1 (5) JOENSUUN PYÖRÄILYN JA JALANKULUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2030 YHTEENVETO LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEESTÄ VASTINEINEEN Kehittämissuunnitelmaluonnos esiteltiin kaupunkirakennelautakunnalle tiistaina 31.1.2017. Kehittämissuunnitelmasta pyydettiin lausunnot sidosryhmiltä 31.3.2017 mennessä. Suunnitelma asetettiin yleisesti nähtäväksi 1.3.2017 tiedotustilaisuuden yhteydessä ja sitä käsiteltiin chat-keskustelussa 6.3.2017. Kehittämissuunnitelmasta saatiin kolme lausuntoa ja yksi mielipide, joista seuraavana on tiivistetty yhteenveto vastineineen. LAUSUNNOT 1. Joensuun Polkijat ry 7.3.2017 Lyhennelmä lausunnosta Joensuun Polkijat ry on kehittämissuunnitelman lopputulokseen tyytyväinen. Suunnitelma antaa hyvän pohjan pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamiselle sekä pyöräilyn sujuvuuden, mukavuuden ja turvallisuuden lisäämiselle. Suunnitelma tukee kaupungin strategisten tavoitteiden toteuttamista ja määrittää suuntaviivat pyöräilyn ja jalankulun edistämiselle maankäytön suunnittelusta toteutusvaiheeseen saakka. Esitettyjen toimien toteuttaminen nostaa Joensuun esimerkilliseksi pyöräilykaupungiksi niin kansallisessa kuin kansainvälisessä vertailussa. Joensuun Polkijat ry pitää tärkeänä erityisesti seuraavia näkökulmia ja toimenpiteitä: - Pyöräily tunnistetaan itsenäisenä liikenteen muotona ja jalankulun sekä pyöräilyn erilaiset tarpeet ja monimuotoisuus huomioidaan. - Sujuvat, nopeat ja turvalliset työmatka- ja asiointireitit toteutetaan kohti keskustaa ja yliopistoa, sekä keskustan läpäisevät itä-länsi- ja etelä-pohjoissuuntaiset yhteydet toteutetaan jalankulun ja pyöräilyn kilpailukykyä silmällä pitäen. - Keskustan ja lähialueiden vilkkaimmilla reiteillä pyöräily ja jalankulku erotellaan toisistaan parantamaan näiden sujuvuutta, mukavuutta ja turvallisuutta. - Pyöräilyverkon kehittämisessä korostuu määrän sijaan laatu, jolloin pääreitit erottuvat ympäristöstään. - Hyödynnetään ennakkoluulottomasti hyviä kansainvälisiä käytäntöjä kuten pyöräkatuja. Lisäksi: - Suunnitelman toteutumista ja mahdollisia muutos- tai päivitystarpeita on syytä tarkastella säännöllisin väliajoin yhdessä sidosryhmien kanssa. - Suunnitelmaan sisältyvien väylähankkeiden ja muiden kehittämistoimien etenemisestä kannattaa tiedottaa aktiivisesti myös suurelle yleisölle.
2 (5) - Suunnitelman toteuttamisessa tulisi huomioida myös sellaiset tieliikennelain uudistuksen avaamat mahdollisuudet, jotka eivät suunnitelmaa laadittaessa olleet tiedossa tai joita ei muuten suunnitelmaan voitu sisällyttää. Esimerkkinä liikennemerkki B7 Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa. - Kehittämistoimien vaikuttavuuden näkökulmasta pidämme tärkeänä, että osiossa 9.4 esitettyjä suhteellisen nopeasti ja edullisesti toteutettavia toimenpiteitä, kuten reunakivien madallusta sekä väistämisvelvollisuuksien ja valo-ohjauksen tarkastelua, aikataulutetaan jo suunnitelman voimassaolon ensimmäisille vuosille. Näiden toimien panos/tuotos-suhde on parhaimmillaan erinomainen ja ne myös antavat paikalliselle pyöräily-yhteisölle vahvan viestin siitä, että ongelmia on kuultu ja niitä myös ratkotaan tehokkaasti. Kehittämissuunnitelmassa esitetyt toimintalinjaukset noudattelevat pääpiirteissään lausunnossa esiin nostettuja teemoja. Kehittämishankkeiden toteuttamisen aikatauluun vaikuttavat myös muut samaan katutilaan tehtävät infran kehittämistoimet, joita sovitetaan aikataulullisesti yhteen ja jotka voivat aikaistaa tai myöhentää kehittämissuunnitelmassa tarpeelliseksi todettuja hankkeita. Myös edullisten pienten toimenpiteiden toteuttamiseen voi vaikuttaa lähitulevaisuuden tiedossa olevat muut samaiseen katutilaan kohdistuvat saneeraustarpeet. Kehittämissuunnitelman päivitystarpeita käsitellään aika-ajoin ja myös yhteistyössä sidosryhmien kanssa. 2. Liperin kunnanhallitus 20.3.2017 Lausunto Joensuun kaupungin toimenpiteet kehittää kaupunkia myös kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi ovat suunnitelmassa perusteltuja. Liperi pitää tärkeänä, että nämä verkostot tukevat myös liikkumista erityisesti Liperin Ylämyllyn alueella ja alueelta. Liperi haluaa olla myös jatkossa yhteistyössä kehitettäessä yhteisiä liikkumisverkostoja Joensuun seudulla. Joensuun kaupungin pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelmaan 2030 ei ole huomauttamista. Ei tarvetta vastineelle. 3. Kontiolahden kunta 22.3.2017 Lausunto Suunnittelun perustana ovat riittävät selvitykset ja ilmeisen hyvin tehdyt ennusteet toimintaympäristön tarpeista kevyen liikkumisen osalta.
3 (5) Pyöräilyn tavoiteverkon pitäisi toteutuessaan olla hyvin selkeä ja helppokulkuinen. Suunnitellut uudet väylätyypit mahdollistavat hyvät olosuhteet kevyelle liikenteelle. Nykyisin ongelmana on pyörien säilytyksen vaikeus kaupungin keskustassa. Pyörävarkaat voivat puuhailla rauhassa ja jopa melko vähäarvoisiakin polkupyöriä varastetaan. Tähän ongelman tehty suunnitelma ei anna ratkaisuja. Yleensäkin myös pyörien pysäköinti on huomioitava, jos määrät lisääntyvät. Suunnitelmassa olisi voitu myös jollain tavalla huomioida mahdollisia uusia liikuntatapoja kevyen liikenteen väylillä. Lisääntyvä talvipyöräily on otettu huomioon väylien kunnossapidossa. Tämän suunnitelman mukaisella toteutuksella Joensuu parantaa kuitenkin edelleen asemaansa tunnettuna pyöräilykaupunkina ja antaa asukkailleen nykyistä paremmat liikkumismahdollisuudet. Kehittämissuunnitelmasta rajattiin tietoisesti pois tärkeänä pidetty pyöräpysäköinti, koska pyöräpysäköinnin kehittämistä suunniteltiin samanaikaisesti jo tarkemmassa mittakaavassa toria ja torin ympäristöä sekä aseman seutua koskevissa yleis- ja katusuunnitelmissa. Jalankulun ja pyöräilyn erottelu ja mitoituksen periaatteet antavat lisätilaa myös muun muassa uusille jalankulun muodoille, vaikka suunnitelmassa on päähuomio ollutkin kävelyssä ja pyöräilyssä. MIELIPIDE 1. Joensuun kaupungin 21 asukasta 31.3.2017 Lyhennelmä mielipiteestä Kehittämissuunnitelmasta on poistettava esitetty rantaraitti Hanhentien ja Puronsuunpuiston väliltä. Ensisijaisena vaihtoehtona rantaraitille on harkittava reittiä Hanhentien ja Haikarankujan kautta Pataluodonpuistoon ja edelleen Ranta-Mutalantien kautta Puronsuunpuistoon saakka. Vaihtoehtoisesti reitti voisi kulkea myös välillä Uikunkatu Sorsankatu Tavinkatu, josta on suora yhteys Puronsuunpuistoon. Perustelut reittimuutosesitykselle Kaupunginhallitus on 30.3.2015 131 palauttanut rantaraittia koskevan kaavan uudelleen valmisteltavaksi ja hylännyt rantaraitin siltä osin, kuin se olisi kulkenut Hanhentieltä Pataluodonpuistoon.
4 (5) Rantaraitin toteuttaminen kehittämissuunnitelmassa esitetyllä tavalla tarkoittaisi osan kortteleissa 1116, 1107, 1112 ja 1101 sijaitsevien kiinteistöjen yksin tai yhdessä hallinnoimien ranta-alueiden huomattavia lunastuksia korvauksineen ja kaupungille aiheutuvine kustannuksineen. Kulkuyhteyksiä suunniteltaessa tulee huomioida kaikessa hallintotoiminnassa noudatettavan kaupunkilaisten ja kiinteistönomistajien tasapuolinen kohtelu (HL 6 ). Alueiden omistajia ei saa kaavassa asettaa eri asemaan ilman asianmukaisia maankäytöllisiä perusteluja (KHO 2005:5). Pielisjoen varrella kortteleiden 12138 sekä 1075 ja 1078 osalta on kaupunki tehnyt päätöksen liittää ranta-alueet niiden viereisiin kiinteistöihin myymällä ne kyseisten kiinteistöjen omistajille. Tämä tehty linjaus itsessään estää yhtenäisen rantaraitin muodostamisen Utrasta Joensuun keskustaan. Lähellä rantaa sijaitsevien sauna- ja varastorakennusten ja muiden rakennelmien purkaminen aiheuttaisi kohtuutonta haittaa ja taloudellista vahinkoa ja niiden uudelleen sijoittaminen ei olisi mahdollista olemattoman tilan vuoksi. Lisäksi piha- ja oleskelualueet Sorsankatu 12 16 ja Kuikankatu 8 kohdalla sijaitsevat suunnitellulla reitillä tai aivan sen vierellä aiheuttaen kohtuutonta haittaa asumiselle ja omaisuudelle. Asukkaan etu on asetettava etusijalle silloin, kun yhteiskunnan etu ei sitä nimenomaisesti vaadi. Rantareitin toteuttamisella Pielisjoen rantaa myöten ei saavuteta merkittävää ajallista tai matkallista etua. Nykyisen Utra Hanhentie -reitin talvikunnossapidon puuttuminen laskee merkittävästi reitistä saatavaa hyötyä. Resurssit tulisi kalliin rakentamisen sijaan keskittää helpommin kunnossapidettävien reittien suunnittelemiseen sekä olemassa olevien yhteyksien huoltoon siten, että ne olisivat käytettävissä myös talvisaikaan. Olennaista on se, että työ-, opiskeluja harrastepaikat ovat saavutettavissa nopeasti ja turvallisesti. Rantareitin rakentaminen vaatisi merkittäviä rakennus- ja maanrakennustöitä: kosteikkopaikkojen täyttämistä, jyrkkien rantakaistaleiden tukemista, tasoittamista sekä leventämistä. Vedenpinnan suuren korkeusvaihtelun ja virtauksen vuoksi pengertämistä, korottamista ja mahdollista aidan rakentamista sekä kahden puron ylittävän sillan rakentamista. Pielisjoen ranta on useiden vesilintujen pesimä- ja elinaluetta ja valkoposkihanhet käyttävät Sorsankadun ranta-aluetta levähdysalueena muuttomatkallaan. Reitin varrella sijaitsee vanhaa puustoa ja muuta luonnontilaista kasvillisuutta. Lisäksi Pataluodonpuistossa rannan tuntumassa sijaitsee muinaismuistoalue, noin 800 m 2 laajuinen kivikautinen asuinpaikka purouoman itäpuolen rantatörmällä.
5 (5) Pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelmassa on esitetty pääverkon yhteysvälien ohjeellinen sijainti ja luokat, tavoitteelliset väylätyypit ja kehittämistoimien toteutusjärjestys karkealla tasolla. Nyt esitettyjen reittien sijainti perustuu olemassa oleviin kulkuyhteyksiin tai aikaisemmissa suunnitelmissa esitettyihin yhteystarpeisiin. Rantakylän rantareitin osalta esitys noudattaa Joensuun seudun oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jonka seutuvaltuusto hyväksyi päätöksellään 2.12.2008 ja YM vahvisti päätöksen 29.12.2009. Yleiskaavaan merkitty, Rantakylän ja Utran voimassa olevien asemakaavojen mukaisia rantapuistoja noudatteleva reitti alkaa Puronsuunpuistosta Pielisjoen ylittävän siltavarauksen ja Jukolankadun jatkeen kohdalta ja ulottuu Utran saarten kohdalle Utranpuistoon. Kortteli 12138 Utrassa ja korttelit 1075 ja 1078 Mutalassa eivät sisälly tämän rantareitin aluevarauksen piiriin, joten Joensuun kaupungin tekemät päätökset kyseisten kortteleiden ranta-alueista noudattavat yhteneväistä linjaa yleiskaavan kanssa eivätkä ole esteenä yleiskaavan mukaisen, Rantakylä Utra -aluetta palvelevan yhtenäisen rantareitin toteutumiselle. Kehittämissuunnitelmassa esitettyjen sorapintaisten aluereittien ensisijainen tarkoitus on tarjota häiriötön, erityisesti autoliikenteen risteämisiltä mahdollisimman vapaa vaihtoehtoinen kulkuyhteys niin koululaisille, työmatkalaisille kuin ulkoilijoillekin. Siksi näiden reittien kohdalla ensisijainen sijaintivaihtoehto on sivussa autoliikenteen käyttämiltä ajoreiteiltä. Kun tämän tyyppisiä reittejä edelleen kehitetään, niiden osalta otetaan myös käyttöön tai tarvittaessa parannetaan olemassa olevaa talvikunnossapitoa niin, että reitit ovat sujuvia ja turvallisia myös talviajan liikkumistarpeisiin. Pataluodon kohdalla on reittien kehittämisen kannalta yhtenä oleellisena tarpeena koulukeskuksen laajentuminen ja alueelle johtavien koulureittien toimivuus. Parhaimmillaan rantareitti tarjoaisi myös sen vaikutuspiirissä asuville koululaisille sujuvan vaihtoehdon, jossa olisi vain yksi kadun risteäminen Pataluodonpuiston kohdalla, kun nykyisin käytetyillä reiteillä, esimerkiksi Ranta-Mutalantien varren pyörätiellä on runsaasti katujen ja tonttiliittymien risteämisiä, joissa on potentiaalisin riski auton kanssa törmäykselle. Pyöräilyn liikennemallin perusteella rantareitin kehittämisen myötä Pataluodonpuisto Utranpuisto -reitin käyttäjäpotentiaali olisi samaa suuruusluokkaa esimerkiksi olemassa olevan Mehtimäki Siilainen -reitin kanssa, millä saavutetaan nykyisellään merkittäviä yleishyödyllisiä vaikutuksia. Rantareitin linjaus Pataluodonpuiston ja Puronsuunpuiston ympäristössä ratkaistaan Rantakylä Utra -osayleiskaavatyön yhteydessä (KRAKLK 16.6.2015 150). Reittivaihtoehtojen vertailussa ovat lähtötietoina aiemmat kaavat, suunnitelmat, lausunnot ja tehdyt päätökset, muut selvitykset ja ranta-alueen käyttöä vastustavat ja puoltavat mielipiteet perusteluineen.