VAIKUTTAVAA...VAI EI? Jaani Lahtinen Jaani.lahtinen@gispositio.fi 040-554 6581
Teot vaikuttavuuden taustalla Kirjastojen vaikuttavuus on moniuloitteinen asia. Mistä se pohjimmiltaan koostuu ja mikä on vaikuttavaa? Luonteva tapa ajatella vaikuttavuutta on sen muodostumisen kautta. Vaikuttavuuden rakentaminen nojaa tuhansiin päivittäisiin päätöksiin kirjastoissa ja kirjastoa tukevien toimintojen parissa. Mitä vaikuttavuudesta ja yhteyksistä niiden taustalla voi oppia kirjastoihin sidonnaisten aineistojen kautta?
Raportointisovellus jalkautuskelpoinen
Asukkaiden aktiivisuus Miten aktiivisia alueen asukkaat ovat kirjastoiden lainapalveluiden käyttäjinä? Lielahden kirjaston ympäristössä aktiivisuusaste on n.20%. Onko se hyvä suoritus?
Asukkaiden aktiivisuus Miten aktiivisia alueen asukkaat ovat kirjastoiden lainapalveluiden käyttäjinä? Lielahden kirjaston ympäristössä aktiivisuusaste on n.20%. Onko se hyvä suoritus? Piki-kirjastojen alueella saavutetaan keskimäärin n.17% aktiivisuusaste joten suoritus on hyvä. Mittarin neulan ollessa vihreällä suoritus on huomattavasti Piki-alueen keskimääräistä tasoa parempi.
Asukkaiden aktiivisuus Punkalaitumella puolestaan väestön aktiivisuusaste on n.7%. Mittarin neulan ollessa punaisella on kirjastoverkoston suoriutuminen alueella selvästi keskimääräistä heikompi. Miten Piki-alue vertautuu muuhun maahan?
Asukkaiden aktiivisuus Helmet-alueella saavutetaan n.11% aktiivisuusaste. Tapiolan kirjasto on esimerkki hyvin suoriutuvasta kirjaston vaikutusalueesta.
Asukkaiden aktiivisuus Vanamo-alueella saavutetaan n.23% aktiivisuusaste. Hätilan kirjaston alue on toistaiseksi paras esimerkki aktiivisesta vaikutusalueen väestöstä.
Asiakkaiden asiointivirtojen suuntautuminen Miten vaihtelevasti asiakkaat kohdentavat asiointejaan kirjastojen välillä? Punkalaitumella asukkaiden aktiivisuus ei ole kovin hyvällä tolalla mutta asioiville ihmisille paikallinen kirjasto on erityisen tärkeä lainamatkojen kohde. 81 % kirjaston vaikutusalueen matkoista kohdistuu Punkalaitumen kirjastoon. Näin ollen väestön aktivointi on paikallisesti on Punkalaitumen kirjaston varassa.
Asiakkaiden asiointivirtojen suuntautuminen Sampolassa väestön aktiivisuus kirjastoverkoston käyttäjinä on suurta mikä heijastuu paikallisen kirjaston vahvuuteen. 47,5% kirjaston vaikutusalueen lainamatkoista päätyy Sampolan kirjastoon. Asukkailla on luonnollisesti useampia vaihtoehtoja valittavaksi ja asiointivirrat menevät ristiin ja tällä on seurauksia.
Asiakkaiden asiointivirtojen suuntautuminen Asiakkaat kulkevat yhteensä 15 922 km kulkeakseen yhden kerran kirjastoon. Kotimatka huomioiden 31 844 km. Yksi kirjasto, yksi aineistootos. Keskimatka kirjastoon on 2,8 kilometria mutta vaihtelee melko paljon ikäryhmittäin. Millä toimilla kirjasto voisi vaikuttaa matkasumman pienentymiseen?
Asiakkaiden asiointivirtojen suuntautuminen Punkalaitumella keskimääräinen asiointimatkan pituus on 7,1km. Luonnollisesti osa erityisesti muualle suuntautuvista lainamatkoista liittyy muihin normaalin elämän asiointivirtoihin ja on osa matkaketjua. Jossain määrin matkasummia on mahdollista pienentää verkoston tasolla tekemällä päätöksia jotka auttavat lainaajan ja materiaalin kohtaamista mahdollisimman lähellä toisiaan.
Kokoelman kierto Yksi liikennevirtojen pienentymistä edesauttava seikka voi olla tarjotun kokoelman ja haluttujen lainojen kohtaaminen. Vaikuttavuusmittarina kokoelman kierto vertaa miten hyvin paikallinen kirjasto on saanut kokoelmansa liikkeelle verrattuna muihin kirjastokimpan alueen kirjastoihin. Mikäli neula on punaisella suoritus on selvästi keskimääräistä heikompi. Kysyntä-tarjonta graafiin on puolestaan esitetty miten tarjottu valikoima on vastannut käyttäjien tekemiä lainauksia. Mikäli palkki on punainen ovat lainaajat kysyneet selvästi enemmän kyseisen aihealueen teoksia kuin mitä kirjasto on tarjonnassaan painottanut.
Kokoelman kierto Mikäli palkki on harmaalla on kirjaston tarjoaman kokoelma vastannut alueen lainaajien hakeman aineiston jakaumaa, riippumatta siitä mistä kirjastosta he ovat materialin hakeneet. Graafia ja mittaria ei lasketa yhtenevästi mutta luonnollisesti ne kuvaavat saman asian eri puolia. Mittaristo ei ole vielä ihan hyvä mutta sitä kehitetään ja erityisesti kokoelmanhallintaan haetaan yhteistyökirjastoja.
Kiertoon vaikuttavat luonnollisesti monet asiat
Kirjahyllyille päästään raportointipalvelun kautta Metson osalta pyrkimyksenä oli luoda keino sisätilojen hallintaan. Jos rakennuksista on pohjapiirros, se voidaan oikaista vastaamaan maailman koordinaatteja ja sisätila-analytiikka aukeaa luontevasti saman sovelluksen kautta. Pointtina on hahmottaa mitä lainadatan perusteella sisätiloissa tapahtuu ja onko jonnekin luotu kuolleita kulmia.
Kirjahyllyille päästään raportointipalvelun kautta Näin saatu tieto on monella tavalla hyödyllistä. Vastaava esimerkki Turusta. Pääkirjaston vanha puoli.
Kirjahyllyille päästään raportointipalvelun kautta Näin saatu tieto on monella tavalla hyödyllistä. Vastaava esimerkki Turusta. Pääkirjaston vanha puoli. Hyllyjärjestys on digitoitu pohjapiirroksen päälle. Nyt lainat yhdistyvät kotiovelta kirjahyllylle. Miten aineiston sijoittelu vaikuttaa lainakäyttäytymiseen?
Meneekö Aaltonen lainaankin? Näin saatu tieto on monella tavalla hyödyllistä. Vastaava esimerkki Turusta. Pääkirjaston vanha puoli. Hyllyjärjestys on digitoitu pohjapiirroksen päälle. Miten aineiston sijoittelu vaikuttaa lainakäyttäytymiseen? Turun pääkirjaston kirjallisuus osaston kohdalla ainakin Aaltonen menee. Vaikuttavaa..vai ei??
Kiitos