FINNISH Business and Technology 1 2004 Perheen voimin kansalliseen menestykseen Joensuun Tiedepuiston kolmas vaihe Saimaan suurin vientisatama jatkaa kasvuaan 4 16 22
Pohjois-Karjalan työpaikkojen määrä hyvässä kasvussa Tilastokeskuksen tuoreiden ennakkotietojen perusteella Pohjois-Karjalassa oli vuoden 2002 lopussa kaikkiaan 61 579 työpaikkaa. Tämä oli 1 108 työpaikkaa enemmän kuin vuotta aiemmin.työpaikkojen suhteellinen kasvu oli näin ollen 1,8 prosenttia. Koko maan tasolla työpaikkojen määrän kasvu oli noin puolet (1,0 %) Pohjois-Karjalan vastaavasta. Maakunnassa kehitys oli myönteisintä Joensuun seudulla, jossa työpaikkojen määrä kasvoi 2,4 prosenttia. Kuntatasolla Joensuun ja Kontiolahden ohella ilahduttavia olivat Nurmeksen, Tuupovaaran ja Valtimon kasvuluvut. Eniten työpaikkojen määrä kasvoi yhteiskunnallisissa palveluissa.toimiala pitää sisällään mm. hyvinvointipalvelut. Joensuun seudulla hyvässä iskussa olivat erityisesti rakentaminen ja teollisuus, jossa myönteinen kehitys jatkui Pohjois-Karjalan liiton teollisuusyritysrekisterin mukaan myös vuonna 2003. Pk-yrittäjät uskovat tulevaisuuteen Pk-yritysbarometrin mukaan pienet ja keskisuuret yritykset odottavat suhdanteiden paranevan oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana. Pohjoiskarjalaisista pk-yrityksistä 41 prosenttia uskoo kasvuun ja vain 8 prosenttia ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Maakunnan pk-yrittäjien yleiset suhdannenäkymät ovat valtakunnan kärkeä ja vakavaraisuuden kehittymisen suhteen odotukset maan toiseksi korkeimmat. Yrittäjien hyvät fiilikset yrityksensä lähitulevaisuudesta ovat ilahduttavaa kuultavaa, Pohjois-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Jouni Mönkkönen iloitsee. Yrityksen sijaintiin ollaan Pohjois- Karjalassa suhteellisen tyytyväisiä. Hyväksi yrittäjät kokevat mm. yhteistyön yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa.tiedepuiston, Puugian ja IMTECin tarjoamat palvelut sekä fyysinen toimintaympäristö saavat myös kiitosta. >>>www.pk.yrittajat.fi Vienti jatkoi kasvuaan Pohjois-Karjalassa 2 Pohjois-Karjalan teollisuuden viennin arvo oli viime vuonna yhteensä 903,8 miljoonaa euroa.viennin arvo kasvoi edellisvuoteen verrattuna lähes neljä prosenttia, kun samanaikaisesti koko valtakunnan vienti taantui kaksi prosenttia. Maakunnan vahvuuksia olivat suurista toimialoista muovi-, kumi- ja kemianteollisuus, metallitoimiala ja metsäala. Eniten, 36,6 prosenttia, kasvoi kooste muut toimialat. Pohjois-Karjalan yritysten ylivoimaisesti suurin vientialue oli EU 60,7 prosentin osuudella. Kolme tärkeintä vientimaata olivat suuruusjärjestyksessä Ruotsi, Saksa ja Iso-Britannia. Eniten kasvua vientialueista oli Baltian ja Keski- ja Itä-Euroopan -maiden kohdalla. Venäjän vienti sen sijaan laski 6,6 prosenttia. Yli puolet viennistä on metsäteollisuutta Metsäteollisuus oli 54,4 prosentilla Pohjois-Karjalan suurin toimiala viennin arvolla mitaten. Hyvänä kakkosena toimialoista oli metalli 21,9 prosentin osuudella. Kasvuyllätyksen, 36,4 prosenttia, teki pienin toimialaryhmä eli muu teollisuus, johon lasketaan kuuluvaksi mm. elektroniikka-, elintarvike-, urheiluväline- ja tekstiiliteollisuus. >>> www.te-keskus.fi/pohjoiskarjala
Joensuun yliopiston fysiikan laitokselle Tekesiltä lähes miljoona euroa Teknologian kehittämiskeskus rahoittaa Joensuun yliopiston soveltavaa teknistä tutkimusta tänä vuonna lähes miljoonalla eurolla. Summa sisältää myös vaadittavan yritysrahoitusosuuden. Fysiikan laitoksella Tekesin rahoittamia hankkeita ovat muun muassa komposiittimateriaalien kosketukseton testaus, holografinen litografia, printattava optiikka ja elektroniik- Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy pitää yllä yrittäjäpolvenvaihdoksiin liittyvää maksutonta neuvontaa maakunnan alueen yrityksille. Palvelu auttaa luopujaa ja jatkajaa sekä sukupolvenvaihdos- että yrityskauppatilanteessa. P-K:n Yrittäjien keväällä 2003 tekemä yritysbarometri kertoo, että omistajanvaihdos on maakunnassamme edessä seuraavan viiden vuoden aikana lähes 1500:ssa yrityksessä. Nämä yritykset työllistävät yli 4000 henkilöä, joiden tulevaisuudesta tässä on myös kyse. Tämän yhtälön ratkaisemisessa haluamme olla omalta osaltamme mukana, ka, nanorakenteita mikro-osiin sekä täyteaineeton paperi. Lisäksi fysiikan laitos on saanut 100 000 euroa Euroopan avaruustutkimusjärjestö ESAlta. Joensuun yliopiston fysiikan laitoksen vahvoja tutkimusaloja ovat muun muassa aalto-optinen teknologia, optinen materiaalitutkimus ja spektrinen väritutkimus. >>> www.joensuu.fi OSUVA YHDISTÄÄ yrityksestään luopuvan ja uuden perustamisesta kiinnostuneen neuvoen ja opastaen, projektipäällikkö Tapani Hirvonen toteaa. OSUVA-palvelun osana JOSEK Oy:n internetsivuilla toimii ostajien ja myyjien välinen markkinapaikka, YRITYSPÖRSSI. Sivustolta löytyy täytettävät lomakkeet yrityksestä luopujille sekä yrittäjyydestä kiinnostuneille. Maakunnasta löytyy monia menestyviä yrityksiä, jotka etsivät toiminnan jatkajaa esimerkiksi omistajan ikääntymisen vuoksi.valmiin yritystoiminnan ostaminen onkin usein kokonaan alusta aloittamista viisaampi vaihtoehto. >>> www.josek.fi OPTOINSPECTION sai kansainvälistä tunnustusta Joensuulainen Oy Optoinspection Ltd on saanut merkittävää kansainvälistä tunnustusta voittamalla Best Innovation award -palkinnon Photonics Europe 2004 messuilla Strasbourgissa (Ranska).Yritys on osallistunut Photonics Innovation Village tapahtumaan, jonka tavoitteena oli esitellä suurelle yleisölle akateemisten tutkimuslaitosten ja aloittavien teknologiayritysten toistaiseksi tuotteistamattomia innovaatioita optiikan ja fotoniikan alalla. Raadin palkitsema ratkaisu on nimeltään High-Speed Laser Profiler. Kyseessä on ensimmäinen laserpohjainen anturi, jolla voidaan tarkasti mitata pinnan profiilia nopeasti liikkuvasta kohteesta. Tutkittavan kohteen nopeus voi olla luokkaa 30 m/s tai suurempi ja absoluuttinen mittaustarkkuus alle yhden mikrometrin. Anturin sovellukset löytyvät mm. paperiteollisuudesta ja matkapuhelinten testauksesta, sillä sen avulla on mahdollista mitata esim. paperin paksuutta tai muodostaa kolmiulotteisia kuvia kohteesta kokoonpanolinjalla. Oy Optoinspection Ltd on elokuussa 2002 perustettu teknologiayritys, joka toimii tällä hetkellä Joensuun Tiedepuiston yrityshautomo Idekassa.Yhtiö kehittää kosketuksettomia laserpohjaisia ratkaisuja Teollisuuden laadun- ja prosessinvalvontaan. SISÄLTÖ Broman Group Perheen voimin kansalliseen menestykseen......................4 Hyvän asiakkaan jäljillä..............6 Joensuu laajenee itään...............7 Erinomaiset kulkuyhteydet............8 Tecwill Oy:n betoniasemat valloittavat maailmanmarkkinoita................9 Suomen Kiitoautot osaksi maailmanlaajuista Schenker-ketjua...........10 Euroopan johtava kevytjuustola kilpailee osaamisella...............12 Itä-Suomen ekonomi uskoo Joensuun seudun vetovoimaan..14 Kauppatieteet kiinnostavat.........15 Joensuun Tiedepuisto kasvaa voimakkaasti..............16 Haastattelussa Yrjö Laakkonen......18 Kesämatkailuimagossa ykkönen......20 Niiralan raja-asema kasvaa ja kehittyy.................21 Saimaan suurin vientisatama jatkaa kasvuaan..................22 Veneilijän satumaa................22 3
BROMAN GROUP Perheen voimin kansalliseen menestykseen Broman Group Oy sai alkunsa vuonna 1965 Datsun- ja Dodgeautomerkkien Joensuun myyntiliikkeestä. Tänä päivänä Väinö H. Bromanin perustama perheyritys on auton varaosa- ja tarvikekauppaan sekä tekniseen kauppaan keskittynyt konserni, joka työllistää 180 henkilöä ja toimii 12 eri paikkakunnalla. Broman Group Oy:n varaosaliiketoimintaa edustaa AD Varaosa- Maailma -ketju, joka on kasvanut vuodesta 1993 lähtien noin 5 % alan kokonaiskehitystä nopeammin. Varaosakaupassa panostamme palveluun. Myymälöidemme yhteydessä toimii aina yhteistyökorjaamo ja useista toimipisteistämme löytyy myös katsastusasema sekä ympärivuorokautinen tankkausmahdollisuus, konsernin toimitusjohtaja Harri Broman toteaa tyytyväisenä. Teknisestä kaupasta vastaa käsityökaluja, kone-, hitsaus- ja työsuojelutuotteita sekä laakeri- ja voimansiirtotuotteita tarjoava TKP Tools Oy. Teknisellä puolella viime vuodet ovat olleet hiljaisempia ja kasvupotentiaalia on tulevaisuutta ajatellen varaosakauppaa selvästi enemmän. Olemme laajentaneet valikoimaamme merkittävästi ja tarjoamme nyt saman katon alta liki kaikki mitä asiakas tarvitsee. Perhesiteet kilpailuvalttina Harri Broman edustaa veljensä Eeron kanssa perheyhtiön nuorta sukupolvea. Veljekset ovat olleet mukana isänsä perustamassa yrityksessä pienestä pitäen. BROMAN GROUP OY 1965 1971 1976 1977 1979 1985 1988 4 Pielisensuun Auto Oy perustetaan vuokratiloihin. Ensimmäisen oman liiketalon avajaiset. Yhtiö luopuu autokaupasta. Ensimmäinen sisarliike avataan Kajaanissa. Toinen sisarliike Kouvolaan. Yritys valitaan Joensuun Vuoden Yrittäjäksi. Mikkeliin avataan yhtiön seitsemäs toimipaikka. Tekninen kauppa mukaan toimintaan Kouvolan Auto- Moottori Oy:n oston myötä.
Joensuusta meitä ei saa lähtemään ihan vähällä, vaikka syntyperäisiä helsinkiläisiä olemmekin. Yrityksessä jatkaminen oli minulle selvää jo kouluaikana. Ensimmäisenä kesänä tienasin jäätelörahat apumiehenä varastossa.viisitoista vuotta täytettyäni pääsin jakamaan tilauksia mopolähettinä. Se oli tietysti erityisen mieluinen tehtävä nuorelle pojalle, muistelee Harri Broman työuransa alkuaikoja. Nykyään isä ja pojat johtavat yritystä rinnakkain. Väinö toimii hallituksen puheenjohtajana, Eero vastaa hallinnosta sekä Laakerikulmasta ja Harri on koko konsernin toimitusjohtaja. Konsernia koskevat isot päätökset teemme aina yksimielisesti. Jos yksikin meistä kolmesta on muutosta vastaan, mitään ei tapahdu. Yhtiömme tärkeimpiä arvoja ovat päättäväisyys ja luotettavuus, jotka periytyvät lujasta mutta oikeudenmukaisesta isästämme. Perhetausta on yhtiömme tärkein voima niin kilpailijoihin kuin kollegoihin verrattuna, Harri Broman painottaa. Tiiviisti mukana maakunnan tapahtumissa Vaikka Broman Groupin toimintaalue on levinnyt kattamaan suurinta osaa Suomesta, pitää yhtiö kotipaikkanaan yhä Pohjois-Karjalaa. Konserni jakaa alueelle joka vuosi merkittävän määrän lahjoituksia. Monivuotisia tukikohteita ovat mm. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö, veteraanit, maanpuolustustyö sekä urheilu. Lahjoitusten jakaminen aloitettiin jo 70-luvulla, heti kun voitosta oli varaa antaa takaisin maakuntaan. Rahallisen tuen lisäksi olemme kaikki toiminnallisesti mukana monissa eri tehtävissä. Näin saamme itsekin enemmän yhteistyöstä, Harri Broman miettii. Menestyvän yrityksen rakentajia on houkuteltu maailmalle useampaan otteeseen. Perhe on Harri Bromanin mukaan kuitenkin asettunut Joensuun seudulle pysyvästi. 70-luvulla, juuri kun oma yritys alkoi tuottamaan, isälle tarjottiin erittäin hyvää työpaikkaa Helsingistä. Vanhempani kuitenkin päättivät, ettei Joensuusta lähdetä. Myös Eerolle ja minulle on tullut vuosien varrella useampia erittäin haastavia työtarjouksia maailmalta. Olen elämäni aikana asunut mm. Helsingissä, Wienissä, Stuttgartissa sekä Tukholmassa ja nähnyt mitä niillä paikoilla on tarjottavanaan. Nyt työmatkat maailman metropoleihin riittävät hyvin. Täällä on paljon paremmat edellytykset laadukkaaseen elämään. Nykyisellä teknologialla ja näinkin hyvillä kulkuyhteyksillä mitä maakunnassamme on, pystyy hyvin toimimaan kansainvälisesti kehäkolmosen ulkopuolelta käsin. Joensuusta meitä ei saa lähtemään ihan vähällä, vaikka syntyperäisiä helsinkiläisiä olemmekin, Harri Broman lupaa. >>>www.bromangroup.fi Broman Group Oy Perustettu 1965 Budjetoitu liikevaihto vuodelle 2004 37,5 miljoonaa euroa Työntekijöitä noin 180 henkeä 13 varaosaliikettä 9 teknisen kaupan myyntiyksikköä Toimintaa 12 paikkakunnalla 1993 1995 1999 2000 2003 2004 Valinta maakunnan Vuoden Yrittäjäksi. Kotkassa avataan konsernin 11. toimipiste. Ensimmäinen VaraosaMaailma avataan Helsinkiin. Konsernin emoyhtiön nimi muutetaan Broman Group Oy:ksi. Maahantuontivarasto valmistuu Helsinkiin. Laakerikulma Oy osaksi konsernia. Valtakunnallinen Yrittäjäpalkinto. TKP- Huoltotekniikka avataan Vantaalle. Broman Group Oy:n uusi pääkonttori valmistuu Joensuuhun. Konsernilla on 13 varaosaliikettä ja 9 teknisen kaupan myyntiyksikköä ympäri Suomea. 5
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun markkinoinnin yliopettaja Kim Wrange Hyvän asiakkaan jäljillä Kanta-asiakasjärjestelmien ongelma on niiden jäämisessä pisteenkeräystasolle. 90-luvulla huippuunsa kasvanut asiakkuusajattelu elää nyt muutosten aikaa. 6 Kestävän asiakassuhteen saloihin täen heitä syrjitään tekaistun pistesysteemin vuoksi. jo aikoinaan lisensiaattityössään syventynyt Wrange sanoo kantaasiakkuuden jakavan kuluttajat teytyy kalliiden kanta-asiakasjär- Kolmanteen asiakastyyppiin ki- neljään ryhmään. jestelmien ongelma. Yhä suurempi Tietty joukko ihmisistä ei sitoudu osa kanta-asiakkaiksi liittyneistä ei mihinkään yksittäiseen liikkeeseen, oikeasti sitoudu millään tavalla yritykseen. Ryhmään kuuluvilla on eikä tahdo yhtään alennuskorttia lompakkoonsa. Heihin eivät pure lompakoissaan kaikki mahdolliset kiivaimmatkaan mainospuheet. On kortit ja he kuorivat jokaisesta järjestelmästä vain kermat päältä. viisainta myöntää, ettei kaikkia voi saada asiakkaikseen. Neljäs kuluttajaryhmä muodostaa ytimen, johon tulevaisuudessa Seuraava ryhmä on ongelmallisempi. Jäsenyyttä nimittäin hylkii keskitytään yhä enemmän. He ovat myös osa vakioasiakkaista. Nämä sitoutuneita yritykseen ja haluavat henkilöt ovat saattaneet käydä kuulua sen kanta-asiakasjärjestelmään. myymälässä vuosien ajan ja yllät- Oikeat asiakkaat on opittava tunnistamaan Kanta-asiakasjärjestelmät ovat kokeneet suurten massojen keskuudessa inflaation ja jäsenyydestä halutaan vain rusinat pullasta. Järjestelmiä on erittäin kallista pitää yllä, joten aidosti sitoutuneet asiakkaat pitäisi oppia erottamaan pätkäasiakkaista. Jollain tavalla pitäisi tavoittaa myös ne vakioasiakkaat, jotka eivät halua korttia. Tulevaisuudessa yhä harvempi tahtoo olla klubin jäsen. Pärjätäkseen yritysten on myönnettävä, että enää ei ole olemassa 30 vuoden asiakkuuksia. Asiakkuus saadaan vain 3 5 vuodeksi. Myyjinä pitäisi olla koko ajan antennit pystyssä kuluttajan tilanteelle ja sitoa markkinointi hänen elämänvaiheeseensa. Inhimillisempää markkinointia teknologian avulla Asiakkuusajattelu on ajautunut sivuun itse asiakkaista, joka johtuu osaltaan kustannussäästöjen huippuunsa ajamisesta. Henkilökuntaa on hyllyjen väleissä yhä vähemmän. Uusi teknologia voi osaltaan auttaa asiakkaan uudelleen tavoittamisessa. Esimerkiksi internetissä toimivien contact centerien avulla henkilökohtaista myyntityötä voidaan tehdä kustannustehokkaasti suurillekin massoille. Näin vanhan ajan takahuoneen kahvittelu tuodaan tähän päivään ja asiakas saa joukkokirjeen sijaan henkilökohtaista palvelua. Pienellä viiveellä, mutta kuitenkin yksilöllisesti. Käy-
Enää ei ole olemassa 30 vuoden asiakkuuksia. tössä on monta kanavaa, eikä palvelu ole millään tavalla paikkaan sidottua. Tässä ollaan vielä hyvin pintapuolisella tasolla. Tärkeä kysymys on kannattaako järjestelmää pitää yleensä yllä. Kanta-asiakasjärjestelmä ei saa olla alennusautomaatti. Alussa kaikki pistivät alennuskortit jakoon ja pian huomattiin, että voitto laski. Kaikille raskaat järjestelmät eivät sovi, eikä tarvitsekaan. Pienyrittäjillä kaupanteon luonne on sellainen, että he pystyvät toimimaan perinteisellä kyläkauppatyylillä. Sama pätee business to business -liiketoimintaan.yritysten välillä on aina toimittu asiakkuusajattelun logiikalla. >>>www.ncp.fi Kim Wrange 1.3.2000 alkaen markkinoinnin yliopettaja, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 1998 2000 Projektipäällikkö, yrityskoulutus ja markkinointi, Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu 1998 Yrittäjän Ammattitutkinto 1997 Kauppatieteiden lisensiaatti, Svenska handelshögskolan, Helsinki 1995 1998 Tutkija, CERS Center for Relationship Marketing and Service Management, Hanken 1995 Kauppatieteiden maisteri, Svenska handelshögskolan, Helsinki 1970-luvulta lähtien mukana perheyrityksissä, mm. Oy Wrange Ab Heinävaaran puukoulu on puurakentamisen ja avoimen oppimisympäristön mallikoulu Kiihtelysvaarassa. Joensuun kaupunki laajenee itään Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran kunnat yhdistyvät Joensuun kaupunkiin vuoden 2005 alussa. Kuntaliitoksen myötä Joensuu ulottuu itärajalle saakka ja sen asukasluku nousee noin 4600 asukkaalla lähes 58 000:een. Vaarakunnat vahvistavat erityisesti Joensuun teollista osaamista. Kuntiin on sijoittunut useita kansainvälisillä markkinoilla toimivia yrityksiä, jotka tarjoavat yhteensä noin 560 teollista työpaikkaa. Kiihtelysvaaralla toiminta on keskittynyt Muovilaaksoon, josta löytyvät mm. Euroopan johtavan komposiittialan yrityksen, Exel Oyj:n, Kivaran tehdas sekä teleskooppimastoja valmistava Mastsystem Int'l Oy. Tuupovaaran kaikista työpaikoista teollisuudessa on runsaat 37 %. Kuntaan ovat sijoittuneet mm. Karelia Parketti Ltd sekä vuolukivituotteistaan tunnettu Hukka Design Oy.Tuupovaaralaista ammattitaitoa edustavat myös sähkömekaanisia kokonaisratkaisuja tarjoavan Ouneva Groupin osat Ouneva Oy ja Jotwire Oy. Moninkertaistuva pinta-ala täynnä mahdollisuuksia Yhdistymisen myötä Joensuun pinta-ala kasvaa noin kymmenkertaiseksi. Vaarakuntien ympäristö ja luonto tarjoaa uusia mahdollisuuksia niin asumiselle, yrittämiselle kuin vapaa-ajan toiminnoille. Myös raja omaleimaisine kulttuureineen tuo mukanaan mielenkiintoisen voimavaran erityisesti matkailualan yrityksille. >>>www.jns.fi/kuntaliitos Kuntaliitoksen myötä Joensuun pinta-ala kasvaa moninkertaiseksi. Tuupovaaralaista ammattitaitoa Ouneva Oy:ssä. 7
Lentoasema kruunaa Joensuun seudun ERINOMAISET KULKUYHTEYDET Joensuun lentoasema on Suomen kauimmin yhtäjaksoisesti toiminut kenttä. Lentoaseman päällikkö Teuvo Kettunen uskoo charter-liikenteen kasvavan merkittävästi tulevaisuudessa. Joensuun seudun yrityksillä on valittavanaan kaikki eri kuljetusmuodot tarpeen ja aikataulun mukaan. Toimitusjohtaja voi hypätä lentokoneeseen ja laittaa tavaran tulemaan kiskoja, maantietä tai vettä pitkin perässä. Joensuusta lentää Helsinkiin va- on kentältä matkaa 11 kilometriä. perustelivat päätöstään sillä, että jaassa tunnissa. Arkisin kaupunkien Turhan autossa istumisen jäämi- kehittyvä kaupunki ja alue tarvit- välillä lennetään seitsemän vuoroa, nen minimiin palvelee varsinkin kii- see hyvät kulkuyhteydet pääkau- viikonloppuisin vuodenajasta riip- reisiä liikematkaajia sekä heidän punkiseudulle. Lentokone oli mui- puen neljä tai viisi. vieraitaan. Sama aika, jossa lentää hin liikennevälineisiin nähden erit- Alueen yrittäjät ovat vaikuttaneet Joensuusta Helsinki-Vantaan lento- täin nopea kulkuneuvo tieverkoston paljolti Joensuun hyviin yhteyksiin asemalle, kuluu helposti pääkau- ollessa vielä vaatimaton, Kettunen Helsinkiin ja edelleen Eurooppaan. punkiseudun päivittäisessä aamu- kertaa aseman ja maakunnan yh- Aamukoneilla lähtee joka päivä sa- ruuhkassa. teistä kehityshistoriaa. takunta liikematkustajaa Helsinkiin Joensuusta on keväällä lennetty ja illalla tulee saman verran takai- Lentoaseman merkitys alueelle 50 vuotta säännöllistä liikennettä sin. Minun tehtäväni on toimia vies- ymmärrettiin varhain ilman katkoja. Joensuun lentoase- tikanavana lentoyhtiön ja elinkei- Lentoliikenne Joensuun ja Helsin- ma onkin Suomen kauimmin yhtä- noelämän välissä, Joensuun lento- gin välillä käynnistettiin jo 1950- jaksoisesti toiminut kenttä. aseman päällikkö Teuvo Kettunen luvulla. Liikennöinnin aloittamisen kertoo. mahdollisti hyvä kenttä ja kaupun- Lentoliikenteen kasvulle Joensuun lentoasema on Suomen gin lentoliikennettä tukeva päätös. on hyvät edellytykset mittakaavassa harvinaisen lähellä Lentoliikenteen tukeminen oli sii- Kotimaan liikenteen lisäksi Joen- 8 käyttäjiään. Kaupungin keskustaan hen aikaan harvinaista. Päättäjät suusta lennetään noin 40 kertaa
Tecwill Oy:n betoniasemat valloittavat maailmanmarkkinoita Tecwill Oy:n betoniasemien vienti on kasvanut voimakkaasti. vuodessa etelän lomakohteisiin. Charter-liikenteen osalta uskon vakaasti, että suunta kääntyy jatkossa toisinpäin. Kun saamme matkailumarkkinoinnin kunnolla käyntiin, alueen ainutlaatuinen luonto ja kiinnostavat aktiviteetit vetävät puoleensa turisteja kaikkialta maailmasta. Lappiinkin lensi ensimmäisenä vuonna vain yksi Concorde. Viime jouluna pohjoisessa kävi 500 tilauskoneellista lomavieraita. Aikoinaan Joensuun kentältä on lennetty myös posti- sekä rahtiliikennettä. Tällä hetkellä tavaraa kulkee vain koneiden ruumassa. Valmiudet rahtilentoihin on kuitenkin olemassa. Rahtiliikenteen käynnistämiseen tarvittaisiin yksi toimija, joka huolehtisi koko logistiikan ja kokoaisi yhteen alueen tavaran lentoa varten. Jos innokas yrittäjä löytyy, kenttä tulee vastaan järjestelyissä. Valmista tilaa on olemassa mm. lentokonehallissa ja lisää rakennetaan tarpeen mukaan. Olemme olemassa asiakkaita, emme itseämme varten. Annamme usein ensimmäisen mielikuvan maakuntaan saapuville ja jätämme viimeisen muiston heidän lähtiessään. Lentoasema on läpikulkupaikka, josta on päästävä joustavasti eteenpäin, Teuvo Kettunen tiivistää kenttänsä periaatteita. >>> www.ilmailulaitos.com Tecwill Oy on kansainvälisesti toimiva betoniasemien ja niiden ohjausjärjestelmien valmistaja. Yhtiön tuotteet tunnetaan pienestä tilantarpeestaan ja käyttöönoton helppoudestaan. Erityisesti patentoidut, yhtenä kappaleena siirrettävät Cobra-betoniasemat ovat herättäneet kiinnostusta ympäri maailmaa. Viimeisimpänä uudistuksena kehitimme Cobra-mallistoon ainutlaatuisen punnitusjärjestelmän, jolla asemien koko pieneneni ja kustannustehokkuus parani entisestään. Esittelimme mallistoa viimeksi Münchenin Bauma-messuilla erittäin hyvällä menestyksellä, Tecwill Oy:n toimitusjohtaja Viljo Ryhänen toteaa tyytyväisenä. Euroopan kärkivalmistajien joukkoon tähtäävä yhtiö työllistää Joensuussa ja Lappeenrannassa tällä hetkellä 15 henkilöä. Kaikki kokoonpanotyö ja osa suunnittelusta teetetään tarkkaan valituilla alihankkijoilla. Keskitymme tuotteiden hallintaan, markkinointiin ja edelleenkehittämiseen. Teemme jatkuvaa kehitystyötä yhdessä asiakkaidemme kanssa ja pyrimme näin saamaan tuotteistamme entistä parempia ja kilpailukykyisempiä. Päämarkkinat Euroopassa ja Venäjällä Pohjois-Karjalan kauppakamari myönsi Tecwill Oy:lle vuoden 2003 vientipalkinnon tunnustuksena yhtiön myönteisestä kehityksestä ja Joensuulainen Tecwill Oy panostaa tehokkuuteen niin tuotteissaan kuin toiminnassaankin. Tekniikaltaan alansa huippua edustavat betoniasemat valmistetaan, suunnitellaan ja huolletaan vahvan yhteistyöverkoston avulla. viennin osuuden voimakkaasta kasvusta. Tiivis verkostoyhteistyö nostaa kilpailukykyämme kansainvälisillä markkinoilla. Betoniasemiemme toiminta huoltoineen ja varaosineen varmistetaan aina paikallisten toimijoiden kautta. Näin vähennetään turhia kuljetuskustannuksia ja nopeutetaan toimintaa myös asiakkaan näkökulmasta, Ryhänen selvittää. Tecwill Oy:n viennin osuus on noin kaksi kolmasosaa yhtiön liikevaihdosta. Jatkossa viennin osuuden ennakoidaan kasvavan voimakkaasti. Erityisesti siirrettävillä betoniasemilla on hyvät markkinat niin entisillä kuin uusillakin vientialueilla, Ryhänen arvioi. >>> www.tecwill.fi 9
Suomen Kiitoautot osaksi maailmanlaajuista Schenker-ketjua Suomen Kiitoautot Oy Vastaa Kiitolinjan toiminnasta Itä-Suomen alueella Osa maailmanlaajuista Schenker-ketjua 7 omaa terminaalia 146 raskasta yhdistelmäajoneuvoa 210 vaihtokuormatilaa 210 perävaunua 60 jakeluajoneuvoa Liikevaihto n. 40 miljoonaa euroa (2003) Suomen Kiitoautot Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pertti Korhonen on seurannut läheltä suomalaisen kuljetusalan kehitystä säädellyistä kuljetusreiteistä tietoliikenneohjattuun logistiikkaan. Edelläkävijän otteillaan hän on johdattanut vanhempiensa perustaman yrityksen alan kotimaisten kärkinimien joukkoon ja osaksi maailmanlaajuista Schenker-ketjua. Suomen Kiitoautojen tarina sai alkunsa vuonna 1959, kun Korhosen vanhemmat ostivat KiitoKitee Oy:n. Heti alussa yritys teki liikennöintisopimuksen Kiitolinjan kanssa ja rupesi ensimmäisenä ketjussa ajamaan Joensuu Helsinki-reittiä. - Siihen aikaan ala oli todella säänneltyä. Luvat olivat kuntakohtaisia ja omalta reitiltä sai poiketa maksimissaan 15 kilometriä. Nouto ja jakelukunnat saneltiin tarkasti. Esimerkiksi Joensuusta ei Outokumpuun saanut viedä luvatta, joten asiakasta ei voinut palvella pihaan asti, vaikka olisi halunnut. - Myöhemmin myönnetyt valtakunnalliset luvat olivat alaan sidottuja. Jos etelään vietiin lastulevyjä, piti takaisin ajaa tyhjällä autolla. Muuta tavaraa ei ollut lupa kuljettaa ja tännepäin harvemmin puutavaraa tuotiin.tuotantokuluista syntyi näin yleensä puolet tyhjänä ajosta. Tämä johti siihen, että autoja ostettiin ajoineen. Kun luvalle ei saanut pistää hintaa, myytiin paperin mukana aina kelvoton autonreppana, Korhonen muistelee huvittuneena. Tarveharkinnan ja tarkkojen määräysten sävyttämä historia vaikuttaa Korhosen mukaan osaltaan yleiseen suhtautumiseen alaa kohtaan. - Kuljetusta ja logistiikkaa pidetään valitettavan usein pakollisena pahana. Molempia osapuolia palvelevaan yhteistyöhön kuljetusyrityksen kanssa ei olla vielä yleisesti valmiita ja tiiviillä kumppanuudella saavutettavat edut jäävät hyödyntämättä, Korhonen harmittelee. Perinteitä kunnioittava kehittäjä Jo 60-luvulla paremmin kuormaa purkamassa kuin koulun penkillä viihtynyt Pertti Korhonen siirtyi perheyhtiön johtoon vuonna 1980. Sukupolvenvaihdoksen myötä yrityksessä alkoi tapahtua. - Siirtyessäni toimitusjohtajaksi minulla oli kovasti intoa kehittää toimintaamme. - Vuonna 1981 rakensimme ensimmäisen varsinaisen terminaalirakennuksemme. Hanketta ihmeteltiin useampien kollegojen taholta, sillä täällä ei elinkeinoympäristö ollut aiemmin kappaletavaran prosessointitiloja vaatinut. Monilla kilpailijoilla menestystä söi puhtaasti tehottomuus. Meille vuosikymmen oli voimakkaan kasvun aikaa, yritysostojen myötä suoritteemme yli kaksinkertaistuivat, Korhonen kertoo. Yhtiö kirjasi alansa edelläkävijänä SUOMEN KIITOAUTOT OY 1959 1963 1980 1981 1988 1990 KiitoKitee Oy Korhosen perheen omistukseen Nimi Joensuun Kiitoautot Oy:ksi Pertti Korhonen yhtiön johtoon Ensimmäinen terminaalirakennus Kirjatut toiminnan perusarvot Nykyiset toimitilat valmistuvat 10
Suomen Kiitoautojen toimitusjohtaja Pertti Korhonen on nähnyt kuljetusalan kehityksen 50-luvun sääntöviidakosta uuden vuosituhannen kokonaisvaltaiseen logistiikkapalveluun. Kuljetus on vain pitkä siirtohihna tuotannon perässä, osa tuotteen lisäarvoprosessia. toimintansa perusarvot vuonna 1988. Viisi vuotta myöhemmin otettiin käyttöön sertifioitu laatujärjestelmä, joka on myöhemmin laajentunut useita eri osa-alueita kattavaksi toimintajärjestelmäksi. Materian, pääoman ja tiedon hallintaa Kuljetusalan muutos 50-luvulta tähän päivään on ollut melkoinen. Alkukantaisesta tieverkosta ja keskuksen kautta tilattavista puheluista on tultu tietoliikenneohjattuun palveluprosessiin. - Teollisuus kykenee tänä päivänä imuohjautuvaan tuotantoon, joka elää kaupan hyllyjen tyhjenemisvauhdin mukaan. Usein kuultu sanonta varastojen siirtymisestä pyörille ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Kuljetus on vain pitkä siirtohihna tuotannon perässä, osa tuotteen lisäarvoprosessia. Pohjoiskarjalaiselle kuluttajalle kahvipaketilla ei ole mitään arvoa ennenkuin se on helposti saatavilla paikallisen kaupan hyllyssä. Kotimaan välimatkoilla ei Korhosen mukaan ole nykyään ajallisesti juurikaan vaikutusta. Ainakaan toistaiseksi ei tarjolla ole ympärivuorokautista lähetystä ja vastaanottoa.yön aikana tavara kulkee samalla tavalla Helsingistä Järvenpäähän ja Joensuuhun. Maailmanlaajuisella yhteistyöllä myös kansainvälisyys toimii yhtä lailla täältä ulos kuin muualta tänne. Muutamat suuryhtiöt ovat jo tehneet yhden kuljetusratkaisun, joka koskee koko Eurooppaa. Tällaisia ovat mm. Nike ja Siemens. >>>www.suomenkiitoautot.fi 1991 1993 1995 1999 2001 2004 Mukana perustamassa Kiitolinja-ketjun uutta muotoa Laatujärjestelmä Yrityksen nimeksi Suomen Kiitoautot Oy Ympäristöjärjestelmä Työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä Suomen Kiitoautot 45 vuotta 11
Euroopan johtava kevytjuustola kilpailee osaamisella Valion Joensuun tehtaalla valmistetut juustoherkut maistuvat suomalaisille. Yli puolet tuotannosta on kevytjuustoja. Joka neljäs Suomessa syöty juusto tulee Valion Joensuun tehtaalta. Meijerin nousu kotimaan markkinoiden johtavaksi juustojen valmistajaksi ja kevytjuustojen erikoisosaajaksi pohjautuu tehokkaaseen prosessiin sekä innovatiiviseen tuotekehitykseen. Tasapainojuustojen edelläkävijä Joensuussa kypsyttämistä on kehitetty huippuunsa vuosien ajan. Meillä oli ensimmäisenä Euroopassa linjat, joilla tuotettiin tasapainojuustoa.tietty osa teknologiasta oli olemassa, mutta loput kehitettiin itse yhdessä laitetoimittajien kanssa. Nyt vastaavia linjoja on tullut muuallekin, tuotantovas- 12 Joensuun meijeri on juustonvalmistaja. Tehtaan porttien läpi kulkee 40 % Valion kotimaan markkinoille päätyvistä juustoista. Vuodessa se tarkoittaa reilua 15 miljoonaa kiloa kypsytettyjä juustoja ja noin 1,3 miljoonaa kiloa tuorejuustoja. Nykyään yli puolet tuotannostamme on valmistusteknisesti erittäin haastavia kevytjuustoja.tuorejuustoissa kevyttuotteiden osuus on jopa 70 %. Joensuun nousu johtavaksi kevytjuustojen valmistajaksi kertoo henkilökuntamme vahvasta prosessi- ja tuotekehitysosaamisesta, tehtaanpäällikkö Matti Jokiniemi antaa tunnustusta työntekijöilleen. Oman valmistuksen lisäksi tehtaalla jälkipakataan vuosittain 8 miljoonaa kiloa juustoja viipale-, kestopala- ja tuorepalapakkauksiin. Merkittävä osa tuotannosta vaatii jälkipakkauksen, joka saattaa olla yhtä kallista kuin varsinainen juustonvalmistus. Hyvin yleisesti juustot matkaavat valmistuttuaan tehtaalta toiselle jälkikäsittelyä varten. Meiltä valmistus sekä jälkipakkaus löytyvät saman katon alta, joka nopeuttaa prosessia huomattavasti. Runsaasta 200 työntekijästämme kolmeneljäsosaa on tekemisissä pakkaamisen kanssa, Matti Jokiniemi kertoo. Tehdas valmistaa tasaisesti myös erilaisia jauheita ja tiivisteitä. Muun muassa suuren suosion saavuttaneen laktoosittoman kevytmaitojuoman tärkeimmän raakaaineen, laktoosittoman maitoproteiinijakeen. taava Anja Pölönen valottaa käytössä olevaa teknologiaa. Kypsytyksessä käytössämme on tarpeisiimme suunnitellut muoviset kypsytysyksiköt, joilla hallitaan paremmin juuston koko ja saadaan lämpötila siirtymään paremmin. Tämä lisää laadunhallintaa, lyhentää kypsytysaikaa ja helpottaa jälkipakkausta. Hyvä esimerkki Valiossa tehtävästä tuotekehityksestä on Joensuun tehtaalla valmistettava, Vuoden Tähtituotteeksi 2003 valittu, Polar 5 -kevytjuusto. Seuraamme markkinoita aktiivisesti ja työn alla on koko ajan useampia uutuustuotteita. Palkitun Polar 5:n ohella muita kansainvälistä kiinnostustakin herättäneitä menestysartikkelejamme ovat lak-
Seuraamme markkinoita aktiivisesti ja kehitämme koko ajan useampia tuoteuutuuksia. Tuotantovastaava Anja Pölönen ja tehtaanpäällikkö Matti Jokiniemi kiittelevät henkilökuntaa Joensuun noususta johtavaksi kevytjuuston valmistajaksi. toositon maitojuoma sekä terveysvaikutteiset tuoteinnovaatiot, toteaa Matti Jokiniemi tyytyväisenä. Olemme miettineet oman kilpailukykymme ylläpitoa ja päättäneet pysyä kärjessä osaamisen avulla. Ihmiset ratkaisevat, teknologia ei kerättävää maitoa ajaa meijerille päivittäin reilut 20 rekkaa. Nykyaikaisen miehittämättömän vastaanottomme ansiosta pystymme käsittelemään jopa 100 000 litraa tunnissa. Automatiikan avulla kuski saa hoidettua siirron yksin ja Juuston kypsytyksessä käytetään erityisesti Valion tarpeita varten suunniteltuja muovisia kypsytysyksiköitä. yksinään riitä. Meidän etumme on toiminta on mahdollista ympäri se, että maakunnasta löytyy hyvin ammattitaitoa ja osaavaa henkilökuntaa. Ihmiset ovat sitoutuneita ja hyvin motivoituneita työhönsä. Kokonaisketju yltää pellolta pöytään Valion Joensuun tehdas vastaanottaa vuodessa 200 miljoonaa litraa maitoa. Sadan kilometrin säteeltä vuorokauden. Juuston valmistuksessa hygienian ja kylmäketjun merkitys on erityisen suuri. Kuukausien kypsymisaika edellyttää äärimmäisen korkealaatuista raaka-ainetta. Tuotantolinjamme pestään kerran päivässä. Käsittelemmekin tehtaalla tuplasti enemmän vettä kuin maitoa, Anja Pölönen selvittää. Tuotantoketju on nähtävä alusta loppuun ja huomioitava kaikki matkan varrella olevat osat raaka-aineesta ja kuljetuksesta pakkausmateriaaleihin saakka.tuotteemme tunnetaan korkeasta laadustaan ja kuluttajien luottamukseen halutaan vastata sataprosenttisesti, vakuuttaa Matti Jokiniemi. >>>www.valio.fi 13