1 (10) LOPPURAPORTTI KAJAANIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTEKNISEN TOIMIALAN TYÖLLISTÄMISHANKE 6-11/2016
2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA... 3 1.1 TYÖLLISTÄMISHANKKEEN TAUSTA... 3 2 TAVOITTEET JA TOTEUTUS... 3 2.1 TYÖLLISTÄMISHANKKEEN TAVOITTEET... 3 2.2 KOHDERYHMÄN KUVAUS... 3 2.3 TOTEUTUS JA TEHTÄVÄT... 4 2.4 TYÖHÖNVALMENTAJAN PALVELUT OLIVAT RYHMÄN KÄYTETTÄVISSÄ... 4 3 TALOUS... 5 4 YHTEENVETO... 6 4.1 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET... 6 5 LISÄTIEDOT... 7 6 TYÖLLISTÄMISHANKKEEN KUVAMATERIAALIA... 8
3 (10) 1 TAUSTA 1.1 TYÖLLISTÄMISHANKKEEN TAUSTA Kunnan yleisenä tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla (Kuntalaki 410/2015). Työllä ja työllisyydellä voidaan edistää sekä kuntalaisten hyvinvointia että alueen elinvoimaisuutta. Kajaanin kaupunki on työllistänyt ja työllistää koko ajan pääsääntöisesti pitkäaikaistyöttömiä. Vuoden 2016 alussa kaupungin työllisyyspalvelut pyrki lisäämään työllistämisen volyymia tiedottamalla kaupungin työyksiköitä työllistämisen mahdollisuudesta. Ympäristöteknisellä toimialalla paneuduttiin kiitettävästi asiaan ja etsittiin työkohteita, joihin pitkäaikaistyöttömiä voitaisiin työllistää. Tämän mahdollisti se, että työllistämisen kustannukset luvattiin maksaa kokonaisuudessaan työllisyydenhoidon määrärahasta, myös oheiskustannukset. 2 TAVOITTEET JA TOTEUTUS 2.1 TYÖLLISTÄMISHANKKEEN TAVOITTEET Hankekokeilun tavoitteena oli työllistää työttömiä työnhakijoita Kajaanin kaupungin kunnallistekniikka ja liikunta tulosalueella, katu- ja puistoyksikössä sekä Kajaanin Vesi -liikelaitoksessa. Hankkeen aikana kerättiin tietoa työllistämisestä aiheutuneista kustannuksista vertailutiedon saamiseksi. Kunta vastaa nykylainsäädännön perusteella pitkään työttömänä olleiden työmarkkinatuen kuntaosuuksien maksamisesta. Kajaanin kaupungin talousnäkökulmasta tarkasteltuna hankkeen tavoitteena oli myös samalla pienentää kuntaosuuksia työllistämällä pitkään työttömänä olleita henkilöitä. 2.2 KOHDERYHMÄN KUVAUS Keväällä 2016 Kainuun TE-toimisto ilmoitti Kajaanin kaupungille noin 40 potentiaalista työtöntä työnhakijaa kaupungin rajaamien kriteerien pohjalta. Haastattelut ajoitettiin huhti-toukokuulle, josta työllistämishankkeeseen valittiin 14 toimialalle soveltuvaa työntekijää sekä Kajaanin Vesi liikelaitokseen kaksi (2) työntekijää. Lisäksi palkattiin työllistetyille oma työnjohtaja. Työntekijät olivat 30-58 -vuotiaita.
4 (10) 2.3 TOTEUTUS JA TEHTÄVÄT Työllistämishanke alkoi touko-kesäkuussa 2016. Runsaasta hakijajoukosta valikoitui 14 palkkatukikelpoista työntekijää puoli vuotta kestävään palkkatukityöhön. Lisäksi Kajaanin Vesi liikelaitokseen palkattiin kaksi (2) henkilöä. Heidän työtehtävänsä olivat muita kuin kaupungin lakisääteisiä tehtäviä. Työtehtävät olivat muun muassa leikkipuistojen siistimistä, maisemointitöitä asemakaava-alueella, katunurmikoiden trimmeröintiä, puistojen ruohonleikkuuta ja kukkaistutuksia, jokivarren siistimistä, torivalvontaa, Teppanan kivimuurin siistimistä sekä roskien ja risujen keräämistä. Mediassa näkyvyyttä saivat eniten Teppanan kivimuurin siistiminen. Liikennemerkkien ja valotolppien oikaisun sekä puistometsien raivaamisen myötä myös kaupunkikuva siistiytyi. Työpäivät alkoivat yhteisellä aamupalaverilla, jossa käytiin läpi edellisen päivän työt sekä tulevan päivän tehtävienjako. Työntekijöiltä kysyttiin myös kuulumisia ja sitä, olisiko joku halukas kokeilemaan välillä erilaisia työtehtäviä. Muutamat työntekijät työskentelivät metsureiden apuna, jolloin raivatut risukot saatiin kerättyä heti pois eikä alue jäänyt epäsiistin näköiseksi. Eräs työntekijä koulutettiin torivalvojan tehtävään. Työllistämishankkeen aikana yhteisiä tapaamisia olivat hankkeen alussa järjestetty kaupunkikiertoajelu sekä hankkeen lopussa järjestetty päätöstilaisuus. Tukityöllistetyt tulivat myös hyvin toimeen vakituisen työporukan kanssa. Hankkeen kautta työllistetyt työntekijät toimivat vakituisen työvoiman tukiresurssina. Työkohteet sijaitsivat Kajaanin kaupunkialueella ja taajamissa. Työkohteet on merkitty karttaan (s. 10). Työkohteisiin liikuttiin autoilla, joten ajokortti oli välttämätön olla usealla työntekijällä. 2.4 TYÖHÖNVALMENTAJAN PALVELUT OLIVAT RYHMÄN KÄYTETTÄVISSÄ Kaupungin työhönvalmentajan tehtäviin kuuluvat työnhakijoiden työllistymisen edistäminen, ryhmien valmennukset sekä työnantajien ja työntekijöiden tukeminen palkkatukityön aikana. Työpaikkakäynnin aikana selvisi, että työssä oli mennyt hyvin sekä ryhmän että työnjohtajan mukaan. He olivat tyytyväisiä työtehtäviin, perehdytykseen, työyhteisön ilmapiiriin ja olivat saaneet myös paljon kannustavaa palautetta. Jokainen meistä haluaa kuulua johonkin ryhmään, tehdä merkityksellistä työtä ja saada palautetta. Työnjohtajan asenne ja työote oli kannustava ja ratkaisukeskeinen.
5 (10) Kaupunki järjestää kaksi kertaa vuodessa ryhmävalmennusta palkkatukityötehtävissä oleville henkilöille, joihin on mahdollisuus osallistua työaikana. Myös työsopimuksessa on sovittu, että työntekijän käytettävissä on kaupungin työhönvalmentajan palvelut, joihin hän sitoutuu osallistumaan. Osa ryhmästä osallistui valmennukseen ja palaute oli todella hyvä. Ryhmälle tarjottiin mahdollisuutta osallistua työaikana rekrytointipalvelu Sihti Oy:n järjestämään Transtechin infotilaisuuteen, jossa kerrottiin työpaikoista. Työhönvalmentaja auttoi ja tuki työnhakijoita työnhaussa, jos henkilö koki tarvitsevansa tukea palkkatukityön jälkeiseen tilanteeseen. Työnjohtajan ja työhönvalmentajan yhteistyö sujui jouhevasti. Myös jatkossa oma työnjohtaja ryhmälle takaa hyvän lopputuloksen. 3 TALOUS Kunnat ovat olleet pitkään työttömänä olleiden työmarkkinatukimaksujen osarahoittajia jo vuodesta 2006 lähtien. Kuntaosuus määräytyy työttömyysjakson perusteella. Kunnan maksuvelvoite katkeaa, kun työnhakija siirtyy työllistymistä edistävään toimenpiteeseen, esimerkiksi työkokeiluun (Tolokusti, Kainuulainen työllisyydenhoidon käsikirja, 2016). Työllistämishankkeesta aiheutuneet kustannukset koostuivat palkkakulujen lisäksi pääasiassa työvaatteiden hankinnasta, pakollisista koulutuksista (tieturva-, työturvallisuus- ja työkonekoulutukset), työkaluhankinnoista sekä matkakustannusten korvauksista. Työllistämishankkeen kustannukset ja suorat tulot/säästöt työmarkkinatukimaksuissa olivat seuraavat: Kustannuslaji Euroa Palkkakustannukset 185 232 Oheiskustannukset 17 339 Kustannukset yhteensä 202 571 väh. palkkatuet -84 657 väh. säästöt työmarkkinatukimaksuissa 6 kk -24 529 Tulot ja säästöt yhteensä -109 186 Nettokustannukset 93 385 Lisäksi yhdeksän (9) työllistetyn henkilön osalta voidaan laskea säästöksi se, että he poistuvat kaupungin työmarkkinatuen maksuosuuden piiristä 400 päiväksi sekä 300 päiväksi valtion 100 % rahoittamalla työmarkkinatuella, elleivät he työllisty muualle. Säästö tästä tulee olemaan 133 103 euroa. Lisäksi voidaan arvioida, että ilman työllistämistä osa niistäkin henkilöistä, jotka eivät olleet ennen työsuhdetta työmarkkinatuen maksuosuuden piirissä, olisivat mahdollisesti tulleet siihen myöhemmässä vaiheessa.
6 (10) Lopputulemana voidaan näin ollen sanoa, että hankkeesta ei aiheutunut kaupungille tosiasiassa kustannuksia, vaan pikemminkin taloudellinen hyöty jäi plussan puolelle. 4 YHTEENVETO 4.1 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET Työnantajan ja työntekijöiden antaman palautteen perusteella voidaan todeta, että työllistämishanke oli erittäin onnistunut. Puolen vuoden aikana moni työntekijä sai paljon enemmän kokemuksia, kuin todennäköisesti osasi alun perin odottaa. Erityisen tärkeäksi työntekijät kokivat yhdessä tekemisen ja porukkaan kuulumisen. Hankkeella oli paljon myös muita positiivisia vaikutuksia työn ja työvoiman saannin lisäksi. Työkokeilun myötä monet henkilöt rohkaistuivat olemaan vuorovaikutteisimpia ja osa koki myös yksityiselämän/perhe-elämän parantuneen työn tekemisen kautta. Hankkeen myötä pystyttiin tekemään paljon muun muassa sellaista maisemointityötä, joka ei olisi muuten ollut mahdollista. Näkyvin ja eniten positiivista huomiota saanut muutoskohde oli Teppanan kivimuurin siistiminen. Kainuun Sanomien kiitospalstalla oli syyskuussa kolme kiitoskirjoitusta metsurien ja kivimiesten töistä. Palautteet luettiin työntekijöille ja samalla keskusteltiin hyvästä työmotivaatiosta. 50 % työntekijöistä toivoi hankkeelle jatkoa ja osa vakituisesta työvoimasta myös tiedusteli, toteutetaanko vastaavaa hanketta myös seuraavana vuonna. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työllistämishanke on järkevää uusia myös vuonna 2017. Hankkeen lopputulos oli myönteinen kaikista näkökulmista katsottuna: työllistetyille (toimeentulo, työkokemus, elämän laatu jne.), ympäristötekniselle toimialalle (työkohteiden hoidetuksi tuleminen), kaupunkiorganisaatiolle (talous ja imagovaikutukset) sekä kuntalaisille (työstä koitunut hyöty, maisemien parantuminen jne.). Työntekijöiden valinnassa tulee jatkossakin huomioida kaupungin työmarkkinatuen maksuvastuilla olevat työnhakijat. Myös käytettäviä työllistämistoimenpiteitä kannattaa monipuolistaa. Palkkatuetun työn lisäksi hankkeeseen voidaan liittää työttömien työkokeiluita ja kuntouttavaa työtoimintaa. Myös nämä toimenpiteet vaikuttavat kaupungin maksuosuuksiin vähentävästi.
7 (10) 5 LISÄTIEDOT Paula Tokkonen Kajaanin kaupunki henkilöstösihteeri paula.tokkonen@kajaani.fi p. +358 44 710 0377 Anne Huotari Kajaanin kaupunki työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja anne.huotari@kajaani.fi p. +358 44 421 4049 Matti Nousiainen Kajaanin kaupunki kaupungininsinööri matti.nousiainen@kajaani.fi p. +358 44 7100 176 Jarmo Kemppainen Kajaanin kaupunki työnjohtaja jarmo.kemppainen@kajaani.fi p. +358 44 4214 380
8 (10) 6 TYÖLLISTÄMISHANKKEEN KUVAMATERIAALIA Kainuun Sanomat uutisoi Teppanan kivimuurien siistimisestä 10.10.2016 Kuvassa työntekijä poistaa laattojen välistä sammalta.
9 (10) Alppiruusut ennen kitkemistä Kitkentää Raivaustyöt ja siistit pinot
10 (10) Kartta työkohteet