GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI

GeoFoorumi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2009 GTK:n uudet tutkimusohjelmat Kierrätys on logistiikkaa ja korkeateknologiaa GTK kartoittaa hightech-metallien potentiaalia

GeoFoorumi 1/2009 Julkaisija: Geologian tutkimuskeskus Vaihde: 020 550 11 www.gtk.fi Päätoimittaja: Sini Autio sähköposti: sini.autio@gtk.fi Ulkoasu: Raija Sandqvist, Piccolo Oy Toimitusneuvosto: Sini Autio, Markku Hytönen, Taina Järvinen, Keijo Nenonen, Pekka Nurmi, Olli Rantala, Jari Väätäinen, Marie-Louise Wiklund Etukansi: Esko Tuomisto, Neodes Oy/ Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Takakansi: Riku Lumiaro, SYKE ISSN 1796-1475 GeoFoorumi on Geologian tutkimuskeskuksen sidosryhmille suunnattu lehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Lehden numerot 1 ja 2 ilmestyvät suomenkielisinä ja numero 3 englanninkielisenä vuonna 2009. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: sähköpostitse taina.jarvinen@gtk.fi. GTK:n yhteystiedot Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Betonimiehenkuja 4 PL 96 02151 ESPOO Fax. 020 550 12 Itä-Suomen yksikkö Neulaniementie 5 PL 1237 70211 KUOPIO Fax. 020 550 13 Länsi-Suomen yksikkö Vaasantie 6 PL 97 67101 KOKKOLA Fax. 020 550 5209 Pohjois-Suomen yksikkö Lähteentie 2 PL 77 96101 ROVANIEMI Fax. 020 550 14 Metallit ovat välttämätön luonnonvaramme Ihminen tarvitsee lisääntyvästi metalleja. Elintason nopea nousu väkirikkaissa, kehittyvissä maissa on luonut teräksen ja perusmetallien kysynnälle ennennäkemättömän kasvutrendin. Kehittyneissä maissa metallien käyttö on vakiintunut korkealle tasolle, ja uusi teknologia tarvitsee yhä enemmän harvinaisempia hightech-metalleja. Sähkötekniikassa käytettävien metallien lukumäärä onkin nopeasti kasvanut yli kaksinkertaiseksi. Tämän päivän tuotteissa käytetään jo yli 60 eri metallia. ITC-teknologian lisäksi uudet energiaratkaisut, kuten tuulivoima, aurinkovoima tai hybridiautot, eivät olisi mahdollisia ilman hightechmetalleja. Metallit luokitellaan uusiutumattomiksi luonnonvaroiksi. Poiketen esimerkiksi polttoaineena käytettävästä öljystä metallit ovat kuitenkin kierrätettäviä ja monissa kohteissa niiden käyttöikä on hyvin pitkä. Tehostuvallakaan kierrätyksellä ei voida kuitenkaan tyydyttää ihmiskunnan lisääntyvää metallien tarvetta. Nykyisestä metallien tuotannosta keskimäärin kolmannes on peräisin kierrätetystä materiaalista, vaikka esimerkiksi kuparin kohdalla jo lähes kaikki romu kierrätetään. Kierrätettävä kupari on keskimäärin 30 vuotta vanhaa ja silloin globaali tuotanto oli vain kolmannes nykyisestä. Tehostuva ja laajeneva kaivostoiminta on ainoa mahdollisuus tyydyttää ihmiskunnan lisääntyvä metallien tarve, mutta riittävätkö malmivarat kattamaan tulevaisuuden tarpeet. Malmi on taloudellinen käsite. Metalliesiintymä muuttuu malmiksi silloin kuin sen tuotteiden arvo on niin korkea, että hyödyntäminen on taloudellisesti kannattavaa. Kun metallien hinnat nousevat, aiemmin kannattamaton esiintymä muuttuu kannattavaksi ja malmivarojen määrä kasvaa. Malminetsintää harjoitetaan uusin menetelmin myös tutkimattomilla alueilla ja entistä syvemmältä. Ennen tuntemattomia esiintymiä onkin vielä huomattavasti löydettävissä. Myös kaivosteknologiaa ja metallien valmistusmenetelmiä kehitetään entistä ekotehokkaammiksi, mikä laskee metallien hintoja ja pienentää niiden käytön ekologista jalanjälkeä. Suomen mineraalivarannot ovat merkittävät ja muodostavat tärkeän osan kansallisvarallisuuttamme. Mineraaleilla ja niihin perustuvalla korkean teknologian metalliteollisuudella turvataan tulevaisuuden hyvinvointia ja huoltovarmuutta. GTK:n uudet tutkimusohjelmat suuntatuvat mineraalivarojemme entistä parempaan tuntemiseen ja hyödyntämiseen. Tässä lehdessä esittelemme kolme uutta tutkimusohjelmaamme (malmipotentiaali, mittaus ja mallinnus sekä mineraalit ja prosessointi). Kärkihankkeita ovat Suomen hightech-metallipotentiaalin arviointi sekä jo menestyksekkäiksi osoittautuneet syvämalmien etsintään ja malmien ekotehokkaaseen rikastukseen liittyvien teknologioiden kehittäminen. PEKKA NURMI tutkimusjohtaja Nina Dodd Vammalan Kirjapaino Oy

Sisällys 1/2009 2 Metallit välttämätön luonnonvaramme 4 Löytymättömät metallivarannot GTK:n arvioitaviksi 6 Soklin fosforimalmille räätälöidään oma rikastusprosessi 8 Malmin jäljillä GTK KARTOITTAA s. 14 HIGHTECH-METALLIEN POTENTIAALIA SUOMESSA 10 Metallien kierrätys on logistiikkaa ja korkeateknologiaa 13 Suomen Vuoriklusteri vauhdittaa huippuosaamista 14 GTK kartoittaa hightech-metallien potentiaalia Suomessa 16 Metals push up through Archaean bedrock 18 Työryhmältä ehdotus kaivoslain uudistukseksi 18 Malminetsinnässä tapahtuu 20 Geomatkailija suuntaa Itä-Suomeen METALLIEN KIERRÄTYS s. 10 ON LOGISTIIKKAA JA KORKEATEKNOLOGIAA TAPAHTUMAKALENTERI 2009 s. 30 22 EU vill ta fram marina kartor över Europas havsområden 24 Kirja-arvio: Se muuttuu sittenkin... 25 GTK:n uusia julkaisuja 26 Kansannäytetoiminnalle tulosta jo 100 vuotta 27 Kolumni 28 Lyhyesti GeoFoorumi 3

Löytymättömät metallivarannot GTK:n arvioitaviksi Jari Väätäinen, GTK Geologit tietävät Suomen kallioperän olevan otollinen malmiesiintymille. Silti viralliset tilastot näyttävät, että mineraalivarannot loppuvat. Asian selvittämiseksi GTK arvioi, paljonko tiettyjä hyötymetalleja Suomessa on vielä löytymättä. TEKSTI: HARRIET ÖSTER Tunnettujen ja vielä tuntemattomien malmivarantojen arviointi pohjautuu tietokannoissa oleviin ja muihin julkisiin tietoihin sekä asiantuntijoiden arvioihin. Tiedämme, että Suomessa on vielä paljon mahdollisuuksia uusiin löytöihin. Lisäksi esiintymät vanhoissa tilastoissa saattavat olla arvioitu paljon pienemmiksi, kuin mitä ovat nykytietojen perusteella. Esimerkiksi Talvivaaran nikkeliesiintymä Sotkamossa tiedämme nykyään olevan kolme kertaa suurempi, kuin mitä tilastoissa mainitaan, sanoo GTK:n geologi Kalevi Rasilainen. Viime vuonna alkanut viisivuotinen Kansalliset hyötymineraalivarannot -hanke on rajattu koskemaan ensisijaisesti kultaa, kuparia, nikkeliä, platina-ryhmän metalleja sekä sinkkiä. Näiden metallien esiintymien kokoa pyritään arvioimaan aina tuhannen metrin syvyyteen asti. Listalla olevat metallit ovat kaikki kiinnostavia ja merkittäviä tällä hetkellä. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua niin, että muutaman vuosikymmenen päästä aivan toiset metallit kiinnostavat enemmän, sanoo erikoistutkija ja hankepäällikkö Pasi Eilu. Listalta puuttuu esimerkiksi kromi, koska sitä 4 GeoFoorumi

MINERAALIPOTENTIAALI TUTKIMUSPROFESSORI, FT RAIMO LAHTINEN Tutkimusohjelma tuottaa tietoa Suomen hyötymineraalivarojen löytymispotentiaalista elinkeinoelämän, päätöksentekijöiden ja tutkimuslaitosten käyttöön. Suomi osana Fennoskandian peruskallioaluetta on maailmanlaajuisestikin merkittävä alue metallien ja mineraalien tuotannon kannalta. Tällä hetkellä useita kaivoshankkeita on joko toteutumassa tai suunnitteilla. Kaivosteollisuus, malminetsintäyhtiöt, kiviaines- ja rakennusaineteollisuus ja kalliorakentajat muodostavat tärkeät sidosryhmät. Tutkimusta toteutetaan yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Elinkeinoelämä ja yhteiskunnan päätöksenteko hyödyntävät saatuja tutkimustuloksia ja kehitettyä asiantuntemusta. Keskeiset tavoitteet: Arvio Suomen mineraalivarojen löytymispotentiaalista. Malmipotentiaalisten muodostumien syntyprosessien ja rakenteen syvämallinnus. Suomen ja Fennoskandian kallioperän tarkentuvat kehitysmallit. Lisätietoja: raimo.lahtinen@gtk.fi näyttää olevan merkittävästi vain muutamassa kohteessa Suomessa. Rautaakin Suomesta löytyy, mutta globaalisti katsottuna vaatimattomia määriä. Hankkeesta saatavia tietoja tarvitaan maankäytön suunnittelussa, kun määritellään, mitkä alueet varataan esimerkiksi luonnonvarojen tuotantoon, rakentamiseen, luonnonsuojeluun tai matkailuun. Tulokset ovat julkisia, joten yhtiötkin voivat hyödyntää niitä malminetsinnässään ja vaikkapa hakiessaan rahoitusta kaivoshankkeille. Tuntemattomien esiintymien todennäköisyydet Pohjana malmivarantojen arvioinnille on U.S. Geological Survey n kehittämä menetelmä, jota on käytetty 1970-luvuilta lähtien Yhdysvalloissa sekä muun muassa Kanadassa ja Australiassa. Tällaista malmivarantojen kartoitusta ei ole Suomessa aikaisemmin tehty. Viime vuonna opiskelimme arviointimenetelmää esimerkkien avulla. Nyt menemme metallikohtaisiin ennusteisiin, Rasilainen sanoo. Ensin on vuorossa platinaryhmän metallit, josta tutkimusraportti valmistuu vielä tämän vuoden aikana. Vuoteen 2012 mennessä kaikki tutkittavat metallit on käyty läpi ja on yhteenvedon aika. Kunkin metallin osalta määritellään mahdollisimman laajasti geologisesti suotuisat alueet, eli ne alueet, missä geologinen ympäristö mahdollistaa malmiesiintymiä. Arvioinnin pohjaksi valitaan sopiva kuvaava malmimalli, eli määritellään minkälaisissa kivissä ja minkälaisessa ympäristössä etsityt malmit esiintyvät. Lisäksi arvioidaan minkälaisina pitoisuuksina metallit tilastollisesti keskimäärin esiintyvät tämäntyyppisissä malmeissa. Näin voidaan laskea metallien tonnimäärät. Viimeisessä vaiheessa alan asiantuntijat kokoontuvat aivoriiheen, missä he kukin oman kokemuksensa perusteella arvioivat, kuinka monta esiintymää tutkittavalla alueella voi olla kilometrin syvyyteen. Näin saamme subjektiivisia näkemyksiä, joista pyrimme pääsemään konsensukseen, Rasilainen selostaa. Ennustetut löydöt sovitetaan pitoisuusmalliin ja siitä lasketaan metallien tonnimäärät. Arvion tulos annetaan todennäköisyysasteikolla, eli esimerkiksi 40 prosentin todennäköisyydellä alueella on vähintään kolme keskimäärin 30 000 tonnin esiintymää löytämättä ja 5 prosentin todennäköisyydellä alueelta ei löydy mitään. Arvion tarkkuus riippuu siitä, kuinka paljon tietoa kyseisestä alueesta on saatavilla. Suomessa on paljon perustietoa kallioperästä, joten yleistarkkuus on aika hyvä ja tilannekohtaisesti vielä sitäkin parempi, Eilu toteaa. Loppuraportissa yhdistetään tunnetut ja tuntemattomat metallimäärät koko maan osalta. Vuosikymmeniä on ennustettu paljonko metalleja on jäljellä maankamarassa. Yleensä arviot ovat kasvaneet ajan kuluessa. Tietoa malmipotentiaaleista löytyy harvemmin alan ammattikunnan ulkopuolelta. Kun esitämme selkeitä lukuja, monelle saattaa tulla yllätyksenä, miten paljon potentiaalia todella on, Rasilainen sanoo. Nina Dodd GeoFoorumi 5

Soklin fosforimalmille räätälöidään oma rikastusprosessi Soklin fosforiesiintymä Lapin Savukoskella löydettiin jo yli 40 vuotta sitten. Kaivostoimintaan tähtääviä selvityksiä on tehty useita vuosien varrella. Nyt kaivoksen avaaminen on esiselvitysvaiheessa. TEKSTI. HARRIET ÖSTER Soklin kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessi (YVA) on menossa ja loppukeväästä odotetaan viranomaislausuntoa, jonka pohjalta ympäristölupahakemus kai vostoiminnalle tehdään. Samaan aikaan tehdään laboratorio- ja pilottitutkimuksia sekä rikastusprosessin esiselvittelyä mahdollista investointipäätöstä varten. Vuonna 1986 Soklin esiintymän kaivosoikeudet siirtyivät Rautaruukilta Kemiralle, mutta silloisten selvitysten pohjalta Kemira päätti, ettei kaivosta avata. Viimeksi pari vuotta sitten valtio myönsi uuden kahden vuoden jatkoajan Kemira GrowHow:lle kuuluneisiin kaivosoikeuksiin. Syksyllä 2007 norjalainen Yara osti Kemira GrowHow:n. Norjalaiset ilmoittivat yritysoston yhteydessä olevansa kiinnostuneet Soklin fosfaattikaivoksen avaamisesta. Meillä on kolme YVA-prosessia menossa: itse kaivostoiminnalle sekä erikseen voimajohdolle ja junaradalle. Kaivos- YVA sisältää koko prosessin, mukaan lukien rikastuksen, kertoo rikastus- ja ympäristöasiantuntija Anneli Salonen Yara Suomi Oy:sta. Hän toteaa, että ensisijaisesti halutaan keskittää koko prosessi Sokliin, mutta vaihtoehtoisesti rikastus voisi tapahtua Kovdorissa Venäjän puolella rajaa, jonne linnuntietä on vain 50 60 kilometriä. Soklissa riittäisi louhittavaa yli sadaksi vuodeksi Kun Kemira GrowHow puolitoista vuotta sitten uudestaan lähti miettimään Sokli-hanketta, GTK:n mineraalitekniikan laboratorio Outokummussa sai tehtäväkseen tutkia malmin rikastusprosessia. GTK oli viimeksi tutkinut Soklin malmia vuosituhannen vaihteessa siinä olevan niobin rikastamiseksi. Siitä kun Siilinjärven fosforimalmin rikastamista tutkittiin VTT:llä 1970-luvulla sekä prosessilaitteet että kemikaalit ovat uudistuneet täysin. Kemira Engineering tutki Soklin malmia Siilinjärven pilottilaitteistolla 1980-luvun lopulla ja siitäkin kaikki on kehitettävä uusiksi. Lisäksi jokainen malmio on erilainen, joten sille pitää kehittää oma räätälöity rikastusprosessi, toteaa erikoistutkija Jukka Karhunen GTK:n mineraalitekniikan laboratoriosta. Soklin fosforiesiintymä on paitsi iso myös rikas. Rikasta ja pehmeää malmia arvioidaan Soklissa olevan 115 miljoonaa tonnia, mikä riittää 20 vuoden louhintaan. Köyhempää mutta pehmeää malmia on 300 350 miljoonaa tonnia, eli 20 30 vuoden louhintaan. Köyhää ja kovaa malmia siis samantyyppistä kuin mitä Siilinjärven kaivoksessa louhitaan on todella paljon, arviolta 12 000 miljoonaa tonnia. Sitä riittää louhittavaksi yli sadaksi vuodeksi. Soklissa on päällimmäisenä rikkaat ja rapautuneet aineet ja köyhempi malmi on esiintymän pohjassa. Kun voi aloittaa helposti louhittavasta rikkaasta malmista, investointi maksaa itseään nopeammin takaisin, toteaa Karhunen. Soklin sijainti on toisaalta infrastruktuurin osalta hankala. Soklin YVA-hakemuksen pohjaksi tilasimme GTK:lta 6 GeoFoorumi

Nina Dodd MINERAALIT JA PROSESSOINTI JOHTAVA TUTKIJA, FT JUKKA MARMO YARA tekee esiselvitystä lannoitteiden tuottamiseksi Soklin kaivoksen fosforimalmista. laboratoriotutkimuksia sekä kaksi rikastuksen pilottiajoa. GTK:lla on Outokummussa monenlaisia prosessilaitteita, joista voi rakentaa eri yhdistelmiä prosessin optimointia varten. Meillä on oma pilottilaitteisto Siilinjärvellä, mutta se on Soklin malmin tutkimiseen turhan iso ja lisäksi varattuna muihin töihin, Salonen sanoo. Malmia tutkimuksia varten irrotettiin vuosi sitten ja viime syksynä toinen erä toisentyyppistä malmia. Tähän asti GTK:n tekemät työt ovat olleet esitutkimusta. Varsinainen tutkimus- ja kehitystyö on vuorossa, kun luvat on saatu ja kaivoksen investointipäätös on tehty. Kaivoshankkeissa prosessia tutkitaan ja hiotaan yleensä viimeiseen asti. GTK:n ohella maailmassa ei ole kuin muutama riippumaton tutkimuslaitos, joka laboratoriopalveluiden lisäksi tarjoaa pilottiajoja. Totta kai yhteistyömme GTK:n kanssa jatkuu, kunhan luvat saadaan, Salonen sanoo. Jos Sokliin ei saada lupaa rikastukseen ja Yara päättää hoitaa sen Venäjällä, tutkimustyö jakautuu ja osa tehdään Venäjällä. Miten paljon, riippuu yhteistyön muodosta. Tutkimusohjelman tavoitteena on mineralogiseen ja mineraalitekniseen osaamiseen perustuvan tutkimusteknologian kehittäminen erityisesti kaivosteollisuuden ja ympäristöhuollon tarpeisiin. Tutkimusohjelman painopisteinä ovat ekotehokkaiden rikastusmenetelmien kehittäminen ja uusien keinojen luominen ympäristön huoltoon ja seurantaan. Tehtävänä on palvella erityisesti kaivosklusteria ja siihen vaikuttavaa julkista sektoria. GTK:lla on tutkimusalueella huippuosaamista ja sen nykyaikaiset laboratoriot koetehtaineen muodostavat Euroopassa ainoalaatuisen tutkimuskokonaisuuden. GTK on perustanut yliopistojen kanssa yhteisen isotooppilaboratorion, jonka huippulaitteistolla kehitetään uusia tutkimussovelluksia. Ohjelmassa keskitytään seuraaviin kokonaisuuksiin: Ekotehokkaat rikastustekniset ratkaisut erityisesti kotimaisten malmiesiintymien hyödyntämiseksi. Kaivannaisteollisuuden sivutuotteiden tutkimus ja niiden hyötykäyttö (wasteless mine). Pilaantuneen maaperän puhdistus- ja kierrätysteknologiat. Uusien mineralogisten ja isotooppisovellusten kehittäminen luonnonvarojen ja ympäristön tutkimukseen. Lisätietoja: jukka.marmo@gtk.fi GeoFoorumi 7

Malmin jäljillä HIRE on kallioperätutkimushankkeiden lippulaiva. Viitisentoista suomalaista malmialuetta on tutkittu poikkeuksellisen tarkasti seismisen heijastusluotauksen avulla. GTK:n Mittaus- ja mallinnustutkimusohjelmaan sisältyvä HIRE-hanke (high resolution reflection seismics) tuo uutta rakennetietoa Suomen malmialueilta, ja samalla valjastaa uutta teknologiaa ja geofysikaalisia menetelmiä vaikeasti paikannettavien, taloudellisesti mielenkiintoisten malmiesiintymien löytämiseksi. Hankkeen päällikkö, GTK:n tutkimusprofessori Ilmo Kukkonen kertoo, että syyskuussa 2007 alkanut ja vuoden kestänyt aineistonkeruu on tuonut runsaasti uutta tietoa toiminnassa olevilta, etsintäkohteena olevilta tai hylätyiltä malmialueilta Keski-, Pohjois- ja Itä-Suomessa. Samassa yhteydessä on heijastusseismistä menetelmää sovellettu Eurajoella ja koottu kallioperän rakennetietoa ydinjätteen loppusijoituspaikan kallioperästä ja sen ympäristöstä. Yhteistyötä ja tuuriakin tarvittu Suomessa toimiville kaivosalan yrityksille tiedotettiin etukäteen mahdollisuudesta tulla mukaan hankkeeseen, ja kymmenisen aktiivista yhtiötä onkin mukana yhteistyökumppaneina. Kenttätöiden päätyttyä aineisto on parhaillaan prosessointi- TEKSTI: SUSANNA HEIKKINEN ja tulkintavaiheessa, GTK:n ja yritysten asiantuntijoiden käsiteltävänä. Helsingin yliopiston Seismologian laitos on mukana hankkeessa prosessoinnin asiantuntijana. Tutkimusaineisto on GTK:n omistamaa, ja se julkaistaan aikanaan yleiseen käyttöön. Pääosa HIRE-hankkeen kustannuksista on katettu entisen Neuvostoliiton valtionvelkojen takaisinmaksusopimuksella. Venäläinen urakoitsija Vniigeofizika & Machinoimport toi Suomeen tarpeellisen kenttähenkilöstön ja kaluston. Alustava datan prosessointi tehtiin jo kenttätukikohdissa. GTK toimi urakoitsijan kontaktipintana suomalaiseen yhteiskuntaan, järjesti mittausluvat, vastasi laadunvalvonnasta, liikenteenohjauksesta ja räjäytystöistä. GTK:lla on jo perinteitä velkakonversiosta, ja sen avulla tutkimuslaitos on toteuttanut vuodesta 2001 lähtien jo kolme suurta hanketta, yhteisarvoltaan noin 24 miljoonaa euroa. HIRE-hanke osui sopivasti taloudelliseen huippukauteen. Hankkeen tutkimustiedolla odotetaan olevan kysyntää, sillä Suomen malminetsintä tulee jatkumaan voimakkaana vielä menossa olevan taloustaantuman jälkeenkin. Suomen kallioperässä on vielä runsaasti malmivaroja, ja niiden etsintään voidaan HIRE-hankkeen avulla avata aivan uusia näkökulmia. L Seisminen aalto lähtee vibraattorista. Aalto heijastuu kivilajirajoilta ja kalliorako- ja ruhjevyöhekkeestä. 18 km Seisminen pyyhkäisy kulkee maankamarassa alaspäin. 8 GeoFoorumi ÊUÊÓää

MITTAUS JA MALLINNUS TUTKIMUSPROFESSORI, TKT ILMO KUKKONEN Tutkimusohjelma kehittää mittaus- ja tulkintamenetelmiä luonnonvarojen arvioinnin, yhdyskuntarakentamisen ja ympäristön monitoroinnin tarpeisiin. GTK:lla on vahvaa osaamista geotieteellisessä mittauksessa ja mallinnuksessa. Mittausmenetelmät ja ainoalaatuiset mittausaineistot antavat mahdollisuuksia luotettaviin ja ympäristöystävällisiin tutkimuksiin luonnonvarojen arvioinnissa, yhdyskuntarakentamisessa ja ympäristön monitoroinnissa. Nina Dodd Tutkimusohjelman tavoitteita ovat: Uusien fysikaalisten mittausmenetelmien ja sovellusten kehittäminen erityisesti malminetsintään, kallioperän rakennetutkimukseen ja pehmeikkötutkimuksiin. Heijastusseismiikan hyödyntäminen malmipotentiaalisten alueiden mallinnuksessa. Valtakunnallisen lentomittausaineiston tulkinnan kehittäminen ja lentomittauksen uudet sovellukset. Lisätietoja: ilmo.kukkonen@gtk.fi BANGE DESIGN Rekisteriasema Vibra-autojen radiosignaalit menevät rekisteröintikeskukseen. Geofoneja 12 kpl Maapallon ydin Digitointiboxi Vibraattorikuorma-autot synnyttävät seismiseen Geofonit eli tärinäanturit rekisteröivät maanka- signaalin, jonka heijastumista mitataan viisi kilometriä pitkällä rekisteröintilinjalla. 15 tonnia painavassa autossa on noin neliömetrin kokoinen laatta, joka lasketaan tien pintaan. Auto ponnistaa sen varaan runsaalla puolella painostaan. Sen jälkeen alkaa aallonlähetys. Maankamaraan lähetetään 12 sekuntia kestävä pyyhkäisy, jonka aikana signaalin taajuusalue nousee 30:stä 165:een hertsiin. Värinä kulkee maankamarassa 15 20 kilometriä alaspäin, heijastuu kivilajirajoilta ja kallion rako- ja ruhjevyöhykkeistä ja tulee takaisin. Vibraattorien on lähetettävä signaali täsmälleen yhtä aikaa. Pyyhkäisy toimitetaan kuusi kertaa ja pinotaan kohinan poissulkemiseksi. Kohinaa syntyy esimerkiksi tuulessa heiluvien puiden juurien liikkeistä, ohi ajavista autoista ja jopa tömistelystä. Vibraattoriautojen toimintaa kontrolloidaan radioteitse asemalta välitettävällä radiosignaalilla. Pyyhkäisy tehdään 50 metrin välein, tiheimmissä kohdissa 25 metrin välein. marasta takaisin tulevan seismisen aaltopaketin. Anturissa on käämi, jonka keskellä oleva magneetti muuttaa tärinän sähkövirraksi, joka on mahdollista rekisteröidä. 12 geofonia muodostavat mittauskanavan. Rekisteröintikanavia on 400, eli mittauksessa käytetään yhteensä 4 800 geofonia. Geofonikanavien väli on 12,5 m eli lähes joka metrillä on yksi geofoni. Kun kunkin kanavan geofonisignaalit summataan yhteen, alkuperäinen signaali vahvistuu. Geofoneista saatava analoginen signaali digitoidaan linjalla olevissa digitointilaatikoissa, joista ne lähetetään optista kokoojakaapelia pitkin seismisen rekisteröintiaseman tietokoneelle. Data prosessoidaan ensin kenttätukikohdassa, sitten Moskovan toimistolla ja lopuksi se toimitetaan GTK:lle jatkoprosessointiin ja tulkittavaksi.

Kuusakoski Oy Metallien kierrätys on logistiikkaa ja korkeateknologiaa Metallien kierrättäminen on teollisuusmaissa osattu paljon ennen kuin lait velvoittivat kierrättämään. Metalleista päätyy kierrätykseen yli 90 prosenttia laskusuhdanteenkin aikana. Avainasemassa tässä on tehokas suurten ja pienten romuliikkeiden verkosto. TEKSTI: VESA TOMPURI GeoFoorumi

Stena Metalli Oy Liiketoimintajohtaja Esko Mustonen Stena Metalli Oy:stä. Yhtiö on johtava metallien kierrätysyritys Pohjoismaissa. Vaikka esimerkiksi rauta ja alumiini kuuluvat maankuoren yleisimpiin alkuaineisiin, niiden kierrätys on kannattavaa toimintaa pelkästään liiketaloudellisinkin perustein. Nykyisin kierrätyksen taloudellisuus korostuu, koska kierrätysraaka-ainetta hyödyntävä metallinjalostus säästää energiaa metallista riippuen 60 95 prosenttia. Alumiini kierrätetään tehokkaimmin, koska alumiinin jalostukseen kuluu suhteellisesti eniten energiaa. Kierrätysalumiinia käytettäessä energiaa kuluu valmistuksen yhteydessä vain viitisen prosenttia verrattuna neitseelliseen alumiiniin, vertaa liiketoimintajohtaja Esko Mustonen Stena Metalli Oy:stä. Stena Metalli on Skandinavian suurin metallien kierrätysyritys. Suomessa yhtiö aloitti vuonna 1998 sen jälkeen, kun ruotsalaisyhtiö osti toisen ruotsalaisen yrityksen, Gotthard Nilsson Ab:n omistaman Metalliyhtymän. Muita suuria toimijoita ovat Kuusakoski Oy, Neliteräs Oy ja Romukeskus Oy. Teollisuus ostaa kierrätysmetallinsa pääasiassa näiltä yhtiöiltä käyttäen ostotoiminnassaan omistamaansa Osuuskunta Teollisuuden Romua (OTR). OTR puolestaan ostaa teräksensä pääasiassa kotimaasta, täydentävin osin myös ulkomailta. Esimerkiksi tuontikierrätysteräs tulee pääasiassa Itä-Euroopan maista, viime vuosina myös Kiinasta. Pääasiassa kierrätys on kuitenkin paikallista toimintaa. Aivan olennaista kierrätystoiminnassa pärjäämisen kannalta on logistiikan hallinta, Esko Mustonen korostaa. Metallien puhtaudelle tiukat rajat Suomessa kierrätetään metalleja vuosittain vajaat 300 miljoonan euron arvosta. Vielä vuosi sitten euromääräiset markkinat olivat reilusti tämänhetkistä suuremmat; osalla kierrätysmetalleista markkinahinta oli korkeimmillaan kolminkertainen nykytasoon verrattuna. Nyt hintaa pitää alhaalla kysynnän romahdusmainen putoaminen niin teräksellä kuin muillakin metalleilla. Esimerkiksi Yhdysvaltain terästehtaiden käyttöaste on tällä hetkellä luokkaa 40 %. Euroopassa pyörät pyörivät 50 60 % teholla. Samaan aikaan monet pörssiyritykset ovat pyrkineet korjailemaan taseitaan ja ajamaan sen vuoksi myös kierrätysmetallivarastonsa alas. Tällaista totaalista jarrutustilannetta ei ole markkinoilla esiintynyt miesmuistiin. Kaikki tuntuvat nyt odottelevan, mihin suuntaan hinnat lähikuukausina kehittyvät, Esko Mustonen toteaa. Suhdanneherkkä ala kehittyy tästä huolimatta jatkuvasti. Osaa pienistä romuliikkeistä ala ei tällä hetkellä hintojen romahduksen takia kiinnosta, mutta suurten toimijoiden on pyrittävä kehittämään toimintaansa taantuman aikanakin. Teknologiselta kannalta kierrätysalalla tapahtuukin edistystä jatkuvasti. Tämä on tarpeen, koska kierrätysmetallien puhtaudesta riippuu niiden käyttökelpoisuus eri tarkoituksiin. Metallurgisista syistä kierrätysmetallien ei-toivottujen seosaineiden pitoisuuksille on olemassa raja-arvot, joiden täyttäminen on välttämätön ehto kierrätykselle. Esimerkiksi kierrätysteräksen kuparipitoisuus ei saa ylittää 0,25 prosenttia. Jos kierrätysmetallissa taas havaitaan radioaktiivisuutta, sen päätyminen kierrätykseen on poissuljettu vaihtoehto. Nykyaikaiset kierrätyslaitokset on varustettu tunnistimilla, joiden avulla pienetkin radioaktiiviset pitoisuudet havaitaan. Tarkkaa teknologiaa Vaikka metallien kierrätys on logistisen ketjun alkupään osalta etupäässä paikallista toimintaa, kierrätysmetallin loppuasiakas voi olla missä päin maailmaa tahansa. Jotta kierrätysketju toimisi moitteettomasti, metallien vastaanottopisteitä on oltava riittävän tiheässä. Ja jotta loppukäyttäjä mahdollisimman monelle erälle löytyisi, verkoston on oltava myös kansainvälisesti kattava. Tässä on kysymys eräänlaisesta peilikuvalogistiikasta. Toisin sanoen on jaettava ja kerättävä tehokkaasti takaisin mahdollisimman suuri osa niistä materiaalivirroista, jotka koostuvat metalleja sisältävistä, kuluttajien, yhteisöjen ja yritysten käyttämistä tuotteista, Esko Mustonen kuvailee. Maailman terästuotanto oli vuonna 2008 noin 1 300 miljoonaa tonnia. Tänä vuonna tuotannon on ennustettu putoavan 800 miljoonaan tonniin. Osa kierrätyseristä on tavallisia jalostamattomia bulkkieriä, mutta yhä useammin asiakkaat Kuusakoski Oy GeoFoorumi 11

Kuusakoski Oy Metallien kierrätys on nykyään mittavaa teollista toimintaa. Teräksen kokonaiskierrätysasteen kehitys vuosina 1986 2005. Lähde: Metallinjalostajat 2007 haluavat juuri tietyllä tavalla seostetun kierrätysmetallierän. Jotta vaatimukset täyttyisivät, on hallittava monipuolinen valikoima nykyaikaisia kierrätystekniikoita. Yksi keino saada haluttu metalli erilleen kierrätykseen päätyneen tuotteen muista ainesosista on hyödyntää murskausta ja monien tunnistus- ja erottelumenetelmien yhdistelmiä. Metalleja voi tunnistaa esimerkiksi magneettisuuden, sähkönjohtavuuden, ominaispainon, värin, kappalemuodon tai analyysissä havaittavien seosaineiden avulla. Kierrätykseen sopivia tunnistus- ja erottelumenetelmiä on omaksuttu niin kaivos- kuin elintarviketeollisuudenkin käyttämien menetelmien joukosta. Yhdessä menetelmistä metallijakeet liikkuvat induktiivisilla tunnistimilla varustetun maton päällä, mistä ne pomppaavat erilleen millisekunnin tarkkuudella ajoitetun impulssin vaikutuksesta. Muitakin menetelmiä on, ja ne perustuvat esimerkiksi valoon, keskipakovoimaan ja säteilyyn, Esko Mustonen kertoo. Hän pitää ensiarvoisen tärkeänä, että kierrätystoiminnassa on kyettävä tarjoamaan murskaus- ja erotusteknologioiden koko kirjo ja hallitsemaan niin paikallinen kuin myös globaali logistiikka. Tällä hetkellä kierrätysmetalleja liikkuu vähemmän kuin vuosiin. Kuluttajilta saatavan kierrätysmetallin määrässä ei Mustosen mukaan kuitenkaan tapahdu suuriakaan muutoksia. Huonoinakin aikoina autokauppa käy jotenkuten. Myös kodinelektroniikkaa ostetaan. Näistä syistä myös kierrätykseen päätyy raaka-ainetta kohtuullisen tasaisesti. GeoFoorumi

Kaivannaisteollisuuteen tulee lisäpotkua Suomen Vuoriklusteri vauhdittaa huippuosaamista Suomalaisen kaivannaisteollisuuden korkea osaaminen ja huippuluokan teknologia yhdistää voimansa Suomen Vuoriklusteriksi. Parhaillaan selvitetään yhteenliittymän tutkimusohjelmaa, toimintamallia ja -muotoa. TEKSTI: SINI AUTIO Suomen Vuoriklusteri tiivistää kaivannaisteollisuuden tiedon ja taidon huippuosaamisen keskittymäksi. Suomen asema yhtenä kaivosteknologian johtavista maista maailmassa perustuu hyvään kaivostoiminnan osaamiseen, korkeaan teknologiaan ja koulutuksen tasoon sekä innovatiivisuuteen, mitä alalla toteutetaan ansiokkaasti. Suomi on myös johtavassa asemassa jatkojalostuksen kansainvälisenä laitetoimittajana. Kansainvälisen toimintaympäristön muuttuessa osaamista kysytään ja alan merkitys Suomen hyvinvoinnille korostuu. Kaivannaisteollisuuden 1 500 yritystä tarjoavat työtä suoraan noin 10 000 suomalaiselle. Lisäksi tuotannosta riippuvat 36 000 yritystä työllistävät 200 000 ihmistä. Lähtökohtana kestävä kehitys GTK vastaa valtion sektoritutkimuslaitoksena maankamaraan ja sen luonnonvaroihin liittyvän perustiedon tuottamisesta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan painopisteinä ovat luonnonvarojen tilinpito sekä uusien etsintä- ja hyödyntämisteknologioiden kehittäminen yhteistyössä yliopistojen ja teollisuuden kanssa. Suomen Vuoriklusteri tarjoaa yrityksille ja tutkimuslaitoksille uuden tavan työskennellä yhdessä korvaamaan ilman kokonaiskoordinaatiota toimivia yksittäisiä huippuryhmiä. Tietämys tiivistyy koulutukseen Nopeasti kasvavassa kaivannaisteollisuudessamme on huutava puute kaivosammattilaisista kaikilla tasoilla. Oulun yliopisto on aktiivisesti kehittämässä Suomen vuoriklusteria päämääränään olla Suomen johtava yliopisto vuorialan tutkimuksessa ja koulutuksessa. Yliopistossa toimii Oulu Mining School, jossa keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Luulajan teknillinen yliopisto koulutuksessa ja GTK tutkimuksessa. GTK, Oulun yliopisto, Kiviteollisuusliitto ry, Kaivannaisteollisuusyhdistys (KTY) ry ja Infra ry ovat käynnistäneet Suomen Vuoriklusterin perustamiseksi hankeselvityksen, jonka on määrä valmistua keväällä 2009. GeoFoorumi 13

Jan Djenner/Gorilla GTK kartoittaa hightech-metallien potentiaalia Suomessa Huipputekniikassa tarvitaan metalleja, joita aikaisemmin on hyödynnetty varsin vähän ja joiden saatavuus voi olla hankala esimerkiksi harvinaisia maametalleja tuotetaan tällä hetkellä vain Kiinassa. TEKSTI: HARRIET ÖSTER Hightech-metallit kuuluvat kehittyneiden maiden teollisuuden strategisiin raaka-aineisiin. Niiden käyttö kasvaa etenkin elektroniikassa ja energiatekniikassa. EU:ssa metallien saatavuus on lähes kokonaan tuonnin varassa. Kasvavan kysynnän myötä raaka-aineen hintatason odotetaan jatkossa nousevan jyrkästi. Suomessa tunnetaan joitakin hightech-metallien esiintymiä ja arvio on, että kallioperä on varsin suotuisa uusien esiintymien löytämiseksi. Metallien hintatason noustessa heikkopitoisienkin esiintymien hyödyntäminen saattaa tulla kannattavaksi. Hightech-metalleihin lasketaan litium, koboltti, indium, gallium, germanium, niobi, tantaali, titaani sekä kaksi metalliryhmää: harvinaiset maametallit ja platinametallit. GTK:n vuodenvaihteessa alkaneessa hightech-metallit -tutkimushankkeessa näistä on jätetty pois koboltti ja platinametallit, joiden esiintymisestä Suomessa on jo aika hyvää tietoa. Teollisuus tarvitsee hightech-metalleja kasvavia määriä uusiin energiaratkaisuihin ja viihde-elektroniikkaan, muun muassa akkuihin, katalysaattoreihin, kestomagneetteihin, matkapuhelimiin ja televisioihin. Hightechmetalleille on tyypillistä, että niillä on johonkin määrättyyn käyttöön soveltuva ominaisuus, jota on vaikeata saada aikaan millään korvaavalla aineella, sanoo GTK:n erikoistutkija Olli Sarapää, joka on hightech-metallit -hankkeen hankepäällikkö. Harvinaiset maametallit eivät ole erityisen harvinaisia Nelivuotisen tutkimushankkeen pohjana on tietokantoihin kootut ja muiden aineistojen tiedot, aikaisempien tutkimusten tulokset sekä muihin tarkoituksiin kerätyt näytteet. Hank- 14 GeoFoorumi

keessa kehitetään etsintämenetelmiä ja valitaan alueelliset tutkimuskohteet, joilla tehdään maastotutkimuksia. Loppuraporttiin kerätään kaikki tiedot tunnetuista varannoista ja etsintäpotentiaalista. Jo nyt meillä on tiedossa kiinnostavia alueita, joita käymme läpi. Kohteita riittää Lapin alkalikivistä ja rapaumista aina Etelä-Suomen rapakivi- ja pegmatiittialueelle, Sarapää sanoo. Tutkittavien metallien esiintymisestä tiedetään muun muassa, että Soklin fosforiesiintymän yhteydessä on huomattavia varoja niobia, tantaalia ja harvinaisia maametalleja. Niobi on erittäin kova metalli, jota käytetään esimerkiksi suih kumoottoreihin. Tantaalia käytetään matkapuhelimissa ja tietokoneissa. Titaaniesiintymiä GTK on tutkinut Kälviällä, Kauhajoella ja Kolarissa. Otanmäestä saatua ilmeniittiä käytettiin vielä 1980-luvun alussa valkoisen väriaineen titaanidioksidin raaka-aineena Porin pigmenttitehtailla. Tällä hetkellä ilmeniitti tuodaan Poriin Norjasta. GTK on aikaisemmin kartoitta nut litium-, niobi- ja tantaalivaran toja kolmella geologisesti kiinnos tavalla alueella: Kaustisilla, So - merolla ja Kemiössä. Litiumkaivos on syntymässä Ullavan Länttään, missä on litiumia sisältävän spodumeenin esiintymä. Litium on teollisuudelle kuuma aine. Se on kaikista metalleista kevyin ja sitä käytetään esimerkiksi matkapuhelimien ja sylimikrojen akkuihin, ja jatkossa ehkä hybridiautojen akkuihin, Sarapää toteaa. Suomessa on varsin vähän tutkittu indiumin, galliumin, germaniumin sekä harvinaisten maametallien esiintymistä. Indiumia käytetään LCD-näyttöihin ja germaniumia esimerkiksi kameroiden infrapunavaloihin. Harvinaiset maametallit muodostavat erityisryhmänsä, jonka nimi on sinänsä anomalia, sillä nämä metallit eivät kokonaismääriltään ole erityisen harvinaisia ja niitä sisältäviä mineraaleja on satoja. Niistä tulee harvinaisia siksi, että ne harvoin rikastuvat malmeiksi. Lisäksi malmit ovat vaikeasti jalostettavissa puhtaiksi metalleiksi. Ryhmän metalleja tuotettiin aikaisemmin mm. Australiassa ja USA:ssa. Enää niitä tuottaa Kiina, missä metalleja saadaan eniten rautamalmista, mutta myös kaoliinirapautumista maanpinnasta. Savimineraaleista ne on helppoa saada irti, joten tuotanto on halpaa. Kiinan tuotanto menee kuitenkin lähes kokonaan maan kasvavan teollisuuden omiin tarpeisiin, joten vientiä on vähän ja metallien hintataso maailmanmarkkinoilla on hyvin korkea. Kalleimpien kilohinta voi olla tuhansia dollareita. Noin puolet harvinaisten maametallien tuotannon arvosta käytetään kestomagneetteihin ja neljännes loisteaineena loistelamppuihin. Käyttöä on myös kiillotusaineina ja katalyytteinä. Metalleista yttriumia käytetään energiasäästävissä lampuissa ja europiumia tarvitaan luomaan punaista väriä televisioruutuun. Yhteen sähköauton akkuun tarvitaan jopa 12 kg erilaisia harvinaisia maametalleja. Sähköautoissa akut toimivat virranlähteinä. Lehtikuva Oy GeoFoorumi 15

Finland s bedrock is of interest to geologists researching how metallic ores are formed in the Earth s crust. Theoretical and empirical models of mineral deposit formation emphasise the importance of fractures (faults) in the rocks, particularly the border areas around Archean bedrock. Finland is one of the countries where such areas are the focus of study. TEXT: HARRIET ÖSTER Metals push up through The more geologists understand the complicated processes underway in the Earth s interior, the better they can construct models of how magma moves through the Earth s crust and how different mineral deposits are formed. Based on these models, geologists can evaluate the potential of a region to host certain types of mineral deposits. Within geology, analytical techniques are improving all the time, and we are gaining access to more exact, reliable data. Over the last ten years, we have also acquired technology to measure the thickness of the bedrock, making it easier to understand the geological structure of the Earth, comments Wolfgang Maier, PhD, from the University of Western Australia in Perth. Maier is a specialist in the formation of and exploration for magmatic mineral deposits. This autumn, he was a guest lecturer for a month at the Geological Survey of Finland and participated in a project to construct a geological model of how metallic ores develop in the Fennoscandian Archaean rock. The scientists are attempting to use the theoretical model to link the appearance of various types of ore with different phases of the development of the Earth s crust. My area of research is to try and understand the development of so-called mafic and ultramafic magmatic rocks, dark rocks that tend to be particularly common in greenstone belts. These rocks often host deposits of nickel and metals from the platinum group, says Maier. He has primarily conducted research in various areas of southern and central Africa. Over the last few years, he has also investigated similar areas in Canada, Australia, India and Finland. I am particularly interested in applied research, that is understanding how ore deposits are formed. But firstly, we need to theoretically work out the basic principles of how quite ordinary magmatic rocks, such as granite or basalt, are formed. We don t even know that, and the processes of how minerals and ores form are even more complicated, says Maier. Finland has a high potential for platinum metals Dr Maier confirms that geologists do not yet understand where in the Earth s mantle platinum metals are located and what chemical compounds they form. The most useful information has been gained by investigating fragments of the mantle found in certain eruptive rocks such as kimberlites or basalts. Partly based on this information, geologists now understand that particularly large magmatic events have an enhanced potential to form nickel and platinum group element deposits. The magmas also need deep fractures to ascend to the surface of the Earth. 16 GeoFoorumi

Archaean bedrock Jari Väätäinen, GTK Nickel deposits are particularly found in the border zones between very old, stable Archaean rocks forming cratons and the surrounding younger, thinner parts of the Earth s crust. These border zones cannot usually be seen on the surface, and thus, modern seismic technology that can measure, the thickness of the Archaean rock is required. The cratons are the oldest, innermost parts of the continental plates in the Earth s crust, blocks that survived the fusions and divisions of the continents during several billions of years. A craton is very thick: the Archaean rock can stretch down to depths of 200 kilometres. The Fennoscandian shield contains several cratonic blocks, namely Karelian and Kola cratons, in the east and northeast of the country. Most of Europe consists of relatively young bedrock with no nickel or platinum metal deposits. However, a belt from northern Norway and Sweden across Finland to the Kola Peninsula, Russian Karelia and down to the Ukraine contains very old cratons. That is why these areas offer the most promising areas in Europe for deposits and prospecting of platinum metals and nickel, confirms Maier. There are of course also similarly prospective areas elsewhere in the world, e.g. in Siberia, southern Africa and northern Canada, but they are more difficult to prospect in practical terms. Platinum belongs to the same group of metals as palladium, rhodium, iridium and ruthenium. The demand for platinum and palladium, in particular, on the global market is increasing, as they are used as catalytic converters in vehicles and in the chemical industry, as well as within the electronics industry. Eighty per cent of the global production of platinum comes from South Africa. Palladium is almost entirely produced by Russia and South Africa. If you look at the prospecting potential for platinum metals, Finland is among the five most interesting countries. Besides Russia and South Africa, the others are Zimbabwe and Canada. Platinum is not currently mined in Finland, but deposits at Suhanko, Portimo, and Penikat, south of Rovaniemi, are being thoroughly investigated. GeoFoorumi 17

Malminetsinnässä tapahtuu Työryhmältä ehdotus kaivoslain uudistukseksi Kaivoslain uudistamista selvittänyt työryhmä luovutti lokakuussa 2008 ehdotuksensa elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle. Ehdotuksen mukaan uudessa kaivoslaissa otettaisiin huomioon niin ympäristönäkökohdat, kansalaisten perusoikeudet, maanomistajien oikeudet ja kuntien vaikuttamismahdollisuudet kuin varmistettaisiin myös malminetsinnän ja kaivostoiminnan edellytykset. Malminetsintää saisi tilanteen ja olosuhteiden mukaan harjoittaa 1) yleisen näytteenotto-oikeuden nojalla, 2) etsintätyönä tai 3) valtausluvalla. Yleinen näytteenotto-oikeus on rin nastettavissa jokamiehenoikeuksiin. Etsintätyö mahdollistaisi malminetsinnän laajemmin kuin vastaava säännös nykyisin eikä edellyttäisi viranomaisen lupaa. Uutta olisi kiinteistön omistajan ja haltijan kielto-oikeus etsintätyöhön omalla alueellaan. Valtauslupa vastaisi lähinnä nykyistä valtausoikeutta, mutta valtaajan oikeuksista ja velvollisuuksista säädettäisiin nykyistä tarkemmin. Valtaus voisi olla voimassa enintään 15 vuotta eli nykyistä kauemmin. Esiintymän hyödyntämisoikeus perustuisi kaivoslupaan. Kaivostoimituksessa lunastettaisiin kaivosluvan haltijalle tulevat käyttö- ja muut oikeudet alueisiin, määrättäisiin korvaukset ja tehtäisiin tarvittavat kiinteistötekniset toimenpiteet. Kaivostoimitus vastaisi lähinnä nykyistä kaivospiiritoimitusta. Kullanhuuhdonta eriytettäisiin omaksi kokonaisuudeksi ja se edellyttäisi valtion mailla kullanhuuhdontalupaa. Kaivoslain soveltamisalaan ei ehdoteta muutoksia. Uraani olisi jatkossakin vallattava kaivosmineraali. Ydinenergialakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että uraanin kaivos- ja rikastustoimintaan vaadittaisiin sijaintikunnan suostumus. Lisäksi ydinenergialain lupamenettelyjä ja valitusoikeutta koskevat säännökset sovitettaisiin yhteen kaivoslain kanssa. Kaivoslakityöryhmässä on ollut edustus työ- ja elinkeinoministeriöstä, ympäristöministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, Turvatekniikan keskuksesta ja GTK:sta. Työryhmän esitys on nyt laajalla lausuntokierroksella. Tavoitteena on, että uusi kaivoslaki ja muut siihen liittyvät säädökset tulisivat voimaan 1.1.2011. Nykyinen kaivoslaki on säädetty 1965. Ehdotus on luettavissa: www.tem.fi/kaivoslakiuudistus Sini Autio, GTK Pahtavaaran kultamalmia. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö ilmoittaa, että Talvivaaran todetut ja todennäköiset varannot nousevat 642 miljoonaan tonniin ja kokonaismineraalivarannot 1 004 miljoonaan tonniin. Lisäys vahvistaa Talvivaaran asemaa yhtenä tärkeimmistä nikkelikaivoksista maailmassa sekä kansainvälisesti merkittävänä sinkin tuottajana. Metallisulfidien tuotanto Talvivaaran kaivoksesta on alkanut suunnitelman mukaisesti 1.10.2008. Agnico-Eagle Mines Ltd:n Kittilän Suurikuusikon kaivos on aloittanut kullan tuotannon. Yhtiö aikoo kasvattaa tuotantonsa 125 000 unssista keskimäärin 160 000 unssiin vuodessa aikavälillä 2009 2018. Dragon Mining Ltd:n Jokisivun kultaesiintymän kokonaisresurssi on 1 473 Mt (6,8 g/t kultaa eli 322,700 unssia). Alustava feasibility study perustuu kahteen avolouhokseen. Yhtiö ilmoittaa uudesta kultapitoisesta vyöhykkeestä Kittilän Hanhimaassa noin 15 km länteen Suurikuusikosta. Paras lävistys on 3,45m, jossa 3,94 g/t kultaa ja 5,26 g/t hopeaa. Yhtiön johtokuntaan on nimitetty professori Markku Mäkelä. 18 GeoFoorumi

Vulcan Resources Ltd:n Kylylahden koboltti-kupariesiintymän varaan suunnitellun kaivoksen avaaminen alkuperäisen aikataulun mukaisesti vuonna 2009 lykkääntyy voimakkaasti alentuneiden metallien hintojen vuoksi. Lappland Goldminers AB:n Pahtavaaran kultakaivos on aloittanut tuotannon. Tavoitteena on 30 000 unssin eli noin 900 kultakilon tuotanto vuosittain. Nordic Mines -yhtiön Laivakankaan (Laiva) kultaesiintymälle on myönnetty kaivospiiri. Esiintymän resurssi (me asured+indicated) on 12 Mt kultapitoisuudella 2,2 g/t ja inferred-resurssi 3,6 Mt 1,9 g/t kultaa, mikä tarkoittaa lähes 34 000 kg kultaa esiintymässä. Northland Resources Inc -yhtiön suunnitelmat Kolarin Pajalan alueen rautamalmien hyödyntämiseksi etenevät. Tapulin esiintymä Ruotsin puolella on saanut kaivosluvan. Aiesopimus on allekirjoitettu malmirikasteen laivauksista yhtiön ja toisaalta Kemin kaupungin ja sataman välillä. Yhtiö on keskittänyt operatiiviset toimintonsa Suomeen ja Ruotsiin. Belvedere Resources on keskeyttänyt kaivostoiminnan Hituran ja Särkiniemen kaivoksilla poikkeuksellisen alhaisen nikkelin hinnan vuoksi. Hautalammen Ni-Co-Cu-esiintymän resurssi (measured+indicated) on 1,71 Mt, jossa on 0,46 % Ni, 0,40 % Cu ja 0,11 % Co. Uusimmat malmilöydöt ja kaivosyhtiöiden tutkimuskohteet Kulta 1. Iso-Kuotko - Agnico-Eagle Ltd 2. Kittilä - Agnico-Eagle Ltd 3. Hanhimaa - Dragon Mining Ltd 4. Kettukuusikko - Taranis Resources Inc. 5. Pahtavaara - Lappland Goldmines 6. Kuusamo - Dragon Mining Ltd 7. Kuusamo - Belvedere Resources Oy 8. Laivakangas - Nordic Mines Ab 9. Hirsikangas - Belvedere Resources Oy 10. Kopsa - Belvedere Resources Oy 11. Ilomantsi - Endomines Oy 12. Osikonmäki - Belvedere Resources Oy 13. Haveri - Lappland Goldminers Ab 14. Orivesi - Dragon Mining Ltd 15. Jokisivu - Dragon Mining Ltd 16. Kaapelinkulma - Dragon Mining Ltd Palladium & Platina 17. Arctic Platinum - Gold Fields Perusmetallit 18. Pyhäsalmi - Inmet Mining 19. Pulju nikkeli - Anglo American Exploration B.V. 20. Kevitsa nikkeli-pge - First Quantum Minerals Ltd 21. Koillismaa-Näränkä nikkeli-pge - NortecVenturesCorp. and Akkerman Exploration B.V. 22. Kuhmo nikkeli - Vulcan Resources Ltd 23. Talvivaara nikkeli, sinkki, kupari - Talvivaara Mining Co. 24. Kylylahti koboltti, kupari - Vulcan Resources Ltd 25. Hautalampi nikkeli - Belvedere Recources Oy 26. Särkiniemi, Valkeisenranta nikkeli - Belvedere Recources Oy 27. Mäntymäki nikkeli - Belvedere Resources Oy 28. Sahakoski nikkeli - Belvedere Recources Oy Timantti 29. Kuhmo - Karelian Diamond Resources P.l.c. 30. Kaavi-Kuopio - Sunrise Diamonds P.l.c 31. Kaavi - Mantle Diamonds Ltd & Kopane Diamonds P.l.c. JV Hopea 32. Taivaljärvi - Silver Recources Oy Muut 33. Sokli phosphorus, niobium - Yara International ASA 34. Sivakkalehto rauta - - Tertiary Minerals P.l.c. 35. Kolari rauta - Northland Resources Ab 36. Mustavaara vanadiini - Adriana Resources Inc. 37. Punasuo talkki -Mondo Minerals Oy 38. Alanen talkki -Talc de Luzenac 39. Länttä lithium - Keliber Resources Ltd Oy 40. Koivusaarenneva ilmeniitti - Kalvinit Oy 41. Paukkajanvaara uraani - AgricolaResourcesP.l.c. 42. Eno uraani - Areva 43. Ranua uraani - Areva 28 27 15 19 1 2 3 35 4 5 20 21 22 8 37 29 9 23 32 39 10 18 38 40 30 11 24 41 31 25 42 26 13 14 16 34 17 43 36 33 6 7 12 0 50 100 km Valtaustilanne 9.2.2009 Kaivospiiri Valtaus Varaus Yara International ASA kehittää Siilinjärven apatiittikaivosta 60 miljoonalla eurolla nostaen tuotantoa 850 000 tonnista miljoonaan tonniin vuodessa. Karelian Diamonds tutkii Kuhmon alueen kimberliittejä. Lupaavin on Seitaperän timanttipitoinen kimberliitti, joka on pinta-alaltaan, 6,9 ha, suurin Suomesta toistaiseksi löydetyistä kimberliiteistä. Työ- ja elinkeinoministeriössä oli 13.1.2009 uraanivaltaushakemuksia 16 kpl, joista 9 kpl Namura Finland Oy:llä, 3 kpl Mawson Energi AB:llä, 3 kpl Karelian Resource Services Oy:llä sekä 1 kpl Areva Resources Finland Oy:llä. Lainvoimaisia valtauksia on kaksi, toinen Arevalla Eno-Kontiolahdella ja toinen Namura Oy:llä Kuusamon Kouvervaarassa. Kolme hakemusta on peruttu (1 Mawson Energi, Kuusamo ja 2 Agricola Resources, Eno). Australialainen lehti, Resource- Stocks, on numerossaan 22.10.2008 luokitellut Suomen turvallisimmaksi maaksi sijoittaa malminetsintään. MIKKO TONTTI, GTK GeoFoorumi

Geomatkailija suuntaa Itä-Suomeen Geofoorumi jatkaa Geomatkailu-palstallaan Suomen geologisten matkailukohteiden esittelyä. Sarjassa on vuorossa kierros Itä-Suomen nähtävyyksillä. Geomatkailija on hypännyt Lentävän Kalakukon kyydistä Kuopion asemalla. Ollaan savolaisten pääkaupungissa ja samalla mualiman navassa. Edessä on kierros Itä-Suomen geologisille nähtävyyksille. Kuopiosta on hyvä aloittaa, sillä jo kaupungissa ja sen lähialueilla on monia käyntikohteita. Parhaan yleiskuvan saa Puijon vaaralta. Puijon tornista voi tähytä yli kaupungin Kallavettä saarineen ja sitä ympäröivää kumpuilevaa metsämaisemaa. Lähemmin vaaran geologiaan voi tutustua Puijon luontopoluilla. Geologisia aiheita sisältävä luontopolku löytyy myös Neulamäestä. www.kuopio.fi Kaupungilla kävellessä ei voi olla törmäämättä geologiaan. Kiveä on käytetty runsaasti somisteena, rakennuksissa ja myös torin pinnoitteena. GTK on järjestänyt yleisölle vuosittain tutustumiskierroksia kiven käyttöön rakennuksissa eri aikakausina. Eräs historiallinen raaka-ainelähde on Vehmersalmella sijaitseva Kivimäen louhos. Sen lähistöllä toimii nykyäänkin kiviyritys, Honkalan Kivi, jonka pihaalueella on esimerkkejä kiven käytöstä ympäristörakentamisessa. Ennen maakuntakierrosta kannattaa vielä käydä GTK:n Kuopion toimitalon näyttelyssä. Se antaa kokonaiskuvan Itä-Suomen geologiasta. www.gtk.fi, www.bluemaria.fi Kiveä ja kulttuuria Geologian ja yhteiskunnan sidokset ovat moninaiset. Esimerkkinä tästä on järvimalmin nostoa ja siihen perustuvaa ruukkitoimintaa esittelevä museo Ilomantsin Möhkössä. Vanhasta talonpoikaisesta malminetsinnästä siirrytään 1900-luvulle Outokummussa. Siellä on aitoon ympäristöön rakennettu kaivosmuseo, jossa voi tutustua nykyaikaisen kaivosteollisuutemme syntyhistoriaan ja kaivostyöhön. Alueen Järvi-Suomen sokkeloihin Kuopiosta matka suuntautuu etelään. Leppävirralla on Orinoron ruhjelaakso, johon pääsee pitkosreittiä myöten. Vehmersalmella, Jäppilässä, Mäntyharjulla ja Kiteellä voi tutustua luonnon monimuotoisuuteen luontopoluilla. Vehmersalmen keskustassa alueen kivilajistoa on esitelty myös kivipihan muodossa. www.leppavirta.fi, www.kitee.fi Rantasalmen Porosalmella kiertävä geologinen luontopolku on ollut matkailijoiden suosima kohde jo liki parin vuosikymmenen ajan. Rantasalmen keskustassa on Linnansaaren kansallispuiston opastuskeskus. Se sisältää biologisten aiheiden ohella myös geologisia teemoja, jotka osoittautuvat monien luonnontapahtumien taustatekijöiksi. Geologinen prosessi, maankohoaminen, eristi esimerkiksi Saimaan norpan merellisistä lähisukulaisistaan jo liki 10 000 vuotta sitten. www.rantasalmi.fi J. Nenonen, GTK Suomen Kivikeskuksen aulassa tonnien painoiset kivet pyörivät pikkurillin voimalla. Näyttelykennot osoittavat, kuinka teollisuuden rattaat pyörivät kiven voimalla. GeoFoorumi