Aika: torstai 27.3.2014 klo 13:00-16:00 Paikka: Tampereen vanha kirjastotalo, luentosali, Keskustori 4. Kokous on yhteinen MASTO-työryhmän kanssa. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj. Helin Erika liik.järj.asiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Ilkka Mikko tekninen johtaja Kangasala Jortikka Antti tekninen johtaja Orivesi Valkama Päivi maankäyttöinsinööri Orivesi Joutsensaari Jarmo yksikön päällikkö Liikennevirasto Kauppila Tapio kunnaninsinööri Vesilahti Korhonen Jouni tekninen johtaja Pirkkala, vpj. Myllärniemi Katariina neuvotteleva virkamies LVM Periviita Mika joukkoliikennepäällikkö Tampere Pohjola Tuula pääluottamusmies henkilöstön edustaja Rissanen Ruut-Maria liikennesuunnittelija Pirkanmaan liitto Saranpää Jouni yhdyskuntatekniikan pääll. Nokia Viitasaari Olli kunnanjohtaja Lempäälä Virtaniemi Pekka suunnitteluinsinööri Ylöjärvi Huovila Arto maankäyttöinsinööri Nokia Muut osallistujat: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö TKS Seimelä Katja liikennejärjestelmäinsinööri TKS, sihteeri Kati-Jasmin Kosonen MAL-suunnittelija MAL-verkosto Lindberg Janne tietohallintokoordinaat. Tampere MASTO-työryhmä 1/15
Käsiteltävät asiat: 30 KOKOUKSEN AVAUS (MASTO 18 ) 3 31 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO (MASTO 19 ) 3 PAIKKATIETOPOHJAISEN SEUTUSUUNNITTELUN JA SEURANNAN KEHITTÄMINEN, HANKE- EHDOTUS (MASTO 20 ) 4 ASUMISEN KEHITTÄMINEN, HANKE-EHDOTUS (MASTO 21 ) 7 32 MAL2-AIESOPIMUKSEN SEURANTARAPORTTI (MASTO 22 ) 9 33 RAKENNESUUNNITELMAN VÄLIRAPORTIN LAUSUNNOT (MASTO 23 ) 11 34 RAKENNESUUNNITELMAN 2040 LINJARATKAISU (MASTO 24 ) 13 35 SEURAAVAT KOKOUKSET (MASTO 25 ) 15 36 MUUT ASIAT (MASTO 26 ) 15 37 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN (MASTO 27 ) 15 Liitteet: Paikkatietopohjaisen seutusuunnittelun ja seurannan kehittäminen, hankesuunnitelma 32 : MAL-seurantaraportti (toimitetaan maanantaina 24.3.2014) 33 : Rakennesuunnitelman väliraportin lausunnot/lausuntoehdotukset 33 : Yhteenveto rakennesuunnitelman väliraportista 20.3.2014 mennessä saadusta palautteesta (lopullinen yhteenveto toimitetaan keskiviikkona 26.3.) 34 : Rakennesuunnitelman alustava linjaratkaisu, toimitetaan 26.3. 2/15
30 KOKOUKSEN AVAUS (MASTO 18 ) Kokouksen puheenjohtajana toimi MASTO-työryhmän puheenjohtaja Jyrki Laiho, joka avasi kokouksen klo 13:00. 31 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO (MASTO 19 ) Jaettu asialistan liitteenä. Liikennejärjestelmätyöryhmä 27.3.2014 Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää hyväksyä kokouksen 5.3.2014 muistion. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 3/15
PAIKKATIETOPOHJAISEN SEUTUSUUNNITTELUN JA SEURANNAN KEHITTÄMINEN, HANKE- EHDOTUS (MASTO 20 ) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 20.3.2014 Paikkatietopohjaisen seutusuunnittelun ja seurannan kehittämisen hankeehdotusta käsittelee ja asiasta päättää MASTO-työryhmä. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki 14.3.2014 MAL-sopimuksessa todetaan, että sopimuskaudella 2013-2015 kunnat ottavat käyttöön paikkatietojärjestelmien mahdollisuudet yhdyskuntarakenteen seurannassa ja sopivat tuotettavista analyyseistä ja käytettävistä mittareista. MASTO:n toiminnallisiin tavoitteisiin vuodelle 2014 on kirjattu, että paikkatiedon hyödyntäminen yhdyskuntarakenteen kehittämisessä selvitetään ja luodaan yhteinen toimintamalli. Soveltaminen on tarkoitus käynnistyä vuonna 2015. Yhdyskuntarakenteen suunnittelu on muodostunut vapaaehtoisen seutuyhteistyön keskeiseksi teemaksi. Myös valtion ohjaus kaupunkiseuduilla painottuu yhdyskuntarakennekysymyksiin. Seudullinen mal-suunnittelu on nostanut esiin suunnitelmien havainnollisuutta lisäävän paikkatiedon hyödyntämisen tarpeet ja mahdollisuudet mm. suunnitteluvaiheessa valintoja tehtäessä. Paikkatiedon hyödyntämisen tarve on akuutti myös MAL-sopimuksen seurannassa. Nykyisin kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta koskevan tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen on hajanaista. Tiedon tuottajia on useita, mutta tiedon hyödyntämisaste seutusuunnittelussa on alhainen. Yhdyskuntarakennetta koskeva tietoa syntyy mm. kahdeksassa kunnassa, Elykeskuksessa, Suomen ympäristökeskuksessa sekä Tilastokeskuksessa. Seutusihteeri Pohjonen 18.3.2014 Seudullista paikkatietopohjaista tietotuotantoa on tarkasteltu kuntayhtymän hankkeessa 2011 (esiselvitys sähköinen palveluverkko - ja kartta) ja uudelleen ns. omana työnä syksyllä 2013. Tarkasteluissa on ilmennyt, että seudun kunnilla on eroja paikkatietopohjaisen datan tuottamisessa, analysoinnissa ja hyödyntämisessä. Tampereen osalta paikkatietopohjainen tietotuotanto on edennyt hyvin pitkälle. Prosessissa hyödynnetään avoimia sovelluksia ja data on laajasti avoimessa käytössä. Kehyskuntien kesken on eroavaisuuksia ja valmiudet ovat heikommat kuin Tampereella Haasteita on myös tiedon keräämisessä yhteiseen käyttöön. Tällä hetkellä suuri osa seudullisesta seurantatiedosta kootaan erillisin sähköpostitiedusteluin, joihin vastaaminen, vastausten odottelu, karhuaminen ja kokoami- 4/15
nen vievät paljon työaikaa. Tämän vuoksi yhdyskuntarakennetta koskevan tiedon tuottamisen, jakelun ja koonnin systematisointiin ja resursointiin pitäisi kiinnittää huomiota. Paikkatietopohjaisen seutusuunnittelun ja seurannan kehittäminen on tarkoituksen mukaista toteuttaa kahdessa päävaiheessa: 1) Vuoden 2014 aikana työ organisoidaan, kartoitetaan kehyskuntien toimintamallit, resurssit ja käytettävissä olevat välineet. Kartoituksen pohjalta päätetään toimenpidesuosituksista, joilla paikkatietopohjaisen tietotuotannon yhdenmukaistaminen onnistuu kehyskunnissa. Tämän jälkeen kunnat toteuttavat tarvittavan tuotanto- ja kehittämistyötyön koordinoidusti. Samalla varmistetaan, että kehyskuntien toimintamalli ja käytettävät välineet sopivat yhteen Tampereen käytäntöihin. Vuoden 2014 lopussa kehyskunnilla ja Tampereella on yhtenäinen paikkatietopohja, jonka hyödyntämismallia seudullisiin tarpeisiin tutkitaan seuraavassa vaiheessa. 2) Vuoden 2015 tammi-toukokuun aikana valmistellaan kaikkien jäsenkuntien yhteistyössä seudullisen paikkatietopohjaisen tietotuotannon malli, joka on avoimesti käytettävissä kesäkuusta 2015 alkaen. Yksityiskohtaisesti työvaiheet on kuvattu työsuunnitelmassa. Hankkeen kokonaisrahoitustarve (12 kk) on 74 300, joka jakaantuu siten, että vuoden 2014 aikana rahoitustarve on 42 000 euroa ja vuoden 2015 aikana 32 300 euroa. Asiaa on käsitelty kuntajohtajakokouksessa 14.3, jonka mukaan koordinointityön rahoitus 2014 tulisi painottua kehyskunnille työn painopistettä vastaten. Vuoden 2014 rahoitus esitetään jaettavaksi seuraavasti: kuntayhtymä 10 000 euroa, MAL-verkosto 9 000 euroa ja kehyskuntien rahoitus 23 000 euroa. Asukasluvun mukaisesti jaetut kuntakohtaiset osuudet ovat: Kuntaosuudet asluku 12/2013 euroa Kangasala 30338 4681 Lempäälä 21838 3369 Nokia 32694 5044 Orivesi 9626 1485 Pirkkala 18362 2833 Tampere 0 Vesilahti 4478 691 Ylöjärvi 31735 4896 Yht 149071 23000 5/15
Vuoden 2015 osalta hankkeen painopiste laajenee kattamaan myös Tampereen, ja rahoitus jakaantuu kuntayhtymän maksuosuuteen 10 700 euroa ja muuhun, ITI-ohjelman mukaiseen, rahoitukseen 21 600. Liite: Työohjelma Maankäyttö ja asuminen -työryhmä 27.3.2014 Päätösehdotus. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä päättää osaltaan, että paikkatiedon hyödyntäminen yhdyskuntasuunnittelussa käynnistetään kuntien omaa työtä koordinoivan seudullisen projektin pohjalta vuonna 2014, että koordinointityö rahoitetaan selosteessa esitetyllä tavalla, että vuoden 2015 työskentelyyn haetaan rahoitusta suurten kaupunkien/tre ITI-rahoituksesta, ja että MASTOn rooli työskentelyssä on tarkoituksenmukaisten tietosisältöjen määrittely. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 6/15
ASUMISEN KEHITTÄMINEN, HANKE-EHDOTUS (MASTO 21 ) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 20.3.2014 Asumisen kehittämisen hanke-ehdotusta käsittelee ja asiasta päättää MASTO-työryhmä. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki 14.3.2014 Rakennesuunnitelman uudistamisen tavoitteissa korostetaan yhtäältä yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja vahvoja keskuksia. Toisaalta tavoitteissa painotetaan asumisen, asuinympäristöjen ja keskusten monipuolisuutta ja muita laatutekijöitä sekä toteuttamiseen liittyvää konkreettisuutta. Tiivistyvässä yhdyskuntarakenteessa rakennetun ympäristön laadukkuuteen ja monipuolisuuteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Rakennesuunnitelmassa on mahdollista esittää sekä strategisia edellytyksiä että konkreettisia toimenpiteitä asuinympäristöjen laadukkuuden parantamiseksi. Rakennesuunnitelman työohjelman mukaisesti konsulttityön panos kohdistuu rakenteellisten tarkastelujen jälkeen ja ohessa asuinympäristöjen laadun strategisiin edellytyksiin: alueiden profiileihin ja asemiin seutukokonaisuudessa sekä profiilien tarjoamiin edellytyksiin aluekohtaisessa asuntotuotannossa. Tämä vastaa seudun asuntopoliittisen ohjelman toteamusta siitä, että alueiden sijainti seudulla vaikuttaa siihen minkälaista tarjontaa (talotyyppi- ja hallintamuotojakaumaa) on tarkoituksenmukaista järjestää missäkin. Rakennesuunnitelmassa on strategisten edellytysten tarkastelun lisäksi soviteltava asuntotuotantoluvut alueittain ja tarkistettava asuntotuotantotavoitteet kokonaisuudessaan. Tarkistus on ulotettava tarkoituksenmukaisella tarkkuudella vuoteen 2040. Lisäksi rakennesuunnitelmassa tulee esittää käytännön toimenpiteitä monipuolisten asuinympäristöjen toteuttamiseksi. Kaupunkiseudulla toteutettiin hanke keskitehokkaasta asuinrakentamisesta vuosina 2011-2012. Hankkeen konkretisoituminen ei ole edennyt merkittävästi, vaikka kunnissa asiaa pidetään edelleen tärkeänä. Uudistettavan rakennesuunnitelman tulisi tarjota keskitehokkaalle rakentamiselle konkreettisia eväitä. Rakennesuunnitelman uudistamisessa edetään seuraavaksi linjaratkaisun kautta luonnoksen laatimiseen ja edelleen suunnitelmaehdotukseen ja toteutusohjelmaan. Näissä työvaiheissa on tarpeen tarkastella asumiseen liittyviä näkökulmia. Keskeisiä näkökulmia ovat: Laatutekijöiden tarkentaminen ja konkreettiset toimenpide-esitykset osaksi Rakennesuunnitelmaa 2040. 7/15
Asuinympäristöjen monimuotoisuus ja houkuttelevuus tiivistyvässä yhdyskuntarakenteessa. Keskitehokkaan asuinrakentamisen edistäminen. Asuntotuotannon monipuolisuus ja tuotantotavoitteiden tarkistus. MASTO-työryhmälle ehdotetaan, että osana rakennesuunnitelman uudistamistyötä toteutetaan asumisen kehittämishanke. Kaupunkiseudun kuntayhtymän budjetissa ei ole varausta ko. hankkeelle, joten se olisi toteutettava kuntien erillisellä rahoituksella. Hankkeen toteuttamistapa: Hankkeen kesto enintään 6 kk (1.4.-31.9.2014), jolloin rakennesuunnitelmasta tehdään luonnos ja edelleen ehdotus toteutusohjelmineen. Kuntien rahoituksella: 30 000 euroa, rahoitusosuudet asukasluvun mukaan jaettuina (ks. alla). Palkataan tekijä, joka sijoittuu seutuyksikköön. Työ tehdään osana rakennesuunnitelman uudistamista; tekijän tiivis yhteistyö kuntien ja konsultin kanssa. Lopputuotteena em. näkökulmiin liittyvät tarkastelut ja toteutusesitykset rakennesuunnitelmassa. MASTO ohjaa työtä ja päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Kuntakohtaiset rahoitusosuudet: Kunta väestö 31.12.12 % 364 992 100 30 000 Kangasala 30 126 8,3 2 490 Lempäälä 21 440 5,9 1 770 Nokia 32 354 8,9 2 670 Orivesi 9 571 2,6 780 Pirkkala 18 128 5,0 1 500 Tampere 217 421 59,6 17 850 Vesilahti 4 437 1,2 360 Ylöjärvi 31 515 8,6 2 580 MASTO-työryhmä keskustelee hankkeen tarpeellisuudesta, toteutustavasta ja tarkemmista painopisteistä. Maankäyttö ja asuminen -työryhmä 27.3.2014 Päätösehdotus. Päätös. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä päättää osaltaan, että asumisen kehittämishanke toteutetaan ehdotuksen mukaisesti, ja että seutuyksikkö käynnistää projektityöntekijän valinnan. Maankäyttö ja asuminen -työryhmä päätti, että asumisen kehittämishanke toteutetaan ehdotuksen mukaisesti. 8/15
32 MAL2-AIESOPIMUKSEN SEURANTARAPORTTI (MASTO 22 ) Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki 12.3.2014 MAL-aiesopimuksen toimenpiteiden toteutumista seurataan vuosittain. Vuotta 2013 koskeva seurantaraportti valmistellaan 6.5.2014 järjestettävään kuntien ja valtio-osapuolen seurantakokoukseen. Seurantaraportin kokoamisesta vastaa kuntien ja valtio-osapuolen yhteinen seurantaryhmä. MASTO:n tehtävänä on osaltaan varmistaa asianmukaisen seurantatiedon toimittaminen seurantaryhmälle sekä seurannan tulosten huomioiminen jatkotoimenpiteissä. Kuntien seurantatiedot maankäyttöä ja asumista koskien pyydettiin toimittamaan seutuyksikköön kahdessa vaiheessa: 29.1. ja 10.3.2014 mennessä. Seurantaraportti rakentuu rakennesuunnitelman mukaisiin strategisiin tavoitteisiin: väestön kasvuun varautuminen, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, keskustojen kehittäminen, asuntotuotannon monipuolistaminen, elinkeinoelämän kasvun tukeminen, liikkumisen tapojen uudistaminen ja palveluverkon yhtenäinen tarkastelu. Kunkin strategisen tavoitteen alla esitetään aiesopimuksen tavoitteet ja selostetaan sopimustoimenpiteiden toteutuminen 2013. Toimenpiteiden toteutumista kuvataan soveltuvissa kohdin taulukoin, diagrammein ja kartoin. Yhteenvedot toimenpiteiden toteutumisesta perustuvat kartta- ja taulukkoaineistoihin sekä syksyllä 2013 kootun aiesopimuksen toteutusohjelman tietoihin vuodesta 2013. Lisäksi raportissa on valtio-osapuolen kuvauksia toteutumisesta. Osa yhteenvedoista on toistaiseksi puutteellisia. Seurantatietoja tarvitaan vielä seuraavasti: - Raakamaavaranto, ha ja paikkatieto (pyydetty kuntien ao. henkilöiltä, Orivedeltä saatu) - Raakamaahankinnat 2012-2013, m2 ja paikkatieto (Ari Kilpi Tampereelta kokoaa) - Kaavavarannot yk ja ak: Oriveden ja Pirkkalan yk-tiedot puuttuvat, Vesilahden ak-tiedot puuttuvat (pyydetty MASTO:n edustajilta) - Asumisen asemakaavat 2013 vyöhykkeittäin (kartta ELY-keskukselta) - Suunnittelutarveratkaisut 2013 (ELY-keskukselta) - Pirkkalan osalta rakennus- ja huoneistorekisterin tiedot - Luovutuskelpoiset tontit, AP lukumääränä, AR ja AK k-m2: Lempäälän ja Tampereen tiedot puuttuvat (pyydetty MASTO:n edustajilta) - Asunnot hallintamuodoittain: Nokian, Oriveden, Tampereen ja Vesilahden tiedot puuttuvat (pyydetty MASTO:n edustajilta) Seurantaraporttia käsitellään jatkossa seurantaryhmässä 9.4., kuntajohtajakokouksessa 11.4., seutuhallituksessa 30.4. ja seurantakokouksessa (raportin hyväksyminen) 6.5. Seurantaryhmä tulee kokouksessaan 9.4. sopimaan, mitä asioita nostetaan esiin seurantakokoukselle esitettävään tiivis- 9/15
telmään. MASTO-työryhmän tulisi omalta osaltaan keskustella päänäkökulmista ja -tuloksista. Kokouksessa esitellään seurannan yhteenveto rakennesuunnitelman strategisten tavoitteiden kautta. Liite: MAL-seurantaraporttiluonnos (toimitetaan maanantaina 24.3.2014) Liikennejärjestelmätyöryhmä 27.3.2014 Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää osaltaan että seurantaryhmä viimeistelee seurantaraportin kuntajohtajakokouksen ja seutuhallituksen käsiteltäväksi, ja että viimeistelyssä huomioidaan kokouksessa esitetyt korjaukset, täydennykset ja painotukset. Päätös. Liikennejärjestelmätyöryhmä päätti osaltaan että seurantaraportti viimeistellään kuvatulla tavalla kuntajohtajakokouksen ja seutuhallituksen käsiteltäväksi. 10/15
33 RAKENNESUUNNITELMAN VÄLIRAPORTIN LAUSUNNOT (MASTO 23 ) Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki 12.3.2014 Seutuhallitus päätti kokouksessaan 19.2.2014 lähettää lausuntopyyntö rakennesuunnitelman väliraportista (tavoitteet, vaihtoehdot ja vaikutukset) kaupunkiseudun kunnille, Pirkanmaan liitolle, Ely-keskukselle, Tampereen kauppakamarille, liikenneministeriölle sekä Liikennevirastolle. Lausunnot pyydettiin 24.3.2014 mennessä. Lausunnoissa pyydettiin kiinnittämään huomiota kaupunkiseudun kokonaiskuvaan ja tulevaisuuden elinvoimaan. Lisäksi pyydettiin näkemyksiä miten vaihtoehdoissa esitetyt ratkaisut toteuttavat rakennesuunnitelman tavoitteita. Lausunnonantoa tukevia tarkempia näkökulmia olivat: Yhdyskuntataloudellisuus: Nykyisen infrastruktuurin hyödyntäminen ja uusien investointien tarve sekä näiden toteutumisen realistisuus. Kulkutapamuutokset: Joukkoliikennejärjestelmä ja kytkeytyminen maankäyttöön. Palveluverkon periaatteet: Julkisten ja yksityisten palvelujen sijoittuminen, nykyiseen palveluverkkoon tukeutuminen ja verkon laajentaminen. Seudullisesti merkittävät hankkeet: Järjestelyratapihan, kehä 2n, Puskiaisten oikaisun, läntisen radan ja lentokenttäyhteyden yhdyskuntarakenteellinen merkitys sekä vaihtoehtojen vahvuudet ja riskit tilanteessa, jossa suuria hankkeita jäisi toteutumatta. Liitteinä ovat 20.3. mennessä tulleet lausunnot tai lausuntoehdotukset sekä niiden pohjalta tehty yhteenveto. Siinä on huomioitu Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen ja Ylöjärven lausunnot. Lausuntoja odotetaan vielä Vesilahdelta, Pirkanmaan liitolta, ELYkeskukselta, Liikennevirastolta ja liikenne- ja viestintäministeriöltä. Ympäristöministeriö ilmoitti, ettei lausu. Yhteenveto tähän mennessä saadusta palautteesta on laadittu jatkosuunnittelua palvelevalla tavalla. Kaikkea lausuntojen sisältöä ei ole referoitu, vaan esille on tuotu seutunäkökulmaa ja kysymyksiä, joita rakennesuunnitelmassa ratkaistaan. Yhteenveto on jaettu alueellisesti kohdistuneeseen sekä koko kaupunkiseutua koskevaan tai yleiseen palautteeseen. Täydennetty yhteenveto toimitetaan työryhmälle keskiviikkona 26.3. Saadun palautteen pohjalta valmistellaan linjaratkaisu. Rakennesuunnitelmaluonnos valmistuu kesäkuun 2014 loppuun mennessä. 11/15
Kokouksessa kuullaan lisäksi yhteenveto maakuntakaavan maankäyttövaihtoehtojen lausunnoista. Työryhmä keskustelee maakuntakaavalausuntojen huomioimisesta rakennesuunnitelman laatimisessa. Pasi Rajala ja Iris Broman Pöyry Finland Oy:stä esittävät yhteenvedon rakennesuunnitelman väliraportin lausunnoista. Liitteet: Lausunnot ja lausuntoehdotukset, tilanne 20.3.2014 Yhteenveto lausunnoista, tilanne 20.3.2014. (Lausuntojen takaraja 24.3. Kokonaisyhteenveto toimitetaan ke 26.3.) Kokousseloste: Kokouksessa esitettiin tiivistetysti rakennesuunnitelman lausuntojen sisältö. Tarkemmin käytiin läpi ELY-keskuksen ja Liikenneviraston lausunnot, koska ne eivät ehtineet ennakkoon toimitettuun yhteenvetoon. Palaute esitettiin yksityiskohtaisemmin alustavan linjaratkaisun yhteydessä kohdassa 34. Maakuntakaavan maankäyttövaihtoehtoja koskeva palaute on nähtävänä Pirkanmaan liiton internet-sivuilla ti 1.4.2014 lähtien. Todettiin, että maankäyttövaihtoehtoja koskeva palaute oli kaupunkiseudun kuntien kesken varsin yhtenäistä. Lisäksi Etelä-Pirkanmaalta tulleet lausunnot tukivat kaupunkiseudun lausuntojen sisältöjä. Lähijunaliikenteen kehittämisen osalta on huomattava, että Sastamala on tukeutumassa bussiliikenteeseen. Ydinkaupunkiseudun osalta perusratkaisua lähdetään rakentamaan muokkaamalla Aurinko2-vaihtoehtoa. Liikennejärjestelmätyöryhmä 27.3.2014 Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää että yhteenveto lausunnoista merkitään tiedoksi ja että yhteenveto huomioidaan rakennesuunnitelman jatkovalmistelussa. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 12/15
34 RAKENNESUUNNITELMAN 2040 LINJARATKAISU (MASTO 24 ) Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki 12.3.2014 Väliraportin ja siitä saadun palautteen jälkeen rakennesuunnitelma etenee linjaratkaisun kautta luonnoksen valmisteluun. Linjaratkaisussa siirrytään vaihtoehdoista yhteen perusratkaisuun, jossa päätetään maankäytön tiivistämisen ja laajentamisen suhteesta kaupunkiseudulla ja eri osa-alueilla. Linjaratkaisu sisältää myös liikennejärjestelmän periaateratkaisun. Rakennesuunnitelman konsultit esittelevät alustavan linjaratkaisun kokouksessa. Kokouksen tavoitteena on sopia millaiseen linjaratkaisuun perustuen rakennesuunnitelmaluonnos laaditaan, ottaen huomioon rakennesuunnitelman tavoitteet, vaihtoehtovaiheen tulokset ja vaihtoehdoista saatu palaute. Lausuntojen sisällöt eivät ole keskenään yhteismitallisia. Yhteenvedossakaan ei siten tule esille seutukokonaisuus tasapainoisesti (maankäyttö, asuminen, liikenne, palveluverkko, elinkeinot), vaan tietyt suunnat tai asiat painottuvat toisia enemmän. Lisäksi lausunnoissa esitetyt asiat saattavat olla ristiriidassa rakennesuunnitelman tavoitteisiin ja seudun kokonaisetuun nähden. Siksi jatkotyötä varten on tarpeen laatia linjaratkaisu, jonka laatimisen vaiheet ovat: 1. Saatu yksimielinen ja ristiriidaton palaute huomioidaan linjaratkaisun laatimisessa siltä osin kuin se ei ole ristiriidassa tavoitteiden ja seudullisen kokonaisuuden kanssa. 2. Saadusta ristiriitaisesta palautteesta keskustellaan, ja päätetään syntyykö näiltä osin linjaratkaisua vai joudutaanko luonnosvaiheessa tutkimaan tarkemmin erilaisia vaihtoehtoja tai ratkaisumalleja. 3. Huomioidaan lisäksi lausuntopalautteessa vähälle huomiolle jääneitä asioita, joita rakennesuunnitelmaluonnoksen laatimisessa kuitenkin täytyy ottaa huomioon, jotta luonnoksesta voisi muodostua tarkasteltavien asioiden suhteen tasapainoinen ja kokonaisvaltainen esitys. Liite: Alustava esitys linjaratkaisuksi, toimitetaan keskiviikkona 26.3. Kokousseloste: Alustava linjaratkaisuesitys koostui koko suunnittelualuetta ja eri suuntia koskevista linjauksista. Linjaratkaisua muutetaan niin, että siinä keskitytään koko suunnittelualuetta koskevaan ratkaisuun. Tämä esitetään kuntajohtajakokoukselle 11.4. ja seutuhallitukselle 23.4. Konsultti kokoaa seuraavaan työpajaan 24.4. alustavan luonnoksen, jossa linjaratkaisun lisäksi esitetään eri suuntia ja osa-alueita koskevat ratkaisut niin, että kokonaisuus on paras mahdollinen. Valmistelussa huomioidaan rakennesuunnitelman uudistamisen tavoitteet ja väliraportista saadut lausunnot. Työpaja aloitetaan ennakkotiedoista poiketen jo klo 8.30. 13/15
Kokonaisuutta koskevaan linjaratkaisuun liittyen keskusteltiin asemanseudun väestöpohjakriteeristä. Pääkaupunkiseudulla tehtyjen tarkastelujen mukaan 15 min. vuoroväli vaatii aseman lähialueelle n. 20 000 asukkaan väestö- tai työpaikkapohjaa, joista n. 10 000 kilometrin etäisyydellä. Tampereen seudulla tavoitellaan 30 minuutin vuoroväliä, mikä on nykyiseen tilaan merkittävä parannus. Vahvojen asemien väleillä voi myöhemmin olla pienempään käyttäjämäärään perustutuvia seisakkeita. Houkuttelevan lähijunan asemaverkon tulee olla riittävän harva. Siihen liittyen tulee selvittää mm. Tampereen eteläpuolisten asemien määrä ja Hankkion rooli. Tampereen linjaus on, että Hankkio on työpaikkavaltainen alue. Liikennejärjestelmätyöryhmä 27.3.2014 Päätösehdotus. Päätös. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää, että konsulttia ohjeistetaan linjaratkaisun valmistelussa, ja että ohjeistuksen mukainen linjaratkaisu toimitetaan kuntajohtajakokouksen ja seutuhallituksen käsiteltäväksi. Päätösehdotus hyväksyttiin. 14/15
35 SEURAAVAT KOKOUKSET (MASTO 25 ) Liikennejärjestelmätyöryhmän kokoukset vuonna 2014. Kokoukset alkavat klo 9:15 ellei erikseen muuta ole sovittu. torstai 24.4.2014 klo 8:30- Rakennesuunnitelma 2040: seututyöryhmien yhteinen 12 Tampere-talo, Sonaatti työpaja RASU-luonnoksen työstämiseksi 7.5.2014 Rakennesuunnitelma 2040: työpajan tulokset Liikennemallin päivittäminen, Liikenteen perusennusteiden 2030 ja 2040 hyväksyminen ELYn liikkumisen ohjauksen suunnitelma Liityntäpysäköintiselvitys 16.5.2014 klo 11-16 Seminaari: rakennesuunnitelma ja maakuntakaava, liikennejärjestelmätyöryhmä, MASTO-työryhmä, kuntajohtajat ja Pirkanmaan liitto 4.6.2014 Rakennesuunnitelma 2040, luonnos Liikennemallin päivittäminen, työn hyväksyminen Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma ja asemanseutujen kehitys Älyliikenteen katsaus Liikkumisen ohjauksen toimintamalli 2014-2015 Pyöräilyviitoituksen uudistaminen 3.9.2014 (koko päivä) Kehittämiskokous Rakennesuunnitelma 2040 uudistaminen, ehdotus Tavoitteiden 2014 toteutuminen 1-8/2014 Toiminnalliset tavoitteet talousarvioon 2015 Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2017, seutujen lisäotanta 1.10.2014 5.11.2014 3.12.2014 36 MUUT ASIAT (MASTO 26 ) Ei käsitelty muita asioita. 37 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN (MASTO 27 ) Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16. 15/15