VALTUUSTO 2017/KEVÄT. Hyväksytty valtuuston kokouksessa AKIN JA SEN PERUSLIITTOJEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016

VALTUUSTO 2017/KEVÄT Hyväksytty valtuuston kokouksessa 24.4.2017 AKIN JA SEN PERUSLIITTOJEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016

1. YLEISTÄ 2. LIITON HALLINTO 2.1. Valtuusto 2.2. Hallitus Liiton toimintaa ovat vuoden 2016 aikana ohjanneet vuosiksi 2015 2018 hyväksytty tulevaisuusasiakirja sekä AKI-yhteisön perustoimintakuvaus. Luottamusmiestoiminta on pohjautunut vuosiksi 2016 2018 hyväksyttyyn luottamusmiesstrategiaan. Liiton viestintää on ohjannut vuosiksi 2015 2018 hyväksytty viestintästrategia. Toiminnassa ja edunvalvonnassa on noudatettu vuonna 2006 hyväksyttyä tasa-arvosuunnitelmaa. Valtuustolla oli toimikautensa kolmas toimintavuosi. Valtuuston kokous pidettiin yksipäiväisenä huhtikuussa ja kaksipäiväisenä marraskuussa. Molemmissa kokokouksissa läsnäoloaste oli 37/40 eli 92,5 %. Toimintavuoden aikana valtuusto hyväksyi sääntömääräisten asioiden lisäksi liiton kirkkopoliittisen sekä koulutus- ja työvoimapoliittisen asiakirjan. Hallitus kokoontui suunnitelmakauden aikana yhdeksän kertaa perusliittojen hallitusten kokouksien yhteydessä ja yhden kerran sähköpostitse. Uusi hallitus vuosiksi 2017 2018 valittiin valtuuston syyskokouksessa 14. 15.11.2016. Läsnäoloaste hallituksen kokouksissa oli 93 %. 2.3. Toimikunnat ja työryhmät Liitossa työskentelivät suunnitelmakauden aikana seuraavat pysyvät toimikunnat: Crux-lehden toimituskunta, joka vastasi lehden toimituksellisesta linjasta sekä sisällön kehittämisestä. Toimikunta kokoontui toimintavuoden aikana kolmesti. Viestintätoimikunta, joka kehitti liiton viestintää. Toimikunta kokoontui toimintavuoden aikana kolmesti. Järjestösopimuksen neuvottelukunta, jonka tehtävänä oli hyväksyä liiton puolesta kristillisten järjestöjen työehtosopimus sekä päättää sopimuksen neuvottelutavoitteista. Neuvottelukunta kokoontui toimintavuoden aikana neljästi. Lisäksi liitossa työskentelivät seuraavat tilapäiset työryhmät: Koulutus- ja työvoimapoliittinen työryhmä, joka laati liiton koulutus- ja työvoimapoliittisen asiakirjan. Työryhmä kokoontui toimintavuoden aikana kolmesti. Kirkkopoliittinen työryhmä, joka laati liiton kirkkopoliittisen asiakirjan. Työryhmä kokoontui toimintavuoden aikana neljästi. 1

3. JÄSENHANKINTA JA JÄSENPITO 4. NEUVOTTELUTOIMINTA Liiton jäsenmäärä nousi 38 jäsenellä (laski 70 jäsenellä vuonna 2015) 5 709 (5 671) jäseneen. Kasvua jäsenmäärässä oli 0,7 % (- 1,2 %). Valmistuneiden työikäisten jäsenten määrä nousi 15 jäsenellä (laski 99 jäsenellä) 3 242 (3 227) jäseneen. Kasvua valmistuneiden työikäisten jäsenten määrässä oli 0,5 % (-3,0 %). Keväällä toteutettiin jäsenhankintakampanja vastavalmistuneille ja syksyllä pidempään työelämässä olleille. Yhteiskunnallisesti suuntautuneiden teologien järjestäytymisen tarpeellisuutta ja jäsenpalveluja selvitettiin ja päätettiin perustaa alan jäsenyhdistys AKIn alaisuuteen vuoden 2017 aikana. 4.1. Evankelis-luterilaisen kirkon sopimusalue Liitto osallistui kirkon sektorin sopimusneuvotteluihin JUKOn kautta Kirkon työmarkkinalaitoksen, Kirkon alan unionin ja Kirkon alat ry:n kanssa. Liiton asiantuntijat osallistuivat neuvotteluihin Kirkon työmarkkinalaitoksen pääryhmässä sekä viidessä pääryhmän alaisessa työryhmässä. Helmikuussa saavutettu keskusjärjestöjen neuvottelutulos kilpailukykysopimuksesta neuvoteltiin keväällä 2016 ajalle 1.2.2017 31.1.2018. Työaikaa lisättiin 24 tunnilla kaikissa työaikajärjestelmissä ja lomarahaa vuosiksi 2017 2019 leikattiin 30 %:lla. Paikallinen sopiminen mahdollistettiin laajasti. Lisäksi kehitettiin luottamusmiessopimusta ja yhteistoimintasopimusta. Yleistyöaikakokeilua ja ylimmän johdon palkkausjärjestelmäkokeilua jatkettiin sopimuskauden loppuun. 4.2. Kristillisten järjestöjen sopimusalue Liitto neuvotteli kristillisten järjestöjen työehtosopimuksen PALTAn ja Kirkon alat ry:n kanssa. Helmikuussa saavutettu keskusjärjestöjen neuvottelutulos kilpailukykysopimuksesta neuvoteltiin keväällä 2016 ajalle 1.2.2017 31.1.2018. Työaikaa lisättiin 24 tunnilla paikallisesti sovittavalla tavalla ja paikallista sopimista täsmennettiin kilpailukykysopimuksen edellytysten mukaiseksi poistamalla liitoille alistaminen. Luottamusmiesten tiedonsaantioikeutta parannettiin ja työaikapankista lisättiin runkosopimus. 4.3. Paikalliset neuvottelut Luottamusmiesten rekrytointeja vailla oleviin seurakuntiin ja järjestöihin jatkettiin toimintavuoden aikana. Luottamusmiehiä koulutettiin liiton uuden luottamusmiesstrategian käyttöön liiton omilla luottamusmieskursseilla. Liiton asiantuntijat toimivat paikallisten neuvottelujen tukena. 2

5. VAIKUTTAMISTOIMINTA 5.1. Kirkkopolitiikka Toimintakauden aikana laadittiin liiton kirkkopoliittinen asiakirja. Asiakirjassa otettiin kantaa kirkon organisaatiota ja henkilöstöä koskevan lainsäädännön sekä muun ohella johtamisen kehittämiseen. Asiakirjalla on useita yhtymäkohtia Kirkon tulevaisuuskomitean lokakuussa julkaistuun mietintöön kirkon tulevaisuuden kehittämisestä. Kirkolliskokousedustajia tavattiin kirkolliskokouskausien yhteydessä ja heitä tiedotettiin liiton ajankohtaisista asioista. Liiton jäseninä toimiville kirkolliskokousedustajille järjestettiin verkostoitumis- ja keskustelutilaisuus uuden kirkolliskokouskauden aluksi. 5.2. Koulutus- ja työvoimapolitiikka Toimintakaudella laadittiin liiton koulutus- ja työvoimapoliittinen asiakirja. Asiakirjassa otettiin kantaa liiton edustamien alojen perus- ja täydennyskoulutukseen sekä ajankohtaiseen työttömyystilanteeseen ja sen ratkaisemiseen. Liitto osallistui Akavan koulutus- ja työvoimapoliittisen toimikunnan työskentelyyn varajäsenyyden myötä. Oulun ammattikorkeakoulun kirkkomusiikin koulutusohjelman lakkauttamisen johdosta liitto oli yhteydessä Kirkkohallituksen sekä Oulun ammattikorkeakoulun päättäjiin, vaikuttamista tehtiin myös Akavan koulutuspoliittisten asiantuntijoiden kautta. 5.3. Yhteiskuntapolitiikka 6. KOULUTUSTOIMINTA Liitto osallistui Akavan eläkepoliittisen työryhmän työskentelyyn. Liitto paransi osallistumistaan yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen liittymällä Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK:iin. Liitto osallistui JUKOn luottamusmieskurssien toteutukseen kouluttamalla kirkon sektorin luottamusmiehiä kursseilla. JUKO järjesti tammikuussa kaksi kaksipäivästä kurssia kaikille jukolaisille luottamusmiehille. Kursseille osallistui 36 liiton jäseninä toimivaa luottamusmiestä. Liitto järjesti syksyllä kaksi omaa kirkon sektorin luottamusmieskurssia sekä yhden luottamusmieskurssin yhteistyössä Diakoniatyöntekijöiden Liiton ja Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liiton kanssa. Liiton järjestämille kursseille osallistui 49 liiton jäsentä. Liitto osallistui kirkollisen johtamisen forumin järjestelyihin yhdessä Kirkkopalvelujen, Kirkon työmarkkinalaitoksen, Kirkon koulutuskeskuksen ja Kirkon alojen kanssa. Forumissa käsiteltiin seurakuntien rakennemuutosta, henkilöstöstrategiaa sekä julkisten palvelujen tuottamista. Forumiin osallistui 127 henkilöä. 3

7. TUTKIMUSTOIMINTA 8. VIESTINTÄ Jäsenkoulutusta erityisesti vastavalmistuneiden työelämävalmiuksien kehittämistä varten ryhdyttiin suunnittelemaan, mutta toteutus siirtyi vuoden 2017 puolelle. Työelämäjäsenten jäsenkysely toteutettiin helmikuussa. Siihen vastasi 618 jäsentä, vastausprosentti oli 19,9. AKIn ja perusliittojen imago oli samankaltainen Akavan imagon kanssa noin 50 % piti imagoa hyvänä. SKUL:n jäsenet arvioivat oman liittonsa, AKIn ja Akavan imagon paremmaksi kuin SKPL:n jäsenet. Tärkein syy kuulua ammattiliittoon oli ansiosidonnainen työttömyysturva, joskin sen merkitys oli huomattavasti pienempi kuin akavalaisilla aloilla keskimäärin. AKIn jäsenistössä korostui ammatillisen järjestäytymisen yleinen merkitys ja järjestäytymisen mukanaan tuova työsuhdeturva. Ammatillista järjestäytymistä piti tarpeellisena lähes 80 % jäsenistä. Tärkeimmiksi jäsenpalveluiksi nähtiin ammatillinen edunvalvonta, sopimusneuvottelutoiminta sekä lakimiesten ja asiantuntijoiden neuvontapalvelut. Jäsenten mielestä jatkossa tulisi panostaa erityisesti nuorten vastavalmistuneiden, määräaikaisten, työttömien ja pienituloisten edunvalvontaan. AKIn jäsenistä sivutoimia oli 28 %:lla. Suurimman osan sivutoimi oli satunnaisia palkkioita tai laskutusta, mutta 4 %:lla kyse oli osa-aikaisesta yrityksestä. SKUL:n jäsenillä sivutoimia oli jonkin verran enemmän kuin SKPL:n jäsenillä. AKIn jäsenet näkivät Suomen taloudellisen tilan huolestuttavana, mutta maan hallituksen esittämiin kilpailukykytoimenpiteisiin suhtauduttiin pidättyväisesti. Keskeisiksi parannuksiksi työehtoihin jäsenet näkivät nykyistä korkeamman palkkaustason sekä arkipyhäkorvausten saamisen hengelliseen työhön. Myös työaikaan siirtyminen sai kannatusta. Jäsenten työtaisteluvalmius oli melko alhainen, suurin osa ei kannattanut työtaisteluun ryhtymistä eikä ollut valmis sellaiseen osallistumaan. Crux-lehti ilmestyi vuoden aikana neljä kertaa. Lehden yleisteemana oli reformaatio ja merkkivuoteen valmistautuminen. Verkkosivujen työelämätietopankki päivitettiin ajan tasalle. Verkkosivut siirtyivät suojatulle palvelimelle ja päivityksen jälkeen ne ovat responsiiviset. Sivujen kävijämäärät nousivat jonkin verran, kävijöitä oli keskimäärin 5 081 kävijää kuukaudessa (4 750). Kävijäennätys syntyi marraskuussa: 10 762 käyntiä (edellinen ennätys 7 109 syyskuussa 2015). AKIn sosiaalisen median suunnitelma valmistui ja hyväksyttiin alkuvuodesta. Uutiskirjeitä lähetettiin 23 (19) kertaa. Näistä kaikille jäsenille suunnattuja uutiskirjeitä oli 10 (12) kappaletta. Luottamusmiehille aloitettiin lähettää syyskaudella uutiskirjettä. Lisäksi lähetettiin kohdennettuja uutiskirjeitä eri jäsenryhmille, esimerkiksi työelämäjäsenille, kanttoreille ja kirkkoherroille. Sosiaalisessa mediassa viestittiin liiton Facebook-sivun kautta. Jäsenten keskustelualueena toimii Facebook-keskusteluryhmä AKItaattori, jossa on mukana yli 900 jäsentä. Luottamusmiehille perustettiin luottamusmiesstrategian mukaisesti oma keskustelualue Facebookiin. 4

Perusliittojen paperiesitteiden uudistus käynnistyi loppuvuodesta. Sekä yleisesitteet että opiskelijaesitteet uudistetaan. Yhteistyökumppanina on graafinen suunnittelija Timo Saarinen. 9. JÄRJESTÖTOIMINTA JA AKIN ULKOSUHTEET Liitto kuului jäsenenä keskusjärjestö Akavaan, neuvottelujärjestö JUKOon sekä akavalaisista yhteistyöjärjestöistä A-Lomat ry:hyn. Liitto oli myös Kirkkopalvelut ry:n sekä Veronmaksajien Keskusliiton jäsen. Liitto liittyi vuoden aikana jäseneksi Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK:iin. Liitto päätti vuoden aikana liittymisestä pienten liittojen yhteistyöjärjestö Vakavaan sekä Akavan yrittäjien ja itsensätyöllistäjien edunvalvontajärjestö Entreen. Liittymisillä pyrittiin parantamaan AKIn vaikutusmahdollisuuksia Akava-yhteisön sisällä sekä kehittämään yrittäjäjäsenten sekä silpputyötä tekevien edunvalvontaa. Liitto osallistui puhe- ja läsnäolo-oikeuden turvin Akavan ja JUKOn hallitusten työskentelyyn. Liitolla oli edustaja Akavan opiskelijoiden valtuuskunnassa, Akavan opiskelijoiden työjaostossa, järjestötoimikunnassa ja eläkepoliittisessa työryhmässä sekä varaedustaja koulutus- ja työvoimapoliittisessa toimikunnassa. JU- KOn kirkon neuvottelukunnassa liitolla oli puheenjohtajan paikka sekä neljä jäsenen paikkaa. Liitolla oli edustansa Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkon hallituksessa sekä JUKOn kautta Kirkon eläkerahaston johtokunnassa. Kirkkohallituksen alaiseen kanttorikoulutuksen seurantaryhmään saatiin SKUL:n edustaja toimintavuoden alusta. Piispainkokouksen kanssa neuvoteltiin SKPL:n edustajan saamisesta teologikoulutustoimikuntaan, ja nimeämispyyntö saatiin loppuvuodesta. 10. HALLINTO, TALOUS JA TOIMISTO Liitto työllisti toimintavuoden aikana 11 eri henkilöä, yhteensä 8,7 henkilötyövuotta. Toimiston vakinaista kokoonpanoa täydennettiin perusliittojen tarpeita täyttävillä projektityöntekijöillä. Aluehallintovirasto toteutti syksyllä liitossa työsuojelutarkastuksen. Työilmapiiri todettiin erinomaiseksi. Kehittämistoimenpiteinä ennen tarkastusta liittoon hankittiin yhteinen työajanseurantajärjestelmä. Akavatalon remontti päättyi ja liiton toimisto palasi omiin toimitiloihinsa loppiaisen jälkeen. Toimiston kalustus uusittiin vastaamaan uusittuja toimitiloja sekä ajanmukaisia ergonomisia tarpeita. Taloushallinto sähköistettiin ja kirjanpitopalvelut ostettiin aikaisemmin itse tuotetun sijaan Tilitoimisto Untalalta. Liitto rahoitti toimintansa jäsenliitoilta kerätyillä jäsenmaksuilla. Jäsenmaksu oli 1,12 % perusliiton jäsenen varsinaisesta palkasta. Edellisen vuoden alijäämän kattamiseksi kerättiin valtuuston myöntämällä valtuutuksella ylimääräinen 0,05 % jäsenmaksu. 5

Perusliittojen tiedoksi merkittävät toimintakertomukset: Suomen Kanttori-urkuriliiton toimintakertomus 2016 Yleistä 1. Jäsenet Liiton tarkoituksena on valvoa jäsentensä taloudellisia, koulutuksellisia ja yhteiskunnallisia etuja, neuvotella ja tehdä sopimuksia heidän palkkauksestaan ja muista palvelussuhteen ehdoistaan sekä edistää ammattikunnan keskinäistä yhteyttä. Seuraavassa rajaudutaan AKI-yhteisön työnjaon mukaisesti perusliitolle kuuluviin asioihin, ja muiden ammattijärjestön tehtäviin kuuluvien asioiden katsotaan tulevan käsitellyiksi AKIn toimintasuunnitelmassa edellä. Suunnitelma Kehitetään yhteistyötä hiippakuntien ja kirkon koulutuskeskuksen kanssa, jotta yhä useammat työelämään siirtyvät, vastavalmistuneet kirkkomuusikot saataisiin liiton varsinaisiksi jäseniksi. Tässä työssä niin hallituksen, valtuuston kuin liiton rivijäsenten henkilökohtaiset kontaktit ovat tärkeitä rekrytoinnissa. Liiton työntekijät sekä hallituksen ja valtuuston jäsenet rekrytoivat uusia varsinaisia jäseniä kohdatessaan valmistumassa olevia kirkkomusiikin opiskelijoita. Jäsenpidon ja jäsenrekrytoinnin parantamiseksi kiinnitetään jäsenistön huomiota siihen, että liiton palvelut, informaatio ja edunvalvonta kuuluvat vain jäsenille. Toiminta Jäsenyysasiat ovat olleet säännönmukaisesti esillä hallituksen kokouksissa toimintavuoden aikana. AKIn toimisto valmisteli syksyn aikana ehdotuksen jäsenpohjan laajentamisesta. Hallitus käsitteli asiaa joulukuun kokouksessaan ja hyväksyi toimiston ehdotuksen pienin täsmennyksin. Asia tuodaan valtuustolle seuraavan toimintavuoden keväällä. Kohtaamisissa kasvotusten sekä puhelimitse ja sähköpostitse on pidetty esillä sitä, että liiton palvelut on tarkoitettu pääsääntöisesti vain liiton jäsenille. Arviointi Jäsenmäärä on pysynyt ennallaan. Sekä opiskelijoiden että vastavalmistuneiden kirkkomuusikoiden rekrytointiin on edelleen kiinnittävä huomiota. Jäsenpohjan mahdollinen laajentuminen täytyy ottaa huomioon myös rekrytoinnin ja jäsenpidon osalta. 6

2. Opiskelijatoiminta Suunnitelma Opiskelijatyöstä vastaava asiantuntija vierailee oppilaitoksissa kevät- ja syyslukukaudella tiedottamassa liiton ja työelämän asioista sekä rekrytoimassa uusia opiskelijoita liiton jäseniksi. Kevätlukukaudella aiheena ovat kesätyöt. Rekrytoinnissa apuna on opiskelijatoiminnan oma esite. Opiskelijanäkökulmaa pidetään esillä sekä liiton toiminnassa että Crux-lehdessä. Oppilaitosten opiskelijaedustajista koostuva opiskelijatoimikunta ideoi ja toteuttaa yhdessä opiskelija-asiamiehen kanssa toimintaa. Liiton kotisivuilla olevat opiskelijoiden sivut pidetään ajantasaisina. Toiminta Kevätkauden opiskelijatoiminta toteutui lähes suunnitellusti, asiantuntija vieraili kaikissa muissa oppilaitoksissa paitsi Kuopiossa. Osa Kuopion opiskelijoita tavattiin Sibelius-Akatemian opiskelijoiden yhteisillä periodijaksoilla keväällä sekä loppukesällä. Syyslukukaudella vierailtiin Oulussa ja Tampereella. Opiskelijatoimikunta kokoontui kerran kevät- ja kerran syyslukukaudella. Opiskelijatoimikunta laati vuosikellon toimintansa pohjaksi. Toiminnasta vastasivat asiantuntija Annukka Ruusula (kevätlukukausi) sekä asiantuntija Vesa Engström (syyslukukausi). Liitolle kertyneitä vanhoja nuotteja jaettiin opiskelijoille Sibelius-Akatemian kuoronjohtoperiodilla sekä TAMK-vierailun yhteydessä. Arviointi 3. Kanttorikoulutus Opiskelijatoimikunta saatiin käynnistettyä uudelleen. Toimikuntaan saatiin uusia innokkaita jäseniä. Kehitettävää jäi kuitenkin. Vierailut toteutuivat suunnitellusti AMK-tasolla, mutta Sibelius-Akatemian suhteen eivät. Opiskelijatoimintaa vaikeutti liiton toisen asiantuntijan sairauslomat ja niistä johtuva epävarmuus työntekijästä. Opiskelijoiden sivujen päivitys liiton kotisivuilla ei ole ollut ajantasaista. Suunnitelma Liitto seuraa kanttorikoulutuksen tilannetta ja tarvittaessa antaa lausuntoja. Liitto on yhteydessä alalle kouluttaviin oppilaitoksiin myös muuten kuin opiskelijatyön kautta. Liitto osallistuu kirkkomusiikin koulutusfoorumiin, jossa kirkon koulutuskeskuksen, hiippakuntien, Sibelius-Akatemian ja ammattikorkeakoulujen kouluttajat kohtaavat. Liiton näkökulmana ovat sekä seurakuntatyön tarpeet että kanttorin viran asema. Jatketaan yhteydenpitoa kirkkomusiikin oppilaitosten opettajakunnan kanssa mm. opiskelijatapaamisten yhteydessä. 7

Liitto on mukana Kirkon koulutuskeskuksen järjestämällä Cantor-kurssilla kertomassa työelämästä, erityisesti ammattiliiton merkityksestä seurakuntatyön arjessa sekä työelämän kehittämisessä. Toiminta Liitto toimi aktiivisesti kannanoton ja tapaamisten muodossa, kun loppukesästä tulivat julki suunnitelmat lakkauttaa kirkkomusiikkikoulutus OAMKssa. AKIn koulutuspoliittinen asiantuntija tapasi syyskuussa OAMKn johtoa asian tiimoilta. Asia otettiin esille myös Akavan työryhmissä ja AKI julkaisi myös oman kannanottonsa asiaan. Liitto osallistui helmikuussa, ensimmäistä kertaa, kirkollisen ammattikorkeakoulutuksen työseminaariin Oulussa. Liitto osallistui myös kirkkomusiikin koulutusfoorumiin marraskuussa. Liitto kutsuttiin ensimmäistä kertaa mukaan Kirkon kanttorikoulutuksen seurantaryhmään. Seurantaryhmä kokoontui vuoden aikana neljästi. Arviointi Liitto toimi aktiivisesti koulutuspoliittisissa kysymyksissä. Kirkkomusiikin koulutus lakkaa OAMKssa vuoteen 2022 mennessä liiton vaikutusyrityksistä huolimatta. Kirkkomusiikin koulutusfoorumissa keskeisenä keskustelun aiheena oli alan synkät koulutusnäkymät. Kanttorikoulutuksen seurantaryhmässä otettiin kantaa sen puolesta, että viran kolmiportaisuus säilyy jatkossakin. Toistaiseksi liiton edustajaa ei ole kutsuttu mukaan Cantor-kurssille. 4. Kanttorin virka, työ ja identiteetti Suunnitelma Liiton kannanotoissa tuodaan esille kanttorin viran ja tehtävien keskeinen rooli suomalaisessa kirkollisessa perinteessä ja seurakuntien jumalanpalveluselämässä. Virkojen määrään ja tasoon sekä virantäyttöihin kiinnitetään erityistä huomiota, kun kirkon virkasuhdelainsäädännön uudistus on astunut voimaan ja tuomiokapitulit eivät enää hallinnoi kanttorin virkaa. Kiinnitetään huomiota siihen, mitä tapahtuu virkojen kelpoisuusvaatimuksille edellisen viranhaltijan siirryttyä eläkkeelle tai muihin tehtäviin. Otetaan tarvittaessa kantaa siihen, jos näissä tilanteissa enenevässä määrin tapahtuu virkojen kelpoisuusvaatimusten alentamista säästösyistä. Järjestetään johtavien kanttoreiden tapaaminen. Tähän tapaamiseen kutsutaan myös työalavastaavina tai tiimivastaavina toimivat liiton jäsenet. Tapaamisessa kartoitetaan miten eri tavoin ko. viranhaltijoiden työt on hahmotettu ja sijoitettu vaativuusryhmiin eri seurakunnissa. Tapaamisen tarkoituksena on myös tarjota vertaistukea ko. viranhaltijoille. Ansioituneelle ja edustavalle jäsenelle myönnetään Vuoden kanttori palkinto. Liiton, alaosastojen ja jäsenten kautta välitetään innostavaa ja asiallista kuvaa kanttorin ammatista. Tarpeen mukaan ollaan yhteistyökumppaneina mukana erilaisissa kirkon alan rekrytointihankkeissa. 8

Toiminta Liitto otti kantaa erityisesti Pohjois-Suomen seurakuntien musiikkielämän elävänä pysymisen ja kehittämisen puolesta samalla, kun se otti kantaa kirkkomusiikkikoulutuksen säilyttämisen puolesta OAMKssa. Liiton toimistoon ei ole vuoden aikana kertynyt huolestuttavia tietoja siitä, että virkojen kelpoisuusvaatimuksia olisi kategorisesti muutettu kohti alempia koulutustasovaatimuksia silloin, kun virka on julistettu auki edellisen viranhaltijan siirryttyä muihin tehtäviin tai eläkkeelle. Vuoden kanttori -palkinnon sai Minna Raassina, joka työskentelee Savonlinnan seurakunnassa. Arviointi Liiton tulisi kehittää keinoja kerätä tietoja siitä, mitä tapahtuu nykyään virantäyttöjen yhteydessä: sekä itse viroille ja kelpoisuusvaatimuksille sekä miten virantäyttöprosessit sujuvat. Nykyisellään näitä tietoja tulee liiton toimistoon hyvin satunnaisesti, lähinnä ongelmatapauksissa. Johtavien kanttorien tapaaminen siirtyi myöhemmäksi. 5. Ammattikunnan keskinäisen yhteyden edistäminen Suunnitelma Alaosastotoiminnan virkistämiseksi hallitus vierailee vuosittain jonkin alaosaston alueella esim. alaosaston vuosikokouksen yhteydessä, ja samalla järjestetään alueen jäsenistön neuvottelukokous. Osallistutaan 5.10.2016 Kuortaneella hiippakunnalliseen kanttoritapaamiseen. Alaosastoja muistutetaan toiminta-avustuksesta ja informoidaan muistakin ajankohtaisista ammatillisista ja sopimusasioista muun muassa sähköpostitse. Yhteistyössä kirkon koulutuskeskuksen ja hiippakuntien kanssa järjestetään edunvalvontainfoja kanttoreiden koulutustapahtumien yhteyteen. Vuoden aikana etsitään mahdollisia uusia yhteistyökumppaneita jäsentapaamisten järjestämiselle ja tehdään yhteistyötä muidenkin muusikoiden kuin urkureiden kanssa laajentaen liiton musiikillista painopistettä urkumusiikista kirkkomusiikin muillekin osa-alueille. Tuetaan eläkeläisjäseniä eläkeläistapahtumien järjestämisessä taloudellisesti ja yhteydenpitokanavana. Toiminta Hallitus vieraili suunnitellusti Kuortaneella lokakuussa pitäen samalla oman kokouksensa. Vuoden 2016 jäsentapaaminen järjestettiin Urkuyö ja aaria -festivaalin yhteydessä Espoossa. Jäsentapaamisessa oli 23 osallistujaa. Alaosastoavustusta saivat vuoden aikana Keski-Pohjanaan kanttorit ry sekä Pohjois-Pohjanmaan Kanttori-urkuriyhdistys ry. 9

Arviointi Jäsenistön tapaamista paikan päällä eri puolella Suomea, jo valmiiden kokoontumisten yhteydessä, on syytä jatkaa edelleen. Nämä tapaamiset ovat luontevia kohtaamisia hallituksen ja liiton rivijäsenten kesken. Tietoa eri asioista ja tapahtumista kulkee molempiin suuntiin. Liiton eläkeläistoiminta on hiipunut. Uusia aktiivisia eläkeläistoimijoita ei ole onnistuttu houkuttelemaan toimintaa organisoimaan. Tällä hetkellä liiton toimistosta ei liikene henkilöresursseja eläkeläistoiminnan organisoimiseen. 6. Kirkkomusiikki ja musiikkipolitiikka Suunnitelma Nordiska kyrkomusikrådetin jäsenenä ollaan mukana järjestämässä Pohjoismaista kirkkomusiikkisymposiumia Göteborgissa syyskuussa 2016. Aloitetaan seuraavan symposiumin järjestelyt, koska vuonna 2020 symposium järjestetään Suomessa. Suomessa vuonna 2017 järjestettävien Nordisk facklig konferenssin valmistelut aloitetaan. Liitto osallistuu Suomen Musiikkineuvoston jäsenenä Suomalaisen musiikin päivän valmisteluun ja toteutukseen sekä huolehtii sitä koskevasta tiedotuksesta ja ohjeistuksesta omalle jäsenistölleen. Liitto markkinoi Kirkkomusiikki-lehteä Cruxissa ja valmistuville kanttoreille lähetetään Kirkkomusiikki-lehden näytenumero. Liitto pitää huolen siitä, että Yhteiskustannus julkaisee Kirkon musiikkijuhlien ohjelmistoa mahdollisimman paljon. Pidetään yllä ja kehitetään Yhteiskustannuksen nuottivalikoiman monipuolisuutta. Toiminta Liitto järjesti opintomatkan Pohjoismaiseen kirkkomusiikkisymposiumiin Göteborgiin syyskuussa 2016. Matkalle osallistui 27 jäsentä. Liiton virallinen edustuskuoro oli Kamarikoro Gloria johtajanaan Timo Nuoranne ja edustusurkuri Olli Pyylampi. NKS2020-symposiumin järjestelyt aloitettiin syyskaudella ja työryhmä kokoontui kahdesti. Liiton puheenjohtaja, liiton asiantuntija ja KMFn edustaja osallistuivat tammikuussa 2016 pidettyyn Nordisk facklig konferenssiin Kööpenhaminassa. Seuraavan konferenssi valmistelut käynnistettiin keväällä 2016. Liitto osallistui Suomalaisen musiikin päivään osallistumalla Kirkon musiikkijuhlien 2017 ennakkotapahtumaan Senaatintorilla. Yhteiskustannus julkaisi kaikki Kirkon musiikkijuhlien uudet nuotit. Messias-oratorion nuotin julkaisi Sulasol. Toteutettiin yhdessä Suomen Kirkkomusiikkiliiton kanssa Yhteiskustannuksen ohjelmistokysely. Kirkkomusiikkilehden kehittämistyö aloitettiin. Arviointi Liiton opintomatka Göteborgiin toteutui suunnitellusti. NKS2020-symposiumin valmistelut on käynnistetty riittävän ajoissa, mm. domain NKS2020 on varattu symposiumin käyttöön. 10

Kirkkomusiikkilehden sekä myös Yhteiskustannuksen kehittämistyöt saatiin käyntiin jatkuen vuonna 2017. 11

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016 Yleistä AKI yhteisön työnjaon mukaisesti Pappisliiton tehtäväalueena on vastata ammattialansa identiteettiin, koulutukseen ja ammatilliseen toimintaan liittyvistä asioista sekä kansainvälisistä ammatillisista yhteyksistä. Toiminnan suuntaviivat ovat rakentuneet AKIn tulevaisuusasiakirjan ja Pappisliiton painopisteiden 2015 2018 pohjalle. Toimintavuoden aikana jatkettiin Pappisliiton vuonna 2018 vietettävän 100-vuotisjuhlan valmistelua. Historiateoksen kirjoittaja dosentti Esko M. Laine aloitti työnsä syyskuun alussa. Historiatoimikunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Pappismatrikkelista pyydettiin ja hyväksyttiin tarjous Mediaviisi Oy:ltä. AKIssa aloitti projektityöntekijänä TM Laura Leipakka tehtäväalueenaan mm. Pappisliiton historia- ja matrikkeliprojekti sekä Pappisliiton 100-vuotisjuhlat. Pappisliitto jakoi ensimmäistä kertaa viestintäpalkinnon Ylivieskan kirkkoherra Timo Määtälle hänen ansiokkaasta viestinnästään Ylivieskan kirkon palon yhteydessä. Vuoden papiksi valittiin sairaalapastori Merja Hållfast Helsingistä. Tieteellisen apurahan 6.000 euroa sai HY:n jatko-opiskelija Petri Tikka väitöstutkimukseen, joka käsittelee kristillistä toivoa luterilaisesta näkökulmasta. Käytännöllisen apurahan 6.000 euroa sai apurahatutkija Meri- Anna Hintsala ylläpitääkseen kirkkotekstiilejä ja papin asusteita välittävää yhteisöllistä verkkopalvelua. 1. Jäsenten rekrytointi Suunnitelma: Aktiivista rekrytointitoimintaa jatketaan opiskelijoiden, valmistuneiden ja niiden papiksi vihittävien parissa, jotka eivät vielä kuulu liittoon. Erityisesti vastavalmistuneiden rekrytointiin kiinnitetään huomiota järjestämällä liittymiskampanja. Kampanjoinnissa hyödynnetään palkansaajakeskusjärjestöjen kolmivuotista Mikä fiilis -yleiskampanjaa, joka päättyy vuonna 2016. Kiinnitetään huomiota jäsenpitoon. Jäsenetuja pidetään esillä ja vuorovaikutuksessa jäseniin pyritään lisäämään yhteisöllisyyden tunnetta niin, 12

että jäsenet kokisivat liiton tärkeäksi. Tavoitteena on nostaa järjestäytymisastetta yhdellä prosenttiyksiköllä. Jäsenhankinnassa alaosastojen jäsenet, valtuutetut ja hallituksen jäsenet ovat avainasemassa. Liiton toimistolla on erityinen vastuu opiskelijoiden ja vastavihittyjen pappien rekrytoinnista. Toiminta: Pappisliiton kokonaisjäsenmäärä oli 4510 vuoden 2016 lopussa ja se oli lisääntynyt 43 hengellä (4467). Täyttä jäsenmaksua maksaneiden määrä oli 2112 ja se oli lisääntynyt neljällä hengellä (2108). Liittyneitä ja eronneita oli vuoden aikana seuraavasti (eronneet suluissa, jälkimmäinen luku = erotetut): 2016 2015 2014 2013 2012 62 (41+6= 47) 78 (39+8=47) 62 (29+11) 73 (32) 83 (23) Varsinaiset jäsenet Maisterijäsenet 29 (11) 40 (1+1=2) 28 (4) 18 (3) 23 (5) Kaksoisjäsenet 7 (1) 3 (4) 2 (2+7) 5 (3) 3 (1) Eläkeläisjäsenet 0 (23) 4 (32) 2 (29) 1 (29) 10 (25+47) Opiskelijajäsenet 119 (63) 131 (64) 111 (53) 174 (51) 154 (52) Yhteensä 217 (135+6=141) 256 (140+9=149) 205 (117+18) 271 (118) 275 (106+47) Alkuvuodesta järjestettiin edellisen vuoden tapaan jäsenkampanja vastavalmistuneille. Loppuvuodesta lähestyttiin kirjeitse neljän hiippakunnan alueella asuvia liittoon kuulumattomia pappeja ja kanttoreita. Arviointi: Järjestäytymisaste nousi vajaan prosentin kaikkien jäsenten kohdalla, mutta täyttä jäsenmaksua maksavien osalta tavoitteeseen ei päästy. Akava ei enää vuonna 2016 ollut mukana Mikä fiilis yleiskampanjassa. 2. Koulutuspolitiikka ja opiskelijatoiminta Suunnitelma: Opiskelijatoiminnasta vastaava asiantuntija ja opiskelijatoimikunta suunnittelevat ja toteuttavat yhteistyössä sellaista toimintaa, joka tavoittaa opiskelijoita kaikissa kolmessa tiedekunnassa. Uusia opiskelijoita rekrytoidaan aktiivisesti liiton opiskelijajäseniksi. Opiskelijajäseniä palvellaan järjestämällä tilaisuuksia esimerkiksi edunvalvontaan, työelämään ja ammatti-identiteettiin liittyen. Koulutuspoliittista edunvalvontaa ja opiskelijatyötä tehdään laajassa yhteistyöverkostossa. Suhteet yhteistyötahoihin pidetään hyvinä ja välittöminä. Seurataan kirkon teologikoulutustoimikunnan raportteja koulutustilanteesta ja otetaan tarvittaessa kantaa teologien koulutustarpeeseen. 13

Opiskelijoiden näkökulmaa pidetään esillä liiton toiminnassa sekä Cruxlehdessä. Toiminta: Asiantuntijan apuna Pappisliiton opiskelijatoiminnassa toimii opiskelijatoimikunta. Opiskelijajäseniin oltiin vuoden aikana yhteydessä mm. kesätyöinfojen ja rekrytointitilaisuuksien kautta. Syksyllä asiantuntija osallistui aktiivisesti uusille opiskelijoille suunnattuihin tapahtumiin. Helsingissä tarjottiin tiedekunnan tutoreille infotilaisuus aamupalan yhteydessä. Yhdessä muiden akavalaisten ammattiliittojen kanssa osallistuttiin isoihin fuksitapahtumiin. Liitto oli näkyvästi mukana Helsingin ja Joensuun ainejärjestöjen vuosijuhlissa, ylläpitäen myös neuvonta ja esittelypistettä vuosijuhlapäivinä. Hallituksille järjestettiin saunailta vuoden alussa. Liiton järjestämälle teologiristeilylle osallistui noin 160 teologian opiskelijaa. Hyviä yhteistyösuhteita tiedekuntien keskeisiin tiedekuntien ja ainejärjestöjen henkilöihin ylläpidettiin. Yhteyksiä tiedekuntiin vaalittiin myös mm. valmistuneiden juhlien kahvitarjoiluiden muodossa. Opiskelijatoimikunnan jäsenet toimivat liiton kontaktihenkilöinä omissa opiskelijayhteisöissään ja kirjoittivat Cruxin opiskelijavinkkeleitä. Liiton opiskelijajäsenistä koottu joukkue osallistui ammattiyhdistysten jalkapalloturnaukseen AKI-liittojen nimellä. Koulutuspoliittista edunvalvontaa edesauttoi integroituminen akavalaiseen koulutus- ja työvoimapoliittiseen toimikuntaan varajäsenyyden kautta. Pitkäjänteinen vaikuttaminen toi paikan teologikoulutustoimikunnassa kausille 2017-2018. Liitto kutsuttiin tutustumaan toimikunnan kokoukseen jo syksyllä 2016. Arviointi: Toiminta täytti sille asetetut tavoitteet. Yhteistyö ainejärjestöjen, yliopiston henkilökunnan kuin muidenkin sidosryhmien kanssa on erittäin toimivaa. Pappisliitto on arvostettu toimija, jonka asiantuntemukseen luotetaan. Uusia toimintamuotoja ja ideoita kehitetään jatkuvasti. Liitto tavoittaa opiskelijat hyvin ja Pappisliitto on tunnettu opiskelijoiden keskuudessa. Liitolla on ammattiliitoksi poikkeuksellisen hyvä näkyvyys opiskelijoiden keskuudessa. Liiton jalkautuminen myös vapaa-ajan tapahtumissa teologiristeilystä urheilutapahtumiin edistää tunnettavuutta merkittävästi. Uusien opiskelijoiden rekrytointi liiton jäseniksi varhaisessa vaiheessa on osoittautunut tehokkaimmaksi tavaksi rekrytoida uusia jäseniä. Opiskelijajäseneksi liittyi hieman vähemmän opiskelijoita kuin edeltävä vuotena. Jäsenrekrytointi on haasteellisempaa kuin aikaisempina vuosina, johtuen pitkälti kirkon huonommasta rekrytointitilanteesta ja muiden koulutuslinjojen kasvaneesta suosiosta. Koulutuspolitiikassa jäsenyys teologikoulutustoimikunnassa oli useamman vuoden vaikuttamisen tulos. Teologikoulutustoimikunnan jäseneksi kutsuttiin samalla myös Kirkon alojen edustaja, jota voidaan pitää vähin- 14

3. Liiton talous täänkin kummallisena ratkaisuna. Pappisliiton ja etenkin tulevan teologiliiton edunvalvonnan ja vaikuttamisen keinoja tulee miettiä tulevaisuudessa, niin että kuva kaikkien teologien edunvalvojana ja ylivoimaisesti suurimpana edustajana on selvä kaikille sidosryhmille. Kirkastunut kuva auttanee myös uusien jäsenten rekrytoinnissa. Suunnitelma: Jäsenmaksut ovat liiton merkittävin tulonlähde. Tämä edellyttää jatkuvaa huomion kiinnittämistä jäsenhankintaan ja jäsenten sitouttamiseen. Liiton varojen sijoittaminen turvallisesti mutta tuottavasti on ammattisijoittajien hoidettavana. Valitut sijoittajat ovat sitoutuneet vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin. Pappisliitolle laaditaan vuoden 2016 aikana sijoitussuunnitelma. Toiminta: Arviointi: Jäsenmaksut säilyivät entisellään. Luottamusmiehenä toimimista palkittiin myöntämällä luottamusmiehille jäsenmaksualennus portaittain edustettavien määrän mukaan. Sijoitussuunnitelman laatiminen käynnistettiin. Liiton talous toteutui suunnitelman mukaisesti. Ylijäämää jäi suunniteltua vähemmän kattamaan Akavatalon remontista aiheutuneita kuluja. Kulujen kattaminen ajoittuu viidelle vuodelle ja edellisenä vuonna ylijäämää jäi vastaavasti enemmän. 4. Johtajuuden ja työyhteisötaitojen tukeminen Suunnitelma: Johtajuutta ja työyhteisötaitoja käsitellään Crux-lehdessä. Tiedotetaan johtajuutta tukevista koulutusmahdollisuuksista. Järjestetään keväällä kirkkoherroille jäsenristeily, jolla he saavat vertaistukea, koulutusta sekä tietoa ja mahdollisuuden keskustella ajankohtaisista asioista. Kokoontumisessa järjestetään myös osio, jossa keskitytään kirkkoherran jaksamiseen esimiestyössä. Toiminta: Selvitetään myös väliportaan johtajien koulutustarpeita ja etsitään keinoja väliportaan johtajien tukemiseksi ja tehtäväkuvausten selkiinnyttämiseksi. Kirkkoherroille järjestettiin kolmas Koulutusta ja vertaistukea risteily, jolle osallistui 25 kirkkoherraa eri puolilta Suomea. Koulutuksen teemat olivat Johtamisen hyviä käytäntöjä, Johtamisen erityiskysymyksiä sekä 15

ajankohtaisasiat. Kouluttajina toimivat kirkkoherra Timo Paukkala, kehittämiskonsultti Sami Lahtiluoma, toiminnanjohtaja Jussi Junni, apulaistoiminnanjohtaja Merja Laaksamo ja liiton puheenjohtaja Eija Nivala. Arviointi: Kirkkoherroille suunnattu risteily sai positiivisen vastaanoton. Aiheet koettiin tarpeellisiksi ja keskustelu oli innostunutta. Väliportaan johtajien tukemiseksi suunniteltiin koulutusta seuraavalle vuodelle, mikä hyväksyttiin toimintasuunnitelmaan. 5. Jäsenten tukeminen muuttuvassa toimintaympäristössä Suunnitelma: Talouden tiukentuessa pappien virkoja on jo ryhdytty vähentämään tai niitä jätetään täyttämättä. Liitto toimii virkojen säilyttämisen puolesta ja aktivoi alaosastoja ja luottamusmiehiä seuraamaan tilannetta seurakunnissa ja kiinnittämään huomiota siihen, että perustehtäviin riittää työvoimaa myös kiristyvässä taloustilanteessa. Käsitellään Crux-lehdessä papin työn muuttuvaa toimintaympäristöä ja siitä nousevia haasteita. Seurataan teologien työllisyystilannetta ja kiinnitetään erityistä huomiota pätkätöissä olevien tukemiseen. Tiedotetaan yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista ja tukitoimista työn ja perheen yhteensovittamisessa. Tarjotaan mahdollisuuksia vertaistukeen ja yhteiseen keskusteluun, jossa eri seurakuntien papit voivat jakaa kokemuksiaan ja kehittää omaa toimintaansa. Kannustetaan jäseniä osallistumaan rohkeasti ja rakentavasti yhteiskunnalliseen ja kirkolliseen keskusteluun sekä yhteistyöhön alueellisten ja valtakunnallisten vaikuttavien tahojen kanssa. Edistetään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Toiminta: Papinvirkojen määrää seurakunnassa pohtinut työryhmä viimeisteli asiakirjan. Virkojen määrää ei nykytilanteessa voi määritellä, koska seurakunnat ovat niin erilaisia väestöpohjaltaan ja toimintatavoiltaan. Uudessa kannanotossa esitetään kriteereitä, joiden perusteella virkojen tarvetta voidaan arvioida. Kannanotto päätettiin julkistaa vuoden 2017 puolella. AKIn hakemat ammattikohtaiset Aslak- ja Tyk-kurssit lopetettiin vuoteen 2016 ja niiden tilalle tulee Kiila-kuntoutus. Kuntoutus tarjoaa tilaisuuden vertaistukeen ja yhteiseen keskusteluun, jossa eri seurakuntien papit jakavat kokemuksiaan ja kehittävät omaa toimintaansa. Vuosittain on alkanut yksi Tyk-kurssi ja kaksi Aslak-kurssia, jotka ovat pääsääntöisesti olleet yhteisiä papeille ja kanttoreille. Aslak- ja Tyk-kurssien viimeiset jaksot olivat syksyllä. 16

Arviointi: Jäsenten tukemiseen liittyvät toiveet ovat erittäin laaja-alaisia ja siten haasteellisia toteuttaa. Cruxin avulla voidaan nostaa esille joitakin aihepiirejä. Parhaiten toimii yksilöllinen neuvonta kussakin erityistapauksessa. Aslak- ja Tyk-kurssit ovat olleet suosittuja, tästä eteenpäin jäsenistölle haetaan Kiila-kursseja. 6. Kollegiaalisuus ja alaosastotoiminta Suunnitelma: Alaosastoja informoidaan ajankohtaisista ammatillisista ja sopimusasioista uutiskirjeillä. Aktivoidaan alaosastoja kokoontumaan ja järjestämään tapahtumia alaosastojen erityisavustuksen tuella. Liiton työntekijät vierailevat alaosastojen kokouksissa ja muissakin pappien kokoontumisissa. Kokoontumisissa painotetaan kollegiaalisuuden merkitystä, samoin alaosastokirjeissä ja muussa viestinnässä. Erityisesti etsitään keinoja tukea nuoria pappeja työssä jaksamisessa. Kannustetaan alaosastojen toimihenkilöitä osallistumaan AKIn alaosastoseminaareihin. Tuetaan alaosastojen uudelleen perustamista paikkakunnilla, joilla toiminta on hiipunut. Toiminta: Pappisliitolla on 22 alueellista ja yhdeksän valtakunnallista alaosastoa sekä ruotsinkielinen Finlands svenska prästförbund (Borgå stift). Mikkelin alaosasto vietti syksyllä 100-vuotisjuhliaan, liitosta oli pyydetty tilaisuuteen juhlapuhe. Juhlan keskellä pohdinnassa oli alaosaston toiminnan jatkuminen, sillä alaosasto oli hiipumassa. Jatkoon kannusti liiton stipendi alaosaston toiminnalle. Alaosastojen erikseen anottavan 570 euron lisämäärärahan suuremman tapahtuman järjestämistä varten sai 15 alaosastoa, joista kuusi oli valtakunnallisia. Kollegiaalisuuden merkitystä pidettiin esillä alaosastokirjeissä ja jäsenten tapaamisissa. Liiton edustajat vierailivat alaosastotapaamisissa seuraavasti: Turun arkkihiippakunnan papiston päivä, KirkKauEs, Vankilapapit, Mikkelin seudun teologit, Helsingin papit ja Salon Annat ja Laurit. Marraskuussa järjestettiin AKIn jäsenille jäsentilaisuus ruokailun ja saunomisen merkeissä Maata Näkyvissä festareiden yhteydessä. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä KNT:n kanssa tapahtuma-alueen ulkopuolella. Arviointi: Alaosastojen toiminta on aaltomaista, välillä ollaan pohjalla ja välillä toiminta vilkastuu. Hyvin toimivissa alaosastoissa toiminta nähdään tarpeellisena ja kollegiaalisuutta tukevana. Huonosti toimivien alaosastojen vetäminen on turhauttavaa, jos väkeä ei saada liikkeelle. Liitolle tämä on ollut ikuisuuskysymys ja näyttää sellaisena jatkuvan. Jotakin uutta potkua tai toiminnan uudelleen muotoilua alaosastotoiminta tarvitsisi. 17

7. Ammatillinen koulutus ja opintomatkat Suunnitelma: Pidetään koulutuskysymyksiä esillä kotisivuilla ja Crux-lehdessä yhteistyössä Kirkon koulutuskeskuksen kanssa. Kannustetaan pappeja kouluttautumaan ja seurataan jäsenistön koulutustarpeita sekä lisä- ja jatkokoulutuksen tarjontaa ja tarkoituksenmukaisuutta. Vuonna 2016 järjestetään kolme opintomatkaa Pappisliiton jäsenille ja heidän puolisoilleen. Huhtikuussa toteutetaan pyhiinvaellus, joka suuntautuu Sarriasta Santiago de Compostelaan ja sieltä Finisterraan, maailman ääreen. Pyhiinvaelluksella liitytään Santiagon tien perinteeseen ja tutustutaan pyhiinvaelluksen historiaan ja nykypäivään. Tavoitteena on oman spiritualiteetin hoitaminen ja rukouselämän syventäminen. Elokuussa järjestetään opintomatka Venäjälle Petroskoin suomalais-ugrilaiseen teologikokoukseen. Kokoontumisen teemana on Luterilainen ja ekumeeninen. Kokouksen päätteeksi osallistujat tutustuvat Inkerin kirkon seurakuntiin Karjalan, Länsi-Inkerin ja Pietarin rovastikunnissa. Lokakuussa järjestetään opintomatka Lutherin jalanjäljille Saksaan. Kohteina ovat Lutherin elämään liittyvät kaupungit kuten Eisenach, Erfurt, Eisleben ja Wittenberg. Opintomatkan tavoitteena on tutustua uskonpuhdistuksen syntysijoihin ja saada valmiuksia reformaation merkkivuoden valmisteluihin ja toteutukseen seurakunnassa. Jäsenistölle myönnetään entiseen tapaan matka-apurahoja ulkomaisiin opintomatkoihin. Toiminta: Pappisliitto järjesti huhti-toukokuussa pyhiinvaelluksen, joka suuntautui Portugalin Portosta Santiago de Compostelaan. Alkuperäisestä suunnitelmasta jouduttiin luopumaan, koska osuudella Santiagosta Finisterraan päivämatkat olisivat muodostuneet liian pitkiksi. Osuudelta ei löytynyt majapaikkoja näin isolle ryhmälle. Matkalle ilmoittautui 19 osallistujaa. Matkanjohtajina toimivat Merja Laaksamo ja Sakari Kiiskinen. Elokuussa tehtiin opintomatka Petroskoihin suomalais-ugrilaiseen teologikokokoukseen. Paluumatka toteutettiin yhdessä Kirkkohallituksen delegaation kanssa. Kokouksen teemana oli Luterilainen ja ekumeeninen. Kokouksesta syntyi jälkipyykkiä, kun huomattiin, että naispuolisten pappien pantakauluksia oli kokouksesta julkaistuissa valokuvissa photoshopattu näkymättömiin. Lokakuussa järjestettiin opintomatka Saksaan Lutherin jalanjäljille. Matkan kohteina olivat Lutherin elämään liittyneet kaupungit. Matkalle osallistui 24 henkeä sekä matkanjohtajat Esko M. Laine ja Merja Laaksamo. 18

Arviointi: Kaikki opintomatkat saivat hyvän palautteen matkalaisilta ja tavoitteiden koettiin toteutuneen. Portugalin osuus vaelluksella oli traaginen, koska osuudella yksi pyhiinvaeltaja loukkaantui ja yksi vaeltaja menehtyi autoonnettomuudessa. 8. Kansainvälinen toiminta Suunnitelma: Toiminta: Nordiska Prästförbundens samarbetsorgan NPS kokoontuu vuonna 2016 Islannissa. Pappisliitto lähettää kokoukseen kolme edustajaa. Suomen vuoro on järjestää vuonna 2016 Porvoo Communion Pastoral Conference Porvoossa syyskuun alussa. Kokoukseen osallistuvat Porvoon sopimuksen osapuolten edustajat Pohjoismaista ja Englannista. Vuonna 2016 järjestetään myös seuraava eurooppalaisten pappien ja pappisliittojen edustajien konferenssi, Konferenz Europäischer Pfarrverbände (KEP). Konferenssi pidetään Bad Urachissa Saksassa. Pappisliitto lähettää konferenssiin 2 3 edustajaa. Nordiska Prästförbundens Samarbetsorgan NPS NPS-kokous pidettiin kesäkuussa Islannissa. Kokouspaikkana oli Reykjavik, josta tehtiin retket Heimøeniin ja Skálholtiin. Pappisliiton edustajat kokouksessa olivat Eija Nivala, Aino-Karin Lovén ja Merja Laaksamo. NPS:n puheenjohtajamaana vuosina 2017 2018 on Suomi. NPS:n puheenjohtajaksi valittiin Stina Lindgård (Prästförbundetin puheenjohtaja). Porvoo Communion Pastoral Conference Porvoo Communion Pastoral Conference järjestettiin Suomessa 1.- 6.9.2016 Porvoossa. Kokouksen aiheena oli Extended Hospitality beyond our Comfort Zone. Luennoitsijoina toimivat Hans Krause, Jenni Spännäri, Marjaana Toiviainen sekä Björn Vikström. Suomen edustajina Pappisliitosta olivat Tuomas Antola, Jussi Junni, Kukka-Maaria Kalpio, Hans Krause, Merja Laaksamo ja Stina Lindgård, sekä kirkkohallituksen edustaja Ville Aalo Tampereelta. Lisäksi ohjelmaan osallistui piispa Erik Vikström. Ulkomaalaisia osanottajia oli kahdeksan, suurin osa Englannista. Muista pohjoismaista Islantia lukuun ottamatta ei ollut osanottajia. Kaikki ulkomaalaiset vieraat olivat yksityismajoituksessa Porvoon ympäristössä. Konferenz Europäischer Pfarrverbände KEP 19

KEP-konferenssiin Saksan Bad Urachissa osallistuivat hallituksen jäsenet Raija Korhonen ja Petri Rask. Kokouksessa oli osallistujia kolmentoista maan protestanttisista pappisliitoista: Norja, Tanska, Saksa (kolmesta eri liitosta), Ranska, Itävalta, Sveitsi, Hollanti, Puola, Romania, Unkari, Tsekki, Slovakia ja Suomi. Arviointi: NPS ja KEP avasivat ikkunoita muiden pappisliittojen toimintaan. Monet kysymykset ovat yhteisiä Pohjoismaille, kun taas KEP-osallistujien joukossa oli monia vähemmistökirkkoja omine ongelmineen. PCPC-kokous onnistui hyvin ja palaute järjestäjille oli erittäin positiivinen. Kokouksen osallistujamäärä olisi voinut suurempi, vaikka osallistumiselle onkin olemassa kiintiöt. Pohjoismaiden poissaolo kiinnitti huomiota. 20

LIITE 1 Jäsenistö Suomen Kanttori-urkuriliitto 1. Kunniajäsenet Marjukka Andersson Kaija Eerola Lasse Erkkilä Kaj-Erik Gustafsson Reijo Pajamo Oskari Rasilainen Paavo Soinne Erkki Tuppurainen Osmo Vatanen 2. Liiton jäsenet 31.12.2016 Työelämässä olevat jäsenet miehiä 232 naisia 463 (66,7%) 695 Työelämän ulkopuolella oleva jäsenet miehiä 269 naisia 235 504 Yhteensä 1199 (m 42%, n 58%) Seurakuntavirassa olevat jäsenet jakautuivat eri ryhmiin seuraavasti: Laajaa yliopistotutkintoa edellyttävät, ns. A-virat 13 % Ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävät, ns. B-virat 65% Muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttävät, ns. C-virat 22 % 3. Työelämän (ja täyden jäsenmaksuperinnän) ulkopuolella olevat jäsenet Opiskelijat miehiä 51 naisia 142 (73,5 %) 193 Työttömät miehiä 6 naisia 20 26 Eläkeläiset miehiä 204 naisia 66 270 Muu peruste miehiä 8 naisia 7 15 Yhteensä 504 21

4. Kokonaisjäsenmäärän kehitys Vuosi 31.12. Kokonaisjäsenmäärä Varsinaisia jäseniä 1985 728 1990 819 543 1995 801 604 2000 888 699 2001 926 688 2002 1047 719 2003 1069 724 2004 1081 717 2005 1115 725 2006 1069 735 2007 1178 765 2008 1193 783 2009 1213 791 2010 1226 808 2011 1204 760 2012 1207 757 2013 1204 730 2014 2015 2016 1218 1204 1199 726 717 721 22

Suomen kirkon pappisliitto 1. Kunniajäsenet Esko Jossas Juha Kauppinen Arto Laitinen Marjatta Laitinen Jukka Paarma Osmo Setälä Otso Sovijärvi John Vikström Tapani Vuorela 2. Liiton jäsenet 31.12.2016 Työelämässä olevat jäsenet miehiä 1 042 (49,3 %) naisia 1 070 2 112 Ulkomailla olevat jäsenet miehiä 20 naisia 24 44 Työelämän ulkopuolella oleva jäsenet miehiä 1 211 naisia 1 143 2 354 Yhteensä 4 510 (m 50,4 % n 49,6 %) 3. Työelämän (ja täyden jäsenmaksuperinnän) ulkopuolella olevat jäsenet Opiskelijat miehiä 402 naisia 652 (61,8 %) 1 054 Työttömät miehiä 54 naisia 82 136 Eläkeläiset miehiä 665 naisia 261 926 Muu peruste miehiä 90 naisia 148 238 Yhteensä 2 354 4. Kotimaan työelämässä olevien jäsenten jakauma hiippakunnittain Hiippakunta Jäseniä % Turku 249 11,8 Tampere 301 14,4 Oulu 205 9,7 Mikkeli 201 9,5 Borgå 121 5,7 23

Kuopio 215 10,2 Lapua 221 10,5 Helsinki 378 17,8 Espoo 221 10,4 Yhteensä 2 112 100,0 5. Kotimaan työelämässä olevien jäsenten jakauma työnantajittain Jäseniä % Kirkon palveluksessa 1958 92,7 Valtion palveluksessa 17 0,8 Yhdistysten ja yksityissektorin palveluksessa 137 6,5 Yhteensä 2 112 100,0 6. Kokonaisjäsenmäärän kehitys Vuosi 31.12. Kokonaisjäsenmäärä Täyttä jäsenmaksua maksavat Lkm % 1985 2789 1645 59,0 1990 3389 1903 56,2 1995 3692 2049 55,5 2000 4033 2430 60,2 2001 4127 2514 60,9 2002 4225 2502 59,2 2003 4221 2513 59,5 2004 4265 2530 59,3 2005 4338 2442 56,3 2006 4512 2516 55,8 2007 4378 2377 54,3 2008 4320 2324 53,8 2009 4302 2189 50,4 2010 4460 2249 50,4 2011 4579 2286 50,0 2012 4545 2231 49,1 2013 4553 2160 47,1 2014 4523 2136 47,2 2015 4467 2108 47,2 2016 4510 2112 46,8 24

5000 4500 Kanttori-urkuriliiton ja Pappisliiton jäsenmäärien kehitys 1985-2016 4510 4000 3500 2789 3000 2500 2112 2000 1645 1500 1000 728 1199 721 500 0 543 1985 1990 1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 SKUL jäseniä yht. SKUL varsinaisia SKPL jäseniä yht. SKPL täysi maksu 25

LIITE 2 Hallintoelimet ja henkilöstö 1. Valtuusto Hiippakunta Perusliitto Nimi Valiokunta Turku SKUL Laakkonen, Olli-Pekka (s) I Lampinen, Sirpa III SKPL Saurio, Olavi I Kairavuo, Jani (k) III Laaksonen, Suvi II Tampere SKUL Keränen, Terhi-Tuulia I Huomo, Matti II SKPL Eloranta, Kati (ei osall.) I Jyrkkä, Kaija (s) II Kemppainen, Jari III Vuorela, Sanna III Oulu SKUL Hekkala, Markku I Stöckell, Kaisamarja III SKPL Karppinen, Heikki II Kuusela, Hanna (s) I Nissinen, Heikki II Mikkeli SKUL Pellinen, Marianna (ei osall.) I SKPL Loikkanen, Toivo (ei osall.) III Moilanen, Reijo (k) I Pehkonen-Suoranta, Kaisa-Liisa (s) I Silvonen-Jokinen, Leena (k) II Borgå SKUL Tollander, Reidar (k) II SKPL Ekholm, Camilla I Åstrand, Bo-Göran II Kuopio SKUL Jauhiainen, Ossi (ei osall.) III SKPL Huhtala, Mikko I Romo, Salla III Lapua SKUL Valtasaari, Risto III SKPL Kangas, Vappu I Lampila, Merja II Ojala, Seppo (ei osall.) II Helsinki SKUL Lamminen, Mari II SKPL Ferrand, Tarja (s) III Heininen, Kaisa (ei osall.) II Sipiläinen, Ilkka III Korpela, Tarja I Kortelainen, Arja (ei osall.) III Espoo SKUL Sirén, Paula II SKPL Haapa-aho, Riitta III Keravuori, Pilvi (s) II Tervonen, Ossi I 26

Varajäsenet Hiippakunta Perusliitto Nimi Valiokunta Turku SKUL Andersson, Marjukka (k) Laakkonen, Olli-Pekka Turku SKPL Ahola, Elina (s) (Kairavuo, Jani) III Tampere SKPL Simula, Markku (k) (Eloranta, Kati) Tampere SKPL Eskelinen, Kari (k) (Jyrkkä, Kaija) Tampere SKPL Kulhia, Ali (k), (Kemppainen, Jari) Tampere SKPL Kulhia, Ali (s) (Eloranta, Kati) I Oulu SKPL Pieskä, Aino (k) (Kuusela, Hanna) Mikkeli SKUL Ahokas, Jukka (s) (Pellinen, Marianna) I Mikkeli SKPL Luukkonen, Osmo (k) (Loikkanen, Toivo) Mikkeli SKPL Pehkonen-Suoranta, Kaisa-Liisa (k) (Moilanen, Reijo) Borgå SKUL Andersson, Marjukka (s) (Tollander, Reidar) II Borgå SKPL Forslund, Mikael (k) (Ekholm, Camilla) Kuopio SKUL Kentala, Anni-Mari (k), Tuura, Riikka (s) (Jauhiainen, III Ossi) Helsinki SKPL Hållfast, Merja (k + s) (Heininen, Kaisa) II Helsinki SKPL Iso-Herttua, Kaisa (s) (Kortelainen, Arja) III Espoo SKPL Holm, Seppo (k) (Keravuori, Pilvi) Opiskelija- SKUL Nousiainen, Anni (k + s) äänioikeus III edustajat Pyykönen, Sari (k + s) II SKPL Harju, Petra (k + s) I Karppinen, Jonna (k) Koponen, Matias (k + s) äänioikeus II Laakso, Ina (s) äänioikeus I Rajala, Sari (k) Virtanen, Antti (s) III AKIn valtuusto koostuu perusliittojen valtuustojen jäsenistä. Valtuustot kokoontuivat sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiin. AKIn valtuuston puheenjohtajana toimi Markku Hekkala (SKUL). Sihteerinä toimi Jussi Junni. Pöytäkirjanpitäjänä toimi Tuula Anttonen. Kanttori-urkuriliiton valtuuston puheenjohtajana toimi Risto Valtasaari ja sihteerinä Annukka Ruusula. Pappisliiton valtuuston puheenjohtajana toimi Bo-Göran Åstrand ja sihteerinä Merja Laaksamo. Pöytäkirjanpitäjänä toimi Tuula Anttonen. 27

2. Hallitus 2.1. AKI Jäsenet (suluissa henkilökohtainen varajäsen): Nivala, Eija (Karppinen, Heikki), pj., SKPL Ali-Löytty, Heikki (Piirainen, Keijo) SKUL Annala, Eero (Tasala, Anna), SKUL Järvinen, Mari (Bengts, Pia), SKUL Kalpio, Kukka-Maaria (Loikkanen, Toivo), SKPL Korhonen, Raija (Kortelainen, Arja), SKPL Leppälä, Anita (Nissinen, Heikki), SKPL Lindgård, Stina (Aino-Karin Lovén), SKPL Rask, Petri (Muhonen, Jaakko), SKPL Simpanen, Annamari (Tervonen, Ossi), SKPL Suominen, Teemu (Saarikoski, Eerika), opiskelijaedustaja, SKUL Mäkitalo, Jani (Laakso, Iina), opiskelijaedustaja, SKPL Hallitus kokoontui yhdeksän kertaa. Sihteerinä ja pääesittelijänä toimi Jussi Junni. Lisäksi esittelijöinä toimivat Annukka Ruusula (kanttoriasiat ja työnjaossa sovitut AKI-asiat) sekä Merja Laaksamo (pappisasiat ja työnjaossa sovitut AKI-asiat). Pöytäkirjanpitäjänä toimi Maarit Laurikainen. Kokouksiin osallistuivat Vesa Engström ja Annukka Ruusula läsnäolo- ja puheoikeudella. 2.2. Kanttori-urkuriliitto Jäsenet Annala, Eero, pj. Ali-Löytty, Heikki, varapj. Järvinen, Mari Piirainen, Keijo Tasala, Anna Suominen, Teemu, opiskelijaedustaja Varajäsenet: Andersson, Marjukka Paukku, Terhi Bengts, Pia Hallitus kokoontui yhdeksän kertaa. Sihteerinä ja pääesittelijänä toimivat Annukka Ruusula ja Vesa Engström. Lisäksi esittelijänä talousasioissa toimi Jussi Junni. 2.3. Pappisliitto Nivala, Eija, pj. Rask, Petri, varapj. Hautala, Petri Järnfors, Sari Kalpio, Kukka-Maaria 28