Toimintasuunnitelma v. 2015

MLL:n Hämeen piiri on lapsiperheiden auttaja arjessa yhdessä alueensa kuntien ja paikallisyhdistysten kanssa sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioiden asiantuntija ja kouluttaja sekä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Toimintasuunnitelma v. 2015 MLL:n arvot ovat lapsen ja lapsuuden arvostus, yhteisvastuu, inhimillisyys ja yhdenvertaisuus. Arvoja täydentävät periaatteet ovat avoimuus, ilo, kumppanuus, osallisuus ja arjen arvostus.

MLL:n Hämeen piiri on lapsiperheiden auttaja arjessa yhdessä alueensa kuntien ja paikallisyhdistysten kanssa sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioiden asiantuntija ja kouluttaja sekä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Toimintasuunnitelma v. 2015 MLL:n arvot ovat lapsen ja lapsuuden arvostus, yhteisvastuu, inhimillisyys ja yhdenvertaisuus. Arvoja täydentävät periaatteet ovat avoimuus, ilo, kumppanuus, osallisuus ja arjen arvostus.

Toimintasuunnitelma 2015 Sisällysluettelo MLL:n toiminnan tarkoitus ja toimintaympäristö s. 2 1. Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen s. 3 Lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaminen ja viestintä s.3 2. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen osana MLL:n strategiaa s.4 Piirin tehtävät - neuvontaa ja koulutusta paikallisyhdistyksille s. 4 Perhekeskustoiminta piirin, yhdistysten ja kuntien kumppanuutta s. 5 MLL:n perhekeskustoiminnan tavoitteet, toimenpiteet ja arviointi s. 5 Perhekahvilatoiminnan tuki s. 6 Kerhotoiminnan ja yhdistysten muun toiminnan tuki s. 7 Kylämummi ja vaaritoiminnan tuki -sukupolvien välistä vuorovaikutusta s. 7 Lukumummi ja lukuvaari toiminta -lisätukea lukemisen sujuvuuteen s. 7 Vertaisryhmät s. 8 Lastenhoitotoiminta - varhaista vanhemmuuden tukea s. 8 Perhekummitoiminta s. 9 Yhdessä vanhempana toiminta s. 9 MLL:n ja SPR:n Lastenkulttuuri-hanke 2014-2016 s. 10 3. Koulutuskeskustoiminta s.11 4. Nuorisotoiminta s. 11 Lasten ja nuorten hyvinvointia tukevat toiminnot s. 11 Koulutustoiminta s. 11 Osallistumisesta osallisuuteen 2015 hanke s. 12 Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta s. 13 Koulurauha 2015 s. 13 Paikallisyhdistysten nuorisotyön tukeminen s. 13 5. MLL:n Hämeen piirin Kotineuvola Oy:n tuottamat palvelut s.14 6. Hallinto ja talous s. 14 Piirinhallitus s. 14 Piirin henkilöstö s.15 Talous s. 15 Toimitilat s. 16 Piirin kartta LIITE 1: Talousarvio 2015/ Lyhyt tuloslaskelma LIITE 2: Talousarvio 2015/ Lyhyt varsinaisen toiminnan tuloslaskelma toiminnanaloittain 1

MLL:n toiminnan tarkoitus ja toimintaympäristö Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL on lasten, nuorten ja perheiden arjen asiantuntija, vapaaehtoistyön toteuttaja, arjen tuen kehittäjä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. MLL rakentaa yhdessä kumppaneidensa kanssa lapsiystävällistä yhteiskuntaa, jossa lapsia ja lapsuutta arvostetaan ja jossa kaikki kantavat vastuunsa lasten hyvinvoinnista. MLL:n työn perustana ovat liiton perustamisjulistus ja säännöt, MLL:n Suunta 2024 ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus. MLL:n arvot ovat lapsen ja lapsuuden arvostus, yhteisvastuu, inhimillisyys ja yhdenvertaisuus. Arvoja täydentävät periaatteet ovat avoimuus, ilo, kumppanuus, osallisuus ja arjen arvostus. MLL:n Hämeen piiri toimii kolmen maakunnan alueella Pirkanmaalla, Kanta-Hämessä ja Päijät-Hämeessä. Piirin alueella on 78 (77) paikallisyhdistystä. Piiri on alueellaan paikallisyhdistystensä tuki sekä vapaaehtoisten ja ammattilaisten kouluttaja. MLL:n Hämeen piiri on lapsiperheiden auttaja arjessa yhdessä paikallisyhdistysten ja kuntien kanssa. Piiri toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin, osallisuuden sekä vaikuttamisen asiantuntijana ja edistäjänä. Piirin jäsenmäärä oli vuoden 2013 lopussa 13 698 ja v. 2012 13 816 jäsentä. Piirin alueella on 43 kuntaa, joista Pirkanmaalla 22, Kanta-Hämeessä 11 ja Päijät-Hämeessä 10 kuntaa. MLL:n paikallisyhdistyksiä on Pirkanmaalla 50, Kanta-Hämeessä 18 ja Päijät-Hämeessä 10. Piirin alueella on 880 040 asukasta (31.8.2014). Alle 18-vuotiaita on 170 710 (1.1.2013). Pirkanmaalla ja Tampereen ympäristössä väkiluku kasvaa, Kanta-Hämeessä pysyy ennallaan ja Päijät-Hämeessä vähenee hieman. Maakunta Asukasmäärä 0-17-vuotiaat MLL:n yhdistyksiä MLL:n jäseniä Pirkanmaa, 502324 97603 50 7890 22 kuntaa Kanta-Häme, 175430 35207 18 4608 11 kuntaa Päijät-Häme, 202286 37900 10 1200 10 kuntaa Yhteensä, 43 kuntaa 880040 170710 78 13698 MLL:n visiona 2024 on, että Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja lapset ja nuoret voivat hyvin. Toimintaympäristö haastaa jatkuvaan kehittämiseen. Hyvinvoinnin eriytyminen on suuri yhteiskunnallinen haaste. Talouden epävarma kehitys sekä tuleva Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus (SOTE) uudistaa järjestöjen kanssa tehtäviä sopimuksia ja toimintamalleja. MLL:n ja muiden lapsi-, nuoriso- ja perhejärjestöjen tärkeänä tehtävänä on tuoda lasten ja nuorten näkökulma päätöksentekijöiden tietoon sekä vaatia hyvinvointia koskevan tiedon hyödyntämistä ja lapsiin ja nuoriin kohdistuvien vaikutusten arviointia päätöksenteossa. Meidän tulee kertoa siitä, minkälainen on hyvä maailma ja ympäristö lasten nuorten ja perheiden kannalta! Ajankäyttö pirstaloituu ja kilpailu ihmisten ajasta ja huomiosta kiristyy. Lyhytaikainen vapaaehtoisuus lisääntyy. Järjestöjen kanssa samoista rahoituksista kilpailevien tahojen määrä kasvaa. Ketteryys, joustavuus ja reagointikyky ovat tärkeitä menestystekijöitä. Järjestöjen toiminnassa korostuvat toimintaympäristön 2

muutosten luotaaminen, mahdollisuuksien kartoittaminen, yhteistyöhakuisuus ja kumppanuus. Strategisten kumppanuuksien merkitys kasvaa. Netin ja sosiaalisen median hyödyntäminen lisääntyy merkittävästi. Järjestöjen ja kuntien yhteistyön tarve kasvaa. Yhteistyön tulee perustua kumppanuuteen ja selkeään vastuunjakoon julkisen vallan ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Järjestöjen tärkein tehtävä on edistää ihmisten osallisuutta ja toimintakykyä. Vapaaehtoistoiminnassa ammatillisen ohjauksen ja tuen sekä järjestöjen välisen yhteistyön merkitys kasvaa. 1. Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen Lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaminen ja viestintä Vaikuttamistyön perustana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Vaikuttamisen tavoitteena on, että lapsen oikeuksien sopimus toteutuu mahdollisimman täysimääräisesti Suomessa. MLL:n vaikuttamisessa korostetaan lapsiin ja nuoriin investoimista, perheiden ja vanhemmuuden tukea sekä laadukkaita peruspalveluja. Suunnitelmallista ja ennakoivaa vaikuttamistyötä vahvistetaan. Perheen viikolla toukokuussa 2015 MLL:n Hämeen piiri valitsee ja antaa kiitosta sellaiselle kunnalle piirin alueella, joka tekee hyvää ennalta ehkäisevää työtä ja on hyvä kumppani kolmannelle sektorille. Näin voimme piirinä antaa positiivista palautetta ja saada lisää näkyvyyttä MLL:n työlle. Piiri tukee saman kunnan alueella toimivien paikallisyhdistysten vaikuttamistyön koordinoitumista sekä seudullista vaikuttamistyötä. MLL:n sisäistä verkostoitumista ja ulkoisia kumppanuuksia lisätään ja vahvistetaan. Asiantuntija-, kokemus- ja tilastotietoa käytetään vaikuttamistyön tueksi. Piirissä otetaan käyttöön lasten ja nuorten kuulemisen ja vaikuttamisen menetelmiä. Niitä levitetään lapsia ja nuoria koskevien päätösten valmistelun ja lapsivaikutusten arvioinnin tueksi. Sosiaalista mediaa ja verkostoja hyödynnetään vaikuttamistyössä osallistumalla piirinä mm. erilaisiin tempauksiin (esimerkkinä #HupparikansanPuolella). Piirin viestinnässä ja tiedottamisessa hyödynnetään mm. Perheen viikko, Lasten oikeuksien päivä ja Vapaaehtoisten päivä. Eduskuntavaalit järjestetään 19.4.2015. Ennakkoäänestys on 8.-14.4.2015 välisenä aikana. Piiri on mukana kiinnittämässä puolueiden ja eduskuntavaaliehdokkaiden huomiota lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen ja turvaamiseen. MLL:n eduskuntavaaliohjelmaa levitetään piirin kanavien kautta ehdokkaille. MLL:n Hämeen piiri tunnetaan alueellaan. Yhteistyötahot ja viestintävälineet pitävät MLL:n Hämeen piiriä tärkeänä ja luotettavana tietolähteenä sekä yhteiskunnallisena vaikuttajana lapsia ja perheitä koskevissa asioissa Sosiaalista mediaa ja verkostoja hyödynnetään vaikuttamistyössä Asiantuntija-, kokemus ja tilastotietoja hyödynnetään alueellisen/kunnallisen vaikuttamisen tukena Kehitetään edelleen piirin nettisivuja ja näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa (Facebook, Twitter, Instagram) ja osallistutaan erilaisiin tapahtumiin Otetaan käyttöön Creamailer uutiskirje Laaditaan piirihallituksen kannanotto vaikuttamisen näkökulmasta 1-2 kertaa vuodessa esim. ennen eduskuntavaaleja ja syksyllä ennen Lapsen oikeuksien päivää 20.11. Valmistellaan tiedottamisen vuosikello, jonka avulla MLL:n viestintä on oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista 3

Vaikuttamistyötä ja lasten oikeuksia koskevaa koulutusta ja tukea lisätään mm. yhdistyksille järjestettävissä koulutuksissa Palkitaan kiitoksin Perheen päivänä 15.5.2015 hyvää ennalta ehkäisevää työtä tehnyt kunta piirin alueella ja hyödynnetään muitakin vastaavanalaisia päiviä vaikuttamistyössä Piiri osallistuu edelleen Hyvä Joulumieli -keräykseen (HJM) kotimaan vähävaraisten lapsiperheiden auttamiseksi. Piirin jakaa alueellaan yhteistyössä paikallisyhdistysten, neuvoloiden ja sosiaalitoimen kanssa keräyksen avulla saadut lahjakortit taloudellista apua tarvitseville lapsiperheille. HJM- keräystä tuodaan esille myös alueellisesti 2. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen osana MLL:n strategiaa Piirin tehtävät - neuvontaa ja koulutusta paikallisyhdistyksille Piirin tehtävänä on antaa tukea ja ohjausta yhdistysten eri toimintoihin, auttaa yhdistyksiä verkostoitumaan sekä järjestää tapaamisia ja koulutustilaisuuksia. Piiri kannustaa ja aktivoi yhdistyksiä vaikuttamaan oman paikkakuntansa päättäjiin lasten, nuorten ja lapsiperheiden aseman parantamiseksi. Piirin toiminnassa painottuvat MLL:n kolmivuotiskauden painopisteet, joita ovat: osallisuus ja kohtaaminen yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden torjuminen arjen tuki ja elämänhallinta MLL:n selvitysten mukaan yhdistysten vastuutehtävissä toimitaan keskimäärin kolme vuotta. Tämä edellyttää piiriltä jatkuvaa vapaaehtoisten perehdytystä, ohjausta ja koulutusta. Vuosittain otetaan yhteyttä jokaiseen yhdistykseen ja kartoitetaan tuen tarvetta sekä toiveita koulutusten järjestämiseksi. Yhdistystoiminnan perustehtävien lisäksi piirin koulutustarjontaan kuuluvat jo vakiintuneet perhekahvilakoulutukset sekä erilaiset vertaisverkot (mm. puheenjohtajille ja sihteereille). Mahdollisuuksien mukaan järjestetään ryhmänohjaajakoulutuksia ja käynnistetään yhdistyksissä vertaisryhmätoimintaa. Toimintavuonna painopisteenä on yhdistysten jäsenhankinta. Yhdistyksiä kannustetaan löytämään uusia toimijoita omien jäsenkampanjoidensa avulla. Jäsenhankinta kohdistetaan eri-ikäisiin ja eri elämäntilanteessa oleviin ryhmiin. Nykyisiä jäseniä huomioidaan ja sitoutetaan yhdistysten jäsenhuollon avulla. Yhdistysten vastuuhenkilöt toteuttavat toiminnassaan MLL:n arvoja ja toimintaperiaatteita Paikallisyhdistysten toimijat hallitsevat yhdistystoiminnan perusasiat Vapaaehtoisten koulutus, ohjaus ja tuki tavoittaa piirin kaikki yhdistykset Yhdistykset verkostoituvat ja hallitusten jäsenet saavat mahdollisuuden keskinäiseen ajatusten vaihtoon sekä vertaistukeen Piirin koulutustarjontaa suunnitellaan ja kehitetään paikallisyhdistysten toiveiden ja tarpeiden mukaisesti Piiri saa tietoa yhdistysten toiminnasta ja toimintamuodoista Jäsenmäärä kasvaa MLL:n Hämeen piirissä 13 698 jäsenestä 14 000 jäseneen Piiri järjestää alueellisia yhdistyskoulutuksia ja tapaamisia eri puolilla piirin aluetta Piiri järjestää verkkokoulutuksia yhdistys- ja perhekahvilatoiminnasta Piiri kannustaan ja tukee yhdistyksiä jäsentyössä ja -hankinnassa 4

Piiri tiedottaa ja pitää yhteyttä yhdistyksiin aktiivisesti eri kanavien kautta Piirin työntekijät tapaavat yhdistysten hallitusten jäseniä osallistumalla yhdistysten kokouksiin Piiri toteuttaa vapaaehtoisille toimijoille/yhdistysten luottamushenkilöille vertaisverkkoja eri puolilla piiriä MLL:n valtakunnallinen koulutusmateriaali ja Yhdistysnetti ovat aktiivisesti käytössä Piiri järjestää seudullisia ns. Täyskäsikoulutuksia kaksi kertaa vuodessa Perhekeskustoiminta piirin, yhdistysten ja kuntien kumppanuutta Perhekeskustoiminnassa keskeistä on lasten ja perheiden osallistuminen, matalan kynnyksen toiminta ja vertaistuki. Perhekeskustoimintaa MLL:ssa toteuttavat paikallisyhdistykset ja niiden vapaaehtoiset sekä MLL:n piirijärjestöt. Vapaaehtoistoiminnan ja kuntayhteistyön tukena toimivat alueelliset piirin työntekijät. MLL:n perhekeskustoiminnan tavoitteet, toimenpiteet ja arviointi MLL:n Hämeen piirin osalta perhekeskustoimintaa ohjaavat tavoitteet ja arviointikriteerit muodostuvat valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti. Yhdistyshallinnon lisäksi työn sisältöinä ovat MLL:n vapaaehtoistoiminta, johon kuuluvat perhekahvilat, kerhot, vertaisryhmät, kylämummit ja kylävaarit sekä lukumummit ja lukuvaarit. Piiri jatkaa toimintavuonna perhekeskustoiminnan yhteistyötä ja vapaaehtoisten ammatillista ohjausta Ray:n ja kuntien avustusten avulla Kanta-Hämeessä (Hattula, Hausjärvi, Hämeenlinna, Janakkala, Loppi, Riihimäki), Lounais-Hämeessä (Forssa) ja Pirkanmaalla (Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Akaa, Valkeakoski, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere). Uusina alueina perhekeskustoiminnan yhteistyötä käynnistetään vuonna 2015 Pälkäneellä ja Ylöjärvellä. Vuonna 2015 jatketaan neuvotteluja uusiksi ohjausalueiksi mm. Päijät-Hämeessä ja Ruovesi-Virrat alueella sekä tuetaan näillä alueilla olevia yhdistyksiä. 5

Piirin ammatillisen ohjauksen kokonaisuus ja tavoitteet: Lisätä vapaaehtoisten saamaa tukea ja ohjausta Vahvistaa lapsiperheiden varhaisen tuen tarjontaa kunnassa Lisätä yhteistyötä kuntien ja paikallisyhdistysten -välillä Lisätä yhdistysten ja järjestöjen välistä yhteistyötä Kehittää toimintaa osallistujien tarpeiden mukaan Tuottaa vaikutustietoa MLL:n perhekeskustoiminnasta Perhekahvilatoiminnan tuki MLL:n perhekahvilat ovat avoimia kohtaamispaikkoja, joissa sekä lapset että vanhemmat saavat seuraa ja arjen tukea toisiltaan. Toiminnan perustana on vanhempien keskinäinen vertaistuki, paikallisuus ja monimuotoisuus. Perhekahviloista vastaavat useimmiten vapaaehtoiset ohjaajat ja toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä kävijöiden kanssa. Tavoitteena on lisätä lapsille suunnattua ohjelmaa perhekahviloissa vanhemmilta tulleen kävijäpalautteen mukaisesti. MLL:n perhekahvilatoiminta on vakiinnuttanut asemansa yhdistysten näkyvänä toimintamuotona. Piirin tehtävänä on tukea tätä toimintaa järjestämällä perhekahvilaohjaajille perus- ja täydennyskoulutusta. Keskusjärjestön tuottamien aineistojen ohella piiri käyttää koulutuksissa omaa tuottamaansa aineistoa. Yhdessä paikallisyhdistysten kanssa pyritään vaikuttamaan siihen, että jokaisella paikkakunnalla olisi vähintään yksi toimitila yhdistyksen käytössä. Tämä järjestely mahdollistaisi perhekahvilan säännöllisen ja monipuolisen toiminnan perheiden avoimena kohtaamispaikkana. Vahvistaa paikallisyhdistysten perhekahvilatoiminnan suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta Yhdistysten perhekahvila- ja perhekeskustoiminta ja sen vaikutukset lapsiperheiden arkeen saadaan näkyväksi osaksi kunnan ennaltaehkäisevää ja avointa lapsi- ja perhetoimintaa Piirin koulutusten avulla yhdistysten perhekahviloiden vastuuhenkilöt ja vapaaehtoiset ohjaajat toteuttavat MLL:n toimintaperiaatteita ja tavoitteita Piiri järjestää yhdistysten perhekahviloiden vastuuhenkilöille ja perhekahvilaohjaajille/vetäjille seudullisia koulutuksia ja vertaistapaamisia Verkkokoulutus Piirin ohjaajat toteuttavat perhekahvilakäyntejä Yhdistysten perhekahvilatoiminnan kävijämääristä, toiminnan sisällöistä ja vaikutuksista raportoidaan kuntiin sekä rahoittajille 6

Kerhotoiminnan ja yhdistysten muun toiminnan tuki MLL:n kerhot tarjoavat lapsille tilaisuuden osallistua heitä itseään kiinnostavaan harrastukseen ilman suorittamisen paineita. MLL:n kerhotoimintaan on luotu valtakunnallinen kerhonohjaajan koulutusmalli. Koulutusmalli sisältää kerhonohjaajakoulutuksen ja kerhotoiminnan arviointimallin. Kerhotoiminta MLL:n Hämeen piirin paikallisyhdistyksissä on monipuolista niin sisällöllisesti kuin määrällisestikin. Yhdistykset järjestävät mm. muskareita, liikunta-, taide- yms. -kerhoja. Piiri tukee yhdistyksiä kerhonohjaajien perehdyttämisessä ja MLL:n materiaalien käytössä. Yhdistyksiä kannustetaan järjestämään yhteisiä tapahtumia, retkiä ja leirejä, joihin myös eri sukupolvet voivat osallistua (mm. Isovanhempi ja Ipana-leirit). Lasten lomien aikaan sijoittuvat lomakerhot, päiväleirit ja leikkikenttätoiminta toteutuvat yhteistyössä kunnan tai muiden paikkakunnalla toimivien yhdistysten kanssa. Lapsilla ja vanhemmilla on mahdollisuus yhteiseen mielekkääseen harrastukseen Kynnys osallistus MLL:n kerhoon on matala ja kerhot tavoittavat lapsia laajasti Kerhonohjaajat saavat tukea ja koulutusta kerhojen ohjaamiseen Piiri järjestää lapsitoimintaa tukevaa koulutusta kerhonohjaajille Piiri tiedottaa MLL:n materiaaleista yhdistysten kerhovastaaville Kylämummi- ja vaaritoiminnan tuki - sukupolvien välistä vuorovaikutusta MLL:n kylämummi ja -vaari -toiminta lisää sukupolvien välistä myönteistä vuorovaikutusta ja tarjoaa ikäihmisille mahdollisuuden tehdä antoisaa vapaaehtoistyötä. MLL:n kylämummit ja -vaarit ovat yhteisöllisiä isovanhempia, jotka antavat aikaa ja turvallista läsnäoloa lapsille muun muassa perhekahviloissa, päiväkodeissa, kerhoissa ja kirjastoissa. Leikki, ilo ja lapselta saatu välitön palaute vahvistavat myös ikääntyvien hyvinvointia ja tuovat elämään uutta sisältöä. Sukupolvien välisen yhteyden lisääminen yhteisen toiminnan kautta mm. perhekahviloissa yms. yhdistyksen toiminnassa Lisätään isovanhempien, ikäihmisten, lasten ja perheiden aktiivista yhteistyötä eri muodoissa Piiri tukee paikallisyhdistyksiä kylämummi ja -vaari -toiminnan käynnistämisessä. Piiri järjestää tarvittaessa mummeille ja vaareille seudullisia vertaistapaamisia Koulutuksissa käytetään valtakunnallista, MLL:n tuottamaa perehdyttämisaineistoa Piiri kehittää yhteistyössä keskusjärjestön kanssa kylämummi ja -vaari toiminta. Lukumummi ja lukuvaari-toiminta - lisätukea lukemisen sujuvuuteen MLL:n Hämeen piiri jatkaa yhteistyötä Niilo Mäki Instituutin (NMI) kanssa ja toteuttaa Lukumummi - ja Lukuvaari toimintaa yhteistyössä yhdistysten ja koulujen kansa. NMI on yhdessä MLL:n Järvi-Suomen piirin kanssa kehittänyt vuodesta 2012 alkaen Lukumummi ja -vaari -toimintamallia osana laajempaa Lukemissujuvuuden kehityksen tukeminen kouluiässä hanketta (2012-2014). Tässä toiminnassa vapaaehtoiset Lukumummit ja -vaarit käyvät lukemassa kouluilla yhdessä niiden lasten kanssa, jotka tarvitsevat lisätukea lukemisen sujuvuuteen. 7

Mummit ja vaarit käyvät pääsääntöisesti noin kerran viikossa koululla koulupäivän aikana yhden oppitunnin ajan lukemassa. Opettajan tehtävänä on valita lukutuokioihin osallistuvat lapset, etsiä yhdessä lasten kanssa lukutuokioille sopivat kirjat sekä järjestää koulusta vakiotila tuokioille. Vapaaehtoiset mummit ja vaarit tapaavat lapsia koulupäivän aikana kahden kesken tai pienissä ryhmissä. Lapsille tarjotaan lisää lukukokemuksia sekä innostetaan heitä lukemisen pariin yhteisten lyhyiden lukutuokioiden avulla Lapset saavat kontaktin isovanhempien sukupolvea edustavaan aikuiseen ja seniorit saavat merkityksellistä sisältöä arkeensa Piiri jatkaa yhteistyö Niili Mäki Instituutin kanssa ja järjestää mahdollisuuksien Lukumummi- ja Lukuvaari perehdyttämistilaisuuksia yhteistyössä yhdistysten kanssa Vertaisryhmät Piirin tarjoamien vertaistoimintojen koulutusten pyrkimyksenä on innostaa vapaaehtoisia toimimaan erilaisten vertaisryhmien ohjaajana ja sitä kautta juurruttamaan ryhmätoiminta osaksi paikallista yhdistystoimintaa. Paikallisyhdistyksiä tuetaan ja kannustetaan vapaaehtoisuuteen perustuvien vertaisryhmien käynnistämisessä Tarjotaan vertaistoimintakoulutusten sisältöalueita tarpeen mukaan perhekeskustoiminnan koulutusten yhteydessä Lastenhoitotoiminta - varhaista vanhemmuuden tukea MLL:n lastenhoitoapu on ennaltaehkäisevää arjen apua ja varhaista tukea lapsiperheille tilapäisissä lastenhoitotarpeissa. Lastenhoitotoiminta, joka käsittää lastenhoitokurssien järjestämisen, hoitajien rekrytoinnin, perehdyttämisen ja ohjauksen sekä lastenhoitoavun välittämisen perheille, toteutetaan kuntien avustusten turvin. MLL:n Hämeen piirin alueella seuraavat kunnan avustavat toimintaa: Akaa, Forssa, Kangasala, Lempäälä, Loppi, Nokia, Pirkkala, Tampere, Ylöjärvi, Valkeakoski, Orivesi, Hattula, Hausjärvi, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Janakkala ja Riihimäki. Lastenhoitoavun toimintamallissa hoitajan työnantaja on perhe. Lastenhoitotoiminnan hoitajavälitys tutustuttaa perheet erilaisiin palveluihin, joiden avulla työnantajavelvoitteiden hoitaminen helpottuu. Piiri kehittää Lastenhoitotoimintaa paikkakunnittain lapsiperheiden tarpeita vastaavaksi. Piiri rekrytoi vuonna 2015 lisää hoitajia toimintaan, järjestämällä Lastenhoitokurssin (23 h), joka on tarkoitettu paljon kokemusta omaaville aikuisille. Laajaa (60 h) Lastenhoitokurssi järjestetään edelleen yhteistyössä kansalaisopistojen kanssa. Tilapäinen Lastenhoitotoiminta on myös nuorisokasvatustyötä. MLL:n Lastenhoitokurssien (60 h) osallistujista noin puolet on alle 20 -vuotiaita, jotka oppivat kursseilla hyödyllisiä tietoja ja taitoja myös omaa elämäänsä ja mahdollista tulevaa vanhemmuuttaan varten. 8

Työnantajana toimiminen helpottuu Tarjonta ja kysyntä kohtaavat Piiri toteuttaa toiminta-alueellaan kahta tuntimäärältään erilaista Lastenhoitokurssia Lastenhoitotoiminnan hoitajavälitys tutustuttaa perheet erilaisiin palveluihin, joiden avulla työnantajan velvoitteiden hoitaminen helpottuu Perhekummitoiminta Perhekummitoiminta on ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa. Perhekummitoiminnan tavoitteena on tukea vanhemmuutta tilanteessa, jossa vanhemmat kokevat tarvitsevansa lisäapua arkeensa. Tukeminen on käytännössä keskustelua, kuuntelua ja yhdessä tekemistä. Perheet voivat ohjautua toimintaan joko suoraan tai esimerkiksi kunnan työntekijän välityksellä. Hämeen piiri järjestää vapaaehtoisille perhekummitoiminnan peruskoulutuksia sekä säännöllistä ohjausta ja jatkokoulutuksia niiden kuntien alueella, jotka avustavat toimintaa. Toiminnan vakiinnuttaminen mukana olevien kuntien alueella Perhekummien määrä lisääntyy Kummisuhteiden määrä lisääntyy Perheet kokevat saavansa tukea arkeensa perhekummitoiminnan kautta Vapaaehtoiset kokevat toiminnan mielekkäänä Piiri kouluttaa uusia perhekummeja Yhdistyksiä tiedotetaan niiden alueella olevasta perhekummitoiminnasta Perhekummeille järjestetään jatkotapaamisia ja koulutuksia Yhdessä vanhempana -toiminta MLL:n Uudenmaan piirissä, vuosina 2013-2015, toteutettavassa ja Ray:n rahoittamassa Yhdessä vanhempana -hankkeessa kehitettävän MLL:n parisuhdetoiminnan lähtökohtana on lasten hyvinvoinnin ja terveen kasvun edistäminen vanhempien vuorovaikutustaitoja vahvistamalla. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat parisuhteessa elävät lapsiperheiden vanhemmat. Lisäksi kohderyhmänä ovat MLL:n paikallisyhdistykset ja vapaaehtoiset ryhmänohjaajat, jotka alkavat toteuttaa hankkeessa kehitettäviä toimintamuotoja. Perhetoiminnan koordinaattori tekee ostopalveluna MLL:n Uudenmaan piirille hankkeen viimeisen vuoden kehittämis- ja juurruttamistyötä Hämeen piirin alueella. Yhdessä vanhempana - hankkeen tavoitteet Parisuhteen hoitamisen rakennetaan polkuja osaksi MLL:n olemassa olevaa vertaistoimintaa Luodaan sellaisia toimintamalleja, joiden avulla MLL:n paikallisyhdistykset voivat vahvistaa lapsiperheiden vanhempien parisuhteita Vanhemmat saavat vertaistukea parisuhteensa hoitamiseen Tuodaan parisuhteesta huolehtimisen mallit sinne, missä luontevasti jo tavoitetaan pienten lasten vanhemmat Autetaan lapsiperheiden vanhempia huomaamaan ja hyödyntämään olemassa olevia parisuhdetta ja vanhemmuutta tukevia arjen verkostoja 9

Luodaan sellaisia toimintamalleja, jotka kiinnostavat myös lapsiperheiden isiä ja mahdollistavat heidän osallistumisensa Lisätään MLL:n piirien työntekijöiden ja vapaaehtoisten ryhmänohjaajien osaamista lapsiperheiden vanhempien parisuhteen tukemisesta. Hankevuosi 2015 tavoitteet MLL:n Hämeen piirin alueella Yhdessä vanhempana ryhmän ohjaaminen kolmen eri yhdistyksen alueella Perheen tarina työpajojen ohjaamista Yhden paikallisyhdistyksen tukeminen Yhdessä vanhempana - iltojen järjestämisessä Vapaaehtoisten ohjaajien kouluttamista Koulutukseen osallistuneiden vapaehtoisten tukeminen Yhdessä vanhempana toiminnan käynnistämisessä ja toiminnanohjauksen järjestämisessä Kehittämisyhteistyö MLL:n Uudenmaan piirin kanssa MLL:n ja SPR:n Lastenkulttuuri-hanke 2014-2016 Koko Suomi leikkii -hanke on Suomen Kulttuurirahaston 75-vuotisjuhlansa kunniaksi käynnistämä ja rahoitama hanke, jonka toteuttavat Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti. Hanke muistuttaa leikin merkityksestä ja innostaa kaikenikäisiä leikkimään yhdessä. Tavoitteena on vuoden 2016 loppuun mennessä perustaa jokaiseen Suomen kuntaan sukupolvien kohtaamispaikka, Terhokerho. Terhokerhot ovat vapaaehtoisten ohjaamia, maksuttomia ja kaikille avoimia kerhoja, joihin ovat tervetulleita lapset, eläkeläiset ja muut aikuiset. Hankkeeseen on palkattu 10 leikkilähettiä, jotka toimivat MLL:n ja SPR:n piirijärjestöissä. Leikkilähetit innostavat MLL:n paikallisyhdistyksiä ja SPR:n osastoja perustamaan Terhokerhoja, auttavat vapaaehtoisten rekrytoinnissa ja tukevat toimintaan liittyvää paikallista yhteistyötä. Satakunnan leikkilähetin alueeseen kuuluu 27 kuntaa, joissa on yhteensä 80 MLL:n yhdistystä ja SPR:n osastoa. Osa Hämeen piiristä kuuluu Satakunnan leikkilähetin toiminta-alueeseen, mm. Hämeenkyrön, Ikaalisten, Kihniön, Parkanon, Punkalaitumen, Sastamalan ja Urjalan kunnat sekä niiden alueella toimivat yhdistykset. Pirkanmaa-Hämeen leikkilähetin alueeseen kuuluu 36 kuntaa, joissa on yhteensä 125 MLL:n yhdistystä ja SPR:n osastoa. Satakunnan ja Pirkanmaa Hämeen alueen valtakunnalliset tavoitteet: Satakunta: Vuoden 2015 lopussa Terhokerhoja toimii 20 kunnan alueella Pirkanmaa-Häme: Vuoden 2015 lopussa Terhokerhoja 26 kunnan alueella Terhokerhot tuovat uutta sisältöä MLL:n ja SPR:n olemassa oleviin toimintoihin Terhokerhot houkuttelevat mukaansa uusia vapaaehtoisia ja osallistujia Sukupolvien välinen vuorovaikutus MLL:n paikallisyhdistys- ja SPR:n osastotoiminnassa lisääntyy Leikin merkitys on esillä yhteiskunnallisissa keskusteluissa Toimenpiteet Leikkilähetti käynnistää yhdessä MLL:n paikallisyhdistysten ja SPR:n osastojen kanssa matalan kynnyksen sukupolvien kohtaamispaikkoja. Leikkilähetti markkinoi Terhokerhoja omalla alueellaan, tukee vapaaehtoisia ja auttaa paikallistoimijoita rekrytoimaan vapaaehtoisia Terhokerhoihin. Leikkilähetti toimii aktiivisesti verkostoyhteistyössä leikin puolestapuhujana. Leikkilähetti vastaa alueellisesta viestinnästä. Leikkilähetti järjestää alueellisen studia generalia tilaisuuden 10

3. Koulutuskeskustoiminta Piirin koulutuskeskustoiminnan tavoitteena on tarjota kuntien ammattihenkilöstölle ja muille sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan henkilöstölle vastikkeellisia reflektiivisen työ-otteen sisältäviä koulutuksia. Koulutustuotteita ovat hankkeen (2010 2014) tuottama Vahvuutta vanhemmuuteen vauva perheryhmän ohjaajakoulutus sekä muita piirin tuotteistamia koulutuksia kuten esim. Kohtaamisesta vuorovaikutukseen ja ohjeista pohtimiseen dialogisesti osallistavat vanhempainillat. Lisäksi piiri jatkaa, tammikuussa 2014 Erhossa (Tampereen kaupungin erityistä hoitoa ja opetusta antava yksikkö) käynnistynyttä vanhempain vertaisryhmää, jonka vetäjänä toimii piiri työntekijä. Koulutustuotteiden markkinointi, mainonta ja myynti Koulutusten näkyväksi tekeminen Erho - vertaisryhmätoiminnan ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereen kaupungin varhaiskasvatukselle käynnistyneen koulutuksen vakiinnuttaminen Piirin henkilökunnan reflektiivisen työotteen osaamisen vahvistaminen Perheryhmäohjaajan koulutuksen toteuttaminen keväällä ja syksyllä 2015 Aiemmin koulutetuille ohjaajille järjestetään jatkokoulutuspäivä Tampereella ja Hämeenlinnassa Koulutuskartoitus ja /tai toteutus yhteistyössä MLL:n Pohjanmaan piirin kanssa Koulutustarjonnan kuvaukset ja esitteet piirin www - sivuilla Erho-toiminnan vaikuttavuuden kuvaaminen Varhaiskasvatukselle suunnatun koulutuksen vaikuttavuuden kuvaaminen Sisäisen mentalisaatioperustaisen koulutuksen järjestäminen 4. Nuorisotoiminta Lasten ja nuorten hyvinvointia tukevat toiminnot Piiri organisoi ja koordinoi monimuotoisesti lasten ja nuorten hyvinvointia edistävää toimintaa. Nuorisotoiminnassa tämä kohdentuu pääasiassa perusopetuksessa oleviin oppilaisiin, opetushenkilöstöön ja oppilaiden vanhempiin. Toimintoina ovat mm. kasvatustyötä tukevat koulutukset ja tapahtumat. Vakiintuneeksi palvelumuodoksi on jäänyt v. 2012 käynnistynyt Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta. MLL:n Nuorisotoiminnassa alkaa tammikuussa uusi hanke Osallistumisesta osallisuuteen (2015). Koulutustoiminta Piiri koordinoi alueensa tukioppilastoimintaa ja vastaa yläkoulujen tukioppilaiden perus- ja jatkokoulutuksista koulujen tarpeen mukaan sekä tukioppilasohjaajien konsultoinneista. Hämeen piiri hakee keskustoimiston Tukioppilastoiminnan työpakettia vuodelle 2015, jolla kehitetään tukioppilasohjaajien ohjausta. Piiri tukee lapsia ja nuoria sekä kasvattajia lasten ja nuorten turvallisten nettitaitojen edistämisessä järjestämällä mediakasvatuskoulutuksia ala- ja yläkoulujen oppilaille, opettajille ja oppilaiden vanhemmille. Myös alle kouluikäisten lasten vanhemmille ja ammattikasvattajille pidetään mediakasvatukseen liittyviä koulutuksia. Kiusaamisen ehkäisemiseksi ja hyvän ryhmähengen lisäämiseksi pidetään Kiusaamisen ehkäisyn sekä Kuulun -koulutuksia. Vanhempainiltoja tarjotaan liittyen mm. vanhemmuuteen ja päihteisiin. Tutortoiminnan koulutuksia pidetään lukioissa ja toisella asteella ja kummioppilastoiminnan / Kaikille kaveri -koulutuksia alakoulujen oppilaille ja opettajille. 11

Lisätä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opetuksen tietoisuutta piirin tarjoamista lasten ja nuorten hyvinvointia tukevista koulutuksista ja keskusjärjestön tuottamista materiaaleista Vahvistaa tukioppilastoimintaa, kehittää sen ohjausta sekä tiivistää piirien ja keskustoimiston yhteistyötä toiminnan kehittämisessä Vastata 100 % koulutuskysyntään Tarjota laadukasta ja ajantasaista koulutusta Piirin tarjoamia koulutuksia kehitetään vastaamaan aikaa ja uusia koulutusmalleja luodaan tarpeen mukaan Piirin työtä suunnataan tukioppilasohjaajiin ja koulun muuhun henkilökuntaan, jotta nuoret saisivat riittävästi tukea ja mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan Piiri jatkaa koulutusten markkinointia kuntien ja kaupunkien opetustoimiin, suoraan kouluihin, vanhempainyhdistyksiin sekä MLL:n paikallisyhdistyksiin. Markkinoinnissa hyödynnetään v. 2013 tehtyä piirin koulutusesitettä Piiri tarjoaa asiantuntemustaan lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä Piirin nuorisokouluttajia konsultoidaan heidän työssään ja innostetaan MLL:n jatkokoulutuksiin Osallistumisesta osallisuuteen 2015 hanke Hanke toteuttaa koulutuspoliittista tavoitetta, jonka mukaan koulujen yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksia on laajennettava. Osallisuus ei ole sisäsyntyistä, vaan asia, joka opitaan. Oppilaskuntatoiminnasta tehdyn selvityksen mukaan oppilaiden osallisuus jää helposti kuulemisen asteelle eikä oppilaiden mukaan ottaminen suunnitteluun ja päätöksentekoon toteudu. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsen osallisuuden on toteuduttava kahdella tasolla: lapsella on oltava mahdollisuus vapaasti ilmaista mielipiteensä kaikissa häntä koskevissa asioissa ja lapsen näkemykset tulee ottaa huomioon iän ja kehitystason mukaisesti. Koulun aikuisilla on keskeinen rooli lapsen oikeuksien toteuttamisessa. Opettajien on tärkeää saada koulutusta mm. Lapsen oikeuksien sopimuksen velvoittavuudesta ja siitä miten sitä toteutetaan käytännössä. Osallisuus ei voi toteutua ilman turvallista oppimisympäristöä. Turvallisuuteen kuuluu se, että lapsi kokee olevansa osa ryhmää. Yksinäisyyden kokemiseen voidaan vaikuttaa mm. tukemalla oppilaan osallisuutta koulun arjessa. Opettajat tarvitsevat tietoa ja koulutusta siitä mitä osallisuus käytännössä tarkoittaa, millaisin keinoin sitä edistetään sekä mikä merkitys osallisuudella on oppilaiden oppimiseen ja hyvinvointiin. Hankkeen toteuttavat Hämeen piirin lisäksi MLL:n keskusjärjestö, Satakunnan piiri ja Kehittämiskeskus Opinkirjo. Hanke päättyy joulukuussa 2015. Tukea alakouluja osallistavan toimintakulttuurin rakentamisessa Edistää oppilaiden aktiivista toimijuutta alakouluissa Vahvistaa ja kehittää koulujen osallisuutta tukevia rakenteita ja sisältöjä kuten esimerkiksi kummioppilas oppilaskunta tai kerhotoimintaa Piirin alueelta mukaan hankkeeseen kutsutaan 7 koulua ja jokaisesta koulusta 2-3 opettajaa Piiri järjestää yhdessä keskusjärjestön kanssa kaksi koulutuspäivää opettajille Piiri ohjaa ja tukee opettajien kouluissa tekemiä kehittämistehtäviä verkkokeskusteluin Piiri käy kouluvierailuilla hankkeeseen osallistuvissa kouluissa 12

Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta Lasten ja nuorten tukihenkilötoimintaa on Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien alueella. Tukihenkilöt ovat vapaaehtoisia, jotka tavallisen ihmisen taidoin tukevat lasten ja nuorten normaalia kehitystä ja selviytymistä. Tukihenkilötoiminta on suunnitelmallista, organisoitua ja ohjattua vapaaehtoistoimintaa, jonka avulla pyritään erityisesti ennaltaehkäisemään ongelmia. Toiminta luo edellytykset varhaiseen puuttumiseen lapsille ja nuorille haasteellisissa elämäntilanteissa. Piiri tarjoaa laadukasta lapsen ja nuoren hyvinvointia tukevaa tukihenkilötoimintaa Piiri vastaa sopimuskuntien tukihenkilötarpeeseen Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan ennaltaehkäisevän vaikutuksen kirkastaminen verrattuna Kotineuvola Oy:n ammatilliseen tukihenkilötoimintaan Tukihenkilöiden ohjaus ja tuki Neuvottelut ja yhteistyöpalaverit toiminnassa mukana olevien kuntien kanssa Rekrytoidaan uusia tukihenkilöitä Järjestetään lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan peruskoulutus 16 h tai 8 h perehdytyksiä Koulurauha 2015 Syksyllä 2014 Tampereella julistetun Koulurauhan teemaksi lukuvuodelle 2014-2015 valittiin ystävyys ja sen vaaliminen. Tavoitteena on, että kouluissa mietittäisiin, miten monissa yhteyksissä oppilaiden hyvinvointiin keskeisesti liittyviä kaverisuhteita voisi koulussa käsitellä. Saada koulurauha ja lukuvuoden 2014-2015 teema ystävyys ja sen vaaliminen näkyväksi toiminnaksi ja luontevaksi osaksi koulun arkea Koulurauhan toimintaopasta jaetaan aktiivisesti kouluihin Annetaan kouluille tarvittaessa koulutus- ja ohjausapua Paikallisyhdistysten nuorisotyön tukeminen Paikallisyhdistyksissä järjestetään monenlaista toimintaa alle 18-vuotiaille. Yhdistys voi järjestää nuorille suunnattuja tapahtumia ja tilaisuuksia, edistää nuorten asioita paikallisella tasolla tai tarjota nuorille mahdollisuuden tulla mukaan vapaaehtoistyöhön. Yhdistys voi tukea esimerkiksi koulujen kummioppilas- tai tukioppilastoimintaa, mediakasvatusta, ehkäisevää päihdetyötä tai levittää tietoa Lasten ja nuorten puhelimesta ja netistä. Piirin työtä suunnataan yhdistyksiin, jotta nuoret saisivat riittävästi tukea ja mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan Piiri innostaa yhdistyksiä nuorisotyöhön ja auttaa yhdistyksiä löytämään sopivia ja paikkakunnan tarpeita palvelevia nuorisotyön muotoja 13

Piiri on yhdistyksiin yhteydessä ja tarjoaa nuorisotyöhön apua materiaalein, koulutuksin, käynnein, puhelimitse ja sähköpostitse Piiri aktivoi/kouluttaa paikallisyhdistyksiä tekemään yhteistyötä tukioppilaskoulujen kanssa 5. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin Kotineuvola Oy:n tuottamat palvelut MLL:n Hämeen piirin Kotineuvola Oy on piirin 100 %:sti omistama yritys. Kotineuvolan perhepalvelujen työntekijöinä ovat: Päätoimiset palveluvastaava ja perhetyöntekijä sekä tuntipalkkaisia perhetyöntekijöitä. Ammatillisia perhepalveluja tuotetaan ja kehitetään MLL:n Hämeen piirin Kotineuvola Oy:n kautta. Palveluja hankkivat kunnat, yritykset, yhdistykset ja kotitaloudet. Kotineuvola Oy tarjoaa: Perhetyötä kunnille Arvo ja Sohvi perhepalvelua omaishoidon tuen asiakkaille Tampereella Lastenhoitopalvelua yrityksille Kotipalvelua lapsiperheille Ammatillista tukihenkilötyötä lapsille ja nuorille Ryhmähoitoa MLL:n Hämeen piirin Kotineuvola Oy:n julkaisee vuosittain kuusi asiantuntijoiden laatimaa opasta, jotka sisältävät käytännön tietoa ja ohjeita kuhunkin ikäryhmään liittyvistä ajankohtaisista asioista. Oppaista löytyy hyödyllistä tietoa niin vanhemmille, lapsille kuin isovanhemmillekin. Opasperheeseen kuuluvat: Saamme vauvan opas, Vauvanhoito opas, Leikki-ikäisen opas, Eskarista ekaluokalle, Täältä tullaan nuoruus ja Isovanhempien opas sekä neuvolakortin kansi ja ajanvarauskortti neuvolan merkinnöille. 6. Hallinto ja talous Piirihallitus Piirihallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja 9 jäsentä. Piirihallitus kokoontuu 6-7 kertaa ja piirihallituksen työvaliokunta 2-3 kertaa vuoden aikana. Työvaliokunnan puheenjohtajana on piirin puheenjohtaja ja jäseninä piirihallituksen 1. ja 2. varapuheenjohtajat. Työvaliokunnan sihteerinä toimii toiminnanjohtaja. Piirihallitus asettaa tarvittaessa avukseen johtokuntia, ohjausryhmiä, työryhmiä, toimikuntia ja valiokuntia, jotka kokoontuvat tarpeen mukaan. Piirihallituksen esittelijänä toimii toiminnanjohtaja ja sihteerinä talouspäällikkö. Piirihallituksen jäsenet tuntevat MLL:n työn valtakunnallisesti, piiritasolla ja paikallisyhdistyksissä sekä ovat sitoutuneet piirihallituksen työskentelyyn Piirihallituksen jäsenten vahvuuksia ja osaamista käytetään piirin työn tukemiseksi Piirihallituksen jäsenet perehtyvät keskusjärjestön, piirin ja yhdistysten toimintaan Piirihallitus nimeää työvaliokunnan, joka toimii myös piirin toiminnanjohtajan esimiehenä ja tukena Järjestetään yhteinen koulutuspäivä piirin työntekijöille ja piirihallituksen jäsenille 14

Piirin henkilöstö MLL:n Hämeen piirillä ja Kotineuvola Oy:llä on 10 kuukausipalkkaista työntekijää. Työntekijöiden työtehtäviin kuuluu vapaaehtoistoiminnan ohjaus, perhekeskustoiminta, lastenhoitotoiminta, nuorisotyö, koulutustoiminta, ammatillinen perhetyö, hallinto-, talous-, varainhankinta - ja myyntityö sekä vaikuttaminen ja viestintä. Tuntisuhteisina työntekijöinä toimii tukioppilastoiminnan ja nuorisotyön kouluttajia sekä Kotineuvola Oy:n perhetyöntekijöitä. MLL:n Hämeen piiri on kannustava, kehittävä ja avoin työyhteisö, jossa työskentelee ammattitaitoinen, innostunut ja tehtäviinsä sitoutunut henkilöstö Ylläpidetään ja edistetään henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia Varhaisen välittämisen mallissa sovittujen toimenpiteiden mukaisesti yhteistyössä henkilöstön ja työterveyshuollon kanssa Henkilöstön toimenkuvat vastaavat työtehtäviä Työn tekeminen on joustavaa yhteisesti sovittujen pelisääntöjen puitteissa Henkilöstöllä on mahdollisuus työnohjaukseen ja täydennyskoulutukseen Jatketaan työpaikkapalaverien järjestämistä miettien ajoittain niiden määrää ja toimintamalleja Toteutetaan kehityskeskustelut kerran vuodessa Työntekijöillä on mahdollisuus tehdä etätyöpäiviä Järjestetään vuoden 2015 Tyky -toimintana työpaikkatarkastuksen sijasta Firstbeat Hyvinvointianalyysi yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Henkilökohtainen Firstbeat Hyvinvointianalyysi auttaa löytämään keinoja hyvinvoinnin rakentamiseen yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti. Sykemittaukseen perustuva menetelmä tuottaa henkilökohtaista ja tarkkaa tietoa esimerkiksi stressin hallinnasta, liikunnan vaikuttavuudesta, työn kuormittavuudesta ja levon palauttavista vaikutuksista. Edistetään ja ylläpidetään yhdessä Työniloa Talous Vuonna 2015 talouden hoidossa pyritään talouden tasapainon saavuttamiseen, piirin koulutusosaamisen hyödyntämiseen erilaisissa yhteistyökumppanuuksissa ja uusien ideoiden löytämiseen varain- ja jäsenhankinnassa. Lähtökohdat talousvuoteen ovat edellisvuosia paremmat. Talouden tasapainon pohjaa on luotu erityisesti vuoden 2014 aikana tehdyillä sopeutustoimilla, jotka näkyvät toimintavuonna pienempinä kiinteinä kuluina ja työtehtävien uudelleenjärjestelyinä. Piiri keskittyy entistä enemmän päätehtäväänsä ja siirtää kaiken ammatilliseen perhetyön Kotineuvola Oy:n tuotettavaksi. Tämä vähentää asiakasmaksutuottoja ja piirin Kotineuvola Oy:n maksamien korvausten kokonaismäärää, mutta vastaavasti henkilöstö- ja toimintakulujen määrä pienenee. Muutoksella pyritään parantamaan ja monipuolistamaan Kotineuvola Oy:n toimintaresursseja, markkinointia ja nopeaa reagointia erilaisiin palvelutarpeisiin. Näin vahvistetaan Oy:n tärkeää roolia piirin toiminnan osarahoittajana. Kuntien ja yritysten taloustilanteella voi olla vaikutuksia Kotineuvola Oy:n toimintaan ja siten Oy:n piiriltä ostamien palvelujen määrään, mutta Oy pyrkii aktiivisesti jalkautumaan ja kasvottumaan nykyisille ja uusille yhteistyökumppaneille. Piiri jatkaa kunnille ostopalveluna tarjottavaa lasten ja nuorten tukihenkilö- sekä perhekummitoimintaa. Nämä toiminnot perustuvat vapaaehtoispohjalta toimiviin tukihenkilöihin. 15

Kunta-avustusten haku on edelleen vuosittaista ja haasteellista. Erityisesti perhekeskustoiminnan jatkuminen ja keskusjärjestön maksaman RAY-avustuksen saaminen edellyttävät kunta-avustusosuutta. RAYavustusten kokonaismäärä laskee Vahvuutta vanhemmuuteen (VV) hankkeen päättymisen vuoksi. Korvaavaa rahoitusta haetaan myytävillä koulutuspaketeilla ja uusilla hankekumppanuuksilla. Piiri tarjoaa erityisesti VV-hankkeen kautta saatua koulutusosaamista ja koulutuskumppanuutta. Piirin järjestämiä koulutuksia vapaaehtoistoimijoille ja ammattilaisille toteutetaan yhteistyössä OK- opintokeskuksen kanssa. OK:n maksamilla korvauksilla ovat edelleen tärkeä osa piirin koulutustoiminnan rahoituksessa. Tukioppilastoiminnan rahoituspohjaa on keskusjärjestön kautta saadun perusrahan sijaan mahdollista lisätä keskusjärjestöltä haettavan ns. tukioppilastoiminnan työpaketin avulla. Piirin toimitilakulut nousevat piiritoimiston vastikkeiden nousun ja Hämeenlinnan kumppanuustalossa sijaitsevan työhuoneen vuokrista johtuen. Piiri pyrkii säästöihin käyttämällä vähemmän ulkopuolisia tiloja ja tarjoiluja sekä vuokraamalla Käpy ry:lle työtilaa piiritoimistolta. Keskusjärjestön maksama yleisavustuksen määrä ja piirin jäsenmaksu pysyvät vuoden 2014 tasolla. Jäsenmaksu on 6 /aikuisjäsen. Piirin kannatusjäsenmaksu alenee 500 eurosta 250 euroon. Piiri myy edelleen valistusaineistoja, kortteja ja Vaavinkais -levyjä. Piirin naistoimikunta on osallistunut varainhankintaan kohdentamalla vuosittain avustusta piirin toiminnalle. Varainhankinnassa pyritään hyödyntämään pienetkin avustukset tai lahjoitukset ja löytämään uusia vaihtoehtoja ja rohkeaa kohtaamista erityisesti yksityishenkilöiden kanssa. Yritysyhteistyötä kehitetään Kotineuvola Oy:n kautta. Piirin talouden- ja toiminnan sopeuttamisen jatkaminen ja tasapainon saavuttaminen Nollatulos, mikäli myös Kotineuvola Oy:n taloustilanne pysyy tasapainossa ja kunta-avustusten määrä pysyy vähintään vuoden 2014 tasolla Ammatillisen perhetyön siirtäminen Kotineuvola Oy:n tuottamaksi ja tätä kautta Kotineuvola Oy:lle parempien toimintaresurssien mahdollistaminen palvelujen myyntiin ja markkinointiin Koulutuskumppanuuksien lisääminen ja koulutustuottojen määrän kasvattaminen Rohkea, yksityishenkilöille suuntautuva ja henkilökohtaisia kontakteja hyödyntävä varainhankintatyö Kartoitetaan pienempiäkin avustuksia ja lahjoituksia erilaisten säätiöiden ja rahastojen kautta Selvitetään mahdollisuutta saada avustusta piirin perustaman Hämeen lasten säätiön kautta Vaikutetaan yritysten yhteiskuntavastuuseen ja hyödynnetään ei-vastikkeelliset lahjoitukset, kuten tilojen käytöt, vapaaehtoiset lipaskerääjät jne. Uusien henkilöjäsenten ja kannatusjäsenten määrän lisääminen Toimitilat Piirillä on käytössään toimitilat Tampereella. MLL:n Hämeen piiritoimisto sijaitsee Klingendahlissa, os. Pyhäjärvenkatu 5 B, 33200 Tampere. Myös piirin Kotineuvola Oy:n toimisto-, kokous- ja varastotilat ovat näissä tiloissa. Tilat omistavat MLL:n Hämeen piiri ry ja Hämeen lasten säätiö. Piirillä on vuokrattuna aluetoimipiste Hämeenlinnassa sijaitsevasta Kumppanuustalosta os. Kirjastonkatu 1, 13100 Hämeenlinna. 16

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Hämeen piiri 2015 Maanmittauslaitos 2012

LIITE 1 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON HÄMEEN PIIRI RY TALOUSARVIO 2015 VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot TA 2015 Avustukset (RAY, OKM) 100 500 Kuntien avustukset 177 030 Korvaukset 122 500 Maksutuotot 69 300 Muut tuotot 11 000 480 330 Kulut Henkilöstökulut -369 829 Poistot -1 700 Toimintakulut -84 358 Toimistokulut -53 095 Toimitilakulut -16 694 Muut kulut -8 200-533 876 Tuotto-/kulujäämä -53 546 Varainhankinta Tuotot 61 100 Kulut -13 800 47 300 Tuotto-/kulujäämä -6 246 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot 2 800 Kulut -300 2 500 Tuotto-/kulujäämä -3 746 Yleisavustukset 14 652 Tilikauden tulos 10 906 KOKONAISTUOTOT 558 882 POISTOT -1 700 KOKONAISKULUT -546 276 YHTEENSÄ 10 906