VALKOISTEN SERTIFIKAATTIEN JÄRJESTELMÄT JA NIIDEN SOVELTUVUUS SUOMEEN. 5.5.2011 Ympäristöpooli/Energiateollisuus ry

Samankaltaiset tiedostot
Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Low-Carbon Finland Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Elinkeinoelämä Energiantuotanto

Etelä Suomen ja Viron Interreg III A ohjelma:

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Rakennusten energiatehokkuus 2.0

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Energiateollisuus ry:n syysseminaari Satu Viljainen

Jukka Ruusunen Neuvottelukunta Puhtaan energian paketin ja Ollilan raportin tilannekatsaus, verkkosääntöjen implementoinnin tilanne

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Storages in energy systems

Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat toimiva keino edistää energiatehokkuutta Suomessa

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.

IT-ratkaisut sähkömarkkinoilla: Restricted Siemens AG 2013 All rights reserved.

Datahub-projekti. Prosessityöryhmä

FIGBC, VIHREÄ FOORUMI, KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN SERTIFIOINTIEN PARHAAT KÄYTÄNNÖT, BREEAM IN-USE

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan?

ISO velvoite vai liiketoimintamahdollisuus

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing Jan Nyman,

Asuinkerrostalojen energiaremontointi ja kustannusoptimaaliset päästövähennykset Janne Hirvonen Juha Jokisalo, Juhani Heljo, Risto Kosonen

SolarForum. An operation and business environment development project

Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä. public-procurement

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Valkoiset sertifikaatit: Periaatteet ja markkinakokemukset

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

Uusiutuvaa energiaa vai energiansäästöä mikä kelpaa ja miten laskettuna. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Ulla Suomi, Motiva Oy

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Ohjelma. Klo Jakso Sisältö / Tavoitteet Vastaava

Haluavatko kuluttajat joustaa?

Energiatehokkuussopimusten tuloksia Energy Efficiency Agreements results

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund

KOLMANSIEN OSAPUOLIEN PÄÄSY KAUKOLÄMPÖVERKKOIHIN. Kaukolämpöpäivät Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot

Ohjelma. Energiatehokkuuden tuloksellinen johtaminen

MARKET OPPORTUNITIES

Jenni Patronen. Pöyry Management Consulting Oy. #18DEdays

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

The Draft. Act of Financing of the Counties. Noora Heinonen 6 July 2016 UNOFFICIAL TRANSLATION

ENERGIAPOLLARI NEUVOO ENERGIA ASIOISSA

Sustainability Investing in the Future Low2No. Jean Rogers February 2011

Energiatehokkuus kannattaa vai kannattaako? Risto Larmio

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki tehostamistavoitteet ja tuet

Heidi Uimonen Markkinatoimikunta INTERRFACE-hanke

Tutkimustuloksia vähähiilisestä rakentamisesta

Jakeluverkon tariffirakenteen kehittäminen Loppuseminaari Vantaa

Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä

TETS YHDYSHENKILÖPÄIVÄ Energiatehokkuus Case: Toimistotalo Espoossa vuodelta 1980

CO2-tavoitteet aluesuunnittelussa; Case Lontoo

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset

PÄÄSTÖKAUPAN HIILIVUOTOA TORJUVIEN TOIMIEN VAIKUTUKSET. Päästökaupan ajankohtaispäivä Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting Oy

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus

LUONNOS. KVS2016 tariffirakenne esimerkkejä. Neuvottelukunta

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Hyvää sisäilmaa, energiansäästöä vai voiko molemmat saada? Miimu Airaksinen, RIL ry

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen

SMART CITY - EKOTEHOKAS TULEVAISUUDEN KAUPUNKIYMPÄRISTÖ. Marko Riipinen. Rakennusautomaatioseminaari 2013 Metropolia, Espoo 30.5.

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen

Kuluttajien käyttäytymiseen vaikuttaminen: Case sähkön kulutuskokeilu. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Ylitarkastaja Mervi Suni

Verkosto2011, , Tampere

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.

SOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET

Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus

tuloksia 2011 energy efficiency agreements

Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

ESCOn tukema katuvalaistuksen teknologialoikka. Mika Mannervesi Kaupunkikehitysjohtaja Salon kaupunki

Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä

Pricing policy: The Finnish experience

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Verouudistuksella kotitaloudet ekotehokkaaksi mahdollisuus muttei ihmelääke. Adriaan Perrels Lahti

Accommodation statistics

INTELLIGENT ENERGY MANAGEMENT seminaari

Energiatehokkuus elinkaarimalleissa. Rakennusten energiaseminaari Finlandia-talo Pekka Mairinoja

Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan

Energiatuki Kati Veijonen

VALTION TUKEMA ENERGIAKATSELMUS. pk-teollisuuden energiakulut hallintaan

Julkisen hallinnon linjaukset tiedon sijainnista hallinnasta Pauli Kartano

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

Miten tehdä päästöoikeuskauppa? - prosessit ja vaatimukset

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Puiteohje siirtokapasiteetin jakamisesta ja siirtojen hallinnasta (Framework Guideline on Capacity Allocation and Congestion Management)

Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark Design for Life Marketta Niemelä

Transkriptio:

VALKOISTEN SERTIFIKAATTIEN JÄRJESTELMÄT JA NIIDEN SOVELTUVUUS SUOMEEN 5.5.2011 Ympäristöpooli/Energiateollisuus ry

TÄMÄN TYÖN TAVOITTEENA ON SELVITTÄÄ, OLISIKO VALKOISET SERTIFIKAATIT VARTEENOTETTAVA VAIHTOEHTO ENERGIATEHOKKUUSTOIMIEN TEHOSTAMISEKSI tutkimalla valkoisiin sertifikaatteihin perustuvien järjestelmien toimintamalleja ja saatuja kokemuksia sekä analysoimalla valkoisten sertifikaattien järjestelmän soveltuvuutta Suomeen. TYÖPAJA TYÖPAJA Vaihe 1, teoriatarkastelu Vaihe 2, saadut kokemukset Vaihe 3, soveltuvuus Suomeen ja toteutusmalli Vaihe 4, johtopäätökset ja argumentit Mitä valkoiset sertifikaatit ovat? Valkoiset sertifikaatit ovat dokumentteja, joilla todistetaan tietyn energiamäärän kulutuksen väheneminen. Valkoiset sertifikaatit ovat usein vaihtokelpoisia ja järjestelmään liittyy velvoite tietyn energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi. TYÖPAJA - VALKOISET SERTIFIKAATIT 2

SELVITYSTYÖN KESKEISET JOHTOPÄÄTÖKSET TYÖPAJA - VALKOISET SERTIFIKAATIT 3

VALKOISTEN SERTFIKAATTIMARKKINOIDEN KESKEISET TEKIJÄT JA OSAPUOLET Määriteltäviä tekijöitä järjestelmää luotaessa: Valkoisten sertifikaattien kysyntä (velvoitteen asettaminen) Tavoitteen määrittely ja allokointi Energiansäästötoimenpiteiden määrittely ja sertifiointi Energiansäästötoimenpiteiden monitorointi ja varmennus Velvoitteen täyttäminen ja täytäntöönpano Sertifikaattimarkkinan piirteet ja markkinapaikan ylläpito Energinansäästövelvoite Valkoiset sertifikaatit Energianmyyjät/ Verkkoyhtiöt Kaupankäynti Maksu Valvova viranomainen Valkoisten sertifikaattien markkina Energiapalvelut Sähkö/lämpö/kaasu Toimintalogiikka on yhtenevä muiden velvoitejärjestelmien, kuten vihreiden sertifikaattien ja päästökaupan kanssa. Erityishaasteena on energiansäästön ja erityisesti lisäävyyden todentaminen. Valkoiset sertifikaatit Energiapalvelut Kaupankäynti ESCOt Muut markkinatoimijat TYÖPAJA - VALKOISET SERTIFIKAATIT 4

VALKOISET SERTIFIKAATIT MAHDOLLISTAVAT ENERGIAN SÄÄSTÖN TOTEUTTAMISEN KUSTANNUSTEHOKKAASTI Valkoisille sertifikaateille luodaan kysyntä velvoittamalla esimerkiksi sähkön vähittäismyyjät hankkimaan valkoisia sertifikaatteja joko toteuttamalla järjestelmän piirissä olevia energiatehokkuutta edistäviä hankkeita energian loppukulutuksessa; tai ostamalla valkoisia sertifikaatteja toiselta taholta. Sertifikaattien tarjonnan muodostaa toteutetut ja todennetut energiansäästöhankkeet. Toimenpiteen taloudellinen kannattavuus toteuttajalle muodostuu valkoisen sertifikaatin ja toimenpiteen toteuttamisen kustannuksen erotuksesta. Toteuttaja voi olla joko velvoitettu osapuoli itse, samaan konserniin kuuluva toimija tai itsenäinen palveluyhtiö. Järjestelmän valvojalla on velvollisuus: verifioida ja mitata toimenpiteistä saatu energiansäästö; myöntää valkoisia sertifikaatteja; lunastaa vaadittu määrä sertifikaatteja velvoitetuilta osapuolilta. Järjestelmän suunnittelussa tulee huomioida: energian loppukäytön perusuran määrittäminen; hyväksyttyjen teknologioiden ja toimenpiteiden listaus; sertifikaattien voimassaoloajan määrittäminen; sakkotason asettaminen velvoitteen täyttämättä jättämisestä; kauppapaikan luominen. Kaupattavat valkoiset sertifikaatit teoriassa mahdollistavat energiansäästötoimenpiteiden toteuttamisen siten, että toimia toteutetaan kustannustehokkuuden asettamassa järjestyksessä TYÖPAJA - VALKOISET SERTIFIKAATIT 5

JÄRJESTELMILLE ON ASETETTU ERILAISIA TAVOITTEITA, JOTKA JOHTAVAT ERILAISIIN RATKAISUIHIN TOTEUTUKSESSA Country Policy objectives Denmark France Italy UK Reduce energy consumption More efficiency in consumption Reduce carbon emissions Energy security Reduce carbon emissions Reduce dependence on energy imports Develop a market for energy efficient products and services Reduce carbon emissions Reduce energy costs for low incomes and pensioners Source: Swedish Energy Authority (2010) TYÖPAJA - VALKOISET SERTIFIKAATIT 6

TUTKITTUJEN MAIDEN JÄRJESTELMIEN KESKEISIÄ TEKIJÖITÄ UK France Italy Denmark Target Sectors Target, % of annual demand (Source:Euro WhiteCert Project) Obliged party Target set by Administrator Penalty Most important implementer Financing Who can trade certificates Trading solution Savings in CO 2 Households 1% average in 2005-2008 Energy suppliers with > 50 000 customers Government Energy regulator Relate to size of miss Energy suppliers Electricity price Only electricity suppliers Bilateral [1] In addition district heating companies and suppliers of LPG and heating oil [2] In addition district heating companies and suppliers of heating oil Lifetime delivered energy, kwh Non-ETS sectors 1% average in 2006-2008 Energy suppliers [1] Government Government charge of 2 cent per kwh Energy suppliers Electricity price Energy suppliers, certain end users and public sector Bilateral, some provisions made Cumulative primary energytoe All end users 0,5% average in 2005-2009 Grid companies with > 50 000 customers Government Energy regulator Related to noncompliance Energy service companies Separate charge on grid tariff All Bilateral and exchange Lifetime delivered energy, PJ End users excl. transport, plus own network 1,7% (end year) in 2006-2013 Grid companies [2] Government Energy regulator Energy service companies Grid tariff Only grid companies Bilateral Source: Pöyry Management Consulting TYÖPAJA - VALKOISET SERTIFIKAATIT 7

VALKOISTEN SERTIFIKAATTIEN JÄRJESTELMIEN HYVIÄ JA HUONOJA PUOLIA Periaatteessa mahdollistaa säästötoimien toteutumisen toimenpiteiden kustannusjärjestyksessä Tuottaa tilastotietoa toteutettujen säästötoimien vaikutuksista Luo mekanismin, jonka puitteissa säästötoimet voidaan kohdistaa tunnistetuille sektoreille ja toimenpiteille, jotka eivät todennäköisesti muuten toteutuisi On markkinaehtoinen mekanismi, joka voidaan, ainakin periaatteessa, laajentaa EUlaajuiseksi järjestelmäksi Lähtökohtaisesti takaa järjestelmälle asetetun energiansäästötavoitteen saavuttamisen Järjestelmän hallinnolliset kustannukset nousevat helposti korkeiksi, erityisesti jos sektorikenttä on laaja ja jos järjestelmä sisältää kaupankäyntimekanismin Lisäävyyden varmistaminen edellyttää suurta panostusta energiankäytön nykytilan tutkimiseen ja dynaamista säästötoimien vaikutusten laskentaa Soveltuu heikommin suuren mittaluokan energiansäästöinvestointien tukemiseen Järjestelmän kokonaiskustannuksia ei voida tietää ennalta, mikä voi johtaa ylimitoitettuun kompensaatioon velvoiteosapuolille TYÖPAJA - VALKOISET SERTIFIKAATIT 8

SOVELTUVUUDESTA SUOMEEN Yleisesti ottaen valkoisten sertifikaattien järjestelmä on todettu soveltuvan sektoreille, joissa energiankulutus on hajanaista ja volyymi on alhainen, kuten kotitaloudet, rakennukset ja palvelut. Tämä olisi todennäköisesti järkevä valinta myös Suomessa Mikäli yksittäisten toimien säästöpotentiaali pieni, etukäteen määritellyt standarditoimet ovat kustannustehokkain menetelmä toimenpiteiden hyväksyttämisessä. Standarditoimien käytössä erityisenä haasteena on toimenpiteiden lisäävyysvaatimuksen varmistaminen ESCOjen kannalta järkevimpiä kohteita olisivat laajemmat ja teknistä osaamista vaativat projektit, joiden hyväksyttäminen vaatii hakemukseen perustuvan, projektikohtaisen hyväksynnän. Järjestelmän tulisi sallia sertifikaattien kauppa ESCOjen osallistumisen mahdollistamiseksi. Ajantasainen ja laadukas tieto säästöpotentiaalista sallituilla sektoreilla tehostaa ESCOjen toimintaa. Epäilyksiä Suomen markkina-alueen riittävyydestä uuden ESCO-liiketoiminnan syntymiseksi. Valkoisten sertifikaattien (tai muu velvoite-) järjestelmä kohdistaa järjestelmän kustannukset energian käyttäjille (sähkön / lämmön /kaasun hinta tai verkkopalveluhinta), mikä olisi muutos nykyiseen rahoitusratkaisuun. Sähkö- ja lämmitysmarkkinoilla vallitseva kilpailutilanne tulee huomioida erityisesti velvoiteosapuolten valinnassa. Järjestelmä tulee suunnitella siten, että se ei vääristä kilpailutilannetta. Ratkaisuissa tulee myös huomioida pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla tapahtuva integraatiokehitys. Yhteisillä markkinoilla toimivilla osapuolilla tulee olla mahdollisimman yhtäläiset velvoitteet tasapuolisen kilpailun edellytysten luomiseksi. Tämä voi olla hankalaa, jos kullakin maalla on omat säästötavoitteet ja allokointiperiaatteet. TYÖPAJA - VALKOISET SERTIFIKAATIT 9

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVIA ASIOITA Velvoitejärjestelmää suunniteltaessa tulee olla hyvä käsitys järjestelmälle asetettavista tavoitteista. Keskeisiä päätettäviä tai arvioitavia asioita ovat mm.: Säästöpotentiaalin volyymi ja tavoitteiden haastavuuden taso säästötavoitteiden ja lisäävyysvaatimuksen tason määrittämiseksi Säästöpotentiaalin sijainti sektorirajauksen tekemiseksi Velvoiteosapuolen /-puolten valinnan vaikutusten arviointi erityisesti kilpailuvaikutukset Muut tavoitteet, kuten ESCOjen liiketoiminnan edistäminen sallittujen osapuolten rajaus sertifikaatteihin oikeutettujen toimien toteuttamiseen Energiatehokkuusmekanismien keskeinen edellytys on riittävän tiedon tarjoaminen energian käyttäjille ja energiapalveluyhtiöille. Valkoisten sertifikaattien järjestelmä ei sellaisenaan ratkaise informaatio-ongelmaa. Etukäteen määritellyt standarditoimet osaltaan antavat informaatiota yksinkertaisten toimien säästövaikutuksista. TYÖPAJA - VALKOISET SERTIFIKAATIT 10

YHTEYSTIEDOT: Päivi Aaltonen, projektipäällikkö p. 010 33 21200 / 050-374 9569 paivi.aaltonen@poyry.com TYÖPAJA - VALKOISET SERTIFIKAATIT 11