SUOMEN SINKKIESIINTYMIEN DOKUMENTOINTI JA MALMIAIHETIETOKANTA (FINZINC)

Geological Survey of Finland PO Box 96, 02151 Espoo M10.1/2002/1 16.1.2002 SUOMEN SINKKIESIINTYMIEN DOKUMENTOINTI JA MALMIAIHETIETOKANTA (FINZINC) Hankkeen tiivistetty loppuraportti Pasi Eilu

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä 16.1.2002 Tekijät Pasi Eilu Raportin laji M10.1 Toimeksiantaja KTM ja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi Suomen sinkkiesiintymien dokumentointi ja malmiaihetietokanta (FINZINC) Tiivistelmä Vuosina 2000-2001 luotiin Turun yliopiston ja GTK:n yhteistyönä Access97-muotoinen FINZINCtietokanta Suomen Zn-esiintymistä. Tietokantaan on linkitetty kuva- ja analyysiaineistoa erillisinä tiedostoina ja sen sisältö on nähtävillä myös GTK:n Internet-sivuilla (www.gsf.fi/explor). Kannassa on 15.1.2002 tietoa 115 eri esiintymästä. FINZINC sisältää julkisen informaation kaikista sellaisista esiintymistä, joissa Zn on tärkein arvometalli, ja joissa on todettu sinkkiä vähintään 1% yhden metrin mittaisessa leikkauksessa ( 1 m @ 1% Zn) tai 0.5% Zn 5 m metrin leikkauksessa. Tietokannassa on esiintymän paikkatiedot, entiset ja nykyiset haltijat, malmiarvio(t), löytöhistoria, geneettinen tyyppi, informaatiota infrastruktuurista, paikalla tehdystä malminetsinnästä, kairausten määrästä, kaivostoiminnasta, mineralisaation rakenteesta, mineralogiasta, geologiasta, metamorfoosista, deformaatiosta, muuttumisesta, ajoituksesta, genesiksestä, sekä malmin, sivukivien ja malmimineraalien koostumuksesta, ja siihen liittyvistä geokemiallisista ja geofysikaalisista anomalioista. Jokaisen esiintymän kohdalla on myös annettu kaikki lähdeviitteet: julkaisut että julkiset raportit sekä suulliset ja kirjalliset tiedonannot. FINZINC osoittaa, että sinkkiesiintymiä on melkein koko Suomessa, lähes kaikilla kallioperämme osaalueilla ja kivilajeissa. Suomen tärkein sinkkiprovinssi on Vihanti-Pyhäsalmi vyöhyke. Toinen merkittävä provinssi on Orijärven-Aijalan vyöhyke. Muita merkittäviä sinkkiesiintymiä ovat mm. Hammaslahti Pyhäselässä, Talvivaara ja Taivaljärvi Sotkamossa sekä Pahtavuoma Kittilässä. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Suomi, sinkki, arkeeinen, proterotsooinen, metallogenia, tietokanta Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus M10.1/2002/1 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 5 sivua, 4 liitettä Suomi CD: 500 euro Julkinen raportti

GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE DATE 16/01/2002 Authors Pasi Eilu Type of report M10.1 Title of report Commissioned by Documentation of Zn deposits in Finland and the FINZINC database Abstract Ministry of Trade and Industry, Geological Survey of Finland The FINZINC database on Zn-deposits in Finland, in Access97-format, was created during 2000-2001 as a joint project between the Geological Survey of Finland (GTK) and the Department of Geology, University of Turku (UTU), and in cooperation with mining and exploration companies. The project was partially funded by the Finnish Ministry of Trade and Industry. The database is available on a CD, and its contents also are accessible through the Internet pages of the GTK (www.gsf.fi/explor). Presently (15 January 2002), the database contains information on 115 deposits and significant prospects where zinc is the main commodity. To be included into the database, a prospect must have at least one drill hole with a grade of 1 % Zn for 1 m or 0.5 % Zn for 5 m. All significant aspects of the deposits location, holdings, discovery, exploration and mining history, deposit and wallrock geology, mineralogy, geochemistry and geophysical features and genetic modelling are covered by internally linked tables in the database. The database also includes a large number of photographs, maps and other figures, and geochemical, mineral analysis and petrophysical data in table format. Entries contain references to all primary sources of data. The FINZINC indicates Zn occurrences nearly throughout the country, in nearly all major geological domains and rock types. The most important Zn province is the Vihanti-Pyhäsalmi Belt in central Finland. Another significant area is the Orijärvi-Aijala Zone in SW Finland. Large deposits elsewhere include the Hammaslahti mine and Talvivaara and Taivaljärvi deposits in eastern Finland, and the Pahtavuoma deposit in Lapland. Key words Finland, zinc, Archaean, Proterozoic, metallogeny, database Geographical area Finland Map sheets Other information Report serial Archive code M10.1/2002/1 Pages Language Price Confidentiality 5 pages, 4 appendices Finnish CD: 500 euro Public report

1 Johdanto Tutkimushanke Suomen sinkkiesiintymien dokumentointi ja malmiaihetietokanta (FINZINC) tehtiin yhteistyössä Turun yliopiston (TY) ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kesken. GTK:n puolesta työn koordinaattorina ja tieteellisenä yhteistyökumppanina on Tutkimus- ja kehitysyksikkö. Kauppa- ja Teollisuusministeriö (KTM) osallistui työhön osarahoittajana. Työn käytännön toteutus alkoi TY:ssa 1.1.2000, ja vaihtui 1.3.2001 GTK:een hankkeen päävastuullisen tutkijan Pasi Eilun siirtyessä TY:sta GTK:een. Hanke päättyi 3.12.2001, mutta luotua tietokantaa pidetään yllä ja päivitetään pysyvästi GTK:ssa. Hankkeen tarkoituksena oli laatia kattava esitys Suomen sinkkimalmipotentiaalista siten, että malminetsintä- ja kaivosyhtiöiden kannalta kaikki tärkeät parametrit tulevat selkeästi esitetyksi. Työn perimmäisenä tavoitteena on ollut ajan tasalla olevan informaation levittäminen Suomen sinkkimalmipotentiaalista, malminetsinnän aktiviteetin kasvattaminen ja malminetsinnän investoinneissa tarvittavien ulkomaisten riskipääomien saaminen Suomeen. Julkaistava informaatio hyödyttää yhtäläisesti myös jo nyt Suomessa toimivia malminetsintä- ja kaivosyhtiöitä sekä helpottaa uuden liiketoiminan syntymistä alalle. Tuloksia julkaistaessa päämääränä on pidetty tulosten yhtenäistä esitystapaa, nopeaa saatavuutta ja levitystä kaikille potentiaalisille käyttäjille (Internet ja CD-ROM), ja siten luoda toimivampi innovaatioympäristö tulosten käyttäjille. Hanke tuotti suunnitelman mukaisesti päätuotteen (1) liitännäisineen (2, 3): 1. Kaikkien Suomen kallioperässä todettujen sinkkiesiintymien (15.1.2002 115 kpl) dokumentointi standardimuodossa julkiseksi tietokannaksi Access97 -muodossa (Liitteet 1-4). 2. Tietokannan sisältö kaikkine liitetiedostoineen Internetissä GTK:n Exploration -wwwsivuilla. 3. FINZINC-tietokantaan ja Suomen Zn-esiintymiin johdattelevat sivut Internetissä GTK:n Exploration -www-sivuilla. Vuonna 2000 työ tehtiin pääosin Turun yliopiston Geologian laitoksella, joka järjesti tarvittavat työtilat ja muun logistiikan. Vuoden 2001 työ tehtiin käytännössä kokonaan GTK:ssa Espoossa. Kaiken projektin käyttöön tarvittavan ATK-laitteiston ja ohjelmat, v. 2000 käytettyjä tulostimia lukuunottamatta, kustansi GTK. Tulostimina v. 2000 käytettiin TY:n Geologian laitoksen laitteita. Projekti toteutui suunnitelmien mukaisesti ja sen tuotteista on jo saatu runsaasti positiivista palautetta, vaikka niiden julkistamisesta on kulunut vasta vähän yli kuukausi. 2 Työn edistyminen ja työsuunnitelma Projektin työt pysyivät erittäin hyvin suunnitellussa aikataulussa. Merkittäviä käytännön tai periaatteellisia ongelmia ei projektin aikana ilmennyt. 1

Aikataulu ja tehdyt työt 2000 Valmistelevat työt, aineiston hankinta, tietokannan luonti: Hanke aloitettiin 1.1.2000 arkistoidun ja julkaistun aineiston keruulla, tietokannan rakentamisella ja aineiston siirrolla tietokantaan. Aineistoa saatiin lähinnä GTK:sta, mutta myös TY:n Geologian laitoksen arkistoista ja seuraavilta yhtiöiltä: Outokumpu Oyj, Partek Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Belvedere Resources Finland Oy, SES Finland Oy. Lisäksi aineistoa saatiin Helsingin ja Oulun yliopistojen malmigeologian tutkijoilta. Tietokanta tehtiin Windows-pohjaisella Access97 Liitteessä 2. -ohjelmalla ja sen rakenne on esitetty Olemassa olevan julkisen aineiston määrä ja sijainti selvitettiin suurimmalta osin, ja useimmista kohteista aineistoa tallennettiin tietokantaan. Samanaikaisesti skannattiin kuvia ja karttoja ja muunnettiin niitä myös Internetissä helposti avattavaan muotoon, sekä koostettiin Excelmuotoisia tiedostoja malmi-, sivukivi- ja malmimineraalianalyyseistä. Näitä kuva- ja taulukkotiedostoja linkitettiin itse tietokantaan sitä mukaa kuin tiedostoja valmistui. Tietokantaan päätettiin ottaa kaikki esiintymät, joissa Zn on tärkein arvometalli, ja joissa on todettu sinkkiä vähintään 1% yhden metrin mittaisessa leikkauksessa ( 1 m @ 1% Zn) tai 0.5% Zn 5 m metrin leikkauksessa. Vuoden 2000 lopussa tietokannassa oli aineistoa noin 100 sinkkiesiintymästä. 2001 Kaikki materiaali tallennettu tietokantaan; tietokanta julkaisu: Arkistomateriaalia saatiin koko ajan lisää. Samoin tehtiin kantaan tallennetun aineiston tarkistuksia. Malmitutkijoilta saatiin tietoa myös haastattelemalla; tämä oli erityisen tärkeää niistä kohteista, joilla tutkimukset olivat vielä kesken tai joista arkistoituna tai julkaistuna oli vain lakisääteinen raportointi KTM:lle. Vuoden 2001 aikana saatiin valmiiksi Suomen sinkkiesiintymien systemaattinen dokumentointi tietokantaan ja siihen linkitetyt kuva- ja talukkotiedostot. Tietokannan julkistamisen aikaan oli siinä aineistoa 115 esiintymästä. Access-muotoisen tietokannan lisäksi valmistuivat FINZINC:n Internet-sivut ja niihin johdatteleva Zn-kotisivu (Kuvat 1 ja 2) GTK:n Exploration -www-sivuille. Tutkimustuloksia ja työn yleisluonnetta esiteltiin tutkimuksen rahoittajien sisäisissä koulutus- ja neuvottelutilaisuuksissa. FINZINC-tietokanta, sekä Access- että Internet-versiot, julkistettiin ja esiteltiin kansainväliselle ja kotimaiselle käyttäjäkunnalle Rovaniemellä 3-4.12.2001 pidetyssä kansainvälisessä 3. Fennoskandian malminetsintä- ja kaivannaisteollisuuskonferenssissa. 2

Zinc in Finland Zinc deposits occur in three main geological settings in Finland: Palaeoproterozoic magmatic arcs, Palaeoproterozoic rifts in the Archaean craton, and Archaean greenstone belts. The main Zn province is in a Palaeoproterozoic island arc setting within the Savo Belt in central Finland. It includes two major deposits, the Pyhäsalmi mine which has been in production since 1962 and the now exhausted Vihanti mine (1951-1992). Pyhäsalmi mine Click on the geological map of Finland and continue to the deposits you wish to investigate in the FINZINC Database The Uusimaa Belt in SW Finland, also in an arc setting, includes the now exhausted Orijärvi, Aijala and Metsämonttu mines. This belt can be regarded as a continuation of the metal-rich Bergslagen region of central Sweden. The main deposits within the Palaeoproterozoic rifts, located in eastern and northern Finland, include the now exhausted Hammaslahti mine and the large Kolmisoppi, Kuusivaara and Pahtavuoma deposits. Only a few Zn deposits are yet known from the Archaean domain. The largest known deposit is Taivaljärvi, test-mined in the 1990 s. The FINZINC database presents data on all ore deposits in Finland where Zn is the main commodity: - >100 drilling-indicated deposits - 3 undeveloped deposits with an inferred resource of >10 Mt - 5 undeveloped deposits with an inferred resource of 1-10 Mt - 8 past producers and 5 historic small-scale mines - One present producer (Pyhäsalmi) Vihanti mine Deposits in SW Finland Kuva 1 GTK:n Internetsivuilla olevan Zn-kotisivun sisältö. Kaikista alleviivatuista tekstin kohdista on linkit FINZINK-tietokannan ao. kohtiin joko suoraan taikka kuvakkeena esitetyn kartan tai kohdevalokuvan kautta 3

Kuva 2. FINZINK-tietokannan aloitussivu Internetissä. Hot.spot -kartta, jossa kohdetta klikkaamalla saadaan esille ao. kohteen tiedot tietokannassa. Suorakaiteella merkityillä alueilla siirrytään ansin ko. osa-alueen kartakkeeseen ja sieltä edelleen valittuun kohteeseen.

3 Tutkimusryhmä Johtoryhmä: Prof. Heikki Papunen; Turun yliopisto, Geologian laitos Tutkimusprofessori Pekka Nurmi; GTK, Tutkimus- ja kehitysyksikkö FT Raimo Lahtinen; GTK, Tutkimus- ja kehitysyksikkö Päävastuullinen tutkija, työn varsinainen toteutus: FT Pasi Eilu, Turun Yliopisto (2000), GTK (2001). Muut yhteyshenkilöt: GTK, Tutkimus- ja kehitysyksikkö: FM Boris Saltikoff (GTK:n malmiviitetietokanta) FM Mikko Tontti (GTK:n malmiviitetietokanta) Ohjelmoija Esko Toropainen (tietokannan koodaus ja siirto GTK:n internetsivuille) PhD Hugh O Brien (kielentarkastus) GTK, aluetoimistot: malminetsintägeologit Kaivos- ja malminetsintäyhtiöt: malminetsintägeologit Helsingin ja Oulun yliopistot: malmitutkijat 4 Hankkeen tuottamat julkaisut 2001 Zn-kotisivu GTK:n Internetsivuilla, osoitteessa: www.gsf.fi/explor/, julkaistu 3.12.2001 Sinkkitietokannan Internet-versio, osoitteessa: www.gsf.fi/explor/, julkaistu 3.12.2001 Sinkkitietokannan Access97-versio liitetiedostoineen, CD-ROM, julkaistu 3.12.2001 Liitteet: 1. FINZINC-CD: Tietokanta Access97-muodossa ja siihen linkitetyt Excel-muotoiset analyysitaulukot sekä GIF- ja JPG-muotoiset kuvatiedostot 2. Tietokannan rakenteen ja sisällön kuvaus, FINZINC-CD:n käyttöohje 3. Raporttiote tietokannasta: Pyhäsalmen sinkkiesiintymä 4. Pyhäsalmen kuvaukseen linkitetty analyysiaineisto 5

Liite 2 Sinkkiesiintymien dokumentointityyli FINZINC-tietokannassa, Access97 -versio Taulu Solu Solun sisällön kuvaus 1 LOCATION, ACCESS, HOLDING Deposit name Present name Secondary names Other, less commonly or previously used, names for the deposit Updated Date when updated Location Domain Major geological domain, either Archaean, Proterozoic Lapland or Svecofennian Province Smaller geological unit, e.g. Tipasjärvi-Kuhmo-Suomussalm, Pyhäsalmi- Pielavesi Map sheet Finnish base map sheet (1:20 000) Coordinates Finnish national grid kkj coordinates (x,y) Municipality Nearest town(s) and access Distance to the nearest town, type of road(s) to or adjacent to the area, distance to the nearest roads and railway Titles Exploration licence no(s) Identity no. in the databases of the Ministry of Trade and Industry Mining concession no(s) Identity no. in the databases of the Ministry of Trade and Industry Present holder Organisation presently holding the deposit, if no present holder:'open for acquisition' Previous holders Site photo 1 Hyperlinked figure Site photo 1 Hyperlinked figure Regional map 1 Hyperlinked figure Regional map 2 Hyperlinked figure 2 MINING Status of development When mined Mine photo 1 Mine photo 2 Mine photo 3 Section figure 1 Section figure 2 Section figure 3 Section figure 4 Plan figure 1 Plan figure 2 Plan figure 3 Resources Total production Total in-situ content Best sections Extent of the deposit Lodes Mining method (if mined), otherwise: Test mining, Deposit with resource estimate, Drilled prospect or Historic small-scale mining Hyperlinked figure Hyperlinked figure Hyperlinked figure Hyperlinked figure Hyperlinked figure Hyperlinked figure Hyperlinked figure Hyperlinked figure Hyperlinked figure Hyperlinked figure Ore(mined, indicated and inferred) in million tonnes, with cut-off grade used in the resource estimate(s) Ore in million tonnes and/or metals in tonnes In tonnes of metal(s) Given as: xx metres @ yy % of metal(s) Extent of the mineralised area Sizes and names of lodes, their host rocks, mutual relationships, strike, dip, plunge 1

3 EXPLORATION Explor site photo 1 Hyperlinked figure Explor site photo 2 Hyperlinked figure Discovery First indications, the process which led to the discovery Exploration history Which methods used, who made the exploration and when Drilling How much drilled, which drilling methods, when drilled Trench figure 1 Hyperlinked figure Trench figure 2 Hyperlinked figure Elements analysed Which elements analysed, by which method Economic evaluations Feasibility study and other economic evaluations, by whom and when done Geophysical response Any indications of the mineralisation by any geophysical method Petrophysics Measured geophysical values of ore: susceptibility, conductivity, density, etc.: Hyperlinked table Geophysical anomaly figure 1 Hyperlinked figure Geophysical anomaly figure 2 Hyperlinked figure Primary geochemical Lithogeochemical anomalies defined by alteration indices and enriched dispersion elements Secondary geochemical Dispersion (anomalies) in Quaternary deposits, soil, stream sediments dispersion peat, etc. Primary anomaly figure 1 Hyperlinked figure Primary anomaly figure 2 Hyperlinked figure Primary anomaly figure 3 Hyperlinked figure Secondary anomaly figure 1 Hyperlinked figure Secondary anomaly figure 2 Hyperlinked figure Secondary anomaly figure 3 Hyperlinked figure Geologist(s) in charge Exploration geologist(s) in charge, organisation(s) 4 ORE Major ore minerals Major sulphides, oxides Minor ore minerals Accessory sulphides, oxides Gangue Silicates, carbonates, sulphates, etc. Ore outcrop photo 1 Hyperlinked figure Ore outcrop photo 2 Hyperlinked figure Ore mineral photo 1 Hyperlinked figure Ore mineral photo 2 Hyperlinked figure Ore mineral photo 3 Hyperlinked figure Ore mineral photo 4 Hyperlinked figure Ore mineral photo 5 Hyperlinked figure Ore mineral photo 6 Hyperlinked figure Ore mineral photo 7 Hyperlinked figure Ore mineral photo 8 Hyperlinked figure Ore mineral photo 9 Hyperlinked figure Zoning Chemical and mineralogical zoning in ore Ore composition Hyperlinked table Ore mineral compositions Microprobe data (Hyperlinked table) Primary textures Textures of ore formed during mineralisation Ore fabric Metamorphic fabrics and grain size in ore Enriched components Components enriched (and depleted) in ore and its wallrocks Geothermo- and barometry PT data derived from ore and gangue mineral compositions and fluid inclusions Ore fluid Nature of the ore fluid; fluid inclusion data and estimates derived from mineral compositions and assemblages: ph, redox, XCO 2, XCH 4, salinity 2

Stable isotope data O, C, S isotopes in ore and gangue minerals and in the ore fluid Pb isotope data Source and timing indications Supergene alteration Changes in the deposit produced by supergene processes Timing of mineralisation Radiogenic isotope data; relative timing from cross-cutting rock units, etc. Genetic model How and when formed, also in the relationship with the general geological evolution of the area Genetic type Genetic type of the mineralisation 5 GEOLOGY Geological setting Local geological setting of the ore and host rocks, volcanic/sedimentary origin and types of the rocks, primary depositional facies Major host rocks Primary rock type(s) Minor host rocks Primary rock type(s) Intrusives Intrusives in the area or nearest to it and their relationship with the host rocks, alteration and mineralisation Regional geology map 1 Hyperlinked figure Regional geology map 2 Hyperlinked figure Local geology map 1 Hyperlinked figure Local geology map 2 Hyperlinked figure Outcrop photo 1 Hyperlinked figure Outcrop photo 2 Hyperlinked figure Outcrop photo 3 Hyperlinked figure Outcrop photo 4 Hyperlinked figure 6 METAMORPHISM AND ALTERATION Metamorphic history Metamorphism and its relationship with deformation and mineralisation Metamorphic grade Metamorphic facies and PT conditions Metamorphic mineral Metamorphic mineral assemblages in all rocks in the area assemblage(s) Metamorph. photo 1 Hyperlinked figure Metamorph. photo 2 Hyperlinked figure Deformation history Deformation episodes and their relationship with ore Structure photo 1 Hyperlinked figure Structure photo 2 Hyperlinked figure Regional alteration Style and extent of alteration in the region Local alteration Style of alteration close to the deposit; mineral assemblage(s) in all host rocks Alteration photo 1 Hyperlinked figure Alteration photo 2 Hyperlinked figure Alteration photo 3 Hyperlinked figure Alteration photo 4 Hyperlinked figure Post-mineralisation Overprinting metamorphism, mineralisation and modification(s) deformation, effect of cross-cutting rock units, remobilisation of ore materials, etc. 7 REFERENCES All sources: publications, non-confidential reports and personal communications 3

Liite 3 Ote FINZINC-tietokannasta 15.1.2002 Huomaa, että tässä tulostetut kuvat on tilankäyttösyistä jossain määrin pienennetty siitä koosta, missä ne on tietokantaan linkitetty. Name Pyhäsalmi Domain Svecofennian Province Pyhäsalmi-Pielavesi Region Secondary name(s) Ruotanen Updated 15/11/2001 Municipality Pyhäjärvi Map sheet 332112 X coordinate 7062380 y coordinate 3452930 Nearest town, access 5 km SE form Pyhäsalmi, 150 km S of Oulu. Railway and a sealed road to the mine; 3 km from the highway no. 27. TITLES Exploration licence no 1317/1-23 Mining concession no 1317/1a-d Present holder Outokumpu Oy (1959-) Previous holders None Site photo 1 Site photo 2 Regional map 1 1

MINING Status of development Open pit and underground mine, active. When mined Open pit closed 1962-76, underground 1967- [26]. Resources 19.7 Mt at 2.25% Zn, 1.16% Cu, 14 ppm Ag, 0.4 ppm Au (proven + probable) [1,33]. Mined + resource 68.5 Mt [35]. Total production 33.4 Mt ore; 680,000 t Zn, 240,000 t Cu [1,2]. Total in-situ content 1,438,000 t Zn, 681,000 Cu, 30 t Au, 1000 t Ag [1,2,9,33]. Best sections 22.25 m at 7.99% Zn, 0.4% Cu, and 44 m at 1.55% Zn, 1.85% Cu: total 66.25 m of ore [1]. Extent of the deposit Vertical extent: 1400 m, horizontal extent: 150-650 m x 10-200 m [1,2,9,10,13]. Ore bodies One hammer-shaped lode: a flat, subvertical (80 to the ESE), 1000 m long, 150-650 m wide and 10-60 m thick 'handle' extending from the surface to about -1000 m [1]. At the surface, in horizontal section, the lode has a shape of an open 'S' with roughly a NNE-SSW strike [9,10,13]. At the lower end of the 'handle', 1000-1400 m below surface, a 300-400x200-300 m 'knob' of the 'hammer', in a fold-nose [1]. Plan figure 1 Plan figure 2 Section figure 1 Section figure 2 2

Section figure 3 Section figure 4 EXPLORATION Site photo 1 Discovery Discovered in 22 August 1958 when a local farmer dug a well through the overburden (till) into an subcrop of the massive ore [7,13,16,22]. Exploration history Outokumpu Oy (1958-) [1,2,3,5,6,7,8,9,12,13,21,22,23,30]: Bedrock mapping, glacial erratic boulder surveys in regional scale, percussion and diamond drilling, pilot plant tests, ground magnetic, slingram, IP, turam and gravimetric survey, airborne magnetic and electric survey, geochemical till survey, silicate and ore mineral petrography investigations, low-altitude airborne electromagnetic survey (1959, 1962). GTK (1977-1990's) [6,11,17,18,20,23,32]: Regional bedrock mapping and structural studies, airborne high- and low-altitude magnetic, electric and radiometric survey; statistical regional analyses by integrating regional bedrock and ore geology and petrography, satellite image analysis, geophysical and till geochemical data. Drilling Outokumpu Oy: During the first 8 months of exploration, 1958-59: 47 diamond-drill holes, total 8650 m [22]. During mining (1962-): Outokumpu Oy: Diamond and percussion drilling with an yearly rate at 2-10 km and 2-8 km, respectively [2]. In the area below -1000 m: underground mapping and diamond drilling for >22 km during 1997-1999 [1]. Elements analysed [2]: Si, Ti, Al, Fe, Mn, Mg, Ca, Na, K, P, S, Au, Ag, Ba, Cu, Pb, Zn, Zr (XRF, AAS). [7,21]: Si, Ti, Al, Fe, Mn, Mg, Ca, Na, K, P, S, Au, Ag, As, Ba, Br, Cl, Co, Cu, Ga, Mo, Ni, Pb, Sn, Sr, Zn, REE (XRF, AAS, Leco, INAA). Economic evaluations Feasibility studies 1958-1962, 1967, 1976, 1996, and 1999 by Outokumpu Oy [1,13]. Geophysical response A slingram and a gravimetric anomaly related to the ore [8]. Petrophysics 3

Deposit Pyhäsalmi Pyhäsalmi Rock type Pyrite ore Sericite-quartz schist Density 4550 2920 Susceptibility 2235 52 Remanence Electric conductivity Min -5-6 Max 2 0 IP effect 0.00 0.00 Radioactivity Reference GTK Ore Deposit Database GTK Ore Deposit Database Primary geochemical In felsic rocks, K/Na, and in mafic rocks Mg/Ca increases towards ore [7,21]. Distinct dispersion dispersion halo around ore is also defined by Ag, Ba, Cd, Cu, Fe, Pb, Sa and Zn; the Zn, Pb, Cu and Ba anomalies extend laterally for 200-400 m from the ore [7,21]. The most consistent geochemical vectors to ore are defined by S and K/Na [7,21]. Secondary geochemical Zn, Cd, Cu and S anomaly in till extending 600 m from the ore [20]. Transport distance of dispersion fine fraction in till is 500 m [17]. Geologist(s) in charge Outokumpu: Veikko Vähätalo, Olavi Helovuori, Timo Mäki ORE Major ore minerals Pyrite, pyrrhotite, sphalerite, chalcopyrite [2,6,13,33,35]. Minor ore minerals Fahlore, galena, arsenopyrite, marcasite, magnetite, electrum, gold, jordanite, bournonite, seligmanite, hessite, native arsenic, wehrlite, molybdenite [4,13,33]. Gangue Quartz, baryte, sericite, calcite, dolomite, plagioclase, tourmaline, talc [7,13,24,33]. Ore mineral photo 1 Ore mineral photo 2 Ore mineral photo 3 4

Zoning No consistent zoning [35]. The main ore = 'the handle of the hammer': Zn in the centre and Cu in the margins; pyrrhotite has replaced pyrite in the S end of the ore [2,7,9,10]. The 'knob of the hammer' at depth: massive pyrite in the centre, enveloped by Cu ore and then by Zn ore [1]. The elements Ag, As, Au, Bi, Pb, Sb and Te are strongly enriched in two settings: 1) in the felsic porphyry and marble inclusions in the ore and in the most proximal wallrocks, and 2) in chalcopyrite-rich ore [4,5]. Ore composition analyses\pyhasalmi_anal.xls [see Appended Table A] Enriched components Ore: Ag, As, Au, Ba, Bi, Cu, Pb, S, Sb, Se, Te, Zn [2,4,5,7,9,13,21]. Rhyolites: distal enrichment: Na; proximal enrichment: Ag, Ba, Cd, Co, Cu, Fe, K, LOI, Mg, Ni, Pb, Rb, Si, S, Zn; proximal enrichment in hangingwall cordierite-bearing rocks: Mg; proximal depletion: Na, Ca, Sr [2,13,21,24,31,35,36]. Depletion of Na, Sr and Ca throughout the system except in 'skarns' [21,35]. No distinct, alteration-related, REE anomalies detected [21,24]. Basalts: proximal enrichment: S, Si, Sr, LOI, K, Mg, Ba, Zn, Cu, Pb, Ni, Co, Ag, Rb; proximal depletion: Ca, Na, Sr [2,13,31,36]. Dolomites: proximal enrichment: Si, Mg(?); proximal depletion: CO 2 [2]. Stable isotope data Pyrite in ore, average: δ 34 S = 7.5 per mill [13,15]. Pb isotope data Pb-Pb ratios suggest mineralisation at about 1.9 Ga [13]. Model age for galena from ore 1944 or 1969 Ma; the data also suggest a significant input of crustal Pb into the mineralising system [14]. TIMING Mineralisation took place between 1910 and 1930 Ma, possibly closer to 1930 Ma [15,16]. Pb- Pb whole-rock for the host rock sequence is 1909 ± 27 Ma [13] whereas titanite gives 1860 Ma [13]. The latter can be considered as a metamorphic age [16]. Hence, the mineralisation is older than 1.86 Ga, probably during 1.93-1.91 Ga [6,14,16]. GENETIC TYPE Syngenetic, submarine VMS type significantly affected by regional metamorphism [6,12,13,15]. Kuroko type? [27]. GENETIC MODEL Evolution of the area started(?) with felsic magmatism (Na rhyolites) in an extensional continental-margin island-arc or primitive arc setting at about 1930 Ma [3,11,16,19,26,34] and was followed by mafic volcanism (low-k tholeiites of primitive island arc type) and sulphide mineralisation in a rifted marine setting and, soon after, by intermediate(?) calc-alkaline volcanism related to accretion(?) [2,16,26]. As a whole, the setting is an island-arc environment along the margin of the Archaean Karelian craton [7,12,16,26,27,35]. Sulphide mineralisation took place early during the evolution of the local sequence, in a rifted submarine environment by extensive hydrothermal circulation near mafic volcanic centres [2,6,12,16]. S-isotope data indicates a significant input of sea water into the hydrothermal system and the closeness of Pb-Pb model ages for ore galena and the radiometric ages for the host rocks further supporting the synvolcanic submarine hydrothermal model [15]. The possibly thin primary ore was packed into a significantly thicker lode by regional deformation [7,9,21]. Supergene alteration Supergene ore minerals: chalcocite, covelline and bornite [13]. Due to weathering in the upper parts of the deposit, pyrrhotite is replaced by melnikowitic pyrite and marcasite, and chalcopyrite by chalcocite, covelline and bornite; in addition, disintegration of sulphides has produced goethite, pisanite and brochantite [13]. Geologist(s) in charge Outokumpu: Veikko Vähätalo, Olavi Helovuori, Timo Mäki GEOLOGY, METAMORPHISM, DEFORMATION, ALTERATION Geological setting The deposit is located in the N-S trending, Svecofennian, Ruotanen Schist Belt of the Pyhäsalmi Volcanic Complex [2,9,13,26], in the Eastern Volcanic Sequence of the Pyhäsalmi area [16]. The schist belt is dominated by felsic metavolcanic rocks with smaller volumes of mafic metavolcanic and felsic metasedimentary rocks, and is cut by younger granitoids in its northern parts [2,7,9,24,26]. The deposit is in the central part of the schist belt dominated by the felsic rocks. It is dominantly hosted by sericite-rich rocks formed by alteration from felsic volcanic and metasedimentary rocks. Within the schist belt, dolomitic marbles are only detected locally in the Pyhäsalmi ore and in its immediate footwall rocks [7,9,24,26]. Major host rocks Pyroclastic rhyolite [2,6,7,9,11,12,16,35]. Minor host rocks Rhyolitic lava, mafic lava and tuff breccia, dolomite [2,6,7,12,16]. Intrusives 1875 Ma(?) plagioclase porphyries (U-Pb age from zircon [13]) post-date mineralisation, as they, and quartz porphyries and certain 'amphibolites' (originally dolerites?), cut across the massive ore, although also are deformed, as the dykes are fragmented, possibly into large boudins [2,13]. Granitoid intrusions in the area date at 1886-1867 Ma [11,16] and they intrude the entire volcanic sequence [16]. 5

Regional geology map 1 Local geology map 1 Outcrop photo 1 Metamorphic history Peak metamorphism is related to the intrusion of synorogenic, 1.89-1.87 Ga, granitoids [29]. Peak regional metamorphism during D2-D3, at 1890 Ma, and retrograde metamorphism during D4 [35]. Metamorphic grade Lower-amphibolite facies [9,24]. Peak metamorphism at 600-700 C, 5-7 kbar, lowest (retrograde) PT conditions at 530 C, 2.5 kbar [35]. Metamorphic mineral Massive ore: pyrite-sphalerite-baryte-pyrrhotite-chalcopyrite-calcite-dolomite [7]. assemblage(s) Sericite-rich schists (altered felsic rocks): quartz-sericite-feldspar [21]. Felsic, unaltered volcanic rocks: quartz-plagioclase-k feldspar-biotite-muscovite [13]. Mafic(?), altered metavolcanic rock: cordierite-biotite-almandine-plagioclase-quartz [11]. Mafic, unaltered volcanic rocks: plagioclase-hornblende ± quartz, biotite, cummingtonite [13] Deformation history Collision against the Archaean Karelian Craton started at 1.91 Ma (= D1) and culminated with voluminous granitoid intrusion at about 1.885 Ma: peak regional metamorphism and D2 deformation took place at 1.89 Ma and was followed by transpressional D3 deformation at 1885 Ma; later, the retrograde D4 shearing followed [34,35]. Polyphase deformation (at least five stages,) post-dating sulphide mineralisation [2,6,7,17,28], at about 1900-1875 Ma [15,16]. The dominant feature is the isoclinal D2 folding of the ore with an axial plunge to the S at 40-60 [7,21,28]. 6

Regional alteration Local alteration Post-mineralisation modification(s) K-altered and Na-depleted rocks cover an area 100-1000 m wide and >6 km long along strike, at the present surface; the altered domain near the ore thins out at depth, probably due to deformation which has partially moved the ore away from its altered wallrocks [2,7,9,35]. Certain felsic units of the schist belt, beyond the K-enriched domain, show intense Naenrichment [2,7]. In addition, there clearly are, in the area, Mg-enriched (originally chloritised) rocks derived from both mafic and felsic volcanic rocks [21]. Alteration-related mineral assemblages recrystallised during metamorphism: Felsic rocks, proximal to ore: sericite-quartz-pyrite ± cordierite, sillimanite (these normally extend 20-50 m from ore [21]); distal to ore: cordierite-biotite-plagioclase-quartz-muscovite [2,9,13,17,21]. Mafic volcanic rocks: cordierite-antophyllite ± quartz, biotite, muscovite [2,7,12,13]. Dolomites: talc-chlorite ± antophyllite, cordierite, sphalerite [2,9]. Tremolite skarn: quartz-plagioclase-tremolite-biotite [21]. Overprinted by regional metamorphism and, apparently, isoclinally folded and significantly thickened during the D2, recrystallisation with significant increase in the grain size of the sulphides (24,26,35). Deformation remobilised the massive ore, during 1900-1880 Ma [15,26], partially, into a setting where the envelope of altered wallrocks is left out [2,6,7,35], already during the D1-related folding and thrusting [6] or during D3 [35]. Remobilised sulphide veins have 'intruded' the wallrocks [2,25]. Significant noble-metal and As and Pb remobilisation and reprecipitation in the felsic porphyry and marble inclusions of the massive ore and into the immediate wallrocks during D4 with fluids derived from the pegmatites [4,5,35]. Late pegmatites, which cut across ore, have also caused, locally, pyrite replacement by pyrrhotite; this replacement is especially common in intensely D4-deformed areas [2,35]. REFERENCES 1. Luukkonen, K., Mäki, T., Perä., P. & Niiranen, S. 2000. Pyhäsalmen uusi kaivos. Vuoriteollisuus 58, 16-20. (in Finnish) 2. Kousa, J., Luukas, J., Mäki, T., Ekdahl, E., Pelkonen, K., Papunen, H., Isomäki, O-P., Penttilä, V-J. & Nurmi, P. 1997. Geology and mineral deposits of the central Ostrobothnia. Geological Survey of Finland, Guide 41, 43-67. 3. Rosenberg, P., Papunen, H., Ekberg, M. & Penttilä, V-J. 1988. Pyhäsalmen malmin rikastusmineralogiasta. Summary: Applications of mineralogy to beneficiation of the Pyhäsalmi ore. Vuoriteollisuus 46, 106-108. 4. Eilu, P., Papunen, H. & Reino, J. 1988. Pyhäsalmen malmin kullasta. Summary: Distribution of gold in the Pyhäsalmi ore deposit. Vuoriteollisuus 46, 20-24. 5. Mustonen, A. 1998. Pyhäsalmen malmin sivukivien kultamineralisaatiot. Unpublished MSc thesis. Department of Geology, University of Turku. 59 p. (in Finnish) 6. Puustjärvi, H. 1992. Massiivisten sulfidimalmien tutkimukset Pyhäsalmen ympäristössä. In: Ekdahl, E. (ed.) Suomen kallioperän kehitys ja raaka-ainevarat: symposio Oulussa 1.-2.10.1992. Vuorimiesyhdistys. Sarja B 51, 80-93. (in Finnish) 7. Mäki, T. 1986. Lithogeochemistry of the Pyhäsalmi zinc-copper-pyrite deposit, Finland. In: Prospecting in Areas of Glaciated Terrain 1986. Kuopio, Finland, 1-2 September, 1986. London: The Institution of Mining and Metallurgy, 69-82. 8. Rekola, T. 1992. Recent geophysical surveys for massive sulphides in the Pyhäsalmi area central Finland. In: European Association of Exploration Geophysicists 54. Meeting and Technical Exhibition, Paris, France 1-5 June 1992. Technical Programme and Abstracts of Papers. Zeist: European Association of Exploration Geophysicists (EAEG), 316-317. 9. Ekberg, M. & Penttilä, V-J. 1986. The Pyhäsalmi Cu-Zn-pyrite deposit. In: Gaál, G. (ed.) Proterozoic Mineral Deposits in Central Finland. 7th IAGOD Symposium and Nordkalott Project Meeting (Luleå, 1986): Excursion Guide no 5. Sveriges Geologiska Undersökning. Ser. Ca 63, 20-25. 10. Lestinen, P. 1983. Sulphide deposits of central Finland. Outokumpu, Pyhäsalmi, Vihanti. X IGES - III SMGP Symposium, 1983. Excursion Guide. Espoo: Geological Survey of Finland. 9 p. 11. Marttila, E. 1993. Pyhäjärven kartta-alueen kallioperä. Summary: Pre-Quaternary rocks of the Pyhäjärvi map-sheet area. Suomen geologinen kartta 1:100 000. Explanation for sheet 3321. Geological Survey of Finland, Espoo. 64 p. 12. Huhtala, T. 1979. The geology and zinc-copper deposits of the Pyhäsalmi-Pielavesi district, Finland. Economic Geology 74, 1069-1083. 13. Helovuori, O. 1979. The geology and zinc-copper deposits of the Pyhäsalmi-Pielavesi district, Finland. Economic Geology 74, 1084-1101. 14. Vaasjoki, M. 1981. The lead isotopic compositions of some Finnish galenas. Geological Survey of Finland, Bulletin 316. 30 p. 15. Vaasjoki, M. & Sakko, M. 1988. The evolution of the Raahe-Ladoga zone in Finland: isotopic constraints. Geological Survey of Finland, Bulletin 343, 7-32. 16. Kousa, J., Marttila, E. & Vaasjoki, M. 1994. Petrology, geochemistry and dating of Paleoproterozoic metavolcanic rocks in the Pyhäjärvi area, central Finland. Geolo4gical Survey of Finland, Special Paper 19, 7-27. 7

17. Gaal, G. (ed.) 1988. Exploration target selection by integration of geodata using statistical and image processing techniques: an example from Central Finland. Geological Survey of Finland, Report of Investigation 80. 156 p. 18. Tontti, M., Koistinen, E. & Seppänen, H. 1981. Vihannin Zn-Cu-malmivyöhykkeen geomatemaattinen arviointi. Summary: Geomathematical evaluation of the Vihanti Zn-Cu ore zone. Geological Survey of Finland, Report of Investigation 54. 58 p. 19. Lahtinen, R. & Huhma, H. 1997. Isotopic and geochemical constraints on the evolution of the 1.93-1.79 Ga Svecofennian crust and mantle in Finland. Precambrian Research 82, 13-34. 20. Nenonen, K. 1984. Väliraportti Pyhäsalmen malminpuhkeaman aiheuttaman hivenmetallianomalian tutkimuksista vuodelta 1983. Kl. 3321 12. Geological Survey of Finland, unpublished report P 13.2.051. 10 p. (in Finnish) 21. Mäki, T. 1985. Pyhäsalmen Zn-Cu malmin litogeokemiallinen tutkimus. Outokumpu Oy Exploration, unpublished report 001/3321/TVM/85. 39 p. (in Finnish) 22. Vähätalo, V. 1959. Selonteko Ruotasen malmiesiintymän tutkimuksista Pyhäjärven pitäjän Mäkikylässä vuosina 1958-1959. Outokumpu Oy Exploration, unpublished report. 6 p. (in Finnish) 23. Huhtala, T. 1981. Tutkimusraportti. Pyhäjärven lentomittausalue, matalalento/gtl-77. Outokumpu Oy Finnmines, unpublished report 001/3321/TEH/81. 14 p. (in Finnish) 24. Papunen, H. (ed.) 1990. Sinkkiprojektin loppuraportti. University of Turku, Institute of Geology and Mineralogy, Publication 22. 143 p. (in Finnish) 25. Rouhunkoski, P. 1973. Vihannin ja Pyhäsalmen malmialueiden karakteristiikka. Outokumpu Oy Exploration, unpublished report. (in Finnish) 26. Kousa, J., Luukas, J., Mäki, T., Ekdahl, E., Pelkonen, K., Papunen, H., Isomäki, O-P., Penttilä, V-J. & Nurmi, P. 1997. Geology and mineral deposits of the central Ostrobothnia. Geological Survey of Finland, Guide 41, 43-67. 27. Ekdahl, E. 1993. Early Proterozoic Karelian and Svecofennian formations and the evolution of the Raahe-Ladoga Ore Zone, based on the Pielavesi area, central Finland. Geological Survey of Finland, Bulletin 373. 137 p. 28. Ward, P. 1984. Report of 1984 structural studies in MM-Project area. Geological Survey of Finland, unpublished report M19/3321/-84/1/10. 51 p. (in Finnish) 29. Korsman, K. (ed.) & Glebovitsky, V. (ed.) 1999. Raahe-Ladoga Zone structure-lithology, metamorphism and metallogeny: a Finnish-Russian cooperation project 1996-1999. Map 2: Metamorphism of the Raahe-Ladoga Zone 1:1000000. Geological Survey of Finland. 30. Nikander, J. 1976. Pielaveden-Koivujärven jakson karsi- ja karbonaattikivien ja vulkaniittien stratigrafiasta. Unpublished MSc thesis. Department of Geology, University of Turku. 88 p. (in Finnish) 31. Aatos, S. 1992. Geokemiallisen muuttumisindeksin soveltaminen metamorfoituneiden vulkaanis-sedimenttisten sinkkiesiintymien sivukiviin. Unpublished MSc thesis. Department of Geology, University of Turku. 114 p. (in Finnish) 32. Marttila, E. 1992. Pyhäjärvi. Geological Map of Finland 1:100000: Pre-Quaternary Rocks, Sheet 3321. Geological Survey of Finland. 33. Mäki, T. (2000) Personal communication 17/11/2000. 34. Fairclough, M. & Luukas, J. 2001. Structural geology and geophysics of a Proterozoic-Archaean boundary - the central Raahe-Ladoga Zone, Finland. In: Williams P.J. (ed.) 2001: A Hydrothermal Odyssey. May 17-19th, 2001,Townsville. Extended abstracts. EGRU and JCU. 52-53. 35. Mäki, T. & Luukas, J. 2001. Structural control of the Pyhäsalmi VMS deposit in the Palaeoproterozoic Raahe-Ladoga Zone, central Finland. In: Williams P.J. (ed.) 2001: A Hydrothermal Odyssey. May 17-19th, 2001,Townsville. Extended abstracts. EGRU and JCU. 122-123. 36. Rasilainen, K. 2001. Personal communication 21/11/2001. 8

Liite 4/1 Pyhäsalmi mine and its wallrocks Rock type Bulk ore All ore Total produced ore Bulk ore Dissem. pyrite ore Pyrite ore Sample Mine Mine Mine Mine Combined sample Combined sample location Reference Helovuori Mäki (2000) Kousa et al. Puustjärvi (1992) Papunen (1990) Papunen (1990) (1979) (1997) Analytical XRF, AAS, AAS AAS AAS+Leco XRF+ICP XRF+ICP methods Leco +INAA +INAA SiO2 7,33 46,30 1,50 TiO2 0,02 0,14 0,01 Al2O3 2,00 13,10 0,44 Fe2O3* 48,15 3,99 63,40 FeO* MnO 0,05 0,17 0,01 MgO 1,35 3,56 0,53 CaO 1,41 0,53 1,32 Na2O 0,37 0,61 0,01 K2O 0,24 0,36 <0.01 P2O5 0,03 0,03 0,02 LOI 6,31 31,90 C 0,31 S 38,9 34,8 35,0 Sum 100,17 75,10 99,15 Ag 14 14,0 14,0 14 1130 17,0 As 300 300 1900 480 Au 0,2 0,4 0,40 0,4 8,700 0,130 B 20 50 Ba 43600 515 2330 Be 2 10 Bi 6 Br 2 3 Cd 15 55 17 21 Co 5 12 16 Cr 150 Cu 8900 7900 8000 221000 8600 Ga 10 2 Hg 3 Mo 1 <5 7 Nb 192 15 Ni 3 13 14 Pb 600 600 Pd 500 115000 60 Rb <10 189 Sb 4 400 4,3 Sc 2,8 0,2 Se 15 24 250 14 Sr <10 11 Te 6 V 10 8 Zn 40600 24700 25000 1500 6400 Zr

/2 Pyhäsalmi mine and its wallrocks Rock type Zinc ore Bulk ore Avg. ore sections Felsic porphyry(?) Metabasalt Quartz porphyry Sample Combined sample Mine Mine Inclusions in 200 m E of ore 300 m SE of ore location massive ore Reference Papunen (1990) GTK Ore GTK Ore Eilu et al. (1988) Ekberg & Ekberg & Deposit Database Deposit Database Penttilä (1986) Penttilä (1986) Analytical XRF+ICP AAS, Leco AAS, Leco AAS, Leco XRF, AAS XRF, AAS methods +INAA SiO2 0,60 48,90 75,30 TiO2 0,18 0,48 0,09 Al2O3 0,55 14,10 11,70 Fe2O3* 23,70 42,74 48,34 11,67 1,99 FeO* MnO 0,25 0,20 0,03 MgO 1,37 5,18 0,07 CaO 2,62 8,94 0,65 Na2O 0,01 3,95 6,03 K2O 0,01 0,25 0,49 P2O5 0,02 LOI 0,00 C S 34,28 39,82 1,75 0,0025 0,0007 Sum 29,31 93,67 96,35 Ag 1,0 15,13 21,88 400 As 50 100 100 Au 0,073 0,43 0,36 15 B 20 Ba 326000 19000 437 319 Be 5 Bi Br 3 Cd 300 2 2 Co 5 14 8 Cr 54 134 177 Cu 100 7700 11400 2300 200 14 Ga 26 Hg Mo 12 Nb 24 Ni 42 13 5 Pb 410 13000 6 9 Pd 2 Rb 180 Sb 1,3 Sc <0.4 Se <10 Sr 484 58 75 Te V 12 Zn 119000 25800 24700 400 28 28 Zr 36 178

/3 Pyhäsalmi mine and its wallrocks Rock type Quartz-sericite rock Cordierite gneiss Talc-chlorite rock Cord-antoph rock Fels. volc., tremolite-rich Sample Immediately Immediately Footwall contact Footwall, Hangingwall contact location E of ore E of ore +210 level Reference Ekberg & Ekberg & Ekberg & Ekberg & Mäki (1985) Penttilä (1986) Penttilä (1986) Penttilä (1986) Penttilä (1986) Analytical XRF, AAS XRF, AAS XRF, AAS XRF, AAS XRF, AAS methods SiO2 72,60 54,90 54,30 46,50 75,70 TiO2 0,17 0,52 0,14 0,53 0,14 Al2O3 12,10 15,20 9,44 16,60 9,57 Fe2O3* 6,40 9,80 3,11 13,56 FeO* 4,69 MnO 0,01 0,11 0,10 0,28 0,06 MgO 0,57 5,37 25,00 8,57 2,32 CaO 0,18 0,70 0,52 1,69 3,57 Na2O 0,49 2,44 0,78 0,45 0,30 K2O 2,64 1,68 1,95 0,41 1,29 P2O5 0,01 LOI C S 0,0575 0,0192 0,0667 0,0338 5,51 Sum 95,22 90,74 95,41 88,62 103,16 Ag 0,3 1,2 6,7 6,7 5 As 100 100 100 100 100 Au B Ba 2961 788 1142 29000 9404 Be Bi Br Cd 6 3 7 Co 9 18 46 15 Cr 200 140 190 180 Cu 288 134 882 301 1419 Ga Hg Mo Nb Ni 4 68 19 45 8 Pb 78 20 43 512 152 Pd Rb Sb Sc Se Sr 49 63 69 304 68 Te V Zn 1018 68 579 99000 2250 Zr 105 76 35 280 118

/4 Pyhäsalmi mine and its wallrocks Rock type Tremolite skarn Tremolite skarn Sericitised fels.volc. Qz-ser rock Qz-ser rock Qz-ser rock Qz-ser rock Sample Inclusion in ore Inclusion in ore Pyrite stringer Below the Hanging wall Footwall Hanging wall, location stringer 10 m from ore Reference Mäki (1985) Mäki (1985) Mäki (1985) Mäki (1985) Mäki (1985) Mäki (1985) Mäki (1985) Analytical XRF, AAS XRF, AAS XRF, AAS XRF, AAS XRF, AAS XRF, AAS XRF, AAS methods SiO2 56,00 55,30 68,08 65,04 72,60 70,53 65,72 TiO2 0,64 0,47 0,16 0,20 0,17 0,18 0,21 Al2O3 15,20 16,70 13,15 13,29 12,09 14,03 17,01 Fe2O3* FeO* 5,20 2,40 2,52 3,67 5,76 5,38 4,24 MnO 0,10 0,14 0,08 0,18 0,01 0,02 0,05 MgO 6,76 5,30 1,11 1,56 0,57 1,11 4,33 CaO 5,47 9,53 2,81 2,80 0,18 0,01 0,57 Na2O 3,23 3,31 2,50 1,76 0,49 0,32 0,69 K2O 0,98 0,82 3,50 2,63 2,64 2,96 2,43 P2O5 0,12 0,13 0,01 0,02 0,00 0,00 0,01 LOI C S 1,94 0,65 2,74 2,37 5,75 6,07 4,77 Sum 95,64 94,75 96,66 93,52 100,26 100,61 100,03 Ag 16 9 1,3 0,8 0,3 2,3 0,0 As 1100 100 Au B Ba 6619 5723 2871 1200 2961 3666 1263 Be Bi Br Cd 4 5 2 3 6 3 5 Co 24 10 6 8 9 18 11 Cr 450 300 120 150 200 200 150 Cu 5670 316 19 34 288 262 403 Ga Hg Mo Nb Ni 79 28 0 5 4 4 22 Pb 357 125 111 129 78 57 151 Pd Rb Sb Sc Se Sr 820 854 123 84 49 27 76 Te V Zn 1420 1630 315 481 1018 152 1094 Zr 207 229 157 118 105 106 146

/5 Pyhäsalmi mine and its wallrocks Rock type Qz-ser rock Qz-ser rock Cord-mica gneiss Cord-sill gneiss Cord. mica gneiss Cord-chlor rock Sample Footwall, Hanging wall Footwall Hanging wall Hanging wall location 10 m from ore Reference Mäki (1985) Mäki (1985) Mäki (1985) Mäki (1985) Mäki (1985) Mäki (1985) Analytical XRF, AAS XRF, AAS XRF, AAS XRF, AAS XRF, AAS XRF, AAS methods SiO2 64,92 69,95 72,61 67,00 54,94 56,92 TiO2 0,19 0,12 0,18 0,16 0,52 0,19 Al2O3 14,13 14,44 13,14 12,16 15,15 11,21 Fe2O3* FeO* 8,41 2,99 3,00 7,90 8,82 10,01 MnO 0,00 0,05 0,10 0,07 0,11 0,15 MgO 0,58 0,03 4,39 4,40 5,37 11,27 CaO 0,00 0,21 0,25 0,24 0,70 0,05 Na2O 0,49 0,60 0,72 0,18 2,44 0,19 K2O 1,74 3,04 2,15 1,73 1,68 1,65 P2O5 0,00 0,00 0,01 0,01 0,03 0,02 LOI C S 10,33 2,93 0,85 5,03 1,92 7,29 Sum 100,79 94,36 97,40 98,88 91,68 98,95 Ag 3,8 0,0 0,0 1,7 1,2 3,5 As Au B Ba 4013 912 1579 788 1254 3126 Be Bi Br Cd Co 6 16 13 7 2 10 3 21 3 30 2 9 Cr 250 170 230 250 140 160 Cu 462 196 24 377 134 1081 Ga Hg Mo Nb Ni 8 12 16 0 18 9 Pb 176 52 23 54 20 60 Pd Rb Sb Sc Se Sr 42 52 58 38 63 23 Te V Zn 580 4589 206 109 68 471 Zr 114 151 132 111 76 98

/6 Pyhäsalmi mine and its wallrocks Rock type Cord-talc rock Cord-antoph gneiss Cord-antoph gneiss Cord-antoph rock Sample Footwall contact Hanging wall Footwall Footwall, location next to unaltered Reference Mäki (1985) Mäki (1985) Mäki (1985) Mäki (1985) Analytical XRF, AAS XRF, AAS XRF, AAS XRF, AAS methods SiO2 57,70 49,43 48,29 46,51 TiO2 0,16 0,52 0,41 0,53 Al2O3 13,30 16,35 14,09 16,56 Fe2O3* FeO* 2,62 10,46 9,22 12,26 MnO 0,06 0,34 0,28 0,28 MgO 15,50 10,45 11,81 8,57 CaO 0,41 4,75 3,03 1,69 Na2O 0,31 1,83 2,32 0,45 K2O 0,92 0,94 1,20 1,95 P2O5 0,01 0,03 0,03 0,03 LOI C S 0,37 0,80 0,97 3,38 Sum 91,36 95,90 91,65 92,21 Ag 2,0 1,5 1,1 3,9 As Au B Ba 751 871 1143 Be Bi Br Cd <1.5 <1.5 2 3 Co Cr 4 60 42 140 42 160 46 190 Cu 156 93 123 882 Ga Hg Mo Nb Ni 7 33 42 45 Pb 40 44 20 43 Pd Rb Sb Sc Se Sr 42 104 127 69 Te V Zn 259 66 83 579 Zr 170 39 41 35