KIRJALLINEN KYSYMYS 283/2003 vp Noste-ohjelman säännöstön tarkistaminen Eduskunnan puhemiehelle Noste-ohjelmaksi nimetty aikuisten koulutustason kohottamisohjelma on hyvää vauhtia lähtenyt liikkeelle. Heti alkutaipaleella on tullut esiin seikkoja, jotka olisi syytä välittömästi oikaista, jotta se tavoite, johon Noste-ohjelmalla pyritään, toteutuisi. Yhdeksi ongelmaksi on koettu ainakin Itä- Suomessa se, että Noste-ohjelmakoulutuksen piiriin ei oteta kuin työssä olevia henkilöitä, vaikka vielä suuremmalla syyllä työtön henkilö tarvitsisi työllistyäkseen juuri koulutusta ja tutkintotodistusta. Toinen esille tullut kysymys on se, miksi jo vuosikymmeniä sitten suoritettu tutkinto rajaa henkilön koulutuksen ulkopuolelle, vaikka henkilö on vaihtanut alaa ja haluaisi nyt suorittaa pätevyytensä testauksen ja mahdollisesti täydennyksen tämän Noste-ohjelman avulla. Kolmas esille tullut kysymys on se, miksi ylioppilastutkinto rajaa henkilöt kyseisen ohjelman mukaisen koulutuksen ja näytön suorittamisen ulkopuolelle, vaikka heillä ei muuta ammatillista tutkintoa olisikaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen Noste-ohjelmaan liittyvistä kehittämistarpeista ja aikooko hallitus välittömästi ryhtyä toimiin, että työttömillä ja ylioppilastutkinnon suorittaneilla, joilla ei ole muuta ammattikoulututkintoa, sekä henkilöillä, joilla entinen ammatti on jäänyt historiaan, on oikeus Noste-ohjelman mukaiseen koulutukseen? Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 2003 Esa Lahtela /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 283/2003 vp: Onko hallitus tietoinen Noste-ohjelmaan liittyvistä kehittämistarpeista ja aikooko hallitus välittömästi ryhtyä toimiin, että työttömillä ja ylioppilastutkinnon suorittaneilla, joilla ei ole muuta ammattikoulututkintoa, sekä henkilöillä, joilla entinen ammatti on jäänyt historiaan, on oikeus Noste-ohjelman mukaiseen koulutukseen? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Parlamentaarinen aikuiskoulutustyöryhmä esitti mietinnössään (OPM 3:2002) vuosille 2003 2007 ajoittuvaa toimenpideohjelmaa aikuisväestön koulutustason kohottamiseksi. Työryhmä katsoi, että työelämän kannalta kaikkein vaikeimmassa asemassa ja toimenpideohjelman ensisijaisena kohderyhmänä ovat ne aikuiset, joilta puuttuu toisen asteen koulutus. Sittemmin Noste-ohjelmaksi nimetty toimenpideohjelma käynnistettiin vuonna 2003. Ohjelman kokonaisuus on kuvattu momentin 29.69.34 Valtionavustus aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan selvitysosassa. Sen mukaan ohjelma muodostuu kahdesta osasta: (1) tavanomaisesti rahoitetun ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen suuntaamisesta osittain ohjelman kohderyhmälle sekä (2) ensisijaisesti työssäoleville tarkoitetusta lisätoimenpideohjelmasta, jota lääninhallitukset rahoittavat myöntämällä momentilta 29.69.34 valtionavustuksia koulutukseen hakeutumista edistäviin toimiin, koulutuksen (ennen muuta ammatillisiin tutkintoihin ja tietokoneen ajokorttiin tähtäävän) järjestämiseen sekä opintojen tukitoimiin. Opetusministeriö on ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen vuoden 2003 mitoitusta koskevissa päätöksissään (496/430/2002 ja 493/430/2002) kehottanut koulutuksen järjestäjiä kiinnittämään erityistä huomiota Noste-ohjelman kohderyhmään kuuluvien koulutukseen pääsymahdollisuuksiin. Työministeriö tukee omalta osaltaan Noste -ohjelman toteutusta ammatillisen kehittymisen palvelujen ja erityisesti työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen keinoin. Vailla ammatillista koulutusta olevilla tai ammattia vaihtavilla henkilöillä niin työttömillä kuin työssä olevillakin on halutessaan mahdollisuus käyttää työvoimatoimistoissa tarjottavia ohjaus- ja neuvontapalveluita ammatin valintaan ja koulutukseen hakeutumiseen liittyvien ongelmiensa ratkaisemisessa. Palvelut soveltuvat niin ensimmäistä kertaa työmarkkinoille hakeutuville nuorille peruskoulun tai lukion päättäneille kuin myös aikuisille ammatillista tutkintoa vailla oleville tai ammattia vaihtavillekin. Työhallinto hankkii myös erittäin monipuolisesti valmentavaa ja ammatillista koulutusta. Ammatillisessa koulutuksessa on pääsääntöisesti tavoitteena ammatillinen tutkinto tai sellaisen osa. Tutkinnon suorittamismahdollisuus ulottuu ammatillisista perustutkinnoista tai osatutkinnoista aina kesken jääneiden korkeakoulututkintojen loppuun saat- 2
Ministerin vastaus KK 283/2003 vp Esa Lahtela /sd tamiseen. Jos tutkintoon johtavaan koulutukseen hakeutumisen esteenä on heikko menestys aiemmissa opinnoissa, voidaan työvoimakoulutuksena järjestää myös mahdollisuus täydentää peruskoulu- tai lukio-opintoja. Noste-ohjelman kohderyhmän täsmällinen määrittely tehtiin valtioneuvoston asetuksessa aikuisten koulutustason kohottamiseen myönnettävästä valtionavustuksesta (41/2003). Sen mukaan avustuksella rahoitettu koulutus, tutkintotilaisuudet ja opiskelun tukitoimet on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat koulutuksen alkamisvuonna 30 54-vuotiaita ja suorittaneet enintään perusasteen tutkinnon. Opiskelun tukitoimet voivat kohdistua myös kesken jääneen perusopetuksen oppimäärän tai lukion loppuun suorittamiseen. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen tukitoimiin myönnettävä avustus on tarkoitettu koulutuksen alkamisvuonna 25 54-vuotiaille. Asetuksen mukaan valtionavustus tulee suunnata niin, että sillä toteutettavat toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti työssä oleviin. Tämä ei sulje pois yksittäistapauksissa myös työttömien osallistumista avustuksin rahoitettuun koulutukseen. Mainittua valtioneuvoston asetusta sovelletaan ainoastaan myönnettäessä avustuksia vuoden 2003 talousarviosta. Mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen talousarvioesityksen tältä osin, tullaan vuoden 2004 talousarviosta myönnettäviä avustuksia varten antamaan uusi valtioneuvoston asetus. Talousarvioesityksessä avustusmomentin selvitysosassa on Noste-ohjelman alaa laajennettu niin, että myös osa valtionosuusrahoitteisesta yleissivistävästä koulutuksesta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta suunnataan ohjelman kohderyhmälle, mikä on otettava huomioon asetuksessa. Uuden asetuksen valmistelussa on arvioitava myös Noste-ohjelman kohderyhmän määrittelyyn liittyviä kysymyksiä. Opetusministeriö on käynnistänyt asetuksen valmistelun pyytämällä Noste-ohjelman ohjausryhmältä, asetusta soveltavilta lääninhallituksilta sekä Noste-ohjelmaa toteuttavilta alueellisilta hankkeilta näkemyksiä muun muassa mahdollisista ohjelman kohderyhmän määrittelyn muutostarpeista. Ohjausryhmässä ovat opetus- ja työministeriön lisäksi edustettuina keskeiset työelämän järjestöt, Suomen Kuntaliitto, tutkimus, Opetushallitus ja lääninhallitukset. Ylioppilaiden ja nykyisia työtehtäviä heikosti tai ei lainkaan tukevan ammatillisen tutkinnon suorittaneiden asema tulee arvioiduksi valmistelun yhteydessä. Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2003 Opetusministeri Tuula Haatainen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 283/2003 rd: Är regeringen medveten om behoven att utveckla programmet Kunskapslyftet och avser regeringen omedelbart vidta åtgärder så att arbetslösa och personer som avlagt studentexamen, men inte har någon annan yrkesskolexamen, samt personer vars tidigare yrke är historia, får rätt till utbildning enligt Kunskapslyftet? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Den parlamentariska arbetsgruppen för vuxenutbildning föreslog i sin rapport (UVM 3:2002) ett åtgärdsprogram för åren 2003 2007 för höjande av utbildningsnivån hos vuxna. Arbetsgruppen ansåg att de som med tanke på arbetslivet ligger sämst till och programmet i främsta hand bör rikta sig mot är de vuxna som saknar utbildning på andra stadiet. Åtgärdsprogrammet, som senare fick namnet Kunskapslyftet, startades 2003. En övergripande beskrivning av programmet finns i förklaringen till moment 29.69.34 Statsunderstöd till programmet för höjande av utbildningsnivån hos vuxna i statsbudgeten. Enligt förklaringen består programmet av två delar: (1) ordinärt finansierad yrkesinriktad tilläggsutbildning, läroavtalsutbildning och arbetskraftspolitisk vuxenutbildning som delvis inriktas mot målgruppen samt (2) tilläggsåtgärder som är avseda främst för personer i arbete och som finansieras så att länsstyrelserna beviljar statsunderstöd av moment 29.69.34 för åtgärder som främjar ansökan till studier, för ordnande av utbildning (framför allt för yrkesinriktade examina och datakörkort) samt för åtgärder som stöder studier. Undervisningsministeriet har i sina beslut (496/430/2002 och 493/430/2002) om dimensioneringen av yrkesinriktad tilläggsutbildning samt läroavtalsutbildning som utgör yrkesinriktad tillläggsutbildning 2003 bett utbildningsanordnarna att fästa särskild uppmärksamhet vid möjligheterna för Kunskapslyftets målgrupp att komma in på utbildning. Arbetsministeriet stöder genomförandet av Kunskapslyftet med service som gäller utveckling i yrket och särskilt med arbetskraftspolitisk vuxenutbildning. Personer som saknar yrkesinriktad utbildning eller som skall byta yrke, såväl arbetslösa som personer i arbete, har om de så vill möjlighet att anlita arbetskraftsbyråernas handlednings- och rådgivningstjänster för att lösa problem som gäller yrkesval och ansökan till utbildning. Tjänsterna lämpar sig såväl för ungdomar som första gången skall ut på arbetsmarknaden efter avslutad grundskola eller gymnasium som för vuxna som saknar yrkesinriktad examen eller skall byta yrke. Arbetsförvaltningen köper även allsidigt inriktad förberedande och yrkesinriktad utbildning. I yrkesutbildningen är målet i regel en yrkesinriktad examen eller en del av en sådan examen. Examensmöjligheterna sträcker sig allt från yrkesinriktade grundexamina eller delexamina till de resterande delarna av en högskolexamen. Om hindret för att söka till en examensinriktad utbildning är svag framgång i tidigare studier, kan möjligheter att komplettera grundsko- 4
Ministerns svar KK 283/2003 vp Esa Lahtela /sd le- och gymnasiestudier ordnas också som arbetskraftsutbildning. Den exakta definitionen på den målgrupp som Kunskapslyftet riktar sig till fastslogs i statsrådets förordning om statsunderstöd för höjande av utbildningsnivån hos vuxna (41/2003). De utbildningar, examenstillfällen och studiestödjande åtgärder som enligt förordningen finansieras med understödet är avsedda för personer som är i åldern 30 54 år det år utbildningen inleds och som har examen på högst grundnivå. De studiestödjandeåtgärderna kan även rikta sig mot fullgörande av lärokursen för den grundläggande utbildningen eller slutförande av tidigare avbrutna gymnasiestudier. Understödet för studiestödjande åtgärder i utbildning som syftar till att deltagarna fullgör lärokursen för den grundläggande utbildningen är dock avsett för personer som är i åldern 25 54 år det år utbildningen inleds. Enligt förordningen skall understödet inriktas så att de åtgärder som vidtas med hjälp av stödet i första hand gäller personer i arbete. Detta utesluter inte i enskilda fall att även arbetslösa deltar i utbildning som finansieras med dessa understöd. Den nämnda statsrådsförordningen tillämpas endast vid beviljande av understöd inom budgeten för 2003. Om riksdagen godkänner årets budgetproposition på denna punkt, kommer en ny förordning att ges om understöd som beviljas inom budgeten för 2004. I budgetpropositionen har området för Kunskapslyftet i förklaringen till understödsmomentet breddats så att även en del av den statsandelsfinansierade allmänbildande utbildningen och yrkesinriktade utbildningen riktas mot programmets målgrupp, vilket skall beaktas i förordningen. I beredningen av den nya förordningen blir det aktuellt att bedöma frågor som gäller definitionen på målgruppen. Undervisningsministeriet har satt i gång beredningen av den nya förordningen med att be styrgruppen för Kunskapslyftet, länsstyrelserna som tillämpar förordningen samt de regionala projekt som genomför programmet komma med synpunkter bl.a. om det eventuellt finns behov att ändra definitionen på målgruppen. I styrgruppen finns företrädare förutom för undervisnings- och arbetsministeriet även för de centrala arbetslivsorganisationerna, Finlands Kommunförbund, forskningen, Utbildningsstyrelsen och länsstyrelserna. Studenternas ställning och ställningen för personer med en yrkesinriktad examen som föga eller inte alls stöder personens nuvarande arbetsuppgifter kommer att bedömas i beredningen av den nya förordningen. Helsingfors den 29 september 2003 Undervisningsminister Tuula Haatainen 5