Kälviän jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kokkola

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 58/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/492/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.5.2012 ASIA HAKIJA Kälviän jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kokkola Liikelaitos Kokkolan Vesi PL 43 67101 KOKKOLA LAITOS JA SEN SIJAINTI Kälviän jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kokkolassa haja-asutusalueella noin 1 km Kälviän keskustaajamasta koilliseen, tilalla Puhdistamoalue, RN:o 5:133. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan noin 1 km:n pituisessa viemäriputkessa Kuikkisenojaan, joka laskee Perämeren Peitsonlahteen. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 21.12.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 55. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätöksen nro 0800Y0775-121 mukaisesti hakijan on tullut jättää 31.12.2010 mennessä lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA VOIMASSA OLEVA YMPÄRISTÖLUPA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 a) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätöksen nro 0800Y0775-121 (16.3.2004) lupamääräyksessä 2) on muun ohella edellytetty, että vesistöön johdettava jätevesi täyttää puolivuosikeskiarvoina laskettuna ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien seuraavat vaatimukset: Pitoisuusarvo enintään, mg/l Käsittelyteho vähintään, % BOD 7ATU 15 90 Kok. P 0,8 90 LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

2 Jätevedet on vuoden 2006 alusta lukien käsiteltävä lisäksi niin, että kemiallisen hapenkulutuksen (COD Cr ) arvo on enintään 125 mgo 2 /l ja käsittelyteho vähintään 75 % sekä kiintoaineen enimmäispitoisuus enintään 35 mg/l tai käsittelyteho vähintään 90 %. ALUEEN KAAVOITUS JA LAITOKSEN LÄHIYMPÄRISTÖ PURKUVESISTÖ JA SEN TILA Lähiympäristössä ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2004 jälkeen. Puhdistamo sijaitsee haja-asutusalueella, jolla ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Puhdistamoalueen ympäristö on peltoaluetta. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä puhdistamorakennuksesta kaakkoon. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 600 metrin etäisyydellä jäteveden purkupaikasta. Kälviän jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan noin 1 km:n pituisessa viemäriputkessa Kuikkisenojaan, joka laskee Perämeren Peitsonlahteen noin 5 km:n etäisyydellä jätevedenpuhdistamosta. Purkuputki sijaitsee tiheällä ojitusalueella, jonka reunassa on aikoinaan ollut turkistarha. Kuikkisenoja on purkupaikalla hyvin kapea ja vähävetinen, ja se on leveimmilläänkin vain noin 2-3 metriä leveä. Peitsonlahti puolestaan on matala ja pussimainen lahti. Kuikkisenojan ekologinen tila on arvioitu huonoksi veden heikon laadun vuoksi. Useilla tarkkailukerroilla vuosina 2007 2008 vesi on ollut laadultaan jäteveden luokkaa puhdistamon alapuolisella mittauspisteellä; happipitoisuus on vaihdellut välillä 2,3 9,8 mg/l, sähkönjohtavuus välillä 79 140 ms/m ja ph välillä 3,2 6,5. Veden kokonaisfosforipitoisuudet ovat vuosien 2007 2008 aikana vaihdelleet välillä 23 68 µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet välillä 6000 27 000 µg/l osoittaen veden olevan erittäin rehevällä, ajoittain jopa ylirehevällä tasolla. Kuikkisenojan kuormitus muodostuu suurimmaksi osaksi maatalouden aiheuttamasta hajakuormituksesta. Kälviän jätevedenpuhdistamo on ojan ainoa pistekuormittaja. Puhdistamolta lähtevä fosforikuorma on noin 13 % ja typpikuorma noin 52 % ojaveden kuormasta. Kälviän jätevedenpuhdistamon jätevedet vaikuttavat merkittävästi Kuikkisenojan virtaamiin erityisesti vähävetisinä aikoina, jolloin lähes kaikki ojassa virtaava vesi on peräisin jätevedenpuhdistamolta. Sen sijaan keskivirtaamalla keskimääräisen jätevesivirtaaman (noin 408 m 3 /d) osuus on noin 4 % ja runsaan veden aikana vastaavasti noin 0,4 %. Kuikkisenojalla ei ole kalataloudellista merkitystä eikä virkistyskäyttöarvoa. Peitsonlahden vesi on tarkkailujen perusteella laadultaan tyypillistä murtovettä. Vuosien 2005 ja 2009 tarkkailuissa veden ph on vaihdellut välillä 6,6 8,0 ja happipitoisuus välillä 8,3 11,4 mg/l. Veden kokonaisfosforipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 8-22 µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet välillä 210 910 µg/l osoittaen veden olevan karulla lievästi rehevällä tasolla. Peitsonlahden erillisselvityksen mukaan kokonaisravinteiden suhteiden perusteella laskettu minimiravinne Peitsonlahdella oli vuosina 2005 ja 2009 yhtä kertaa lukuun ottamatta fosfori. Kesäkuussa 2009 tuotantoa rajoittavana tekijänä on ollut joko fosfori tai typpi.

ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA TOIMINNAN KUVAUS 3 Peitsonlahti on ahvenen, särjen ja hauen poikastuotantoaluetta. Valtalajeina ovat särkikalat, mutta saaliiksi saadaan myös ahventa, lahnaa, haukea, siikaa ja taimenta. Kalastus on vähäistä, mutta lahden rannoilla on kesäasutusta. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella. Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueiden vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 todetaan, että yhdyskuntien jätevedenkäsittelyn tehostamisella, viemäriverkostojen saneerauksella ja siirtoviemärien rakentamisella voidaan alueen vesistöjen ravinnekuormitusta selkeästi vähentää. Kun näihin toimenpiteisiin vielä yhdistetään perustoimenpiteisiin kuuluva puhdistamojen hyvä hoito ja huolto, niin ekologisen tilan kannalta tarpeellinen ravinteiden poistotavoite voidaan saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Yleiskuvaus toiminnasta sekä puhdistamon prosessit ja mitoitus Kälviän jätevedenpuhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostusperiaatteella toimiva aktiivilietelaitos. Puhdistamo on otettu käyttöön vuonna 1982. Vuonna 2008 laitoksella korvattiin lietteen kuivauksessa käytetty suotonauhapuristin ruuvikuivaimella, lisäksi tällöin uusittiin kaukovalvontajärjestelmä. Laitos käsittää jäteveden virtaussuunnassa seuraavat toiminnot: tulopumppaamo, jäteveden välppäys, hiekanerotus, ferrosulfaatin annostelu, ilmastusallas (tilavuus 2 x 126 m 3 ) ja selkeytys (pinta-ala 2 x 32 m 2 ). Fosforin saostamiseen käytettävän ferrosulfaattin annosmäärä on vuosina 2005 2010 ollut keskimäärin 189 245 g/m 3. Puhdistamon mitoitusarvot ovat: Parametri Mitoitus Q kesk, m 3 /d 885 Q mit, m 3 /h 74 BOD 7, kg/d 230 Kok. P, kg/d 13 Hakemuksen mukaan jätevedenpuhdistamo on mitoitettu asukasvastineluvulle 3 285. Viemäröinnin piirissä on noin 1 530 asukasta. Normaalin asumajäteveden lisäksi puhdistamolle johdetaan mm. halleja valmistavan Best-Hallin sekä metallin pintakäsittelylaitos DC Process Oy:n jätevedet. Puhdistamolle tuleva jätevesimäärä (Q ka, m 3 /d) vuosina 2005 2010: Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Q ka, m 3 /d 423 446 416 409 347 392 Viemäriverkoston kokonaispituus on 43,2 km, joka on kokonaisuudessaan muoviputkea. 2000-luvun alussa noin 2 km betonisia viemäreitä on saneerattu sujuttamalla. Lisäksi tällöin saneerattiin noin 60 kaivoa. Vuosien 2005 2010 aikana puhdistamoa ei ole jouduttu ohittamaan.

4 Hakijan tarkoituksena on rakentaa siirtoviemäri Lohtajalta Marinkaisten ja Kälviän kautta Kokkolan keskuspuhdistamolle ja johtaa jatkossa Lohtajan kirkonkylän, Marinkaisten ja Kälviän jätevedet Kokkolaan puhdistettaviksi. Tämä mahdollistaa kaikkien kolmen edellä mainitun pienen puhdistamon toiminnan lopettamisen. Suunnittelutyöt on määrä aloittaa vuonna 2011 2012 ja pyrkiä saamaan rakentamistyö valtion vesihuoltotyöksi vuosille 2014 2015. Siirtoviemäriin on Kokkolan, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kuntaliitoksen yhteydessä varattu ns. porkkanarahaa yhteensä 1,8 milj. euroa. Puhdistamon tulokuormitus Puhdistamon keskimääräinen tulokuormitus (kg/d) vuosina 2005 2010: Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 BOD 7ATU, kg/d 136 126 142 138 228 132 Kok. P, kg/d 5,5 5,6 5,9 5,3 13,8 7,22 Kok. N, kg/d 35 36 35 35 44 35,5 COD Cr, kg/d 322 333 387 380 493 387 Kiintoaine, kg/d 204 189 199 216 468 268 Puhdistamon keskimääräisen tulokuormituksen (BOD 7ATU, kg/d) perusteella puhdistamon asukasvastineluku on vuosina 2005 2010 ollut 1 800 3 257 avl, kun yhden henkilön vuorokaudessa aiheuttamalle BOD 7 -kuormalle käytetään asukasvastinelukuna 70 g/as. Vastaavasti suurimman vuosittain mitatun tulokuormituksen (BOD 7ATU, kg/d) perusteella puhdistamon asukasvastineluku on vuosina 2006 2010 ollut 2 171 7 263 avl. Velvoitetarkkailutulosten mukaan orgaanisen aineksen ja fosforin tulokuormitus on nykytilanteessa laitoksen mitoitusarvojen rajoissa. Suurimman orgaanisen aineksen tulokuormituksen aikana puhdistamon laskennallinen asukasvastineluku on ylittänyt laitoksen mitoitusarvon vuonna 2009 (BOD 7ATU 508 kg/d, avl 7 257). Samana vuonna myös kokonaisfosforin tulokuormitus on ylittänyt laitoksen mitoitusarvon. Vuoden 2009 poikkeuksellisen suuren tulokuormituksen syyksi hakija on 10.5.2010 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle tekemässään selvityksessä epäillyt metallin pintakäsittelylaitokselta tulevaa huomattavan voimakasta jätevettä. Asiaa tutkittiin mm. ottamalla yrityksen lähiviemäristä vesinäytteitä. Kyseistä yritystä kehotettiin estämään fosforin pääsy viemäriin. Jatkossa Kälviän jätevedet on tarkoitus johtaa Kokkolan keskuspuhdistamolle käsiteltäviksi, mikä osaltaan ratkaisee suuren tulokuormituksen ongelmat. Ylijäämälietteen ja sako- ja umpikaivolietteiden käsittely Puhdistamolla ei ole vastaanotettu sako- ja umpikaivolietteitä vuoden 2008 jälkeen. Vuosina 2005 2008 puhdistamolle toimitettiin 498 905 m 3 sako- ja umpikaivolietteitä. Puhdistamolla kuivattu liete kuljetetaan Himangan kompostointilaitokselle jatkokäsittelyä varten. Jätevedenpuhdistamon toiminnasta on vuosina 2005 2010 syntynyt lietettä 292 400 t/a.

5 Kemikaalit ja energian käyttö Liikenne PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Fosforin saostamiseen käytetään ferrosulfaattia. Ferrosulfaatti toimitetaan puhdistamolle irtotavarana ja liuotetaan käyttövalmiiksi sisätiloissa sijaitsevassa sekoitusaltaassa. Vuosina 2005 2010 puhdistamolla on käytetty ferrosulfaattia 29 200 31 110 kg/a. Lietteen kuivauksessa käytetään polymeeriä noin 520 550 kg/a. Polymeeri säilytetään sisätiloissa. Lisäksi puhdistamolla käytetään vähäisiä määriä öljyä pumppuihin ja vaihteistoihin. Öljyn tai polttoaineen varastointia ei puhdistamolla tarvita. Sähköenergiaa on kulunut vuosina 2006 2010 keskimäärin 101 858 145 751 kwh vuodessa. Laitoksen toiminnassa on päähuomio kiinnitetty prosessin toimivuuteen ja toimintavarmuuteen ja esim. ilmastuksen suurehkoa sähkötehon tarvetta ei ole pyritty pienentämään toimintavarmuuden kustannuksella. Puhdistamoalueen liikenne on vähäistä ja muodostuu etupäässä hoitohenkilökunnan henkilöautoista sekä liete-, kemikaali- ja välppäysjätekuljetusten raskaammista ajoneuvoista. Liikennemäärät ovat keskimäärin seuraavat: henkilöautot 2 krt/vrk, välpe- ja lietekuormat 1 krt/vko, kemikaalikuljetukset 1 krt/2 kk. Pääosin liikenne tapahtuu arkipäivisin normaalin työajan puitteissa. Päivystäjä käy alueella henkilöautolla myös sunnuntaisin. Jätevesien käsittelytulos ja päästöt vesistöön Vesistöön johdetun jäteveden BOD 7ATU -, COD Cr -, fosfori- ja typpipitoisuuksien ja päästöjen sekä poistotehojen vuosikeskiarvot ovat olleet vuosina 2005 2010 seuraavat: 2005 2006 2007 2008 2009 2010 BOD 7ATU mg/l 7,6 8,4 9,2 10 13 9,6 kg/d 3,2 3,7 3,8 4,1 4,37 3,75 % 98 97 97 97 98,1 97,1 Kok. P mg/l 0,38 0,35 0,46 0,49 2,1 0,71 kg/d 0,16 0,16 0,19 0,20 0,739 0,28 % 97 97 97 96 94,6 96,1 Kok. N mg/l 59 64 64 62 56 37 kg/d 25 28 26 25 19,5 14,4 % 28 22 25 27 55,7 59,5 COD Cr mg/l 59 57 54 61 70 47 kg/d 25 25 22 25 24,4 18,3 % 92 92 94 93 95,0 95,3

6 Vuosina 2005 2010 ammoniumtypen nitrifiointiaste on ollut 28 64,7 %, vesistöön menevän jäteveden ammoniumtypen pitoisuus 32 61 mg/l ja päästö vesistöön 12,5 26 kg/d. Kiintoainepäästö vesistöön on vuosina 2005 2010 ollut 2,4 4,17 kg/d, vesistöön menevän veden kiintoainepitoisuus 5,7 12 mg/l ja kiintoaineen poistuma puhdistusprosessissa 98 99,1 %. Puhdistamon puolivuosikeskiarvoina laskettu käsittelytulos on ollut vuosina 2007 2010 seuraava: Vuosi Jakso 2007 2008 2009 2010 1/2 2/2 1/2 2/2 1/2 2/2 1/2 2/2 BOD 7ATU mg/l 11 7,6 11 8,6 16 8,4 8,8 11 % 96 98 96 98 97,3 98,9 97,2 95,8 Kok. P mg/l 0,42 0,51 0,54 0,44 2,5 1,7 0,75 0,67 % 97 97 95 97 91,4 97,2 96,0 94,9 COD Cr mg/l 65 42 71 51 80 59 50 41 % 91 97 92 95 92,0 97,4 94,4 94,8 Kiintoaine mg/l 8,0 9,3 11 8,1 15 8,2 8,7 5,8 % 98 99 98 99 98,3 99,6 98,6 99,0 Jäteveden käsittelytulos on vuosina 2007 2010 pääasiassa täyttänyt voimassa olevassa luvassa asetetut käsittelyvaatimukset. BOD 7ATU -pitoisuuden osalta käsittelyvaatimukset eivät täyttyneet vuoden 2009 jaksolla 1/2. Kokonaisfosforin pitoisuuden osalta käsittelyvaatimukset eivät täyttyneet vuonna 2009. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Varastointi ja jätteet Puhdistamon toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Kemikaaleja käsitellään vain sisätiloissa. Jäteveden kanssa kosketuksissa olevat rakenteet ovat vesitiivistä materiaalia. Puhdistamolietteen lisäksi puhdistamolla syntyy välppä- ja hiekanerotusjätettä sekä vähäisiä määriä kuiva- ja sekajätettä sosiaalitiloissa. Sosiaalitiloissa syntyvä jäte varastoidaan välpelavalla ja kuljetetaan välpejätteen mukana käsittelyyn. Välppäysjäte, noin 16 m 3 vuodessa, ja hiekanerotusjäte, noin 28 m 3 vuodessa, toimitetaan Kokkolan kaupungin kaatopaikalle. Päästöt ilmaan, haju ja melu Päästöt ilmaan ovat puhdistamolla hyvin pienet, eikä niitä ole määritetty. Merkittävimmän melun aiheuttavat kiertomäntäpuhaltimet. Melutaso laitoksen valvomossa on noin 52 53 db, kompressorihuoneessa 85 db ja prosessihallissa 82 83 db. Laitoksen ulkopuolelle aiheutuu melua lähinnä ilmanottoaukkojen kautta. Lievä tärinä aiheutuu kompressoreista mutta haitta ei ulotu laitoksen ul-

PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 7 kopuolelle. Puhdistamon hajuhaitoista ei ole tutkimustuloksia, mutta alueella ei ole todettu merkittävää hajuhaittaa, eikä hajuhaitoista ole tullut valituksia. Kälviän jätevedenpuhdistamon biologis-kemiallinen puhdistusprosessi on teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoinen ja vähentää tehokkaasti jätevesien aiheuttamaa ympäristön pilaantumista. Puhdistamon toiminnasta ei synny ongelmajätteitä, laitoksen alueella ei varastoida vaarallisia kemikaaleja, eikä laitoksesta aiheudu haitallisia päästöjä ilmaan, melua eikä tärinää. Viemäriverkosto on pyritty pitämään hyvässä kunnossa. Suunnitteilla oleva siirtoviemärin rakentaminen Lohtajalta Marinkaisten ja Kälviän kautta Kokkolan Hopeakivenlahden keskuspuhdistamolle, Kälviän jätevedenpuhdistamon lakkauttaminen ja jätevesien käsittely jatkossa Kokkolan keskuspuhdistamossa tulee olemaan sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta kannattava vaihtoehto. Seuraavassa taulukossa on esitetty puhdistamolta lähtevän kuormituksen aiheuttama teoreettinen pitoisuuslisäys Kuikkisenojassa: Virtaama Kok. P (µg/l) Kok. N (µg/l) MHQ (1,32 m 3 /s) 3 250 MQ (0,12 m 3 /s) 28 2 400 MNQ (0,005 m 3 /s) 670 57 000 Kälviän jätevedenpuhdistamon vaikutus Kuikkisenojan veden laatuun vähän veden aikana on varsin selkeä. Mitatut pitoisuuslisäykset joessa ovat teoreettisia arvoja jonkin verran alhaisemmat. Vähän veden aikana kaiken joessa virtaavan typen ja fosforin voidaan arvioida olevan peräisin puhdistamolta. Peitsonlahden erillisselvityksen mukaan Peitsonlahden ajoittain kohonnut typpipitoisuus on saattanut olla peräisin jätevesistä, sillä Kälviän puhdistamon käsitellyissä jätevesissä on ollut runsaasti typpiyhdisteitä. Muuten ei jätevesien vaikutuksia ollut havaittavissa Peitsonlahden veden laadussa. Jätevesien vaikutusta Peitsonlahden kasvillisuuden runsauteen on vaikea arvioida. Kuikkisenojalla ei ole kalataloudellista merkitystä. Peitsonlahdella suoritettujen kalastustiedustelujen mukaan kalastusta haittaavia tekijöitä ovat vesikasvillisuuden runsaus, pyydysten likaantuminen sekä lahna- ja säynekantojen runsastuminen. On mahdollista, että näihin tekijöihin vaikuttaa ainakin osittain veden rehevöityminen, mutta Kälviän jätevedenpuhdistamon jätevesien osuutta rehevöitymiskehityksessä ei voida osoittaa. Jätevedenpuhdistamon toiminnot eivät merkittävästi vaikuta nykyiseen maankäyttöön, maisemaan, maaperään, pohjavesiin, luonnonympäristöön ja -varoihin, ilmanlaatuun ja hajuun, liikenteeseen ja meluun, haittaeläimiin, terveyteen, ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen tai työllisyyteen ja elinkeinoon. Jäteveden johtaminen saattaa kuitenkin ajoittain heikentää veden hygieenistä laatua purkupaikan alapuolella.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU 8 Kunnalle ei ole määrätty maksettavaksi korvauksia tai kalatalousmaksua, eikä toiminta hakemuksen mukaan aiheuta korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa. Jätevedenpuhdistamon tarkkailua on tehty Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 6.3.2007 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailu on toteutettu osana Perhonjoen ja Kälviän yhteistarkkailua vuosille 2007 2011. Käyttö- ja päästötarkkailu Käyttötarkkailua tekee puhdistamon hoitaja, joka pitää puhdistamon hoitopäiväkirjaa. Käyttötarkkailun avulla seurataan puhdistamon toimintaa, jäteveden määrää, ohijuoksutuksia, häiriöitä, hoitoa ja kemikaalien kulutusta. Päästötarkkailuohjelmassa puhdistamolle tulevasta ja sieltä lähtevästä jätevedestä otetaan 24 h kokoomanäytteet kuusi kertaa vuodessa. Kokoomanäytteistä määritetään ph, johtokyky, kiintoaine, BOD 7ATU, COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi sekä alkaliniteetti. Lähtevästä jätevedestä määritetään lisäksi ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, liukoinen kokonaisfosfori, saostuskemikaalin jäännöspitoisuus sekä lämpökestoiset koliformiset bakteerit. Puhdistamolla syntyvän lietteen laatu tutkitaan kerran vuodessa. Lietteestä määritetään ph, kuiva-aine, hehkutusjäännös, typpi, fosfori, kalium, kalsium, magnesium, kadmium, kromi, koboltti, kupari, elohopea, nikkeli, lyijy, sinkki sekä mangaani. Vaikutustarkkailu HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Näytteet otetaan Kuikkisenojasta puhdistamon alapuolisesta mittauspisteestä Ku 2 sekä Peitsonlahden merialueelta pisteestä M 1. Näytteet otetaan neljä kertaa vuodessa seuraavasti: maaliskuussa, kesäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Peitsonlahden merialueella on suoritettu erillisselvitys yhden kerran tarkkailujakson aikana, vuonna 2009, erillistarkkailuna. Lisäksi on tehty piileväkartoitus ja purkualueiden pohjaeläinselvitys. Näytteistä analysoidaan lämpötila, happi, ph, johtokyky, alkaliniteetti, väri, sameus, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Kesä- ja elokuun näytteistä määritetään lisäksi fosfaattifosfori, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa sekä klorofylli-a. Lisäksi on tehty kalataloustarkkailua, johon sisältyvät kalastustiedustelu ja koekalastus Peitsonlahdella. Hakija esittää, että tarkkailuja jatketaan yhteistarkkailuina. Hakija on esittänyt, että lupamääräyksiä tarkistettaessa puhdistamolta lähtevää jätevettä ja käsittelytehoa koskevat lupamääräykset säilytetään ennallaan.

9 YMPÄRISTÖRISKIT JA POIKKEUSTILANTEET HAKEMUKSEN KÄSITTELY Suuret virtaamavaihtelut ja poikkeuksellisen suuret tulovirtaamat ovat etupäässä riski selkeytyksen kunnolliselle toiminnalle. Äkillisillä virtaamakasvuilla tai mitoitusvirtaaman ylittyessä voi kiintoainetta karata selkeytyksestä lähtevään veteen. Selkeytyksen tehoa voidaan parantaa lisäämällä polymeeriä ennen selkeytystä ilmastuksesta tulevaan sukellusputkeen. Tulevan veden mukana prosessiin mahdollisesti joutuvat myrkylliset aineet voivat huonontaa puhdistustulosta heikentämällä aktiivilietteen toimintaa. Kotitalouksista ei kuitenkaan pääse viemäriin merkittäviä määriä toksisia aineita. Kälviän jätevedenpuhdistamon piiriin kuuluu metallin pintakäsittelylaitos DC Process Oy, jonka toiminnan on epäilty häiritsevän puhdistusprosessia vuonna 2009. Pintakäsittelylaitokseen on otettu hakijan toimesta yhteyttä, minkä jälkeen tilanne näyttää tasaantuneen. Satunnaispäästöjä seurataan silmämääräisellä valvonnalla sekä erityisliittyjiin kohdistuvalla satunnaisvalvonnalla. Verkostoon liittyneillä huoltoasemilla ja pesuhalleilla on öljynerotuskaivot. Kasvanut orgaaninen kuorma sekä typpikuormitus lisäävät laitoksen ilmastustarvetta. Tuloveden kohonnut fosforimäärä puolestaan kasvattaa saostuskemikaalin kulutusta. Kemikaalien ja ilmastuksen lisäyksillä voidaan suuri orgaaninen kuorma hallita. Hetkellisiä sähkönsyöttöhäiriöitä lukuun ottamatta sähkökatkokset pysäyttävät laitoksen koneet eikä vettä tule laitokselle vaan se joudutaan johtamaan vesistöön. Ilman ilmastusta aktiiviliete pysyy hengissä noin vuorokauden. Ilmastukset voidaan ohittaa tarpeen vaatiessa. Puhdistamolla on kaksi kompressoria, joita käytetään vuorotellen. Lisäksi myös porrasvälpällä ja hiekanerotuksella on ohitusmahdollisuus, jos ne tukkeutuvat. Ohitusjärjestelmässä on yläraja- ja toimintahälytykset. Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan 11.5.2011 ja 7.10.2011. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kokkolan kaupungin sekä Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 22.6. 22.7.2011 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kokkolan kaupungintalolla. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu 22.6.2011 Keskipohjanmaa-lehdessä sekä lähetetty kuulutus jätevedenpuhdistamon lähinaapureille ja vaikutusalueen kiinteistönomistajille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

10 kalatalousryhmältä sekä Kokkolan kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta Edellytyksiä luvan myöntämiselle hakemuksen mukaisesti ei ole olemassa, mikäli toiminta-aikaa nykyisellä käytössä olevalla tekniikalla ei rajata tiukasti. Lupa voidaan myöntää lyhyeksi määräajaksi. Ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja tarkkailemiseksi on syytä asettaa määräyksiä. Uuteen lupaan tulee sisällyttää kaikki toimintaa koskevat ehdot, jonka seurauksena uusi lupa korvaa vanhat olemassa olevat luvat. Ympäristölupa tulee myöntää määräajaksi, johon mennessä jätevedenpuhdistamo tulee liittää siirtoviemärillä Kokkolan jätevedenpuhdistamolle tai suunnitella ja rakentaa tehokkaampi uusi jätevedenpuhdistamo. Voimassa olevassa ympäristöluvassa määrättyihin luparajoihin ei tule sallia lievennyksiä. BOD 7ATU - pitoisuuden luparaja tulee olla 15 mg/l (teho 90 %) ja Kok.P-pitoisuuden luparaja tulee olla 0,8 mg/l (teho 90 %). Toiminnanharjoittajan on tehtävä jätevedenpuhdistamolle poikkeuksellisia tilanteita varten valmiussuunnitelma. Jätevedenpuhdistamon vesistövaikutusten todentamiseksi esitetty tarkkailusuunnitelma on riittävä. Toiminnanharjoittajan tulee liittyä Kokkolan merialueen yhteistarkkailuohjelmaan. Puhdistamon käyttötarkkailutulokset tulee toimittaa neljännesvuosittain Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan tulee vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimittaa Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle Perhonjoen ja Kälviän yhteistarkkailuohjelman vuosiraportti sekä puhdistamon tarkkailu- ja toimintaraportin vuosiyhteenveto. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa poikkeuksellisista tilanteista välittömästi Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. 2) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Kälviän jätevedenpuhdistamon toiminta on vuotta 2009 lukuun ottamatta ollut luvan mukaista. Vuonna 2009 fosforin jäännösarvo ylitti luvan molemmilla puolivuosijaksoilla. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen saaman selvityksen mukaan ylitykset johtuivat viemäriin liittyneen pintakäsittelylaitoksen jätevesistä. Ferrosulfaatin annostelupumpun rikkoontuminen oli myös osasyynä heikkoon tulokseen. Jätevedenpuhdistamolla on huolellisella hoidolla mahdollista käsitellä nykyisen suuruinen kuorma voimassa olevin käsittelyvaatimuksin. Hakemussuunnitelman mukaan viemärilaitokseen ei lähivuosina odoteta liittyvän merkittäviä määriä uusia talouksia. Puhdistamolle johdettu orgaaninen kuorma (BOD 7 ) on yli 90 % mitoitusarvosta, eikä esimerkiksi nitrifioiva ajotapa eli ammoniumtypen hapetus nitraatiksi ei ole mahdollista edes tyydyttävällä tehokkuudella. Kälviän kuten Lohtajan ja Marinkaistenkin jätevedet on tarkoitus lähivuosina johtaa Kokkolan jätevedenpuhdistamolle. Aikaisemmin oli vireillä hanke rakentaa Himangalle Lestijokilaakson yhteispuhdistamo, johon mm. edellä mainittu-

11 jen taajamien jätevedet olisi johdettu. Hankkeesta luovuttiin kun Himanka liittyi Kalajoen kaupunkiin. Liikelaitos Kokkolan Vedelle voidaan myöntää ympäristölupa Kälviän jätevedenpuhdistamolle ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen nykyiseen purkupaikkaan Kuikkisenojaan, jota on edelleen pidettävä viemärinä niin kauan kuin jätevettä sinne johdetaan. Ympäristöluvassa on otettava huomioon seuraava: Mikäli jäteveden johtamista Kuikkisenojaan ei lopeteta 1.1.2015 mennessä, luvan saajan on 1.1.2013 mennessä toimitettava Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselle 31.12.2014 mennessä toteutettavaa jäteveden käsittelyn edelleen tehostamista koskeva suunnitelma. Ojaan johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä seuraavat vaatimukset vuoden 2014 loppuun asti: Pitoisuusarvo enintään, mg/l Käsittelyteho vähintään, % BOD 7ATU 15 90 Kok. P 0,8 90 COD Cr 125 75 Kiintoaine 35 90 Ojaan johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä vuoden 2015 alusta lähtien seuraavat vaatimukset: Pitoisuusarvo enintään, mg/l Käsittelyteho vähintään, % BOD 7ATU 10 95 Kok. P 0,5 95 COD Cr 80 80 Ammoniumtyppi 6 - Kaikki arvot lasketaan mahdolliset ohijuoksutukset ja häiriötilanteet mukaan lukien ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvona ja muiden kuormitustekijöiden osalta puolivuosikeskiarvoina. Luvan saajan on oltava selvillä asumisjätevesistä poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Tiedot näistä ja jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on toimitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun raportoinnin yhteydessä tai muulla viranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Puhdistamolla on oltava jäteveden fosforin saostamiseen käytettävä saostuskemikaalin annostelupumppu varalla. Jäteveden vaikutukset Kuikkisenojassa näkyvät tutkimustulosten mukaan selvästi. Ojaa on sen vuoksi pidettävä viemärinä niin kauan kuin siihen johdetaan nykyisellä tavalla käsiteltyä jätevettä. Ojan ja Peitsonlahden vedenlaadun voidaan odottaa merkittävästi paranevan, jos jätevedet johdetaan hakijan esittämällä tavalla Kokkolaan. Puhdistamon käyttövarmuuden turvaamiseksi laitoksella on oltava varalla saostuskemikaalin annostelupumppu.

Muistutukset 12 3) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä Kuikkisenojalla ei ole kalataloudellista merkitystä, eikä ojalla ole tehty kalastoa koskevia selvityksiä. Peitsonlahden kalataloudellinen merkitys on vähäinen. Vuoden 2009 kalastoselvityksen mukaan matalaa Peitsonlahtea dominoivat särkikalat. Lisäksi lajistoon kuuluvat ahven, lahna ja kiiski. Vuosien 2004 ja 2007 kalastustiedustelujen mukaan Peitsonlahden lajistoon kuuluvat myös hauki, siika, taimen, muikku, särki, kuore, made ja säyne. Kalastustiedustelun mukaan Peitsonlahdella kalastusta haittaavia tekijöitä ovat vesikasvillisuuden runsaus, pyydysten likaantuminen sekä lahna- ja säynekantojen runsastuminen. Kälviän edustan ulompi merialue on kalastuksen kannalta erittäin merkittävä. Alueella harjoitetaan sekä ammatti- että virkistyskalastusta. Ulompana merialueella lajisto on runsaampi. Lajistoon kuuluu silakka, siika, ahven, merilohi, meritaimen, kiiski, hauki, muikku, särki, säyne, seipi, lahna, pasuri ja made. Vesistöjemme pahin ongelma tällä hetkellä on rehevöityminen ja kaikkien ravinteiden pääsyä vesistöön on pyrittävä estämään. Kälviän jätevedenpuhdistamolta peräisin oleva typpi ja fosfori rehevöittävät paikallisesti Kuikkisenojassa ja merialueella. Ammoniumtyppi kuluttaa vedessä olevaa happea ja alivirtaamilla ammoniumtypen pitoisuus voi paikallisesti nousta sellaiselle tasolle, joka on myrkyllinen kaloille. Luparajat voidaan pitää nykyisellään 31.12.2015 asti. Mikäli Kälviän jätevedenpuhdistamo jatkaa toimintaansa vielä 31.12.2015 jälkeen, tulee käsitellyn jäteveden enimmäisarvojen olla seuraavat: kokonaisfosfori 0,4 mg/l, BOD 7ATU 10 mg/l, COD Cr 80 mg/l ja ammoniumtyppi 8 mg/l. Luvan saajan on tarkkailtava jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan myös toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Kälviän-Ullavan kalastuskunta toteaa, että alueellisen vesienhoitosuunnitelman mukaan Marinkaisten ja Ruotsalon raja-alueella olevan merenlahden tila on heikko johtuen eri kuormitustekijöistä. Näistä yksi on kyseessä oleva jätevesien johtaminen matalaan Peitsonlahteen. Marinkaisten jätevesien johtaminen samaan lahteen lisää edelleen kuormitusta. Kun muihin kuormitustekijöihin vesienhoitosuunnitelmassa todetulla tavalla yritetään vaikuttaa, on perusteltua, että lupaehdot on nyt määriteltävä riittävän tiukoiksi sekä Marinkaisten että Kälviän puhdistamoiden osalta. Tällä turvataan vesienhoitosuunnitelman kokonaistavoitteiden toteutumista. Kälviän ja Marinkaisten edustan vesialueen tarkkailua tulisi tehostaa koskien vedenlaatua, merenpohjan tilaa ja muutoksia kalastossa. Lupaehtoihin tulisi kirjata luvansaajalle velvollisuus saattaa kalastuskunnalle tiedoksi vedenlaadun tutkimusta koskevat tulokset ja raportit. Tällä edistetään sitä, että vesialueen omistaja on kaikissa vaiheissa riittävän tietoinen tilanteesta ja tapahtuvista

Hakijan vastine 13 muutoksista sekä omaa paremmat mahdollisuudet omalta osaltaan päättää toimenpiteistä ja esityksistä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuikkisenojan peruskuivatusojitusyhtiö pyytää huomioimaan puhdistamon ympäristöluvan käsittelyssä seuraavat asiat: Kuikkisenoja ei ole pieni ja vähävetinen, kuten kuulutuksen tiedoissa on virheellisesti esitetty. Kuikkisenoja sivuhaaroineen käsittää viemäriojastoa noin 7 km. Alueella sijaitseville pelloilla (noin 100 ha) ja huomattaville metsäalueille Kuikkisenoja on ainoa kuivatusreitti. Puhdistamon ravinnepäästöt aiheuttavat erittäin nopeaa rehevöitymistä Kuikkisenojaan. Alue on tasaista ja ojastossa on hyvin vähän laskua. Jatkuvien kuivatusongelmien vuoksi alueella on vuonna 2011 käynnistymässä peruskuivatushanke osakkaiden toimesta. Hankkeen hyväksytty kustannusarvio on noin 260 000. Puhdistamo on toiminut pian 30 vuotta sen aikaisella tekniikalla ja laitoksen ravinnepäästöt ovat huomattavat. Pelkästään ilmoitetut typpipäästöt vesistöön vuorokaudessa vastaavat 10 m 3 lietelantamäärää. Mikäli puhdistamon toiminnan sallitaan jatkua, lupaan tulee kirjata luvan saajalle velvollisuus osallistua tuleviin Kuikkisenojan kunnostuksiin jatkossa. Jatkuva rehevöityminen aiheuttaa huomattavasti normaalia tiheämpää perkaustarvetta. Puhdistamon jätevesiä on laskettu pitkään alueen nevoille sillä seurauksella, että ravinteita on imeytynyt runsaasti maaperään, josta niitä vapautuu jatkuvasti pahentaen osaltaan rehevöitymistä. Siirtoviemärin rakentamiseen on Kokkolan, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kuntaliitoksen yhteydessä varattu rahaa yht. 1,8 milj. euroa. Hankkeeseen liittyen on aloitettu pohjavesiselvitykset, joiden tarkoituksena on selvittää, onko siirtoviemärin kanssa samaan kaivantoon mahdollista sijoittaa myös vesijohto ja näin turvata vedensaantia Kokkolassa, Lohtajalla ja Kälviällä. Pohjavesitutkimukset valmistuvat keväällä 2012. Siirtoviemärihankkeen yleissuunnitelmatasoinen suunnitelma valmistuu lokakuussa 2011. Yleissuunnitelman valmistuttua on tarkoitus neuvotella mahdollisuudesta saada hanke valtion vesihuoltotyöksi. Yksityiskohtaisen suunnitelman kilpailuttaminen käynnistetään loppuvuodesta 2011. Mikäli hanketta ei saada valtion vesihuoltotyöksi, on joka tapauksessa järkevämpää rakentaa siirtoviemäri, kuin sijoittaa sama rahamäärä pienten puhdistamoiden saneeraukseen. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen esittämä aikataulu jätevesien johtamisen lopettamisesta Kuikkisenojaan 1.1.2015 mennessä on tiukka, muttei lähtökohtaisesti mahdoton. Muilta osin hakijalla ei ole huomautettavaa Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnosta. Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyn ympäristöluvan määräajan osalta hakija viittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-

ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu 14 keskuksen lausunnossaan esittämiin vaatimuksiin ja määräaikaisuuteen. Liikelaitos Kokkolan Vedellä on voimassa oleva valmiussuunnitelma, joka on päivitetty 26.5.2011 koskemaan myös entisten Lohtajan, Kälviän ja Ullavan kuntien alueita. Toiminnanharjoittajan liittyminen Kokkolan merialueen yhteistarkkailuohjelmaan ei ole perusteltua puhdistamon sijaitessa selkeästi Perhonjoen ja Kälviän vesistöalueen yhteistarkkailualueella. Muilta osin hakijalla ei ole huomautettavaa rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnosta. Pohjanmaan ELY-keskuksen esittämien vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehojen arvojen suhteen hakija viittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnossaan esittämiin arvoihin. Muilta osin hakijalla ei ole huomauttamista Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnosta. Kälviän-Ullavan kalastuskunnan muistutuksen johdosta hakija toteaa, että Perhonjoen ja Kälviän vesistöalueen yhteistarkkailuohjelma sisältää sekä Kuikkisenojan että Peitsonlahden veden fysikaalis-kemiallisen tarkkailun, biologisen tarkkailun sekä kalataloustarkkailun. Lisäksi Peitsonlahden tilaa seurataan laajemmin erillisselvityksin viiden vuoden välein. Veden laadun tarkkailutulosten sekä alueella suoritettujen biologisten ja kalataloudellisten tarkkailujen perusteella voidaan sanoa, että jätevesillä ei ole merkittävää vaikutusta Peitsonlahden merialueen tilaan. Voimassa olevan tarkkailuohjelman laajuus on täysin riittävä. Tarkkailun tulokset sekä yhteenvedot raportoidaan yhteistarkkailuohjelman hyväksymispäätöksessä mainituille tahoille. Asianosaisilla on oikeus saada tietoja viranomaisille toimitetuista tarkkailutiedoista siten, kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään. Kuikkisenojan peruskuivatusojitusyhtiön muistutuksen johdosta hakija toteaa, että kuivana aikana virtaaman ollessa Kuikkisenojassa lähes olematon puhdistamolta johdetun ravinnekuormituksen osuus korostuu. Sen sijaan runsaan veden aikana ympäristöstä tulevan kuormituksen osuus kasvaa erityisesti typen osalta. On ilmeistä, että puhdistamon ravinnepäästöt eivät missään tapauksessa yksin aiheuta Kuikkisenojan rehevöitymistä. Puhdistamolta ei myöskään aiheudu Kuikkisenojaan niin suurta kiintoainemäärää, että se vaikuttaisi ojan kunnossapitoon. Kiintoainekuormituksen määrä on merkityksetön runsaan veden tai voimakkaiden sateiden aikana ympäristöstä ojaan huuhtoutuvaan kiintoainemäärään verrattuna. Suunnitellun siirtoviemärin rakentamisen myötä Kälviän puhdistamolta Kuikkisenojaan johdettava kuormitus päättyy kokonaan. Velvoitetta osallistua tuleviin Kuikkisenojan perkauskustannuksiin ei kuormituksen päätyttyä voida enää vaatia. Aluehallintovirasto tarkistaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Kälviän jätevedenpuhdistamon toimintaan 16.3.2004 myöntämän ympäristöluvan Dnro 0800Y0775-121 lupamääräykset. Aluehallintovirasto muuttaa ympäristöluvan määräaikaiseksi jatkumaan 31.12.2015 saakka. Lupamääräysten tarkistaminen koskee hakemuksen mukaisten yhdyskuntajätevesien sekä sako- ja umpisäiliölietteiden käsittelyä sekä käsitellyn jäteveden johtamista viemäriputkea pitkin Kuikkisenojaan.

15 Tarkistetut lupamääräykset korvaavat Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 16.3.2004 myöntämän luvan määräykset kokonaisuudessaan ja kuuluvat seuraavasti: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin 1. Jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti hakemuksessa esitetyllä tavalla siten, että puhdistamon puhdistustulos täyttää ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä häiriö- ja poikkeustilanteet mukaan lukien puolivuosikeskiarvona laskettuna seuraavat raja-arvot: Pitoisuusarvo enintään, mg/l Käsittelyteho vähintään, % BOD 7ATU 15 90 Kok. P 0,8 90 COD Cr 125 75 Kiintoaine 35 90 Puhdistamolle tuleva jätevesi on puhdistettava lisäksi siten, että vesistöön johdettava jätevesi pitoisuusarvojen ja käsittelytehon BOD 7ATU -arvon ja kokonaisfosforipitoisuuden sekä COD Cr -arvon ja kiintoainepitoisuuden osalta täyttää yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 liitteen 1 A) -kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita eikä liitteen 1 B) -kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita pitoisuuksina, jotka ylittävät 1 B) -kohdassa tarkoitetut raja-arvot eikä muitakaan vesiympäristölle haitallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että niistä voi aiheutua vesistön pilaantumista. Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito 2. Puhdistamolle on pyrittävä johtamaan kaikki sellaiset puhdistamon piirissä olevilla viemäröintialueilla muodostuvat jätevedet, joiden käsittely puhdistamossa on ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. 3. Puhdistamolla on oltava ammattitaitoinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Viemäriverkostot ja niiden kunnostus 4. Viemäriverkostoa on kunnostettava ja kunnossapidettävä sekä uudet siirtoja muut viemärit on sijoitettava ja rakennettava siten, että vuotovesien sekä hule- ja muiden kuivatusvesien joutuminen viemäriverkostoon on mahdollisimman

16 vähäistä, sekä siten, että viemäröinnistä ei aiheudu pinta- ja pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. Luvan saajan on ilmoitettava viemäriverkon kunnostamisesta ja uusimisesta tarkkailun vuosiyhteenvedoissa tai muulla Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 5. Puhdistamon piirissä olevien viemäriverkostojen ohijuoksutus- ja ylivuotokohdista tapahtuvia päästöjä on seurattava vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti, tai muulla tavoin siten, että päästöjen määrä voidaan selvittää riittävän luotettavasti. Tavanomaisesta poikkeavien jätevesien esikäsittely 6. Luvan saajan on huolehdittava, että viemäriverkkoon johdettavat teollisuusjätevedet ja muut talousjätevedestä poikkeavat pilaavia aineita sisältävät jätevedet esikäsitellään asianmukaisella tavalla ja että tällaisten jätevesien viemäriverkostoon johtamisessa otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 36 a :n sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) määräykset. Luvan saajan on oltava selvillä viemäriverkostoon johdettavien tavanomaisista poikkeavien jätevesien sekä teollisuusjätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelystä. Kyseiset tiedot ja jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on ilmoitettava tarkkailun vuosiyhteenvedossa tai muulla Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tiedot on lisäksi pyydettäessä toimitettava Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan, haju ja melu 7. Toiminta on, lietteiden vastaanotto ja kuljetukset sekä toimintaan liittyvä muu liikenne mukaan lukien, toteutettava siten, että haitallisia haju-, pöly- ja muita päästöjä ilmaan aiheutuu mahdollisimman vähän. 8. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä klo 07 22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä klo 22 07 ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq). Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 9. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa ja ettei vaikeuteta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Jätteet on ensisijaisesti toimitettava hyödynnettäväksi. Jäteöljyt ja muut ongelmajätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta valumat voidaan kerätä talteen ongelmajäteastian mahdollisesti rikkoutuessa. Jätteet, muun muassa kuivattu puhdistamoliete, on toimitettava laitokseen tai käyttökohteeseen tai kaatopaikalle, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto.

Kemikaalien varastointi 17 10. Kemikaalien varastointi ja käsittely puhdistamolla on järjestettävä niin, että haitallisten aineiden pääsy ympäristöön estyy. Häiriötilanteet 11. Jos viemäriverkostosta tai puhdistamolta on päässyt tai uhkaa päästä ympäristöön laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi ja tarpeellisen tarkkailun järjestämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli päästöstä voi aiheutua vaaraa terveydelle, asiasta on lisäksi ilmoitettava Kokkolan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle. Pelastustoimen tehtäviin kuuluvista vahingoista on viipymättä ilmoitettava myös alueelliselle pelastuslaitokselle. 12. Luvan saajan on toimitettava puhdistamoa ja viemäriverkostoa koskeva tarkistettu riskienhallintasuunnitelma Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja muutoksista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. Häiriö- ja poikkeustilanteita varten puhdistamolla on oltava selkeät toimintaohjeet, jotka ovat puhdistamoa ja viemäriverkkoa hoitavien henkilöiden tiedossa. Tarkkailut Käyttö- ja päästötarkkailu 13. Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä tavalla. Päästötarkkailun lähtevän veden näytteistä on määritettävä Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit. Käyttö- ja päästötarkkailu voidaan toteuttaa osana Perhonjoen ja Kälviän yhteistarkkailua. 14. Puhdistamolle tulevan jäteveden näytteet on otettava valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla siten ja sellaisesta kohdasta, että ne antavat mahdollisimman oikean kuvan puhdistamolle tulevasta kuormituksesta. Mittaukset, kalibroinnit, näytteiden analysoinnit ja näytteenotot on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen sekä soveltuvin osin yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) ja puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä annetun valtioneuvoston päätöksen (282/1994) mukaisesti. Tarkkailuun on tarvittaessa sisällytettävä valtioneuvoston asetuksella (889/2006) muutetun ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaisten aineiden seuranta.

18 15. Lupamääräyksien 13 ja 14 edellyttämällä tavalla tarkistettu käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaa on muutettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi on tarpeen. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muutoinkin tarkentaa ja muuttaa ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että tämä ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. Ympäristövaikutusten tarkkailu 16. Jätevesien vesistövaikutuksia on tarkkailtava hakemuksessa esitetyllä tavalla. Vesistötarkkailun näytteistä on lisäksi määritettävä COD Mn sekä Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit. Vesistötarkkailu voidaan toteuttaa osana Perhonjoen ja Kälviän yhteistarkkailua. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. Päivitetty vesistötarkkailuohjelma on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 17. Luvan saajan tulee tarkkailla jätevesien vaikutusta kalastoon ja kalastukseen Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousryhmän hyväksymällä tavalla. Kalataloustarkkailu voidaan toteuttaa osana Perhonjoen ja Kälviän yhteistarkkailua. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta hyväksyttäväksi Pohjanmaan ELYkeskuksen kalatalousryhmälle. Kirjanpito 18. Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista sekä laitteiden ja rakenteiden kunto- ja turvatarkastuksista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa. Lisäksi kirjanpidon on katettava muun muassa seuraavat asiat: - ohijuoksutukset puhdistamolla sekä ylivuodot viemäriverkostossa päästöpaikkakohtaisesti tapahtuma- ja kestoaikoineen, - muut poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty, - puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet, - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju ja melu mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät, - kemikaalien ja apuaineiden käyttömäärät ja varastointi,

19 - energian kulutus ja energiatehokkuuden arvioimiseksi tarvittavat tiedot, - puhdistamolle tuotujen sako- ja umpisäiliölietteiden sekä mahdollisten satunnaisten tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien jätevesien alkuperä, laatu, määrä ja näiden selvittämistapa, tuontiajankohta ja kuljettaja, - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja sekä - hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. Raportointi 19. Kaikista lupamääräysten ja yhdyskuntajätevesistä annetun asetuksen (888/2006) raja-arvon ylittävistä tarkkailutuloksista on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Kaikki tarkkailutulokset on raportoitava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle sekä Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistöön, kalakantoihin ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten tarkkailujen tulokset on raportoitava lisäksi Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmälle. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiyhteenveto on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä selvitys lupamääräysten ja yhdyskuntajätevesistä annetun asetuksen (888/2006) mukaisten raja-arvojen täyttymisestä sekä lupamääräyksen 18 mukaiset asiat. Vuosiyhteenvedosta on käytävä ilmi jäteveden raja-arvojen noudattamisen, käsittelytuloksen, vesistöön johdettujen päästöjen ja niihin vaikuttaneiden tekijöiden lisäksi muun muassa yhteenvedot jätteistä sekä kemikaalien, veden ja energian käytöstä. Puhdistamon käytön lopettamisen jälkeiset toimet 20. Puhdistamon käytön lopettamisen jälkeen puhdistamoalue on viipymättä kunnostettava siten, että siitä ei aiheudu vaaraa eikä haittaa ympäristölle. Suunnitelma toiminnan lopettamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä sekä vaikutusten tarkkailun jatkamisesta on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 6 kuukautta ennen puhdistamon käytön lopettamista. Luvan saajan on tarvittaessa tehtävä hakemus aluehallintovirastolle lopettamista koskevien määräysten antamiseksi. Kunnossapito 21. Luvan saajan on osallistuttava Kuikkisenojan kunnossapitoon siltä osin, kuin kunnossapitotarve johtuu jätevesien johtamisesta.

20 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan tarkistaminen ja muuttaminen Kyseessä on lupamääräysten tarkistaminen. Toiminnan päästöt eivät lisäänny aikaisemmasta eikä toiminnassa tapahdu oleellista muutosta aikaisempaan verrattuna. Tarkistettujen lupamääräysten mukainen jätevedenpuhdistamon toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset, kun otetaan huomioon luvan voimassaoloaika. Lupa on muutettu määräaikaiseksi. Puhdistamo ei ole täyttänyt kaikilta osin lupamääräyksiä eikä se toiminnallisesti ole parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen. Asianmukaisiin käsittelyvaatimuksiin pääseminen edellyttäisi puhdistamon mittavaa saneeraamista. Hakija on ilmoittanut, että saneeraaminen ei ole taloudellisista ja ympäristösyistä perusteltua, vaan jätevedet tullaan johtamaan Kokkolan kaupungin puhdistamolle. Vastineessaan hakija on pitänyt mahdollisena jätevesien johtamista Kokkolaan jo vuoden 2014 aikana. Kuikkisenojan tila on osin jätevesien vaikutuksesta huono ja jätevedet heikentävät osaltaan myös ojan edustan merialueen tilaa. Päästöjen tehokkaan vähentämisen varmistamiseksi lupa on määräaikainen siten, että suunnitelman toteuttamiseen on varattu riittävästi aikaa. Kälviän jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueella sekä Perhonjoen ja Kälviän vesistöalueiden vesienhoidon toimenpideohjelman alueella. Toimenpideohjelman mukaan yhdyskuntien jätevedenkäsittelyn tehostamisella ja siirtoviemärien rakentamisella voidaan alueen vesistöjen ravinnekuormitusta selkeästi vähentää. Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta olisi määrättävä korvausta. Lupamääräysten perustelut Jäteveden käsittelyä ja päästöjä vesistöön koskeva lupamääräys 1 Jätevedenpuhdistamon luparajat on pidetty ennallaan. Puhdistamon puhdistustuloksen on tarpeen jatkossakin täyttää asetetut luparajat puolivuosikeskiarvona laskettuna, jotta kuormitus Kuikkisenojaan pysyisi mahdollisimman vähäisenä. Tämän luvan mukaisesti toimittaessa jätevedenpuhdistamon toiminta on kokonaisuutena arvioituna vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden mukaista siihen saakka, kunnes siirtoviemäri Kokkolan kaupungin keskuspuhdistamolle on otettu käyttöön ja Kälviän jätevedenpuhdistamo poistettu käytöstä. Päästöraja-arvoja koskevat määräykset täyttävät valtioneuvoston asetusten 888/2006 ja 1022/2006 vaatimukset. Luvassa määrätyt enimmäispitoisuus- ja vähimmäispoistotehovaatimukset on puhdistamolla mahdollista saavuttaa.