MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE Y/8/2012 12.9.2012 1(8) PERHEVAPAAT Tässä jäsentiedotteessa on päivitetty lakisääteisiä perhevapaita koskevat lain säännökset sekä työehtosopimusten määräykset. Aiempaan tiedotteeseen verrattuna työsopimuslakiin on tullut muutoksia koskien poissaoloa perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi. Työehtosopimusten määräykset koskien tiettyjen perhevapaiden palkallisuutta (äitiysvapaa ja tilapäinen hoitovapaa), ovat säilyneet ennallaan. Perhevapaiksi luetaan seuraavat lakiin perustuvat vapaat ja poissaolot: äitiysvapaa erityisäitiysvapaa isyysvapaa isäkuukausi vanhempainvapaa osittainen vanhempainvapaa hoitovapaa osittainen hoitovapaa tilapäinen hoitovapaa poissaolo pakottavista perhesyistä poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi Perhevapaiden pituudet Perhevapaiden pituudet lasketaan arkipäivinä. Arkipäiviin luetaan päivät maanantaista lauantaihin arkipyhät pois lukien. Äitiysvapaa Äitiysvapaan pituus on 105 arkipäivää, josta pääsääntöisesti 30 arkipäivää kohdistuu aikaan ennen laskettua synnytysaikaa ja 75 arkipäivää lasketun synnytysajan jälkeiseen aikaan. Äitiysvapaan voi kuitenkin aloittaa jo 30-50 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Äitiysvapaan kokonaispituus on tällöinkin 105 arkipäivää. Jos äitiysvapaa on aloitettu 50 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa, äitiysvapaa päättyy siten 55 arkipäivää lasketun synnytysajan jälkeen. Erityisäitiysvapaa Jos työolosuhteet aiheuttavat vaaraa raskaana olevalle työntekijälle eikä vaaratekijöitä voida poistaa, työntekijä on oikeutettu erityisäitiysvapaaseen. Annankatu/Annegatan 31-33 C 48 Puhelin/Telefon (09) 725 04 500 E-mail: info@tyonantajat.fi Y-tunnus/FO-nummer 00100 HELSINKI/HELSINGFORS Faksi/Fax (09) 725 04 511 Internet: www.tyonantajat.fi 0215193-7
2(8) Vapaa voi alkaa heti, kun vapaan välttämättömyys on todettu ja se kestää normaalin äitiysvapaan alkamiseen saakka. Työntekijä voi saada erityisäitiysrahaa, jos hänen työhönsä liittyvän kemiallisen aineen, säteilyn tai tarttuvan taudin arvioidaan aiheuttavan vaaraa sikiön kehitykselle tai raskaudelle. Pelkästään fyysisesti raskas työ ei voi olla erityisäitiysrahan peruste, vaan ainoastaan edellä mainitut riskitekijät oikeuttavat erityisäitiysrahaan. Vaaratekijöiden poistaminen ja työntekijän siirtäminen muihin tehtäviin ovat ensisijaisia keinoja poistaa riski. Jos niitä ei voida käyttää ja työntekijä joutuu jäämään pois työstä, hänellä on oikeus saada erityisäitiyspäivärahaa, jonka suuruus vastaa normaalia äitiysrahaa. Erityisäitiyspäivärahaa haetaan Kelan paikallistoimistolta ja sitä hakee työntekijä. Työnantajan on annettava työntekijälle todistus, ettei työntekijää ole voitu sijoittaa muihin tehtäviin. Hakemukseen on liitettävä selvitys raskaudesta sekä työterveyslääkärin lausunto vaaratekijöistä. Isyysvapaa Isällä on oikeus yhteensä 18 arkipäivän pituiseen isyysvapaaseen, jonka isä voi pitää äitiys- tai vanhempainrahakaudella äidin kanssa yhtä aikaa. Isyysvapaata voi pitää enintään neljässä erillisessä jaksossa. Isyysvapaa ei vaikuta äitiys- ja vanhempainvapaan määrään. Isäkuukausi Jos isä pitää vanhempainvapaasta vähintään 12 viimeistä arkipäivää, hän voi lisäksi pitää 1 24 ylimääräistä isyysrahapäivää. Tätä isän pitämää yhdenjaksoista vanhempainvapaan osaa lisättynä ylimääräisillä isyysrahapäivillä kutsutaan "isäkuukaudeksi". Näin ollen isäkuukauden enimmäispituus on 36 arkipäivää. Lyhimmillään isäkuukauden kesto on 13 arkipäivää. Isäkuukausi pidetään lähtökohtaisesti vanhempainvapaan jatkoksi, mutta sen voi myös siirtää myöhempään ajankohtaan. Isäkuukausi on kuitenkin pidettävä ennen kuin on kulunut 180 kalenteripäivää (noin 6 kuukautta) vanhempainvapaan loppumisesta. Jos isäkuukautta siirretään, toisen vanhemmista tulee hoitaa lasta kotona koko vanhempainvapaan ja isäkuukauden välinen aika. Vanhempainvapaa Äitiysvapaan jälkeen tulevan vanhempainvapaan pituus on 158 arkipäivää ja sen voi pitää isä tai äiti tai vanhemmat vuorotellen. Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaata enintään kahdessa osassa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia. Vanhemmat eivät voi saada vanhempainvapaata samanaikaisesti, vaan vuorotellen. Vanhempainvapaan ajalta Kela maksaa vanhempainrahaa työstä pois jääneelle vanhemmalle.
3(8) Osittainen vanhempainvapaa Osittainen vanhempainvapaa tarkoittaa, että työntekijä on osan aikaa työssä ja osan aikaa vapaalla. Osittaisen vanhempainvapaan pitäminen edellyttää työnantajan ja työntekijän välistä sopimusta. Sopimus osa-aikatyöstä on tehtävä vähintään kahden kuukauden jaksoksi kerrallaan. Työaikajärjestelyjen tulee olla sellaiset, että kerrallaan lasta hoitaa vain toinen vanhemmista. Osittaista vanhempainrahaa hakiessaan työntekijän tulee esittää Kelalle työnantajansa kanssa tekemä sopimus osa-aikatyöstä. Sopimuksesta on ilmettävä työajan väheneminen ja ansioiden aleneminen. Työajan ja ansion tulee olla vähentynyt vähintään 40 %, kuitenkin enintään 60 % kyseisen alan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta ja kokoaikatyön palkasta. Hakemus on tehtävä viimeistään kuukautta ennen sitä päivää, josta alkaen osittaista vanhempainrahaa halutaan saada. Vanhempainvapaan pitäminen osittaisena ei pidennä kokonaiskestoa 158 arkipäivästä. Oikeus osittaiseen vanhempainvapaaseen koskee myös ottovanhempia. Useita lapsia kerralla Perheet, joihin syntyy samalla kertaa useampi kuin yksi lapsi, ovat oikeutettuja vanhempainrahakauden pidennykseen 60 arkipäivällä jokaisesta yhtä useammasta lapsesta. Perhe voi sijoittaa pidennyksen kokonaan tai osittain myös äitiys- tai vanhempainrahakaudelle siten, että vanhemmat voivat olla yhtä aikaa kotona. Edellä selostettu koskee soveltuvin osin myös perheitä, joihin otetaan samalla kertaa kaksi tai useampia ottolapsia. Hoitovapaa Lapsen vanhemmilla on oikeus saada hoitovapaata siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Myös hoitovapaa lähtee vuorotteluperiaatteesta eli siitä, etteivät lapsen vanhemmat voi olla hoitovapaalla samanaikaisesti. Työntekijällä on oikeus kahteen hoitovapaajaksoon alle kolmivuotiaan lapsen hoitamiseksi. Jakson vähimmäiskesto on kuukausi ja jaksojen pituudet ovat perheen valittavissa. Yhteensä perheellä on käytettävissä enintään neljä jaksoa. Äitiys- tai vanhempainvapaan aikana toinen vanhemmista voi pitää yhden jakson hoitovapaata. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että hoitovapaajaksoja on useampia tai niiden pituus on kuukautta lyhyempi. Ottovanhemman oikeutta hoitovapaaseen on laajennettu siten, että sitä voi käyttää lapsen täytettyä kolme vuotta aina siihen asti, kun lapseksi ottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Hoitovapaaoikeus päättyy kuitenkin viimeistään silloin, kun lapsi aloittaa koulun. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan sekä hoitovapaan ilmoitusvelvollisuus ja jaksotus Työntekijän on ilmoitettava äitiys- ja isyysvapaasta työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Enintään 12 arkipäivän pituisesta isyysvapaajaksosta ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi.
4(8) Työntekijä saa varhentaa äitiysvapaan ajankohtaa sekä muuttaa synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun isyysvapaan ajankohdan, jos muutos on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi. Tällaisista muutoksista työntekijän on ilmoitettava työnantajalle mahdollisimman pian. Lisäksi työntekijä saa perustellusta syystä muuttaa aiemmin ilmoittamansa vapaan ajankohdan ja pituuden kuukauden ilmoitusaikaa noudattamalla. Perustelulla syyllä tarkoitetaan sellaista ennalta-arvaamatonta ja olennaista muutosta lapsen hoitamisedellytyksissä, jota työntekijä ei ole voinut ottaa huomioon alkuperäistä ilmoitusta tehdessään esim. vanhemman vakava sairaus, vanhempien avioero tai hoitopaikan menettäminen. Äitiysvapaa on yhdenjaksoinen. Isä voi lapsen syntymän yhteydessä pitää isyysvapaata yhdessä tai useammassa, korkeintaan neljässä jaksossa (ks. edellä). Vanhempainvapaan pitämisestä ja pituudesta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Enintään 12 arkipäivän, pituisesta vapaajaksosta ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. Työntekijä saa myös perustellusta syystä muuttaa vapaan ajankohdan vähintään kuukauden ilmoitusaikaa noudattamalla. Jos kahden kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole puolison työhön menon ja siitä johtuvan lapsen hoidon järjestämisen takia mahdollista, työntekijällä on oikeus jäädä vanhempainvapaalle kuukauden kuluttua ilmoituksesta, ellei siitä aiheudu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Jos työnantaja katsoo, ettei voi suostua kuukauden ilmoitusaikaan, työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista. Ottolapsen hoidon vuoksi pidettävästä vapaasta on ilmoitettava, jos mahdollista, kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Ottolapsen vanhempi saa perustellusta syystä muuttaa vapaan ajankohtaa ennen vapaan alkamista ilmoittamalla asiasta työnantajalle heti kun mahdollista. Äidillä ja isällä on molemmilla mahdollisuus pitää enintään kaksi vanhempainvapaajaksoa. Jakson vähimmäispituus on 12 arkipäivää. Muutoin jaksojen pituudet ovat lapsen vanhempien valittavissa. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle hoitovapaasta ja sen pituudesta viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Työntekijä voi perustellusta syystä muuttaa hoitovapaan ajankohdan ja sen pituuden ilmoittamalla asiasta työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutosta. Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan, turkistuotantoalan ja viheralan työehtosopimusten mukaan työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä, maksetaan äitiysvapaan ajalta palkkaa 30 päivän pituiseen ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä työsopimuslain nojalla tulevan äitiysvapaan alkamispäivästä lukien. Tätä sääntöä sovelletaan myös silloin, kun työntekijä adoptoi alle 7-vuotiaan lapsen.
Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut palkkaa, työnantajalla on oikeus saada Kelalta äitiysraha itselleen. Äitiysrahan määrä 56 ensimmäisen päivän ajalta on 90 prosenttia työntekijän verotuksessa todetuista työtuloista. Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa erityisäitiys-, isyysvapaan, isäkuukauden eikä myöskään vanhempain- ja hoitovapaan ajalta. Perhevapaat ja vuosiloma 5(8) Vuosilomalain mukaan työssäolon veroisia päiviä vuosilomaa ansaittaessa ovat äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan aika, tilapäisen hoitovapaan ja pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon aika. Hoitovapaan ajalta vuosilomaa ei kerry. Vuosilomaa ei saa sijoittaa äitiys- eikä isyysvapaan ajalle ilman työntekijän suostumusta. Jos lomaa ei voi äitiys- tai isyysvapaan vuoksi antaa pääsäännön mukaisina aikoina, se voidaan antaa vielä kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä. Vuosiloma voidaan sen sijaan antaa päällekkäin vanhempain- tai hoitovapaan kanssa. Työnantaja voi hakea Kelalta korvausta vanhempainvapaiden ajalta kertyneen vuosiloman palkkakustannuksista. Vuoden 2007 alusta alkaen työnantajalle maksettavat korvaukset vastaavat keskimääräistä bruttopalkkaa sekä sen lakisääteisiä työnantajamaksuja. Perhevapaisiin liittyvä työsuhdeturva Työntekijän työsopimusta ei saa irtisanoa raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan työsopimuslain mukaisiin perhevapaisiin. Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai muuta kuin perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi tarkoitettua perhevapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, jollei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta. Jos kuitenkin irtisanomiselle tai purkamiselle on muu työntekijästä johtuva syy, voidaan perhevapaalla olevan työntekijän työsopimus päättää. Työnantaja ei saa irtisanoa perhevapaalla olevan työntekijän työsopimusta taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä. Jos irtisanominen edellä mainitulla perusteella tehdään, voidaan se tehdä vasta, kun työntekijä on palannut työhön. Vain siinä tapauksessa, että työnantajan toiminta päättyy kokonaan, on irtisanominen edellä mainitulla perusteella mahdollista myös perhevapaan aikana. Perhevapaalta palaavalla on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos paluu aikaisempaan työhön ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä. Jos tämäkään ei ole mahdollista, on työnantajan tarjottava työntekijälle muuta työsopimuksen mukaista työtä.
6(8) Osittainen hoitovapaa Osittaiselle hoitovapaalla tarkoitetaan pienten lasten vanhempien mahdollisuutta tehdä lyhennettyä työaikaa. Työntekijä voi saada osittaista hoitovapaata lapsensa tai muun kodissaan pysyvästi asuvan lapsen hoidon vuoksi sen vuoden loppuun asti, jona perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy. Jos lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, vanhempi voi saada osittaista hoitovapaata kolmannen lukuvuoden loppuun saakka. Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Osittaisen hoitovapaan saaminen edellyttää, että työntekijä on ollut saman työnantajan työssä yhteensä kuusi kuukautta viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Osittaisen hoitovapaan pitäminen ei edellytä sitä, että molemmat vanhemmat ovat työssä kodin ulkopuolella. Molemmat vanhemmat eivät kuitenkaan saa pitää osittaista hoitovapaata samanaikaisesti. Sen sijaan vanhemmat voivat pitää osittaista hoitovapaata vuorotellen esimerkiksi siten, että toinen vanhemmista hoitaa lasta aamupäivisin ja toinen iltapäivisin. Työntekijän on tehtävä esitys osittaisesta hoitovapaasta viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Työnantaja voi kieltäytyä sopimasta osittaisesta hoitovapaasta vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työjärjestelyillä. Työnantajan on esitettävä selvitys kieltäytymisensä perusteena olevista asioista. Työnantaja ja työntekijä voivat keskenään vapaasti sopia osittaisesta hoitovapaan toteuttamistavasta. Jos sopimukseen ei päästä, työntekijällä on oikeus saada osittaista hoitovapaata yksi jakso kalenterivuodessa. Jakson pituus ja ajankohta määräytyvät tällöin työntekijän esityksen mukaan. Ellei muuta sovita, osittainen hoitovapaa annetaan lyhentämällä vuorokautinen työaika kuudeksi tunniksi. Työnantajan ja työntekijän on myös ensisijaisesti sovittava osittaisen hoitovapaan muuttamisesta. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaansa noudattamalla vähintään kuukauden ilmoitusaikaa. Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa osittaisen hoitovapaan ajalta. Hoitovapaalla olevan työntekijän palkkaa alennetaan samassa suhteessa kuin työaika lyhenee. Tilapäinen hoitovapaa lapsen sairastuessa Jos työntekijän lapsi tai muu tämän taloudessa vakituisesti elävä alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti, työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa. Lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat eivät saa pitää tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti. Laki mahdollistaa vuorottelun, kuitenkin niin, että yhtä sairaustapausta kohden vanhemmilla on yhteensä enintään neljä työpäivää vapaata.
7(8) Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta mahdollisimman pian. Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta. Tällä tarkoitetaan lääkärin tai terveydenhoitajan lausuntoa tai vastaavaa selvitystä. Palkanmaksu tilapäisen hoitovapaan ajalta Maaseutuelinkeinojen, puutarha-, turkistuotanto- ja viheralan työehtosopimus: Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan työntekijälle palkkaa lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömän lyhyen tilapäisen poissaolon ajalta. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selitys kuin työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan sekä, että äidin tai isän työsuhde on kestänyt vähintään yhden kuukauden. Edellä sanottua sovelletaan myös adoptiovanhempiin, eri taloudessa asuvaan huoltajaan ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviin sekä yksinhuoltajiin. Tätä kohtaa sovellettaessa opiskelu toisella paikkakunnalla rinnastetaan ansiotyöhön. Saman sairastumisen johdosta palkkaa maksetaan vain toiselle vanhemmista. Sairausajan palkkaa maksetaan 1, 2, 3 tai 4 päivältä. Jos lapsi sairastuu kesken työpäivän, äiti tai isä saa lapsen sairastumispäivältä palkan työvuoronsa loppuun asti. Sairastumispäivää seuraava päivä on tällöin sairausloman ensimmäinen päivä, johon sovelletaan työehtosopimuksen karenssipäivää koskevia määräyksiä, jos työntekijän työsuhde on kestänyt alle 10 kuukautta. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapauskohtaisesti ja lisäksi on otettava huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Työehtosopimuksen määräys ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän palkalliseen enimmäispoissaoloon. Poissaolo pakottavista perhesyistä Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätön hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tulipalo työntekijän asunnossa, lähiomaisen kuolema, alle 10-vuotiaan lapsen sairastuminen yli neljäksi päiväksi tai työntekijän lasta hoitavan ulkopuolisen hoitajan sairastuminen. Poissaolon välttämättömyys arvioidaan tapauskohtaisesti. Poissaolon on oltava lyhytaikainen, mutta laissa ei ole säädetty sille mitään täsmällistä enimmäispituutta. Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta poissaolopäiviltä, jotka aiheutuvat pakottavista perhesyistä.
8(8) Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi Jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä esimerkiksi hoitamaan iäkkäitä vanhempiaan. Säännös velvoittaa työantajaa selvittämään eri vaihtoehdot töiden järjestämiseksi työntekijän poissaolon ajaksi ja jos työtekijän poissaolo ei ole mahdollista, selvitettävä työntekijälle, miksi se ei ole mahdollista. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia poissaolon kestosta ja muista järjestelyistä. Myös työhön paluusta kesken sovitun vapaan on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta. Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta mainitun vapaan ajalta eikä se kerrytä myöskään vuosilomaa. Perhevapaisiin liittyvää informaatiota löytyy Kelan sivuilta: www.kela.fi. Kunnioittavasti MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO Veli-Matti Rekola