielä hankkeen jälkeenkin kuvia ja käytännön vinkkejä arkeen. Lisätietoja Milja Koljonen, projektipäällikkö etunimi.sukunimi@tampere.fi Puh. 040 801 6362