Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2016/0337(CNS) 12.4.2017 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhteisöveropohjasta (COM(2016)0685 C8-0472/2016 2016/0337(CNS)) Valmistelija: Evelyn Regner PA\1122803.docx PE602.948v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PA_Legam PE602.948v01-00 2/19 PA\1122803.docx
LYHYET PERUSTELUT I. Johdanto Tällä ehdotuksella ja ehdotuksella neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta (2016/0336 (CNS)) pannaan uudelleen vireille komission vuonna 2011 esittämä aloite unionin yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta. Ehdotusten tarkoituksena on antaa tällä alalla unionin lainsäädäntöä, joka soveltuu globalisoituneempaan, mobiilimpaan ja digitaalisempaan talouden ympäristöön, jossa jäsenvaltioiden on yhä vaikeampaa taistella tehokkaasti yksipuolisin toimin aggressiivisia verosuunnittelukäytäntöjä vastaan suojellakseen kansallisia veropohjiaan rapautumiselta ja puolustautuakseen voitonsiirroilta. II. Veropohjien yhdistämisen tehokas täytäntöönpano Yhteisen yhdistetyn yhteisöveropohjan (CCCTB) täytäntöönpano on tärkeää, kun pyritään saavuttamaan yritysten välinen verotuksellinen oikeudenmukaisuus unionissa ja sen ulkopuolella. Yksi keskeinen uhka verotuksen oikeudenmukaisuudelle on yleisesti sovellettu voitonsiirtokäytäntö. Kun yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja on pantu tinkimättä täytäntöön, on mahdollista kohdentaa tulot sinne, missä arvo tuotetaan, hyödyntämällä kaavaa, jossa on kolme yhtäläisesti painotettua tekijää, jotka kestävät aggressiivista verosuunnittelua paremmin kuin siirtohinnoittelu. Tällä tavalla voitaisiin poistaa kansallisten verojärjestelmien välisiä porsaanreikiä, joihin kuuluu erityisesti siirtohinnoittelu, jonka osuus kaikista voitonsiirroista unionissa on noin 70 prosenttia. Samalla otettaisiin myös tärkeä askel kohti oikeudenmukaista, tehokasta ja läpinäkyvää verojärjestelmää. Kaksi mainittua ehdotusta olisikin nähtävä pakettina, jossa ehdotukset olisi pantava täytäntöön rinnakkain verotuksen paremman oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi. Yhteisen yhtenäisen yhteisöveropohjan olisi oltava käytössä vuoden 2020 loppuun mennessä. Yhtiöiden olisi osaltaan vastattava verojärjestelmiemme yleisestä oikeudenmukaisuudesta. Siksi on tärkeää, etteivät uudet verovapautukset heikennä veropohjaa. On tuettava toimenpiteitä, joilla yksityisiä toimijoita kannustetaan investoimaan reaalitalouteen, koska unionin nykyinen investointivaje on yksi sen talouden heikkouksien tärkeimmistä syistä. Yritysten verohuojennukset on kuitenkin suunniteltava huolellisesti ja pantava täytäntöön ainoastaan, jos niillä on ilmeistä myönteistä vaikutusta työllisyyteen ja kasvuun ja jos voidaan sulkea pois kaikenlainen riski uusien porsaanreikien syntymisestä verojärjestelmään. Innovointia ja investointeja olisi siksi edistettävä mieluummin julkisella tuella kuin verovapautuksilla. Yhteisen yhdistetyn yhteisöveropohjan olisi oltava pakollinen kaikille yrityksille paitsi pk-yrityksille, sellaisina kuin ne on määritelty vuonna 1978 annetussa neljännessä yhtiöoikeusdirektiivissä, jotta voidaan tehokkaasti torjua aggressiivisen verosuunnittelun rakenteita ja välttää kahden rinnakkaisen verojärjestelmän syntyminen. Näin ollen esimerkiksi lähistön lihakauppiaan ja erityisen innovatiivisten pienten aloittelevien yritysten ei tarvitse ottaa käyttöön yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa. Koska pk-yrityksillä ei ole varaa investoida postilaatikkoyhtiörakenteisiin siirtääkseen keinotekoisesti voittojaan, ne joutuvat monikansallisia yrityksiä heikompaan kilpailuasemaan. Sisämarkkinoiden sujuvan toiminnan varmistamiseksi on olennaista luoda oikeudenmukainen, tehokas, avoin ja kasvumyönteinen PA\1122803.docx 3/19 PE602.948v01-00
yhteinen yhteisöveropohja, joka perustuu periaatteeseen, jonka mukaan voitot on verotettava siinä maassa, jossa ne ovat syntyneet. Kun otetaan huomioon liiketoimintaympäristön digitaalinen muutos, on ehdottomasti määriteltävä liiketoiminnan digitaalisen toimipaikan käsite. Yrityksiä, jotka tuottavat tuloa jäsenvaltiossa ilman, että niillä on fyysistä toimipaikkaa kyseisessä jäsenvaltiossa, on kohdeltava samalla tavalla kuin yrityksiä, joilla on fyysinen toimipaikka. Siksi yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa on sovellettava myös digitaalisiin yhtiöihin. III. Yhteisöveron vähimmäistason käyttöönotto Yhteinen ja oikeudenmukainen yhteisöveron vähimmäistaso on ainoa tapa saada aikaan yhtäläinen ja oikeudenmukainen kohtelu erilaisten unionissa liiketoimintaa harjoittavien subjektien välille ja laajempaan verosubjektien yhteisöön. Jos tällaista vähimmäistasoa ei oteta käyttöön, joudutaan tilanteeseen, jossa kilpailu alhaisimmasta veroasteesta vain kiihtyy. Yhteisen yhdistetyn yhteisöveropohjan olemassaolo merkitsee sitä, että jäsenvaltiot eivät enää voi kilpailla veropohjien avulla ja että sen vuoksi taloudelliset kannustimet veroasteilla käytävään kilpailuun kasvavat. Unionissa keskimääräinen yhteisövero on laskenut 1990-luvun 35 prosentista nykyiseen 22,5 prosenttiin. Alhaisimmasta yhteisöveroasteesta käytävän kilpailun lopettamiseksi unionin tasolla on otettava käyttöön yhteisöveron 25 prosentin vähimmäistaso. TARKISTUKSET Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset: 1 Johdanto-osan 3 kappale (3) Kuten todetaan 16 päivänä maaliskuuta 2011 tehdyssä ehdotuksessa neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB) 1, yhteisöverojärjestelmä, jossa unionia pidettäisiin yhtenä markkinana yhteisöveropohjan laskemiseksi, helpottaisi unionissa kotipaikkaansa pitävien yritysten rajatylittävää toimintaa ja edistäisi tavoitetta tehdä unionista kansainvälisten investointien kannalta kilpailukykyisempi paikka. Vuoden 2011 CCCTBehdotuksessa keskityttiin tavoitteeseen helpottaa yritysten liiketoiminnan (3) Kuten todetaan 16 päivänä maaliskuuta 2011 tehdyssä ehdotuksessa neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta 1 (CCCTB), yhteisöverojärjestelmä, jossa unionia pidettäisiin yhtenä markkinana yhteisöveropohjan laskemiseksi, helpottaisi unionissa kotipaikkaansa pitävien yritysten rajatylittävää toimintaa ja edistäisi tavoitetta tehdä unionista kansainvälisten investointien kannalta kilpailukykyisempi paikka. Vuoden 2011 CCCTBehdotuksessa keskityttiin tavoitteeseen helpottaa yritysten liiketoiminnan PE602.948v01-00 4/19 PA\1122803.docx
laajentamista unionissa. Kyseisen tavoitteen lisäksi olisi myös otettava huomioon, että CCCTB voi hyvin tehokkaasti parantaa sisämarkkinoiden toimintaa veronkierron torjunnan järjestelmillä. Tämän perusteella CCCTBaloite olisi pantava uudelleen vireille, jotta voidaan tasavertaisesti käsitellä niin liiketoiminnan helpottamiseen liittyvää näkökulmaa kuin aloitteen roolia veronkierron torjunnassa. Tällainen lähestymistapa soveltuisi parhaiten yritettäessä poistaa sisämarkkinoiden toiminnan vääristymiä. 1 Ehdotus neuvoston direktiiviksi COM (2011) 121 final/2, annettu 3 päivänä lokakuuta 2011, yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta. laajentamista unionissa. Kyseisen tavoitteen lisäksi olisi myös otettava huomioon, että CCCTB voi hyvin tehokkaasti parantaa sisämarkkinoiden toimintaa veronkierron torjunnan järjestelmillä. Tämän perusteella CCCTBaloite olisi pantava uudelleen vireille, jotta voidaan tasavertaisesti käsitellä niin liiketoiminnan helpottamiseen liittyvää näkökulmaa kuin aloitteen roolia veronkierron torjunnassa. Panemalla CCCTB täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa varmistetaan, että verot maksetaan siellä, missä voitot ovat syntyneet. Tällainen lähestymistapa soveltuisi parhaiten yritettäessä poistaa sisämarkkinoiden toiminnan vääristymiä. 1 Ehdotus neuvoston direktiiviksi COM(2011)0121/2, annettu 3 päivänä lokakuuta 2011, yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta. 2 Johdanto-osan 4 kappale (4) Koska on tarpeen toimia nopeasti, jotta varmistettaisiin sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta muuttamalla sisämarkkinat yhtäältä kaupankäyntiä ja investointeja suosivimmiksi ja toisaalta paremmin veronkiertojärjestelyjä kestäviksi, on tarpeen jakaa kunnianhimoinen CCCTB-aloite kahdeksi eri ehdotukseksi. Ensimmäisessä vaiheessa olisi hyväksyttävä yhteistä yhteisöveropohjaa koskevat säännöt ennen kuin toisessa vaiheessa ryhdytään käsittelemään veropohjien yhdistämistä. (4) Koska on tarpeen toimia nopeasti, jotta varmistettaisiin sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta muuttamalla sisämarkkinat yhtäältä kaupankäyntiä ja investointeja suosivimmiksi ja toisaalta paremmin veronkiertojärjestelyjä kestäviksi, on tarpeen jakaa kunnianhimoinen CCCTB-aloite kahdeksi eri ehdotukseksi. Ensimmäisessä vaiheessa olisi hyväksyttävä yhteistä yhteisöveropohjaa koskevat säännöt ennen kuin toisessa vaiheessa ryhdytään käsittelemään veropohjien yhdistämistä. PA\1122803.docx 5/19 PE602.948v01-00
CCCTB:n täytäntöönpano ilman veropohjien yhdistämistä ei kuitenkaan ratkaisisi voitonsiirto-ongelmaa. Siksi on oleellista, että veropohjien yhdistämistä sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen. 3 Johdanto-osan 5 kappale (5) Monesti aggressiivista verosuunnittelua harjoitetaan rajatylittävissä yhteyksissä, mikä viittaa siihen, että osallistuvilla yritysryhmillä on vähimmäismäärä resursseja. Tähän perustuen yhteistä pohjaa koskevien sääntöjen olisi oikeasuhteisuuden vuoksi oltava pakolliset ainoastaan niille yhtiöille, jotka kuuluvat huomattavan suureen yritysryhmään. Tässä tarkoituksessa olisi vahvistettava kokoon liittyvä kynnysarvo käyttäen perusteena konsernitilinpäätöksen tekevän ryhmän konsolidoituja kokonaistuloja. CCCTBaloitteen kahden eri vaiheen keskinäisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi yhteistä pohjaa koskevien sääntöjen olisi lisäksi oltava pakolliset yhtiöille, jotka katsottaisiin ryhmäksi, jos koko aloite toteutuu. Jotta edistettäisiin paremmin tavoitetta helpottaa kauppaa ja investointeja sisämarkkinoilla, yhteistä yhteisöveropohjaa koskevien sääntöjen olisi oltava vaihtoehtona myös sellaisten yhtiöiden saatavilla, jotka eivät täytä näitä perusteita. (5) Yhteistä veropohjaa koskevien sääntöjen noudattamisen olisi oltava pakollista kaikille yrityksille paitsi pkyrityksille, jotta voidaan tehokkaasti torjua aggressiivisen verosuunnittelun rakenteita ja välttää kahden rinnakkaisen verojärjestelmän syntyminen. Mikro-, pien- ja keskisuuria ja suuria yrityksiä koskevat kynnysarvot on jo kauan sitten määritelty neuvoston direktiivillä 78/660/ETY 1 a (neljäs yhtiöoikeusdirektiivi). Koska pk-yrityksillä ei ole varaa investoida postilaatikkoyhtiörakenteisiin siirtääkseen keinotekoisesti voittojaan, ne joutuvat monikansallisia yrityksiä heikompaan kilpailuasemaan. Sisämarkkinoiden terveyden varmistamiseksi on olennaista luoda oikeudenmukainen, tehokas, avoin ja kasvumyönteinen yhteinen yhteisöveropohja, joka perustuu periaatteeseen, jonka mukaan voitot on verotettava siinä maassa, jossa ne ovat syntyneet. CCCTB-aloitteen kahden eri vaiheen keskinäisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi yhteistä pohjaa koskevien sääntöjen olisi lisäksi oltava pakolliset yhtiöille, jotka katsottaisiin ryhmäksi, jos koko aloite toteutuu. Jotta edistettäisiin paremmin tavoitetta helpottaa kauppaa ja PE602.948v01-00 6/19 PA\1122803.docx
investointeja sisämarkkinoilla, yhteistä yhteisöveropohjaa koskevien sääntöjen olisi oltava vaihtoehtona myös sellaisten yhtiöiden saatavilla, jotka eivät täytä näitä perusteita. 1 a Neljäs neuvoston direktiivi 78/660/ETY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1978, perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla, yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä, EYVL L 222, 14.8.1978. 4 Johdanto-osan 6 kappale (6) On tarpeen määritellä unionissa sijaitsevan kiinteän toimipaikan käsite, kun kiinteä toimipaikka kuuluu verotuksellista kotipaikkaansa unionissa pitävälle verovelvolliselle. Tavoitteena olisi varmistaa, että kaikilla asianomaisilla verovelvollisilla on yhteinen käsitys asiasta, ja sulkea pois se mahdollisuus, että erilaisista määritelmistä aiheutuu eroavuuksia. Sitä vastoin ei tulisi pitää olennaisena yhteisen määritelmän vahvistamista sellaisille kiinteille toimipaikoille, jotka sijaitsevat kolmannessa maassa tai jotka sijaitsevat unionissa, mutta kuuluvat verotuksellista kotipaikkaansa kolmannessa maassa pitävälle verovelvolliselle. Tämä ulottuvuus olisi parasta jättää kahdenvälisiin verosopimuksiin ja kansalliseen lainsäädäntöön, koska sen yhteydet kansainvälisiin sopimuksiin ovat monimutkaiset. (6) On tarpeen määritellä unionissa sijaitsevan kiinteän toimipaikan käsite, kun kiinteä toimipaikka kuuluu verotuksellista kotipaikkaansa unionissa pitävälle verovelvolliselle. Tavoitteena olisi varmistaa, että kaikilla asianomaisilla verovelvollisilla on yhteinen käsitys asiasta, ja sulkea pois se mahdollisuus, että erilaisista määritelmistä aiheutuu eroavuuksia. PA\1122803.docx 7/19 PE602.948v01-00
5 Johdanto-osan 7 a kappale (uusi) (7 a) Kun otetaan huomioon liiketoimintaympäristön digitaalinen muutos, on ehdottomasti määriteltävä digitaalisen toimipaikan käsite. Yrityksiä, jotka tuottavat tuloa jäsenvaltiossa ilman, että niillä on fyysistä toimipaikkaa kyseisessä jäsenvaltiossa, on kohdeltava samalla tavalla kuin yrityksiä, joilla on fyysinen toimipaikka. Siksi CCCTB:tä olisi sovellettava myös digitaalisiin yhtiöihin. 6 Johdanto-osan 8 kappale (8) Veronalaisista tuloista olisi vähennettävä liiketoiminnan menot ja eräät muut erät. Vähennyskelpoisiin liiketoiminnan menoihin olisi tavallisesti kuuluttava kaikki myyntiin liittyvät menot sekä tulojen synnyttämiseen, säilyttämiseen ja turvaamiseen liittyvät menot. Talouden innovoinnin tukemiseksi ja sisämarkkinoiden nykyaikaistamiseksi olisi säädettävä tutkimus- ja kehitysmenojen vähennyksistä, myös ylimääräisistä vähennyksistä, ja menot olisi kirjattava kokonaan kuluiksi sinä vuonna, jona ne aiheutuivat (lukuun (8) Olisi tuettava toimenpiteitä, joilla yksityisiä toimijoita kannustetaan investoimaan, koska unionin nykyinen investointivaje on yksi sen talouden heikkouksien tärkeimmistä syistä. Yritysten verohuojennukset olisi kuitenkin suunniteltava huolellisesti ja pantava täytäntöön ainoastaan, jos niillä on ilmeistä myönteistä vaikutusta työllisyyteen ja kasvuun ja jos voidaan sulkea pois kaikenlainen riski uusien porsaanreikien syntymisestä verojärjestelmään. Innovointeja ja investointeja olisi siksi edistettävä PE602.948v01-00 8/19 PA\1122803.docx
ottamatta kiinteää omaisuutta). Erityisen innovatiivisia pieniä aloittelevia yhtiöitä, joilla ei ole etuyhteydessä olevia yrityksiä, (luokka, joka kattaa erityisesti startupyritykset) olisi myös tuettava tutkimus- ja kehitysmenojen lisätyllä ylimääräisellä vähennyksellä. Oikeusvarmuuden takaamiseksi olisi myös laadittava luettelo vähennyskelvottomista menoista. mieluummin julkisella tuella kuin verovapautuksilla. 7 Johdanto-osan 10 kappale (10) Se, että lainan korot voidaan vähentää verovelvollisen veropohjasta mutta voitonjakoa ei, tuo ratkaisevaa etua velkarahoitukselle oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen verrattuna. Koska tämä aiheuttaa yhtiöiden velkaantumisriskejä, on olennaisen tärkeää säätää toimenpiteistä, joilla neutralisoidaan oman pääoman ehtoista rahoitusta rajoittava nykyinen kehys. Tämän perusteella tarkoituksena on myöntää verovelvollisille kasvu- ja investointivähennys siten, että verovelvollisen oman pääoman lisäykset voitaisiin vähentää verovelvollisen veropohjasta tietyin edellytyksin. Olisi olennaisen tärkeää varmistaa, ettei järjestelmä kärsi peräkkäisistä vaikutuksista, minkä vuoksi olisi tarpeen jättää soveltamisen ulkopuolelle sellaisten osuuksien verotusarvo, jotka verovelvollisella on etuyhteydessä olevassa yrityksessä. Jotta vähennysjärjestelmä olisi lisäksi riittävän vahva, olisi säädettävä verojen kiertämisen estämistä koskevista säännöistä. Poistetaan. PA\1122803.docx 9/19 PE602.948v01-00
8 Johdanto-osan 15 a kappale (uusi) (15 a) Alhaisimmasta yhteisöveroasteesta käytävän unionin tason kilpailun lopettamiseksi unionissa on oltava yhteisöveron vähimmäistaso. Unionin keskimääräinen yhteisövero on laskenut 1990-luvun 35 prosentista nykyiseen 22,5 prosenttiin. Hyväksyttyään CCCTB:n jäsenvaltiot eivät enää voi kilpailla yhteisöveroasetetta laskemalla. 9 2 artikla 1 kohta johdantokappale (1) Tämän direktiivin sääntöjä sovelletaan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettuun yhtiöön, myös sen muissa jäsenvaltioissa sijaitseviin kiinteisiin toimipaikkoihin, jos yhtiö täyttää kaikki seuraavat edellytykset: (1) Tämän direktiivin sääntöjä sovelletaan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettuun yhtiöön, myös sen muissa jäsenvaltioissa sijaitseviin kiinteisiin ja digitaalisiin toimipaikkoihin, jos yhtiö täyttää kaikki seuraavat edellytykset: PE602.948v01-00 10/19 PA\1122803.docx
10 2 artikla 1 kohta c alakohta c) se kuuluu liikekirjanpidolliseen konserniin, jonka konsolidoidut konsernitulot olivat yhteensä yli 750 000 000 euroa asianomaista tilivuotta edeltäneen tilivuoden aikana; c) se kuuluu liikekirjanpidolliseen konserniin, jonka konsolidoidut konsernitulot olivat yhteensä yli 40 000 000 euroa asianomaista tilivuotta edeltäneen tilivuoden aikana; 11 2 artikla 2 kohta 1 alakohta Tätä direktiiviä sovelletaan myös jonkin kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti perustettuun yhtiöön yhdessä tai useammassa jäsenvaltioissa sijaitsevien kiinteiden toimipaikkojen osalta, jos yhtiö täyttää 1 kohdan b d alakohdassa säädetyt edellytykset. Tätä direktiiviä sovelletaan myös jonkin kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti perustettuun yhtiöön yhdessä tai useammassa jäsenvaltioissa sijaitsevien kiinteiden toimipaikkojen osalta ja suhteessa jäsenvaltiossa muulla tavoin kertyneisiin tuloihin, jos yhtiö täyttää 1 kohdan b d alakohdassa säädetyt edellytykset. 12 2 artikla 2 a kohta (uusi) (2 a) Tätä direktiiviä sovelletaan myös kolmannen maan lainsäädännön PA\1122803.docx 11/19 PE602.948v01-00
mukaisesti perustettuun yhtiöön sellaisten digitaalisten toimipaikkojen osalta, jotka on erityisesti kohdistettu kuluttajille ja yrityksille kyseisessä jäsenvaltiossa tai jotka saavat tulonsa pääasiallisesti kyseisessä jäsenvaltiossa toteutetusta toiminnasta, jos yhtiö täyttää 1 kohdan b d alakohdassa säädetyt edellytykset. Kun määritellään, onko digitaalinen toimipaikka kohdistettu erityisesti kuluttajille tai yrityksille jossakin jäsenvaltiossa, on otettava huomioon, harjoittaako toimipaikka liiketoimintaa kyseisen jäsenvaltion vai unionin aluetunnuksella, tai jos on kyse mobiilisovelluksiin perustuvasta liiketoiminnasta, jakaako yritys sovellustaan mobiilisovellusten jakokeskuksen tiettyä jäsenvaltiota koskevan osan kautta. 13 4 artikla 1 kohta 33 a alakohta (uusi) (33 a) digitaalisella toimipaikalla toimipaikkaa, joka on kohdistettu erityisesti kuluttajille tai yrityksille jossakin jäsenvaltiossa; tässä yhteydessä on otettava huomioon, harjoittaako toimipaikka liiketoimintaa kyseisen jäsenvaltion aluetunnuksella vai unionin aluetunnuksella, tai jos on kyse mobiilisovelluksiin perustuvasta liiketoiminnasta, jakaako yritys sovellustaan mobiilisovellusten jakokeskuksen tiettyä jäsenvaltiota koskevan osan kautta; PE602.948v01-00 12/19 PA\1122803.docx
14 4 artikla 1 kohta 33 b alakohta (uusi) (33 b) efektiivisellä yhteisöveroasteella yhteisöveroa, joka maksetaan suhteessa tilinpäätöksessä esitettyihin tuloihin ja voittoihin. 15 5 artikla 1 kohta f a alakohta (uusi) (f a) digitaalinen toimipaikka. 16 9 artikla 3 kohta 3. Niiden määrien lisäksi, jotka voidaan vähentää tutkimus- ja kehitysmenoina 2 kohdan mukaisesti, verovelvollinen voi vielä vähentää verovuosikohtaisesti 50 prosenttia lisää tällaisista kyseisen vuoden aikana aiheutuneista menoista, lukuun ottamatta irtaimiin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyviä Poistetaan. PA\1122803.docx 13/19 PE602.948v01-00
menoja. Jos tutkimus- ja kehitysmenot ylittävät 20 000 000 euroa, verovelvollinen voi vähentää 25 prosenttia lisää ylimenevästä määrästä. Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, verovelvollinen voi vielä vähentää 100 prosenttia lisää tutkimus- ja kehitysmenoistaan aina 20 000 000 euroon saakka, jos verovelvollinen täyttää kaikki seuraavat edellytykset: a) se on listaamaton yritys, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto ja/tai taseen loppusumma on enintään 10 000 000 euroa; b) se on ollut rekisteröityneenä enintään viiden vuoden ajan. Jos verovelvollisen ei tarvitse rekisteröityä, viiden vuoden ajanjakso voidaan katsoa alkavan hetkellä, jona yritys joko aloittaa taloudellisen toimintansa tai tulee sen osalta verovelvolliseksi; c) se ei ole syntynyt sulautuman tuloksena; d) sillä ei ole etuyhteydessä olevia yrityksiä. 17 10 a artikla (uusi) 10 a artikla Vähennysten kieltäminen Vähennyksiä ei sallita sikäli kuin ne johtaisivat alle 20 prosentin efektiiviseen yhteisöveroasteeseen tuloista, joista verovapaat tulot on vähennetty. PE602.948v01-00 14/19 PA\1122803.docx
18 11 artikla [...] Poistetaan. 19 12 artikla 1 kohta j a alakohta (uusi) (j a) unionin luetteloon veroasioissa yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista (veroparatiisit) 1 a merkityissä maissa sijaitseviin edunsaajiin liittyvät kulut; 1 a Katso neuvoston parhaillaan laatima unionin luettelo veroasioissa yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista: http://data.consilium.europa.eu/doc/docu ment/st-14166-2016-init/fi/pdf 20 42 artikla 4 a kohta (uusi) PA\1122803.docx 15/19 PE602.948v01-00
4 a. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista tappioista ei saa tehdä lisävähennyksiä, kun on kyse 31 päivän joulukuuta 2020 jälkeen kertyneistä tappioista. 21 53 artikla 1 kohta 1. Poiketen siitä, mitä 8 artiklan c ja d alakohdassa säädetään, verovelvollista ei saa vapauttaa verosta sellaisen ulkomaisen tulon osalta, jonka verovelvollinen sai voitonjakona kolmannessa maassa olevalta yksiköltä tai tuottona kolmannessa maassa olevassa yksikössä pidettyjen osakkeiden luovutuksesta, kun kyseinen yksikkö on velvollinen maksamaan verotuksellisen kotipaikkansa sijaintimaassa lakisääteistä yhteisöveroa, jonka verokanta on alle puolet siitä lakisääteisestä verokannasta, joka verovelvollisen olisi pitänyt maksaa tällaisesta ulkomaisesta tulosta verotuksellisen kotipaikkansa sijaintivaltiossa. 1. Poiketen siitä, mitä 8 artiklan c ja d alakohdassa säädetään, verovelvollista ei saa vapauttaa verosta sellaisen ulkomaisen tulon osalta, jonka verovelvollinen sai voitonjakona kolmannessa maassa olevalta yksiköltä tai tuottona kolmannessa maassa olevassa yksikössä pidettyjen osakkeiden luovutuksesta, kun kyseinen yksikkö on velvollinen maksamaan verotuksellisen kotipaikkansa sijaintimaassa lakisääteistä yhteisöveroa, jonka verokanta on alle 25 prosenttia lakisääteisestä verokannasta. 22 58 artikla 3 a kohta (uusi) PE602.948v01-00 16/19 PA\1122803.docx
3 a. Alle 25 prosentin lakisääteisen yhteisöveroasteen soveltamista on pidettävä väärinkäytöksenä. 23 59 artikla 2 kohta 2. Jos yksikköä tai kiinteää toimipaikkaa kohdellaan ulkomaisena väliyhtiönä 1 kohdan mukaisesti, yksikön tai kiinteän toimipaikan jakamattomia tuloja verotetaan sikäli kuin ne ovat peräisin seuraavista luokista: (a) korot tai muut rahoitusvaroista saatavat tulot; (b) rojaltit tai muut henkisestä omaisuudesta saatavat tulot; (c) osingot ja osakkeiden luovutuksesta saatavat tulot; (d) rahoitusleasingistä saatavat tulot; (e) vakuutuksista, pankkitoiminnasta tai muusta rahoitustoiminnasta saatavat tulot; (f) tulot laskutusyrityksiltä, jotka saavat myynti- ja palvelutuloja tavaroista ja palveluista, jotka on hankittu etuyhteydessä olevilta yrityksiltä tai myyty niille ja joilla ei ole taloudellista lisäarvoa tai joiden taloudellinen lisäarvo on vähäinen. Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta ulkomaiseen väliyhtiöön, jonka kotipaikka on tai joka sijaitsee jäsenvaltiossa tai ETAsopimuksen osapuolena olevassa 2. Jos yksikköä tai kiinteää toimipaikkaa kohdellaan ulkomaisena väliyhtiönä 1 kohdan mukaisesti, yksikön tai kiinteän toimipaikan jakamattomia tuloja verotetaan. Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta ulkomaiseen väliyhtiöön, jonka kotipaikka on tai joka sijaitsee jäsenvaltiossa tai ETAsopimuksen osapuolena olevassa PA\1122803.docx 17/19 PE602.948v01-00
kolmannessa maassa, jos ulkomainen väliyhtiö on perustettu pätevistä liiketaloudellisista syistä, jotka vastaavat asian todellista taloudellista luonnetta. Tämän artiklan soveltamiseksi ulkomaisen väliyhtiön toimintaa on pidettävä todellisena taloudellisena toimintana, jos ulkomaisella väliyhtiöllä on tukenaan toiminnan laajuuteen suhteutettu henkilöstö, laitteet, varat ja tilat. kolmannessa maassa, jos ulkomainen väliyhtiö on perustettu pätevistä liiketaloudellisista syistä, jotka vastaavat asian todellista taloudellista luonnetta. Tämän artiklan soveltamiseksi ulkomaisen väliyhtiön toimintaa on pidettävä todellisena taloudellisena toimintana, jos ulkomaisella väliyhtiöllä on tukenaan toiminnan laajuuteen suhteutettu henkilöstö, laitteet, varat ja tilat. 24 59 artikla 3 kohta 1 alakohta 3. Yksikköä tai kiinteää toimipaikkaa ei kohdella 1 kohdassa tarkoitettuna ulkomaisena väliyhtiönä, jos enintään kolmannes yksikölle tai kiinteälle toimipaikalle kertyvistä tuloista kuuluu johonkin 2 kohdan a f alakohdan mukaisista luokista. Poistetaan. 25 59 artikla 3 kohta 2 alakohta Rahoitusalan yrityksiä ei kohdella 1 kohdassa tarkoitettuina ulkomaisina väliyhtiöinä, jos enintään kolmannes yksikölle tai kiinteälle toimipaikalle 2 kohdan a f alakohdan mukaisista luokista kertyvistä tuloista saadaan verovelvollisen Rahoitusalan yrityksiä ei kohdella 1 kohdassa tarkoitettuina ulkomaisina väliyhtiöinä, jos enintään kolmannes yksikölle, kiinteälle toimipaikalle tai digitaaliselle toimipaikalle 2 kohdan a f alakohdan mukaisista luokista kertyvistä PE602.948v01-00 18/19 PA\1122803.docx
tai siihen etuyhteydessä olevien yritysten kanssa suoritettavista liiketapahtumista. tuloista saadaan verovelvollisen tai siihen etuyhteydessä olevien yritysten kanssa suoritettavista liiketapahtumista. PA\1122803.docx 19/19 PE602.948v01-00