FI.PLM.2012-6314 133/40.07.99/2011 Puolustusvoimauudistukseen liittyvät säädösmuutokset Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Sähköposti, internet Postadress Besökadress Telefon Fax E-Post, internet Postal Address Street Address Telephone Fax E-Mail, internet Puolustusministeriö Eteläinen Makasiinikatu 8 A (09) 16001 (09) 1608 8244 puolustusministerio@plm.vn.fi PL 31, 00131 Helsinki 00130 Helsinki Internat. +358 9 16001 Internat. +358 9 1608 8244 Www.defmin.fi Finland Finland
2 (19) Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. LAUSUNNONANTAJAT... 3 3. YHTEENVETO LAUSUNNOISTA... 4 3.1. Ympäristövaikutukset... 4 3.2. Aluetoimistot... 4 3.2. Sukupuolivaikutusten arviointi... 5 3.2. Henkilöstövaikutukset... 7 3.3. Alueelliset vaikutukset... 10 3.4. Taloudelliset vaikutukset... 11 3.5. Sotilasläänien lakkauttaminen... 11 3.6. Puolustusvoimien logistiikkalaitos... 12 3.7. Varusmiesten määrä... 12 3.7. Maakuntajoukoista säätäminen... 13 3.8. Varusmiesten maksuttomat lomamatkat... 13 3.9. Puolustusvoimien tutkimuslaitos... 14 3.10. Laki puolustusvoimista... 14 3.11. Asevelvollisuuslaki... 15 3.12. Laki poliisin tehtävien suorittamisesta puolustusvoimissa... 16 3.13. Laki Jehovan todistajien vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa... 16 3.14. Laki terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa... 17 3.15. Aluevalvontalaki... 17 3.16. Laki kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sen soveltamisesta... 18 3.17. Valtioneuvoston asetus naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta... 18 3.18. Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa... 18 3.19. Muuta... 18
3 (19) 1. Johdanto Puolustusministeriön 23.3.2012 asettama työryhmä luovutti mietintönsä puolustusministeri Carl Haglundille 15.10.2012. Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus puolustusvoimauudistukseen liittyviksi säädösmuutoksiksi. Työryhmän ehdotukset perustuvat pääesikunnan puolustusministeriölle toukokuussa 2012 tekemiin esityksiin puolustusvoimien hallintorakenteen uudistamiseksi. 2. Lausunnonantajat Lausunnon antoivat 1 Maa- ja metsätalousministeriö 2 Valtiovarainministeriö 3 Oikeusministeriö 4 Ulkoasiainministeriö 5 Tietosuojavaltuutetun toimisto 6 Puolustusvoimien pääesikunta 7 Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta 8 AKAVA ry 9 SAK 10 STTK 11 Maanpuolustuksen teknisten toimihenkilöiden liitto MTTL ry 12 Upseeriliitto ry 13 Tehy ry 14 Puolustusvoimien Diplomi-insinöörit 15 Maanpuolustuksen henkilökuntaliitto 16 Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK 17 Aseistakieltäytyjäliitto ry 18 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta 19 Jehovan todistajat 20 Suomen Kuntaliitto 21 Hämeenlinnan kaupunki Lisäksi ei-lausuttavaa -sisältöisen lausunnon antoivat 1 Sosiaali- ja terveysministeriö 2 Työ- ja elinkeinoministeriö 3 Ympäristöministeriö 4 Liikenne- ja viestintäministeriö 5 Opetus- ja kulttuuriministeriö 6 Tasavallan presidentin kanslia 7 Rajavartiolaitos 8 Valtioneuvoston oikeuskansleri 9 Eduskunnan apulaisoikeusasiamies 10 Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry 11 Palkansaajajärjestö Pardia ry 12 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 13 Päällystöliitto ry
4 (19) 14 Helsingin kaupunki 15 Kouvolan kaupunki Lausuntopyyntöön eivät vastanneet 1 Valtioneuvoston kanslia 2 Kadettitoverikunta ry 3 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry 4 Aliupseeriliitto ry 5 Sähköalan ammattiliitto ry 6 Maanpuolustuksen insinöörit MPI ry 7 Metallityöväen Liitto ry 8 Varusmiesliitto ry 9 Siviilipalveluskeskus 10 Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS 11 TPAK sihteeristö 12 Oulun kaupunki 3. Yhteenveto lausunnoista Puolustusvoimauudistuksesta johtuvista säädösmuutoksista annetun työryhmän mietinnön ehdotukset katsottiin pääosin perustelluksi ja aiempia esityksiä vastaaviksi. 3.1. Ympäristövaikutukset Maa- ja metsätalousministeriö: Hallituksen esityksen muotoon laaditun työryhmän mietinnön ympäristövaikutuksia koskevassa jaksossa todetaan, että esityksellä ei olisi merkittäviä ympäristövaikutuksia. Esityksen mukaan sotilasläänien lakkauttamiseen ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustamiseen ei liity sellaisia toiminta-alueiden käytössä tapahtuvia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeita maaperän puhdistamiseen tai raivaamiseen. Vaikka muistiossa ei oteta kantaa puolustusvoimien hallinnassa nyt olevien harjoitusalueiden mahdollisesta jatkokäytöstä, maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että puolustusvoimille tarpeettomia alueita saattaa tulla siirrettäväksi Metsähallitukselle. Tällaisten alueiden siirron osalta tulee noudattaa sovittuja menettelysäännöksiä. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa myös, että tarpeettomiksi käyvät ampumarata-alueet tulisi metsästyksen harrastamiseksi välttämättömän harjoitus- ja koetoiminnan harjoittamiseksi mahdollisuuksien mukaan pysyttää edelleen ampumaratakäytössä. Hämeenlinnan kaupunki: Ehdotuksessa esille tuotu toimitilojen vapautuminen, sotilasläänin esikunnan toimitilat, saataneen järjestettyä kaupungissamme muuhun käyttöön. 3.2. Aluetoimistot Maanpuolustuskoulutusyhdistys: Aluetoimistojen tehtävä ja asema ovat ratkaisevan tärkeitä vapaaehtoisen maanpuolustuksen osalta. MPK:n toimii useilla paikkakunnilla aluetoimistojen yhteydessä ja näin ollen aluetoimistover-
5 (19) koston supistumisella voi olla vaikutuksia MPK:n tilaratkaisuihin. Erityisesti Joensuussa ja Lahdessa MPK pyrkii yhteisiin tilaratkaisuihin. Aluetoimistojen vastuualueiden muuttuessa MPK arvioi osaltaan, onko niillä vaikutusta MPK:n alueorganisaatioon. Mahdollisia vaikutuksia voi olla lähinnä koulutusta tukevien maavoimien joukko-osastojen vastuumuutosten seurauksena. Esitysten vaikutuksia arvioitaessa työryhmä arvioi, että lakkautusten vuoksi voivat kansalaisten maanpuolustukseen liittyvät arvot ja asenteet muuttua sekä maanpuolustustahto heiketä tilapäisesti. Arvioon voi yhtyä ja MPK tekee osaltaan työtä, että tahtotekijät pysyisivät korkealla tasolla myös jatkossa. Pääesikunta: Mietinnön mukaan puolustusvoimien alueellista johtamista ja hallintoa varten maa on jaettu aluetoimistojen alueisiin niin kuin tässä asetuksessa säädetään. Tämä antaa virheellisen kuvan aluetoimistojen tehtävien laadusta, koska niihin ei tule kuulumaan toiminen puolustusvoimien alueellisena johtoportaana tai muutoinkaan yleisenä aluehallintoviranomaisena. Muotoilu on voimassa olevasta maan jakamisesta sotilaslääneihin ja aluetoimistoihin annetun valtioneuvoston asetuksen (961/2007, muutettu valtioneuvoston asetuksilla 1621/2009, 1199/2010). Luonnosta valtioneuvoston asetukseksi aluetoimistoista esitetään muutettavaksi aluetoimistojen tehtävien osalta siten, että 1 :ssä todettaisiin seuraavaa: Laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi maa on jaettu aluetoimistojen toimialueisiin niin kuin tässä asetuksessa säädetään. 3.2. Sukupuolivaikutusten arviointi Tasa-arvoasiain neuvottelukunta: Lausunnossa todetaan, että nykyisen asevelvollisuuden olevan ongelmallinen sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Vaikka maanpuolustus kuuluu perustuslain mukaan koko kansalle, ilmentyy se rauhan aikana miehiin heidän sukupuolensa perusteella kohdistuvana asevelvollisuutena. Tästä velvollisuudesta kieltäytyminen johtaa käytännössä puolen vuoden vankeustuomioon. Puolustusvoimat ovat 2000-luvun aikana käyneet läpi monipolvisen muutosprosessin, joka jatkuu yhä. Henkilöstövoimavarat kohdistetaan sodan ajan suorituskyvyn kannalta keskeisiin toimintoihin. Keskittyminen ydintoimintoihin tuo mukanaan muutoksia sukupuolten tasa-arvoon. Moninaisten vaikutustensa osalta muutoksia on vaikea tarkastella yksittäisten säädösmuutosten tai työryhmien mietintöjen tasolla. Sukupuolivaikutusten arvioinnin osalta tämä on nähtävissä esimerkiksi siinä, miten yksittäisissä muutoksissa henkilöstöön kohdistuvat vähennykset liudentuvat vähäisiksi. Tässäkin työryhmän mietinnössä todetaan että "siviilitehtävien osalta vaikutukset kohdistuvat suhteellisesti hieman useammin naisten kuin miesten tehtäviin" (s. 19). 2000-lukua koskevissa tilastoissa sen sijaan näkyy, miten naisten osuus on tasaisesti laskenut koko ajan ja vaikutus on ollut kokonaisuudessaan merkittävä. Puolustusvoimauudistus on julkisuudessakin herättänyt keskustelua henkilöstöpoliittisten vaikutustensa johdosta. Puolustusvoimien henkilöstön kokonaisvähennystarve vuoteen 2015 on noin 2100 henkilöä. Kun otetaan huomioon eläkkeelle jäämiset, määräaikaisuudet ja kumppanuudet, vähennystarve on noin 1200 henkilöä. Tässä vaiheessa uudistusta Pääesikunta on lykännyt sukupuolivaikutusten arvioinnin odottamaan muutoksen kohteena olevan henkilöstön nimeämistä. Myös työryhmän mietinnössä sukupuolivaikutukset on rajattu erilleen tarkoittamaan lähinnä sitä, kuinka suuri osa henkilöstövähennyk-
6 (19) sistä koskee naisia. Esimerkiksi miesten ja naisten työllistymismahdollisuuksia ja niiden eroja alueittain ei ole tarkasteltu. Puolustushallinnossa toteutettavissa muutoksissa on erityisen keskeistä eritellä vaikutuksia eri-ikäisten miesten ja naisten kannalta sekä varmentaa ja laajentaa henkilöiden osaamista niin, että uusiin tehtäviin sijoittuminen onnistuu. Puolustusministeriö on hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa nimennyt ministeriön valtavirtaistettavaksi hankkeeksi puolustusvoimauudistuksen. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta toteaa, että sukupuolivaikutusten arviointia tulee tehdä alusta alkaen jo muutosta suunniteltaessa - ei vasta jälkikäteen. Sukupuolivaikutusten arvioinnin pitäisi vaikuttaa muutoksen toteutukseen. Sukupuolivaikutusten arvioinnissa olisi myös tarpeen pidentää tarkastelun aikajännettä ja huomioida sukupuoli muutenkin kuin henkilöstöjakaumana. Tulisi myös tarkastella sukupuolen ja iän, osaamisen ja muiden, esimerkiksi alueellisten muuttujien, yhteisvaikutuksia. Lisäksi lainsäädäntöä koskevilla muutoksilla on sukupuolivaikutuksensa, joihin Puolustusvoimien henkilöstöpolitiikka (osana valtiotyönantajan henkilöstöpolitiikkaa) voi vaikuttaa. Puolustusvoimauudistus on kesken. Käynnissä on selvitystyö materiaalin kunnossapidon siirtämisestä kumppanille ja vaatetushuollon tulevasta järjestämistavasta. Muutokset eivät tule olemaan vaikutuksiltaan sukupuolineutraaleja. Puolustusvoimat ja puolustushallinto ovat tehneet viime vuosina paljon, osin uraa uurtavaakin työtä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämiseksi alallaan. Tämän työn rooli ja suhde puolustusvoima-uudistukseen on jäänyt hämärän peittoon. Sitä ei valota myöskään tämä työryhmämietintö. Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen raportissa Sukupuolten tasa-arvo puolustusvoimissa - kehittämistarpeiden näkökulma asepalvelusta suorittavien ja henkilöstön kokemuksiin (Työraportteja 88/2012) todetaan, että erityisesti siviilinä Puolustusvoimissa työskentelevillä on vaikeuksia urakehityksessä. Eniten tämä koskee raportin mukaan siviilitehtävissä työskenteleviä naisia. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta on huolestunut myös muista raportista ilmenevistä Puolustusvoimien tasa-arvo-ongelmista, kuten eriarvoisuudesta palkkauksessa ja työtehtävien jaossa sekä sukupuolisesta häirinnästä ja työpaikkakiusaamisesta. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta muistuttaa, että myös Puolustusvoimia koskee viranomaisen velvollisuus edistää tasa-arvoa, ja että Puolustusvoimien on aktiivisesti pyrittävä lisäämään naisten osallistumista päätöksentekoon kaikilla sen hallinnon eri osa-alueilla. Neuvottelukunta muistuttaa, että uudistusehdotuksen mukaisia uusia aluetoimistoja perustettaessa on laadittava toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma. Neuvottelukunta kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota edellä mainitussa raportissa eriteltyihin ongelmiin. Puolustusvoimauudistus voi tarjota hyvän tilaisuuden kehittää Puolustusvoimien käytäntöjä tasa-arvoisemmiksi. Raportin suositusten mukaisesti tasa-arvoasiain neuvottelukunta suosittelee rekrytointikäytäntöjen selkeyttämistä ja yhdenmukaistamista. Edelleen raportin suositusten mukaisesti neuvottelukunta ehdottaa selvityksen tekemistä tiettyjen hallinnollisten tehtävien avaamiseksi siviileille (s. 104-105). Tämä edistäisi tasaarvolain vaatimusta naisten päätöksentekoon osallistumisen lisäämisestä. Lisäksi tasa-arvoasiain neuvottelukunta vaatii, että viimeistään puolustusvoimauudistuksen yhteydessä laaditaan toimivat käytännöt häirinnän ja kiusaamisen ehkäisemiseksi.
7 (19) STTK: STTK katsoo, että työryhmän mietinnössä sivutaan suppeasti puolustusvoima-uudistuksen sukupuolivaikutuksia. Henkilöstövähennykset kohdistuvat lähinnä siviilitehtäviin, ja siviilitehtävien osalta vähennykset kohdistuvat suhteellisesti hieman useammin naisten kuin miesten tehtäviin. Näin ollen STTK katsoo, että ennen hallituksen esityksen antamista on tehtävä sukupuolivaikutusten arviointi, jossa arvioidaan esitystä kattavasti. Pääesikunta: Mietinnön sivulla 18 kuvataan puolustusvoimien logistiikka-alan henkilöstövaikutuksia ja todetaan, että: Vähennettävät tehtävät kohdistuisivat suhteellisesti samassa määrin sekä sotilas- että siviilitehtäviin. Mietinnössä esitetty perustuu kevään 2012 tietoihin. Tällä hetkellä kokonaisvähennys on 20 %, siviilitehtävien vähenemä 23 % ja sotilastehtävien vähenemä 13 %. Laskentaa vaikeuttaa myös se, että lähtötilalaskennan organisaatiot ovat eriävät verrattuna siihen mistä organisaatioista henkilöstöä tulee muodostettavaan logistiikkalaitokseen. Korjausesitykset perustuvat HESU:n lukuihin. Virke esitetään korjattavaksi muotoon: Vähennettävät tehtävät kohdistuisivat suhteellisesti hieman enemmän siviilitehtäviin kuin sotilastehtäviin. Samoin 19 otsikon 4.4 Yhteiskunnalliset vaikutukset, 4.4.1 Vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon alla todetaan, että: Puolustusvoimien logistiikkatoimialalla työskentelevistä naisten osuus henkilöstöstä on nykyisin noin 30 prosenttia. Käytännössä lähes kaikki naiset toimivat siviilitehtävissä, pääosin hallinnon, tuotannon, huollon ja kunnossapidon tehtävissä. Henkilöstövähennykset kohdistuvat suhteellisesti samassa määrin sotilas- ja siviilitehtäviin. Kuten mietinnössä on todettu, siviilitehtävien osalta vähennykset kohdistuvat suhteellisesti hieman useammin naisten kuin miesten tehtäviin, sillä vähennys kohdistuu sekä naisvaltaisiin hallinnon ja tuen tehtäviin sekä terveydenhuollon, tuotannon ja kunnossapidon tehtäviin. Vähennysten kohdistuminen naisten tehtäviin ei merkittävästi eroa vähentymään miesten tehtäviin siviilien osalta. Naisten vähenemä on 26 % ja miesten vähenemä 21 %. Tämän vuoksi edellä mainitun kohdan viimeinen virke esitetään muutettavaksi muotoon: Henkilöstövähennykset kohdistuvat suhteellisesti enemmän siviili- kuin sotilastehtäviin. 3.2. Henkilöstövaikutukset Tehy ry: Tehyssä nähdään keskeisenä vaikuttaminen ja yhteinen neuvottelu Sotilaslääketieteen keskuksen kanssa koskien koulutetun terveydenhuoltohenkilöstön asemaa ja osaamisen ylläpitämistä. Näihin asioihin palataan neuvotteluteitse vuoden 2013 alussa. SAK: Vain osa rakenneuudistuksen henkilöstövähennyksistä kyetään tekemään luonnollisen poistuman kautta. Irtisanottaviin työntekijöihin on sovellettava muutosturvan parhaita käytäntöjä sekä valtionhallinnon henkilöstöpoliittisia periaatteita. Irtisanomisuhan alaisille työntekijöille on tarjottava muita tehtäviä, ei vain puolustushallinnon sisältä, vaan myös muualta valtionhallinnosta. On myös huomioitava, että siirtyvien työtekijöiden ansiotaso voi laskea. Työtehtävien muutokset johtavat osalla työpaikkakunnan vaihtumiseen, mistä aiheutuu merkittäviä kustannuksia ja elämänmuutoksia. Muutto- ja siirtokustannuksien korvaaminen on näiden henkilöiden osalta toteutettava täydessä laajuudessa. Valtionhallinnon on yhdessä kuntien ja elinkeinoelämän, työvoima- ja aluehallinnon viranomaisten sekä maakuntaliittojen kanssa tehtävä perusteellinen työ korvaavien työpaikkojen ja muutosturvan alueellisten ratkaisujen laatimiseksi.
8 (19) Puolustushallinnon rakenneuudistuksen läpivienti on mittava hanke. Puolustusvoimissa on kiinnitettävä tulevina vuosina erityistä huomiota hyvään johtamiseen ja henkilöstön kanssa käytävään vuoropuheluun ja yhteistoimintaan, jotta henkilöstön hyvinvointi kyetään muutostilanteessa pitämään säällisellä tasolla. AKAVA: Valmisteltaessa lakia puolustusvoimista puolustusvaliokunta lausui mietinnössään (PuVM 2/2006 vp - HE 264/2006 vp) puolustusvoimien henkilöstön siirtovelvollisuudesta. Puolustusvaliokunta totesi, että siirtojen tulee perustua ensisijaisesti siirrettävän henkilön vapaaehtoisuuteen eikä niistä saa koitua kohtuutonta haittaa siirtyjälle tai hänen perheelleen. Jos vapaaehtoisia ja sopivia hakijoita ei löydy, käytetään siirtymisvelvollisuutta. Puolustusministeriö on tuonut esiin, että uudessa palkkausjärjestelmässä palkkaus reagoi tehtävien ja henkilökohtaisen työsuorituksen muutoksiin. Peruslähtökohtana on, että palkkaus määräytyy tehtävien vaativuuden perusteella. Puolustusvoimien uutta palkkausjärjestelmää koskevassa virkaehtosopimuksessa on taattu siirtymävelvollisille tietyin edellytyksin vähintään vuoden ajaksi entisen suuruinen tehtäväkohtainen palkanosa. Siirtymävelvollisten asemaa puolustusvoimissa voidaan virkaehtosopimuksen mukaisen palkkaturvan ohella kehittää käyttämällä hyväksi ura- ja henkilösuunnittelua. Valiokunta piti urasuunnittelunäkökulmaa puolustusvoimissa tärkeänä. Pitkäjänteisen ura- ja henkilöstösuunnittelun kautta voidaan varmistaa se, että puolustusvoimien henkilöstö siirtyy ensisijaisesti aina ylempään virkaan tai vähintään samantasoiseen tehtävään. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan vahvistanut tämän periaatteen ja todennut, että sitä on noudatettava myös valtion uuden palkkausjärjestelmän puitteissa. Puolustusvaliokunnan näkemyksen mukaan puolustusvoimien pitkäjänteisen urasuunnittelun kautta tulisi voida minimoida tilanteet, joissa henkilön peruspalkka alenisi siirron vuoksi. Puolustusvaliokunta totesi myös, että siirtymävelvollisten palkkausta sekä muutto- ja siirtokustannusten korvauksia voidaan kehittää sopimalla niistä virkaehtosopimusjärjestelmän mukaisesti. Akavalle on tuotu tietoon, ettei verohallinto hyväksy muutto- ja siirtokustannusten korvausjärjestelmän kehittämistä verottomana, vaan korvausten tulisi muuttua verolliseksi tuloksi. Edelleen on tietoon tuotu, ettei puolustusvoimauudistuksessa tule toteutumaan edes yllä edellytetty siirtyminen vähintään samantasoiseen tehtävään. Puolustusministeriölle on tehty esitys kahden vuoden takuupalkasta puolustusvoimauudistukseen liittyvissä siirroissa. Sillä mahdollistettaisiin yllä mainittujen periaatteiden toteutuminen. Akava esittää vakavasti harkittavaksi asetusmuutoksia muutto- ja siirtokustannusten korvausjärjestelmän kehittämiseksi verottomana sekä puolustusvoimauudistukseen liittyen kahden vuoden takuupalkkauksen aikaansaamiseksi. STTK: STTK korostaa, että organisaatiouudistuksessa tehtävät eivät katoa, vaan hajautuvat vähenevälle tukiorganisaatiolle. Uudistus voi johtaa jäljelle jääneen henkilöstön kuormittumiseen ja työhyvinvoinnin heikkenemiseen. Uudistuksen vaikutuksia henkilöstöön on seurattava. STTK katsoo, että hallituksen esityksessä olisi huomioitava muutostilanteisiin liittyen seuraavat henkilöstöpoliittiset periaatteet:
9 (19) muutoksen kohteena olevan henkilöstön työtehtävien keventäminen siten, että työllistymistä edistävät toimet on mahdollista toteuttaa VM:n päätöksen 305/15.2.2012 mukaisesti mikäli siirtovelvolliselle tarjottava uusi tehtävä sijaitsee työssäkäyntialueen ulkopuolella, eikä virkamiehellä ole perhe-, kulkuyhteystai omaishoidon järjestelyistä johtuvista syistä mahdollisuutta ottaa vastaan tarjottua tehtävää, tulee virkamies katsoa muutoksen kohteena olevaksi henkilöksi uusissa organisaatioissa avautuviin tehtäviin tulee voida hakeutua nykyisillä kelpoisuusehdoilla, mikäli vastaavaa työtehtävää on tehty lakkautettavassa organisaatiossa muutoksen kohteena olevalle henkilöstölle on pyrittävä hakemaan ensisijaisesti vastaavan vaativuustason tehtäviä puolustus-voimista, muualta valtionhallinnosta tai toisaalta saman työssä-käyntialueen sisällä puolustusvoimien henkilöstöä ei tule rakennemuutostilanteessa saattaa eriarvoiseen asemaan muiden valtionhallinnossa palvelevien henkilöiden kanssa Upseeriliitto ry: Esityksen perusteluissa arvioidaan vaikutuksia viranomaisten toimintaan. Osana arviointia on vaikutukset lakkautettavien hallintoyksiköiden nykyisen henkilöstön asemaan. Arvioinnissa on todettu, että toimenkuvat voisivat muuttua ja että osalla henkilöstöä toimipiste voi muuttua eri paikkakunnalle. Lakkauttamisten sekä muiden organisaatiomuutosten myötä puolustusvoimissa yli 2 000 henkilön toimipiste muuttuu eri paikkakunnalle. Lakkautettavien hallintoyksiköiden henkilöstöstä pääosan toimenkuvat tulevat muuttumaan. Siirtymävelvollisuudesta aiheutuvia haittoja pyritään osittain kompensoimaan puolustusvoimien tarkentavalla virkaehtosopimuksella muutto- ja siirtokustannusten korvaamisesta. Puolustusvoimauudistukseen liittyvät mittavat siirrot eivät ole osa normaalia siirtomenettelyä. Näissä siirroissa aiheutuu yksilöille normaaliin siirtomenettelyyn verrattuna suurempia sosiaalisia ja taloudellisia haittoja. Esimerkiksi tehtävätasot ja palkkaus tulevat laskemaan. Perheestään erillään asuminen tulee lisääntymään. Lakkautettavilla paikkakunnilla omistusasunnon myyminen vaikeutuu. Erillään asuvien tukijärjestelmää tulee kehittää myös asetusmuutoksin. Esimerkiksi julkisten palveluiden käyttö tulee mahdollistaa toisella paikkakunnalla (esim. lasten ja puolison vieraillessa virkapaikkakunnalla). Puolustusvoimilla tulisi olla mahdollisuus sopia edullisista matkoista esimerkiksi Finnairin ja VR:n kanssa. Periaatteena voisi olla tyhjien paikkojen hyödyntäminen. Siirtojen etäisyydet tulevat kasvamaan, eikä paluu entiselle palveluspaikkakunnalle ole enää samassa määrin mahdollista kuin aiemmassa organisaatiossa. Siirtojen määrät palvelusuran aikana tulevat myös lisääntymään. Omistusasunnon myyminen tulee siis tapahtumaan yhä useammin palveluksen aikana. Varainsiirtovero on täten kohtuuton taakka henkilöstölle, joka puolustusvoimien tarpeen takia siirtyy paikkakunnalta toiselle. Siirtokorvausjärjestelmää ei ole suunniteltu mitenkään korvaamaan tätä kustannusta. Varainsiirtovero tulisi poistaa siirtymisvelvollisilta. Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry: Puolustusvoimissa on toteutettu lukuisia rakennemuutoksia viimeisen 10 vuoden aikana. Perusteluina on aina käytetty, että ydintoimintoihin keskitytään. Koskaan puolustusvoimissa ei kuitenkaan ole määritelty ydintoimintoja eikä tukitoimintoja. Tähän saakka puolustusvoimien henkilöstövaikutuksen ovat aina kohdentuneet siviilihenkilös-
10 (19) töön ja perusteluina siihen on ollut tukitoiminnot. Olisi korkea aika puolustusvoimalakiin määritellä ydin- ja tukitoiminnot. 3.3. Alueelliset vaikutukset Pääesikunta: Sivulla 20 otsikon 4.4.2 Aluekehitysvaikutukset, toinen kokonainen kappale esitetään muutettavaksi muotoon (lisäys lihavoituna): Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustamisen vuoksi mittavinta henkilöstövirtaa tapahtuu Tampereelle ja Riihimäelle. Poistettavaksi esitetään viittaukset Turkuun ja Jyväskylään, sekä kokonaisuudessaan lause Suurin suhteellinen vaikutus aluekehitykseen lienee Merivoimien Materiaalilaitoksen toimintojen suoistuminen Kemiön varikko-osastossa. Työryhmän esityksen vaikutuksia arvioivassa 4 luvun 4.2-kohdassa sivulla 18 on esitetty aluetoimistojen sijoitusta koskevia tietoja. Pääesikunta esittää, että kohdassa mainittaisiin ainoastaan ne paikkakunnat, joilla aluetoimistot toimisivat ja ne paikkakunnat, joilla aluetoimistot eivät enää uudistuksen jälkeen toimisi. SAK: Usea paikkakunta joutuu puolustusvoimien rakenneuudistuksen myötä merkittävien työpaikkavähennysten kohteiksi, millä on aluetaloudellisia vaikutuksia. Äkillisen rakennemuutoksen paikkakunniksi on nimetty varuskuntapaikkakuntia, jotka ovat muutoksen kohteena. Alueiden kehittämiseen on panostettava erityisesti nyt, kun valtion omin päätöksin irtisanotaan näin laajamittaisesti väkeä. Hämeenlinnan kaupunki: Sotilasläänien esikuntien lakkauttamisehdotus koskisi myös Hämeenlinnaa, mutta tehtävien siirto puolustusvoimien muille hallintoyksiköille, lähinnä maavoimien esikunnille ja joukko-osastoille säilyttäisi tehtäviä kaupungissamme, vaikka myös aluetoimiston suunniteltu poistaminen on luettavissa ehdotuksesta. Tehtävien siirtyminen paikkakunnalta toiselle vaikuttaisi alueiden elinkeinotoimintaan siinä tapauksessa, että myös henkilöstön asuinpaikka vaihtuu. Hämeenlinna on erittäin keskeisellä paikalla ja liikenneyhteydet hyvät eri suuntiin, joten tämä ei liene iso uhka. Esimerkiksi Tampereelle perustettavaan logistiikkakeskukseen siirtyvät työntekijät saattavat edelleen haluta asua Hämeenlinnassa. Hämeenlinna on pitkäaikainen varuskuntakaupunki. Koska Hämeenlinna on kasvava ja elinvoimainen Helsinki - Hämeenlinna - Tampere-akselin talousalue, on myös puolustusvoimien verkostoitumisajattelun kannalta perusteltua kehittää uusiakin esikuntatoimintoja edelleen Hämeenlinnassa. Erilainen muodollinen ja epämuodollinen yhteistyö on yhtäältä hyödyllistä siviilihallinnolle ja elinkeinotoiminnalle. Toisaalta merkittävä resurssi- ja hallintokeskittymä antaa jatkossakin puolustusvoimille mahdollisuuden olla mukana alueen kehittämisessä ja maanpuolustusasioiden monipuolisessa edistämisessä yhdessä alueen muun hallinnon kanssa. Esikuntatoimintojen organisointia ja sijaintipaikkaa päätettäessä on välttämätöntä huomioida myös henkilöstönäkökulma ja käytettävissä olevat toimitilat. Suomen kasarmin tilat ovat toiminnallisesti erinomaiset ja sijaitsevat helposti saavutettavalla ja keskeisellä paikalla. Aikaisemmat organisaatiouudistukset (mm. Maavoimien esikunnan perustaminen) ovat tutkitusti osoittaneet, että Hämeenlinnan keskeinen sijainti mahdollistaa puolustusvoimien henkilöstön
11 (19) liikkuvuuden ja erityisesti mahdollistaa henkilökunnan perheiden asumisen ja hyvinvoinnin. Suomen Kuntaliitto: Keskeinen tekijä puolustusvoimauudistuksen suunnittelussa oli, että puolustusvoimien lakisääteiset tehtävät säilyvät nykyisellään. Laaja kokonaisuudistus, jossa hallintorakennetta uudistetaan lakkauttamalla yksi organisaatiotaso ja integroidaan logistiikan johto, suunnittelu, ohjaus ja palveluosaaminen yhteen pääesikunnan alaiseen Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen on haastava toteuttaa. Lakkautusten vaikutus kuntien työttömyyslukuihin ja verokertymään on työryhmän käyttämän ulkopuolisen asiantuntijan laatimassa selvityksessä kuitenkin arvioitu vähäiseksi ollen keskimäärin alle prosentin luokkaa. Se myös mahdollistaa pidemmän aikavälin jatkokehittämisen tarkastelluista vaihtoehdoista parhaiten. Kuntaliitto toteaa, että lakkautukset voivat olla merkittäviäkin lakkautettavien yksiköiden sijaintikuntien näkökulmasta. Prosentin nousu työttömyydessä voi aikaansaada pitkäkestoisia vaikutuksia (mm. pitkäaikaistyöttömyyttä) muutoinkin jo korkean työttömyyden paikkakunnilla. 3.4. Taloudelliset vaikutukset STTK: STTK katsoo, että työryhmän mietinnössä oleva taloudellisten vaikutusten arviointi ei sisällä uudistuksen kokonaistaloudellisia vaikutuksia julkisen talouden näkökulmasta, esimerkiksi työttömyydestä aiheutuvien menojen nousuna, suuremman liikkuvuuden aiheuttamina korkeampina työmatka-kulujen vähennyksinä ja mahdollisten tyhjiksi jäävien kiinteistöjen kuluina. Näillä on vaikutusta uudistuksen aiheuttamiin tosiasiallisiin säästöihin. 3.5. Sotilasläänien lakkauttaminen Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry: Sotilasläänien lakkauttamisen johdosta niiden tehtävät siirretään kolmelle eri toimijalle - puolustushaaroille, joukko-osastoille ja aluetoimistoille. Ehdotetaan, että säädöksiin kirjataan tarkemmin tehtäväjako näiden kolmen toimijan kesken. Edelleen ehdotetaan, että säädöksiin kirjataan selkeästi millä statuksella eri johtoportailla toimitaan eli keskustaso, aluetaso ja paikallistaso. Pääesikunta: Pääesikunta on aiemmin esittänyt sotilasläänin esikunta ja sotilasläänin komentaja -käsitteiden korvaamista aluetoimisto-käsitteellä. Pääesikunnan kannan mukaan tulisi edelleen esitetysti Jehovan todistajien vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa annetun lain (645/1985) ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun asetuksen (266/1995) tarkoittama päätösvalta olla aluetoimistolla, ei aluetoimiston päälliköllä. Sivulla 27 todetaan, että lakkautettavien sotilasläänien tehtävät esitetään jaettavaksi puolustushaaraesikuntien, lähinnä maavoimien esikunnan, aluetoimistojen ja eräiden joukko-osastojen vastuulle. Puolustushaaraesikunnat johtaisivat maanpuolustuksen suunnittelua ja valmistelua alueellisesti. Puolustushaaraesikunnat eivät ole kuitenkaan aluehallintoviranomaisia, vaan niiden toiminta-alue maantieteellisesti on koko maa. Näin ollen ne johtavat maanpuolustuksen suunnittelua ja valmistelua sotilasläänien poistuttua myös alueellisesti. Pääesikunta esittää lauseen muuttamista muotoon: Puolustushaaraesikunnat
12 (19) johtaisivat maanpuolustuksen suunnittelua ja valmistelua vastuidensa mukaisesti. Työryhmän mietinnössä on vastaavissa kohdissa viitattu sotilasläänien tehtävien siirtymisen osalta eri tavoilla sivuilla 3, 15, 17 ja 27. Pääesikunnan käsityksen mukaan tehtävien siirrossa tulisi viitata johdonmukaisesti puolustushaaraesikuntiin, ei ainoastaan maavoimien esikuntaan, kuten esimerkiksi sivulla 3 on tehty. Yleisperustelujen sivulla 27 on todettu Lakkautettavien sotilasläänien tehtävät esitetään jaettavaksi puolustushaaraesikuntien, lähinnä maavoimien esikunnan, aluetoimistojen ja eräiden joukko-osastojen vastuulle. Edellä kerrottua vastaavasti esitetään, että perusteluosio tältä osin muotoillaan seuraavasti: Lakkautettavien sotilasläänien tehtävät esitetään jaettavaksi puolustushaaraesikuntien, lähinnä maavoimien esikunnan ja eräiden joukko-osastojen sekä niiden kokoonpanoihin kuuluvien aluetoimistojen vastuulle. Sivulla 18 kohdassa 4.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan todetaan, että "Sotilasläänien esikuntien henkilöstömäärä on nykyisessä organisaatiossa noin 310. Tehtävistä noin kolmasosa lakkaisi ja muut tehtävät kohdennettaisiin maavoimiin." Pääesikunta toteaa, että tämä ei pidä paikkaansa, sillä osa toiminnoista on tulossa henkilöineen mm. ilmavoimiin. Kohta tulisi muuttaa muotoon: ( )Tehtävistä noin kolmasosa lakkaisi ja muut tehtävät kohdennettaisiin muualle puolustusvoimiin." 3.6. Puolustusvoimien logistiikkalaitos Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL: Perustettavasta Puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta tulee mammutti hallintoyksikkö, jonne keksitetään valtakunnallisesti puolustusvoimien materiaalihankinnat, ympäristöasioiden käsittely sekä kakki logistiikan järjestelyt. Ehdotetaan mietittäväksi, voisiko Puolustusvoimien logistiikkalaitos laajuutensa vuoksi saada aluetason statuksen. 3.7. Varusmiesten määrä Pääesikunta: Sivulla 11 kohdassa 2.3 Nykytilan arviointi todetaan Palveluksen aloittavien varusmiesten määrä tulee laskemaan koulutettavan ikäluokan pienenemisen vuoksi. Palveluksen aloittavien määrä tulee todennäköisesti laskemaan aina vuosikymmen lopulle saakka siten, että vuonna 2010 astui palvelukseen 27 000 varusmiestä ja vuonna 2018 noin 22 000 varusmiestä. Kohta vuonna 2010 astui palvelukseen tulisi nykykäytännön mukaisesti kirjoittaa muotoon vuonna 2010 palveluksen aloitti. Pääesikunnan näkemyksen mukaan pelkällä ikäluokan pienenemisellä varuskuntien lakkauttamisia perusteltaessa tulee huomioida, että pieneneminen kestää vain muutaman vuoden ja nousee takaisin normaalille yli 30 000 kutsunnanalaisen tasolle jo reilun kymmenen vuoden kuluttua. Ikäluokan pienenemisen rinnalla tulisi käyttää palveluskelpoisten asevelvollisten määrän vähenemistä, kuten mietinnön seuraavassa kappaleessa on todettukin. Aseistakieltäytyjäliitto: Yhtenä puolustusvoimien uudistamisen välttämättömäksi tekevänä syynä mietinnössä mainitaan asevelvollisuusikään tulevien ikäluokkien pieneneminen, joka johtaa armeijan koulutuspaikkojen ylikapasiteettiin. Mainitsematta jää kuitenkin, että ikäluokkien pienenemisen lisäksi ja itse asiassa merkittävämpänä tekijänä varusmiespalveluksen suorittavien vähe-
13 (19) nemiseen on vaikuttanut palveluksesta vapautettavien määrän voimakas kasvu. Lähes kaikissa muissa Euroopan maissa jo historiaan jääneen laajan, miespuolisen ikäluokan enemmistön sotilaalliseen kouluttamiseen perustuvan asevelvollisuuden kriisiytymisestä myös Suomessa kertova ilmiö tulisi tunnustaa ja huomioida asevelvollisuutta koskevaa lainsäädäntöä valmistellessa. Aseistakieltäytyjäliitto pitää ainoana realistisena tulevaisuuden vaihtoehtona asevelvollisuuden voimakasta supistamista ja lopulta siitä luopumista. 3.7. Maakuntajoukoista säätäminen Oikeusministeriö: Maininnat maakuntajoukoista ehdotetaan esityksessä poistettaviksi puolustusvoimista annetun lain 24 :stä sekä 28 :n 2 momentista. Lakiin jäisi vain nykyisen 28 :n 4 momentin kaltainen sääntely. Nykyistä puolustusvoimista annettua lakia käsitellessään perustuslakivaliokunta (PeVL 51/2006 vp) kiinnitti huomiota siihen, että tuolloisen ehdotuksen 24 :n 2 momentin tai 27 :n ja 28 :n 1-3 momentin säännöksissä ei mainittu maakuntajoukkoja. Lisäksi 28 :n 4 momentti oli ehdotuksessa muotoiltu toisin kuin nyt voimassa olevassa laissa. Perustuslakivaliokunta piti tuolloin valtiosääntöoikeudellisista syistä hyvin tärkeänä lakiehdotuksen selkeyttämistä ja täydentämistä niin, että maakuntajoukkojen pääasialliset tehtävät samoin kuin joukkojen asema ja käskynalaisuussuhteet puolustusvoimien organisaatiossa sekä toimivaltuuksien mahdolliset erityispiirteet käyvät laista asianmukaisella tavalla ilmi. Oikeusministeriö pitää tärkeänä, että nyt käsillä olevan esityksen jatkovalmistelussa arvioitaisiin vielä sitä, onko ehdotus asianmukainen perustuslakivaliokunnan lausunnon 51/2006 vp valossa. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta: Maininnat maakuntajoukoista ehdotetaan esityksessä poistettavaksi puolustusvoimista annetun lain 24 :stä sekä 28 :n 2 momentista. Lakiin jäisi vain 28 :n 4 momentin kaltainen säätely ja sekin aikaisempaa laveampana. Neuvottelukunta katsoo, että erityisesti 28 :n 4 momentista työryhmämietinnössä esitetty alueelliseksi sanan poistaminen ei selkeytä maakuntajoukkojen käsitettä saati käyttöperiaatetta, vaan tekee siitä aikaisempaa epätäsmällisemmän. Nykyisessä laissa maakuntajoukot ovat alueellisia joukkoja, mutta esitetyssä muodossa vain joukkoja. Aiempaan eduskunnan ja sen perustuslakivaliokunnan kantaan sekä oikeusministeriön lausuntoon viitaten maakuntajoukkoja koskeva sääntely ei voi jäädä otsikonomaiseksi. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta esittää harkittavaksi, että maakuntajoukkojen joukkotyyppi (esimerkiksi paikallisjoukko) samoin kuin käyttöperiaatteet, organisatorinen suhde muihin joukkoihin mukaan luettuna suhde puolustusvoimista annetun lain 2 :n 2 kohdan muiden viranomaisten tukeminen tulisi säätää esitettyä tarkemmin. 3.8. Varusmiesten maksuttomat lomamatkat STTK: Työryhmän mietintöön sisältyy myös ehdotus varusmiesten kotimaan loma-matkojen maksuttomuudesta. Hallituksen esitystä annettaessa tulisi selvittää kilometrikorvauksien verotuksen uudistamisen mahdollinen vaikutus varus-miesten omalla ajoneuvolla tehtävien lomamatkojen osalta, mikäli oman auton käyttö korvataan kilometrikorvauksina. Varusmiespalveluksessa olevalle henkilölle on voitu maksaa kilometrikorvauksia ennen varusmiespalvelusta tai niitä voidaan maksaa varusmiespalveluksen jälkeen.
14 (19) Aseistakieltäytyjäliitto: Mietinnön sisältämistä yksityiskohtaisista lainmuutosehdotuksista merkittävin on asevelvollisuuslain uudeksi 104 :ksi tarkoitettu säännös maksuttomista lomamatkoista. Aseistakieltäytyjäliitto pitää muutosehdotusta perusteltuna ja asevelvollisuuspalvelusta suorittavien asemaa parantavana. Liitto pitää yhdenvertaisuusperiaatteen nojalla itsestään selvänä, että vastaava muutos tulee erikseen toteuttaa myös siviilipalvelusta suorittavien kohdalla. Pykälän mukaan vapaa matka voidaan myöntää koti- tai asuinpaikkakunnalleen taikka erityisestä syystä myös muulle sellaiselle paikkakunnalle Suomessa, jonne hänellä on erityisiä henkilökohtaisia siteitä. Aseistakieltäytyjäliitto pitää tärkeänä, että käytetään riittävää joustavuutta tulkittaessa, mitkä ovat lain tarkoittamia erityisiä henkilökohtaisia siteitä. Palvelusta suorittavien kannalta saattaa olla olennaista, että ilmaisten matkojen myöntäminen myös esim. vakiintuneen seurustelukumppanin asuinpaikkakunnalle olisi mahdollista, vaikkeivät kyseiset henkilöt olisikaan eläneet avo- tai avioliitossa ennen palveluksen alkua. Pääesikunta: Sivulla 7 kohdassa 2.1.3 Varusmiesten maksuttomat lomamatkat tulisi käyttää asevelvollisuuden muuttamisesta annetun lain (310/2012) mukaisia uusia palvelusaikoja, jotka ovat käytössä mietinnön tarkoittamien muutosten käsittelyn aikana. Pääesikunta esittää harkittavaksi, tulisiko lain siirtymäsäännöissä mainita, että maksuttomat lomamatkat koskevat sekä kaikkia palveluksessa olevia että palvelustaan jatkamaan tulevia. Valtiovarainministeriö: Varusmiesten kaikkien lomamatkojen maksuttomuuden arvioidaan lisäävän menoja noin 2 miljoonalla eurolla vuodessa vuoden 20141 alusta lukien. Ehdotuksen mukaan kustannukset katettaisiin puolustusvoimien toimintamenoista ilman lisärahoitusta. Varusmiesten lomamatkojen maksuttomuuden arvioidaan vähentävän hallinnollista työtä 10-20 henkilötyövuodella. Varusmiesten kotimaan lomamatkojen maksuttomuuteen ministeriö ottaa kuitenkin kantaa maaliskuun 2013 kehyspäätöksen valmistelun yhteydessä. 3.9. Puolustusvoimien tutkimuslaitos Pääesikunta: Pääesikunta esittää, että mietinnön sivulla 32 Puolustusvoimien tutkimuslaitosta koskevaan tekstiin tehtäisiin seuraavat lihavoituna merkityt muutokset: "Tutkimuslaitoksen osaksi rakennettaisiin myös strategisesta suunnittelua ja puolustusjärjestelmän kehittämistä tukeva doktriiniosasto ja tämän lisäksi joukkojen fyysistä, psyykkistä, eettistä ja sosiaalista toimintakykyä tutkiva ja mittaava henkilöstön toimintakykyosasto." 3.10. Laki puolustusvoimista 5 Pääesikunta: Pääesikunta esittää harkittavaksi, tulisiko muutettuun puolustusvoimista annetun lain 5 :ään (Sotilaskoulutus) lisätä myös sotilaallisesta kriisinhallinnasta annettu laki (211/2006), joka osaltaan myös sääntelee sotilaallista koulutusta puolustusvoimissa.
15 (19) 27 27 a Pääesikunta: Ehdotetussa puolustusvoimista annetun lain 27 :ssä on todettu maavoimiin kuuluvan maavoimien esikunta, aluetoimistoja, sotilaslaitoksia ja joukko-osastoja. Toisaalta uudessa aluetoimistoja ja varuskuntia koskevassa 27 b :ssä on todettu, että maavoimien eräiden joukko-osastojen kokoonpanoon kuuluu yksi tai useampi aluetoimisto. Edellä kerrotun perusteella sääntelyn yhdenmukaistamiseksi esitetään, että 27 :ssä todettaisiin seuraavasti: Maavoimiin kuuluu maavoimien esikunta, sotilaslaitoksia ja joukko-osastoja. Lisäksi eräiden joukko-osastojen kokoonpanoihin kuuluu aluetoimistoja. Pääesikunta: Puolustusvoimista annettuun lakiin esitetään lisättäväksi 27 a 2 momenttiin viittaus siitä, että Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen tehtäviin kuuluu tilahallinta. Työryhmän lakiehdotusten yksityiskohtaisia perusteluja koskevassa osiossa on puolustusvoimista annetun lain 27 a :n osalta todettu, että Puolustusvoimien logistiikkalaitos käyttäisi julkista valtaa esimerkiksi palveluskelpoisuusluokituksiin liittyen. Tätä kohtaa olisi ehkä tarpeellista täsmentää väärinkäsitysten välttämiseksi, koska palveluskelpoisuus-luokituksien osalta päätösvaltaa käyttävät kutsuntalautakunnat ja alue-toimistot sekä palveluksessa olevien asevelvollisten osalta joukko-osastojen komentajat, jotka tekevät esityksiä palveluskelpoisuusluokituksiin muutoksiin liittyen aluetoimistoille. Sama pätee luonnokseen terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun valtioneuvoston asetuksen 3 :n 2 momentiksi, jossa Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen tehtäväksi on todettu huolehtiminen asevelvollisten ja palkatun henkilöstön palveluskelpoisuuden arvioinnista. Oikeusministeriö: Lakiehdotuksen 27 a olisi hyvä jakaa niin, että Maanpuolustuskorkeakoulusta ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta olisi omat pykälänsä. 3.11. Asevelvollisuuslaki 5 92 Pääesikunta: Aluetoimistojen osalta todetaan lisäksi, että nykyisen asevelvollisuuslain 5 :n 1 momentissa on nyt esitetyn puolustusvoimista annetun lain 27 b :n lisäksi säädetty aluetoimistojen tehtävistä seuraavasti: Aluetoimisto suunnittelee ja johtaa sotilaallista maanpuolustusta alueellaan, järjestää kutsunnat ja käsittelee asevelvollisuutta koskevia asioita. Pykälää tulisi muuttaa siten, että siitä poistettaisiin asevelvollisuuslakiin kuulumattomana ja väärän kuvan aluetoimistojen tehtävien sisällöstä antavana ainakin kohdat suunnittelee ja johtaa sotilaallista maanpuolustusta alueellaan. Tietosuojavaltuutetun toimisto: Asevelvollislain 92 :ään tehdään muutos, jonka mukaan pykälästä poistettaisiin viittaus sotilasläänin esikuntaan yhtenä asevelvollisrekisterin rekisterinpitäjänä. Säännöksen perusteluista ei ilmene, kenelle rekisterinpidon vastuu siirtyy niiltä osin, kun henkilörekisterin rekisterinpitäjänä on toiminut sotilasläänin esikunta. Muutoksen yhteydessä on syytä varmistaa, että henkilötietojen suoja toteutuu asianmukaisesti rekisterinpitä-
16 (19) 109 vyyden muuttuessa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että rekisteröityjen oikeudet turvataan muutoksesta huolimatta. Kun sotilasläänin vastuu rekisterinpitäjänä poistuu muutoksen myötä, tulisi vähintäänkin perustelujen tasolla ilmetä, mille taholla rekisteripidon vastuu eli vastuu henkilötietojen lainmukaisesta käsittelystä siirtyy. Oikeusministeriö: Työryhmä on työnsä aikana käsitellyt asevelvollisuuslain mukaista oikaisuvaatimusjärjestelmää ja todennut, että oikeusministeriössä vireillä olevan oikaisuvaatimus- ja valituslupajärjestelmän laajentamista koskevan hankkeen johdosta saattaa syntyä tarve arvioida uudelleen myös asevelvollisuuslain mukaista oikaisuvaatimusjärjestelmää koskevaa. Oikeusministeriö kannattaa näkemystä asevelvollisuuslain mukaisen oikaisuvaatimusjärjestelmän uudelleen arvioinnista. Arviointi lienee tarkoituksenmukaisinta tehdä puolustusvoimauudistukseen liittyvän säädöshankkeen jatkovalmistelun yhteydessä. Samalla tulisi arvioida myös muiden hankkeeseen sisältyvien säädösten muutoksenhakusäännöksiä oikaisuvaatimus- ja valituslupajärjestelmän laajentamista koskevaa hanketta silmällä pitäen. 3.12. Laki poliisin tehtävien suorittamisesta puolustusvoimissa Pääesikunta: Mietinnön sivulla 44 säädösehdotuksessa (laki poliisin tehtävien suorittamisesta puolustusvoimissa annetun lain 17 :n muuttamisesta) viitataan erheellisesti kumottuun henkilörekisterilakiin. Viittaus tulisi tehdä henkilörekisterilain kumonneen henkilötietolain (523/1999) vastaaviin lainkohtiin, joita lienevät ainakin henkilötietolain 26 Tarkastusoikeus ja 28 Tarkastusoikeuden toteuttaminen. Tietosuojavaltuutetun toimisto: Nyt lausunnon kohteena oleva ehdotus sisältää muun muassa ehdotuksen poliisin tehtävien suorittamisesta puolustusvoimissa annetun lain 17 :n muuttamisesta. Kyseisessä pykälässä viitataan tarkastusoikeuden toteuttamisen osalta henkilörekisterilain 11 ja 12 :iin. Henkilörekisterilaki (471/1987) on kumottu henkilötietolailla (523/1999), joka astui voimaan 1.6.1999. Henkilötietolaissa tarkastusoikeutta koskevat 26-28 :t. Näkemykseni mukaan nyt lausunnon kohteena olevan kokonaisuudistuksen yhteydessä tulisi analysoida muutoksen kohteena oleva lainsäädäntö ja päivittää se siten, että se viittaa henkilötietojen käsittelyn osalta ajantasaiseen ja voimassa olevaan yleislakiin eli henkilötietolakiin. 3.13. Laki Jehovan todistajien vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa Pääesikunta: Sivulla 6 on todettu Lisäksi sotilasläänin esikunnassa käsitellään ja myönnetään Jehovan todistajien vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa annetussa laissa (645/1985) tarkoitetut lykkäys- ja vapautusasiat". Tämä sinänsä vastaa nykyisin voimassa olevan lainsäädännön sanamuotoa, mutta antaa asioiden käsittelystä virheellisen kuvan, koska edellä mainitut asiat käsitellään aluetoimistossa nykyisen puolustusvoimista annetun lain 50 :n 5 momentin siirtymäsäännöksen mukaisesti. Kyseiset päätökset ovat ainoat päätökset, jotka joutuu käsittelemään aluetoimiston päällikkö. Pääesikunta esittää harkittavaksi, että asevelvollisuuslakia (tarkoitetaan Jehova lakia) 7 :n osalta muutetaan siten, että siihen sisällytettäisiin varsinaisen
17 (19) muutoksenhaun edellytykseksi oikaisuvaatimuksen tekeminen samalla tavoin kuin asevelvollisuuslain 109 :ssä on säädetty asevelvollisuuslain mukaisten päätösten osalta. Tämän voisi pääesikunnan näkemyksen mukaan toteuttaa jo tässä vaiheessa siitä riippumatta, että oikaisuvaatimusjärjestelmää ja sen mahdollista laajentamista uusiin asiaryhmiin ollaan oikeusministeriössä yleisemminkin tarkastelemassa. Jehovan todistajat: Kaikki ehdotetut muutokset koskevat Jehovan todistajien vapauttamista koskevien anomusten vastaanottavaa ja päätöksen tekevää puolustusvoimien hallintoelintä. Sotilasläänin sijaan tulee Aluetoimisto. Esim. Sotilasläänin komentajan sijasta lykkäystä myöntää Aluetoimiston päällikkö. Ja vapautusta koskeva hakemus on esitettävä sotilasläänin esikunnan sijasta asianomaiselle aluetoimistolle. 3.14. Laki terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa Pääesikunta: Pääesikunta esittää, että naisten vapaaehtoisen asepalveluksen kiintiöjako toteutettaisiin samalla prosessilla kuin miestenkin. Pääesikunta ei näe syytä käsitellä naisia eri tavalla kuin miehiä. Prosessien yhdenmukaistaminen keventää hallintoa. Valtioneuvoston asetus naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun asetuksen muuttamisesta esitetään 1 :n osalta kirjoitettavaksi muotoon: Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen (asepalvelus) haetaan pääesikunnan määräämänä ajankohtana. Pääesikunta määrää ne joukko-osastot, joissa asepalvelus suoritetaan, ja jakaa asepalvelusta suorittavien tavoitevahvuudet puolustushaaroille. Maavoimien esikunta jakaa aluetoimistoille kiintiöt asepalvelukseen määräämistä varten. Tietosuojavaltuutetun toimisto: Pykälässä säädettäisiin puolustusvoimien terveydenhuollon toimijoiden tehtävistä. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin puolustusvoimien pääesikunnan yleisestä terveydenhuoltoa koskevasta suunnittelu-, ohjaus- ja valvontatehtävästä. Pääesikunnan tehtävänä on muun muassa päättää valtakunnallisesti terveydenhuollon yleisistä linjoista ja tavoitteista, koulutuksesta, tutkimuksesta ja kehittämisestä sekä huolehtia terveydenhuollon riittävistä voimavaroista sekä siitä, että terveydenhuollon virkamiehet ja ulkopuoliset palveluntuottajat tuntevat terveydenhuoltoa koskevat säädökset ja määräykset sekä noudattavat yhdenmukaisia toimintatapoja. Näiltä osin olennaista huomata, että myös henkilötietolain säännökset tulevat huomioitavaksi silloin, kun edellä mainitut toiminnot edellyttävät tosiasiallisesti henkilötietojen käsittelyä. Näiltä osin olisi siis syytä harkita, tulisiko nyt kysymyksessä olevaan lakiin lisätä kohta, josta kävisi ilmi henkilötietolain suhde yleislakina nyt kysymyksessä olevaan erityislakiin. Esimerkiksi tutkimustoiminnan osalta on tärkeää tunnistaa myös yleislain asettamat edellytykset tutkimustoiminnalle (mm. henkilötietolain 14 ), vaikka henkilötietojen käsittely perustuisikin laissa säädettyyn tehtävään. 3.15. Aluevalvontalaki Maa- ja metsätalousministeriö: Työryhmän mietintöön sisältyvä 7. lakiesitys on laki aluevalvontalain 20 ja 22 :n muuttamisesta. Esitetyn aluevalvontalain 20 :n 1 momentin mukaan luvan myöntämistä lain 12 14 :ssä tarkoitettuun toimintaan koskevan asian käsittelisi ja ratkaisisi pääesikunta. Luvan myöntämistä 17 :ssä tarkoitettuun toimintaan koskevan asian käsittelisi ja ratkaisisi merivoimien esikunta. Pykälän 2 momentin mukaan luvan peruuttamista koskevan asian ratkaisisi pääesikunta. Pykälän 3 momentin mukaan asi-
18 (19) an, joka koskee luvan myöntämistä 14 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun toimintaan rajavyöhykkeellä tai kyseisen luvan peruuttamista, käsittelisi ja ratkaisisi kuitenkin rajavartiolaitos. Esitetyn muutoslain voimaantulosäännöksen mukaan ennen lain voimaantuloa vireille tulleen ja lain voimaan tullessa keskeneräisen lupa-asian käsittely siirtyisi merivoimien esikunnalle. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että esitetty aluevalvontalain 20 ei ole johdonmukainen suhteessa muutoslain voimaantulosäännökseen. Laissa pysytetään rajavartiolaitoksella lupien käsittelyyn liittyviä tehtäviä ja samalla siirrettäisiin keskeneräisten lupa-asioiden käsittely merivoimien esikunnalle. Maaja metsätalousministeriö toteaa, että voimaantulosäännöksellä on ilmeisesti ollut tarkoitus siirtää puolustusvoimien joukko-osastossa käsiteltävänä olevat asiat merivoimien esikunnalle, jolloin voimaantulosäännöstä olisi syytä tarkistaa. 3.16. Laki kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sen soveltamisesta Ulkoasiainministeriö: Muutoksella pykälien viittaukset Puolustusvoimien Teknilliseen Tutkimuslaitokseen muutettaisiin viittauksiksi Puolustusvoimien tutkimuslaitokseen. Ulkoasiainministeriön katsoo kyseisen muutoksen olevan asianmukainen. 3.17. Valtioneuvoston asetus naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta Pääesikunta: Pääesikunta esittää, että naisten vapaaehtoisen asepalveluksen kiintiöjako toteutettaisiin samalla prosessilla kuin miestenkin. Pääesikunta ei näe syytä käsitellä naisia eri tavalla kuin miehiä. Prosessien yhdenmukaistaminen keventää hallintoa. Valtioneuvoston asetus naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun asetuksen muuttamisesta esitetään 1 :n osalta kirjoitettavaksi muotoon: Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen (asepalvelus) haetaan pääesikunnan määräämänä ajankohtana. Pääesikunta määrää ne joukko-osastot, joissa asepalvelus suoritetaan, ja jakaa asepalvelusta suorittavien tavoitevahvuudet puolustushaaroille. Maavoimien esikunta jakaa aluetoimistoille kiintiöt asepalvelukseen määräämistä varten. 3.18. Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa Oikeusministeriö: Asetusluonnoksen johtolauseessa mainitaan muutettavan 2-3, po. ilmeisesti 2-4. 3.19. Muuta Pääesikunta: Pääesikunta esittää, että mietinnön sivulla 32 Puolustusvoimien tutkimuslaitosta koskevaan tekstiin tehtäisiin seuraavat lihavoituna merkityt muutokset: "Tutkimuslaitoksen osaksi rakennettaisiin myös strategisesta suunnittelua ja puolustusjärjestelmän kehittämistä tukeva doktriiniosasto ja tämän lisäksi joukkojen fyysistä, psyykkistä, eettistä ja sosiaalista toimintakykyä tutkiva ja mittaava henkilöstön toimintakykyosasto."
19 (19) Sivulla 5 on työryhmän lainsäädännön nykytilaa kuvaavassa osiossa puolustusvoimien organisaation ja hallinnon osalta käytetty käsitettä asevelvollisuusrekisteri, joka tulisi muuttaa vastaamaan asevelvollisuuslain 10 luvussa mainittua nimeä asevelvollisrekisteri. MTTL: Aivan aluksi MTTL ry ilolla tervehtii varusmiesten kohtelua koskevia muutoksia ja toteaa, että muutokset osaltaan tasa-arvoistavat erilaisen sosiaalisen taustan omaavien mahdollisuutta mm. käydä lomilla kotona. Muutosta kaipaavana MTTL ry haluaa tuoda esiin kohtaan voimassa oleva laki puolustusvoimista ja sen 27& (mietinnön sivu 71), jossa uudistuksenkin jälkeen sotilasilmailuviranomaisyksikkö jätetään toimimaan Ilmavoimien esikunnan yhteyteen. MTTL ry katsoo, että ko. positiossa ei ole mahdollista tai on vähintäänkin haastavaa toimia itsellisenä ja riippumattomana viranomaisena, kun resurssoinnista vastaavana hallintoesimiehenä toimii SVY:n päällikölle Ilmavoimien esikuntapäällikkö. SVY:n toiminta kuitenkin kohdistuu koko puolustusvoimien lentotoimintaan liittyviin osa-alueisiin. Samaan aikaan Pääesikunnan Teknillisen Tarkastusosaston rooli kemikaaliturvallisuudesta vastaavana puolustusvoimallisena viranomaisena on asiaan kuuluvasti toimijana erikseen kuvattu ja positioitu Pääesikuntaan, ei siis vain jonain osana Maavoimien esikuntaa. MTTL ry katsookin, että kaikki PV:n sisäiseen valvontaviranomaistoimintaan liittyvät viranomaistehtävät tulee asemoida ja kuvata kemikaaliturvallisuuden tapaan, kuten sähköturvallisuus, työturvallisuus, ympäristönsuojelu ja sotilasilmailuun liittyvät lentävät sekä tekniset toiminnot/toimijat. MTTL ry haluaakin tuoda esiin, että viranomaisten yhteistoimintaa suunniteltaessa, on ilmailulakiin perustuva SVY:n viranomaistoiminta, ei vain ilmatilan hallintaan liittyvää, vaan se on paljon laajempi kokonaisuus. SVY viranomaistehtävänä on sotilasilmailurekisterissä olevien ilma-alusten sekä TVJ-alan laitteiden siviili- ja sotilashuolto-organisaatioiden toiminnan hyväksyntä ja valvonta perustuen heidän julkaisemia JAR vastaavia huoltotoimintavaatimuksia sekä mm. uusien lentolaitteiden käyttöönottohyväksyntään liittyvät proseduurit, jotka toimintona ovat MTTL:n käsityksen mukaan jääneet toistaiseksi kokonaan huomiotta viranomaisyhteistyötä pohdittaessa, joka puutteena tulee esiin myös uuden ilmailulain (PVAH arkistossa löydettävissä) luonnoksessa. Em. toiminnat vaativat erityisosaamista ja resursseja aivan kuten PV:n muutkin viranomaistoiminnot valvontaviranomaisen roolissa. Puolustusvoimien diplomi-insinöörit: Puolustusvoimauudistukseen liittyvä säädösvalmistelu vaikuttaa asianmukaiselta ja esitetyt muutokset tarkoituksenmukaisilta. Lausuttavana olleen mietinnön kirjaus nykyistä joustavammasta voimavarojen kohdentamisesta suorituskykyjen tasapainossa pitämiseksi voi edistää voimavarojen tarkoituksenmukaista käyttö jos kyseisten voimavarojen käyttö ei ole tavoite vaan keino saavuttaa tavoitteet.