YRITYSTEN JÄTEHUOLTONEUVONTA

YRITYSTEN JÄTEHUOLTONEUVONTA Tämä toimintamalli on laadittu helpottamaan yritysten jätehuollon kehittämistä. Mallin luominen on osa Kiertokapula Oy:n ja Suomen Ympäristöopisto Syklin yhteistä PK-yritysten jäteneuvontahanketta. Hanke toteutetaan vuosina 2000-2003. Hankkeen toteuttamiseen saadaan tukea Euroopan Sosiaalirahastosta sekä maakunnan kehittämisrahaa Hämeen Liiton kautta. Hankkeen tavoitteena on kehittää yritysneuvonnan toteutuskeinoja. Toimintamallin laatimisen lisäksi hankkeen aikana kehitettiin 30 elintarvike-, matkailu ja rakennusalan yrityksen jätehuoltojärjestelyjä Kiertokapula Oy:n jäteneuvojien ja yritysten yhteistyönä. Hankkeen toiminta-alueeseen kuuluvat Hattula, Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Renko, Janakkala ja Riihimäki. TEKIJÄT: Alho Mari Forsström Kati Haanpää Paula Katila Matti Saarinen Mikko Sivusaari Liisa Tastula Tanja Uotila Taru Vuolahti Virpi Kiertokapula Oy Kiertokapula Oy Suomen ympäristöopisto Sykli Suomen ympäristöopisto Sykli Kiertokapula Oy Kiertokapula Oy Kiertokapula Oy Suomen ympäristöopisto Sykli Kiertokapula Oy 2

SISÄLLYS 1 TOIMINTAMALLI...... 3 2 LAINSÄÄDÄNTÖ..... 4 3 LÄHTÖTILANTEEN KARTOITUS..... 6 3.1 Syntyvän jätteen ja keräystoimintojen kartoitus...... 7 3.1.1 Syntyvän jätteen määrän arviointi... 7 3.1.2 Jätteen keräyksen nykytila..... 9 3.2 Ongelmajätekartoitus.... 14 3.2.1 Pakkaaminen... 14 3.2.2 Merkintä... 14 3.2.3 Varastointi...... 14 3.2.4 Kuljetukset..... 15 3.2.5 Asiakirjat...... 16 3.2.6 Suojavälineet... 16 4 JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA... 17 4.1 Jätteiden välttämismahdollisuudet....... 18 4.2 Jätteiden hyötykäyttömahdollisuuksien selvittäminen.... 19 5 KÄYTÄNNÖN TOIMEENPANO... 20 5.1 Kirjalliset ohjeet....... 20 5.2 Jätehuoltokansio.... 21 5.3 Henkilöstön koulutus..... 22 6 SEURANTA..... 23 7 LOPPURAPORTTI... 24 LIITTEET Liite 1 Sanasto... 25 Liite 2 Yrityksen perustiedot lomake.... 26 Liite 3 Syntyvän jätteen määrän arviointi lomake.... 27 Liite 4 Jäteastioiden kartoitus lomake.... 28 Liite 5 Jätevirtakaavio....... 29 Liite 6 Jäteastioiden merkitseminen aluekarttaan..... 31 Liite 7 Kiinteistön käyttäjien haastattelu -lomake.... 32 Liite 8 Jätekatosten pohjapiirros..... 34 3

1 TOIMINTAMALLI Miksi Tämä toimintamalli on tarkoitettu työkaluksi yrityksen jätehuollon kehittämiseen. Useat eri tahot, mm. jätehuoltoyhtiöt, konsulttiyritykset ja järjestöt suuntaavat jäteneuvontaa yrityksille. Yritysten jäteneuvontaan ei ole ollut yhtenäistä toimintamallia, jolloin neuvonnan sisältö ja laajuus ovat vaihdelleet hyvin paljon. Mallin toivotaankin yhtenäistävän yrityksille tarjottavaa jäteneuvontaa. Yritysten neuvontaan ei ole ollut osoittaa kysyntää vastaavaa resurssimäärää, jolloin osa yrityksistä on jäänyt vaille kaipaamaansa apua. Tämä malli toimii tietolähteenä yrityksen jätehuoltoasioissa ja samalla sen toivotaan kannustavan yrityksiä ryhtymään kehittämään jätehuoltoaan myös itsenäisesti. Mitä Malliin on koottu asiakokonaisuuksia, jotka on hyvä käydä läpi prosessin aikana. Mm. yrityksen koosta ja toimialasta riippuu kuinka laaja jätehuollon kehittämisprosessista muotoutuu. Käytännössä yrityksen tarpeet ja toivomukset sekä jätehuoltojärjestelyjen nykytila vaikuttavat paljolti siihen, kuinka laajasti jätehuoltoa käsitellään ja mihin asioihin paneudutaan tarkemmin. Yrityksen jätehuoltoa kehittävä henkilö voi ammattitaitonsa perusteella esittää erilaisia parannusehdotuksia, joista yritys valitsee toimintaansa parhaiten soveltuvat. Vähimmäistasona pidetään kuitenkin jätehuoltosäädösten vaatimukset täyttäviä jätehuoltojärjestelyjä. Kenelle Malli on tarkoitettu kaikille yrityksiä jätehuoltoasioissa opastaville. Malli soveltuu myös yritysten ympäristö- ja jäteasioista vastaavien työkaluksi oman yrityksen jätehuoltojärjestelyjen kehittämiseen. Mallissa on paneuduttu erityisesti elintarvike-, matkailu- ja rakennusalan jätehuoltoasioihin. Mallissa käytettyjä termejä on selvitetty liitteenä 1 olevassa sanastossa. 4

2 LAINSÄÄDÄNTÖ Jätteen keräystä ja kuljetusta säädellään nykyisin ohjeilla ja määräyksillä, joiden tarkoituksena on helpottaa ja yhtenäistää jätehuoltojärjestelyjä. Yhtenäisillä ohjeilla turvataan jätteiden keräys-, kuljetus- ja käsittelytoimintojen sujuvuus. Määräykset pyrkivät myös takaamaan jätteiden kanssa työskentelevien henkilöiden turvallisuutta. Lainsäädännön asettamat vaatimukset on huomioitava yrityksen jätehuoltoa suunniteltaessa. Tärkeimmät yrityksen jätehuoltoa koskevat säännökset ovat jätelaki ja jätehuoltomääräykset. Jätelaki Jätelain tavoitteena on kestävän kehityksen tukeminen edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä ja ehkäisemällä jätteistä aiheutuvia ympäristö ja terveysvaaroja. Jätelaki (N:o 1072/93) kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta www.finlex.fi. Seuraavana ovat tärkeimpiä yritystä koskevia jätelain pykäliä. 4 Kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai terveydelle tai ympäristölle. Tällöin on erityisesti: 1. momentti) Tuotannon harjoittajan on huolehdittava siitä, että tuotannossa käytetään säästeliäästi raaka-ainetta ja että raaka-aineen käyttöä korvataan jätteellä. 2. momentti) Tuotteen valmistajan on huolehdittava ja maahantuojan varmistauduttava siitä, että tuote on kestävä, korjattava ja uudelleen käytettävä tai jätteenä hyödynnettävä. 6 2. momentti) Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. 3. momentti) Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. 4. momentti) Jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 6. momentti) Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. 7. momentti) Jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. 7 1. momentti) Jätteen tuottajan on huolehdittava keräyksen järjestämisestä. 2. momentti) Kiinteistön haltijan on kuitenkin huolehdittava järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuuluvan jätteen keräyksen järjestämisestä. Jätteen tuottajan on toimitettava tällainen jäte kiinteistön haltijan järjestämään keräyspaikkaan. 8 Jätteen haltijan on huolehdittava jätteen kuljetuksen järjestämisestä. 5

51 1. momentti) Tuotannon harjoittajan ja tuotteen valmistajan tai maahantuojan on oltava riittävän hyvin selvillä tuotannossaan tai tuotteestaan syntyvästä jätteestä, sen terveys ja ympäristövaikutuksista sekä sen määrän ja haitallisuuden vähentämisestä ja jätehuollosta sekä mahdollisuuksista kehittää tuotantoaan tai tuotettaan siten, että jätteen määrä ja haitallisuus vähenee. 3. momentti) Jäteluvan haltijan, ongelmajätteen tuottajan lukuun ottamatta kotitaloutta, sekä ongelmajätteen ammattimaisen kuljetuksen suorittajan ja 49 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun jätteen myyjän ja välittäjän on pidettävä kirjaa toiminnassaan syntyneen, kerätyn, varastoidun tai välivarastoidun, kuljetetun, hyödynnetyn tai käsitellyn sekä myydyn tai välitetyn jätteen määrästä, lajista, laadusta ja alkuperästä sekä toimitettaessa jäte muualle, sen syntypaikasta myös sen toimituspaikasta ja -päivämäärästä sekä kuljetus- ja hyödyntämis- tai käsittelytavasta (1413/1994). Jätehuoltomääräykset Kunnan yleisten jätehuoltomääräysten tavoitteena on kestävän kehityksen tukeminen jätehuollon järjestämisessä. Ne sisältävät perusvaatimukset jätteiden keräilyyn, lajitteluun, säilyttämiseen ja kuljettamiseen kyseisen kunnan alueella. Jätehuoltomääräykset ovat kunnallisia ja ne löytyvät usein kuntien internetsivuilta. Esim. tämän hankkeen kunnat: http://www.htk.fi/asteri/hskk/yosasto/jatehuom.htm (Hattula, Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Renko) http://www.janakkala.fi/jaym/jatehuomaa.htm (Janakkala) http://kunta.riihimaki.fi/kaupunki/ympla/ujatemaa.htm (Riihimäki) Säädösmuutoksia 1.1.2005 tulee voimaan valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen 4 :n kaksi ensimmäistä kohtaa. Nämä ovat kielto ottaa kaatopaikalle vastaan esikäsittelemätöntä jätettä ja asumis- ym. vastaavaa jätettä, josta suurinta osaa biohajoavasta jätteestä ei ole kerätty erilleen muusta jätteestä hyödyntämistä varten. Kaatopaikkadirektiivissä asetetaan tavoitteet kaatopaikoille päätyvän biohajoavan yhdyskuntajätteen vähentämiselle. Perustasona pidetään vuoden 1995 jätemäärää, jonka toivotaan laskevan vuoteen 2005 75%:iin, vuoteen 2009 50 %iin ja vuoteen 2016 35%:iin. Sähkö ja elektroniikkalaiteromun kierrätys tullaan järjestämään viimeistään vuonna 2004. Tällöin uuden laitteen hintaan lisätään kierrätysmaksu, kuten nyt on esim. autonrenkaissa, jolloin valmistajat järjestävät käytöstä poistettujen laitteiden kierrätyksen. Jätteisiin ja jätehuoltoon liittyvää nykyistä ja valmisteilla olevaa lainsäädäntöä voi seurata esim. Suomen ympäristökeskuksen (www.ymparisto.fi/ympsuo/jate/lait.htm) ja Jätelaitosyhdistyksen (www.jatelaitosyhdistys.fi) internetsivustoilta. 6

3 LÄHTÖTILANTEEN KARTOITUS Lähtötilanteen kartoituksen tavoitteena on saada kokonaiskuva yrityksen jätehuollon nykytilasta. Kartoitus on hyvä aloittaa keskustelulla esimerkiksi yrityksen jätehuoltoon liittyvistä tavoitteista, käytännöistä ja ongelmista, joita jätehuoltojärjestelyihin koetaan liittyvän. Tämän pohjalta määritellään yleisluontoiset tavoitteet yritysneuvonnalle. Ne voivat koskea mm. jätteen välttämistä, hyödyntämistä tai käytännönjärjestelyjä. Tavoitteet täsmentyvät myöhemmässä vaiheessa. Ensimmäiseksi kootaan perustiedot yrityksestä (liite 2) ja selvitetään mm. yrityksessä syntyvät jätteet ja jätehuoltokustannukset. Tässä vaiheessa pyritään myös etsimään jätehuoltojärjestelyjen mahdolliset ongelmakohdat sekä selvittämään eri ryhmien (esim. työntekijöiden, isännöitsijän, siivousalan yrityksen ja jätteenkuljettajan) toiveet jätehuollon kehittämisen suhteen. Yksi erittäin tärkeä jätehuollon toimivuuteen vaikuttava asia on yrityksen sisäinen tiedonkulku. Jo alkuvaiheessa kannattaa selvittää kuinka tiedotus on hoidettu (kuka tiedottaa, kenelle ja miten) ja kuinka hyvin se toimii. Tiedottaminen tulisi olla säännöllistä ja muuttuneista käytännöistä on aina tiedotettava erikseen. Myös uudet työntekijät tulee perehdyttää jätehuoltoasioihin. Usein on myös tarpeen nimetä yritykseen ns. jätehuoltovastaava, jos sellaista ei vielä ole. Hänen tehtäviinsä kuuluu vastata jätehuollosta yleisellä tasolla. Käytännössä vastuu jätehuollon toteuttamisesta jakaantuu useammalle ja jokapäiväisille tehtäville (esim. työtilan jäteastian tyhjentäminen jätekatoksen keräysastiaan) onkin tarpeen nimetä omat toteuttajansa. Jokainen työntekijä on kuitenkin omalta osaltaan vastuussa esimerkiksi jätteiden lajittelun toimivuudesta. Esimerkki 1: Jätehuoltonäkökohtia rakennustyömailla Rakennusyrityksille tehtiin kysely, jolla selvitettiin jätehuollon tilaa rakentamisen eri vaiheissa. Seuraavana kyselystä selvinneitä pääkohtia: Rakentamisen suunnittelussa otetaan jätteiden synnyn ehkäisy huomioon mm. rakennusten muunneltavuudella ja kalusteiden uusiokäytöllä. Hankinnoissa ylimääräisen tavaran palauttaminen on huomioitu kiitettävästi. Rakentamisvaiheessa on eriäviä käytäntöjä jätehuollon ohjeistuksen osalta. Jotkut tekevät automaattisesti jätehuolto-ohjeen työmaalle, toiset taas tekevät työtä pienissä porukoissa, jolloin kirjalliselle ohjeistukselle heidän mielestään ei ole tarvetta. Rakennuksen luovutus vaiheessa ollaan yhä useammin tehty rakennuksesta huoltokirja tai muu ylläpitoseloste. Vähintään ohjeet annetaan suullisesti. 7

3.1 SYNTYVÄN JÄTTEEN JA KERÄYSTOIMINTOJEN KARTOITUS Kartoituksen tavoitteena on selvittää kiinteistössä syntyvän jätteen määrä, laatu ja syntypaikka (liite 3) sekä nykyisen jätehuoltojärjestelmän toimivuus. Tämän pohjalta luodaan kuva siitä mitä jätteitä yrityksen alueella kuljetetaan ja minne. Lisäksi kartoitetaan (liite 4) jätteen keräyksen nykytila: jätekatosten, keräysjärjestelmien ja keräysastioiden tiedot (koko, lukumäärä ja kunto) sekä tiedot keräyskäytännöistä (kuka jätteet hakee, mitä jakeita kerätään, kuinka usein, millä). Hahmottamisen apuna voidaan käyttää jätevirtakaaviota (liite 5) sekä karttaa yrityksen alueesta (liite 6) tai kiinteistön pohjapiirrosta. 3.1.1 SYNTYVÄN JÄTTEEN MÄÄRÄN ARVIOINTI Jotta voidaan varmistaa esimerkiksi jäteastioiden oikea mitoitus ja sopivat tyhjennysvälit, on syntyvän jätteen määrä hyvä arvioida. Syntyvän jätteen määrä arvioidaan tiettyä ajanjaksoa kohden, joka voi olla vaikkapa viikko, kuukausi tai vuosi. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna liitteen 3 taulukkoa. Esimerkki 2: Hotellin jätteiden koostumus Eräässä hotellissa selvitettiin jätejakaumaa ja pyrittiin vertaamaan sitä muiden hotellien tietoihin. Suurimpana jätejakeena sekä kyseisessä että muissa hotelleissa oli sekajäte (40-50 painoprosenttia) ja toiseksi suurimpana biojäte (n. 20 painoprosenttia). Hyötyjätteiden (paperi, pahvi, metalli ja lasi) osuudet vaihtelivat enemmän, ilmeisesti hotellien toiminnan erilaisuudesta johtuen. Kyseisessä hotellissa pakkausten määrän on kiinnitetty huomiota jo hankintavaiheessa, mikä myös vaikuttaa jätemäärään. Jätemäärätietojen hankinta on helpointa, jos jäteastia punnitaan tyhjennyksen yhteydessä. Tällaisia astioita ovat esimerkiksi vaihtolavat sekä jätepuristimet. Jätelaskuista voi löytyä tieto jätemääristä. Tarvittaessa tiedon voi pyytää jätteitä kuljettavalta yritykseltä tai kunnasta. Kuljetussopimukseen voi liittää jätemääräraportin toimittamisen esimerkiksi kerran tai kaksi vuodessa. Jos jäteastioita ei punnita tyhjennyksen yhteydessä, on jätemäärä selvitettävä muilla tavoin, usein arvioimalla. Yleensä jäteastiat tyhjennetään sovitun tyhjennysvälin mukaisesti. Tällöin tarkimman arvion jätteen määrästä saa, jos jäteastiat on esim. tietyn seurantajakson ajan mahdollista punnita yrityksen omasta toimesta ennen tyhjennystä. Yleisimmin arviointi tehdään kuitenkin selvittämällä silmämääräisesti jäteastioiden keskimääräinen täyttöaste ennen tyhjennystä. Näin saadaan arvio sekajätteen tilavuudesta, joka muutetaan painoksi tilavuuspainokertoimia käyttäen. Jos jäteastiat on sovittu tyhjennettävän tarvittaessa, voidaan niiden olettaa olevan täysiä tyhjennyksen yhteydessä. Tällöin saadaankin melko tarkka arvio valitun aikavälin tyhjennyskertojen perusteella. Tarkastelussa tulee huomioida kaikki jätteiden keräilypisteet ja -astiat. Samoin kutakin jätejaetta tulee tarkastella erikseen. Jos jätemäärät vaihtelevat kausittain, on vuoden aikana tarkasteltava jätemääriä usean riittävän pitkän jakson aikana. Lisää tietoa aiheesta: www.ytv.fi 8

TILAVUUSPAINOKERTOIMIA Jäteryhmä t / m 3 vaihteluväli t / m 3 Lähde: www.kuntaliitto.fi Kiinteä yhdyskunta ja teollisuusjäte Jäteverolaki 495 / 1996 * puristettuna 0,4 * siirtolava-astiassa 0,1 * muulla tavalla 0,2 Rakennus ja purkujäte 0,6 Erottelematon maa- ja kiviaines 1,3 Yksittäiset jäte-esineet 0,7 Biojäte 0,3 Kuntaliiton jätehuoltokysely 2002 Lasi 0,5 0,4 2 SYKE, ympäristökuormitus- Metalliromu 0,3 0,2 0,4 yksikkö, 1997 Rauta- ja teräsromu 0,7 Puu, hake 0,2 0,1 0,35 Pahvi 0,1 0,04 0,2 Paperi 0,2 0,17 0,3 Lisää muuntokertoimia esimerkiksi Kuntaliiton internet-sivuilta. Muuntokerroin vaihtelee jäteastian koon mukaan ja myös jätteenkuljetusyhtiöillä on omia muuntokertoimia. ESIMERKKI KERÄYSVÄLINEIDEN MITOITUKSESTA JA TILAVUUSPAINOKERTOIMIEN KÄYTÖSTÄ Yrityksessä syntyy keräyspaperia 130 kg / viikko Keräyspaperin tilavuuspaino on 220 kg / m3 Laskutoimitus : Litroiksi muuntaminen 130 kg : 220 kg/m3 = 0,59 m3 = 590 litraa Mitoitusvara 15% 1,15 x 590 l = 678 l Tarvittava astiamäärä 678 l : 240 l = 2,825 astiaa = 3 kpl 240 litran jäteastia / tyhjennys 1 krt viikko 9

3.1.2 JÄTTEEN KERÄYKSEN NYKYTILA Yrityksen sisäiset jätteiden siirrot muodostavat keräysjärjestelmän. Toimivan keräysjärjestelmä-kokonaisuuden suunnitteluun tulee varata riittävästi aikaa. Suunnittelutyössä huomioidaan mahdollisimman laajasti koko henkilökunnan sekä siivouksesta vastaavien kokemukset ja mielipiteet (liite 7), koska käytännön työtä tekevillä on paras näkemys tuotantoprosessissa syntyvistä jätteistä, niiden sijoittamisesta keräysvälineisiin sekä keräysvälineiden paikoista ja liikuttelusta. Kunnissa on voimassa järjestetty jätteenkuljetus, joka voi olla kunnan järjestämä tai sopimusperusteinen. Jätteen haltijan on liityttävä alueella järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Järjestetyn jätteenkuljetuksen ulkopuolelle jääminen on aina luvanvaraista. Yrityksen vastuulla on tarkistaa, että se luovuttaa jätteitä kuljetettavaksi vain ammattimaiselle jätteenkuljettajalle, joka on rekisteröitynyt alueellisen ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon. Jätteen keräyksen nykytilan kartoituksen yhteydessä selvitetään kaikki eri jätejakeita kuljettavat tahot, kuinka usein jäteastiat tyhjennetään, käytettävä kuljetuskalusto sekä jätteen hyötykäyttö ja hyötykäyttäjät. Myös jäteasioissa optimaalinen ratkaisu on taloudellinen, toimiva sekä lain hengen täyttävä. Tämän vuoksi yrityksen kannattaa myös harkita eri jätteen kuljettajien kilpailuttamista. 10

Jäteastiat Jäteastioita kartoitettaessa on hyvä tehdä kiinteistöllä perusteellinen kierros, jolla käydään läpi kaikki työpisteiden ja keräyspisteiden jäteastiat sekä niiden käyttö ja kunto. Kartoituksessa voidaan käyttää apuna liitteen 4 lomaketta ja siinä tulee kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin: Jäteastioiden mitoitus Onko jäteastioita riittävästi eri jätejakeita varten? Onko jäteastioita jossain liikaa? Ovatko astiat tarkoituksenmukaisia käyttötarkoitukseensa nähden? Jäteastioiden kunto ja opasteet Onko astioiden kunto kelvollinen? Onko astioissa riittävät opasteet (väri, tarrat, lajitteluohjeet jne.)? Jäteastioiden sijoitus Onko kaikissa työ- tai keräyspisteissä tarvittavat jäteastiat? Ovatko astiat helposti avattavissa ja siirreltävissä? Tukkivatko astiat kulkureittejä? Aiheutuuko jäteastioista muita työsuojelullisia ongelmia? Jäteastioiden tyhjennyssopimukset Kuka tyhjentää jäteastiat? Mikä on astioiden tyhjennysväli? jne. Jätteiden tyhjennysastiat voidaan jakaa kahteen perustyyppiin niiden tyhjennystavan mukaan. Näitä ovat jätteenkuljetusvälineisiin tyhjennettävät keräysvälineet (muoviastiat (140, 240, 360 ja 660 litraa) ja pikakontit) sekä keräysvälineet, jotka kuljetetaan käsittely- tai siirtokuormauspaikalle tyhjennettäviksi (vaihtolavat (5-36 m 3 ), vaihtolavasäiliöt (yleensä 4-12 m 3 ), etukuormauskontit ja puristinlaitteilla varustetut säiliöt). Suuremmilla kiinteistöillä on mahdollista käyttää myös syväkeräyssäiliöitä. Lisäksi pahvin keräilyä varten on käytössä noin 750 litran pahvirullakko. Kuva 2. Syväkeräyssäiliöitä (lähde: www.molok.com) 11

Kuva 3. 240 litran jäteastioita Kuva 4. 660 litran jäteastia Kuva 5. Pahvipaalain Kuva 6. Pahvirullakko Kuva 7. 6 m 3 pikakontti Kuva 8. Jätepuristin 12

Keräysvälineiden valintaperusteina voidaan käyttää muun muassa taloudellisuutta, tilantarvetta ja ulkonäköä. Lisäksi jätteiden keräys muodostaa kokonaisuuden yhdessä kuljetuksen kanssa, jolloin niiden tulee soveltua toisiinsa. Keräysvälineet voidaan ostaa tai vuokrata. Valintaan vaikuttavat mm. ovatko astiat jatkuvassa käytössä vai tarvitaanko niitä kertaluonteisesti tai harvoin. Jätteiden synnyn suuret kausivaihtelut voivat puoltaa vuokra-astioiden hankkimista ajaksi, jolloin jätettä syntyy normaalia enemmän. Myös taloudelliset seikat vaikuttavat; astioiden hankkiminen vaatii suuremman kertainvestoinnin kuin vuokraaminen. Jätteenkeräilypisteet Jäteastioiden sijoittaminen yrityksen pihamaalle tulee suunnitella huolellisesti, jotta ne ovat mahdollisimman käytännöllisissä paikoissa sekä sisätiloista siirreltävää jätettä että jätteenkuljetusta ajatellen. Jäteastiat eivät saa vaikeuttaa yrityksen pihalla kulkevaa liikennettä. Monissa kohteissa jätekatokset ovat käytännöllisiä ja maisemallisesti hyviä vaihtoehtoja jäteastioiden sijoittamiselle. Jätekatoksissa jäteastiat ovat hallitusti ja siististi yhdessä paikassa. Katoksen monikäyttöisyyttä kannattaa suunnitella etukäteen. Epäsiistit ja yleisten kulkureittien varsilla sijaitsevat jäteastiat saattavat houkutella ulkopuolisia tuomaan jätteitä niihin. Tämä kannattaa ehdottomasti huomioida jäteastioita ja -katoksia sijoitettaessa. Jätekatoksen pohjapiirros voi olla esim. liitteen 8 mukainen. Jätekatoksen tai tilan suunnittelussa on huomioitava oikea mitoitus, jotta sinne mahtuvat tarvittavat jäteastiat aiemmin selvitetyn jätemäärän ja jätejakeiden mukaisesti. Jäteastioita täytyy myös voida liikutella tyhjennyksen ja puhdistuksen yhteydessä. Myös katoksen tai tilan ovet on hyvä saada tarvittaessa salvattua auki ja lukittua. Jotta tila olisi turvallinen ja lajittelu on mahdollista suorittaa oikein, on siellä oltava riittävä valaistus ja ylläpidettävä hyvää järjestystä ja siisteyttä. Lajittelun onnistumista edesauttavat myös jätekatokseen/- tilaan sijoitetut opastaulut ja astiatarrat. Jätteen keräilypaikan sijainti on suunniteltava huolellisesti. Usein jätekatos on sijoitettava vähintään 8 metrin päähän rakennuksista paloturvallisuuden vuoksi. Paikka tulee sijoittaa riittävän etäälle mahdollisista leikki- ja oleskelupaikoista sekä rakennusten ilmanvaihdon ulkoilma-aukoista ja niin, että meluhaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kuljetusreitin on kestettävä täyteen kuormatun jäteauton paino, joka voi olla jopa 18-26 tonnia. Kuljetuskalustolle on myös varattava esteetön pääsy lähelle jätteenkeräilypistettä. Ajoväylän leveydeksi riittää yleensä 3-4 metriä ja korkeudeksi 4 metriä. Tilantarve kuitenkin kasvaa, jos käytetään pikakonttia, puristinsäiliötä tai etu- tai sivukuormaajaa. Joissakin kunnissa jätekatoksen rakentaminen voi vaatia ilmoituksen tekemistä kaupungin rakennusvalvontaviranomaiselle. Kaupungin rakennusjärjestyksessä voi olla esimerkiksi katoksen ulkonäköä sekä sijoittamista koskevia määräyksiä. 13

Esimerkki 3: Toimiva jätepiste Jätekatos kannattaa suunnitella mahdollisimman toimivaksi, jotta se pysyisi siistinä ja turvallisena. Lajittelun onnistumisen varmistamiseksi henkilökunnan ja esimerkiksi matkailualan yrityksen asiakkaiden käyttöön voidaan järjestää jätekatokseen erilliset jäteastiat ja selvä ohjeistus. Samalla jätekatos voi toimia esim. ilmoitustauluna ja postilaatikkotelineenä. Hyvin suunniteltu, kauniisti toteutettu, siisti ja kaikkien eri käyttäjien tarpeita vastaava jätekatos voi olla positiivinen osa matkailuyrittäjän kokonaispalvelua. Kuva 9. Jätepiste ja lajitteluohjeet 14

3.2 ONGELMAJÄTEKARTOITUS Tavoitteena on selvittää yrityksessä syntyvien ongelmajätteiden määrä, laatu sekä syntypaikka. Lisäksi hankitaan tiedot ongelmajätteiden käsittelystä yrityksessä, kuten varastointi ja kuljetus, ja mahdollisesta ongelmajätekirjanpidosta (mm. siirtoasiakirjat). Kartoitetaan myös, onko yrityksellä hallussaan tarvittavat käyttöturvallisuustiedotteet sekä riittävät henkilökohtaiset ja yleiset suojavälineet. Lisäksi kartoitetaan mahdolliset ongelmajätteiden käsittelyn riskitoimenpiteet, kuten lastaus ja varastointi. 3.2.1 PAKKAAMINEN Ongelmajätteiden keräysastioiksi sopivat usein niiden alkuperäispakkaukset, jos ne ovat ehjiä. Alkuperäispakkauksissa on tuoteseloste sekä turvamerkinnät ja hyväkuntoisina ne täyttävät turvallisuusmääräykset. Yhden jätelajin olomuodot pakataan erilleen, jolloin jatkokäsittely on helpompaa ja halvempaa. Pakkaukseen kannattaa jättää vähintään 10 % laajenemisvaraa. Ongelmajätteiden keräysastiat kannattaa valita niin, että ne käyvät samalla kuljetusastioista. Sopivien ongelmajäteastioiden ja pakkausten valintaan tarkoitettu opas löytyy Ekokemin internet-sivuilta. Jos jätteet kuuluvat vaarallisten aineiden kuljetusmääräysten (VAK) alaisuuteen, täytyy pakkausten olla tyyppihyväksyttyjä. Tyyppihyväksyntä on aina pakkaus- ja tapauskohtainen. Tyyppihyväksytyn pakkauksen tunnistaa un-merkinnästä. 3.2.2 MERKINTÄ Ongelmajätteiden pakkaukset ja varastointitilat on merkittävä jätteen vaaraominaisuuksien mukaisesti, jotta jätteitä osataan varoa ja käsitellä oikein. Jos jäte kuuluu vaarallisten aineiden kuljetusten (VAK) alaisuuteen, on kuljetuspakkausten merkinnöille asetettu lisävaatimuksia. Ongelmajäteastioissa tulee aina olla seuraavat merkinnät: Jätteen nimi Jätteen haltijan nimi Jätteen vaarallisia ominaisuuksia aiheuttavien aineiden nimet Varoitusmerkit ja niiden nimet Vaaraa ja turvallisuustoimenpiteitä osoittavat vakiomuotoiset lauseet (esim. R-lauseke Aiheuttaa tulipalon vaaran ja S-lauseke Säilytettävä tiiviisti suljettuna ). 3.2.3 VARASTOINTI Ongelmajätteille tulee järjestää oma varasto tai erillinen paikka varastossa. Ongelmajätteet on varastoitava yhtä huolellisesti kuin muutkin haitalliset tai vaaralliset aineet ja noudatettava samoja varastointimääräyksiä. 15

Hyvä ongelmajätevarasto on selkeästi merkitty, katettu ja lukittu tila, jonne on esteetön kulkureitti. Varaston ilmanvaihto ja valaistus on järjestetty, ja siellä on astiat tai merkityt paikat eri jätteille. Kaikki ongelmajätteet eivät sovellu yhdessä varastoitavaksi. Täydellinen lista lähekkäin soveltuvista kemikaaleista/ongelmajätteistä on Ekokem Oy:n Ongelmajäteoppaassa tai ohjeessa kemikaalien kappaletavaravarastosta (myy Chemas Oy). Kuva 10. Ongelmajätevarasto (ulkoa) Kuva 11. Ongelmajätevarasto (sisältä) Varastoissa on kiinnitettävä huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: Vaaditaanko valuma-altaita, ovatko ne kunnossa Onko tila lukittu Onko tuuletus /valaistus riittävä Onko varasto siisti ja järjestyksessä Ovatko pakkaukset ja merkinnät kunnossa Onko tilassa tai sen välittömässä läheisyydessä sammutin Ongelmajätevaraston ylläpitoon kuuluu myös varastokirjanpito. Siitä tulee käydä ilmi, mitä ja kuinka paljon varastoon on tullut, mitä siellä on ja mitä on viety pois. Ongelmajätteet tulee toimittaa varastosta käsiteltäväksi vähintään kerran vuodessa. 3.2.4 KULJETUKSET Ongelmajätteitä kuljetettaessa jätteen lähettäjä on vastuussa siitä, että aine on oikein luokiteltu, pakattu, merkitty ja annettu kuljetettavaksi. Lisäksi lähettäjä vastaa siitä, että tiedot vaarallisesta aineesta tulevat oikein merkityiksi kuljetusasiakirjoihin. Kuljetuksen suorittaja puolestaan vastaa siitä, että kuljetus suoritetaan lähettäjän antamien ohjeiden ja viranomaismääräysten mukaisesti. Kuljetusliike vastaa ajoneuvon kunnosta ja kuljettajan pätevyydestä tehtäväänsä. 16

3.2.5 ASIAKIRJAT Ongelmajätekuljetuksesta tulee aina laatia siirtoasiakirja. Se voidaan laatia rahtikirjan liitteeksi tai täydentää rahtikirjaan ongelmajätteitä koskevat tiedot. Siirtoasiakirja on säilytettävä kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. Siirtoasiakirjassa on seuraavat tiedot: jätteen haltijan, kuljettajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot siirron ajankohta, pakkaus- ja kuljetustapa tuottajan nimi ja yhteystiedot sekä toiminta, paikka ja kunta, jossa jäte on syntynyt ongelmajätteen nimi ja tunnusnumero sekä jätteen koostumus, olomuoto ja määrä jätteen pääasialliset ominaisuudet jätteen hyödyntämis- tai käsittelypaikka ja menetelmä jätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus sekä päiväys. Kemikaalin / ongelmajätteen koostumus, ominaisuudet ja sen käsittelyä koskevat ohjeet selviävät käyttöturvallisuustiedotteesta. Kemikaalin myyjä on velvollinen toimittamaan sen ostajalle. 3.2.6 SUOJAVÄLINEET Ongelmajätteiden kanssa työskenneltäessä on aina otettava huomioon työturvallisuusasiat. Työnantaja on velvollinen antamaan jätteistä ja niiden vaarallisuudesta riittävät tiedot sekä opastamaan ja ohjaamaan työntekijöitään vaarallisten aineiden käyttöön ja käsittelyyn. Kemiallisille tekijöille altistumisen ehkäisemiseksi on käytettävä riittävän tehokkaita teknisiä suojelutoimia ja sopivia henkilökohtaisia suojavälineitä (suojakäsineet, -kengät, -haalari sekä tarvittaessa hengityssuojain, suojalasit ja -esiliina). Suojavälineet on valittava käsiteltävien jätteiden mukaisesti ja niitä tulee säilyttää, puhdistaa ja huoltaa huolellisesti. Yleinen siisteys ja hygienia pienentävät ongelmajätteistä aiheutuvia riskejä. Tyypillisiä ongelmajätevaraston vahinkoja ovat astioiden vuodot ja rikkoutumiset, joista voi aiheutua palovaara. Ongelmajätevaraston läheisyydessä, muttei kuitenkaan varaston sisällä, onkin hyvä olla imeytysaineita, lapio, harja ja keräysastioita sekä riittävä sammutin. LISÄTIETOA ONGELMAJÄTTEISTÄ Ekokem Oy: Ongelmajäteopas, www.ekokem.fi Jätelaitosyhdistys ry: www.ongelmajate.fi 17

4 JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA Suoritettujen selvitysten pohjalta yritykselle laaditaan jätehuoltosuunnitelma. Se kohdistuu erityisesti havaittujen puutteiden korjaamiseen ja yrityksen toivomien asioiden parantamiseen. Tarkoituksena on luoda yritykselle mahdollisimman toimiva, vähintään lainsäädännön ja kunnallisten jätehuoltomääräysten vaatimukset täyttävä jätteiden keräys- ja lajittelujärjestelmä ottamalla huomioon myös taloudelliset seikat. Mikäli yrityksessä on tehty ympäristö- tai laatujärjestelmä ja siinä on tarkasteltu myös jätehuoltoa, nämä suunnitelmat ja päätökset otetaan tietysti huomioon jätehuoltosuunnitelmaa tehtäessä. Samoin yritys voi liittää tämän suunnitelman halutessaan myös osaksi omia järjestelmiään. Suunnitelman tarkkuus riippuu täysin yrityksen omista toiveista ja tavoitteista. Toteutusaikataulu suunnitellaan joustavasti esim. muutamalle vuodelle ja toimenpiteille laaditaan tarvittaessa tärkeysjärjestys. Jätehuoltosuunnitelma antaa siis tavoitteita ja ohjeita yrityksen jätehuollon järjestämiseksi paremmin kuin ennen. Työvaiheet A. Syntyvän jätteen ja keräystoimintojen kartoituksen perusteella selvitetään muutostarpeet erilaisten jätteiden keräämisessä tai lajittelun tehostamisessa. Tällöin selvitetään myös erilaisten jätejakeiden hyödyntämiskelpoisuutta ja mahdolliset uudet kanavat niiden hyötykäyttöön ohjaamiseksi. Selvityksen pohjalta ilmenneiden kehittämismahdollisuuksien, viranomaismääräysten, yrityksen sisäisten tarpeiden ja kustannuspaineiden pohjalta luodaan tavoitteet jätehuoltosuunnitelmalle. B. Tavoitteiden pohjalta luodaan lista käytännön toimista, joita yrityksessä joudutaan tekemään toivottujen muutosten aikaansaamiseksi. Näitä voivat olla esim. uusien lajitteluohjeiden ja astioiden hankkiminen, kuljetussopimusten uusiminen, jätekatoksen tekeminen tai henkilökunnan koulutus. C. Jos muutoksia tarvitaan paljon, niiden tärkeysjärjestys määritellään ja toimenpiteille laaditaan toteutusaikataulu määräpäivineen. D. Kaikille toimenpiteille nimetään vastuuhenkilö. E. Toteutettujen toimenpiteiden seurannasta voi tehdä oman erillisen suunnitelman tai sen voi liittää jätehuoltosuunnitelmaan. Seuranta voidaan toteuttaa esim. siten, että kerran tai kaksi vuodessa vastuuhenkilöt (ja tarvittaessa jäteneuvoja) kokoontuvat ja toteavat senhetkisen jätehuollon tilanteen. Jätehuoltosuunnitelmaa voidaan käytännön tarpeen mukaan näissä palavereissa muuttaa (esim. toimenpiteiden aikataulutusta tai tärkeysjärjestystä). Seurannasta on tässä julkaisussa oma kappaleensa, kpl 6. Esimerkki 4: Selkeä järjestelmä Eräässä matkailukohteessa jätehuolto suunniteltiin kokonaisuudessaan uudestaan. Tärkeätä oli selvittää jätteiden hyötykäyttömahdollisuudet lisäämättä kuitenkaan jätehuollon kustannuksia kohtuuttomasti. Kohteessa alettiin lajitella biojätettä, metallia, lasia ja pahvia aiemmin lajitellun paperin lisäksi. Uusien käytäntöjen omaksuminen varmistettiin laatimalla lajitteluohjeet sekä asiakkaille että henkilökunnalle. 18

4.1 JÄTTEIDEN VÄLTTÄMISMAHDOLLISUUDET Jätelain mukaan jätehuollon ensisijainen tavoite on ehkäistä jätteiden syntyä. Tätä tavoitetta edistäviä toimia ovat mm. omien prosessien kehitys materiaalien käytön tehostamiseksi, uusiomateriaalien käytön lisääminen, pakkausten määrän vähentäminen sekä omassa tuotannossa että ostettavissa tuotteissa ja työntekijöiden toimintatapoihin vaikuttaminen. Käytännössä jätteiden välttämismahdollisuudet voidaan käydä yrityksessä läpi jätejaekohtaisesti esim. prosessikaavion avulla. Samalla selvitetään toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset. Materiaalien käytön tehostaminen omia tuotantotapoja kehittämällä Materiaalin käytön tehostamiseen on useita ratkaisuja. Hyvällä suunnittelulla ja tarkalla harkinnalla voidaan saada aikaiseksi merkittäviä tuloksia. Esim. tuotantoyritysten konekannan kehittämisellä on jätteiden vähentämiseen hyviä vaikutuksia. Manuaalista asettelua voidaan tällöin korvata tuotantoa ohjaavilla tietokoneohjelmilla ja tätä kautta materiaalihukka vähentyy. Myös tarkempaa mittaustekniikkaa (lasermittaus) käyttäen voidaan päästä merkittäviin säästöihin. Työntekijöiden työn laatua voidaan parantaa koulutusta tehostamalla sekä parantamalla työn suunnitelmallisuutta, pitkäjänteisyyttä ja järjestelmällisyyttä. Materiaalien käytön tehostaminen hankinnoissa ja pakkaamisessa Pakkaustapa ja pakkausten laatu vaikuttavat suoraan yrityksen jätemääriin. Pakkausmateriaalin määriä pystytään vähentämään oleellisesti esim. suosimalla isoja toimituksia (esim. raakaainekontit) ja tilaamalla vähemmän pakattuja tuotteita tai suosimalla uudelleen käytettäviä pakkauksia. Siirtyminen yksittäispakkauksista suuriin toimituseriin puolestaan vaatii investointeja säiliöiden rakentamiseen, jolloin kustannussäästöt jäävät vähäisiksi. Uudelleen käytettävät pakkaukset toimivat joissakin tapauksessa hyvin, mutta ne eivät sovellu kaikille toimialoille. Esimerkki 5: Toimialakohtaisia esimerkkejä Kahvilat, ravintolat ja ruokalat voivat ostaa suurempia eriä kerralla ja painottaa esim. kone- ja sisutushankinnoissaan pitkäikäisyyttä. Ruuan tarjoajat voivat optimoida pakkauksiaan tuotteiden kokoon nähden tai muuttamalla tuotteiden kokoa tai mallia. Vähentämällä esim. pillien sekä kääreiden käyttöä, voidaan pakkausmateriaalia säästää runsaasti. Rakennusteollisuudessa jätemääriin voidaan vaikuttaa urakointisopimusten kautta esim. edellyttämällä, että tavarantoimittajat kiinnittävät huomiota pakkaustapaan tai, että he vievät pakkaukset tai vialliset tuotteet mukanaan. Myös määrämittaisten ja esivalmistettujen tarvikkeiden hankkiminen rakennustyömaalle ehkäisee jätteen syntyä merkittävästi. 19

4.2 JÄTTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMINEN Hyötyjätteet ovat jätteitä, jotka voidaan hyödyntää joko materiaalina tai energiana. Yrityksissä syntyy kohtalaisen suuria ja tasalaatuisia hyötyjäte-eriä, joten niiden kerääminen erilleen voi olla paitsi ympäristönsuojelullisesti myös taloudellisesti kannattavampaa kuin kaatopaikalle sijoittaminen. Tavallisimpia yrityksistä kerättäviä hyötyjätteitä ovat paperi, pahvi, energiajäte, puu, lasi, metalli ja biojäte. Keräyksen aloittaminen, astioiden ja tilojen järjestäminen sekä työntekijöiden kouluttaminen tuo jonkin verran kustannuksia. Kaatopakkajätteen väheneminen tuo kuitenkin aina säästöjä pienentyneinä käsittelymaksuina. Joistain jätteistä voi jopa saada rahaa hyödyntäjältä. Jotta kuljetusmatkat pysyisivät kohtalaisina, olisi hyödyntäjän hyvä sijaita mahdollisimman lähellä. Eri alueiden jätehuoltoyhtiöillä on erilaiset käytännöt hyötyjätteiden keräilyn ja hyödyntämisen suhteen. Oman alueen käytännöt kannattaa tarkastaa omasta kunnasta tai jätehuoltoyhtiöstä, josta saa myös tarkempia ohjeita jätteiden lajitteluun. Hyötykäyttäjien etsimiseen voi käyttää Kiertokapula Oy:n laatimaa rekisteriä. Siihen on koottu tiedot Hämeen, Pirkanmaan ja Uudenmaan alueella toimivista yrityksistä, jotka hyödyntävät jätteitä. Rekisteri päivitetään kerran vuodessa ja sen löytyy internet-osoitteesta http://www. kiertokapula.fi/templates/rekisteriin.shtml. Esimerkki 6: Kaatopaikkajätteet minimiin rakennustyömaalla Rakennusliike minimoi tuottamansa jätemäärän ja tuotti vain kolme siirtolavakuormaa jätettä erään rivitalotyömaan aikana. Jätelavoille päätyi lähinnä likaisia muoveja ja hyödyntämiskelvotonta puuta. Jätteiden vähentäminen otettiin huomioon työn kaikissa vaiheissa niin, että materiaaleja ei haaskattu. Styroksin ja harkkojen palasille, joita ei voitu käyttää niiden ensisijaisessa käyttötarkoituksessa, keksittiin muuta käyttöä. Suurin osa puusta meni polttopuuksi ja muuhun hyötykäyttöön. Kaatopaikalle päätyvää jätemäärää saataisiin vähennettyä entisestään lisäämällä työmaalle useampia lavoja. Tämä ei kuitenkaan tilanpuutteen vuoksi ollut kyseisellä työmaalla mahdollista. Pakkausmuovien määrän vähentämiseksi ja hyötykäyttämiseksi etsitään tulevaisuudessa ratkaisuja. Esimerkki 7: Jätteiden hyötykäytöllä kustannussäästöjä Elintarviketuotantoyrityksessä aloitettiin energiajätteen lajittelu ja puolet aiemmin kaatopaikalle menneestä jätteestä ohjattiin energiahyötykäyttöön. Lajittelun ansiosta kustannuksissa säästettiin noin 30 % aiempaan verrattuna. 20

5 KÄYTÄNNÖN TOIMEENPANO Uusien käytäntöjen suunnittelu ja toteutus, niiden tiedottaminen koko henkilöstölle ja sisällyttäminen jokapäiväiseen työrutiiniin vaatii paljon aikaa ja resursseja. Ympäristöasiat voidaan kokea yrityksessä positiivisiksi kehittämiskohteiksi, jolloin henkilöstön sitoutuminen asioihin onnistuu hyvin. Jätehuollon kehittäminen ja käytännön toimeenpano vaativat koko henkilöstön perehdyttämistä ja kouluttamista uusiin tapoihin. Käytännölliset ja toimivat ratkaisut ovat avain sujuvaan jätehuoltoon. Yrityksen johto voi omalla esimerkillään ja asenteillaan ohjata henkilöstöä toimimaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Jätehuollon kehittäminen on jatkuva prosessi ja sen toteuttamiseen tulee nimetä erikseen jätehuollosta vastaavat henkilöt. Koko henkilöstö on vastuussa jätehuollon onnistumisesta ja tämän vuoksi jäteasioihin kannattaa sitouttaa henkilöitä organisaation kaikilta tasoilta. Tehtävien, vastuiden ja valtuuksien määrittely ovat olennainen osa jätehuoltosuunnitelmaa. Yrityksen johdon on huomioitava jätehuollon kehittäminen varaamalla vastuuhenkilöille riittävästi resursseja sen suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämistyöhön. Suunnitellut toimenpiteet toteutetaan yrityksen toiminnan ominaispiirteet huomioiden. Yrityksen jätehuollon tulee vastata vähintään lainsäädännössä, kunnan yleisissä jätehuoltomääräyksissä ja muissa säädöksissä asetettuja vaatimuksia sekä sopia yrityksen toimintakulttuuriin. Samalla kiinteistöllä sijaitsevat ja samaa jätehuoltojärjestelmää käyttävät toimijat tulee huomioida suunnittelun ja käytännön toimeenpanon yhteydessä osana kokonaisuutta. Jos samalla kiinteistöllä on useita yrityksiä ja/tai lisäksi asuinkiinteistöjä, on myös näihin kiinnitettävä huomiota. Myös muille kiinteistöllä toimiville tulee antaa tiedoksi lajittelu ja muut toimintaohjeet, jotta kaikki saavat kattavasti tiedon käytössä olevasta jätehuoltojärjestelmästä. Jätehuoltojärjestelyistä voidaan järjestää yhteisiä koulutustilaisuuksia sekä toimittaa ohjeita kokonaisuuden toimivuuden varmistamiseksi. 5.1 KIRJALLISET OHJEET Kiinteistöllä syntyvien jätteiden oikeaoppiselle lajittelulle ja käsittelylle laaditaan kirjalliset ohjeet, jotta koko henkilöstön olisi helppo toimia uusien jätehuoltojärjestelyjen edellyttämällä tavalla. Ohjeiden laadintavaiheeseen kannattaa ottaa mahdollisuuksien mukaan koko henkilöstö. Ohjeistus tulee hyväksyttää yrityksen johdolla, jonka jälkeen ne voidaan liittää osaksi jokapäiväistä toimintaa. Jäteohjeissa selvitetään jätteiden lajittelu ja käsittely koko kiinteistön alueella. Keräyspaikat ja jätehuollosta vastuulliset henkilöt on tuotava selkeästi esille. Yritykselle laaditaan jätehuoltoa koskevat yleiset sekä tarvittaessa kuhunkin työpisteeseen sekä keräyspisteisiin omat tarkemmat ohjeet. Sähköisessä muodossa olevat ohjeet on helppo päivittää ja yhteiseltä työasemalta on koko henkilöstön helppo tarkistaa ja tulostaa tarvitsemiaan tietoja. 21

Ohjeiden ulkoasuun ja luettavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Esimerkiksi yrityksen omien jäteastioiden ja jätejakeiden kuvien liittäminen ohjeistukseen tehostaa niiden noudattamista. Värilliset ja likaantumiselta suojatut ohjeet ovat tehokkaita, käytännöllisiä ja kestäviä. Kuva 12. Ilorannan matkailutilan jätehuolto-ohje 5.2 JÄTEHUOLTOKANSIO Yrityksen jätehuoltovastaavalle kootaan kansio, joka sisältää kaiken yrityksen jätehuoltoon liittyvän materiaalin. Kansio toimii jätehuoltovastaavan työvälineenä, kun jätehuoltoa kehitetään jatkossa. Koottuja tietoja voidaan käyttää esim. yrityksen sisäisessä koulutuksessa sekä uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Niitä voidaan hyödyntää myös viranomaisille tai muille sidosryhmille laadittavan ympäristöraportin sekä joihinkin ympäristöjärjestelmiin vaadittavan ympäristöselonteon valmistelussa. Kansio pitää sisällään esimerkiksi kuntakohtaisia tietoja (mm. jätehuoltomääräykset) sekä yrityskohtaisia tietoja, kuten jätehuollon yleiset tavoitteet. Tärkein osa kokonaisuutta ovat jätehuoltosuunnitelma (sisältäen aluekartat ja pohjapiirrokset), jätevirtakaavio, jätehuoltoohjeet sekä jäteseurantasuunnitelma ja -lomakkeet. Kansioon voidaan myös lisätä kopiot kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteista ja jätteiden hyödyntäjien tiedot. 22

Kansio voi sisältää jätetietojen lisäksi myös muita ympäristöasioihin liittyviä tietoja, kuten jätevesien ja ilmapäästöjen mittaustuloksia sekä muita raportteja. Samaan paikkaan kannattaa lisätä myös kaikki yrityksen jätehuoltoon liittyvien tahojen yhteystiedot esim. kunnan ympäristöviranhaltijoiden, alueellisen jätehuoltoyhtiön ja jätteiden vastaanottopaikkojen sekä jätteenkuljettajien yhteystiedot. Jätehuoltokansion sisältö päivitetään säännöllisesti, jotta se vastaa jätehuollon nykytilannetta. 5.3 HENKILÖSTÖN KOULUTUS Jotta muuttuneet jätehuoltojärjestelyt saataisiin toimimaan myös käytännössä, on yrityksen henkilökuntaa opastettava toimimaan uudella tavalla. Koko henkilöstön tulee saada uudet ohjeet, vaikka kaikki eivät pääsisi osallistumaan koulutustilaisuuksiin. Alihankkijat ja alueella toimivat urakoitsijat on myös tehtävä tietoisiksi vallitsevista käytännöistä. Koulutuksessa käydään läpi sekä yleiset että työpistekohtaiset ohjeet ja varmistutaan siitä, että niitä voidaan helposti soveltaa käytännön työssä. Koulutuksen yhteydessä pyritään motivoimaan henkilökuntaa lajittelemaan jätteensä sekä ymmärtämään oman vastuunsa jätehuoltojärjestelmän toimivuudesta. Tilaisuuteen voidaan liittää tutustuminen jätteenkäsittelyalueeseen ja -laitokseen, jotta lajittelun merkitys ja oman toiminnan seuraukset ymmärrettäisiin paremmin. Uusille työntekijöille on järjestetään tutustumiskierros yrityksen toimitiloissa siten, että kaikki jäteastiat ja lajiteltavat jätejakeet tulevat tutuiksi. Jäteastioiden paikat ilmaiseva kiinteistön kartta pidetään näkyvällä paikalla ja se voidaan jakaa henkilöstölle. Lajittelun syyt tulee perustella erityisen tarkasti, jotta uudet vaatimukset eivät tuntuisi ylimääräiseltä vaivalta tai työn turhalta vaikeuttamiselta. Ennen lajittelun tai lajitteluastioiden paikkojen muutoksia tulee aina keskustella niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee. Lajittelu on yhteistyötä, joka sujuu aina paremmin asianomaisten kanssa suunniteltuna ja yhdessä toimivaksi todettuna. Ei voida ajatella, että yksi koulutuskerta uusien käytäntöjen omaksumisessa on riittävä, sillä jätehuollon käytäntöihin saattaa tulla muutoksia esimerkiksi lainsäädännön kiristyessä. Lisäksi jätehuolto tulisi kokea sujuvaksi yrityksen toiminnan kaikilla osa-alueella ja tämän vuoksi sitä tulee jatkuvasti kehittää kokemusten kautta myös henkilöstön toiveet huomioiden. Uudet käytännöt on palautettava mieliin säännöllisesti, koska vanhat tavat palautuvat helposti ennalleen. Toimivasta jätehuollosta on syytä antaa myös kiitosta koko henkilökunnalle. 23

6 SEURANTA Hankkeen yhtenä tavoitteena on, että yritys kykenee kehittämään jätehuoltoaan myös hankkeen päättymisen jälkeen. Järjestelmällinen jätemäärien, -kustannusten ja lajittelun toimivuuden seuranta helpottaa jätehuollon kehityskohteiden löytämistä. Vuosittainen seuranta auttaa havaitsemaan ongelmakohdat sekä jätemääriin ja kustannuksiin vaikuttavat tekijät. Seurannan avulla yritys voi havaita kuinka hyvin järjestelmä toimii. Seurannan onnistumiseksi on tavoitteille määritettävä mittarit sekä sovittava mistä ja miten tieto kerätään. Mittareiden tulee olla selkeitä ja ne tulee kohdentaa jätehuollon oleellisimpiin kohteisiin. Mittausten ja seurannan tulee olla säännöllistä. Seurantaa tekemään nimetään vastuuhenkilö, joka kerää ja muokkaa tarvittavan tiedon. Seurantaa tehdään pääasiassa yrityksen sisäisesti, mutta seurantaa aloitettaessa voidaan jäteneuvojan kanssa sopia ensimmäisten seurantatietojen läpikäymisestä yhdessä. Tällöin varmistetaan seurannan toimiminen käytännössä. Seuraava seurantakäynti sovitaan noin vuoden päähän, jolloin on odotettavissa jo selviä tuloksia parannustoimenpiteistä. Tällöin käydään läpi jätehuoltojärjestelmän ja sen seurannan toimivuus ja parannusmahdollisuudet sekä tehdään tarvittavat muutokset. Työvaiheet: Seurantakohteiden valinta tavoitteiden perusteella Mittareiden määrittely esim. kustannukset, jätemäärä (kokonaismäärä, määrä/tuotettu tonni), lajittelun onnistuminen, materiaalihankinnat Mittaustiedon keruu Tulosten analysointi Ehdotukset ongelmakohteiden korjaamiseksi Parannusten toteutus 24

7 LOPPURAPORTTI Prosessin lopuksi laaditaan raportti, jossa esitellään yrityksen jätehuollon lähtötilanne sekä suunnitellut ja toteutetut parannustoimenpiteet. Raportissa kiinnitetään huomiota jätehuoltojärjestelmän kuvaamiseen, toteutettuihin kehitystoimiin sekä seurannan toteuttamiseen. Mm. kartoitusmenetelmät ja tulokset kannattaa selvittää mahdollisimman tarkasti ja selkeästi, jotta selvityksestä on hyötyä myöhemminkin esim. mahdollisten henkilövaihdosten yhteydessä. Jätehuoltosuunnitelma, käytännön toteutus ja seuranta voidaan pitää erillisinä osiona niiden myöhemmän tarkastelun helpottamiseksi. Loppuraportti voi koostua seuraavista asioista: Yrityksen perustiedot Nimi, toimiala, toimipaikka, henkilöstömäärä Yhteyshenkilö, yhteystiedot Neuvonnan ja tämän selvityksen tavoite Mihin pyritään Lähtötilanteen kartoitus Mitä selvitettiin ja mistä tiedot kerättiin Kartoituksen kuvaus ja eteneminen Kartoituksen tulokset Jätehuoltosuunnitelma eli mitä aiottiin tehdä Esitetyt parannusehdotukset ja -vaihtoehdot Vaihtoehtojen vertailu ja valinnat Jätteen välttämistavoitteet Jätteen hyötykäyttötavoitteet Tavoitteet kustannussäästöille Suunnitellut toimenpiteet, aikataulut ja vastuuhenkilöt Käytännön toimeenpano eli mitä tehtiin Uusien jätehuoltoratkaisujen kokeilu (esim. kompostoinnin aloittamisen sujuvuus) Uusien hankintojen (kuten katosten, astioiden, laitteiden tai koneiden) vaikutukset Laaditut ohjeet ja niiden noudattaminen Koulutustilaisuudet ja -materiaali Jätehuoltokansion sisältö pääpiirteittäin Jätehuoltovastaavan nimeäminen Mahdollisesti toteuttamatta jääneet toimenpiteet ja niiden syyt Seuranta eli kuinka estetään vanhaan käytäntöön palaaminen Seurattavat asiat ja niiden mittarit Tiedon keräämistapa (kuka kerää, mistä, miten ja milloin) Tulosten analysointi 25

LIITE 1 biojäte energiajäte hyötyjäte jätehuolto SANASTO kompostointiin soveltuva, eloperäinen, biologisesti hajoava, kiinteä ja myrkytön jäte polttokelpoinen yhdyskuntajäte, kuten materiaalihyötykäyttöön soveltumaton puu-, muovi-, paperi-, pahvi ja kartonkijäte jäte, jota voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan tai hyödyntää energiana tai materiaalina. Hyötyjätteitä ovat mm. paperi-, pahvi-, puu-, lasi-, vaate-, metalli-, muovi- tai muut vastaavat jätteet, joiden kierrätykselle tai uusiokäytölle on olemassa edellytykset. jätteen keräys, kuljetus, hyödyntäminen ja käsittely sekä näiden tarkkailu ja käsittelypaikan jälkihoito jätteen energiahyötykäyttö jätteen haltija jätteen hyödyntäminen jätteen synnyn ehkäisy jätteen tuottaja kierrätys kiinteistön jätehuolto kompostointi ongelmajäte erityisjätteet tuottajanvastuu uudelleenkäyttö polttokelpoisen jätteen polttamista siten, että jätteen energiasisältö otetaan talteen ja hyödynnetään henkilö tai taho, jonka hallinnassa jäte kulloinkin on jätteen materiaali- ja energiahyötykäyttö, jolloin tarkoituksena on ottaa talteen ja käyttöön joko jätteen sisältämä aine tai energia jätelain tärkein tavoite. Kattaa kaikki ne toimenpiteet, joiden ansiosta jätettä ei ylipäätään synny henkilö tai taho, jonka toiminta synnyttää jätettä jätemateriaalien hyödyntäminen joko alkuperäiseen tarkoitukseensa tai muihin tarkoituksiin, mutta ei energiana hyödyntäminen kiinteistössä syntyvän jätteen lajittelu, keräys, varastointi ja käsittely biologinen prosessi, jossa pieneliöstö hajottaa eloperäistä materiaalia hapellisissa oloissa jäte, joka ominaisuutensa vuoksi aiheuttaa erityistä haittaa tai vaaraa ympäristölle tai ihmisten terveydelle viiltäviä, pistäviä, haisevia ja pölyäviä jätteitä, jotka vaativat erityiskäsittelyn tai erilliskuljetuksen jätehuollon kustannusvastuu ulotetaan tuotteen valmistajaan ja maahantuojaan kierrätystä, jossa esine tai materiaali palautetaan uudelleen käyttöön sellaisenaan 26

27

28

29

30

31

LIITE 6 JÄTEASTIOIDEN MERKITSEMINEN ALUEKARTTAAN Aluekarttaan merkittynä jätepisteet on helppo jokaisen työntekijän löytää. Eri jätteiden astiat voidaan erottaa esimerkiksi väreillä. Paperi Hyötyjätepiste Pahvi Metalliromu Energiajäte Bio ja kuivajäte 32

LIITE 7 1/2 KIINTEISTÖN KÄYTTÄJIEN HAASTATTELU Kysymyksiä kiinteistön käyttäjille ja jätehuoltourakoitsijoille suunnattuun haastatteluun Jätejakeet Voisiko toimipisteessä syntyvän jätteen määrää vähentää tai hyödyntää tehokkaammin? Jos mielestänne voi, niin miten? Lajitellaanko työpisteessä syntyvät jätteet, jos lajittelu on järjestetty? Onko joitakin jätejakeita, jotka toivoisitte lajiteltavan? Jätetilat Onko mielestänne jätetiloja riittävästi? Perustelut, mikäli ei. Soveltuvatko nykyiset jätetilat jätehuollon tarpeisiin? Ovatko ne riittävän toimivia? Miksi eivät? Onko jätetilojen sijainti mielestänne sopiva? Miksi ei? Sijaintiehdotuksia? Keräysvälineet Onko käytössä mielestänne tarvittavat keräysvälinevalikoimat? Jos ei, niin millaisia muutoksia esittäisitte? Ovatko keräysvälineet turvallisia käyttää? Onko keräysvälineiden sijoittelu mielestänne sopiva? Keräysvälineiden hallinta Mitkä ovat jätteenkeräysvälineiden hallintatavat (oma, vuokra, leasing)? Asettaako se rajoituksia keräysvälineiden mahdolliselle uusimiselle? Keräyspisteiden hygienia Onko keräyspisteiden hygieniassa ongelmia (siisteys, hajuemissiot, muita haittoja)? Logistiikka Ovatko etäisyydet ja kulkureitit keräyspisteisiin sopivia? Häiritseekö jätehuolto kiinteistön alueella muuta toimintaa tai päinvastoin? Ratkaisuehdotuksia? Esiintyykö jätteiden tyhjennyksessä ja kuljetuksessa mielestänne ongelmia? (Vaaratilanteita, ahtaita kulkureittejä jne.) Opasteet Ovatko nykyiset jätehuolto-opasteet toimintaa palvelevia? Millaisia lisätarpeita on esiintynyt? Turvallisuusnäkökohdat Millaisia turvallisuusriskejä jätehuoltoon (kuljetuksiin, keräysvälineisiin ym.) liittyy? Miten ne olisivat ehkäistävissä? 33