Metsänomistajat. SAVOTTA Metsänhoitoyhdistys Savotan tiedotuslehti www.mhy.fi/savotta 3/2014 25.9.2014 SIVU 3 SIVU 5 SIVU 6

Metsänomistajat SAVOTTA Metsänhoitoyhdistys Savotan tiedotuslehti www.mhy.fi/savotta 3/2014 25.9.2014 SIVU 3 Metsänhoitoyhdistys vaikuttaa jokaisen metsänomistajan puukauppatiliin SIVU 5 Uutta taimikonhoidossa. Konekitkennällä eroon vesomisesta. SIVU 6 Myrskytuhoja voidaan vähentää hyvällä leimikon suunnittelulla METSÄNHOITOYHDISTYS ON JÄSENIÄÄN VARTEN. VAIKKA LAKI MUUTTUU, NIIN JÄSENYYTESI SÄILYY ENNALLAAN JA ME JATKAMME TOIMINTAAMME ENTISEEN HYVÄÄN MALLIIN. LUE LISÄÄ S. 7. PEFC02-21-04

2 Metsän Toiminnanjohtajan palsta Puujalalla koreasti Metsäteollisuus palaa takaisin juurilleen. Uudet investoinnit lisäävät puunkäyttöä niin perinteisessä metsäteollisuudessa kuin energiateollisuudessa. Tavoitteena on lisätä biotalouden liikevaihtoa. Luvassa on myös lisää uusia työpaikkoja. Lähimpänä Metsänhoitoyhdistys Savotan metsänomistajia ovat Varkauden tehtaiden investoinnit. Suomi on nousemassa takaisin puujalalle. Iso osa Suomen käyttämästä energiasta tuodaan ulkomailta. Energiaa, joka olisi korvattavissa puulla ja turpeella. Hallituksen linjaukset tukevat biotalouden kasvua. Myös perinteisen metsäteollisuuden investointien toteutuminen vaatii tukea ja olkapäätä hallitukselta. Uutta puunkäyttöä metsät totisesti kaipaavatkin. Suo, kuokka ja Jussi -yhdistelmä on toiminut myös metsissä. Metsänomistajien investoinnit metsään ovat tuottaneet mahtavan tuloksen. Tämän hetken puun käytön ja puun oston tilanne ei ole yhtä valoisa kuin mitä pitkän tähtäimen suunnitelmat ja ennusteet antoivat odottaa. Ostajia ei yksinkertaisesti ole riittävästi. Ennen oli voivuoria, nyt on puukasoja. Leudon talven jäljiltä energiapuuvarastot ovat suuret. Kasvussa ollut metsähakkeen käyttö laski viime vuonna reilusti. Eli ei toivottuun suuntaan. Katoamassa on myös energiapuun korjuutuki. Tuki, joka on ollut tarpeen energiapuun liikkeelle saamiseksi. Huolta ja parannettavaa sekä edunvalvontaa riittää. Pitkässä juoksussa metsänhoitohalut ovat kiinni metsästä saatavista tuloista. Metsänhoidon taso laskee, jos puille ei ole riittävästi käyttöpaikkoja. Tässä kohden on hyvä muistaa, että metsänkasvatus on pitkäjännitteistä työtä. Lopputuloksen aikaansaaminen vie kymmeniä vuosia. Puunkäyttö ja suhdanteet ovat aina vaihdelleet ja tulevat vaihtelemaan. Samaan tahtiin vaihtelee ostomiesten ostohalut. Puunmyyntiin kannattaa nyt varata hieman pidempi aika. Metsänhoitoyhdistys Savotalla oli ilo saada vieraita aina Vietnamista saakka. Mukana oli tohtorimies paikallisesta metsäyliopistosta, herra Ha. Hän katseli reilun viikon Suomen metsiä ja puiden paljoutta. Tutki tilastoja ja kyseli paljon. Ennen kotimatkaa hän tarttui minua hihasta ja kysyi: Miksi Suomeen tuodaan niin paljon puita ulkomailta. Onhan teillä omiakin. Mitäpä siihen vastaamaan. Viisas mies Vietnamista. Rauno Karppinen Puheenjohtajan ajatuksia Savotta syksyllä 2014 Savottaa on nyt rakennettu noin kaksi vuotta. Syksyllä 2012 yhdistymistä valmisteltiin väliaikaisen hallituksen aikana ja myöhemmin jatkettiin omana Mhy Savottana. Haasteitakin on matkan varrelle sattunut riittävästi. Neljän metsänhoitoyhdistyksen toimintatavat on sovitettu yhtenäiseksi. Toimihenkilöiden toimenkuvia on muutettu, mikä on vaatinut sopeutumista myös heiltä. Toimihenkilöiden koulutus on ollut mittavaa ja monipuolista. Toimintaa on pystytty tehostamaan ja saavuttamaan merkittäviä kustannussäästöjä. Hallituksen ja johtoryhmän roolit ovat olleet myös muutoksessa. Johtoryhmä on saanut lisää valtaa toiminnallisissa asioissa. Hallitus taas on enemmän keskittynyt toiminnassaan strategisiin asioihin. Fuusion vaikutukset alkavat näkyä nyt toivotulla tavalla yhdistyksen toiminnassa ja valmiudessa vastata tuleviinkin haasteisiin. Metsänomistajien luottamus yhdistykseen on säilynyt koko ajan vähintäänkin yhtä hyvänä kuin se oli ennen erillisten yhdistysten aikana. Ensi vuoden alussa voimaan tuleva uusi metsänhoitoyhdistyslaki sekä jo voimassa oleva uusi metsälaki tuovat lisää mahdollisuuksia ja tarpeita palvelumallien edelleen kehittämiselle. Savotasta on pyritty rakentamaan metsänomistajille ns. täyden palvelun taloa, josta löytyy tarvittavaa erityisosaamista. Tällä kyetään vastaamaan entistä paremmin myös etäämmällä metsistään asuvan ja sukupolvenvaihdosten myötä uusiutuvan jäsenistömme toiveisiin ja tarpeisiin. Savotan tavoitteista kärjessä kulkee jäsenistönsä metsänomistamisen kannattavuudesta sekä jäsenten metsien hyvinvoinnista huolehtiminen. Metsänomistajien kannattaakin hyödyntää yhdistyksen ilmaisista palveluista vaikkapa ilmaista metsäkäyntiä ja ilmaista puunmyyntisuunnitelman laatimista. Metsäkäynnillä löytyy yleensä aina hakattavia kohteita ja sitä kautta iloisiakin yllätyksiä metsänomistajalle tai ainakin hoitotöitä. Kun ajallaan tekee taimikonhoidon ja harvennukset, tulee se metsänomistajan palkkakin sitten nopeammin ja suurempana. Allekirjoittaneelle tämä on viimeinen kirjoitus puheenjohtajan ominaisuudessa tähän Savotan lehteen. On aika katsoa mitä muuta harrastetta elämä vielä tarjoaa. Ainakin taimikonhoitoa tulevina kesinä on sopivasti tarjolla. Kahdeksantoista vuotta puheenjohtajuuksia yksityismetsätalouden puolella on täyttynyt. Kiitokset kaikille kirjoituksiani lukeneille ja erityisesti niistä palautetta antaneille. Pentti Kainulainen Kun metsään haluat mennä nyt... Erikoinen puu Metsänomistajat Koillis-Savossa kaikki on hyvin suurta. Puutkin niin pitkiä, ettei ne sovi kasvamaan suoraan, toteaa Veli Matti Komu Nilsiästä. Nappaa kuva luonnon oikusta tai puhuttelevasta luontokohteesta ja lähetä se lehden toimitukseen. Julkaisemme kuvasi muidenkin metsän ystävien nähtäväksi. www.mhy.fi/savotta METSÄNHOITOYHDISTYS SAVOTAN TIEDOTUSLEHTI Lehti postitetaan kaikille Metsänhoitoyhdistys Savotan jäsenille. Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa. JULKAISIJA Mhy Savotta VASTAAVA TOIMITTAJA Jukka Haataja P. 0400 172274, JUKKA.HAATAJA@MHY.FI PAINOS 10 800 kpl Salon lehtitehdas TAITTO ForComm KANNEN KUVA Saara Koskinen Kuvassa metsäsuunnittelija Anna Nousiainen puunhalauksen SM-tapahtumassa Pielavedellä. metsänhoitoyhdistys SAVOTTA

Metsän 3 Puukauppa käynnistyi epävarmoissa tunnelmissa Tammi-elokuussa Järvi-Suomessa puukauppoja tehtiin yhteensä 7,7 miljoonaa kuutiometriä. Määrä oli 8 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kuluvana vuonna kuukausittainen puukaupan tahti on ollut poikkeuksellisen tasainen. ELOKUUSSA KAUPPA KÄYNNISTYI VERKKAISESTI Kesäkuussa puukauppoja tehtiin jo varsin verkkaisesti ja heinäkuussa kauppa määrät laskivat hyvin alhaiselle tasolle lomakauden ajaksi. Ostajien vahvat varannot näkyvät selvästi kysynnässä. Ostotarjouksia tehdään valikoiden ja leimikoista saatavien tarjousten määrä jää alemmaksi. Mäntytukin kysyntä on vielä kohtalaista, mutta kuusitukin kysyntänäkymät ovat selvästi heikommat. Myös kuitupuun tilanne on vaisu. Talviharvennusten kysyntä on erityisen heikkoa. Metsänomistajat ovat reagoineet heikentyneeseen puun kysyntään. Järvi- Suomen metsänhoitoyhdistysten metsänomistajille tekemien puunmyyntisuunnitelmien määrä elokuussa oli 729 000 kuutiometriä. Tarjonnan taso oli kolmanneksen alempi kuin vuosi sitten. SAHATAVARAN VIENNISSÄ EPÄVARMUUTTA Sahatavaran vuotuinen käyttö kotimaassa on pudonnut muutamassa vuodessa kuudesta miljoonasta kuutiometristä puoleen. Sahatavaran tuotantomäärät ovat kuitenkin kasvaneet vientimäärien noustessa. Vielä alkuvuodesta kysyntänäkymät olivat varsin hyvät, mutta nyt epävarmuus on kasvanut. Varsinkin Japanin ja Kiinan vientimarkkinoilla on hyytymisen merkkejä ainakin hetkellisesti eikä korvaavaa kysyntää ole saatu tilalle. Sahatavaran ylituotannon riski on kasvanut. Moni ennustaa, että sahojen hyvä suhdannetilanne on siirtymässä tuonnemmaksi. LEIMIKOT KANNATTAA KILPAILUTTAA Puukaupat kannattaa suunnitella huolella ja varmistaa, että jokaiselle myyntierälle tulee paras mahdollinen ostaja ja hinta. Tukkileimikoissa hintojen lisäksi kannattaa kiinnittää suurta huomiota tukinkatkontaan sekä mitta- ja laatuvaatimuksiin. Myös myynnin ajoittaminen on tärkeää. Pahimpaan ylitarjontaan ei kannata väkisin puuta vängätä. Jos masu on jo täynnä, ruokahalu on heikkoa. METSÄNHOITOYHDISTYS VAIKUTTAA JOKAISEN METSÄN- OMISTAJAN PUUKAUPPATILIIN Metsänhoitoyhdistyksillä on tärkeä tehtävä puumarkkinoiden kilpailun edistäjänä. Tämä merkitsee suoraa positiivista vaikutusta raakapuun markkinahintaan. Metsänhoitoyhdistykset tekevät metsätalouden kannattavuuden näkökulmasta keskeistä työtä kilpailuttaessaan yli 40 prosenttia kaikesta markkinoille tulevasta puusta. Usein unohdetaan, että tämä puumarkkinoiden tervehdyttäminen ja hintatasoon vaikuttaminen näkyy JOKAINEN RETKI ON MAHDOLLISUUS INNOSTUA METSÄN MONIPUOLISUUDESTA. NIINA NUPPONEN Metsäneuvoja kaikkien metsänomistajien puukauppatilissä. Jokaisen metsänomistajan, jolle puun hintataso on tärkeä, kannattaa tukea metsänhoitoyhdistyksen arvokasta toimintaa myös jäsenyyden kautta. Timo Leskinen, johtaja Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi METSASAATIO.FI Myyntimäärät viikoittain Metsänomistajien liitto Järvi-Suomen toimialueella 1000 m3 800 700 600 500 400 300 200 100 2014 2013 2012 0 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 Kantohinnat Pohjois-Savossa 18.8. - 14.9.2014 Mänty- Kuusi- Koivu- Mänty- Kuusi- Koivutukki tukki tukki kuitu kuitu kuitu Uudistushakkuu 56,5 55,8 43,2 18,8 18,7 18,3 Harvennushakkuu 47,4 46,9 37,3 14,8 14,0 15,5 Ensiharvennus 11,2 12,6 12,4 Lähde: Metsänhoitoyhdistysten hintaseuranta Suomen Metsäsäätiö tukee nuorten metsäkasvatusta esimerkiksi osallistumalla koululaisten metsäpäivien järjestämiseen ja 4H-liiton metsäisten hankkeiden toteuttamiseen. Tee lahjoitus, maksa metsäsäätiömaksu puukaupan yhteydessä. Teollasi puhut metsänomistajien ja koko metsäalan puolesta. METSÄELINKEINO LUPA KUKOISTAA

4 Metsän Savotan Sannin terveiset Sanni ja jäsenetutarjous Sanni: Nyt tarvitaan, Oiva, päivitystä! Oiva: Mitähän päivitystä Sanni nyt mahtaa tarkoittaa? Sanni: Minun tiijjot pittää päivittee het! Kylillä puhuvat, että kaekki muuttuu. Metänhoetoyhistyskään ee ou ennee niin ku ennen. Ja kaekki muuttii mehtälait kiäntävät evuskunnassa piälaelleen, mitenkä sitä sitte osataan ellee ja olla? Pittääkö paekkasa? Oiva: Sanni taitaa nyt taas olla vähän ylidramaattinen. Ei metsänhoitoyhdistys minnekään mene, metsänhoitomaksu tosin peritään tänä vuonna viimeistä kertaa. Ja muidenkin uudistusten kanssa varmaan tullaan toimeen. Sanni: No niinpä! Ja seuroovaks työ tietysti pistätte uluko-ovet säppiin, kun rahan tulo teiltä loppuu. Kuka meitä sitte neuvvoo ja palaveloo ja puolija pittää? Oiva: Kyllä meidän tarkoituksemme on palvella jäseniä jatkossakin, eikähän me siitä metsänhoitomaksusta niin riippuvaisia olla, etteikö palveluja jatkossakin meiltä saisi. Sen tilalle tulee vapaaehtoinen jäsenmaksu, jonka maksamalla saa palvelut niin kuin ennenkin ja päälle vielä monenlaisia jäsenetuja. Sanni: Ihanko jäsenetuja? Minä ounnii oekeen peto kerreemään jäsenevut talteen! Lussat ja poonukset, alennukset ja ilimaset nisukahvit ja maistatukset. Minun periaate on aena ollunna, että ku vähä toeselle antaa, niin paljon suap itehhii takasi päen. Mitä etuja jäsen-sanni sitten suap? Oiva: Ainakin ilmaisen tilakäynnin lupaan ja mukavat alennukset taimien ja metsäsuunnitelman hintaan. Savotan nettipuodissa on jäsenelle erikoistarjouksia ja paljon muitakin jäsenetuja meillä suunnitellaan. Sanni: Pistä sitten heti ylös, että Sanni ruppee jäseneks! Ja sen mehtäsuunnittelijan voet laittoo minun mehtee vaekka huomenissa suunnittelemaan, jäsenetuhintaan tietennii. Onni: Jäsenyys tulee ihan automaattisesti ja niistä eduista tiedotamme tässä talven mittaan enemmän. Sanni: On se vuan niin mukavata ja sommoo, kun aena suap tulla teiltä kysymään ja vähän joskus tinkoomaankin. Ja kyllähän minä sen jäsenmaksun eistä tulenniin kysymään ja tinkoomaan. Ihan niin ku ennenniin. Oiva: Hienoa, Sanni! Jokohan me muuten tehtäisiin Kemerasuunnitelma siitä sinun perukkaniityn pellonmetsityksestä? Se tämä Kemera-laki muuttuu, ja sen jälkeen ei Kemera-tukia metsitykselle enää tule. Ja ensi kesän taimikonhoidoista voisimme myös tehdä suunnitelmat vetämään, jotta sitten kesällä parhaaseen aikaan päästään niitä toteuttamaan ja Kemera-avustuksia hakemaan. Sanni: Ei ku vuan het! Kaekki poes, mitä piäkaapunnista tänne tyrkyttäävät! Tämä taessii olla ensmäene jäsenetu, kun tuassiisa minun puolija pijit, kun ite en muistanna taekka älynnä kaekkee ies kysyväkkään! Saara Koskinen Kemeraa valmistellaan Kestävän metsätalouden rahoituslaki tuli voimaan vuoden 1997 alussa. Uutta kemera-lakia on sorvattu jo toistakymmentä vuotta, mutta työ on edelleen kesken. Artikkelin kirjoittamishetkellä Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on, että uusi laki tulee voimaan heinäkuun alussa 2015. Jos tavoite ei toteudu, olemme erikoisessa tilanteessa: Suomessa ei ole voimassa olevaa kemera-lakia kesäkuun lopun ja uuden lain voimaan tulemisen välisenä aikana. Uuden kemera-lain sisällöstä kannattaa puhua varovaisesti, koska lopulliseen lakiin voi tulla muutoksia vielä viime tipassa. Lakia ei ole vielä hyväksytty Euroopan unionin komissiossa, joten kannattaa vielä varautua viivytyksiin. Lain voimaan tulo ennustetusti ei ole todellakaan kirkossa kuulutettu. Yksi suurimpia metsänomistajia huolestuttavia kysymyksiä on energiapuun korjuuseen myönnettävä tuki. Nyt tukea on myönnetty seitsemän euroa kuutiometrille, mutta uuden kemeran mukaan energiapuun korjuuseen ei todennäköisesti enää myönnetä tukea. Energiapuun korjuuta nuorista metsistä on yritetty vauhdittaa takavuosina pienpuun energiatukilailla (petu). EU:n komissio ei kuitenkaan ole vielä vahvistanut lakia Toinen suuri huolenaihe kemerassa on turhan hallinnollisen työn lisääntyminen. On vielä mahdollista, että suunnitelmaa edellytetään sellaisiinkin työlajeihin, jotka olivat ennen niin sanottuja jälkirahoitteisia hankkeita. Esimerkiksi nuoren metsän hoito, joka vie nykyisin noin puolet kemera-varoista. Erityisesti pohjoissuomalaisten peikkona on myös uudistamiseen liittyvän kemeratuen mahdollinen lakkauttaminen. Valtiovalta suhtautuu uudistamisen tukemiseen nihkeästi, koska vähätuottoisten alueiden tai peltojen metsittämiseen sijoitettujen eurojen tuotto on ollut vähäisempää kuin monien muiden työlajien. Tukea ei myönnettäne myöskään pystykarsintaan. Kemera uudistus - jotain hyvää, jotain vähemmän hyvää Viimeiset hetket hakea tukea pellonmetsitykseen Metsänomistajan kannalta selkeänä huononnuksena voidaan pitää sitä, että vajaatuottoisten metsien uudistaminen ja pellonmetsitys tulevat ilmeisestikin poistumaan tukijärjestelmästä. Nyt onkin vihoviimeinen hetki pistää edellä mainitut työt vireille, mikäli kohteita vielä on. Käytännössä metsänviljelyn toteuttaminen aloitetaan laatimalla hankkeesta suunnitelma, jolle haetaan hyväksyminen ennen töiden aloittamista. Suunnitelma on tehtävä ensi kevääseen, 20. maaliskuuta, mennessä. Kemera tullee poistumaan myös esimerkiksi myrsky- ja myyrätuhojen uudelleen metsityksestä, koska niihin on mahdollista saada vakuutuskorvauksia. Myös energiapuun korjuuseen tarkoitettu tuki on vastatuulessa, ja sen kohtalo riippuu lopulta EU-komission päätöksistä. Energiapuukohteita voi toteuttaa vielä vanhan lain mukaan niin kauan, kuin työmuodolle tarkoitettuja varoja on jäljellä. Myönteinen muutos uudessa Kemera-laissa on, että aiempien taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen lisäksi tukea saa myös taimikon varhaishoitoon. Samalle alueelle olisi myös mahdollista saada Kemera-avustus sekä varhaishoitoon että myöhäisempään taimikonhoitoon, kunhan toteutusten väliä on vähintään 7 vuotta. Nykyisestä käytännöstä poiketen taimikonhoito- ja nuorten metsien hoito -hankkeisiin täytyy kuitenkin tehdä suunnitelma ja saada Metsäkeskuksen hyväksyntä ennen töiden aloittamista. Ensi kesänä toteutettaviin hankkeisiin suunnitelmat on syytä tehdä oman metsäneuvojan kanssa kevääseen mennessä, jotta niiden tukikelpoisuus ja rahoitus voidaan varmistaa. Saara Koskinen Uuden kemeran valmistelu on venähtänyt pitkäksi muassa siksi, että Euroopan yhteinen lainsäädäntö ajaa kansallisen sääntelyn edelle. Uusi kemera olisi toteutuessaankin jo monelta osin vanhanaikainen ja kankea, sillä yhteiskunnan asettamat tarpeet ovat muuttuneet nopeasti. Laki vaatisi paljon mittavamman rakenteellisen uudistuksen, kuin nykyinen ehdotus on. Työtä ei kuitenkaan ole oikein mahdollista aloittaa aivan alusta, koska tällöin on vaarana se, että meillä ei olisi ensi vuonna väliaikaisesti voimassa olevaa rahoituslakia. Esimerkiksi nuoren metsän hoidon kemera-kelpoisuus määritettäisiin työläästi mitattavin puustotunnuksin, kuten nykyinenkin kemera. Ei kovin suuri muutos, vaikka rahoitettavan taimikon pituus olisikin erilainen. Markku Remes Edistämispalvelujen päällikkö Suomen metsäkeskus TUEN PIIRISTÄ OVAT POISTUMASSA - energiapuun korjuutuki - pystykarsinta - pellon metsitys - vahinkojen korvaus ja korjaaminen - metsän uudistaminen luonnontuhon jälkeen ONKO SINULLA NÄITÄ KOHTEITA? Ota kiireesti yhteyttä metsänhoitoyhdistykseesi ja hyödynnä vanha kemera-tuki.

Metsän 5 Karri Uotila Konekitkennän työnäytös kiinnosti metsänomistajia heinäkuun helteessä. Kohteella työskenteli hakkuukone, johon oli hakkuupään tilalle asennettu Naarva-perkain. Konekitkennällä eroon vesomisesta Konekitkentä on tehokas taimikonhoitomenetelmä, sillä juurineen maasta irti vedetyt lehtipuut eivät veso. Kitkentä tehdään jo hyvin varhaisessa vaiheessa ja se voi olla ainoa tarpeellinen hoitotoimenpide taimikossa. Tämä on hyödyksi sekä tuotantopuuston kasvulle että taimikonhoidon kustannustehokkuudelle. Konekitkentä on uusi taimikonhoitomenetelmä, jossa taimikon kehitystä haittaava puusto poistetaan juurineen kitkemällä. Metsurin toteuttamasta raivaussahatyöstä se eroaa siinä, että kitketyt lehtipuut eivät joitain poikkeuksia lukuun ottamatta veso. Sahaamalla katkaistusta kannosta taas syntyy tyypillisesti useita vesoja. Kantovesat kasvavat erittäin nopeasti ensimmäisinä vuosina katkaisun jälkeen, minkä seurauksena taimikonhoitotarve usein uusiutuu muutaman vuoden päästä raivaussahalla toteutetusta varhaisperkauksesta. Sen sijaan kitkennässä taimikonhoitotarve ei yleensä uusiudu, ja mikäli uusiutuu, niin myöhempi taimikonhoito on edullinen toteuttaa. KUSTANNUSTEHOKASTA Konekitkentä tehdään hakkuukoneella, jonka puomiin on liitetty kitkevä perkaajaa. Konekitkentä on jotakuinkin yhtä nopeaa työtä kuin metsurin varhaisperkaus. Työpäivä riittää tyypillisellä kohteella reilun hehtaarin kitkentään. Kitkennän hinnoittelu ei ole vielä vakiintunut, mutta tutkimusten mukaan konekitkennän kustannukset ovat n. 10 % alhaisemmat kuin metsurityönä toteutetun varhaisperkauksen ja myöhemmän taimikonhoidon kustannukset yhteensä. Konekitkentä on siis metsurityötä edullisempi sillä oletuksella, että konekitkennän jälkeen myöhempi taimikonhoito ei ole tarpeen. JUURISTOKILPAILU VÄHENEE Konekitkentä parantaa tuotantopuuston kasvua raivaussahatyöhön verrattuna. Raivaussahatyössä suuri osa poistettavan puuston juuristosta jää varhaisperkauksen jälkeen eloon. Juuristokilpailu eli kilpailu kasvupaikan vedestä ja ravinteista voi olla oleellisimmin tuotantopuuston kasvua rajoittava tekijä. Kitkentä poistaa ylimääräisen lehtipuuston aiheuttaman juuristokilpailun lähes kokonaan. Koska kitkennän jälkeen ei synny enää juuri uutta lehtipuustoa, niin kitkennän vaikutus on myös huomattavasti pidempikestoinen kuin raivaussahatyön. KOHDEVALINTA TÄRKEÄÄ Konekitkennän haittapuolena on, että osa taimista vaurioituu väkisin ajolinjoilla koneen renkaiden alle. Myös kitkentälaitteen käyttö vaurioittaa jonkin verran taimia. Kitkentään soveltuvilla kohteilla konekitkennässä tuhoutuu kasvatuskelvottomiksi keskimäärin noin 5 % taimista. Toisaalta myös metsurityössä pieni osuus kasvatettavista taimista vaurioituu. Kohdevalinta on tärkeässä roolissa konekitkentätyössä aiheutuvien taimivaurioiden välttämisessä. Konekitkentään soveltuvia kohteita ovat kivennäismaiden 4 6-vuotiaat istutuskuusikot ja -männiköt sekä 6 8-vuotiaat kylvömänniköt, joista saadaan vähintään puolentoista hehtaarin työmaita. Noin metrin mittaisena tuotantopuusto näkyy jo muun kasvillisuuden seasta, mutta koneella voi vielä ajaa taimien päältä niiden vahingoittumatta. SOPII MYÖS YKSITYISMETSIIN Konekitkentä on ollut tähän asti käytössä lähinnä suuremmilla mä soveltuu myös yksityisille metsänomistajille. Vaikka konekitkentä vaurioittaa hieman enemmän taimia kuin raivaussahatyö, niin kitkennän hyödyt Suomen parasta pankkipalvelua! Aidosti lähellä ihmistä POP Pankista saat erinomaista henkilökohtaista pankkipalvelua. Vahvuutemme on nopea tavoitettavuus, mutkaton päätöksenteko sekä ystävällinen ja osaava henkilökunta. Tule kokemaan tämä itse. Tervetuloa pankkiimme neuvottelemaan asiakkuudestasi. Osuuspankki Poppia tuotantopuuston kasvun ja taimikonhoidon kustannustehokkuuden kannalta vaikuttavat ylittävän aiheutuneen haitan. Metsänhoitopalvelut ulkopuoliselta palveluntarjoajalta ostavan metsänomistajan kannattaa ehdottomasti kokeilla, että soveltuuko konekitkentä omien metsien hoitoon, mikäli sopivia kohteita on tarjolla ja kitkentään tarjoutuu mahdollisuus. Iisalmi / Kiuruvesi / Lapinlahti / Vieremä p. 020 7911 200 www.poppia.fi Karri Uotila Metsäntutkimuslaitos Taloustutkimus Oy / Kansallinen asiakaspalvelupalautetutkimus 2001-2007 ja 2009-2012. Puheluhinnat (alv 24 %): Kiinteästä verkosta 0,0835 /puh + 0,0702 /min, matkapuhelimesta 0,0835 /puh + 0,1717 /min.

6 Metsän Metsäsertifiointi yhdistyksen jäsenyyden kautta jatkossakin Metsänomistajat saavat metsil- sakin metsänhoitoyhdistyksen nissa mukana oleva metsänomistaja voi myydä puunsa distaa puunostajalle, että myyty puu on peräisin kestävästi hoidetusta metsästä. Metsänhoitoyhdistys järjes- ointina yhdessä muiden toimijoiden kanssa tai tarvittaessa jopa erikseen omille jäsenilleen. ORGANISOINTI MUUTTUU Metsänomistajajärjestön uudistus lakkauttaa Metsänomistajien Liitot, jotka ovat hallinnoineet kaikkien toimijoiden puo- halutaan toteuttaa, niin hallinnoijaksi on perustettava uusi yhdistys. Sen työnimi on Kestävän metsätalouden yhdistys, tiasioista vastaava aluejohtaja Jukka Hujala. Hujalan mukaan MTK on valmistellut asiaa valtakunnan tasolla eri toimijoiden kanssa. Yksityiskohdat ja kustannusten jako ovat sopimatta, mutta kaikilla tuntuu olevan halu saada aikaiseksi tällainen kus- Sertifiointitarkastuksen aika. Metsuri Antti Mehtätalo esittelee omavalvontalomaketta tarkastaja Aki Jouhiaholle. tannustehokas toteutus, sanoo Hujala. Tavoitteena on edelleen alueellinen malli, jossa alueita olisi kylläkin vähemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja niiden metsänomistajat olisivat mukana entiseen malliin. Jos yhteinen toteutus muiden kanssa ei onnistu, tekevät metsänhoitoyhdistykset oman toteutusmallinsa. SERTIFIOINNIN VAATIMUKSET UUDISTUVAT sia päivitetään viiden vuoden välein toimintaympäristön muutosten vuoksi. Uusittu kriteeristö hyväksyttiin kesällä vaatimuksia valmistelleessa työryhmässä. Jokunen vaatimus poistettiin ja uusia kriteerejä tuli neljä. Ne koskevat metsänhoidon laatuvarmistusta, metsäpalvelujen hankintaa, roskaamista ja muinaismuistojen säilyttämistä. Kansainvälisen PEFC-organisaation pitää vielä hyväksyä muutosesitykset ja tämä prosessi vie aikaa pitkälle ensi vuoteen, toteaa Jukka Hujala. Tarkoitus on ottaa uudet vaatimukset käyttöön viimeistään vuoden 2016 alusta. Siihen asti mennään entisin ehdoin. Metsänomistajalle suoraan uudistus ei tuo paljon päänvaivaa, mutta metsäorganisaatioiden toimintaan on tulossa tarkennuksia. Myrskyn jälkeen Kovat tuulet ovat riepotelleet viime vuosina toistuvasti Pohjois-Savon metsiä. Tuulen aiheuttamia tuhoa voidaan vähentää jonkin verran hyvällä leimikoiden suunnittelulla. Puuta kaatuu herkimmin hiljattain hakattujen aukkojen reunoilta harvennusleimikoilta. Uuden metsälain mukainen eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus ja pienaukotus lisää tuulituhojen riskiä, koska tuulelle herkkää aukon reunaa on suhteessa paljon. Liian myöhään suoritettu harvennus lisää myös tuhoja, koska tiuhassa kasvaneiden puiden juuristot eivät ole tottuneet vapaasti puhaltavaan tuuleen. Teiden ja linjojen varsille ei tulisi jättää hakkuissa kapeaa suojametsää, koska siitä kaatuu melko todennäköisesti puita tukkien tien tai aiheuttaen häiriön sähkön jakeluun. Heinäkuun lopussa puhkunut Helena-myrsky kaatoi maakunnastamme puuta noin 80 000 kuutiota. Osa kaatuneista puista on jo korjattu, mutta erityisesti hajallaan olevat kalliisti korjattavat puut voivat jäädä metsiin lahoamaan. Kaatuneet tai muuten vaurioituneet havupuut olisi kuitenkin syytä poistaa metsistä. Kuluvan vuoden alussa voimaan tullut metsätuholaki myös velvoittaa poistamaan vaurioituneen puun metsästä. Suomi on jaettu lain mukaan A, B, ja C- alueisiin, joista Savotta sijoittuu B-alueeseen. Jos metsässä on Helenan jäljiltä JOS SYYSMYRSKYT PUHALTAVAT METSÄSSÄSI, TOIMI NÄIN: - sen tuhoalueen metsitykseen. yli kymmenen kuutiometriä hehtaarilla kaatunutta kuusipuuta, se tulee poistaa metsästä viimeistään ensi heinäkuun 24. päivään mennessä. Jos mäntyä on kaatunut vähintään 20 kuutiometriä hehtaarilta, puut tulee poistaa heinäkuun ensimmäiseen päivään mennessä. Puiden korjaamiseen kannattaa suhtautua vakavasti, sillä kuorellisessa puutavarassa alkaa helposti lisääntyä monet eläviä puita tuhoavat hyönteiset. Asta ja Veera-myrskyjen aiheuttaman hyönteiskannan runsastumisen jälkeen eteläisessä Suomessa hakattiin tuhopuuta 3500 hehtaarin alalta. Pahin tuholainen on kirjanpainaja, joka on erityisesti kuusikoiden tappaja. Sitä esiintyy jossakin määrin myös männyissä. Pohjois-Savossa tuhot ovat olleet vielä pienialaisia, mutta yksittäisiä tuhokohteita on ollut kuluvan kesän aikana Kiuruveden ja Sonkajärven tasollakin. Metsänomistajalla on velvollisuus korvata naapurille kaatuneista puista lähteneiden hyönteisten aiheuttamat vahingot.korvausvelvolllisuus syntyy, jos naapurin metsästä kuolee puuta yli 20 kuutiometriä hehtaarilta tai puuston kasvu alenee viiden vuoden aikana vähintään 10 kuutiometriä hehtaarilta. Vahingoittunutta puuta ei kuitenkaan tarvitse korjata, jos se on kohtuuttoman vaikeaa. Kaatunutta puuta voidaan jättää myös metsälain 10 :n kohteille ja metsälain mukaisille Natura 2000 -alueille runsaastikin, mutta tällöin metsänomistajan tulee ilmoittaa asiasta Metsäkeskukselle, joka seuraa mahdollisen tuhoriskin syntymistä. Myrskypuiden korjuu kannattaa jättää ammattilaisten työksi. Onneksi viimeaikaisissa tuulituhohakkuissa onkin selvitty pienillä henkilövahingoilla. Markku Remes Edistämispalvelujen päällikkö Suomen metsäkeskus

Metsän 7 LAKI MUUTTUU - METSÄNHOITOYHDISTYS JATKAA ENTISEEN MALLIIN Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys ja järjestäytyminen muuttuvat ensi vuoden alusta lähtien. Yhdistyksen toiminta jatkuu ennallaan, samat toimihenkilöt, koneketjut ja metsurit jatkavat toimintaansa kuten ennenkin. Jäsenyytesi metsänhoitoyhdistyksessä säilyy, joten jos olet jäsenyyteesi ja yhdistyksen toimintaa tyytyväinen, sinun ei tarvitse tehdä mitään. Kannattaa kuitenkin lukea nämä kysymykset ja vastaukset, jos jäsenyysasia askarruttaa. Mikä muuttuu? Laki mahdollistaa esimerkiksi jäsenyhdistyksen valinnan, jos sinulla on metsää myös Mhy Savotan toimintaalueen ulkopuolella. Lakisääteinen verottajan keräämä metsänhoitomaksu vaihtuu kunkin yhdistyksen keräämään jäsenmaksuun. Kuinka paljon jäsenmaksu on? Metsänomistajista koostuva valtuusto tekee päätöksiä syksyllä. Suuria muutoksia ei ole tulossa. Joka tapauksessa jäsenyydestä saatavat etusi tuovat jäsenmaksun moninkertaisesti takaisin. Sen saattaa tuoda jo yksi kilpailutettu puukauppa. Minulla on metsää usean metsänhoitoyhdistyksen alueella. Pitääkö minun maksaa kaikkien jäsenmaksu erikseen? Jos haluat, että kaikki metsäsi esimerkiksi ovat mukana jäsenhintaisia palveluja, sinun pitää maksaa kunkin yhdistyksen jäsenmaksu erikseen. Miten jäsenyys minua käytännössä hyödyttää? Saat metsäpalvelumme jäsenhintaan. Käytössäsi on koko organisaatiomme osaaminen kustannustehokkaasta metsänhoidosta, puukaupasta ja edunvalvonnasta. Me myös Jäsenenä saat rahanarvoisia jäsenetuja yhteistyökumppaneiltamme. Saat kolme kertaa vuodessa tiedotuslehtemme ja joka kuukausi ilmestyvän sähköisen uutiskirjeemme. Entä jos eroan metsänhoitoyhdistyksestä? Jos päätät erota yhdistyksestä, niin eroaminen tapahtuu kirjallisella ilmoituksella ja astuu voimaan heti. Sääntöjen mukaan jäsenmaksu maksetaan eroamisvuoden loppuun saakka. Jatkossa vain jäsenemme saavat palvelumme jäsenhintaan. Jos siis haluat jatkaa metsäasioidesi hoitoa tutun si kanssa, hoitaa puukaupan mahdollisimman hyvin tai saada käyttöösi pätevät metsurimme, niin ainoa hyvä vaihtoehto on jatkaa jäsenenä. MHY -täyden palvelun talo Olen yhteismetsän osakas. Yhteismetsä on yhdistyksen jäsen. Pitääkö minun vielä liittyä ja maksaa erikseen? Jäsenmaksu on lähtökohtaisesti metsätilakohtainen. Yhteisomistuksessa olevalta tilalta jäsenmaksu on maksettava koko tilan osalta ja jäsenkortti toimitetaan yhteismetsän asianhoitajalle. Jos osakkaana haluat myös jäsenkortin ja jäsenedut käyttöösi, sinun pitää erikseen liittyä yhdistyksen jäseneksi. Metsänhoitoyhdistyksestä metsänomistaja saa kaikki metsänsä hoitoon ja omistamiseen liittyvät palvelut samasta paikasta. Yhdistyksessä olemme aina jäsentemme puolella. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä kannattaa pysyä. Ja nauttia alla luetelluista jäseneduista. Olen MTK:n tuottajayhdistyksen jäsen. Maksanko MTK:n jäsenmaksua nyt kahteen kertaan? Mitä saan siitä vastineeksi? Metsänomistaja maksaa jäsenmaksunsa metsänhoitoyhdistykselle. Yhdistys maksaa jäsenmaksua MTK-keskusliitolle. Valtaosa maksamastasi jäsenmaksusta menee mhy:lle, MTK:lle siitä menee noin 5-10 %. MTK:n jäsenmaksulla yhdistys saa käyttöönsä MTK:n edunvalvonta-, viestintä ja asiantuntijapalvelut, sekä esim. pääsee mu- tiin. Jäsenmaksutuloilla MTK taas tuottaa nämä metsäedunvalvonnan palvelut. Lisäksi Metsänomistajat -jäsenkortti oikeuttaa käyttämään myös MTK:n lukuisia jäsenetuja. MAKSUTONTA NEUVONTAA hoitoon ja -käyttöön liittyviin kysymyksiin tuntijamme kanssa noista ja puumarkkinatilanteesta Metsänomistajat LAADUKKAAT METSÄPALVELUT JÄSENHINTAAN tometsurit tienrakennus vertailu, puunkorjuupalvelu polvenvaihdospalvelu MUUT JÄSENPALVELUT - ja Maaseudun Tulevaisuuden metsänomistajanumero 4 kertaa vuodessa tapahtumia sekä metsätaitokilpailuja ympäristö- ja kaava-asioita, joilla voi olla suoraa tai välillistä vaikutusta metsäsi käyttöön YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN TARJOAMAT JÄSENEDUT ketti.

8 Metsän SAVOTTA ON TÄYDEN PALVELUN METSÄTALO Metsänhoitoyhdistys Savotan Metsäasiantuntijat palveluksessasi HALLINTO METSÄSUUNNITTELU JA TILA-ARVIOT Rauno Karppinen toiminnanjohtaja Iisalmi p. 044 721 3117 Jukka Haataja Lapinlahti p. 0400 172 274 Paula Ruotsalainen toimistonhoitaja Iisalmi p. 044 721 3111 Hanna Makkonen toimistonhoitaja Vieremä p. 044 721 3161 Henri Väänänen Koillis-Savo p. 0400 203 363 Anna Nousiainen Pielavesi p. 050 4011 411 Antti Mehtätalo Ylä-Savo p. 0440 359 432 Mari Repo Iisalmi ja Lapinlahti Marko Smolander Koillis-Savo p. 050 389 8229 METSÄOMAISUUDEN HALLINTAPALVELUT METSÄTIET JA -OJAT METSO -HANKKEET Jouni Peltonen Iisalmi, Lapinlahti, Pielavesi (toimisto), Sonkajärvi, Vieremä p. 0400 371 106 Sinikka Voutilainen LKV Juankoski, Kaavi, Nilsiä (toimisto), Varpaisjärvi p. 040 720 1114 Rauno Karppinen toiminnanjohtaja Iisalmi p. 044 721 3117 Jaakko Heikkinen p. 044 721 3148 Marko Mustonen p. 044 721 3145 METSÄNHOITO- JA KORJUUPALVELUN TOTEUTUS ENERGIA- PUUHANKE Minna Karppinen, korjuupalveluvastaava Lapinlahti p. 044 582 2510 Aki Kärkkäinen Koillis-Savo p. 050 599 9823 Sami Hoffren Pielavesi p. 040 1798 004 Juha Väisänen asiantuntija Iisalmi p. 0500 433 946 Antti Komulainen Ylä-Savo p. 044 721 3116 Jarmo Nousiainen Lapinlahti ja Varpaisjärvi p. 040 525 5726 Janne Makkonen Ylä-Savo p. 044 721 3144 Metsänhoitoyhdistys on jäsentensä oma palveluyritys.

Metsän 9 Metsäasiantuntijat Puukauppa- ja metsänhoitoasioissa ota yhteyttä alueesi an IISALMI SONKAJÄRVI VIEREMÄ Alue 1. Leena Kukkonen p. 044 721 3165 Alue 2. Juha Kiiskinen p. 044 721 3115 Alue 3. Jarkko Ronkainen p. 044 721 3113 Alue 4. Marko Mustonen p. 044 721 3145 Alue 5. Veijo Pursiainen p. 044 721 3146 Alue 6. Jaakko Heikkinen p. 044 721 3148 Alue 7. Antti Komulainen p. 044 721 3116 Alue 8. Vesa Ahola p. 044 721 3163 NILSIÄ KAAVI JUANKOSKI VARPAISJÄRVI Alue 9. Veli Matti Komu p. 0400 174 027 Alue 10. Pekka Launonen p. 040 727 4617 Alue 22. Antti-Jussi Väänänen p. 0400 174 025 Alue 12. Jukka Hintikka p. 0400 208 472 Alue 13. Kirsi Tahvanainen p. 0400 190 214 Alue 14. Pekka Varis p. 0400 174 028 Alue 15. Juha Kekäläinen p. 040 567 9035 Alue 16. Antti Bovellan p. 040 519 3937 Alue 11. Aripekka Kärnä p. 0400 378 814 PIELAVESI LAPINLAHTI Olemme lähellä Sinua ja metsääsi! Tervetuloa poikkeamaan toimistoillamme. Meiltä saat ajankohtaista tietoa puukaupasta sekä apua metsäsi hoitamiseen. Me palvelemme! Alue 17. p. 0400 299 855 Alue 18. Saara Koskinen p. 0400 378 819 Alue 19. Kirsti Koukkari p. 0400 123 459 Alue 20. Mikko Heikkinen p. 044 582 2520 mikkoj.heikkinen @mhy.fi Alue 21. Toni Haapakorpi p. 0400 330 678 IISALMEN TOIMISTO Päiviönkatu 22, 74100 IISALMI p. 044 721 3111 JUANKOSKEN TOIMISTO Lapinpaadentie 8 73500 JUANKOSKI KAAVIN TOIMISTO Liiketie 2 73600 KAAVI HUOM! Uusi osoite! LAPINLAHDEN TOIMISTO Juustolantie 7 73100 LAPINLAHTI NILSIÄN TOIMISTO Laitisenmäentie 11 73300 NILSIÄ p. 0400 265 579 PIELAVEDEN TOIMISTO Puistotie 23 72400 PIELAVESI SONKAJÄRVEN TOIMISTO Käyntios. Koulutie 7 Postios. Kyröntie 4 74300 SONKAJÄRVI p. 044 721 3111 VARPAISJÄRVEN TOIMISTO Kauppatie 26 73200 VARPAISJÄRVI VIEREMÄN TOIMISTO Ponssentie 1, 74200 VIEREMÄ p. 044 721 3161 Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@mhy.fi www.mhy.fi/savotta Tilaa uutiskirje osoitteesta www.mhy.fi/savotta/uutiset

10 Metsän Mhy Savotan puunkorjuupalvelu JUANKOSKI, Akonvesi Hyppyrimäentien varrella 1,335 ha Kuvaslammen rannalla. Tilalla hirsinen saunamökki 20 m2, rakennusoikeutta vielä reilusti jäljellä varsinaista vapaa-ajan asuntoa varten. Vain 5 km Juankosken keskustasta omalle piilopaikalle! Hinta 45.000. KAAVI, Karsikkovaara, 24,97 ha, Kaatrasentien halkoma tila Saarijärven rannalla. Puusto n. 1050 m3. Nuorta metsää rehevällä kasvupohjalla, ei suota. Hyvä sijoitus, puusto hyvässä kasvussa. Yksi rantarakennuspaikka, rannan suunta kaakko/etelä. Hp. 80.000. Sinikka Voutilainen, LKV puh. 0400 265 579 tai 040 720 1114 JUANKOSKI, Pelonniemi 20,79 ha Nilsiäntien varrella 7 km Juankoskelta. Puusto n. 1420 m3. Hyvä kasvupohja, hoitotöitä. Tarjoukset viim. 1.10. Hp. 44.000. takauppana metsänomistajan lukuun. Me huolehdimme puunkorjuusta ja puutavaran välityksestä ostajille. Saat meiltä yhden tarjouksen lisää puukauppasi vertailuun. puutavaralajit ja optimoimme tukkirunkojen katkonnan. nettyä energiapuukohteet ja pienet leimikot, jotka eivät yksittäin kiinnosta puunostajia. tavat korjuutyön. Myös metsurihakkuu onnistuu. minen parhaalla mahdollisella tavalla. 3 vuodessa, pääosin ensiharvennuksia, harvennuksia ja energiapuuleimikoita. Keitele Forest, Pölkky, Kuhmo, HASA, Metsä Group, Stora Enso, Harvestia, OK-YHTIÖT, Kaskihake, Iivari Mononen, Koskitukki ja UPM. Kysy tarjous ja lisätietoja alueesi korjuupalvelun asiantuntijalta: Minna Karppinen, korjuupalveluvastaava, Jarmo Nousiainen, Lapinlahti ja Varpaisjärvi Aki Kärkkäinen, Koillis-Savo Antti Komulainen, Iisalmi Janne Makkonen, Sonkajärvi ja Vieremä PIELAVESI, Niemisjärvi, Kopero 1:3 ma, noin 28,3 ha. Hyvä suorakaiteen muotoinen tila Kiuruveden rajan pinnassa. Tilasta lohkotaan rakennusten ympäriltä noin 1,8 ha pois. Puusto on pääosin varttuneissa ja uudistuskypsissä metsissä. Leimikon tekoon pääsee vaikka heti. Tutustu ja tarjoa! Hintapyyntö 65.000 /tarjous. IISALMI, Jokela, Näreharju 1:15 8,1 ha Hyväpuustoinen pientila Iisalmen itäpuolella. Tilalle on mahdollista tehdä leimikko vaikka heti. Puusto on pääosin nuorissa ja varttuneissa kasvatusmetsissä. Erinomaiset tieyhteydet. Lisäksi tilalla on osuus Huttulan osakaskuntaan ja yhteiseen sorapalstaan. Hintapyyntö 35.000 /tarjous. SONKAJÄRVI, Lakkamaa 4:22 36,9ha. Kohde sijaitsee Sonkajärven itäpuolella Jyrkällä. Tilan metsät ovat joko taimikoita tai vanhoja metsiä. Taimikot ovat pääosin hoidettuja. Tilalla olevat suot ovat matalaturpeisia ja ojat kunnossa. Tieyhteydet hyvät, sillä tilan pitkää rajaa pitkin on 14 m leveä Pitkän metsätie. Tähän kannattaa ehdottomasti tutustua! Hintapyyntö 85.000 /tarjous. Tarjoukset 10.10. mennessä. Tilakauppa on käynyt hyvin. Erityisesti kysyttyjä alueita on Lapinlahti ja Nilsiän Murtolahti. Kauppa käy vielä ennen talven tuloa. SONKAJÄRVI, Hernejärvi, Jokihaara 1:27 ja Kuusela 1:52 14,9 ha. Kohde sijaitsee Sonkajärven itäpuolella Rautavaaran tien varressa kahden joen (Nurmijoki ja Luomajoki) yhtymäkohdassa. Joen varrella puusto on tosi kookasta ja hyvännäköistä. Maisema on rannalla hieno vaikka vapaa-ajanviettopaikan rakentamiseksi. Tilan kaikki taimikot ovat hoidettuja ja suurin osa niistä lähestyy jo nuorta kasvatusmetsää. Jokihaaran tilalla paljon rakennuksia, jotka eivät kuitenkaan ole hyvässä kunnossa. Tilalla on kaksi sähköliittymää ja vesi tulee lähdepumppaamosta päärakennukseen. Tässäpä kohde, johon kannattaa ehdottomasti tutustua ja tarjota! Hintapyyntö vain 52.000 / tarjous. SONKAJÄRVI, Sukeva, Kalevanniemi 1 10,8ha. Pienehkö tila, joka sijaitsee Sonkajärvellä Sukevan kylässä. Puusto on varttuneissa kasvatusmetsissä ja uudistuskypsissä metsissä, joten leimikon tekoon pääsee vaikka heti. Tieoikeus kunnossa, vaikka tie ei olekaan kovin hyvä. Käy ihmeessä katsomassa ja tarjoa! Hintapyyntö 27.000 euroa/tarjous. Tarjoukset 10.10. mennessä. Jouni Peltonen, puh. 0400 371 106 Lehden valmistumisen aikana on mahdollisesti tullut lisää tiloja myyntiin. Käy tarkastamassa tilanne netistä www.metsatilat.fi Paikallista asiantuntemusta mutta valtakunnalliset markkinat. Esitetiedot: www.metsatilat.fi/jarvisuomi Savilahdenkatu 5-7, 50100 Mikkeli etunimi.sukunimi@metsatilat.fi Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa ESITTELYSSÄ YHTEISTYÖKUMPPANIMME: Minne pylväitä ostetaan? Pohjoiskarjalainen perheyritys Iivari Mononen Oy on yli 60-vuotisen toimintansa aikana kasvanut pienestä kenttäsirkkelistä kansainväliseksi yrityskonserniksi ja yhdeksi Euroopan johtavista pylvästoimittajista, joka on vienyt suomalaista puuta yli 50 maahan. Puupylväät ovat yrityksen tärkein vientituote. Vaikka pylväiden raakaaine on pysynyt samanlaisena aikojen alusta saakka, pylvästeollisuus ja itse puupylväät lopputuotteena kehittyvät koko ajan. Suoja-aineita ja kyllästysprosessia kehitetään jatkuvasti ja pylväiden ympäristövaikutuksia huomioidaan entistä enemmän koko niiden elinkaaren ajan. Ympäristöasioiden kokonaisvaltainen huomioiminen ja puuraaka-aineen alkuperän tunteminen ovat niin koti- kuin ulkomailla keskeisiä myyntiargumentteja, kertoo liiketoimintajohtaja Petri Rajasuo. LIIKETOIMINNAN PERUSTA ON METSÄSSÄ Pääosassa on silti tulevaisuudessakin itse puupylväs; hitaasti pohjoisen oloissa lujaksi kasvanut, tiheäsyinen, suora ja terveoksainen mänty. Iivari Mononen Oy ostaa vuosittain n. 150 000 m³ mäntytukkivaltaisia leimikoita Pohjois-Karjalassa, Savossa sekä Kainuussa. Puunhankinnasta vastaavat yrityksen omat hankintaesimiehet, jotka valitsevat pylväiksi jalostettavat puut yksitellen. Pylväsaihioksi kelpaavan puun tärkeimpiä laatuvaatimuksia ovat puun suoruus ja pituus. Pylväsaihioissa sallitaan pientä yhdensuuntaista lenkoutta, mutta monivääryyttä ja jyrkkiä mutkia ei sallita. Pylväsaihiot luokitellaan 1,5 m:n korkeudesta mitatun kuorettoman läpimitan mukaan. Pituus vaihtelee 8 metrin ja 24 metrin välillä markkinatilanteen mukaisesti. Muita merkittäviä laatuvaatimuksia ovat korot, jotka eivät saa olla yli 2 cm syviä, sekä tautivapaus esim. sienet ja tervatauti, joita ei sallita. Yleensä mäntytukkivaltainen leimikko tarvitsee pylväsmiehen silmäyksen, jolloin selviää, onko leimikolla pylväsaihioiksi kelpaavia mäntyrunkoja riittävästi, Rajasuo vinkkaa. Hankinta- tai korjuuesimiehet käyvät metsässä merkkaamassa pylväiksi sopivat puut ja merkitsevät pylvään pituuden kappalekohtaisesti ennen hakkuun aloittamista. Iivari Mononen Oy:llä on vakituiset korjuuketjut käytössä puunkorjuussa ja maantiekuljetus hoidetaan tarkoitukseen erityisesti rakennetulla pylväsautoilla.

Metsän 11 Soidensuojelun täydennysohjelma tähtää 100 000 hehtaarin lisäsuojeluun Ohjelmaan ehdotettavat suot ovat tiedossa syyskuun lopulla, jonka jälkeen ohjelmaan valittujen soiden maanomistajille tiedotetaan asiasta. Loka-marraskuussa maanomistajilla on tilaisuus lausua oma mielipiteensä suojelualueen valinnasta ja siihen liittyvistä rajauksista. Koska varsinainen kuulemisaika on melko lyhyt, on hyvä pyytää ELY-keskuksesta kartoitustiedot heti, kun maastokartoitus on tehty. Näin on enemmän aikaa tutustua perusteisiin ja miettiä mitkä ovat omalta kohdalta ne tärkeät asiat, joista mahdollisesti haluaa lausua, jos kohde valitaan suojeluun. Lausuntojen teossa voi pyytää apua metsänhoitoyhdistyksestä. Minkälaisia soita - luontoarvoiltaan valtakunnallisesti merkittäviä soita - suurin osa suojeluun tulevista soista on yksityisten omistamia Suojelusopimukset Suojelu pyritään toteuttamaan lähtökohtaisesti vapaaehtoisin keinoin. Soidensuojeluohjelmassa suojelu on kuitenkin aina pysyvää. Sopimuksen vaihtoehdot 1) kauppa on käytännössä tilakauppa valtion kanssa. Tällöin maanomistaja myy koko suokohteensa valtiolle ja korvausta maksetaan puuston ja pinta-alan mukaan 2) yksityinen suojelualue on muuten sama, mutta maapohja jää maanomistajalle, eikä siitä makseta 3) maanvaihdossa maanomistaja ei saa rahaa vaan arvoltaan vastaavan määrän esimerkiksi talousmetsää korvaukseksi. Valtiolla on vain joissain tapauksissa tarjota vaihtomaita. Korvauksen taso Korvaus määritellään pääosin puuston arvojen perusteella. Avosoilla korvaukset saattavat olla nimellisiä ja erittäin alhaisia. Turvearvo korvataan, mikäli kohteelle myönnettäisiin ympäristölupa turpeen nostolle. Korvauksista voi neuvotella ELY-keskusten kanssa. Kaikissa sopimusmuodoissa maanomistajan saama korvaus on aina verovapaata. Käytäntö Käytännössä suojelu toteutetaan maanomistajan vastustuksesta huolimatta. Suojelurajausten ulkopuoliseen maankäyttöön suojeluohjelmalla ei ole vaikutusta. Tämä on luvattu ympäristöministeriöstä ja ELY-keskuksista moneen otteeseen. Ei ojitusta, ei hakkuuta Suojelu tulee heti voimaan valtioneuvoston päätöksellä 2015 alkuvuodesta. Ohjelmaan valituilla soilla toimenpidekielto astuu voimaan heti valtioneuvoston päätöksen jälkeen. Aikataulu ELY-keskukset kartoittivat soita 2013-2014. Tästä maastoinventoinnista lähetettiin kirjeet kaikille maanomistajille, kenen mailla työtä tehtiin. Lokakuun alkuun mennessä valitaan jatkoon eli kuulemisvaiheeseen valittavat suot. Maanomistajat saavat tämän jälkeen uudet kirjeet, joissa selviää onko hänen kohteensa mukana vai ei. Mielipiteet esiin 2014 Loka-marraskuussa 2014 maanomistajilla on mahdollisuus kertoa oma mielipiteensä suojelualueiden valinnoista ja rajauksista. Tällöin tulee olla tarkkana ja kertoa selkeästi, mitä mieltä suojelusta itse on. Tilaisuudet Metsänhoitoyhdistykset ja Metsänomistajaliitto Järvi-Suomi pyrkivät järjestämään infotilaisuuksia kuulemisvaiheen aikana. Seuraa viestintää mm. metsänhoitoyhdistysten uutiskirjeissä ja nettisivuilla. ELY-keskuksen kartoitukset Lisätietoja omasta kohteesta voi kysyä Pohjois-Savon ELY -keskuksesta: Antti Lammi, p. 0295 026 819, antti.lammi(at) Puukauppa kannattaa aina kilpailuttaa. Ota yhteyttä metsänhoitoyhdistykseesi. MITÄ LAINHUUDATUS TARKOITTAA JA MILLOIN SITÄ TARVITAAN? Lainhuudatus tarkoittaa kiinteistön omistusoikeuden kirjaamista julkiseen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Henkilöä, jolla on lainhuuto kiinteistöön, pidetään yleensä omistajana. Sivullinen, esimerkiksi ostaja, voi luottaa omistajaolettamaan, ellei hänellä ole muutoin aihetta epäillä merkinnän ajantasaisuutta. Lainhuuto voi suojata omistajaa esimerkiksi edellisen omistajan velkojilta. Jokainen on velvollinen hakemaan kiinteistön taikka sen määräosan tai määräalan saannolleen lainhuudon yleensä kuuden kuukauden kuluessa. Jos omistusoikeus kiinteistöön on saatu perintönä, testamentilla tai osituksessa, määräaika lasketaan siitä, kun perinnönjako, testamentti tai ositus on saanut lainvoiman. Kiinteistön ostohinnasta on maksettava varainsiirtoveroa 4 % vastikkeen määrästä. Tämä koskee myös esimerkiksi perinnönjakoa, jossa kiinteistö saadaan osaksi perintönä ja osaksi maksetaan omista varoista sisarusten osuutta pois. Vero on maksettava kuuden kuukauden kuluessa. Jos veron maksu ja/tai lainhuutohakemus myöhästyy päivänkin, varainsiirtoveroa korotetaan 20 % joka puolen vuoden päästä. Vero voi enimmillään olla kaksinkertainen. Harvemmin käytetty sanktio lainhuudatuksen laiminlyönnille on maanmittauslaitoksen kehotus lainhuudon hakemiseen ja uhkasakon määrääminen, jos hakemusta ei Metsävarallisuuden asiantuntija toimiteta annettuun päivään mennessä. Perintönä, testamentilla tai lahjana saatujen kiinteistöjen lainhuudatus laahaa usein pahasti jäljessä. Viimeistään silloin, kun tila halutaan kiinnittää velan vakuudeksi tai myydä, joudutaan selvittämään asiakirjoista nykyisen omistajan omistusoikeus. Vanhojen perukirjojen, ositussopimusten ja muiden asiakirjojen etsiminen saattaa olla työlästä, koska silloin helposti mennään vuosikymmeniä ajassa taaksepäin. Yleensä asiakirjat pystytään jäljittämään esimerkiksi verottajalta tai maakunta-arkistosta. Tästä aiheutuu kuitenkin paitsi vaivaa, myös kustannuksia. Mitä nopeammin lainhuuto hoidetaan ajantasalle, sitä helpompaa se on. PALVELUKSESSANNE LAINHUUTOA HAKIESSA Rauno Karppinen p. 044 721 3117 Iisalmi, Sonkajärvi, Vieremä Minna Karppinen p. 044 582 2510 Lapinlahti Jouni Peltonen p. 0400 371 106 Pielavesi Sinikka Voutilainen p. 0400 265 579 Kaavi, Juankoski, Nilsiä, Varpaisjärvi

12 Metsän Mhy Savotan luottamushenkilöistä esittelyvuorossa on hallituksen jäsen Jari Bunda. Pielavetinen maanviljelijä Jari Bunda on neljättä kauttaan mhyluottamustehtävissä. Takana on kolme kautta Mhy Pielaveden hallinnossa ja kohta kaksi vuotta Mhy Savotan hallituksessa. Hän on myös jäsen MTK:n metsävaltuuskunnassa. Bundan maatila Pielaveden Säviäntaipaleella on keskittynyt naudanlihantuotantoon. Puoliso käy tilan ulkopuolella töissä. Tilan metsissä omin voimin tehdään taimikonhoitotöitä ja nuoren metsän kunnostusta sekä polttopuita. Jari painottaa metsänhoitoyhdistyksen roolia metsänomistajan edunvalvojana. Metsänhoitoyhdistys on ainoa toimija, joka on oikeasti metsänomistajan asialla. Mitä enemmän jäseniä metsänhoitoyhdistyksellä on, sitä enemmän on painoarvoa edunvalvonnassa niin kotimaassa kuin Euroopan tasolla. Metsänhoitoyhdistyksen toinen erittäin tärkeä tehtävä on puukaupassa - leimikon teko, kilpailutus, katkonnan ja korjuun valvonta. Itselläni on viime aikoina yhdistykseen ollut asiaa myös metsäsuunnitelman ja taimitilausten myötä, Jari kertoo. Jos vain osaa pyytää palveluja ja neuvoja, niin kaikkeen löytyy apua metsänhoitoyhdistyksestä. Kannattaa käyttää hyväksi oman metsänhoitoyhdistyksen ammattitaitoista väkeä ja yhdistyksen tarjoamia palveluja ja edunvalvontaa. Kunhan puukauppa taas pian virkistyisi ja metsänomistaja saisi puulleen oikean hinnan, Jari Bunda toivoo. METSÄMIEHET VIETNAMISTA SAVOTAN VIERAANA Mhy Savotan kummihankkeen vietnamilaiset kumppanit vierailivat syyskuun alussa Pohjois-Savossa. Vieraat tutustuivat Juha ja Marja- Riitta Kettusen taimitarhaan Juankosken Viitaniemessä. Metsäpuiden lisäksi taimitarha tuottaa myös vihanneksia; pääasiassa tomaatteja. NYT ON TAIMIKOIDEN HEINÄÄMISEN JA RAIVAAMISEN AIKA TEHOJÄTKÄ HALAAMME PUUTA - ARVOSTAMME METSÄÄ Pielaveden maatalousnaiset osallistuivat Puun halauksen SM-tapahtumaan Impin-päivänä 11.6.2014. Kohteena oli Ylä-Savon Seurakuntayhtymän omistama, Metso-suojelualueeksi tänä vuonna siirtynyt, vanha kuusikko Laukkalan kirkon läheisyydessä. Tapahtuman metsällisestä osuudesta vastasi Mhy Savotan metsäsuunnittelija Anna Nousiainen. Puun halauksen SM-urakan lisäksi tapahtumaan kuului kuusenkerkkäjuomaa, käpykakkukahvit sekä kävynheittokisa. Kuvassa halausennätystä tekemässä Helena Kekkonen. SAVOTAN SANNIT MATKALLA POHJOISESSA Mhy Savotta järjesti 3.9. yhteistyössä Usewoodin ja metsäntutkimuslaitoksen kanssa koneellisen taimikonhoitonäytöksen Iisalmen Peltomäessä. Kohteella oli Tehojätkä -kone varustettuna taimikonperkauspäällä. Paikalla vieraili kymmeniä taimikonhoidosta kiinnostuneita metsänomistajia mukavassa alkusyksyn säässä. Mhy Savotta ja MTK Pielavesi järjestivät Pielavedellä jo perinteeksi muotoutuneet naisten syysretkeilyn elokuun viimeisenä viikonloppuna. Savotan Sannit matkalla pohjoiseen nimellä toteutettu retkeily keräsi linja-autollisen naisia pääasiassa Pielavedeltä. Tutustumiskohteina olivat mm. PRT Wood ja Jukka-talot Pyhännällä, Metsämuseo ja tiedekeskus Pilke Rovaniemellä, vierailu lappilaisessa robottinavetassa ja porotilalla, ametistien louhintaa Luostolla sekä huipennuksena illanvietto Hotelli Samperin Savotassa Savukoskella. Ennen lumien tuloa on hyvä aika tarkastaa viljelytaimikoiden kunto. mekaanisesti esim. tehoheinäimellä tai raivaussahalla istutuksesta edelleen Kemera varoja tai alkusyksyllä, varttuneet metsiköt voi hoitaa syksyllä tai jopa talvella metsien hoitohankkeita: ota yhteys amme! neuvojalle Kemera-tuen hakemista varten. Tapahtumakalenteri Pekka Sirviön säätiön metsäpäivä Iisalmen Hernejärvellä, Hernejärventie 1488, noin 4 km Madesalmen kaupalta Paisuaan päin. Mhy Savotan edustaja esittelee havaintometsän kohteita. Tarjolla nuotiomakkaraa ja kahvia. avoimet ovet klo 9-13. Päivän aikana tietoiskuja ajankohtaisista asioista ja kahvitarjoilu. (katso ilmoitus takakannessa) Tiedot tulevista tapahtumistamme löydät myös Facebook-sivultamme Tervetuloa!

Metsän 13 Lannoittajan ruskaretki Metsässä katse kannattaa kohdistaa puiden latvuksiin. Monilatvaisuus, keltainen väri neulasissa sekä harsuuntuminen ovat merkkejä ravinnehäiriöstä. Anna Nousiainen aloitti maaliskuussa metsäsuunnittelijana Pielaveden kunnan alueella. Anna on 34-vuotias metsätalousinsinööri (AMK), valmistunut Pieksämäen Nikkarilasta vuonna 2003. Pielaveden metsät ja maastot ovat Annalle tuttuja jo ennestään, valmistuttuaan hän toimi suunnittelijana silloisessa Pielaveden mhy:ssä. Olen tehnyt paluun jäljilleni sekä ammatillisessa mielessä että ihan kirjaimellisesti. Kuluneen kesän aikana on tullut käytyä usealla sellaisella tilalla, johon olen tehnyt suunnitelman jo kymmenen vuotta sitten. Hauska on ollut huomata, kuinka näkymät muuttuvat vuosien kuluessa. Työhistoriaan mahtuu muutakin kuin metsäalaa, Anna oli välillä töissä myös konepajapuolella. Oppisopimuksella suoritettu levyseppähitsaajan tutkinto johti hallin savuista toimiston puolelle konepiirustusten ääreen. Anna perheineen asuu Pielavedellä. Vapaa-aika kuluu pitkälti liikunnallisten harrastusten parissa: zumba, jumppa ja juoksu pitävät huolen siitä, että kunto kestää taivaltaa päivät metsässä. Metsäsuunnittelu on hivenen muuttunut kymmenen vuoden aikana. Metsästä kerätään samoja tietoja edelleen, mutta nyt apuna on maastomikro eli metsäkelpoinen kannettava tietokone, johon mittaustiedot ja muut havainnot syötetään suoraan. Myös kuviokarttaa pystyy muokkaamaan metsässä. Metsäsuunnittelijan ihmiskontaktit ovat työpäivän aikana melko vähäiset. Tietyllä tapaa tämä työ sopii tämmöiselle, joka ei mitenkään yltiösosiaalinen ole. Toisaalta on mukavaa vaihtelua, jos metsänomistaja haluaa joskus mukaan lähteä. Etenkin, jos tienoilla on havaintoja karhuista tai susista, Anna iskee silmää. Syksyllä monen polku johtaa metsään harrastusten ja töiden merkeissä. Talveen on vielä aikaa, joten nyt kasvukauden päättyessä on oiva aika tutkia metsäretkellä oman palstan metsien kuntoa ja lannoitustarvetta. Kelien kylmetessä kannattaa suunnata erityisesti soille ja viljaville kangasmaille metsiin joissa fosforin, kaliumin ja boorin puutokset yleisimmin rajoittavat kasvua. KATSE TURPEESEEN Suolla latvusten heikko kunto on ilmeisin silminnähtävä oire fosforin ja kaliumin puutoksista kasvualustassa. Lyhyet neulaset ja vuosikasvut kielivät fosforin vähyydestä. Vakavassa fosforinvajauksessa edellisten vuosien neulasista on muistona enää kaljuja oksanrankoja. Jos vanhat neulaset ovat tallella, mutta niiden kärjet ovat syksyllä keltaisia tai ruskettuneita, on syynä kaliumin puute. Siitä saa helposti havaintoja tarkkailemalla talveen valmistautuvia alikasvoskuusia. Kaliumintuskassa niiden vanhat neulaset kellertyvät kilpaa ruskan kanssa. Kitulias suometsä voi olla palstan paras nurkkaus, jos sen maapohjassa on riittävästi puuntuotokselle tärkeää typpeä. Typpirikkaan paikan tunnistaa nopeasti kumartumalla turpeen puoleen. Analyysi on helppo: purista ja katso. Hyvin maatuneessa turpeessa typpeä on runsaasti, heikosti maatuneessa vähän. Havaintoja voi täydentää keräämällä neulasnäytteen. Näytteen voi kerätä ja lähettää tutkittavaksi jo lokakuussa, jolloin tuloksen ehtii saada eteensä hyvissä ajoin ennen talven tuhkalannoituksia. Ravinnetilan korjaus onnistuu tehokkaimmin tuhkalannoitteella. Kun korjataan fosforin ja kaliumin niukkuudet ja maapohjan mikrobitoiminta kiihtyy, vapautuu turpeen typpi entistä paremmin puuston käyttöön. Lyhyet neulaset ja vuosikasvaimet kielivät fosforin vähyydestä PARAS VAHINKO Boorin vähyys kurittaa puita sekä soilla että kangasmailla. Puutostilan kourissa elävän puun kärkisilmut kuolevat samalla kun syntyy lukuisia sivusilmuja. Kilpailevien latvojen sekasorrossa puuaineen laatu kärsii sahuria ja kukkaroa ajatellen peruuttamattomasti. Boorin vähyys verottaa myös puiden kykyä hyödyntää metsämaan typpeä. Tilanteen korjaaminen boorilannoitteella suoristaa latvan ja tuo bonuksena lisämotteja typen virratessa kasvuun entistä paremmin. Merkkejä boorinpuutoksesta on hyvä etsiä viljavilta kuusta kasvavilta mailta, metsitetyiltä pelloilta ja soilta. Leveät, haaroittuneet ja pensastuneet latvat ovat usein pettämätön merkki ongelmasta. Oireita ei kannata odottaa, siksi viheliäisestä vaivasta on kysymys. Metsän ollessa vanhaa kaskimaata, laidunta tai peltoa kannattaa boorilannoitus tehdä jo metsää uudistettaessa. Jos neulasnäytteen tulokset boorin osalta kallistuvat tyydyttäväksi tai sitä heikommaksi on lannoitus järkevää myös hakkuualalla, josta on korjattu energiaksi latvusmassa ja kannot. Paras vahinko on se, jota ei koskaan tapahdu. Heikki Suvanto, FA Forest Oy Anna Nousiainen luovuttaa Pielaveden kunnan metsätaloussuunnitelman. Kuvassa Juha Vainikainen (vas.) kunnan tekniseltä osastolta ja teknisen lautakunnan pj Jari Bunda. Miltäs se minun metsäni näyttikään? metsänhoitoyhdistyksen jäsenelle maksuton palvelu. Selvitä yhdessä Mhy Savotan asiantuntijan kanssa,

14 Metsän Metsänomistajan kynästä AKATEEMISEN PIHAMIEHEN METSÄ Olemme työkaverini kanssa luoneet itsellemme luonnehdinnan akateeminen pihamies. Olemme molemmat maalta kotoisin, käyneet runsaasti kouluja ja teemme siistiä sisätyötä kipsilevykonttoreissa. Mutta kaupunkilaisella kotipihallamme tykkäämme näprätä, rakennella ja korjailla koneita. Akateemisen pihamiehen tuntomerkkeihin kuuluu useita akkuporakoneita, kohtuuttoman laadukas hylsysarja ja muitakin työkaluja pienen pajan tarpeisiin. Ja tietenkin, akateemisella pihamiehellä on kaksi mottorisahaa ja kytö metsätöihin. En tiedä parempaa hyötyliikuntaa kuin polttopuiden teko tuulenkaadoista, pystyssä olevasta roskapuusta tai kuusikosta pois siivottavista koivuista. Perustelen puuhasteluani tietenkin myös taloudellisilla näkökohdilla. Saan ilmaista puuta rintamamiestalon uuniin ja vähintään kolme kertaa viikossa lämpiävän saunan kiukaan alle, ja metsäkin vain paranee. Olen solminut verkoston polttopuumetsiköistä. Lasten mummolassa Kymenlaaksossa on useita sopivan huonoja palstoja, joissa voi riehua vapaasti. Teen saunapuut ex-vaimolleni ja appivanhemmille ja kärrään omat klapini Helsinkiin. Naiskumppanillani on taas Hämeessä synkkäkuusikkoinen läntti, josta olen käynyt kaatamassa ja kantamassa tienvarteen mökillä poltettavaa. Autolla ajellessa huomaan katsovani himoiten harvennusmetsiköitä: Tuostapa saisi hyvin kaunista polttopuuta Nilsiässä minulla on perintöpalsta. Äiti-vainaa oli maatalon tytär, nuorimmasta päästä sisarussarjaa, ja sen ajan tapaan hänelle lohkaistiin pikkukaistale metsää. Minä synnyin rintamamiestaloon Outokummussa. Kasvoin tietoon, että lautatavara oli sahattu Halunan kuusista. Kehuna kerrottiin, että mökki oli tehty seitsentuumaiselle rungolle, järeämmin ja lämpimämmäksi kuin moni naapuri. LÄMMIN SE ON, EDELLEEN Samaa lämpöä on Nallelan palstalla, rinteessä, johon aurinko varaa hehkuaan. Akateemiselle pihamiehelle metsä on rauhan ja lohdun paikka. Mutta tuottaa se ahdistusta ja huoltakin. Harmittaa, kun en voi sieltä saakka hakea polttopuita. Ja taimikonhoito jää parin päivän puuhasteluksi. Joka kesä tuntuu että on pyörinyt samojen taimien ympärillä, vattua ja pihlajaa ja muuta pusikkoa nujertamassa. Pitkin hampain sovin nyt, että ammattimies käy tekemässä palstan siivoamisen loppuun. Akateemisen pihamiehen täytyy kestää se, että ammatti-ihminen joskus hymähtää amatöörin puuhastelulle. Ja vastaavasti, kehuksi täytyy tulkita, kun MHY Savotan mies lähettää viestiä ja tunnustaa että onhan siellä näköjään aloiteltu taimikonhoitoa Matti Rönkä, Helsingissä asuva toimittaja ja kirjailija Vuosittain riehuvat myrskyt aiheuttavat suurimman osan metsävahingoista. Muita metsätuhojen aiheuttajia ovat lumi, tuli, hyönteiset, tulva, sienitaudit ja eläimet. Metsä on arvokasta omaisuutta, jonka vakuutusturva on hyvä pitää kunnossa. SAVOTAN PUODIN SYKSY Savotan Puoti esittäytyi kesän aikana useammassa tapahtumassa. Olimme muun muassa Helsingin Rautatientorilla Meidän Metsä -tapahtumassa, missä tulimme esiin metsänhoitoyhdistysten yhteisenä verkkokauppana. Kauppa kävi mukavasti ja tunnettuus kasvoi. Pikkuhiljaa myös muut metsänhoitoyhdistykset ovat ottaneet Savotan Puodin omakseen. Kehitämme Puodin toimintaa tulevan talven aikana. Tuotevalikoimamme uudistuu ja tarjoamme uusia jäsenetuja. Osa jäsentarjouksistamme on kaikille metsänomistajille, mutta mukana tulee olemaan erikoisetuja Metsänhoitoyhdistys Savotan jäsenille. Haluaisimme myös tietää mitä tuotteita toivoisit Puodistamme löytyvän. Voit antaa palautetta Savotan Puodin yhteydenotto-välilehden kautta tai sähköpostilla Verkkokaupan alustaan on tarkoitus rakentaa myöhemmin myös keskustelufoorumi käyttäjäkokemusten keräämiseksi. Jukka Hintikka HIRVILAKKI, JOKA TÄYTTÄÄ UUDET VÄRIVAATIMUKSET. OIVALLISET VÄLINEET HEINÄÄMISEEN JA VESOMISEEN Tehoheinäimen uudistunut versio, jossa on kaksi terää laipan molemmissa reunoissa. Kevyt ja tehokas Raiva-veitsi. metsurin turvavarusteet kuten kypärät, hanskat ja viiltosuojahaalarit sekä sadevarusteita syksyn savotoille. Pakkaa eväät savotalle perinteiseen Savottareppuun ja nauti lämmin taukojuoma Savotta termoksesta. Nyt on aika hankkia Trico hirvikarkote (tuotetta saatavilla rajoitettu mää- - WWW.SAVOTANPUOTI.FI Moni metsätilanomistaja omistaa myös peltoa, mutta on vuokrannut pellot lähiseudun viljelijälle. Vuonna 2006 perustettiin tukioikeuksia, joiden perusteella viljelijä voi saada tukea viljelyksessä olevasta pellosta. Yleensä peltoja vuokrattaessa on vuokrasopimuksessa sovittu myös tilatukioikeuksista. Lisäksi tilatukien omistus- ja hallintaoikeuksien siirrosta on pitänyt ja pitää ilmoittaa tukioikeusrekisteriin. Metsänomistajan on helpointa tehdä tämä ottamalla yhteyttä kunnan maaseutuviranomaiseen, joka voi auttaa paperityössä. MIKÄ MUUTTUU? Tukioikeuksien omistusoikeutta ei enää vuonna 2015 voi siirtää henkilöille, jotka eivät ole aktiiviviljelijöitä. Jos vuokramaiden tukioikeuksien omistus on jo siirretty maanomistajalle tukioikeusrekisterissä, mitään ei tarvitse tehdä. Silloin on tehty tilapäinen hallinnanoikeudensiirto tukioikeusrekisterissä ja tukioikeudet palaavat automaattisesti maanomistajalle vuokrasopimuksen päätyttyä. Jos tukioikeuksien omistus on vuokralaisella ja se halutaan siirtää maanomistajalle, omistusoikeus on siirrettävä ennen vuoden loppua. Tukioikeuksien siirto voidaan tehdä vain silloin kun vuokrasopimus on katkolla. Jos tukioikeuksien omistus halutaan siirtää voimassa olevan vuokrasopimuksen aikana, on vuokrasopimus katkaistava vähintään yhdeksi yöksi. Tukioikeuksien omistusoikeuden siirto on tehtävä oikeilla lomakkeilla maaseutuviranomaisen luona viimeistään 31.12.2014. Sen jälkeen tukioikeuksien hallinta siirretään uuden vuokrasopimuksen mukaisesti vuokraviljelijälle vuokrasopimuksen ajaksi. Yksipuolisesti maanomistaja ei voi irtisanoa vuokrasopimusta, ellei sopimukseen ole kirjattu irtisanomisehtoa ja silloinkin pitää noudattaa laista tulleita irtisanomisaikoja. Maanomistajan pitää käydä vuokralaisen kanssa neuvottelut vuokrasopimuksen irtisanomisesta ja tukioikeuksien omistusoikeuden siirtämisestä. Maanomistaja voi esim. tarjota vuokralaiselle uutta pitempää sopimusta. SELVITÄ TUKIOIKEUKSIEN HALLINTATILANNE MAHDOLLISIMMAN PIAN Jos maanomistaja on aktiiviviljelijä, mitään ei tarvitse tehdä. Jos tukioikeuksien omistusoikeus on jo siirretty tukioikeusrekisterissä maanomistajalle, mitään ei tarvitse tehdä. Pelkkä tukioikeuksien siirtoa koskeva kohta sopimuksessa ei riitä siirtämään tukioikeuksia maanomistajalle. Tukioikeuksien omistus on pitänyt siirtää maanomistajalle myös tukioikeusrekisterissä. Jos tukioikeuksien omistusta ei ole siirretty maanomistajalle, hän voi vapaasti päättää, haluaako hän omistusoikeuden itselleen vai ei. Tämä tukipolitiikkauudistus on voimassa enintään noin 6 vuotta. Tukioikeuksien siirrot tehdään Maaseutuviraston lomakkeella 103B, jonka saat esim. kunnan maaseutuviranomaiselta. SYYS- OSTOKSET Savotan puoti METSÄNOMISTAJAN VERKKOKAUPPA Metsänhoito alkaa Savotasta MAATALOUDEN TUKIBYROKRATIA VOI KOSKETTAA MYÖS KAUPUNKILAISMETSÄNOMISTAJAA Lisätietoja: Lakimies Marica Twerin, MTK, puh. 020 413 2381

Metsän 15 Muutos perustuu metsänomistajien luottamukseen Uusi metsänhoitoyhdistyslaki astuu voimaan vuoden 2015 alussa muuttaen merkittävästi metsänhoitoyhdistyksen toiminnan lähtökohtia. Muutokselle on onneksi hyvät lähtökohdat. Lähivuodet muuttavat koko yhdistyksen työkulttuuria. Työkulttuuri eli tapa tehdä työtä on voimakkain toimintaa ohjaava tekijä. Vuosikymmenien aikana muotoutuneet halutut ja ei-toivotut, hyväksytyt ja ei-hyväksytyt, toimintatavat muuttuvat hitaasti. Tätä yhteistä ja osin myös toimihenkilöiden henkilökohtaista tapaa toimia on lähdettävä muuttamaan - säilyttäen kuitenkin toiminnan arvokkaat ja toimivat osat. Toivottavasti tämä yhdistyksessä alkanut muutos näkyy myös metsänomistajille. Muutoksen silmässä ovat metsänomistajat: palvelut on turvattava. Luottamus, asiakastuntemus ja palvelujen asiakkaalle tarkoituksenmukainen laatu ovat asiakastyön kovaa ydintä. Näistä parhaimmalla tasolla ovat metsänomistajien luottamus ja palvelujen laatu. Asiakastuntemusta, yhteydenpitoa ja jäsenten sitouttamista on ehdottomasti parannettava. LUOTTAMUS Kaikki metsällinen toiminta lähtee metsänomistajan luottamuksesta. Metsänomistajan on voitava luottaa palvelujen tuottajan haluun auttaa häntä tavoitteidensa saavuttamisessa. Tämä toiminnan perusta ei häviä muutoksessa. Metsänhoitoyhdistyksen omistuspohja ja omistajaohjaus eivät katoa, toimihenkilöiden metsällinen osaaminen ei katoa ja tuttu toimihenkilö ei katoa. ASIAKASTUNTEMUSTA ON PARANNETTAVA Muutoksessa jäsenistä huolehtiminen ja jäsenpalvelujen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Metsänomistaja huomaa muutoksen toivottavasti metsänhoitoyhdistyksen aktiivisuuden lisääntymisenä. Metsänhoitoyhdistys Savotta kehittää toimintaansa sellaiseksi, että toimihenkilöillä olisi yhä enemmän aikaa metsänomistajalle. Metsänomistajan yksilöllinen metsällinen polku nousee yhä tärkeämmäksi. Toimihenkilöiden on yhä tarkemmin tunnettava toimialueensa jäsenet sekä pidettävä jäseniin säännöllisesti yhteyttä. Entäpä jäsenyyden ulkopuolelle jättäytyvät metsänomistajat? Yhtäältä voidaan tuomita vapaamatkustajiksi ja kieltää kaikki yhdistyksen palvelut, toisaalta huomioida alueella metsää omistavina, apua tarvitsevina mahdollisina jäseninä. LAADUSTA ON PIDETTÄVÄ KIINNI Metsänhoitoyhdistys Savotan palvelujen laatu on perinteisesti ollut korkealla tasolla. Palveluja käyttäneiden metsänomistajien palaute on ollut asiakastyytyväisyysmittauksissa kiitettävää. Lähivuosina metsänhoitoyhdistyksien tavat tuottaa palveluja muuttuvat, mikä näkyy myös metsäomistajille. Metsäasiantuntijoiden tai -neuvojien toimenkuvissa ja organisaation toiminnassa näemme varmasti muutoksia, mikä on välttämätöntä laadun takaamiseksi myös tulevaisuudessa. Näissä muutoksissa on pidettävä pää kylmänä: metsällinen ammattitaito ja osaaminen eivät katoa, puhutaan enemminkin tavasta tehdä työtä. Ja pidettävä huolta laatua tuottavista ammattilaisista ja heidän jaksamisestaan. Tähän pyritään myös Pohjois-Savon yhteisellä Tekes rahoitteisella New Green Team hankkeella, jossa parannetaan metsähoitoyhdistyksien työskentelyedellytyksiä eli metsänomistajien palvelua. Pasi Pakkala, yliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu, Metsätalous Oman kylän miehiä ja naisia Maailma muuttuu mutta metsänhoitoyhdistys pysyy paikallisena. Meiltä saat ammattitaitoiset metsurit raivaamaan ja harventamaan taimikoita kasvukuntoon. Puunkorjuuyrittäjämme ovat luottaa. Ota meihin yhteyttä ja ja kysy mitä metsäsi kaipaa. MYRSKYSAVOTTA HELENAN JÄLKEEN Mhy:n tyytyväisiä asiakkaita Heinäkuun lopulla riehunut Helena-myrsky teki pahoja tuhoja laajoilla alueilla. Yksi myrskyn tuhosta kärsinyt metsänomistaja on Juha Korhonen Nilsiästä. Varttunutta kasvatusmetsää tuhoutui 11 hehtaarin alalta. Iso ala kuusi-mäntymetsää meni nurin 15 vuotta ennen hakkuukypsyyttä. Itkuhan siinä pääsi ja suunnitelmat meni uusiksi, Korhonen harmittelee. Korhonen otti samantien yhteyttä Metsänhoitoyhdistys Savotan Antti-Jussi Väänäseen, joka laittoi tuhojen korjaamisen välittömästi käyntiin. Savotan oma korjuupalvelu hoiti puunkorjuun. Puuta korjattiin kaikkiaan 1500 mottia. Saimme myrskysavotan valmiiksi 13. syyskuuta eli kuusi viikkoa tuhon jälkeen. Vaikka puiden korjuu saatiin nopeasti käyntiin ennen puiden pilaantumista, niin hakkuumenetyksiä tuli suuremmista korjuukustannuksista, vahingoittuneista puun osista ja tietenkin aikaistuneesta päätehakkuusta, Antti-Jussi Väänänen sanoo. Harmittaa, kun puita jouduttiin nyt jo korjaamaan, mutta puun korjuuseen olen tyytyväinen. Urakoitsija Marko Savolaisen kuljettajat ovat tehneet hyvää työtä, Korhonen kertoo. Uudistusala on iso ja omissa töissä on sesonki päällä, joten itse en ehdi istutustöihin. Metsänhoitoyhdistys saa hoitaa uuden metsän kasvuun, Korhonen tuumaa. Myrskytuhojen uudistamiseen on saatavissa myös valtion Kemera-tukea. Työhön tukea saa 20% kustannuksista kun metsänomistajalla on voimassaoleva metsäsuunnitelma. Taimille ja siemenille tuki on 100%. Juhan metsään on pyrkimys tehdä maanmuokkaus vielä tänä syksynä, jotta ensi keväänä pääsemme ajoissa istuttamaan uuden metsän alulleen, Väänänen kertoo. PAIKALLISTA ASIANTUNTEMUSTA JA PALVELUA METSÄNOMISTAJILLE SÄÄSTÖPANKKI OPTIASTA Asiantuntijamme auttavat sinua mm. Metsätulojen sijoittamisessa sekä säästämisessä Sukupolvenvaihdoksissa ja metsätilakaupoissa Rahoitusasioissa Kysy lisää! Metsänhoitoyhdistys Savotta p. 044 721 3111 metsänhoitoyhdistys SAVOTTA Tekemistä metsässä olisi, mutta tekijä puuttuu. Ei hätää. Ota yhteyttä Mhy Savottaan. IISALMI, Savonkatu 15, puh. 029 041 2500 LAPINLAHTI, Juhani Ahontie 2, puh. 029 041 2610 SONKAJÄRVI, Lyseotie 1, puh. 029 041 2570 VARPAISJÄRVI, Kauppatie 25, puh. 029 041 2580 VIEREMÄ, Ponssentie 2, puh. 029 041 2590 NILSIÄ, Nilsiäntie 71, puh. 029 041 2580 www.saastopankki.fi/optia * Puh.hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min

Metsän Metsänomistajat. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. VIELÄ EHDIT MUKAAN ARVONTAAN. Metsänomistajan syksy TEETÄ TAIMIKONHOITOA, VOITA PÄIVÄ KYLPYLÄSSÄ! Kaikkien taimikon varhaishoitoa, taimikonhoitoa ja nuoren metsän kunnostusta teettäneiden kesken arvotaan kylpyläpaketti (1vrk täysihoito). Arvontaan osallistuvat 1.5.-31.10. välisenä aikana Metsänhoitoyhdistys Savotan kanssa sovitut toimeksiannot. metsänhoitoyhdistys SAVOTTA KAIPAAKO METSÄSI LANNOITUSTA? Ensi kesänä tehtävien metsänlannoitusten suunnittelu ja valmistelu on jo täydessä vauhdissa. Ota yhteyttä omaan asi ja varmista oman lannoituskohteesi mukaan pääsy. metsänhoitoyhdistys SAVOTTA keimmillaan ja sieniä on runsaasti. Hanki sienikirja ja opettele käyttämään jotakin sinulle uutta sienituttavuutta. Pihlajanmarjoja on paljon, joten kannattaa kokeilla myös, mitä hyvää niistä saa. sässä värikkäillä vaatteilla, sillä hirvenmetsästys on alkanut. eli käydä tarkistamassa, etteivät taimet ole tukehtumassa heinään. Heinämaton ja talven lumitaakan alle prässääntynyt taimi on heikoilla seuraavan kasvukauden alkaessa. Heiniminen on helppoa hommaa polkemalla, haran avulla tai tehoheinäimellä tehtynä. Taitojen karttuessa voi kokeilla myös siimaleikkuria tai raivaussahaa. Tilaisuus Metsänomistajille Metsätaitajaksi? Metsäkeskuksen Metsästä energiaa -hanke ja Tiistaina 7.10.2014 Sonkajärvellä klo: 9.30-14.30. Kokoontuminen Kangaslammin koululle (Sonkakoskentie 205), paikan päälle on opastekyltit. Maastokohteet sijaitsevat hiihtokeskuksen lähimaastossa. Tilaisuudessa käymme läpi mm. - relaskoopin käyttöä ja puuston pohjapinta-alan määritystä - runkoluvun määrittämistä - puuston iän ja pituuden arvioimista - kasvupaikkaoppia - harvennusmallien tulkintaa Päivän aikana jokainen osallistuja suorittaa lyhyen tehtäväradan, jossa mitataan metsän arviointiin liittyviä taitoja! Ilmoittautua voi aamupäiväryhmään klo: 9.30-12.00 tai iltapäiväryhmään klo: 12.00-14.30. Ilmoittautuminen viimeistään ke 1.10.2014 klo: 16.00 mennessä: 050 305 4745 Tutustu meihin ja palveluihimme: kuva: puuntuottaja.com levat alueet muokataan mieluimmin syksyllä. Niukkaravinteiset maat äestetään, rehevämmät maat kannattaa käsitellä kaivurimuokkauksena. Vielä ehdit tilata muokkauksen omalta mhy:n lta! Samalla varmistetaan taimitilaus ja sovitaan istutustöistä. Meillä metsänhoitoyhdistyksessä tiedetään kuitenkin reaaliajassa, millaiset leimikot ovat kysytyimpiä ja paljonko puusta maksetaan. alkaa, kun maa on riittävästi routaantunut ja lumipeite suojaa maapohjaa urapainumilta. Lepovaiheessa otettu neulasnäyte kuvaa parhaiten puun todellista ravinnetilaa ja varmistaa oikean lannoitteen valinnan. Lannoitushankkeet kannattaa pistää vireille oman n kanssa hyvissä ajoin ennen maastokautta. ajoissa mhy:n n kanssa, näin varmistut hyvästä puukauppa-ajankohdasta ja varmistat metsänhoidossa materiaalien, konekaluston ja metsureiden saatavuuden. lee säilyttää kylmässä. Jäinen kuusi sulatetaan hitaasti ja puun tyven tulisi olla vedessä sulatuksen ajan. Kuusenhakijan on hyvä muistaa myös, ettei kuusta saa kaataa ilman maanomistajan lupaa. Joulukuusen haku ei siis kuulu jokamiehen oikeuksiin. www.mhy.fi