SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

Samankaltaiset tiedostot
SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa

Vanerintuotanto ja -kulutus.

Maailman valutuotanto

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

Maailmantalouden trendit

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998

Maailman metsät haasteet tänään ja huomenna

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Aasian taloudellinen nousu

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Näkymiä puunkäyttöön ja investointeihin

Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta.

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Vanerintuotanto ja kulutus

ja Latvian 4 prosenttia. Muiden maiden osuudet jäivät alle prosenttiin. Ulkomaankaupan tavaraluokituksen parantuminen mahdollisti

Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa?

BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Liite: Iso-Britannian eroprosessi EU:sta Tilannekatsaus

Riittääkö Venäjällä puuta uusille investoinneille?

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Tuodusta puusta 78 prosenttia (15,6 milj. m³) oli peräisin Venäjältä.

Coloplastin paikallistoimistot

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

WÄRTSILÄ OYJ ABP ÅLANDSBANKEN SIJOITTAJAILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Osavuosikatsaus

Kääntyykö Venäjä itään?

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Teknologiateollisuuden henkilöstö

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari

Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2011

METSÄTILASTOTIEDOTE 48/2014

Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse?

Bruttokansantuotteen kasvu

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

METSÄSEKTORIN SEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Metsäntutkimuslaitos Riitta Hänninen* ja Jari Viitanen. *

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Äänekosken biotuotetehdas

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Vanerintuotanto ja -kulutus.

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Biotalouden kansainväliset kytkennät

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä

Euro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus

Transkriptio:

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 7.-9.6.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy

ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Globaalit trendit 2. Investointistrategiat 3. Johtopäätökset Päättäjien Metsäakatemia 2

1. Globaalit trendit Päättäjien Metsäakatemia 3

GLOBAALIT MEGATRENDIT VAIKUTTAVAT TEOLLISUUDEN MAHDOLLISUUKSIIN MONIN TAVOIN Taloudellisen vallan siirtyminen itään Uudet logistiikkaratkaisut Globalisoitunut talous Yhdentyvät ajattelutavat Protektionismi Uusien voimavaltioiden nousu Kilpailu maasta Energian käyttö vs. väärinkäyttö Kriittisten teknologioiden helpompi saatavuus Pula vedestä Öljyn niukkuus Teknologinen kehitys Puute resursseista Uudet mediat Uusien sukupolvien vaikutus yhteiskuntaan Vanhentuva väestö Väestönkasvu Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Mobiili teknologia Uudet energiateknologiat Ilmaston lämpeneminen Saasteet Uudet teollisuusalat Muuttuva lainsäädäntö Jatkuva epätasapaino kehityksessä Päättäjien Metsäakatemia 4

TALOUDELLISEN VAIKUTUSVALLAN SIIRTYMINEN LUO, PAITSI UUSIA MARKKINOITA, MYÖS UUSIA SIJOITTAJIA Asema BKT-tilastossa PPP, USD 2010 Yhdysvallat Kiina Japani Intia Saksa Venäjä Iso Britannia Ranska Brasilia Italia Meksiko Etelä-Korea Espanja Kanada Indonesia 2020 Kiina Yhdysvallat Intia Japani Venäjä Saksa Brasilia Iso Britannia Ranska Meksiko Etelä-Korea Indonesia Italia Kanada Espanja Lisääntyneet etelä-etelä investointivirrat Investoinnit muihin maihin Investoinnit omaan maahan Lähde: Euromonitor Päättäjien Metsäakatemia 5

PUUN KÄYTTÖÖN KOHDISTUU SEKÄ SUURIA MAHDOLLISUUKSIA ETTÄ KILPAILU-UHKIA 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Elektroninen media korvaa paperia tiedonvälityksessä % joka luottaa internettiin enemmän kuin muihin mainosmedioihin Nuoret Keskiikäiset Juuri eläköityneet Vanhukset Teräs I-palkit Teräspalkit Teräslaatat ja -rullat Alumiinikuorikerrokset Erityisbetoni Ontot elementtirakenteet Punaiset tiilet Kipsilevyt Kalkkikivitiilet Betoni Koivuvaneri Pehmytlevy Havuvaneri LVL Lastulevy Sahatavara Kovalevy mutta puunkäyttö kasvaa pakkauksissa ja rakentamisessa mm. ympäristö- ja ilmastotrendien johdosta -2 0 2 4 6 Tonnia CO 2 per m 3 lopputuotetta Lähde: RTS data (1998-2001) Päättäjien Metsäakatemia 6

VENÄJÄLLÄ ON SUURET METSÄVARAT, JOIDEN KANSSA NOPEAKASVUISET ISTUTUSMETSÄALUEET KILPAILEVAT INVESTOINNEISTA Hyönteistuhot Laajat metsävarat, mutta riittämätön infrastruktuuri Suurin pula puusta Hyvä biologinen potentiaali Nopeakasvuiset - puuistutukset Nopeakasvuiset - puuistutukset Havupuuistutukset Havupuuistutukset Suuri potentiaali Rajallinen potentiaali Alueellinen potentiaali Päättäjien Metsäakatemia 7

2. Investointistrategiat Päättäjien Metsäakatemia 8

Paperi- ja kartonkimarkkinoiden kasvu ohjaa investointeja Aasiaan. Kiinan ja Intian osuus kysynnän kasvusta on paperilaadusta riippuen 47-93%. Myös Venäjän markkinat kasvavat, mutta markkinoiden pieni koko rajoittaa investointihalukkuutta. Vientimarkkinat ovat tärkeät Venäjän teollisuudelle. 500 450 400 350 300 250 Milj. tonnia Ennuste Muut maat Latinalainen Amerikka Muu Aasia Kiina Uudet markkinat Kasvu 3,5%/a 200 Venäjä ja Itä-Eurooppa Japani 150 Läntinen Eurooppa 100 50 Pohjois-Amerikka 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Perinteiset markkinat Kasvu -0,5%/a Päättäjien Metsäakatemia 9

Istutusmetsien rooli kasvaa maailman kuitutaseessa. Etelä-Amerikka ja Aasia ovat Venäjän pääkilpailijat selluinvestoinneissa. Eteläisillä alueilla täytyy investoida istutuksiin, kun taas Venäjällä metsät ovat jo olemassa, mutta infrastruktuuriin tarvitaan investointeja. 60 Maailman kemiallisen sellun tuotanto Milj. tonnia 100 % Markkinaosuudet maailman kemiallisesta selluteollisuudesta 50 40 80 % 60 % Pohjoiset alueet (esim. Suomi, Venäjä) 30 20 Pohjoiset alueet (esim. Suomi, Venäjä) 40 % 10 Eteläinen lehtipuu 0 Eteläinen havupuu 1990 1995 2000 2005 20 % Eteläinen lehtipuu 0 % Eteläinen havupuu 1990 1995 2000 2005 Päättäjien Metsäakatemia 10

VENÄJÄLLÄ ON EDELLEEN TÄRKEÄ PARANTAA INVESTOINTIOLOSUHTEITA Brasilia Venäjä Raaka-aineturvallisuus Varma raaka-aineen saatavuus pitkällä aikavälillä, maat ja metsät yksityisomistuksessa. Riskejä puun saatavuudessa ja hinnassa sekä metsänvuokrauspolitiikassa pitkällä aikavälillä. Metsälainsäädäntö ja toimijoiden roolit Selvä ja kehittynyt lainsäädäntö, toimijoiden roolit vakiintuneet. Säädösten uudistaminen käynnissä, yksityisen ja julkisen sektorin roolit ja vastuut metsänhoidossa epäselviä. Metsäinfrastruktuuri Institutionaalinen kehys Metsäteollisuuden investoinnit Nopeakasvuiset istutusmetsät eivät tarvitse isoja investointeja. Yritykset tekevät investoinnit ja omistavat infrastruktuurin. Rajoitettu julkisen sektorin osallistuminen ja sääntely johtuen olemassaolevista säännöistä ja menettelytavoista. Lähihistorian useista onnistuneista sellutehdashankkeista selvät suuntalinjat projektien toteutukseen ja uusimpien teknologioiden käyttöön. Teollisuuden laajentaminen tarvitsee isoja investointeja infrastruktuuriin. Kehitysvastuut, rahoitus ja omistusoikeudet epäselviä. Muuttuvat vastuut viranomaisten ja toimintaelinten välillä. Raskas byrokratia ja säätely. Uusia sellu-/paperitehtaita ei ole käynnistetty viimeisten vuosikymmenien aikana (mutta useita hankkeita vireillä), vanhentuneet normit ja standardit. Päättäjien Metsäakatemia 11

3. Johtopäätökset Päättäjien Metsäakatemia 12

Venäjä investointimaana Mahdollisuudet Iso kotimarkkinapotentiaali, erityisesti puurakentamisessa Kiinan ja Aasian markkinoiden läheisyys Laajat metsä- ja energiaresurssit Haasteet Investointiolosuhteet Infrastruktuuri ja etäisyydet Työvoiman saatavuus ja kustannusinflaatio Päättäjien Metsäakatemia 13