Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy
Tausta 10 vuoden hoitokalastus ei parantanut Hiidenveden tilaa Kaksi pääsyytä epäonnistumiselle: Liian suuri ulkoinen kuormitus valuma-alueelta Selkärangattomien petojen runsaus sulkasääsken toukat (Chaoborus) syvillä selillä Leptodora petovesikirppu matalilla selillä
Sulkasääsken toukka (yläkuva) ja kotelo (alakuva) 5 mm 10 mm
Leptodora kindti
Petokalat Sulkasääsken toukat Planktoninsyöjäkalat Sulkasääsken toukkien eläinplanktoniin kohdistuva saalistus paljon voimakkaampaa kuin kalojen saalistus Eläinplankton Kasviplankton
Sulkasääsken toukkien (Chaoborus) ja kuorekannan päivittäinen vesikirppukulutus Hiidenvedellä kesällä 1999 (% vesikirppujen tuotannosta) Chaoborus (%) Kuorekanta (%) Yhteensä (%) 18.5. >100 >100 26.5. >100 21 >100 23.6. >100 10 >100 7.7. 58 4 63 21.7. 12 3 15 3.8. 12 3 15 18.8. 45 4 50 2.9. >100 8 >100 16.9. >100 20 >100 Liljendahl-Nurminen, A., Horppila, J., Malinen, T., Eloranta, P., Vinni, M., Alajärvi, E., & Valtonen, S. 2003: The supremacy of invertebrate predators over fish factors behind the unconventional seasonal dynamics of cladocerans in Lake Hiidenvesi. Arch. Hydrobiol. 158: 75-96.
SAALISKERTYMÄ (KG/HA) VUOSINA 1995-2004 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 SÄRKI SALAKKA PASURI LAHNA SULKAVA AHVEN KIISKI KUORE MUUT
Syvyys (m) -Savisameuden aiheuttama pimeys suojaa sulkasääsken toukkia kalojen saalistukselta -Kuorekanta säätelee toukkien runsautta Planktoninsyöjäkalat, kuore valtalaji 0 10 20 30 0 1000 2000 Linjan Horizontal pituus distance (m) (m) Sulkasääsken toukka
Selkärangattomien petojen osuus särkikalojen ravinnossa Hiidenvedellä (Vinni ym. 2000) Mustionselkä Salakat söivät Leptodoraa runsaasti Särjet eivät syöneet Leptodoraa Syvät alueet Kummatkaan eivät syöneet sulkasääsken toukkia Tietämys selkärangattomien petojen osuudesta sulkavan, pasurin ja lahnan ravinnossa hajanaista Vinni, M., Horppila, J., Olin, M., Ruuhijärvi, J. & Nyberg, K. 2000: The food, growth and abundance of five co-existing cyprinids in lake basins of different morphometry and water quality. Aquatic Ecology 34: 421-431.
Tavoitteet Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimuksissa 2012-2013 Arvioida sulkavan, pasurin ja lahnan merkitystä selkärangattomien petojen runsauden säätelijöinä Sulkasääsken toukka (Chaoborus) Lohjanjärven Maikkalanselällä Leptodora-petovesikirppu Hiidenveden Mustionselällä Jos kalat säätelevät selkärangattomien petojen runsautta, hoitokalastus ei ole sopiva kunnostusmenetelmä
Tulokset Järvi Hoi hankkeen Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimuksista vuosina 2012-2013
Ravintoverkkotutkimukset 2012-2013
Lohjanjärvi, Maikkalanselkä
Hiidenvesi, Mustionselkä
Sulkasääsken toukkien tiheys (Chaoborus) Lohjanjärven Maikkalanselällä Tiheys Density (yks./m (ind./m 2 ) 2 ) 2500 2000 1500 1000 500 0 June July Aug Sept Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu
Syvyys (m) 0 3 6 9 12 Iltapäivä, 3. kesäkuuta Sulkasääsken toukat Kalaparvia Kesäkuussa kalat pystyivät syömään toukkia ainoastaan hämärässä, kun toukat nousevat päällysveteen 0 3 6 9 12 Iltapäivä, 31. elokuuta Sulkavia syömässä toukkia happi < 2 mg/l Elo-syyskuussa kalat söivät toukkia aivan vähähappisen vesikerroksen rajalla
Leptodora-petovesikirpun tiheys molemmilla tutkimusalueilla Density Tiheys (yks./m (ind./m 2 ) 2 ) 2500 2000 1500 1000 500 0 June Kesä Heinä July Elo Aug Syys Sept Kesä June Heinä July Aug Elo Syys Sept Hiidenvesi, Mustionselkä Lohjanjärvi, Maikkalanselkä
Hiidenveden Mustionselän sulkavasaalista elokuussa 2012
Sulkavan ravinnon koostumus Lohjanjärven Maikkalanselällä 100 % n = 114 n = 61 n = 31 n = 44 Chaoborus 80 Zoopl., others 60 Leptodora Limnosida 40 Chydorus 20 Daphnia 0 June July Aug Sept Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Bosmina
Sulkavan ravinnon koostumus Hiidenveden Mustionselällä 100 % n = 100 n = 66 n = 73 Chaoborus 80 60 40 20 0 June July Aug Sept Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Zoopl., others Leptodora Limnosida Chydorus Daphnia Bosmina
Pasurin ravinnon koostumus Lohjanjärven Maikkalanselällä % 100 n = 9 n = 9 n = 10 n = 16 80 Surface insects 60 Chaoborus 40 20 Daphnia Leptodora 0 June July Aug Sept Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu
Pasurin ravinnon koostumus Hiidenveden Mustionselällä % 100 80 60 40 20 0 n = 63 n = 36 n = 25 n = 23 June July Aug Sept Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Fish Plant material Detritus Bottom fauna, oth. Chaoborus Chironomidae Zoopl., others Daphnia Leptodora
Lahnan ravinnon koostumus Hiidenveden Mustionselällä 100 80 60 40 20 0 % n = 10 n = 12 n = 20 n = 18 Kesäkuu June Heinäkuu July Elokuu Aug Syyskuu Sept Detritus Bottom fauna, others Chironomidae Zoopl., others Daphnia Leptodora
Yhteenveto tuloksista Maikkalanselkä Sulkava ja pasuri säätelevät haitallisen sulkasääskikannan runsautta Mustionselkä Sulkavalla, pasurilla ja lahnalla ainoastaan vähäinen merkitys Leptodora-petovesikirpun runsauteen Leptodora säätelee kasviplanktonia syövää eläinplanktonia vain ajoittain
Johtopäätökset Maikkalanselkä Hoitokalastus ei ole sopiva kunnostusmenetelmä, koska sulkasääskikanta saattaa runsastua Mustionselkä Hoitokalastus ei nykytilassa sovellu kunnostusmenetelmäksi, koska ulkoinen ravinnekuormitus on liian suuri Hoitokalastuksella tuskin haitallisia vaikutuksia ravintoverkossa > Voidaan soveltaa kalastonhoidollisena toimenpiteenä
Kiitos! Kuvat: Mika Vinni