Sisäilmastoseminaari Messukeskus Helsinki, 13.3.2014 Vesisumutusmenetelmä rakennustyöpaikan pölyn leviämisen hallinnassa Kokkonen A, Nykänen M, Pasanen P. Ympäristötieteen laitos RAPSU-hanke, Työsuojelurahasto
Rakennustyömaiden pölynhallinnassa edelleen ongelmakohtia Useiden tutkimusten mukaan pölyntorjuntakeinojen käytöstä huolimatta pölyjen pitoisuustasot työmailla haitallisen korkeita Hienojakoisen pölyn leviäminen suurelle alueelle työmaalla ilmavirtausten mukana Vesisumutuksen käyttö muiden pölynhallintakeinojen rinnalle avuksi pölypitoisuuksien ja pölyn leviämisen vähentämiseen? Pölyhiukkaset tarttuvat vesisumuun ja laskeutuvat vapautumiskohtansa läheisyyteen Sumutuksen jälkeen laskeutunut pöly siivotaan lattiapinnalta esimerkiksi imurilla Sumutusmenetelmää voidaan hyödyntää pölyävän työvaiheen aikana tai sen jälkeen tilan puhdistukseen ennen seuraavaan työvaiheeseen etenemistä Etuna materiaalin kasteluun verrattuna pienempi veden määrä Anna Kokkonen 13.3.2014 2
Vesisumutuksen toimivuutta tutkittiin laboratorio- ja kenttäkokeilla Selvitettiin vesisumutuksen tehokkuutta ja käytettävyyttä alentaa rakennustyöpaikan pölypitoisuuksia Vertailumittaukset: märkäkoe vs. kuivakoe Käsikäyttöinen vesisumutuslaite (MicroJet Fogger) Sumun pisarakoko 10 80 µm Laboratoriokokeet toteutettiin tyhjässä henkilöhuoneessa A = 10 m 2, V = 27 m 3, iv-kerroin 0,2 0,4 1/h Kenttäkohteina kaksi työmaata (A = 10 m 2, V = 30 m 3 ), joissa työvaiheina lattianhionta kohdepoistoa käyttäen Taulukko 1. Laboratorio- ja kenttätestien märkäkokeet. Koe Sumutus [min] Käytetty veden määrä [dl] Laboratorio, koe 1 2 4,5 (4,2 5,8) Laboratorio, koe 2 2 3,9 (3,4 4,2) Laboratorio, koe 3 4 9,2 (8,8 9,6) Työmaa 1 2 2,0 Työmaa 2 2 3,9 Anna Kokkonen 13.3.2014 3
Mitattiin olosuhteita ja pölypitoisuuksia Jatkuvatoiminen ilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden mittaus Reaaliaikainen pölyn mittaus (TSI DustTrak DRX) eri kokoluokissa välillä 0,1 15 µm Hengittyvän pölyn mittaus (IOM-keräimet) kiinteistä mittauspisteistä Laboratoriokokeet: näyte pölyn tuoton aikana ja sen jälkeen neljästä eri aikapisteestä testihuoneessa Kenttäkokeet: näyte työskentelytilasta ja sen ulkopuolelta työvaiheen aikana sekä työvaiheen päättymisen jälkeen Vesisumutuksen tehokkuuden arviointi Puhtaan ilman tuotto pölypitoisuuden (PM15) vähenemisnopeudesta Vesisumutuksen pölyn poistotehokkuus (hengittyvä pöly) eri aikapisteissä Anna Kokkonen 13.3.2014 4
Ilman suhteellinen kosteus (%) Ilman suhteellinen kosteus (%) Ilman suhteellinen kosteus nousi maltillisesti 100,0 Laboratoriokokeet kuivakoe 1 kuivakoe 2 märkäkoe 1 märkäkoe 2 märkäkoe 3 80,0 Työmaa 1, kuivakoe Työmaa 1, märkäkoe Kenttäkokeet Työmaa 2, kuivakoe Työmaa 2, märkäkoe 80,0 60,0 40,0 20,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Pölyn tuotto Pölyn alenema Kuva 1a-b. Laboratorio- ja kenttäkokeiden ilman suhteellinen kosteus pölyn tuotossa sekä pölypitoisuuksien alentuessa kuiva- ja märkätestien aikana. Ilman suhteellinen kosteus nousi laboratoriotestien märkäkoesarjoissa sumutuksen jälkeen keskimäärin 38 47 % Työmaalla 1 märkäkokeissa kosteus pysyi keskimäärin samana työvaiheen ja pölyn aleneman aikana, kun taas työmaalla 2 kosteus nousi keskimäärin 25 % Laboratoriokokeissa 1 ja 2 sekä kenttäkokeissa vaakapinnat eivät kastuneet Laboratoriokokeessa 3 (sumutus 4 min) pinnat jäivät märiksi sumutuksesta näytteenoton loppuun saakka (50 min) 0,0 Työvaihe Pölyn alenema Anna Kokkonen 13.3.2014 5
Puhtaan ilman tuotto (l/s) Puhtaan ilman tuotto (l/s) Vesisumutus puhdisti ilmaa tehokkaasti 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Laboratoriokokeet Kuivakoe 1 Kuivakoe 2 Märkäkoe 1 Märkäkoe 2 Märkäkoe 3 Kuva 2a-b. Laboratorio- ja kenttäkokeiden puhtaan ilman tuotto kuiva- ja märkätestien aikana. 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Työmaa 1, kuivakoe Työmaa 1, märkäkoe Kenttäkokeet Työmaa 2, kuivakoe Työmaa 2, märkäkoe Laboratoriokokeissa vesisumutuksen puhtaan ilman tuotto kuivakokeeseen verrattuna kolmin-viisinkertainen Työmaalla 1 ero vastaavasti nelinkertainen ja työmaalla 2 jopa 15-kertainen Puhtaan ilman tuotosta laskettu vesisumutuksen pölynpoistotehokkuus 70 81 % laboratoriokokeissa ja 72 93 % kenttäkokeissa Anna Kokkonen 13.3.2014 6
Hengittyvän pölyn pitoisuudet alenivat vesisumutuksella Laboratoriokokeissa hengittyvän pölyn poistotehokkuudet eri mittauspisteistä ja aikapisteistä määritettynä 3,4 74 % Suuri vaihtelu johtuen epätäydellisestä ilman sekoittumisesta Taulukko 2. Vesisumutuksen pölyn poistotehokkuus (hengittyvä pöly) kenttäkokeissa. Mittauspiste Työmaa 1 Työmaa 2 Pölyn poistotehokkuus [%] työtila 38,1 95,0 työtilan ulkopuoli 46,7 99,7 Työmaalla 1 ilmaan sumutettu vesimäärä (2,0 dl) puolet työmaan 2 vesimäärästä, mikä selittää osin eroja kenttätuloksissa Anna Kokkonen 13.3.2014 7
Vesisumutus tehostaa pölyn poistumista huoneilmasta Sumutuksen aiheuttama vesikuorma maltillista Sumutusajan valinta siten, etteivät pinnat kastu merkittävästi Sumutuslaitteen mitoituksen vuoksi menetelmä soveltuu parhaiten pienehköihin osastoituihin tiloihin, joissa ilmavirtaukset ovat heikkoja Vesisumutuksen pölynpoistotehokkuus PM15-jakeen osalta laboratorio- ja kenttäkokeissa 70 93 % Hengittyvän pölyn osalta tulokset vastaavasti 3,4 74 % laboratoriokokeissa ja 38 >99 % kenttäkokeissa Vesisumutusmenetelmän käyttö muita pölyntorjuntakeinoja täydentävänä menetelmänä parantaa pölyn leviämisen hallintaa Puhtaampi ja terveellisempi työympäristö Anna Kokkonen 13.3.2014 8
Lisätietoja Anna Kokkonen anna.kokkonen@uef.fi 040 355 2856 www.uef.fi