YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS 16.8.2013 Dnro PSAVI/160/04.08/2012 Ympäristöluvan hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12, 90590 Oulu, puh. 044 551 5700 Asia Koivu-Loukassuon turvetuotantoalueen lisäalueen ympäristölupa ja aikaisemmin myönnetyn ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Oulu Hakemuksen pääasiallinen sisältö Kuvaus toiminnasta Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 5.12.2002 antamallaan päätöksellä nro 87/02/1 myöntänyt ympäristöluvan Yli-Iin kunnassa, nykyisin Oulun kaupungissa, sijaitsevan Koivu-Loukassuon kuntoonpanoon turvetuotantoa varten sekä turvetuotantoon noin 65 ha:n alueelta ja vesien johtamiseen Iijokeen. Ympäristölupaviraston päätöksen mukaan vuoden 2012 loppuun mennessä tuli jättää ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että lupa muutoin raukeaa. Koivu-Loukassuolla, joka sijaitsee Oulun kaupungissa noin 20 kilometriä Yli-Iin keskustaajamasta itään, kuntoonpanotyöt on aloitettu vuonna 2003 ja tuotanto vuonna 2006. Ympäristölupaa turvetuotantoon haetaan nykyisten tuotantolohkojen itä-pohjoispuolella sijaitsevalle noin 17 ha:n lisäalueelle ja lupamääräysten tarkistamista jo tuotannossa olevalle noin 65 ha:n alueelle. Lupaa haetaan myös puupolttoaineiden varastointiin ja käsittelyyn. Vuonna 2022 tuotantoala lisäalue mukaan lukien on arviolta noin 72 ha ja tuotanto loppuu arvion mukaan vuoteen 2035 mennessä. Jyrsinpolttoturvetta tuotetaan Haku-menetelmällä keskimäärin 25 000 MWh/v ja lisäalue mukaan lukien tuotanto voi kasvaa noin 31 500 MWh:iin/v. Turve varastoidaan aumoihin, joiden pinta-ala on noin 3,2 ha. Vesienkäsittelyrakenteina käytetään sarkaojien lietesyvennyksiä, päisteputkien lietteenpidättimiä, laskeutusaltaita, virtaamansäätöpatoja ja pintavalutuskenttää. Tuotantoalueen ympärysvesien pääsy reuna- ja sarkaojastoon sekä vesienkäsittelyrakenteisiin estetään tuotantoalueen kiertävillä eristysojilla. Lisäalueen kuivatusvedet johdetaan rakennettavan virtaamansäätöpadon 5 kautta tuotantolohkon 3 reunaojaan, josta vedet laskevat virtaamansäätöpadon 1 ja laskeutusaltaiden 1 ja 2 kautta nykyiselle pintavalutuskentälle ja edelleen Iijokeen. Laskeutusaltaat 1 ja 2 laajennetaan ennen lisäalueen kuivatustöiden aloittamista. Kaikki nykyisen turvetuotantoalueen (lohkot 1 7) kuivatusvedet samoin kuin lisäalueen (lohkot 8 ja 9) kuivatusvedet johdetaan painovoimaisesti ja ympärivuotisesti noin 5,6 ha:n kokoiselle pintavalutuskentälle, joka lisäalue mukaan lukien on noin 5,5 prosenttia kentän kokonaisvaluma-alueesta.
Hakijan arvion mukaan nykyisillä käytössä olevilla vesienkäsittelyrakenteilla toteutetaan BAT-periaatetta (paras käyttökelpoinen tekniikka). Tiedot olennaisista päästöistä Hakijan arvion mukaan lisäalueen ensimmäisen kuntoonpanovuoden bruttopäästöt ovat noin 570 kg/v kiintoainetta, 7 kg/v fosforia sekä 90 kg/v typpeä. Vastaavasti kuntoonpanosta aiheutuvat nettopäästöt ovat noin 200 kg/v kiintoainetta, 4 kg/v fosforia sekä 30 kg/v typpeä. Kuntoonpanovaiheen aikana lisäalueen kiintoainepäästöt kasvavat 1,6-kertaiseksi, kokonaisfosforipäästöt noin 2,6-kertaiseksi ja kokonaistyppipäästöt 1,5-kertaiseksi kirjallisuudesta saatujen vedenlaatuarvojen perusteella laskettuun nykypäästöön verrattuna. Lisäalueen tuotantovaiheen bruttopäästöt ovat noin 450 kg/v kiintoainetta, 4 kg/v fosforia sekä 110 kg/v typpeä. Vastaavasti tuotantovaiheen nettopäästöt ovat noin 280 kg/v kiintoainetta, 3 kg/v fosforia sekä 60 kg/v typpeä. Nykyisen tuotantoalueen sekä lisäalueen kuntoonpanovaiheen aiheuttamat kokonaispäästöt (brutto) ovat noin 2 100 kg/v kiinto-ainetta, 20 kg/v fosforia sekä 450 kg/v typpeä. Vastaavasti nettopäästöt ovat noin 1 200 kg/v kiintoainetta, 13 kg/v fosforia sekä 240 kg/v typpeä. Nykyisen tuotantoalan sekä lisäalueen tuotantovaiheen aiheuttamat kokonaispäästöt (brutto) ovat noin 2 000 kg/v kiintoainetta, 20 kg/v fosforia sekä 470 kg/v typpeä. Vastaavasti nettopäästöt ovat noin 1 250 kg/v kiintoainetta, 10 kg/v fosforia sekä 270 kg/v typpeä. Toiminnan vaikutukset ympäristöön Suunnitellulla lisäalueella tehtiin kesällä 2012 pesimälinnusto- sekä kasvillisuusselvitys. Lisäksi arvioitiin luonnonsuojeluasetuksen liitteissä 2 ja 5 mainittujen matelijoiden, sammakkoeläinten, nilviäisten, perhosten, kovakuoriaisten ja korentojen mahdollista esiintymistä selvitysalueella. Lisäalue on kokonaan metsäojitettua aluetta. Suo on vesitaloudeltaan sekä kasvillisuudeltaan pitkälle muuttunutta eikä sillä esiinny arvokasta kasvilajistoa tai luonnonsuojelulain, vesilain tai metsälain mukaisia luonnonarvoja. Yleisin kasvillisuustyyppi lisäalueella on rämemuuttuma, eikä alueella esiinny luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia luontotyyppejä. Lisäaluetta ympäröivät ojitetut suot ja kankaat, joilla on suoritettu aurauksia ja hakkuita. Turvetuotannon aloittaminen lisäalueella muuttaa alueen kasvillisuuden ja luontotyypit käytännössä pysyväisluonteisesti. Välilliset vaikutukset tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä näkyvät kasvillisuuden hitaana muutoksena kuivempiin ympäristöihin sopeutuneeksi. Turvetuotannon aloittamisesta johtuvat kuivatusvaikutukset ovat kuitenkin vähäiset lisäalueen ja sen ympäristön jo nykyisin pitkälle kuivuneesta ja muuttuneesta luonteesta johtuen. Lieviä toiminnanaikaisia haittavaikutuksia voi aiheutua edelleen myös tuotantoalueen välittömän lähiympäristön kasvillisuudelle turpeennoston yhteydessä, jolloin lähiympäristöön leviävä turvepöly voi hidastaa kasvien yhteyttämistä. Noin 300 m:n etäisyydellä lisäalueen eteläpuolella sijaitsee Koivulampi, joka on vesilakikohde. Lammen lähiympäristö kuuluu metsälain mainitsemiin tärkeisiin elinympäristöihin. Koivulampi sijoittuu lisäalueen ja jo tuotannossa olevien alueiden väliin noin 460 m leveälle suokaistaleelle. Ojittamaton suo on pääasiassa karua lyhytkorsinevaa. Lisäksi alueella esiintyy rahkarämettä ja karua rimpinevaa. Koivulampea ympäröivä suo on ojittamaton, mutta suon laidoille sijoittuvat ojitukset, pohjoispuolinen tie ja lammen eteläpuolella välittömässä läheisyydessä sijaitseva turvetuotantoalue ovat vaikuttaneet suon hydrologiaan vähintään reuna-alueiden osalta. Hakija on arvioinut, että turvetuotannon aloittaminen lisäalueella ei lisää Koivulammelle tai Koivulampea ympäröivälle
suolle aiheutuvia kuivatusvaikutuksia, koska lisäalue sijaitsee lammen pohjoispuolella jo ojitetulla alueella sekä selkeästi kauempana kuin lammen eteläpuolinen turvetuotantoalue. Lisäksi lisäalueen ja Koivulammen väliin sijoittuu tie, joka osaltaan vaikuttaa alueen hydrologiaan vesien ohjautumisen kautta. Turvetuotannon aloittaminen lisäalueella lisää todennäköisesti jonkin verran turvepölyvaikutuksia Koivulammella ja sitä ympäröivällä suolla. Lähin Natura-alue on noin 2,2 km:n etäisyydellä alueen eteläpuolella sijaitseva Hirvineva. Turvetuotannon aloittaminen lisäalueella voi lisätä turvetuotannon aikaansaamaa pölyämisvaikutusta Hirvinevan alueella, mutta vaikutus on etäisyyden vuoksi todennäköisesti satunnaista, lyhytaikaista ja vähäistä. Myös meluvaikutus on epätodennäköistä. Koska Hirvisuon Natura-alue ei sijaitse lisäalueen alapuolisella valuma-alueella, hakija on katsonut, että turvetuotannolla ei ole vaikutuksia Natura-alueeseen. Hakija on katsonut, että lisäalueen linnustollinen arvo on korkeintaan maakunnallisesti keskimääräinen eikä nykyisellään omaa erityisen merkittäviä lintuarvoja. Rauhoitettua sisiliskoa voi elinympäristövaatimustensa perusteella esiintyä lisäalueen kuivemmilla paikoilla. Lisäalueen muuttaminen turvetuotantoalueeksi voi tuhota mahdollisia sisiliskolle sopivia elinympäristöjä ja lajin käyttämiä alueita. Koska laji viihtyy monenlaisissa elinympäristöissä, mahdollisille lisäaluetta elinalueenaan käyttäville sisiliskoille löytyy korvaavia elinalueita lähiympäristöstä. Näin ollen hakija on arvioinut, että lisäalueen käyttöönoton vaikutukset sisiliskoon ovat vähäiset. Lähin asutus sijaitsee noin 2 km:n etäisyydellä nykyisestä tuotantoalueesta eikä hakijan arvion mukaan turvetuotannosta aiheudu sille merkittävää pöly- tai meluhaittaa. Hakijan arvion mukaan tuotannon jatkaminen nykyisellä tuotantoalueella aiheuttaa kokonaisuudessaan vain vähäistä haittaa vesistössä ja tuotantoalueen ympäristössä. Hakija on arvioinut, että nykyisen turvetuotantoalueen kuivatusvedet ja lisäalueen kuntoonpano- ja tuotannonaikaiset kuivatusvedet eivät vaikuta Iijoen keskimääräisiin kiintoaine- tai ravinnepitoisuuksiin Iijoen suuren vesimäärän laimentavan vaikutuksen vuoksi. Hakija on arvioinut, että turvetuotantoalueen ravinne- ja kiintoainekuormitus voi osaltaan lisätä vesistössä esiintyviä erilaisia kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyviä haittoja kuten veden likaantumista, pyydysten likaantumista ja vesistön liettymistä. Turvetuotantoalueen vaikutuksia on vaikea täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalouden ja asutuksen sekä Iijoen säännöstelyn vaikutuksista. Vesienhoitosuunnitelman huomioon ottaminen Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liittyvän, vuosille 2010 2015 laaditun toimenpideohjelman luokittelun mukaan Iijoen pääuoma Kipinän koskelta alaspäin on voimakkaasti muutettu ja sen tila parhaaseen mahdolliseen saavuttavaan tilaan verrattuna on tyydyttävä. Kipinän yläpuolella Iijoen ekologinen tila on hyvä. Iijoen alaosalle asetettua ympäristön tilatavoitetta ei ole saavutettu. Toimenpideohjelman mukaan merkittävin syy siihen on, että kalateitä Iijoen voimalaitosten yhteyteen ei ole rakennettu. Niiden rakentamisella olisi merkittäviä ekologisia vaikutuksia, koska ne avaisivat vaelluskaloille pääsyn laajoille (noin 800 ha) poikastuotanto- ja lisääntymisalueille. Jälkihoitovaihe Koivu-Loukassuon tuotannon jatkamisella ja lisäalueen tuotantoon ottamisella ei hakijan arvion mukaan vaikeuteta vesiesihoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista.
Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä toiminnanharjoittaja purkaa tuotantoalueelta tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen. Vesienkäsittelyä jatketaan, kunnes alue siirtyy jälkikäyttöön tai kunnes vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa. Tämän jälkeen maanomistaja tai -haltija vastaa alueen käytöstä sekä mahdollisesta ympäristöasioiden hoidosta ja kuormituksesta vesistöön. Jälkihoitovaiheen tarkkailu toteutetaan ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuokra-alueet palautetaan maanomistajille vuokrasopimuksessa määritellyssä kunnossa. Toiminnanharjoittaja tekee alustavan, alueen jälkikäyttöä koskevan suunnitelman 3 5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä ja alueen vapautumista muuhun käyttöön. Lupakauden aikana tuotannosta poistuvat alueet pyritään kasvittamaan mahdollisimman nopeasti. Tarkkailu Koivu-Loukassuo kuuluu Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuohjelmaan. Hakija on laatinut Koivu-Loukassuon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman ja esityksen Koivulammen tarkkailuksi vuosille 2013 2019. Vahinkoarvio Hakemuksessa on arvioitu, että vesien johtamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Kalasto- ja kalastusvahinkojen ehkäisemiseksi hakija on esittänyt 125 euron vuotuista kalatalousmaksua. Asiakirjojen nähtävänäpito Asiakirjat ovat nähtävänä 21.8. 20.9.2013 Oulun seudun ympäristötoimessa (Solistinkatu 2, Oulu). Asiakirjoihin voi tutustua myös Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen toimitiloissa Oulussa. Mahdollisuus muistutusten ja mielipiteiden esittämiseen Muistutuksia hakemuksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen). Muilla kuin asianosaisilla on oikeus esittää mielipiteensä hakemuksen johdosta. Ohjeet muistutusten ja mielipiteiden tekemiseen Kirjalliset muistutukset ja mielipiteet voidaan esittää vapaamuotoisesti. Muistutuksista tulee käydä ilmi seuraavat seikat: - muistuttajan nimi, postiosoite, mahdollinen sähköpostiosoite ja puhelinnumero arkisin - yllä mainittu hakijan ja hakemuksen nimi sekä diaarinumero PSAVI/160/04.08/2012 - mikäli muistutus koskee kiinteistöä, kiinteistön nimi, rekisterinumero, kiinteistörekisterikylä ja kunta - ne hankkeeseen liittyvät asiat, jotka muistuttaja haluaa tuoda hakemusta käsittelevän lupaviranomaisen tietoon - yksilöidyt vaatimukset sekä niiden perusteet - muistuttajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei muistutusta toimiteta sähköisesti - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti, selvitys asiamiehen toimivallasta.
Muistutusten ja mielipiteiden toimittaminen ja määräpäivä Kirjalliset muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet on toimitettava kahtena kappaleena Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon viimeistään 20.9.2013. Kirjaamo on avoinna arkisin klo 8.00 16.15. Kirjelmän voi toimittaa myös postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Aluehallintoviraston yhteystiedot ovat kuulutuksen alalaidassa. Lisätietoja Asian esittelijä: ympäristöylitarkastaja Heino Hirvikoski, puh. 0295 017 645 tai 0295 017 500. Lupasihteeri Eeva Suutari