Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 4/2015 Sivu 1 Maakunnan yhteistyöryhmä 4/2015 PÖYTÄKIRJA Kokousaika: Perjantai 5.6.2015 klo 9.00-11.40 Kokouspaikka: Keski-Pohjanmaan liitto, Rantakatu 14, 2. krs, Kokkola Käsitellyt asiat 1 LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN SEKÄ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 4 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA... 5 3 UUSI HALLITUSOHJELMA JA SEN VAIKUTUKSET MAAKUNTAAN/ MAAKUNNAN EDUNVALVONTATAVOITTEET... 6 4 LIAK UUDET LITIUMIONIAKKUKEMIKAALIT JA VALMISTUSPROSESSIT OSANA LITIUMARVOKETJUA (301165)... 8 5 TIETOON PERUSTUVA SOSIAALITYÖ OSALLISUUDEN VAHVISTAJANA, TIPS (100954)...12 6 MATKALIPPU MAAILMALLE (101515)...17 7 LIKE LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN (KTM) AKATEEMINEN OPINTOPOLKU...20 8 STILL=SMART TECHNOLOGY INNOVATION LEARNING LESSON (101400)6...23 9 KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJYYSPOLKU (101514)...27 10 BIOJALOSTUKSEN ARVOKETJU (300956)...31 11 AVATTAVA ESR HAKU JA SEN PAINOTUKSET...35 12 TIEDOKSI MERKITTÄVÄT SIHTEERISTÖ TEKEMÄT HANKEPÄÄTÖKSET...37 13 YRITYSTUKIA KOSKEVA RAPORTOINTI MYRRILLE...38 14 RAKENNERAHASTO-OHJELMAN (EAKR, ESR) HAKEMUSTILANNE...40 15 ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN KIRJELMÄ TYÖ- JA ELINKEINOMISTERIÖLLE LIITTYEN ESR VALTAKUNNALLISTEN HANKKEIDEN TOTEUTTAMISEEN...42 16 POHJOIS-SUOMEN RAKENNERAHASTOTOIMINNAN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015...43 17 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN ITÄ- JA POHJOIS- SUOMEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA...44 18 POHJOIS-SUOMEN EAKR OHJELMAN 2007-2013 VUOSIRAPORTTI 2014...45 19 POHJOIS-SUOMEN MAAKUNTALIITTOJEN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN RAKENNERAHASTOTOIMINNAN ARVIOINTITYÖRYHMÄÄN...46 20 KOKOUKSIA JA TILAISUUKSIA...47 21 MUUT ESILLE OTETUT ASIAT...48 22 YHTEISTYÖRYHMÄN SEURAAVA KOKOUS...49
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 4/2015 Sivu 2 Maakunnan yhteistyöryhmän 4/2015 Kokousaika: Perjantai 5.6.2015 klo 9.00- Kokouspaikka: Keski-Pohjanmaan liitto, Rantakatu 14, 2. krs, Kokkola Yhteistyöryhmän jäsenet (läsnä) jäsenet varalla taho, jota edustaa Anneli Kentala (Pj) Elina Tuikka Keski-Pohjanmaan liitto Kajsa Kouvo Ulla-Riita Harju Keski-Pohjanmaan liitto Antti Isotalus Timo Mämmi Kokkolan kaupunki Ilkka Kangas Seppo Kässi Kokkolan kaupunki Terttu Korte Silja Mikkola Kannuksen kaupunki Esko Ahonen Arto Alpia Kaustisen seutukunta Petri Jylhä Jukka Hillukkala Kaustisen seutukunta Marko Muotio Jouni Kytösaari Keski-Suomen ELY-keskus Kaj Suomela Kaj Kaski Pohjanmaan ELY-keskus Harriet Hermans Minna Uusimäki Pohjanmaan ELY-keskus Veijo Voutilainen Aulis Rantala Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Vesa Kojola Henrik Broman Pohjanmaan ELY/Tekes palv Tarja Wiikinkoski Tuomo Laitila L-S aluehallintovirasto (AVI) Helvi Riihimäki Mats Löfberg Pohjanmaan TE-toimisto Mervi Järkkälä Kimmo Hanhisalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Jouni Jyrinki Lea Haavisto MTK Keski-Pohjanmaa Jarl Sundqvist ei esitetty Pohjanmaan Kauppakamari Risto Järvi Vesa Saarinen SAK Ulla-Maria Åstrand Samu Vapola AKAVA Jaakko Kosonen Tarja Pitkänen STTK Esa Erkkilä (2014) Taina Alanko (2014) Kansalaisjärjestöt (2014) Helinä Wiik (2015) Sirpa Nevasaari (2015) Kansalaisjärjestöt (2015) Taina Alanko (2016) Esa Erkkilä (2016) Kansalaisjärjestöt (2016) Pysyvät asiantuntijatahot varsinainen varalla taho, jota edustaa Paula Jylhä (2014) Olli Breilin (2014) Tutkimuslaitokset (2014) Olli Breilin (2015) Pekka Oinas (2015) Tutkimuslaitokset (2015) Pekka Oinas (2016) Jutta Siivonen (2016) Tutkimuslaitokset (2016) Lasse Jansson (2014) Anne Jokela (2014) Koulutusorganisaatiot (2014) Tanja Risikko (2014) Harri Lundell (2014) Koulutusorganisaatiot (2014) Lasse Jansson (2015) Anne Jokela (2015) Koulutusorganisaatiot (2015) Jarmo Matintalo (2015) Harri Lundell (2015) Koulutusorganisaatiot (2015) Jarmo Matintalo (2016) Anne Jokela (2016) Koulutusorganisaatiot (2016) Tanja Risikko (2016) Harri Lundell (2016) Koulutusorganisaatiot (2016) Hannu Pajunpää (2014) Minna Korkiakoski (2014) Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat/kiuru (2014) Tarja Oikarinen-Nybacka Eija Kellokoski-Kari (2015) Sosiaali- ja terveyspalvelujen
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 4/2015 Sivu 3 (2015) tuottajat/kiuru (2015) Juha Enlund (2014) Thomas Slotte (2014) Teollisuusyritykset (2014) Mathias Högbacka (2014) Pirjo Palosaari-Penttilä (2014) Leader-ryhmät (2014) Pirjo Palosaari-P (2015) Kirsti Oulasmaa (2015) Leader-ryhmät (2015) Kirsti Oulasmaa (2016) Mathias Högbacka (2016) Leader-ryhmät (2016) Läsnäolo- ja puheoikeus (varaedustaja) Kauko Ojala maakuntahallituksen pj Esa Kant maakuntahallituksen varapj Jukka Ylikarjula maakuntajohtaja, sihteeristön pj Kaj Lyyski sihteeristön varapuheenjohtaja Tiina Harjunpää (Ilkka Rintala) sihteeristön jäsen Teppo Rekilä (Merja Mäkivirta) sihteeristön jäsen Tom Saksa (Henrik Broman) sihteeristön jäsen Susanna Airiola (Päivi Kentala) sihteeristön jäsen Sirkku Wacklin (Anna-Maija Herlevi) sihteeristön jäsen Muut läsnä olevat Kansalaisjärjestöjen ja pysyvien asiantuntijoiden edustus on vuosittain kiertävä. Maakunnan yhteistyöryhmään voidaan kutsua lisäksi asiakohtaisia asiantuntijoita. Maakuntahallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, maakuntajohtajalla sekä yhteistyöryhmän sihteeristön puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on läsnä-olo ja puheoikeus yhteistyöryhmän kokouksissa. Yhteistyöryhmä päätti lisäksi 17.10.2014 kokouksessaan ( 25), että jatkossa myös sihteerin jösenet voivat osallistua asiantuntijoina (läsnäolo- ja puheoikeus) yhteistyöryhmän kokouksiin. MYR puheenjohtajisto MYR puheenjohtaja Anneli Kentala Keski-Pohjanmaan liitto I varapuheenjohtaja Kajsa Kouvo Keski-Pohjanmaan liitto II varapuheenjohtaja Kaj Suomela Valtiotaho III varapuheenjohtaja Esa Erkkilä(2014) Sosiaalipartnerit Mervi Järkkälä (2015) Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Anneli Kentala puheenjohtaja Tuija Puumala pöytäkirjan pitäjä Pöytäkirjan tarkastajat Mervi Järkkälä Ulla-Maria Åstrand pöytäkirjantarkastaja pöytäkirjantarkastaja MYR 4/2015 5.6.2015/ 1
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 4/2015 Sivu 4 1 LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN SEKÄ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Maakunnan yhteistyöryhmä on päätösvaltainen, kun yli puolet jäsenistä puheenjohtaja mukaan lukien on läsnä. Yhteistyöryhmä päätti kokouksessaan 17.10.2014 ( 25), että puheenjohtajiston lisäksi myös sihteeristön jäsenillä on asiantuntijoina läsnäolo- ja puheoikeus yhteistyöryhmän kokouksissa. Teknologiakeskus Ketek on esittänyt uudeksi asiantuntiedustajakseen vuodelle 2015 Pekka Oinaksen tilalle teknologiajohtaja Egidija Rainosalon. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Todetaan läsnäolijat sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Yhteistyöryhmän päätös: Todettiin läsnäolijat sekä kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Todettiin Ketekin tekemä asiantuntijaedustajan vaihdos. Samassa yhteydessä todettiin, että 3 käsitellään vasta myöhemmin maakuntajohtajan tultua mukaan kokoukseen.
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 4/2015 Sivu 5 MYR 4/2015 5.6.2015/ 2 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Maakunnan yhteistyöryhmän pöytäkirjan tarkistaa kaksi kussakin kokouksessa erikseen valittua pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirja toimitetaan postitse valituille pöytäkirjantarkastajille. Tarkastajat allekirjoittavat pöytäkirjan sekä merkitsevät nimikirjaimensa kullekin pöytäkirjan sivulle sille varattuun paikkaan. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Yhteistyöryhmän päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mervi Järkkälä ja Ulla-Maria Åstrand.
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 4/2015 Sivu 6 MYR 4/2015 5.6.2015/ 3 3 UUSI HALLITUSOHJELMA JA SEN VAIKUTUKSET MAAKUNTAAN/ MAAKUNNAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Hallitusneuvottelujen tuloksena valmistunut strateginen hallitusohjelma Ratkaisujen Suomi on julkaistu. Yhteistyöryhmän kokouksessa on hyvä käydä keskustelu hallitusohjelman keskeisimmistä vaikutuksista maakuntaan ja sen aluekehittämistyöhön. Keski-Pohjanmaan liitossa on työn alla Keski-Pohjanmaan maakunnan edunvalvontatavoitteet 2015. Valmistelusta ja sen etenemisestä kuullaan tarkemmin kokouksessa. Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Yhteistyöryhmä käy edellisiin liittyvän keskustelun. Käsittely: Kehittämisjohtaja Kaj Lyyski ja maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula alustivat asiaa. Kaj Lyyski tarkasteli hallitusohjelmaan aluekehittämisen näkökulmasta ja nosti siitä keskeisenä esille mm. seuraavia maakunnan kehittämistyön kannalta positiivisia signaaleja: - sääntelyn purku - biotalous, puhtaat teknologiat, digitalisoituminen, joihin liittyen olemme Keski-Pohjanmaalla jo etukenossa kehittämishankkeita ja toimenpiteitä käynnistäneet - hallitusohjelma mahdollistaa pilottikokeilut; tässä työllisyyden edistäminen on kaiken a ja o - Lyyski heittikin palloa Kokkolan kaupungille, jotta kaupunki ottaisi vetovastuulleen maakunnallisen laajalle yhteistyölle pohjautuvan työryhmän valjastamisen työllisyyskysymyksiä ratkomaan - julkisten investointien suuntaaminen liikenneinfraan, jossa mm. Sataman, 8-tien ja alemman tieverkon edunvalvonta tärkeää - korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten profiloituminen sekä alueellisten ja alakohtaisten osaamiskeskittymien rahoituksellinen tukeminen - panostaminen digitaalisiin oppimisympäristöihin (myös tämä työ on K-P:lla jo hyvässä vauhdissa) - etsivän nuorisotyön vahvistaminen (K-P:lla tehty jo pitkään ansiokasta työtä tässä, jota tulisi ehdottomasti jatkaa) - hiilen käytöstä luopuminen ja puurakentaminen (alueen mahdollisuudet) - harvan asutuksen pitäminen edelleen esillä EU:n rakennepolitiikassa kauden 2014-2020 jälkeen
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 4/2015 Sivu 7 Lyyski nosti puheenvuorossaan esille alueellisen edunvalvonnan (alueen kansanedustajien valjastaminen asioiden eteen). Hän näki tarvetta myös Keski-Pohjanmaan ELY-keskuskuvion uudelleen tarkasteluun. Jukka Ylikarjulan yhteenvedossa nousi esille mm. seuraavaa: - talous kiristyy, mutta alueiden päätösvalta asioiden organisoinnissa lisääntyy - hallitusohjelma mahdollistaa Keski-Pohjanmaan aktiivisen kehittämistyön jatkumisen ja kannustaa pilottihankkeiden käynnistämiseen (teemoitetut kokeilut) - edunvalvontapanoksia tulee suunnata siihen, että hallitusohjelman investointipaketista saadaan kohteita myös Keski-Pohjanmaalle - koulutuksen osalta säästöt huolestuttavat, mutta hyvää on se, että rakenne- ja organisointiratkaisut ovat alueen omassa päätösvallassa - valtion aluehallintopalvelut/muut tarvittavat palvelut Keski- Pohjanmaalla tulee turvata (rakentaminen pitkälti maakuntalähtöisesti) - rannikon kasvukäytävän merkitys - Keski-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt alueellisen edunvalvontaohjelman laadinnan positiivisen kasvun ja yhteistyön periaatteella Alustusten pohjalta käydyssä keskustelussa painottuivat - investointipaketti ja siihen liittyvät liikenneinfrahankkeet - työllisyyden hoito/te-toimiston rooli ja resurssit - lupabyrokratian purku ja samalla omavastuun lisääntyminen Yhteistyöryhmän päätös: Merkittiin alustukset ja käyty keskustelu tiedoksi. Todettiin, että hallitusohjelmaan ja alueen edunvalvontakysymyksiin palataan MYRrin kokouksessa kesälomien jälkeen. Lisäksi suunnitteilla on mm. MYRrin ja maakuntavaltuuston yhteinen seminaari 2.10. Teppo Rekillä ja Jukka Ylikarjula saapuivat kokoukseen käsittelyn aikana klo 10.40. Jarmo Matintalo poistui kokouksesta käsittelyn aikana klo 10.50, Mervi Järkkälä klo 11.00, Pirjo Palosaari-Penttilä klo 11.10 ja Teppo klo 11.25.
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 4/2015 Sivu 8 MYR 4/2015 5.6.2015/ 4 4 LIAK UUDET LITIUMIONIAKKUKEMIKAALIT JA VALMISTUSPROSESSIT OSANA LITIUMARVOKETJUA (301165) Päätoteuttaja: Jyväskylän yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius Osatoteuttajat: Centria Ammattikorkeakoulu Oy Oulun yliopisto Ohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Toimintalinja: TL 2 / Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Toteuttamisaika: 1.5.2015-31.12.2017 Kokonaiskustannusarvio: 663 632 Päärahoittaja: Keski-Pohjanmaan liitto Taustaa Litium on olennainen alkuaine litiumioniakuissa. Litiumkemikaalituotannosta jopa 75 % ennustetaan käytettävän tulevaisuudessa akkukemikaalien valmistukseen. Pääosa maailman litiumvarannoista sijaitsee suolajärviesiintymissä, pääasiassa Etelä- Amerikassa. EU:n alueella suurin tunnettu litiumvaranto sijaitsee Keski- Pohjanmaalla. Kokkolan suurteollisuusalueella toimii Pohjoismaiden suurin epäorgaanisen kemian keskittymä, jossa jo nyt valmistetaan mm. litiumakkukemikaalien prekursoreita. Yhdessä alueelle suunnitteilla olevan litiumkaivoksen kanssa uusien, litiumarvoketjuun pohjautuvien, hightech-kemikaalien tuotanto ja jalostaminen ovat siten mahdollisia alueella. Tavoitteet LIAK- hankkeen päämääränä on tuottaa uutta tutkimustietoa litiumioniakkumateriaalien valmistusprosesseista, akkukemikaalien termisestä kestävyydestä sekä soveltuvuudesta akkukennojen katodi/anodimateriaaliksi. Hankkeessa kehitetään uusia, teolliseen tuotantoon soveltuvia litiumioniakkukemikaaleja sekä etsitään ratkaisuja niiden valmistamiseksi. Hankkeessa pääpaino on prosessointimenetelmissä (korkealämpötilaprosessit, hydrometallurgiset prosessit ja erityisesti kemiallinen saostus), joiden avulla pyritään korkeaan saantoon ja puhtauteen sekä hyvään käytettävyyteen akkumateriaalina. Kemikaalien lämpökestävyydet ovat avainasioita, joita tutkitaan sekä mineraalien prosessoinnin että lopputuotteen (akkukenno) näkökulmasta. Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa spodumeenin ja ilmeniitin lämpökäsittelystä, joka on olennainen osa akkukemikaalien ja
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 4/2015 Sivu 9 prekursorien valmistusprosessia sekä uutta tietoa ja osaamista liittyen litiumioniakkukemikaalien valmistukseen Co-prekursoreista. Hanke tuottaa uutta osaamista liittyen litiumakkukemikaalien lämpökäyttäytymiseen ja akkukennojen materiaalien termiseen kestävyyteen. Hanke tuottaa myös liiketoimintamahdollisuuksia osallistuville yrityksille ja tutkimuksen ja tieteen tulosten tuotteistaminen uusiksi tuotteiksi ja tuotantoteknologioiksi. Tutkimustiedon avulla alueen yritykset pystyvät valmistamaan kehittyneempiä ja pidemmälle jalostettuja tuotteita. Tutkimuksessa hyödynnetään aikaisemmissa hankkeissa rakennettuja tutkimusympäristöjä. Hankkeen uutuusarvo/haluttu muutos Hankkeessa kehitetään uusia, teolliseen tuotantoon soveltuvia litiumioniakkukemikaaleja sekä etsitään ratkaisuja niiden valmistamiseen. Pääpaino on prosessointimenetelmissä. Kemikaalien lämpökestävyydet ovat avainasioita, joita tutkitaan sekä prosessoinnin että lopputuotteen (akkukenno) näkökulmasta. Hankkeen varsinainen kohderyhmä Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti hankkeeseen osallistuviin tahojen (korkeakoulut, yritykset) toimintaan. Pääkohderyhmänä ovat Keski-Pohjanmaan alueella toimivat kemian- ja kaivostoiminnan yritykset sekä kaivosmineraaleja tuottavat ja jatkojalostavat yritykset ja/tai uutta liiketoimintaa alueelle suunnittelevat yritykset. Hankkeen konkreettiset toimenpiteet 1. Kehitettävien kemikaalien ja prosessien selvitys yhdessä osallistuvien yritysten ja osatoteuttajien kanssa 2. Korkealämpötilakokeet (akkukemikaalien prekursoreiden valmistus, spodumeenin faasitransformaation tutkiminen) 3. Hydrotermiset kokeet (mm. fosfaattiryhmän uudet akkukemikaalit, spodumeenin liuotuskokeet, Fe-pitoisten sakkojen hyödyntäminen valmistuksessa) 4. Akkukennojen terminen stabiilisuus (TG-DSC-kokeet) 5. Akkukemikaalien ja kennojen tutkimusympäristön edelleen kehittäminen (mm. isomman varauskapasiteetin omaavat pussikennot) Hanke toteutetaan Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen, Oulun yliopiston ja Centria ammattikorkeakoulu Oy:n yhteistyönä. Hankkeessa hyödynnetään pääosin jo olemassa olevaa laboratorio- ja laitteistokantaa sekä aiemmissa hankkeissa tuotettua osaamista. Lisäksi hankkeessa käytetään mukana olevien yritysten ja muiden yhteistyötahojen
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 4/2015 Sivu 10 tutkimusinfraa, litiumprovinssin kallioperäselvityksiä ja yritysten omia mineraaliraaka-aineita. Määrälliset tavoitteet Uudet tutkimus tai t&k -työpaikat 2 Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin 4 osallistuvat yritykset Yritykset, jotka käynnistävät tuen seurauksena t&k&i toiminnan tai 2 yhteistyön korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa Uudet innovaatioalustat tai muut innovaatioavaukset 1 Innovaatioalustoissa kehitetyt ja pilotoidut tuotteet tai palvelut 1 Horisontaaliset periaatteet (sukupuolten tasa-arvo, kestävä kehitys) Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hankkeella on välittömiä myönteisiä vaikutuksia erityisesti taloudelliseen ja ekologiseen kestävään kehitykseen. Kustannusarvio ) Palkkakustannukset 456 475 Ostopalvelut 20 000 Muut kustannukset 77 600 Flat rate 109 557 Yhteensä 663 632 Rahoitussuunnitelma ( ) Haettava EAKR ja valtion rahoitus 464 541 Kuntien rahoitus 106 944 - Kosek, Kase 99 544 - Centria 7 400 Muu julkinen rahoitus 25 782 - Jyväskylän yliopisto 17 314 - Oulun yliopisto 8 468 Yksityinen rahoitus 66 365 Yhteensä 663 632 Kaustisen seutukunta on tehnyt hankkeesta myönteisen kuntarahapäätöksen. Kosekin osalta asia on vielä vailla päätöstä. Yksityinen rahoitus kerätään hankkeen toteuttamisen aikana hankkeeseen osallistuvilta yrityksiltä. Hanke on käsitelty sihteeristön kirjallisella menettelyllä ajalla 19.5.2015-27.5.2015 ja sihteeristö on hyväksynyt omalta osaltaan hankkeen toteutettavaksi Kestävää- kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta.. Rahoittajan/kehittämisjohtaja esitys: Yhteistyöryhmä hyväksyy hankkeen toteutettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta Keski-Pohjanmaan alueellisin EAKR varoin ehdolla, että hankkeen kuntarahoitus varmistuu.
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 4/2015 Sivu 11 Perustelu myönteiselle esitykselle: Hanke palvelee täysin Keski- Pohjanmaan maakuntastrategiassa mainittujen kärkialojen ja kehittämiskohteiden toteuttamista. Keski-Pohjanmaan maakunnan älykäs erikoistuminen perustuu kemiallisten prosessien ja kemian saostuksen osaamisen vahvistamiseen sekä hyödyntämiseen omien luonnonvarojen jalostuksen sekä biotalouden uuden liiketoiminnan edistämisessä. Hankkeessa huomioidaan maakunnan teollisuuden tarpeet ja se perustuu alueella toimivien ja sinne toimintaa suunnittelevien kemian teollisuuden yritysten ydintoimintoihin. Hanke luo valmiuksia uusien tuotteiden valmistukseen ja jatkojalostukseen sekä lyhyellä aikavälillä kaupallisesti hyödynnettävien uusien tuotteiden kehittämiseen. Alueella olevien luonnonvarojen jatkojalostaminen Keski-Pohjanmaalla vahvistaa alueen kilpailukykyä ja tuo alueelle lisää työpaikkoja. Hanke vahvistaa myös osallistuvien yliopistojen ja korkeakoulujen osaamista sekä kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista. Oulun yliopiston osaaminen lämpökestävyyden tutkimuksessa tuo oleellisen lisäarvon aikaisemmalle alueelliselle tutkimustoiminnalle. Käsittely: Todettiin, että Kosek on siirtänyt päätöksenteon hankkeen kuntarahasta Kokkolan kaupungille. Kaupunginhallitus käsittelee asian aikaisintaan 22.6. kokouksessaan. Yhteistyöryhmän päätös: Yhteistyöryhmä hyväksyi hankkeen toteutettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahastoohjelmasta Keski-Pohjanmaan alueellisin EAKR varoin ehdolla, että hankkeen kuntarahoitus varmistuu.
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 4/2015 Sivu 12 Sihteeristö 4/2015 8.5.2015/ 10 MYR 4/2015 5.6.2015/ 5 5 TIETOON PERUSTUVA SOSIAALITYÖ OSALLISUUDEN VAHVISTAJANA, TIPS (100954) Päähakija: Jyväskylän yliopisto Osatoteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Oy Ohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Toimintalinja: TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite: 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Toteuttamisaika: 1.8.2015-31.7.2018 Kokonaiskustannusarvio: 496 775 Vastuuviranomainen: Keski-Suomen ELY-keskus Toteutusalue: Ylimaakunnallinen (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjanmaa) Taustaa Sosiaali- ja terveyspalveluissa kaivataan suurten rakenteellisten ratkaisujen ohella uusia näkökulmia paikallistason osaamiseen ja yhteistyöhön, jotta kasvavaa huono-osaisuutta ja eriarvoisuutta voidaan torjua ennalta. Sosiaalihuoltoon tarvitaan uudenlaisia yhteisöllisiä paikallisia toimintamalleja ja osaamista, jotka tukevat kaikkein heikossa asemassa olevien palveluntarvitsijoiden omia voimavaroja, vertaistukea ja kansalaisosallistumista. Juuri nämä muodostavat Kokkolan yliopistokeskuksen sosiaalityön tutkimuksen ja koulutuksen keskeiset osaamisvahvuudet, ja niihin on suuntautunut jo useita kehittämis- ja tutkimushankkeita TIPS-hankkeessa voidaan soveltaa suoraan Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen tuloksia siitä, miten hyvinvointipalvelut voivat edistää ja ehkäistä kaikkien heikoimmin osallistuvien ryhmien osallistumista. TIPS-hanketta on valmisteltu Keski-Pohjanmaan maakunnan kehittämisrahoituksella (MKR) sekä alueen kuntien rahoituksella toteutettavassa TIPS-esiselvitysvaiheen hankkeessa 1.4. 2014-30.4. 2015. Lisäksi Centria amk:n hallinnoimassa maakunnan kehittämisrahahankkeessa Keskipohjalaista hyvinvointia on kehitetty ennaltaehkäiseviä hyviä käytäntöjä. Tavoitteet Hankkeen tavoitteet ovat ESR:n toimintalinja 5 mukaisia mutta niissä heijastuvat myös ESR:n ohjelman periaatteisiin kuuluvan sosiaalisen kestävän kehityksen tavoitteet, kuten eriarvoisuuden vähentäminen, osallisuus ja demokratia sekä yhteisöllisyys ja paikallisuus.
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 4/2015 Sivu 13 Konkreettisella tasolla hankkeen tavoitteena on vahvistaa monialaisissa sosiaalipalveluissa osaamista sellaisissa lähestymistavoissa, jotka tukevat työelämän ulkopuolella olevien kansalaisten sosiaalista toimintakykyä ja työllistämisedellytyksiä. Tämä tapahtuu 1. kehittämällä sosiaalityöhön uudenlaista osallisuutta tukevaa monialaista tietoon perustuvaa toimintamallia, jossa yhdistyvät tutkimustieto, ammatillinen tieto, asiakkaiden kokemustieto ja kansalaisten paikallistieto. 2. suuntaamalla erityisesti työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden kanssa tehtävää sosiaalityötä tukemaan heidän sosiaalista toimintakykyään konkreettisilla osallistumismahdollisuuksilla. Lähtökohtana on palveluntarvitsijoiden omat voimavarat sekä oma näkemys elämäntilanteestaan, osallistumisintresseistään sekä oma sitoutuminen omaehtoisesti määriteltyihin osallistumismuotoihin. Tavoitteiden saavuttamista mitataan vuosittaisen prosessin lopussa toukokuussa kussakin kunnassa/kuntayhtymässä toteutettavalla ja kaikille osallistujille suunnatulla kyselyllä sekä kansalaisfoorumityyppisellä, jokaisen osallistujan käsitystä kunnioittavalla moderaatiomenetelmällä. Hankkeen uutuusarvo/haluttu muutos TIPS-hankkeella halutaan saada aikaan: 1. muutosta erityisesti työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden kanssa työskentelevien palvelujärjestelmien toimintatavoissa kohti yhteisöllisempää ja omaehtoista osallistumista tukevaa otetta 2. muutosta toimintatavoissa tutkimuksen ja käytännön kehittämisen välisessä yhteistyössä kentälle jalkautuvampaan suuntaan 3. mahdollisuuksia muutokseen työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien henkilöiden omassa toimintatavassa, jota nyt määrittele pitkälti sopeutuminen eri 'luukkujen' edellyttämien ehtojen täyttämiseen. Sen sijasta etsitään mahdollisuuksia omaehtoisen hyvän elämän määrittelyyn ja toteuttamiseen paikallisyhteisössä. Hankkeen varsinaiset kohderyhmät Hankealueen kuntien sosiaalityön ja sosiaalialan ammattilaiset sekä muut moniammatillisten verkostojen työntekijät. Hankealueella asuvat työelämän ulkopuolella olevat henkilöt, jotka useimmiten ovat aikuissosiaalityön asiakkaita ja aktivointitoimenpiteiden kohteita. Välillisenä kohderyhmänä ovat yliopistokeskuksen sosiaalityön opiskelijat ja Centria amk:n sosionomiopiskelijat. Hankkeen konkreettiset toimenpiteet TIPS-hanketta toteutetaan soveltamalla esiselvityshankkeessa alustavasti hahmotettua 7-vaiheista (toimenpiteet 1-7) toimintamallia vuosittain kolme kertaa toistuvana syklinä. Toimintamallia muokataan jokaisen syklin lopussa tehtävän osallistavan yhteisarvioinnin pohjalta.
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 4/2015 Sivu 14 Toimenpide 1. Yliopistokeskuksen sosiaalityön koulutuksen ja tutkimuksen asiantuntijoista ja Centria-ammattikorkeakoulun sosiaalialan opettajista muodostuva pari jalkautuu säännöllisesti (1x/kk) kohdealueen palveluihin. Toimenpide 2. Vuorovaikutuksessa käytännön työntekijät ja asiakkaat määrittelevät arjestaan akuutteja osallisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn kehittämistarpeita. Toimenpide 3. Yliopistokeskuksen edustajat hankkivat aiheesta saatavilla olevaa tutkimustietoa ja tuovat sitä kentälle ja pyrkivät yhdessä amk:n edustajien kanssa tukemaan työntekijöitä ja palvelunkäyttäjiä löytämään osallisuutta parhaiten tukevia sovellutuksia tiedolle. Toimenpide 4. Yliopistokeskuksen sekä Centria amk:n opettajat ja opiskelijat toteuttavat toiminnallisilla malleilla tiedonhankintaa paikallisyhteisössä, monialaisen osaamisen vahvistamiseksi. TIPStoimintaryhmä kehittää ja soveltaa osallistumista tukevia toimintamalleja asiakkaiden kokemustiedon ja paikallistiedon tuomiseksi sosiaalipalvelujen käyttöön. Toimenpide 5. TIPS- hanke tukeutuu myös monitieteiseen tietoon ja konsultoi esimerkiksi terveydenhuollon asiantuntijoita valitun konkreettisen kehittämistehtävän puitteissa. Toimenpide 6. TIPS-toimintaryhmä arvioi IT-välitteisesti ja vuorovaikutuksellisissa kokoontumisissa sekä erityisten, asiakkaista koostuvan arviointiryhmän avulla yhdessä tuotetun tiedon soveltuvuutta ja näkyvyyttä palveluissa ja niiden vaikuttavuutta omaehtoiseen osallisuuden edellytyksiin ja sosiaaliseen toimintakykyyn paikallisyhteisöllisellä ja yksilöllisellä tasolla. Toimenpide 7. TIPS-toimintamallilla koottu tieto dokumentoidaan ITteknologialla ja tuodaan reaaliaikaisesti hyödynnettäväksi tavalla, joka siirtää sosiaalityön painopistettä ennaltaehkäisevään suuntaan ja luo uusia tietoon perustuvia innovatiivisia ratkaisuja paikallisyhteisöjen sosiaalisiin ongelmiin. Määrälliset tavoitteet Hankkeen määrällisiä tavoitteita ei ole tuotu esille hakemuksessa. Horisontaaliset periaatteet (sukupuolten tasa-arvo, kestävä kehitys) Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ja se huomioidaan hankkeen toiminnassa. Hankkeella on sekä välittömiä että välillisiä myönteisiä vaikutuksia sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen sekä yhdenvertaisuuteen ( erityisesti hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen sekä yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus)
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 4/2015 Sivu 15 Toiminnan jatkuminen hankkeen päättymisen jälkeen Hakemuksen kohteena olevaa 'kehittämisrakennetta' on tarkoitus jatkaa hankkeen päättymisen jälkeen osana sote -kehittämisrakenteita. Tällä vahvistetaan erityisesti paikallistason ja lähipalvelujen kehittämistä sekä niihin liittyvää kansalaisvaikuttamista ja lähidemokratiaa. Hakemuksen kohteena olevaa sosiaalityön ja monialaisten palvelujen osaamista (osallistamista vahvistavissa toimintamalleissa) on tarpeen ylläpitää mm. sosiaalialan osaamiskeskusten toimesta ja muun sotekehittämistoiminnan jatkuvana tehtävänä. Palvelujärjestelmään voidaan luoda hankkeessa kehitettävien mallien perustalta pysyviä käytäntöjä, joilla voidaan jatkuvasti päivittää ja ylläpitää kokemustietoon perustuvaa tietopohjaa (esim. kokemusasiantuntijuus, asiakasraadit, vertaistuki, sosiaalisen median kanavat, kansalaisfoorumit) Pitkän aikavälin tuloksia voidaan kytkeä tavoitteellisiksi osiksi hankealueen sote-tuotantoalueiden toimintaa. Kustannusarvio ( ) Palkkakustannukset 421 174 Ostopalvelut 4 000 Flat rate (17 %) 71 601 Yhteensä 496 775 Hakijan esittämä rahoitussuunnitelma ( ) EU+valtio 397 417 80 % Kunnat 81 600 16,4 % - Centria (omarahoitus) 7 084 - Muu kuntarahoitus 74 516 Muu julkinen (KYC omarahoitus) 17 758 3,6 % Yhteensä 496 775 100 % Muu kuntarahoitus on esitetty hakemuksessa koostuvan seuraavilta tahoilta: Kokkola, Pietarsaari, Raahe, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio sekä Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos Jyta. Rahoittajan/Keski-Suomen ELY esitys: Hanketta ei hyväksytä toteutettavaksi Kestävää kasvua ja työstä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Perustelu: Hankkeen toimenpiteet ja myös osin kohderyhmä ovat ristiriidassa Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelman toimintalinjassa 5 asetettujen ohjelmallisten tavoitteiden kanssa. Hankkeen varsinainen tarkoitus on kehittää palveluprosesseja. Sosiaali-
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 4/2015 Sivu 16 ja terveysministeriö rahoittaa KASTE-ohjelmasta valtionavustusvaroin juuri tämänkin alan palvelujärjestelmien kehittämistä. Käsittely: Todettiin, että KASTE-ohjelman tai Sitran rahoitus soveltuisi ehkä paremmin hankkeen rahoittamiseen. Sihteeristön päätös: Hanketta ei hyväksytä toteutettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoittajan esittämin perusteluin. Varapuheenjohtaja Kaj Lyyski toimi puheenjohtajana ao. pykälän käsittelyn ajan. Jukka Ylikarjula ei jäävinä osallistunut käsittelyyn. MYR 5.6.2015 5 Rahoittajan/Keski-Suomen ELY-keskus esitys: Yhteistyöryhmä ei hyväksy hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoittajan edellä esittämin perustein. Käsittely: Yhteistyöryhmässä nousi esille juuri tämän tyyppisten hankkeiden (uudenlaisten yhteisöllisten paikallisten ratkaisujen etsiminen) tärkeys. Rahoittaja tarkensi vielä perusteluinaan, että ko. toimintalinjaan ja erityistavoitteeseen esitettyjen hankkeiden tulisi kohdistua suoraan heikossa työmarkkina-asemassa oleviin. Yhteistyöryhmän päätös: Yhteistyöryhmä ei hyväksy hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoittajan edellä esittämin perustein.
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 4/2015 Sivu 17 Sihteeristö 4/2015 8.5.2015/ 12 MYR 4/2015 5.6.2015/ 6 6 MATKALIPPU MAAILMALLE (101515) Sihteeristö 4/2015 12 Hakija: Nuorisokeskus Villa Elba Oy Ohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Toimintalinja: TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Toteuttamisaika: 3.8.2015-31.7.2018 Kokonaiskustannusarvio: 425 642 Vastuuviranomainen: Keski-Suomen ELY-keskus Taustaa Hankkeella avulla haetaan ratkaisua maakuntamme niiden nuorten ongelmiin, jotka ovat valmistuneet toisen asteen koulutuksesta, mutta eivät ole koulutuksesta huolimatta sijoittuneet työmarkkinoille, löytäneet oman alan töitä, uutta koulutuspaikkaa tai omaa polkua elämäänsä (NEET-nuoret: not in education, employment ) Hanketta on valmisteltu Nuorisokeskus Villa Elban asiantuntijatiimissä sekä yhteistyössä TE-keskuksen ja Keski-Pohjanmaan Koulutusyhtymän kanssa. Erityistä huomiota hanketta valmistellessa on kiinnitetty siihen, että saadaan aikaisemmissa hankkeissamme todetut hyvät käytänteet jatkojalostukseen ja käyttöön myös laajemmalle kohderyhmälle, että organisaatiossamme oleva erityisosaaminen sosiaalisen vahvistamisen, kansainvälisyyskasvatuksen ja ympäristökasvatuksen osalta saadaan paremmin nyt maakunnalliseen käyttöön ja tulevaisuudessa, mikäli hanke osoittautuu menestykselliseksi, myös valtakunnalliseksi malliksi. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on: - edistää työtä vailla olevien nuorten sijoittumista työmarkkinoille - tarjota mahdollisuus kansainvälistymiseen; ulkomaille töihin, työharjoitteluun, vapaaehtoistyöhön jne. - auttaa nuoria motivaation löytämisessä - auttaa ensimmäisen työpaikan löytämisessä - auttaa harjoittelu- tai oppisopimuspaikan löytämisessä - valmentaa nuoria tulevaisuuden työmarkkinoiden haasteisiin Hankkeen uutuusarvo/haluttu muutos Rakennetaan uuden tyyppinen palvelu, jossa maakunnan nuorten työllistymisen ja elämänhallinnan tueksi luodaan tukiverkosto, jossa on ajantasalla olevia eksperttejä Euroopanlaajuisten
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 4/2015 Sivu 18 työllistymisvaihtoehtojen, koulutus- ja harjoittelumahdollisuuksien sekä sosiaalisen vahvistamisen kentältä sekä eri ammattijärjestöjen edustajia. Tarjotaan tuettu mahdollisuus kansainvälistymiseen ulkomaille töihin, työharjoitteluun, vapaaehtoistyöhön jne.). Hankkeen varsinaiset kohderyhmät Maakuntamme alle 29v. nuoret, jotka ovat valmistuneet toisen asteen koulutuksesta (ammatillinen koulutus, lukio), mutta eivät ole työssä tai koulutuksessa eli NEET-nuoret. Hankkeen konkreettiset toimenpiteet 1. palkataan työpari (hankevastaava ja nuorten valmentaja) hoitamaan projektin käytännön asiat ja luomaan intensiivivalmennus 2. asiantuntijaverkoston luominen ja yhteydenpito, tiedonsiirto 3. aloitusseminaari ja markkinointi 4. nuorten rekrytointi valmennusjaksoille 5. valmennusta - sosiaalinen vahvistaminen - omat vahvuudet - urasuunnitelman teko - työelämän pelisäännöt - vastoinkäymisiin varautuminen/varasuunnitelmat - kansainväliset työmarkkinat, - opiskelu, -vapaaehtoistyö/harjoittelu 6. intensiivistä tukea kansainvälisen jakson aikana 7. kansainvälisen jakson jälkeistä tukea 8. dokumentointi 9. analysointi 10. julkaisun tuottaminen 11. loppuseminaari: tulosten levittäminen 12. hankkeen vakiinnuttaminen: palveluiden myynti ostopalveluna TEpalveluille ja ammattijärjestöille 13. Tiedottaminen hankkeen eri vaiheissa 14. Hankkeen koordinointi ja raportointi 15. Hankkeen arviointi Määrälliset tavoitteet Hankkeeseen osallistuvat alle 29-vuotiaat nuoret 80 Hankkeeseen osallistuvien henkilökoulutus ja työpäivät 2 920 Horisontaaliset periaatteet (sukupuolten tasa-arvo, kestävä kehitys) Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Hakija on valtakunnallisen luonto- ja ympäristökasvatuksen tukiverkoston (LYKE) aktiivinen jäsen ja on sitoutunut edistämään ja kehittämään monipuolisesti ympäristökasvatusta omalla toiminnallaan (kattaen myös hanketoiminnan). Toiminnan jatkuminen hankkeen päättymisen jälkeen
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 4/2015 Sivu 19 Tärkeimpänä tuloksena on se, että hankkeessa mukana olevat nuoret ovat astuneet askeleen elämässään eteenpäin ja saaneet työ-, harjoittelutai opiskelupaikan joko kotimaassa tai ulkomailla. Rakennettu toimintamalli voidaan jalkauttaa valtakunnalliseksi ja jopa Euroopan laajuiseksi. Valmennusta voidaan jatkaa tulevaisuudessa ostopalveluina. Kustannusarvio ( ) Palkkakustannukset 282 600 Ostopalvelut 90 000 Muut kustannukset 5 000 Flat rate (17 %) 48 042 Yhteensä 425 642 Hakijan esittämä rahoitussuunnitelma ( ) EU+valtio 340 516 80 % Kunnat (hakijan omarahoitus) 85 126 20 % Yhteensä 425 642 100 % Rahoittajan/Keski-Suomen ELY esitys: Hanketta ei hyväksytä toteutettavaksi Kestävää kasvua ja työstä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Koska hankkeelle esitetty julkinen rahoitus ylittää 400 000, hanke viedään edelleen maakunnan yhteistyöryhmän käsiteltäväksi. Sihteeristön päätös: Hanketta ei hyväksytä toteutettavaksi Kestävää kasvua ja työstä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Rahoittajan perustelu: Hanke ei istu rakennerahasto-ohjelmaan ja avoinna olleen haun painotuksiin. Hanke ei täytä ohjelman yleisiä valintaperusteita. MYR 5.6.2015 6 Rahoittajan/Keski-Suomen ELY-keskus esitys: Käsittely: Rahoittaja täsmensi, että hanke tällaisenaan ei sisältönsä, toimenpiteidensä ja tavoitteidensa puolesta istu TL 3 haun painotuksiin. Hakijalle on informoitu mahdollisuudesta osallistua uudistetulla hakemuksella 12.6. avattavaan ESR hakuun. Yhteistyöryhmän päätös: Hanketta ei tässä muodossa hyväksytä toteutettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta (TL 3) rahoittajan edellä esittämin perustein.
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 4/2015 Sivu 20 Sihteeristö 4/2015 8.5.2015/ 14 MYR 4/2015 5.6.2015/ 7 7 LIKE LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN (KTM) AKATEEMINEN OPINTOPOLKU Sihteeristö 4/2015 14 Hakija: Jyväskylän yliopisto Ohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Toimintalinja: TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Erityistavoite: 9.2 Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen Toteuttamisaika: 1.1.2015-31.12.2017 Kokonaiskustannusarvio: 615 205 Vastuuviranomainen: Keski-Suomen ELY-keskus Taustaa Hanke on ollut aikaisemmin käsittelyssä sihteeristössä 13.11.2014 ja maakunnan yhteistyöryhmässä 11.12.2014 ( 33) rahoittajan kielteisenä esityksenä, josta hanke palautettiin uudelleen sihteeristön valmisteltavaksi. Hakemuksen käsittelyn eteneminen Hakemus saapunut rahoittajalle 28.8.2014 Pohjanmaan ELY-keskuksen kommentit hakemuksesta 30.9.2014 OKM:n lausunto hakemuksesta 9.10.2014 K-S ELY-keskuksen rahoitusyksikön valintaryhmän päätös 16.10.2014 MYR sihteeristö 13.11.2014 MYR 11.12.2014 Hakijan lisäselvitykset Keski-Suomen ELY-keskukselle 24.2.2015. Hanke lyhyesti LIKE - Liiketoiminnan kehittämisen akateeminen opintopolku hankkeen tavoitteena on käynnistää kauppatieteen maisteriopinnot (KTM) Kokkolassa. Hanke mahdollistaa liiketoiminnan kehittämisen maisteriopintojen järjestämisen alueella, opintojen integroimisen työelämään sekä suomalaisten kauppakorkeakoulujen tarjonnasta poikkeavan ja ainutlaatuisen koulutuskonseptin kehittämisen. Liiketoiminnan akateeminen polku täydentää omalla alallaan keskipohjalaista koulutusväylää (liiketalouden väylä). Maisterikoulutuksen suunnittelussa hyödynnetään yliopistokeskuksen vahvaa aikuiskoulutusosaamista ja Vaasan yliopiston kokemuksia aiemmista aikuiskoulutukseen keskittyneistä ohjelmista. Hanketta koordinoi Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja toisena toteuttajaorganisaationa on Vaasan yliopisto.
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 4/2015 Sivu 21 Rahoittajan/Keski-Suomen ELY-keskus esitys: Hanketta ei hyväksytä rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Perustelu: Hakemuksessa haetaan rahoitusta tutkintoasetuksessa (794/2004) sekä OKM:n ja Vaasan yliopiston välisessä tulossopimuksessa (2013-2016) Vaasan yliopistolle asetetun koulutustehtävän toteuttamiseen. Näin ollen Keski-Suomen ELY-keskus katsoo, että hanketta ei voi rahoittaa rakennerahastotuella alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) 10 :n 2 momentin nojalla, koska hakemuksessa haetaan rahoitusta Vaasan yliopiston säännönmukaisen koulutustehtävän hoitamiseen. Keski-Suomen ELY-keskus ottaa päätösesityksessään huomioon myöskin sen, että opetus- ja kulttuuriministeriö ei hakemuksesta antamassaan lausunnossa puoltanut hankkeen rahoittamista. Koska hankkeelle haettu julkinen tuki ylittää 400 000, hanke viedään edelleen maakunnan yhteistyöryhmän käsiteltäväksi. Käsittely: Kaj Lyyski tarkasteli hanketta aluekehittämisen ja elinkeinoelämän näkökulmasta ja perusteli hankkeen tarpeellisuuden tätä kautta. Rahoittajan edustaja totesi, ettei hankkeen tarvitse kaatua siihen, ettei sitä voida ESR varoin rahoittaa (esimerkkejä vastaavien hankkeiden rahoittamista kuntien/sairaanhoitopiirin jne. kautta löytyy mm. Vaasan yliopiston toiminnassa). Sihteeristön päätös: Hanketta ei hyväksytä rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoittajan esittämin perustein. Koska hankkeelle haettu julkinen tuki ylittää 400 000, hanke viedään edelleen maakunnan yhteistyöryhmän käsiteltäväksi. Jonne Sandberg poistui käsittelyn aikana klo 11.10. MYR 5.6.2015 7 Rahoittajan/Keski-Suomen ELY-keskus esitys: Hanketta ei hyväksytä rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoittajan edellä esittämin perustein. Käsittely: Yhteistyöryhmän kokouksessa nostettiin esille suuri tarve ao. koulutukselle Keski-Pohjanmaalla. Toiveena esitettiin, että hankkeesta
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 4/2015 Sivu 22 voitaisiin vielä uudistetussa muodossa käynnistää keskustelu rahoittajan kanssa. Yhteistyöryhmän päätös: Hanketta ei hyväksytä rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoittajan edellä esittämin perustein.
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 4/2015 Sivu 23 Sihteeristö 4/2015 8.5.2015/ 15 MYR 4/2015 5.6.2015/ 8 8 STILL=SMART TECHNOLOGY INNOVATION LEARNING LESSON (101400)6 Hakija: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Ohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Toimintalinja: TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Erityistavoite: 9.2 Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen Toteuttamisaika: 3.8.2015-30.6.2018 Kokonaiskustannusarvio: 496 750 Päärahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus Taustaa Aikuisten ammatillisessa koulutuksessa on tulevaisuudessa erityisen tärkeää, että oppiminen voidaan suorittaa ajasta ja paikasta riippumatta eri päätelaitteita apuna käyttäen. TVT:n opetuskäytöllä (tieto- ja viestintätekniikka) on merkittävä rooli aikuiskoulutuksen henkilökohtaistetussa toteutuksessa. Yksilöllinen etenemisrytmi, oppimistyylit ja omat kiinnostuksen kohteet ovat tulevaisuuden oppimisen avainsanoja. Myös pelillisyys ja simulointi korvaavat perinteisiä tapoja. Etäläsnäolon interaktiivisuus on tärkeä osa ohjauksen kokonaislaatua ja oppimisprosessia. Opiskelijan ja oppimisprosessin ohjaaminen verkossa vaatii kehittämistoimia, jotta tämä voidaan toteuttaa laadukkaasti, hyödyntäen interaktiivisuutta. Henkilökohtaisten oppimispolkujen rakentaminen ja osaamiseen perustuvan digitaalisen portfolion hyödyntäminen koulutuksessa, sekä työelämään siirryttäessä ovat tärkeässä roolissa oppimisprosessissa. Mobiiliratkaisujen tulo mukaan oppimiseen ja opetustoimintaan luo myös omat haasteensa. Toimintatapojen määrittely, oppimispolkujen ja niiden toteuttamisen työkalut vaativat vielä kehittämistoimenpiteitä aikuiskoulutuksen toteuttamisessa. Hankkeen valmistelussa on otettu huomioon aikaisempien e-oppimiseen ja oppimisympäristöihin liittyvien hankkeiden tulokset. Hankkeen suunnittelussa on huomioitu myös opetuksen rahoituksen rakennemuutos. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on ottaa käyttöön verkkopedagogisia malleja ja mobiiliratkaisuja oppimisprosessin eri vaiheissa, sekä kehittää opettajien ja ohjaajien osaamista mallien ja ratkaisujen toteuttamisessa.
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 4/2015 Sivu 24 Hankkeen tavoitteena on mallintaa ja mahdollistaa opiskelijalähtöinen työelämäosaamisen prosessi koulutuksessa, verkkopedagogisten toimintojen ja työvälineiden avulla. Osaamisen dokumentointi, osaamismatriisin rakentaminen ja täydentäminen opinnoilla, sekä monimediainen julkaisu tukevat koulutuksen lisäksi opiskelijan työllistymispolkua. Tavoitteena on pilotoida valituilla aloilla kehitettyjä ratkaisuja ja toimintamalleja. Hankkeen uutuusarvo/haluttu muutos Hankkeen tuloksena on joustava, työelämäosaamista tukeva tehokas verkkopedagoginen kokonaisratkaisu aikuiskoulutuksen toteuttamiseen monimuotoisesti. Opiskelijan työelämäpolun rakentumista tehostava e- portfolioprosessi, joka huomio oppijan erityistaidot ja oppimien eri mahdollisuudet. Opiskelijoilla on uuden toimintamallin ja työvälineiden ansiosta erinomaiset mahdollisuudet selvitä tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa ja työelämässä, jossa digitaalisten työvälineiden hallinta ja uudet toimintatavat ovat tärkeitä menestystekijöitä. Tulevaisuuden toimintamallin avulla, henkilöiden valmiudet oman osaamisen kehittämiseen ja mobiililaitteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen kasvavat uudelle tasolle. Hankkeen varsinaiset kohderyhmät Aikuisopiskelijat jotka suorittavat tutkintoa näyttöperusteisesti. Palvelu tukee myös muuta ammatillista lisäkoulutusta ja mahdollistaa työelämäosaamisen tehokkaan muotoutumisen oppijalle. Toteuttamismallia voidaan soveltaa kaikkeen aikuiskoulutukseen, tutkintotasosta riippumatta. Hankkeen konkreettiset toimenpiteet mallinnetaan aikuiskoulutukseen soveltuvat uudet toimintamallit, jotka edesauttavat aikuisopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittymistä digitalisoituvassa yhteiskunnassa kartoitetaan olemassa olevat hyvät käytänteet ja uuden teknologian mahdollistama verkkopedagoginen toteutus interaktiivisesti rakennetaan e-oppimisen ja tuen asiantuntijatiimi (e-tutorit) haetaan malleja aikuiskoulutuksen tehokkaan oppimisprosessin, ympäristöjen ja tekniikan hyväksikäyttöön bencmarkingilla laaditaan verkko-oppimisen tasomääritykset ja luodaan interaktiiviset mallipohjat, koulutuksen laadun varmistamiseksi mallinnetaan konkreettiset käyttötilanteet, testataan palvelujen käyttöä tilanteissa ja pilotoidaan mobiiliratkaisuja ohjauksessa yhdessä työelämän kanssa toteutetaan e-tutor perehdyttämisohjelma rakennetaan digitaalisia opetuspaketteja ja tuodaan pilvipalvelujen käyttöä oppimisen tueksi mahdollistetaan tavoitteisesti työelämäosaamisen esiintuomiseen, oman osaamisen dokumentointiin ja henkilökohtaisen oppimisprosessin läpivientiin sähköinen e-portfolioratkaisu, joka tukee tehokkaasti digitaalisen työelämäosaamisen prosessia koulutuksessa
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 4/2015 Sivu 25 perehdytään laajasti uusiin tulevaisuuden oppimisympäristöratkaisuihin, jotka tukevat mm. mobiilioppimista Määrälliset tavoitteet Hankkeeseen osallistuvat yritykset 8 Horisontaaliset periaatteet (sukupuolten tasa-arvo, kestävä kehitys) Hankkeen toimenpiteet ja palvelut tarjotaan kaikille tasavertaisesti. Hanke lisää tasa-arvoa mahdollistamalla joustavamman kouluttautumisen. Toiminnan jatkuminen hankkeen päättymisen jälkeen Hankkeen päättyessä, ratkaisut ovat osa aikuiskoulutuksen uutta toimintamallia. Niiden käyttöä ja edelleen kehittämistä jatketaan myös tulevaisuudessa. Kustannusarvio ( ) Palkkakustannukset 325 000 Ostopalvelut 57 000 Muut kustannukset 66 000 Flat rate (15 %) 48 750 Yhteensä 496 750 Hakijan esittämä rahoitussuunnitelma ( ) EU+valtio 397 400 80 % Kunnat (hakijan omarahoitus) 99 350 20 % Yhteensä 496 750 100 % Rahoittajan/Keski-Suomen ELY esitys: Sihteeristö hyväksyy hankkeen toteutettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta TL 4 (erityistavoite 9.2) perusteluissa esitetyin ehdoin. Perustelu: Hankkeen toimenpiteet ja tavoitteet tukevat lähtökohtaisesti rakennerahasto-ohjelman TL 4 erityistavoitetta 9.2. ja hanke on hankehaun painotusten mukainen. Keski-Suomen ELY-keskus asettaa kuitenkin hankkeen rahoittamisen ehdoksi sen, että hankkeessa kehitettäviä verkkopedagogisia malleja ja mobiiliratkaisuja pilotoidaan maakunnan kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutusohjelmissa. Keski-Suomen ELY-keskus asettaa hankkeen rahoituksen ehdoksi myöskin sen, että hankkeen kustannusarviota tarkistetaan. Kustannusarviossa kohdassa "2 Ostopalvelu" ilmoitetut laitehankinnat rajataan hankkeen ulkopuolelle. Toiseksi kustannusarviossa ilmoitetut matkakustannukset (66 000 ) sisällytetään flat rate -kulujen piiriin. Samalla hankkeen flat rate kustannusten osuudeksi asetetaan 17 % hankkeen henkilöstökuluista. Hankkeen rahoitussuunnitelmaa on myös tarkistettava siten, että ELY-keskuksen myöntämän tuen maksimimäärä voi olla korkeintaan 74 % hankkeen kokonaisrahoituksesta.
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 4/2015 Sivu 26 Koska hankkeen julkinen rahoitus ylittää 400 000, hanke viedään edelleen maakunnan yhteistyöryhmän käsiteltäväksi. Sihteeristön päätös: : Sihteeristö hyväksyi hankkeen toteutettavaksi Kestävää kasvua ja työstä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelmasta TL 4 (erityistavoite 9.2) rahoittajan esittämin ehdoin. Koska hankkeen julkinen rahoitus ylittää 400 000, hanke viedään edelleen maakunnan yhteistyöryhmän käsiteltäväksi. Rahoittaja toimittaa MYR käsittelyä varten tarvittavat korjaukset/täydennykset hankesuunnitelmaan. Hankkeen vuorovaikutus Smart Kampus hankkeen kanssa on hyvä varmistaa esimerkiksi ristikkäisellä osallistumisella ohjausryhmätyöskentelyyn. MYR 5.6.2015 8 Hanketta on sihteeristön käsittelyn jälkeen täydennetty rahoittajan asettamien ehtojen mukaisesti. Hankkeen kustannusarvio on pienentynyt alle MYR käsittelyrajan 400 000. Hanke tuodaan kuitenkin MYRrin käsiteltäväksi, koska sihteeristön päätös on perustunut tähän olettamaan. Hankkeen uusi kustannusarvio: Palkkakustannukset 328 000 Flat rate (17 %) 55 760 Yhteensä 383 760 Hankkeen uusi rahoitussuunnitelma: ESR ja valtio 284 410 74,1 % Kunta (hakijan omarahoitus) 99 350 25,9 % Yhteensä 383 760 100 % Rahoittajan/Keski-Suomen ELY-keskus esitys: Yhteistyöryhmä hyväksyy hankkeen toteutettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Perustelu: Hankkeen toimenpiteet ja tavoitteet tukevat lähtökohtaisesti rakennerahasto-ohjelman toimintalinjan 4 erityistavoitteen 9.2. ohjelmallisten tavoitteiden toteuttamista. Hanke on myös haun painotusten mukainen. Yhteistyöryhmän päätös: Yhteistyöryhmä hyväksyi hankkeen toteutettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Rahoittajan toivottiin huomioivan ristikkäiset ohjausryhmäpaikat ao. hankkeen ja aikaisemmin rahoitetun Smart Campus hankkeen välillä tiedonvaihdon varmistamiseksi.
Keski-Pohjanmaan liitto Maakunnan yhteistyöryhmä 4/2015 Sivu 27 Sihteeristö 4/2015 8.5.2015/ 18 MYR 4/2015 5.6.2015/ 9 9 KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJYYSPOLKU (101514) Päähakija: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Osatoteuttajat: Centria ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan uusyrityskeskus Firmaxi Ohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Toimintalinja: TL 4 Koulutus. ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasaarvoa tukevien palveluiden parantaminen Toteuttamisaika: 1.8.2015-31.7.2018 Kokonaiskustannusarvio: 600 000 Päärahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus Taustaa Keski-Pohjanmaalla yrittäjyyden osuus on muuta maata huomattavasti korostuneempi, ja varsinkin pienten yritysten jatkuvuuden näkökulmasta olisi erittäin tärkeä huolehtia siitä, että yrittäjyys koetaan alueellamme varteenotettavana urapolkuna jatkossakin. Viime aikojen talouskriisien ja heikentyneen työllisyystilanteen johdosta tulevaisuudessa todennäköisesti yhä useampi työskentelee välillä palkansaajana, välillä yrittäjänä tai molempina yhtä aikaa. Yhteiskunta tarvitsee lisää yrityksiä ja työntekijöitä maksamaan veroja ja yritykset tarvitsevat entistä osaavampaa työvoimaa toimiakseen kilpailukykyisesti. Toisin sanoen tarvitaan lisää yrittäjiä löytämään uusia mahdollisuuksia, perustamaan yrityksiä ja työllistämään ihmisiä sekä lisää sisäisen yrittäjyyden sisäistäneitä ihmisiä auttamaan yrityksiä toimimaan tehokkaasti, joustavasti ja kilpailukykyisesti. Koulutuksen kautta saaduilla asenteilla on keskeinen merkitys sille, miten opiskelijat suhtautuvat yrittäjyyteen ja omaan työhönsä. Yrittäjyys ei liity vain yritystoimintaan ja sen käynnistämiseen. Yrittäjyys voi toteutua myös olemassa olevassa organisaatiossa yrittäjämäisenä työotteena. Puhutaan ns. sisäisestä yrittäjyydestä. Tavoitteet 1) parantaa Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ammatillisten tutkintojen opiskelijoiden sekä Centria ammattikorkeakoulun Kokkolan koulutusten opiskelijoiden työelämä- ja yrittäjyysvalmiuksia yrittäjyyskasvatuksen keinoin 2) tukea nuorisotakuun toteutumista sekä opiskelijoiden työllistymistä Keski-Pohjanmaalla 3) tukea omalta osaltaan Keski-Pohjanmaan maakunnan yritystoiminnan jatkuvuutta