Asuintalojen omavalvonta Asuintal. omavalv.9/2017.indd 1 30.8.2017 15.07
ASUINTALOJEN OMAVALVONTA Tämän toimintaohjeen tarkoituksena on tukea asuintaloja oman turvallisuustasonsa arvioinnissa ja omavalvonnan tekemisessä. Omavalvontalomakkeen voi palauttaa joko taloyhtiön hallituksen jäsen, isännöitsijä tai joku muu hallituksen erikseen kirjallisesti valtuuttama taho. Taloyhtiön hallituksen on oltava tietoinen omavalvonnasta, vaikka lomakkeen täyttäisikin joku muu. Omavalvonnan yhtenä tärkeänä tarkoituksena on antaa taloyhtiön hallitukselle tietoa heidän vastuustaan taloyhtiön turvallisuusasioissa. Voitte vastata sähköiseen lomakkeeseen tai tulostaa paperilomakkeen Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen internetsivuilta osoitteessa www.hel.fi/omavalvonta. Mikäli teillä ei ole mahdollisuutta asioida sähköisesti, ottakaa yhteyttä päivystävään palotarkastajaan puh. 09-310 31203. Omavalvonnan tekemiseen voi pyytää tukea helsinkiläisiltä sopimuspalokunnilta. Omavalvonnassa mukana olevien sopimuspalokuntien yhteystiedot löydätte omavalvontakirjeen liitteenä tai www.hel.fi/omavalvonta Lisätietoa asumisen turvallisuudesta on saatavilla www.hel.fi/omavalvonta sekä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) internetsivuilta www.spek.fi/suomeksi/turvatietoa/ Paloturvallisuus Lisätietoa pelastussuunnitelman laadinnasta on saatavilla www.hel.fi/omavalvonta -> kerros- ja rivitaloyhtiöt -> pelastussuunnitelma sekä SPEK:in internetsivuilta www.spek. fi/suomeksi/turvatietoa/pelastussuunnitelma Asuintal. omavalv.9/2017.indd 2 30.8.2017 15.07
OMATOIMINEN VALVONTA JA TURVALLISUUSVIESTINTÄ Asuintaloihin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa, tulee laatia pelastuslain (379/2011 15 ) mukainen pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelman sisältöä tarkentaa Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011 2 ). 1. Vastuunjako Pelastussuunnitelmassa tulee mainita selkeästi kaikkien kiinteistössä toimivien tahojen turvallisuuteen liittyvät vastuut. Vastuunjaossa on huomioitava asukkaat, taloyhtiö sekä alihankintapalvelut ja mahdolliset toiminnanharjoittajat. Vastuunjaossa on esimerkiksi mainittava, kenen vastuulle palovaroittimien ylläpito kuuluu. 2. ja 3. Omatoiminen valvonta Omatoiminen valvonta tarkoittaa sitä, että pelastussuunnitelman toteutumista valvotaan käytännössä ja että turvallisuuspuutteiden ilmoittamiselle on olemassa menetelmä. Asukkailla tulee olla tieto, kenelle ja miten ilmoitetaan havaituista turvallisuuspuutteista. Taloyhtiö käsittelee saadut ilmoitukset ja puutteet korjataan. Saatuja ilmoituksia voidaan käyttää esimerkiksi riskienarvioinnin päivittämiseen. Kiinteistöön voidaan nimetä erillinen turvallisuustiimi huolehtimaan turvallisuusasioista. Lisätietoa turvallisuustiimistä on saatavilla SPEK:in internetsivuilta www. spek.fi/suomeksi/varautuminen-ja-vss/pelastussuunnitelma/taloyhtion-turvallisuustiimi 4. Pelastussuunnitelmasta tiedottaminen Pelastussuunnitelma tai vähintään tarvittavat toimintaohjeet on jaettava kaikille sen toteuttamiseen osallistuville, kuten asukkaille, toiminnanharjoittajille ja alihankkijoille. Pelastussuunnitelmaa voidaan käydä läpi esimerkiksi talkoiden yhteydessä. Porrashuoneessa ilmoitustaululle suositellaan tulostettavan yleinen turvallisuusohje. Yleisohje on saatavilla Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen internetsivuilta www.hel.fi/omavalvonta -> kerros- ja rivitaloyhtiöt -> Yleinen turvallisuusohje Asuintal. omavalv.9/2017.indd 3 30.8.2017 15.07
PELASTUSSUUNNITTELU 5. ja 6. Kiinteistön erityispiirteet ja pelastussuunnitelman ajantasaisuus Kiinteistössä tunnistetut riskit tulee kirjata pelastussuunnitelmaan. Riskien tunnistamisessa tulee huomioida kiinteistön mahdolliset erityispiirteet. Mikäli kiinteistössä toimii toiminnanharjoittajia, tulee heidän riskinsä sisällyttää rakennuksen pelastussuunnitelmaan. Mikäli esimerkiksi kiinteistön vuokraliiketilassa säilytetään kemikaaleja, tulee kemikaaleista aiheutuvat riskit sisällyttää pelastussuunnitelmaan. Keskeisiä pelastussuunnitelmassa huomioitavia onnettomuusriskejä ovat tulipalo, vesivahinko tai muu LVIS-tekniikan häiriötilanne (lämpö, vesi, ilmanvaihto ja sähkö), tapaturma, luonnononnettomuus, ulkoiset vaaratilanteet (kuten lähialueella sattuva tulipalo tai kemikaalivuoto) sekä poikkeusolot. Riskiarvio ja pelastussuunnitelma tulee pitää ajan tasalla ja päivittää aina tarvittaessa. Lisätietoa riskienarviosta on saatavilla SPEK:in internet-sivuilta www.spek.fi/ Suomeksi/Turvatietoa/Pelastussuunnitelma/Malli-ja-lomakkeet -> Riskienarviointilomake 7 ja 8. Riskien ennaltaehkäisy Pelastussuunnitelmassa tulee olla mainittuna, kuinka tunnistettuja riskejä voidaan ennaltaehkäistä. Esimerkiksi tapaturmia voidaan estää mm. huolehtimalla pihan liukkauden torjunnasta. Asukkaille tulee ohjeistaa, kenelle ilmoitetaan havaituista puutteista ja riskeistä, kuten tavaran säilyttämisestä porrashuoneessa tai rakennuksen seinustalla. Lisätietoa riskienarviosta on saatavilla SPEK:in internet-sivuilta www.spek.fi/ Suomeksi/Turvatietoa/Pelastussuunnitelma/Malli-ja-lomakkeet -> Riskienarviointilomake Asuintal. omavalv.9/2017.indd 4 30.8.2017 15.07
9. Toimintaohjeet vaara- ja onnettomuustilanteessa Pelastussuunnitelmassa tulee olla käytännön toimintaohjeet tunnistettuihin vaara- ja onnettomuustilanteisiin. Esimerkkejä toimintaohjeista on saatavilla SPEK:in internet-sivuilta www.spek.fi/suomeksi/varautuminen-ja-vss/pelastussuunnitelma/ Malli-ja-lomakkeet -> Pelastussuunnitelman liitteet 10. Väestönsuojelu ja poikkeusolot Normaaliaikana kiinteistöjen vastuulla on ylläpitää omaa kykyään väestönsuojeluun. Mikäli kiinteistöllä ei ole omaa väestönsuojaa, tulee pelastussuunnitelmassa mainita, mihin asukkaat suojautuvat poikkeus-oloissa. Poikkeusoloilla tarkoitetaan esimerkiksi Suomeen kohdistuvaa aseellista hyökkäystä ja sen välitöntä jälkitilaa sekä erityisen vakavaa tapahtumaa tai suuronnettomuutta, johon liittyy välitöntä uhkaa ihmisten hengelle, terveydelle ja omaisuudelle. Mikäli kiinteistössä on oma väestönsuoja, tulee väestönsuojan käyttökuntoon saattamiseksi 72 tunnissa olla selkeät ohjeet. Pelastuslaitos suosittelee nimeämään ja kouluttamaan väestönsuojalle väestönsuojanhoitajan. Lisätietoa väestönsuojelusta ja väestönsuojista on saatavilla www.hel.fi/omavalvonta -> kerros- ja rivitaloyhtiöt ja lisäksi SPEK:in internetsivuilta www.spek.fi/ Suomeksi/Varautuminen-ja-vss/Pelastussuunnitelma/Malli-ja-lomakkeet Asuintal. omavalv.9/2017.indd 5 30.8.2017 15.07
RAKENTEELLINEN SEKÄ TEKNINEN PALOTURVALLISUUS 11. Onnettomuuksien ennaltaehkäisy Porrashuoneet, kellarin ja ullakon käytävät - Porrashuoneissa, kellarin ja ullakon käytävillä ei saa säilyttää mitään tavaraa. Porrashuone on yleensä ainoa poistumisreitti, jota asukkaat voivat omatoimisesti käyttää onnettomuustilanteessa. Kaikki tavara, kuten lastenvaunut ja kasvit haittaavat poistumista. Lisäksi porrashuoneessa säilytettävä irtain haittaa pelastustoimintaa kaventaen esimerkiksi sairaankuljettajien kulkuväylää. Palo-osastointi - Palo-osastoinnin tarkoituksena on rajoittaa tulipalon leviäminen rakennuksessa. Asuinrakennuksessa palo-osastoidaan yleensä porrashuoneet, ullakot, kellarit, irtaimistovarastot, tekniset tilat, väestönsuojat sekä jätehuoneet. Myös asunnot ovat omia palo-osastojaan. - Palo-osastoa rajoittavat seinä- ja kattorakenteet sekä palo-ovi. Yleensä asunnon ovi porrashuoneeseen on palo-ovi. Yleisimmin palo-oven merkinnän löytää oven saranapuolen sivulta. Mikäli kahden palo-osaston läpi on johdettu kaapeleita tai putkia, läpimenojen tiiveyden tulee vastata ympäröivien rakenteiden palo-osastointia. Palo-ovet tulee pitää suljettuina. Mikäli palo-ovia pidetään auki, tulee ne varustaa automaattisella suljinlaitteistolla. Jätekatokset sekä jäteastioiden sijoittelu kiinteistössä - Rakennuksen jäteastiat on lähtökohtaisesti sijoitettava vähintään 8 m päähän rakennuksen aukollisesta seinästä. Jäteastioissa on suuri palokuorma ja esimerkiksi jäteastioiden palaessa rakennuksen seinustalla, tulipalo leviää todennäköisesti myös rakennukseen. Mikäli yhtiössä ei ole tilaa sijoittaa jäteastioita yli 8 m päähän, tulee jäteastiat suojata rakenteellisesti, jotta tulipalo ei leviäisi astioista rakennukseen. Asuintal. omavalv.9/2017.indd 6 30.8.2017 15.07
- Jätekatoksen tulee pääsääntöisesti sijaita yli 8 m päässä rakennuksista. Mikäli jätekatos sijaitsee alle 8 m päässä, on se yleensä palo-osastoitu. Jätekatoksen tulee olla rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymä toimenpide- tai rakennusluvalla. Helsingin rakennusjärjestyksen 21 antaa mahdollisuuden rakentaa tontille korkeintaan 30 m 2 :n jätesuojan ilman toimenpidelupaa, ellei asemakaava sitä kiellä. Rakennusjärjestyksen 21 mukaan hankkeeseen ryhtyvän on noudatettava rakentamiseen liittyviä säädöksiä paloturvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvien määräysten osalta. 12.-15. Ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot sekä tulisijat Rakennuksen ilmanvaihtokanavat tulee nuohota riittävän usein, jotta kanavat eivät aiheuttaisi tulipalon vaaraa. Pelastusviranomainen suosittelee ilmavaihtokanavien nuohousta 10 vuoden välein. Muut ilmanvaihtolaitteet tulee huoltaa säännöllisesti valmistajan ohjeiden mukaisesti. Mikäli kiinteistössä on koneellinen tuloilma, on porrashuoneissa yleensä IVhätä seis -kytkin. Kytkin tulee olla merkitty esimerkiksi merkinnällä IV-hätä seis. Asukkaille on opastettava IV-hätä seis -kytkimen toiminta ja sijainti pelastussuunnitelman toimintaohjeissa. IV-hätä seis -kytkimellä rajoitetaan esimerkiksi ilmassa olevien kemikaalien pääsy rakennukseen. Mikäli kiinteistössä toimii ruokaa valmistava ravintola tai ammattimainen keittiö, tulee keittiön rasvakanavat myös nuohota säännöllisesti. Pelastusviranomainen suosittelee näiden puhdistamista lähtökohtaisesti vuosittain. Suodattimet on puhdistettava säännöllisesti, yleensä kerran kuukaudessa. Myös muut ravintolan ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot on suositeltavaa puhdistaa vuosittain. Pelastusviranomainen suosittelee kirjaamaan selkeästi, kenen vastuulle kuuluu ravintolan ilmanvaihtokanavien ja -laitteistojen puhdistus. 16. Nuohous Kaikki käytössä olevat tulisijat tulee nuohota vuosittain. Esimerkiksi takat, leivinuunit sekä saunojen tulisijat ja hormit on nuohottava vuosittain. Vuoden välein tulee nuo- Asuintal. omavalv.9/2017.indd 7 30.8.2017 15.07
hota myös kevyellä polttoöljyllä, useammilla polttoaineilla tai raskasöljyllä toimivat tulisijat ja hormit. Nuohouksella varmistutaan hormin tiiveydestä ja poistetaan tulisijoista sekä hormeista palojätteet, jotka voivat aiheuttaa palovaaraa. Helsingissä on käytössä piirinuohousjärjestelmä. Nuohouksesta vastaavat kolme yksityistä yritystä, jotka ovat tehneet nuohoussopimuksen Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen kanssa. Kaupunki on jaettu kolmeen nuohousalueeseen. Nuohouksista vastaa rakennuksen yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyjen osalta rakennuksen omistaja, haltija ja toiminnanharjoittaja. Huoneiston haltija vastaa hallinnassaan olevien tilojen osalta nuohouksesta. Lisää tietoa nuohouksesta ja palveluntarjoajista on saatavilla pelastuslaitoksen internetsivuilta: www.hel.fi/pela/fi/onnettomuuksien+ehkaisy/nuohous/ 17. Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennuksen ja sen osien tulee olla rakennusluvan mukaisessa käyttötarkoituksessa. Esimerkiksi autohalliin ei saa rakentaa ilman rakennuslupaa varastoa. Mikäli kiinteistöllä ei ole varmuutta tilan käyttötarkoituksesta, tulee kiinteistön olla yhteydessä Helsingin kaupungin rakennusvalvontapalveluihin www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/palvelut/palvelukuvaus?id=3202 18. Pelastustie Mikäli kiinteistöön on rakennusluvassa vaadittu pelastustie, tulee pelastustie pitää aina ajokuntoisena. Pelastustie tulee olla merkitty tieliikenneasetuksen mukaisesti. Muita reittejä kuin virallisia pelastusteitä ei saa merkitä pelastustiemerkinnällä. Ohje pelastusteitä varten on saatavilla www.hel.fi/omavalvonta -> kerros- ja rivitaloyhtiöt -> pelastustieohje 19. ja 20. Palovaroittimet Jokaisessa asunnossa tulee olla vähintään yksi toimiva ja testattu palovaroitin alkavaa 60 m² ja kerrosta kohden. Kiinteistön vastuulla on tiedottaa asukkaita palovaroittimien hankinnasta ja ylläpidosta. Ohje palovaroittimien asennukseen sekä Asuintal. omavalv.9/2017.indd 8 30.8.2017 15.07
ylläpitoon on saatavilla www.hel.fi/omavalvonta -> kerros- ja rivitaloyhtiöt -> palovaroitinohje Mikäli palovaroittimet on korvattu sähköverkkoon kytketyillä palovaroittimilla tai paloilmoittimella, laitteet tulee pitää kunnossa huolto- ja kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Laitteen kunnossapidosta vastaa laitteiston omistaja, eli yleensä taloyhtiö. Mikäli asuntojen varoittimen testaus ja varavoimana toimivan pariston vaihto on annettu asukkaan tehtäväksi, on tämä ohjeistettava selkeästi. Ohje paloilmoittimen, sähköverkkoon kytketyn palovaroittimen ja palovaroitinjärjestelmän käyttäjää varten on saatavilla www.hel.fi/omavalvonta -> kerros- ja rivitaloyhtiöt -> automaattisen paloilmoittimen ohje / palovaroitinohje / palovaroitinjärjestelmäohje Mikäli rakennuksessa on palovaroitinjärjestelmä, tulisi keskuskojeen sijainti olla merkitty porrashuoneeseen. Lisäksi keskuskojeella tulisi olla ohjeet, kuinka toimitaan hälytyksen sattuessa ja kuinka esimerkiksi hälytyksen saa kuitattua. 21. Turvallisuustekniikka Mikäli kiinteistössä on muuta turvallisuustekniikkaa, tulee laitteet pitää kunnossa huolto- ja kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Kaikista laitteiden huolto- ja ylläpitotoimista suositellaan pidettävän päiväkirjaa. Savunpoistoluukut- tai järjestelmä - Savunpoistoluukut ja -järjestelmät tulee huoltaa ja testata valmistajan ohjeiden mukaisesti. Laitteistolle tulee laatia huolto- ja kunnossapito-ohjelma, josta ilmenee laitteille tehdyt huoltotoimenpiteet sekä laitteiston huoltoväli. Pelastusviranomainen suosittelee sisällyttämään laitteiston testauksen huoltosopimukseen. Laitteiston toimintaperiaatteet tulee olla esitetty myös käyttöpaikalla pelastuslaitoksen hyödynnettäväksi hätätilanteessa. Turva- ja merkkivalojärjestelmä - Turva- ja merkkivalojärjestelmä tulee huoltaa ja testata valmistajan ohjeiden mukaisesti. Laitteistolle tulee laatia huolto- ja kunnossapito-ohjelma, josta ilmenee lait- Asuintal. omavalv.9/2017.indd 9 30.8.2017 15.07
teille tehdyt huoltotoimenpiteet sekä laitteiston huoltoväli. Palaneet opasteet tulee viipymättä korjata. Poistumisreittien merkintöjen ja valaistuksen toiminta tulee testata valmistajan ohjeiden mukaisesti. Pelastusviranomainen suosittelee sisällyttämään laitteiston testauksen huoltosopimukseen. Alkusammuttimet - Rakennusluvassa vaaditut alkusammuttimet tulee tarkastuttaa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) vahvistamassa käsisammutinliikkeessä kahden vuoden välein. Mikäli sammuttimet altistuvat kosteudelle, tärinälle, lämpötilojen vaihtelulle tai pakkaselle, tulee käsisammuttimet tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien toiminta on testattava huolto- ja kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Pikapalopostien toiminta suositellaan testattavan vähintään kerran vuodessa. Pelastusviranomainen suosittelee sisällyttämään pikapalopostien testauksen huoltosopimukseen. Automaattinen paloilmoitin (yhteydessä hätäkeskukseen) - Automaattinen paloilmoitin tulee huoltaa ja testata valmistajan ohjeiden mukaisesti. Laitteistolle tulee laatia huolto- ja kunnossapito-ohjelma, josta ilmenee laitteille tehdyt huoltotoimenpiteet sekä laitteiston huoltoväli. Lisäksi kohteella tulee säilyttää kunnossapitopäiväkirjaa. Automaattiselle paloilmoittimelle tulee yleensä tehdä määräaikaistarkastus kolmen vuoden välein Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) hyväksymän tarkastusliikkeen toimesta. Automaattiselle paloilmoittimelle on nimettävä ja koulutettava hoitaja. Lisäksi automaattiselle paloilmoittimelle tulee tehdä kuukausittain koehälytys hätäkeskukseen. Pelastusviranomainen suosittelee sisällyttämään koesoiton tekemisen huoltosopimukseen. Automaattinen sammutuslaitteisto - Automaattinen sammutuslaitteisto tulee huoltaa ja testata valmistajan ohjeiden mukaisesti. Laitteistolle tulee laatia huolto- ja kunnossapito-ohjelma, josta ilmenee laitteille tehdyt huoltotoimenpiteet sekä laitteiston huoltoväli. Lisäksi kohteella tulee säilyttää kunnossapitopäiväkirjaa. Automaattiselle sammutuslaitteistolle on nimet- Asuintal. omavalv.9/2017.indd 10 30.8.2017 15.07
tävä ja koulutettava hoitaja. Automaattiselle sammutuslaitteistolle tulee yleensä tehdä määräaikaistarkastus kahden vuoden välein Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) hyväksymän tarkastusliikkeen toimesta. Lisäksi automaattisen sammutuslaitteiston hälytysyhteys on kokeiltava säännöllisesti kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Pelastusviranomainen suosittelee sisällyttämään hälytysyhteyden testaamisen huoltosopimukseen. 22. Väestönsuojat Rauhan aikana väestönsuojaa voidaan käyttää esimerkiksi varastona. Suojan on oltava sellaisessa kunnossa, että sen käyttöönotto onnistuu 72 tunnissa. Jokaisessa 1954 jälkeen rakennetussa väestönsuojassa on oltava tarvittavat välineet ja varusteet suojan käyttöönottamiseksi, henkilöiden suojaamiseksi sekä sortumatilanteessa ulos kaivautumiseksi. Ohje väestönsuojan materiaaleja sekä tiiveyskoetta varten on saatavilla Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen internetsivuilta www.hel.fi/ omavalvonta -> kerros- ja rivitaloyhtiöt -> Väestönsuojaohje 23. Autosuoja Yli 60 m² autosuojassa ei saa säilyttää muuta kuin ajoneuvoja. Tilassa ei saa säilyttää esimerkiksi autonrenkaita. Mikäli autosuoja on alle 60 m², saa suojassa säilyttää esimerkiksi auton huoltoon tarkoitettuja työkaluja sekä yhden vaihtorengaskerran / autopaikka. Lisätietoja on saatavilla Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen internetsivuilta www.hel.fi/omavalvonta -> kerros- ja rivitaloyhtiöt -> Autosuojaohje 24. Autosuojan turvallisuustekniikka Autosuojaan voidaan vaatia rakennusluvassa erilaista turvallisuustekniikkaa. Yleisimpiä ovat alkusammuttimet, poistumisreittien merkinnät sekä automaattinen paloilmoitinlaitteisto. Autosuojassa sijaitsevaa turvallisuustekniikkaa tulee huoltaa ja ylläpitää valmistajan ohjeiden sekä huolto- ja kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Katso tarkemmin kohdasta 21. Asuintal. omavalv.9/2017.indd 11 30.8.2017 15.07
Läpiviennit tulee olla tiivistetty asianmukaisesti. Tässä kuvassa alempi läpivienti on kunnossa, mutta ylempi on jätetty osastoimatta. Jäteastioiden tulee lähtökohtaisesti sijaita yli 8 m päässä rakennuksen aukollisesta seinästä tai ne tulee eristää rakennuksesta palo-osastoinnilla. Tässä kuvassa tulipalo voi levitä roska-astiasta rakennuksen sisälle. Asuintal. omavalv.9/2017.indd 12 30.8.2017 15.07
Pelastustietä ei saa merkitä ominpäin. Kuvan reitti ei voi olla virallinen rakennusluvan mukainen pelastustie, sillä pelastuslaitoksen ajoneuvot eivät mahdu portista. Asuintal. omavalv.9/2017.indd 13 30.8.2017 15.07
Sähkön, veden sekä kaasun pääsulut tulee olla merkittynä selkeästi ulos asti. Mitä selkeämmät merkinnät ovat, sen nopeammin pelastuslaitos löytää pääsuluille esimerkiksi vesivahinkotilanteessa. Asuintal. omavalv.9/2017.indd 14 30.8.2017 15.07
Asuintal. omavalv.9/2017.indd 15 30.8.2017 15.07
Sopimuspalokuntien tuki Pelastusviranomainen suosittelee pyytämään apua helsinkiläisiltä sopimuspalokunnilta omavalvonnan tekemiseen. Sopimuspalokunnilta saatava asiantuntijatuki sisältää asuinrakennuksen turvallisuuskierroksen asuintalon edustajien kanssa. Lisäksi sopimuspalokunta avustaa tarvittaessa lomakkeen täytössä. Tuki on taloyhtiöille maksutonta. Sopimuspalokunnilla ei ole viranomaisvaltuuksia. Omavalvonnassa mukana olevien sopimuspalokuntien yhteystiedot löytyvät pelastuslaitoksen lähettämästä kirjeestä tai www.hel.fi/omavalvonta Asukasillat Omavalvontaan osallistuvilla alueilla järjestetään asukasilta, jossa kerrotaan tarkemmin omavalvonnasta ja opastetaan asumisen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Asukasillat on suunnattu erityisesti taloyhtiöiden vastuuhenkilöille, mutta ovat avoimia myös muille turvalllisuusasioista kiinnostuneille. Koulutustilaisuudet järjestetään yhteistyössä Helsingin Pelastusliitto ry:n kanssa. Koulutustilaisuuksien ajankohta ja sijainti kerrotaan omavalvontakirjeessä ja www.hel.fi/omavalvonta Helsingin pelastusliitto kouluttaa Helsingin Pelastusliitto ry (HELPE) on pelastusalan kattojärjestö Helsingissä toimiville paloturvallisuustyön ja väestönsuojelutyön rekisteröidyille yhdistyksille. HELPE kouluttaa ja neuvoo asuintalojen isännöitsijöitä, hallituksia ja turvallisuushenkilöstöä. Tietoa HELPEn järjestämistä koulutuksista on saatavilla www.helpe.fi Yhteystiedot Lisätietoa asuintalojen omavalvonnasta antaa asuintalojen omavalvonnan asiakaspalvelu sähköpostitse pel.omavalvonta@hel.fi. Paloturvallisuutta koskeviin kysymyksiin vastaa päivystävä palotarkastaja puh. 09-310 31203 arkisin kello 8:30-11:30 ja 12:00-15:30. Asuintal. omavalv.9/2017.indd 16 30.8.2017 15.07