Kunta elinvoiman johtajana Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2013 Jaakko Joensuu johtava konsultti FCG konsultointi Oy 24.9.2013 Page 1 Toimintaympäristö muuttuu Elinkeinorakenteen muutos kiihtyy mm. Euroopan hitaan kasvun, globalisaation, teknologia- ja ikärakennemuutoksen sekä energia- ja raaka-ainevarojen niukkenemisen johdosta osaavan työvoiman saatavuus korostaa paikkakunnan vetovoimaisuutta Tuottavuuspaineet kuntasektorin avautuminen monituottajamalli palveluissa yksityinen ja julkinen kumppanuus Toimivat markkinat ja osaaminen niiden hyödyntämisessä Hankintaosaaminen ja markkinoiden tunteminen korostuvat Kuntien vaikutukset paikallistalouden kehittymiseen kanavoituvat entistä enemmän muiden kuin perinteisen elinkeinopolitiikan vaikutusten kautta 2 24.9.2013
Elinkeinopolitiikasta elinvoimapolitiikkaan Elinkeinotoimen vastuulla Huomioitava kaikessa kunnan toiminnassa Elinkeinopolitiikka Yritysneuvonta Toimitilat Yritystontit Kehittämishankkeet Alueen markkinointi Elinvoimapolitiikka Elinkeinopolitiikan instrumentit Hankinnat Infra Paikkakunnan vetovoiman keh. Tapahtumat Palvelut ja kuntalaisten valinnat Pakallisyht. hyvinvointi ym. ym. Elinvoimainen kunta = elinvoimainen paikallistalous/yhteisö Päätöksen elinvoimavaikutus? Suorat vaikutukset kuntaorganisaatioon lyhyellä aikavälillä (palvelutaso, tuotantokustannus) Välilliset vaikutukset pitkällä aikavälillä yrityksiin ja yhteisöihin kuntalaisten valintoihin (palvelun tarve, yritysten toimintaedellytykset, verotulot, kaupallisten palveluiden kehittyminen, vetovoimaisuus ) vaikutukset kunnan pitkällä aikavälillä
Elinvoiman ja kunnan rooli niiden kehittämisessä Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen kaupunkiorganisaatiossa - Kaikki kuntaorganisaation yksiköt ja palvelut vaikuttavat elinvoimaan Verkostojohtaminen ja markkinoiden kautta johtaminen - vaikutus kuntalaisten sekä sidosryhmien tekemiseen ja valintoihin Osaamisen johtajuus: Koulutuspolitiikka ja omistajaohjaus verkostojen kautta hankittu osaaminen osaavan työvoiman saanti Kuntalaisten muuttuvat roolit ja osallisuus päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä Elinvoimaa nakertavien tekijöiden minimointi: Syrjäytyminen, ikääntyminen Viihtyisä elinympäristö: Sujuva arki Luonto + rakennettu ympäristö Saavutettavuus Instrumentteja, jotka toteutuksessa syytä tuntea Hankinnat: Palveluiden kehittäminen Innovaatioiden edistäminen Palvelusektorin kehitys Sosiaaliset kriteerit syrjäytymisen ehkäisy Johtajuus elementtien tiedostaminen toimintaympäristön antamat edellytykset kokonaisuuden hallinta strategiset valinnat Millaisista tekijöistä elinvoima koostuu ja Kuinka kunta voi siihen vaikuttaa EU:n valtiontukisäädökset: Infrahankkeet Toimitilat ja tontit Työllisyyden hoito SGEI ja maaseudun peruspalvelut Käyttäjälähtöisyyden edistäminen: kuntalaisten/palvelujen käyttäjien perinteinen kuuleminen uudet innovatiiviset keinot osallistaa palvelujen käyttäjät palvelujen suunnitteluun ja tuotantoon Elinvoiman eväät hankkeen (2012-2014) tavoite Nostaa elinvoimaisuuden vahvistaminen entistä näkyvämmäksi osaksi kuntien toimintaa laajasti koko kuntaorganisaatiossa laajentaa elinkeinopolitiikan käsitettä ja instrumentteja Jäsentää tekijöitä, joista elinvoima syntyy ja määrittää kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa elinvoimaisuuden kehittymiseen Vaikutukset kuntakonsernin sisällä Vaikutukset markkinoilla (yritysten toimintaan, kilpailutilanteeseen) Vaikutukset kuntalaisten valintoihin Tuottaa tietoa eri tavoin toteutetun elinkeinopolitiikan vaikutuksista Tarjota kehittämistukea mukaan lähteneille kunnille elinvoimaa vahvistavien toimenpiteiden suunnittelussa (elinvoiman kasvuohjelma) ja tehostaa hyvien käytäntöjen leviämistä kuntakentän sisällä. Jatkohanke suunnitteilla vuoden 2013 aikana
Vaiheistus ja tulokset 1. Teemakohtaiset osatutkimukset ja opinnäytetyöt Pureudutaan aiheeseen yhdestä näkökulmasta (elinkeinopolitiikan organisointi, hankinnat, osuustoimintamalli, infra, elinvoimavaikutusten arviointi ) Tulokset hyödynnettävissä sellaisenaan kunnissa Määrittävät elinvoimajohtamisessa kunnilla käytössä olevia instrumentteja pohjaa vaiheelle 2 2. Kunta elinvoiman johtajana pilotointiosio Havainnollistaa kuntien elinvoimajohtamisen keinoja kuntatasolla ja antaa aineksia elinvoimajohtamisen toimenpideohjelmaan sekä tuottaa materiaalia mallinnusvaihetta varten Pilottikunnat: Hämeenlinna, Oulu, Alavus, Viitasaari, Pertunmaa, Siikalatva (osahankkeissa mukana muitakin kuntia) 3. Mallinnusvaihe Kokoaa yhteen eri näkökulmia ja jäsentää eri toimenpiteiden mahdollisia yhteisvaikutuksia sekä luo pohjaa elinvoimaa vahvistaville toimintatavoille ja parantaa päätöksentekijöiden edellytyksiä arvioida eri vaihtoehtojen elinvoimavaikutuksia = VÄLINEITÄ ELIVOIMAN JOHTAMISEEN Elinvoiman eväät kunta elinvoiman johtajana pilotin toteutus 2012-2014 11/12-2/13 3-10/13 11/13-1/14 Hankeen suunnittelu ja käynnistäminen Kuntavertaisten työpajat Kuntavertaisten työpajat Kuntavertaisten työpajat I Teema- Seminaari I 2/2013 Elinkeinopolitiikan johtaminen Kunnan työpaja organisointi - Lähtötilanne - = Johtamistapa Elinvoimapolitiikka Tarkastelukehikko Kuntavertaisten työpajat Kuntavertaisten Kuntavertaisten työpajat työpajat II Teema- Seminaari II 4-5/2013 Kuntavertaisten työpajat Kuntavertaisten Kuntavertaisten työpajat työpajat III Teema- Seminaari III 8-9/2013 Teema- Seminaari IV Infra Palvelualoite, Elinvoimavaikutusten elinvoimana Kuntakohtainen työskentely osuustoiminta oman teeman alueella ja Kunnan arviointi työpaja ja hankinnat I) ICT ja osahankkeiden II) muut hyödyntäminen - Oma malli ja toimenpideohjelma Elinvoiman johtaminen erilaisissa toimintaympäristöissä ja kunnissa - mallinnus Osahankkeiden toteutus ja vuorovaikutus pilottikuntien ja hankkeen kanssa Viestintä Kuntakohtaiset työpajat: Mikä kunnan rooli? Missä kunta mukana ja miten? Mihin keskitytään? USO 8
Kunta elinvoimapolitiikan johtajana* Saavutettavuuden ja sijaintietujen varmistaminen: Tonttitarjonta, liikenneratkaisut, sujuva kaavoitus, kunnan rooli kiinteistömarkkinoilla, kaupunkikeskustojen elävöittäminen, vajaakäyttöisten tilojen uusiokäyttö Houkutteleva kaupunki: tapahtumat, suvaitsevuuden edistäminen, segregaation torjunta, opiskelijakaupunkikonseptin luominen, matkailun edistäminen kasvualana ja vetovoiman mittarina, kulttuurin monipuolinen edistäminen, kaupunkilaisten aktivointi esim kaupunginosatapahtumat Osaava työvoima: koulutus, houkuttelevuus, ulkomaalaisille suunnatut palvelut/työperäinen maahanmuutto Yritysten innovaatio- ja uusiutumiskyvyn tukeminen mm. yliopistojen edellytysten kehittäminen, paikkakunnan teollisten avainklustereiden ja uusien kasvualojen kehitysohjelmat osaksi kasvusopimusta ja INKAa (innovatiiviset kaupungit ohjelma) Hankinnat yritystoiminnan vipuna Kaupunkikonsernin kaikki osat elinvoimaa edistämään Yrittäjyyden edistäminen: yrittäjyyskasvatus *Eero Holstilan Elinvoimapolitiikkaselvitystä 2012 mukaillen Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Elinvoiman itsearviointi -> elinvoiman johtamisen painopisteet 24.9.2013 Page 10
Elinvoimaa rakentamassa FCG konsultointi! Rakennetaan yhdessä ELINVOIMAA. Suunnittelemme mielellämme kanssasi tarpeisiinne sopivan kokonaisuuden, josta saatte nopeasti kilpailukykyisen tarjouksemme. Lisätietoja: 24.9.2013 Page 11
Mistä elinvoimaa alueelle ja millä rahalla? Kuntamarkkinat 11.9.2013 Taini Rajala, Cursor Oy, projektipäällikkö Kestävän luontomatkailun Kaakko 135 Kotka-Hamina seutu? Matkailusta 2
3 4
Matkailun luontaiset edellytykset Seudun omaleimaisuus Suomenlahti, meri Kymijoki ja kosket Kansallispuistot 2 kpl Luonto ja luonnon maisemat Keisarillinen historia Salpalinja, sotahistoria Teollinen perinne ja teollisuushistoria 5 Matkailun kehittämisen edellytykset Viranomaisten, kehittäjien ja yrittäjien yhteistyö Alueiden käyttö, kaavoitus ja infrastruktuuri Koulutus ja työvoima Tarjonta ja tapahtumat Palvelut ja palvelutuotteet E18 ja saavutettavuus Viestintä ja markkinointi, myynti 6
Edellytyksiä on hyödynnetty Yhteistyö Kaakko kasvuun -ohjelma Matkailustrategia Matkailun seudullinen brandi, Yhteismarkkinointisopimus, organisointi Rahaa myös yhteisessä kirstussa Yrityskehitys Alueen uutuusarvo/tunnettuus 7 Mitä on tapahtunut? Yöpymiset seudulla +11%, 1-4/2013 Josta ulkomailta +16,9%, ulkomaalaisista venäläisiä 70% Kotimaasta +6,9% Vertailuluvut koko Suomesta Yöpymiset -1,7% Ulkomaiset -1,3% Kotimaiset -1,9% 8
Mitä on tapahtunut? Majoitusmyynnin arvo tammi-huhtikuu 2013 2,10 milj. euroa, kasvua vuodessa n. 5,7 % Tax free myynnin arvo 12,2 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen 25% Lisäystä eniten vapaa-ajan matkailussa Uusia matkailuinvestointeja on käynnissä ja suunnitteilla Yrittäjillä menee keskimäärin hyvin, osalla jopa merkittävää kasvua 9 Matkailu on elämyksiä! Kestävän matkailun toimintamalli kehitetty yhdessä: Imatra, Lappeenranta, Kouvola, Kotka- Hamina seutu ja Porvoo matkalta mukaan. 10
Mistä rahat? Mitä tavoitellaan? Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksen merkitys Omarahoitus Kilpailtava matkailuinvestoinneista Kehitettävä matkailun edellytyksiä Matkailuyritysten oma panostus oman toimintansa kehittämiseen Hankerahoitus 11 Kiitos! 12
Mistä elinvoimaa alueille ja millä rahalla? Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Myllyluoma, FCG Konsultointi, elinkeinokehitys ja tutkimus Kriittiset kysymykset Rakennemuutos, kestävyysvaje, sopeuttaminen, leikkaukset - jääkö elinvoiman kehittäminen kaiken muun jalkoihin? Miten kunta/seutu pystyy parhaiten toimimaan elinvoiman ja kasvun mahdollistajana? Hyödynnetäänkö kehittämisen rahoitusinstrumentteja systemaattisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti? Kenellä on lintuperspektiivin kokonaiskuva? Miten kehittämisen resurssit turvataan tulevaisuudessa: osaajat, aika ja raha? 2
EU-ohjelmakausi 2014-2020 Kansallisiin strategioihin pohjautuvat toimenpideohjelmat Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma (EAKR ja ESR) Maaseutuohjelma (maaseuturahasto) Elinkeinokalatalouden toimintaohjelma (uusi rahasto EMKR) ERI = Euroopan rakenne-ja investointirahastot Alueellisen yhteistyön ohjelmat (EAY-tavoite) TRANSNATIONAL Esim. Itämeren ohjelma INTERREGIONAL Esim. InterregV C CROSSBORDER Esim. Keskisen Itämeren ohjelma Lisäksi erillisiä rahastoja, budjettilinjoja ja pilottiohjelmia ENI -rajat ylittävä yhteistyö EU:n ulkorajoilla Kolarctic, Karelia, Kaakkois-Suomi-Venäjä EU:n erillisohjelmat (osa uusia) 3 Uusi ohjelmakausi, uudet tuulet Kansallisesti jaettavan EU-rahoituksen määrä laskee Suomessa sekä lähes kaikissa muissakin EU-maissa EU:n kansainvälisten yhteistyöohjelmien parempi hyödyntäminen kiinnostaa aiempaa enemmän ja myös kilpailu kovenee Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vähenee selvästi nykyisen ohjelmakauden tasosta EU:n rahoitusosuus vähenee noin 26 % (lasku kaikkiaan n. 30 %, kun otetaan huomioon samalla vähenevä valtion rahoitusosuus) Maaseutuohjelman rahoituksen taso säilynee suunnilleen nykytasolla Kansainvälisissä alueiden yhteistyöohjelmissa ja ulkorajat ylittävissä ohjelmissa rahoitus tulee jopa kasvamaan (EAY, ENI) Panostukset kilpailukykyyn, tutkimukseen ja innovaatioihin lisääntyvät 37% verrattuna nykyiseen ohjelmakauteen Esim. Horizon 2020, Erasmus for All 4
Suurimpia erillisohjelmia 2014-2020 Erillisohjelma Aihealue MRD Horizon 2020 (Horisontti 2020) ConnectingEurope Facility(CEF, Verkkojen Eurooppa) Tutkimuksen puiteohjelma, 3 pilaria: -Huipputason tiede -Teollisuuden johtoasema -Yhteiskunnalliset haasteet Infrastruktuurirahasto: liikenne, energia, ICT Erasmus for All Koulutus, nuoriso, urheilu 19 Life+ beyond2013 Ympäristö, ilmasto 3,2 Creative Europe Kulttuurija luovat alat 1,6 80 40 5 Suurimpia erillisohjelmia 2014-2020 Erillisohjelma Aihealue MRD COSME (Programmefor the Competitivenessof enterprises and SMEs Health for Growth ( Kansanterveys kasvun tukena ) Citizens for Europe (Kansalaisten Eurooppa) Erityisesti pk-sektorin kestävä kasvu ja kehitys, kansainvälistyminen, yrittäjämyönteisen ilmapiirin tukeminen, kestävä kilpailu Innovatiiviset ratkaisut terveydenhuoltopalvelujen tehostamiseksi Ystävyyskuntatoiminta, kansalaisjärjestöjen kv-hankkeet, kansalaistapaamiset 1,1 0,446 0,229 6
Kehittämisen viitekehys Eurooppa 2020 strategia ja sen 3 prioriteettia Älykäs kasvu: tehokkaammat investoinnit koulutukseen, tutkimukseen ja innovointiin Kestävä kasvu: siirtyminen vähähiiliseen talouteen ja teollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen Osallistava kasvu: vahva panostaminen työpaikkojen luomiseen ja köyhyyden vähentämiseen Älykäs erikoistuminen Smart Specialisation - EU:n aluekehittämisen punainen lanka Alueen omien vahvuuksien tunnistaminen ja systemaattinen vahvistaminen kaikilla tasoilla Oman toiminnan vertaaminen muihin toimijoihin - myös globaalilla tasolla PAIKALLINEN > ALUEELLINEN > ALUEIDEN VÄLINEN > ITÄMEREN ALUE > KOKO EU > GLOBAALI 7 Menestyksen avaimet Tarvitaan kokonaisnäkemystä ja entistäkin enemmän seurantaa ja ennakointia Eroon yksittäisistä ad hoc hakemuksista, haetaan nyt tuotakin Kansallisten rahoitusmahdollisuuksien ja EU:n kansainvälisten ohjelmien lisäksi myös esim. pohjoismaisten lähteiden hyödyntäminen Mitä jos panostettaisiin hankesalkun strategiseen suunnitteluun kunta/seutu/maakuntatasolla yhdessä! Kunnat, kehittämisyhtiöt ym. julkiset toimijat, rahoittajat Koulutus- ja tutkimuslaitokset Yritykset Kolmas sektori Asiantuntijat, projektiosaajat, hakemuskirjoittajat, hankkeiden arvioijat, kansalaiset/kuluttajat/loppukäyttäjät 8
Menestyksen avaimet Yhteinen suunnittelu helpottaa myös omarahoitusosuuksiin varautumista Kansainvälisten hankkeiden omarahoitus muodostuu partneriorganisaatioiden omasta panoksesta (raha ja/tai laskennallinen osuus), muusta julkisesta rahoituksesta (alue ja/tai kansallinen taso) sekä yksityisestä rahoituksesta niissä ohjelmissa, joissa sen käyttö on mahdollista Yhdessä on hyvä miettiä myös hankevalmistelun resursointia ja rahoitusta Erityyppiset hankevalmistelurahoitukset, esim. EUSBSR Seed Money Facility, http://seed.eusbsr.eu/ Huom. hankkeiden valmistelun ja päättämisen aikataulut ovat pitkiä - viimeistä maksatusta voi joutua odottamaan hankkeen päättymisen jälkeen jopa lähes vuoden 9 Kaasua kehittämiseen FCG:n hankerahoituskonsultointi Rahoitushakemuspalvelu Rahoitusselvitykset ja - suunnitelmat Rahoituspajat Rahoitusseuranta Ideasta projektisuunnitelmaan ja rahoitushakemukseen Tarpeestariippuen: vedämme koko prosessin suunnittelukokouksineen tai olemme asiakkaan tukena niissä prosessin vaiheissa, joihin tällä ei ole aikaa tai omia resursseja. Kokonaisnäkemys käytettävissä olevista rahoituslähteistä sekä suunnitelma toimenpiteiden priorisoinnistaja vaiheistuksesta. a) Erillisenä palveluna vaikkapa hankesalkun hallintaanseudullisessa kehittämisessä a) Osana laajempaa kokonaisuutta: strategiat ja ohjelmat, kehittämissuunnitelmat, toteutettavuusselvitykset, liiketoimintasuunnitelmat, master planit jne. Päättäjille, hankevetäjille, kehittämisvastaaville, yritysneuvojille, yritysryhmille Esimerkkejä näkökulmista: * Bigpicture tai perehtyminen tiettyyn teemaan: hyvinvointi, palveluinnovaatiot, resurssitehokkuus, kansainvälistyminen, koulutus, matkailu, IFIt jne. * Alueellinen tarkastelu: kunta, seutu, Itämeren alue, EU (Suomi) Venäjä, Pohjoismaat, koko EU jne. * Napakoita tietoiskujatai vuorovaikutteisia pajoja ja porinoita Seuraamme asiakkaan puolesta relevantteja rahoitusohjelmia ja niissä avautuvia hakuja ym. Panostammeaktiiviseen ennakointiin ja reagointiin taustalla asiakkaan/alueen tarpeet ja strategiset linjaukset. 10
Kiitos! Ota yhteyttä! Jaana Myllyluoma 050 390 5765 jaana.myllyluoma@fcg.fi www.fcg.fi/konsultointi