Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus



Samankaltaiset tiedostot
Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset

Metsävaratieto ja sen käytön mahdollisuudet Raito Paananen Metsätietopäällikkö Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Keski-Suomi

VMI-koealatiedon ja laserkeilausaineiston yhdistäminen metsäsuunnittelua varten

Kaukokartoituspohjainen metsien inventointi Suomessa - mitä tästä eteenpäin? Petteri Packalen

Laserkeilauksen hyödyntäminen metsätaloudellisissa

Laserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa

Tiheäpulssinen ja monikanavainen laserkeilausaineisto puulajeittaisessa inventoinnissa

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi

Paikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan

NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.

TARKKA METSÄVARATIETO LISÄÄ SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN TEHOKKUUTTA

Koostimme Metsätieteen aikakauskirjan erikoisnumeroon

Biomassatulkinta LiDARilta

METSÄTIEDOT KOHTI 2020-LUKUA Janne Uuttera UPM

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Muutostunnistus ilmakuvilta

Kaukokartoitusmenetelmien hyödyntämis- mahdollisuuksista maaainesten oton valvonnassa ja seurannassa

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Drone-kuvausten käyttökelpoisuudesta metsäkeskuksen toiminnassa Maaseutu 2.0 loppuseminaari

Metsätieteen aikakauskirja

Laserkeilaus ja metsäsovellukset Juho Heikkilä, metsätiedon johtava asiantuntija

Metsäkeilauksista suunnistuskarttoja?

Metsäalueen kuviointi laserkeilausaineiston ja soluautomaatin avulla

Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Nikkarilan Laserkeilausprojekti

Kaukokartoitustiedon käyttö LUKE:ssa

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN

Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot

Puuston runkolukusarjan ja laatutunnusten mittaus kaukokartoituksella

Kuortaneen ajantasaistushanke

Metsään peruskurssi. Sisältö

Jani Heikkilä, Myyntijohtaja, Bitcomp Oy. Kantoon -sovellus ja muut metsänomistajan palvelut

MARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset:

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

Kuviokohtaisten puustotunnusten ennustaminen laserkeilauksella

Metsävaratiedon saatavuus ja käytettävyys energiapuun hankinnassa

Laserkeilaus puustotunnusten arvioinnissa

Digitaalisten palveluiden mahdollisuudet metsätaloudessa Case Metsään.fi-palvelu, Päättäjien metsäakatemia, Peurunka,

Kaukokartoitusperusteisen inventointimallin kokonaistestaus

Metsävarojen inventoinnissa ollaan siirtymässä

Metsävaratietolähteet

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Kumisaappaista koneoppimiseen

No millaista metsätietoa jj tarvitaan?

Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista

n.20,5 ha

Metsikön rakenteen ennustaminen 3D-kaukokartoituksella

Olosuhdetieto. Metsäntutkimuksen ja päätöksenteon apuna. Metsäteho Timo Tokola. UEF // University of Eastern Finland

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

METSÄ SUUNNITELMÄ

SIMO käytössä. UPM-Kymmene Oyj Janne Uuttera

Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto ja sen hyödyntäminen

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Aaltomuodosta lisätarkkuutta laserkeilaukseen? SMK metsävaratietoseminaari Vantaa Aarne Hovi Helsingin Yliopisto

Metsätieto Tavoitetila

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

TIHEÄPULSSISEN LASERAINEISTON VERTAILUTESTI

Loppuraportti Blom Kartta Oy - Hulevesien mallintaminen kaupunkiympäristössä / KiraDIGI

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaarin. Metsävaratiedon ajantasaistus

AJANTASAINEN METSÄVARATIETO NEUVONNAN JA OPERATIIVISEN SUUNNITTELUN VÄLINEEKSI

Lidar GTK:n palveluksessa

TRESTIMA. Digitaalisten tekniikoiden mahdollisuudet metsätaloudessa , Seinäjoki. Simo Kivimäki

Metsävarojen inventoinnin keskeinen kiinnostuksen

Forest Big Data (FBD) -tulosseminaari Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos & Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus (FGI)

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Kaupunkimallit

Puuston tilavuus ja kasvu ovat metsien inventoinnin

MAASTOSSA MITATTAVAN MINIMILÄPIMITAN VAIKUTUS PUUSTOTULKINTAAN JA KUOLLEEN PYSTYPUUSTON ENNUSTAMINEN LASERKEILAUSPOHJAISESSA METSÄNINVENTOINNISSA

Tietopalveluja metsävaratiedosta? Miten kohtaavat käyttäjien tietotarpeet ja käytettävissä oleva tieto

Metsävaaka -metsäni vaihtoehdot

Menetelmäkuvaus ja laadunvarmistus

"Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.

Metsien käsittelyä koskevassa päätöksenteossa

PUUSTOBIOMASSAN ENNUSTAMINEN HARVAPULSSISELLA LENTOLASERKEILAUSAINEISTOLLA

Metsävaratiedot metsänomistajan käytössä ja Metsään.fi-palvelu. Suvi Karjula, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäpäivät

Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain

,14 ha

Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet?

Lentolaserkeilausta on hyödynnetty kaupunkimittauksessa

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Jyväskylän kaupungin metsät

Artikkelin tässä osassa luodaan katsaus Metsämannut

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

MMM:n metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategia

LASERKEILAUS METSÄVAROJEN HALLINNASSA.

Kaukokartoituksen käyttö keskijännitteisten ilmajohtojen hallinnassa

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Määräalapalsta n.35,6 ha Tila 14,4 ha

METSÄTALOUSYRITTÄJYYDEN OSAAMISALA

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Transkriptio:

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Janne Uuttera Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus

Tausta Tietojohtamisen välineissä, kuten metsävaratietojärjestelmissä, vain luotettavaan lähtötietoon perustuvat laskennat ja niiden analyysit ovat käyttökelpoisia Päätöksenteon tukena on oltava luotettavaa, ajantasaista ja alueeseen kohdistettua tietoa Lähtötiedon tarkkuus takaa myös sen, että määrävälein tehtävät päivityslaskennat ovat luotettavia Tiedon hankinta- ja hallintamenetelmät tulee kunkin toimijan sovittaa omiin tarpeisiinsa; turhia tai päätöstukea ajatellen tarpeettoman tarkkoja tietoja ei kannata kerätä ja käsitellä. Metsikkökuvioajatteluun perustuvassa metsäsuunnittelussa kannattaa ottaa käyttöön nykyistä tarkempia tiedonhankintamenetelmiä UPM 2

Tausta Perinteinen maastoinventointi on työvoimavaltainen ja kallis tiedonkeruumenetelmä Kustannussäästöjä on saatavissa soveltamalla moderneja kaukokartoitustekniikoita Perinteisiä materiaalivaihtoehtoja: Perinteiset luonnonvarasatelliittikuvat Korkean resoluution satelliittikuvat Satelliittitutkakuvat Numeeriset ilmakuvat Hyperspektrometrikuvat Tulkinnan luotettavuus ei ole riittänyt metsäsuunnittelun tarpeisiin UPM 3

Kaukokartoitusmenetelmät 2000-luvulla on kehitetty menetelmiä perustuen lehtokoneesta tai helikopterista kuvattuun laserkeilainaineistoon (laserscanning, LiDaR (light detection and ranging)) Kehitystyötä ovat tehneet laajalla rintamalla Pohjoismaissa tutkimuslaitokset, palveluntuottajat ja tiedon loppukäyttäjät Tulkintatulosten luotettavuudessa on tutkimuksissa saavutettu läpimurto UPM 4

Laserkeilaus Aktiivinen mittaus Mittaa aikaa signaalin palautumiseen Tuottaa suoraan geometrista tietoa: pisteparvi UPM 5

Laserkeilaus UPM 6

Laserkeilaus First Returns Second Returns Third Returns Last Returns All Returns UPM 7

Laserkeilaus UPM 8

Keilausaineiston tulkinta yksinpuin-menetelmät pistetiheys > 5 havaintoa/m2 vähän koealoja aluepohjaiset menetelmät pistetiheys 0.5 1 havaintoa/m2 paljon koealoja UPM 9

Yksinpuintulkinta Korkeushavainnoista muodostetaan ns. pintamalli Yksittäisten puiden automaattinen rajaus Yksittäisen puun pituus ja latvuksen koko ennustavat puun läpimittaa Latvuksen muodolla voidaan ennustaa puulajia Metsikkö koostetaan yksittäisistä puista UPM 10

Aluepohjainen menetelmä Korkeushavainnot ennustavat suoraan metsikkötunnuksia tulkintayksikkötasolla (koeala, hila, mikrokuvio tai metsikkö) regressiomallinnus tai eiparametriset menetelmät Jakaumamuodolla voidaan ennustaa puulajia Mallinnuksen tukena koealaaineisto Tulokset yleistetään operatiivisille alueille paikkatieto-operaatioilla UPM 11

Aluepohjainen menetelmä Grid-pohjaisessa menetelmässä puustotiedot ennustetaan systemaattiselle hilalle, esim. 15-20 metrin solukoko Kuviotiedot koostetaan laskennallisesti kuvion sisällä olevien solujen tiedoista UPM 12

Aluepohjainen menetelmä Mikrokuvio-pohjaisessa menetelmässä tulkintayksikkö on ilmakuvalta tai LiDaRaineistosta muodostettu mikrokuvio Tulkintatuloksen yleistys vastaa hilapohjaista menetelmää UPM 13

Puulajeittaiset tulokset Puustotiedot halutaan puulajeittain Tarvitaan toistaiseksi ilmakuvan informaatio mallinnuksen tueksi (sävyarvot, tekstuuritunnukset) ilmakuvien sävyvaihtelut kalibrointi heikentää eri maantieteelliseltä alueelta tai eri ajankohtana kerätyn opetusaineiston käyttöä UPM 14

Operatiiviset menetelmät Kokonaispuuston tiedot Lidar-aineisto ja regressiomallinnus mahdollistaa eri ajankohtina kerätyn koealapankin käytön Puulajeittaiset tiedot laserkeilainaineiston ja numeerisen ilmakuva-aineiston yhdistelmä ja ei-parametriset estimointimenetelmät vaatii tuekseen paikallisen maastoreferenssiaineiston Inventoitava alue voi olla suuri (min. 30 000 ha) Yksinpuintulkintamenetelmät eivät vielä operatiivisia UPM 15

Luotettavuus UPM 16

Luotettavuus* Menetelmä Vtot Vma Vku Vlp G N Dgm Hgm Solmu 15-40 30-60 30-60 60-100 15-25 40-50 10-15 10-15 Laserkeilain + ilmakuva <10 25-45 25-45 60-100 <10 15-30 <10 <10 * Testeihin ja tutkimuksiin perustuva kuviokohtaisen RMSE%:n vaihtelu eri menetelmillä kehitysluokissa 02, 03 ja 04 UPM 17

Haasteita Puulajitulkinta Operatiiviset tulkintaprosessit tarkkuus ei samaa luokkaa kuin tutkimushankkeissa Metsikön perustiedot Otettava annettuina vanhasta maastoinventoinnista Luontokohteet Otettava annettuna, ainakin 1/3 löytymättä Metsänparannustyöt tarvetta ei voida määrittää Taimikkokuviot mahdollista saada keskipituustieto hoitotarpeen määritys kuvatulkinnalla epävarmaa Monijaksoiset metsät alikasvoksesta ei luotettavaa tietoa UPM 18

Kustannustehokkuus Aineistokustannukset: Kaukokartoitusaineisto Harvapulssinen laserkeilausaineisto (< 1 /ha) Digitaalisella ilmakuvauskameralla otettu ilmakuva (0,1 ) Satelliittikuva ilmakuvakalibrointia varten Referenssiaineisto n. 500 kpl tarkasti paikannettuja maastokoealoja Tulkinta ja tiedonsiirrot? /ha Tavoite < 5 /ha? UPM 19

Kiitos! UPM 20