1(17) FORSSAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta annettu julkipanon jälkeen PL 62 Antopäivä Kokouspäivä 30101 FORSSA ja pykälä puh. 03-41411 27.9.2011 20.9.2011 70 ASIA HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Timo Hemilän eläinsuojaa. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan laajentaminen. Timo Hemilä Hemiläntie 36 31130 Koijärvi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan olemassa olevan sikalan laajentamiselle siten, että sikalaan tulee tilat 900 lihasialle. Toiminta jatkuu nykyisessä sikalarakennuksessa. Eläinsuoja sijaitsee Forssan kaupungin Kokon kylän Prännimäki nimisellä tilalla 61-404-10-12, osoitteessa Hemiläntie 36, 31130 Koijärvi. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a, eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan vastaa vähintään 210 ja alle 1 000 lihasialle tarkoitettua eläinsuojaa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Forssan kaupungissa toimii ympäristölautakunta, käsittelee eläinsuojan ympäristölupa-asian. (YSA 7 kohta 11a) Hakemus on jätetty 25.3.2011. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Timo Hemilän ilmoitus eläinsuojasta ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemistä varten on toimitettu Hämeen ympäristökeskukseen 28.2.2002. Hämeen ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja toiminta on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 15.3.2002. Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n kohdan 11 a mukaan Timo Hemilän ilmoittamalla eläinsuojalla on oltava ympäristölupa. Ympäristölautakunta on 21.3.2006 23 velvoittanut hakemaan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaista ympäristölupaa 15.12.2006 mennessä.
2(17) ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hakemusasiakirjat sisältävät pellon vuokrasopimuksia 9,3 + 23,11 ha. Vuokrasopimukset ovat voimassa 31.12.2013 ja 31.12.2011 asti. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään, meneillään oleva sopimuskausi on 2007 2013. Forssa kaupungin kattavassa, 28.12.2007 voimaan tulleessa, Kanta-Hämeen maakuntakaavassa tilakeskuksen alueella ei ole merkintöjä. Tilakeskuksen alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa eikä muitakaan maankäyttörajoituksia. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläinsuoja sijaitsee haja-asutusalueella noin 20 km Forssan keskustasta pohjoiseen. Lähin vesistö on Koijärvi, noin 2,5 km:n etäisyydellä idässä. Tilakeskuksen etelä- ja länsipuolinen Saviniemenoja johtaa Letonnojaan, mikä laskee Koijokeen. Lähin vapaa-ajan asuinrakennus sijaitsee 200 metrin päässä eläinsuojasta kaakkoon ja vakituinen 400 metrin etäisyydellä. Eläinsuoja ei ole pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Koijärvi 0406103, I-luokka) sijaitsee noin 2,5 km päässä etelässä. Sikala on peruskorjattu ja laajennettu 1998. Sikalassa on ollut tilat 75 emakolle ja 320 lihasialle. Nyt toimintaa muutetaan siten, että sikalaan tulee tilat 900 lihasialle. Sikojen ruokinta perustuu omilla pelloilla kasvatettuun ja ostettuun rehuviljaan. Lanta käytetään rehuviljapeltojen lannoitukseen. Lannan varastointi Sikalan lannanpoisto perustuu lietelantajärjestelmään 800 lihasian osalta ja kuivikelantamenetelmään (virtsa imeytetty) 100 lihasian osalta. Lietesäiliöiden tilavuudet ovat 500 m 3 (kate uusitaan syksyllä 2011), 150 m 3 ja 100 m 3, eli yhteensä 750 m 3. Kaikkien säiliöiden pohjat ja seinät ovat betonia ja ne on katettu peltikatteella. Lietekuilujen tilavuus on 100 m 3. Kattamattomassa vuokrasäiliössä on tilavuutta 400 m 3, säiliö sijaitsee noin 3,5 km päässä eläinsuojasta. Yhteensä lietelantatilavuutta on 1 250 m 3. Kuivalantalan tilavuus on noin 210 m 3. Kattamattoman betonisen lantalan reunojen korkeus on 60 cm ja ajoluiskan 40 cm. Lantalassa ei ole kuormauslaattaa. Lantala sijaitsee rakennusteknisesti hankalassa paikassa, ympäröivää maanpintaa korkeammalla. Kuivikkeena käytetään turvetta ja olkea. Virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Laajennuksen jälkeen tilan eläinmäärän 12 kk aikana tuottama laskennallinen lietelantamäärä on 1 600 m 3. Kun lisätään pesuvesien vaikutus
3(17) noin 30 m 3 vuodessa, on tilan yhteenlaskettu lietesäiliötilantarve 1 630 m 3. Kuivikelannan osalta tilantarve on 254 m 3 (sisältää sadeveden vaatiman tilan 14 m 3 ). Lannan käsittelyn koelaitos Lannankäsittelyjärjestelmä on MTT:n tutkimuskohde ja koelaitos, joka nyt käsittelee lietelantaa noin 2 m 3 /vrk. Laitoksen fosforin erotus toimii, mutta typen ei. Prosessista tuleva kuivalanta varastoidaan kuivalantalassa ja nestejae johdetaan lietesäiliöön. MTT:n lausunnon mukaan lietelanta tultaisiin käsitelemään tilan yhteyteen rakennettavassa tilakohtaisessa lietelannankäsittelyjärjestelmässä. Järjestelmä on mitoitettu yhdelle tilalle ja se perustuu MTT:llä kehitettyyn uudenlaiseen lietelannan hajunpoisto- ja fraktiointimenetelmään. Järjestelmään kuuluu kiintoaineenpoisto suotonauhan avulla ja ruuvipuristimella. Lannan kuiva-ainepitoisuus on sen jälkeen noin 25 30 % ja se voidaan kompostoida laatalla. Nestejae johdetaan hajunpoistoon, jossa lietettä käsitellään mikrobiologisesti ilmastuksen avulla. Hajunpoistojärjestelmän läpikäynyt liete on hajutonta ja se voidaan levittää pellolle lietelannan tavoin. Lannan levitys Tilalla on lannanlevitykseen omaa peltoa 31 ha ja vuokrapeltoa 36 ha. Peltoja ei sijaitse pohjavesialueella. Haettavan eläinmäärän mukaan laskennallinen lannan peltolevitykseen tarvittava peltopinta-ala on 100 ha. Tilan pellot sijaitsevat tilakeskuksen ympärillä ja Koijärven kylässä. Valtaojiin rajoittuvilla pelloilla on 1 metrin suojakaistat. Toiminnan laajentaminen Lannasta levitetään 70 % keväällä ja 30 % syksyllä. Lietelanta kuormataan imemällä. Lietelanta levitetään pelloille lietevaunulla. Lietteen levitystä vältetään sateella tai kostealla ilmalla, jotta vähennetään teiden likaantumista. Lantaa ei levitetä oraille. Kuivalanta levitetään hajalevittimellä. Eläinsuojassa on aikaisemmin ollut tilat 75 emakolle ja 320 lihasialle. Lannan varastointitilavuus on jakautunut seuraavasti: 60 emakkoa kuivalanta 210 m 3, 15 emakkoa ja 320 lihasikaa lietelanta 745 m 3. Määrät eivät sisällä sadevesiä (14 m 3 kuivalantalaan) ja pesuvesiä (30 m 3 lietelantalaan). Lietteenkäsittelyjärjestelmän ei tällä hetkellä katsota vähentävän lannanvarastointitilan tarvetta. Nykyinen kuivalantala on 210 m 3 ja lietelantalatilavuutta on 1 250 m 3. Näiden perusteella eläinsuojassa voi olla enintään 88 lihasikaa kuivalannalla ja 625 lihasikaa lietelannalla. Lannanlevitykseen on käytettävissä 67 ha peltoa. Tämän hetkisen lannanlevitys pinta-alan perusteella lihasikoja voi olla enintään 603.
4(17) Öljysäiliöt ja kemikaalien varastointi Sikalarakennukset lämmitetään hakkeella. Tilalla on öljysäiliötilavuutta yhteensä 9,9 m 3, kolmessa säiliössä (5 m 3, 2,5 m 3 ja 2 m 3 ). Säiliöt on varustettu lukituksilla ja lapon estolaiteilla. Ylitäytönestimet sijaitsevat öljyrekoissa. Kaikki öljysäiliöt sijaitsevat betonilaatalla. Säiliöt on tarkastettu vuonna 2004. Muita öljytuotteita, enintään 400 litraa, säilytetään lukitussa konehallissa, jossa ei ole lattiakaivoa. Tilalla käytettäviä keinolannoitteita, kasvinsuojeluaineita, maaleja, pesuaineita ja muita liuottimia säilytetään konehallissa. Varastossa on betonilattia. Vesihuolto Sikalaan otetaan vettä omasta kaivosta, joka sijaitsee noin 200 m päässä sikalasta keskellä peltoja. Veden laatua ei ole tutkittu. Jätevedet Eläinsuojan pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Sikalassa oleva vesivessa ei ole käytössä. Paras käyttökelpoinen tekniikka Sikalan ilmastointi toteutetaan koneellisesti. Lannan käsittelyn koelaitos edustaa uutta tekniikkaa. Koekäyttöä jatketaan ja laajennetaan mahdollisuuksien mukaan. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu itse eläinsuojasta, lannan varastoinnista ja levityksestä. Haitat ovat suurimmillaan lietelannan sekoituksen ja levityksen aikana. Rakennusten ilmanvaihto toimii alipaineperiaatteella. Ilmanpoistohormit on sijoitettu katolle ja ne ulottuvat noin metrin katonharjaa korkeammalle. Lannan varastoinnin aikaista hajuhaittaa on vähennetty kattamalla eläinsuojan yhteydessä sijaitsevat lietesäiliöt. Asuinrakennusten läheisyys otetaan huomioon suunniteltaessa lietteen levitystä ja näin vähennetään levitysalueen naapureille aiheutuvaa hajuhaittaa. Päästöt maahan ja vesiin Toiminnasta eläinsuojakiinteistöllä ei synny suoria päästöjä maahan tai vesiin. Lanta varastoidaan vesitiiviissä varastoissa ja sikalassa syntyvät pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Sikalassa oleva vesivessa ei ole käytössä. Lannan peltolevityksen aiheuttamia päästöjä vesiin estetään noudattamalla valtioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä. Toiminnanharjoittaja on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Melu ja liikenne Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Rehua kuljettava rekka käy kerran ja teurasauto 2 kertaa kuukaudessa. Raatoja kuljettava auto käy noin kaksi kertaa vuodessa. Vilkkainta liikenne on lannan levityksen aikaan.
5(17) Jätteet Sekajätteen osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt kunnallisen jätehuollon piiriin. Tilalla kuolleet eläimet säilytetään keräilyä varten kylmässä jääkaapissa, josta ne toimitetaan Honkajoki Oy:n laitokselle. Eläinraatoja tulee noin 1 tonni vuodessa. Ongelmajätteet toimitetaan kerran vuodessa ongelmajätetempaukseen. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksessa ei ole esitetty toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Liete-, virtsa-, kuivalanta- ja öljysäiliöt tarkastetaan silmämääräisesti käytön yhteydessä. Liete- tai öljysäiliön mahdollisesti rikkoutuessa ainetta voidaan pumpata toiseen säiliöön. Naapurin kaivinkoneella voidaan tehdä suojavalleja ja tukkia kiinteistöltä vesistöön johtavia ojia. Lietteen kuormauksen tai kuljetuksen aikana mahdollisesti maahan valunut liete imeytetään puruun tai turpeeseen ja levitetään pellolle tai varastoidaan lantalaan. Öljysäiliöiden vuodot estetään käyttämällä öljyn säilytykseen hyväksyttyjä öljysäiliöitä ja asentamalla ne kiinteälle alustalle, jolloin mahdollisten vuotojen havaitseminen on helpompaa ja valumat maaperään voidaan estää. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Kuulutus on ollut nähtävänä kaupungin ilmoitus taululla 13.5. 13.6.2011. Kuulutus asian vireille tulosta on 15.5.2011 julkaistu Forssan Lehdessä. Hakemuk sesta on 12.5.2011 päivätyllä kirjeellä erikseen an nettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Hakemusta on täydennetty 25.3.2011. Tilalla on 30.6.2011 suoritettu tarkastus. Tarkastuksen aikana esiin tulleet täydennykset ja tarkennukset on esitetty toiminnan kuvausosassa ja tarkastusmuistiossa. Lausunnot Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän terveysvalvonnan johtaja esittää 12.7.2011 päivätyssä lausunnossaan Timo Hemilän eläinsuojan ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon: Kuolleiden eläinten säilytys ja hävittäminen tulee tehdä sivutuoteasetuksen mukaisesti. Sivutuoteasetuksen mukaisista asioista vastaa kunnaneläinlääkäri, joka on MMM:n asetuksen No 850/2005 mukaan näiden asioiden osalta lupa ja valvontaviranomainen. Sivutuoteasetus EY no 1774/2002.
6(17) Maa- ja metsätalousministeriön asetus 850/2005: Eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä. Lannanlevitys ja varastointi on tehtävä valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Lannan levityksessä on huomioitava mm. riittävä suojavyöhyke talousvesikaivoista ja asutuksesta. Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta, joka on tullut voimaan 15. päivänä marraskuuta 2000. Toiminnassa tulee käyttää parasta mahdollista tekniikkaa hajuhaittojen vähentämiseksi. Terveydensuojelulaki 1994/763 Tilan käytössä olevien polttoainesäiliöiden ja lantaloiden tulee olla rakenteiltaan ja varustukseltaan sellaisia, ettei niistä vahingon sattuessa synny pohjaveden tai maaperän pilaantumisvaaraa. Kärpäshaittojen torjuntaa on suoritettava tehokkailla torjuntamenetelmillä. Terveydensuojelulaki 1994/763 Elintarviketuotantoon käytettäviä eläimiä on hoidettava, käsiteltävä ja kuljetettava siten, että niistä saatavien elintarvikkeiden hyvä elintarvikehygieeninen laatu voidaan turvata. Eläinsuojassa ja sen ympäristössä tulee pitää yllä säännöllistä rottasotaa. Luonnonvaraisten eläinten pääsy tuotantotiloihin sekä rehuvarastoon on estettävä rakenteellisin keinoin. Eläintautilaki 55/80 Toiminta tulee järjestää siten, että se täyttää sikojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset. Sikojen lopetus on suoritettava asianmukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriön päätös nro 18/EEO/96: Nisäkäs- ja lintulajeihin kuuluvien tuotantoeläinten lopettamiselle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset ja asetus 5/EEO/2000: Nisäkäs- ja lintulajeihin kuuluvien tuotantoeläinten lopettamiselle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen muuttaminen. Maa- ja metsätalousministeriön asetus 14/EEO/2002: Sikojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset Toiminnassa on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön alkutuotannolle asettamia vaatimuksia. Eläinten juomaveden laadun tulee täyttää alkutuotantoasetuksen vaatimukset. Kaivojen rakenteellinen kunto tulee selvittää ja niiden kunnosta tulee huolehtia. Omien kaivojen veden laadun varmistamiseksi tulee toteuttaa tarvittavat tutkimukset. Toiminta tilalla tulee järjestää siten, että se ei heikennä kaivojen veden laatua. Maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista 134/2006. Muistutukset ja mielipiteet Määräaikaan mennessä hakemuksen johdosta ei jätetty yhtään muistutus-
7(17) ta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu 19.8.2011 päivätyllä kirjeellä. Hakija ilmoitti suullisesti 9.9.2011, että ei ole tarpeen antaa vastinetta. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Timo Hemilän eläinsuojalle Forssan kaupungin Kokon kylän Prännimäki nimisellä tilalla 61-404-10-12, osoitteessa Hemiläntie 36, 31130 Koijärvi. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä muuta vaadita. (YSL 6, 42 ja 43 sekä YSA 19 ) Vastaukset lausuntoon FSTKY:n lausunnosta on otettu huomioon ympäristönsuojeluun liittyvät asiat lupamääräyksissä nro 2, 4, 5, 7, 8, 10, 11 ja 15. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinmäärä Tilalla Prännimäki, 61-404-10-12, sijaitsevaan eläinsuojaan saa sijoittaa yhteensä enintään 713 lihasikaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lupaa ei ole myönnetty hakemuksen mukaisesti, koska hakija ei ole esittänyt suunnitelmia lannanvarastointitilavuuden lisäämiseksi. Eläinsuojassa voi olla enintään 88 lihasikaa kuivalannalla ja 625 lihasikaa lietelannalla. Ympäristölautakunta on harkinnut, että luvan myöntämisen edellytykset hakijan lupahakemuksessa esitetylle eläinmäärälle ovat olemassa niin, että eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai haittaa ei synny. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia. 2. Lannan varastointi Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava vesitiiviissä lietesäiliössä ja lantalassa. Lannan varastotilaa tulee olla kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna 12 kuukauden lannantuotantoa vastaava määrä eli lietelannan varastotilaa vähintään 2 m 3 /lihasika. Kuivalannan osalta tarve on
8(17) 2,4 m 3 /lihasika. Jos lantavarastoa ei kateta siten, että sadevesien pääsy varastoon estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,3 m 3 /avopintainen säiliö-m 2 ja 0,1 m 3 /avopintainen lantala-m 2. (YSL 43 ja 45 ) Hakijan tulee huolehtia, että lietesäiliöstä ja lantalasta ei tapahdu ylivuotoja. Hakijan on myös tarkkailtava lietesäiliön ja lantalan kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai säiliöiden toimintaan liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. Lannan kuormaus on tehtävä tiivispintaisella alustalla. Kuivalantalan edustalle tulee tehdä tiivis kuormauslaatta 30.8.2013 mennessä. (YSL 4, 5, 43 ja 46 ) Selvitys nykyisten lantavarastojen tiiveydestä tulee toimittaa ympäristölautakunnalle vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Selvityksen tekemiseksi lietelantala tulee tyhjentää perusteellisesti yhden kerran. Selvityksen perusteella ympäristölautakunta voi antaa lisämääräyksiä. (YSL 4, 5, 43 ja 46 ) Varastotilavuusvaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Tilavaatimus sisältää eläinsuojien normaalit pesuvedet ja mahdollistaa eläinten ikäjakaumakohtaisten määrien vaihtelun. Lietesäiliötilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekuilujen ja pumppukaivojen varastotilavuus soveltuvin osin. Hakemuksessa on esitetty riittävästi lannan varastotilavuutta 12 kuukauden varastotarpeeseen nähden 88 lihasialle kuivalannalla ja 625 lihasialle lietelannalla. Säiliöitä koskeva tarkkailu- ja selvitysvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään tai vesistöön. 3. Lantavarastojen tyhjennys Lantavarastot tulee tyhjentää vuosittain. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lantavarastoiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta, virtsa tai suotovedet on välittömästi korjattava talteen. (YSL 4, 5, 7, 43, 45 ja 46, NaapL 17 ) Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Tiivispintaiselta kuormauslaatalta kuormauksen yhteydessä tapahtuvat valumat on helppo havaita ja siistiä pois. Lantaa on käsiteltävä siten, ettei siitä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle
9(17) viihtyvyydelle. 4. Lannan hyödyntäminen Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannanlevitykseen soveltuvaa peltoalaa eläinmäärään nähden riittävästi. Lantaa voidaan luovuttaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovuttamista toiminnanharjoittaja esittää ympäristölautakunnalle voimassa olevan lannan luovutussopimuksen. Mikäli lantaa luovutetaan sopimuspelloille levitettäväksi, toiminnanharjoittajan on edellytettävä sopimuskumppaneilta tässä luvassa lannanlevityksestä annettujen määräysten noudattamista. Vain ne sopimuspellot, joiden osalta määräyksiä noudatetaan, luetaan mukaan levitysalaan. (YSL 43 ja 45, YSA 4 ) Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen. Hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle tarvitaan ympäristöministeriön 29.6.2009 antaman kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan levitysalaa 100 ha. Hakemuksen mukaan hakijalla on riittävästi peltoalaa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi 603 lihasialle. 5. Pohjavesialueet I- ja II-luokan pohjavesialueilla lannan levitys on kielletty varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella ja levitystä tulisi välttää suojavyöhykealueella eli pohjavesialueen ulkorajan ja varsinaisen muodostumisalueen välisellä vyöhykkeellä. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metriä leveä suoja-alue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8 ja 43 ) Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa siitä, ettei YSL 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista tapahdu. Lannan käyttö lannoitteena pohjavesialueilla, varsinkin pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella sekä lannan levitys talousvesikaivojen lähiympäristössä aiheuttaa pohja- tai kaivovesien pilaantumisriskin. Talousvesikaivojen suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja-alueiden leveyksiin. 6. Jätevesien käsittely Eläinsuojan pesuvedet voidaan johtaa lietesäiliöön. (YSL 7, 43 ja 103 ) Eläinsuojan pesuvesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi, vaan niille tulee olla hyväksyttävä käsittely kuten johtaminen lietesäiliöön.
10(17) 7. Hajuhaitat Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa hajulle, pölylle, melulle tai kärpäsille altistuvissa kohteissa. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta haju-, pöly-, melu- tai kärpäshaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava ympäristölautakunnan hyväksymällä tavalla. Lietesäiliöt tulee pitää katettuina työteknisiä syitä lukuun ottamatta. (YSL 43, NaapL 17 ) Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulee välttää yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä. (NaapL 17 ) Eläinsuojan ja lantavarastojen lähiympäristössä on asutusta, joten haju- ja kärpäshaitan ehkäisemiseen on kiinnitettävä huomiota. Rakenteellisin ja toiminnallisin keinoin voidaan kärpästen lisääntymiselle otollisia olosuhteita tehokkaasti välttää sekä vähentää hajua aiheuttavien yhdisteiden haihtumista itse eläinsuojassa. Lietesäiliöiden kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan lietteen varastoinnin ja käsittelyn aikana. Vaikka levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista eikä sen sellaisenaan voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta rasitusta, tulee haju- ja viihtyvyyshaittaa pyrkiä vähentämään sellaisina ajankohtina, jolloin haitta on ilmeinen. 8. Eläinjäte Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai erityistilanteissa hävittää muulla kunnaneläinlääkärin hyväksymällä tavalla. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa kunnaneläinlääkärin hyväksymässä kylmävarastossa. Varaston tulee olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Varaston pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43 ja 45, JäteL 4, 6, 12 ja 15 ) Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. ns. sivutuoteasetus EY nro 1774/2002. 9. Jätteiden käsittely
11(17) Jätehuolto on hoidettava kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaan. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin, mikäli tällaisia on alueelle järjestetty. Jätteiden avopoltto on kielletty. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin. (YSL 43 ja 45, JäteL 4 ja 6 ) Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Mikäli polttokelpoista jätettä toimitetaan poltettavaksi, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on tarvittavat luvat toimintaan. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. Lämmityskattilassa voidaan polttaa kohtuullisia määriä paperia, pahvia ja käsittelemätöntä puuta. Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 10. Kemikaalien ja jätteiden varastointi Kemikaalit, keinolannoitteet, polttonesteet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina ja vesitiiviillä alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. Polttoneste- ja kemikaalivarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon- ja ylitäytönestimillä ja maanpäälliset säiliöt on sijoitettava tiiviille alustalle. (YSL 7, 8, 43 ja 45 ) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Säiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiiviiltä alustalta vuodot on helppo havaita ja siistiä pois. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa. 11. Haittaeläinten torjunta Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, on torjuttava tarvittaessa. (YSL 7, 8 ja 43, JäteL 19 )
12(17) Haittaeläimien torjunta auttaa rehuhygienian ja yleisen viihtyvyyden ylläpidossa sekä ehkäisee eläinsuojan rakenteiden rikkoutumista. 12. Paras käyttökelpoinen tekniikka Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5 ja 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 13. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa ympäristölle, on ilmoitettava ympäristölautakunnalle. Kemikaalivahingoista tulee välittömästi tehdä ilmoitus Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle. (YSL 62, YSA 30 ) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 14. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristölautakunnalle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä tiedot lannan varastointitilavuuksista ja rakenteiden kunnosta tiedot toteutuneista lantamääristä tiedot lannankäsittelyjärjestelmän toimivuudesta tiedot lannan levitysalasta, lannanlevityssuunnitelmassa tapahtuneista muutoksista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista tiedot kuolleiden eläinten määristä, käsittelytavoista ja toimituspaikoista tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. tiedot pohjaveden laadun tarkkailusta
13(17) (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 51 ja 52 ) Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 15. Pohjaveden laadun tarkkailu Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla Prännimäen tilakeskuksessa sijaitsevan ja käytössä olevan kaivon vedenlaatua. Ensimmäiset tutkimukset tulee tehdä 31.1.2012 mennessä. Tarkkailua tulee toistaiseksi suorittaa joka kolmas vuosi. Vesinäytteestä tulee analysoida vähintään ulkonäkö, ph, sähkönjohtavuus, permanganaattiluku, rauta, nitraatti, nitriitti, ammonium, E.coli, koliformiset bakteerit ja suolistoperäiset enterokokit. Tarkkailutulokset on toimitettava ympäristölautakunnalle vuosiraportin yhteydessä. (YSL 46 ) Kaivosta otettavilla vesinäytteillä voidaan seurata mahdollisia päästöjä. Tarkkailua tulee suorittaa joka kolmas vuosi, jotta mahdollisen vuodon aiheuttamat vahingot voidaan minimoida. 16. Kuivatusvedet ja niiden laadun tarkkailu Vesinäytteen ottomahdollisuus nykyisen eläinsuojan ja lantavarastojen kuivatusvesistä on järjestettävä, mikäli se kohtuullisin kustannuksin on mahdollista. Kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että ulkopuolisten puhtaiden valumavesien pääsy lantavarastoihin voidaan estää poikkeuksellisissakin sääolosuhteissa ja lannan ja virtsan pääsy ojiin, vesistöön ja pohjavesiin on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. (YSL 7, 43 ) Salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan havaita mahdolliset vuodot rakenteissa sekä tarvittaessa seurata niistä aiheutuvaa kuormitusta. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä voidaan vähentää päästöt myös poikkeustilanteissa. 17. Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus ympäristölautakunnalle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43, 46, 81 ja 83, YSA 30 ) Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen
14(17) tarkistaa. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Lantavarastojen ja -kourujen rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM-RMO-C4, 7.1.2002) annettuja ohjeita. Jätevesien käsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetusta talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011). Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa eläinsuojan sijaintikunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. RATKAISUN YLEISET PERUSTELUT Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 ) Ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu: terveyshaittaa merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa maaperän tai pohjaveden pilaantumista erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella kohtuutonta haittaa naapureille toiminta ei sijoitu asemakaavan tai muidenkaan sijoitusmääräysten vastaisesti kuten onnettomuusriskialueelle Luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. (YSL 6 ja 42, NaapL 17 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen
15(17) edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 55 ja 56 ) Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Toiminnanharjoittajan tulee 30.12.2021 mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. (YSL 55 ) Ei korvattavia päätöksiä. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 86/2000 (YSL): 4, 5, 6, 7, 8, 28, 31, 34, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 51, 52, 53, 54, 55, 56, 57, 62, 81, 83, 90, 96, 97, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 169/2000 (YSA): 1, 4, 7, 16, 17, 18, 19, 23, 30 ja 37 Terveydensuojelulaki 763/1994: 24 Jätelaki 1072/1993 (JäteL): 4, 5, 6, 12, 15, 19, 51, 52 ja 54 Jäteasetus 1390/1993 (JäteA): 3, 3a, 5, 6, 8 ja 22 Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920 (NaapL): 17 Luonnonsuojelulaki 1096/1996: 65 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Lisäksi on otettu huomioon Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 29.6.2009. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Hakijalta peritään ympäristölupapäätöksestä Forssan kaupungille käsittelystä aiheutuvat kulut kaupunginvaltuuston taksapäätöksen mukaisesti. Taksan 1, 2, 3, maksutaulukko kohta; Eläinsuojat ja kalankasvatus, YSA 7 1 mom. 11 kohta. (YSL 105 ) Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 000 euroa.
16(17) PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen 27.9.2011. LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN Päätös Timo Hemilä Jäljennös päätöksestä Hämeen ELY-keskus Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Forssan kaupunginhallitus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä. Ilmoittaminen kaupungin ilmoitustaululla ja lehdessä MUUTOKSENHAKU Forssan kaupunki tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla ja ilmoittamalla kuulutuksesta Forssan Lehdessä. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antamisesta, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusosoitus on liitteenä. (YSL 96 ja 105 ) Valitusaika päättyy 27.10.2011.